Työttömyyskassan sääntöjen laatiminen ja vahvistaminen

Sisältö

Tämän muistion tarkoituksena on toimia apuna työttömyyskassojen sään- töjä laadittaessa ja muutettaessa. Muistiossa kuvataan sääntöjä koske- vaa lainsäädäntöä sekä sääntöjen vahvistamista koskevaa menettelyä ja käsitellään sitä, miten tietyt asiat olisi perusteltua järjestää. Tämä muistio ei ole osa Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelmaa.

2 SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN

Työttömyyskassalain mukaan Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskas- san säännöt. Sääntöjä vahvistaessaan Finanssivalvonta tutkii, ovatko muutettavaksi esitetyt sääntökohdat lainsäädännön ja kassoja sitovien määräysten mukaisia. Finanssivalvonta ei siis voi hylätä sääntöjen vahvis- tamista koskevaa hakemusta esimerkiksi sillä perusteella, että säännöt eivät sen mielestä ole tarkoituksenmukaisia.

Käytännön kannalta on perusteltua, että työttömyyskassa toimittaa ennen kassan toimivaltaisen toimielimen käsittelyä alustavan sääntömuutoseh- dotuksensa Finanssivalvonnalle kommentoitavaksi. Näin Finanssivalvonta voi antaa työttömyyskassalle sääntömuutosehdotusta koskevaa palautetta ennen kuin asiaa käsitellään työttömyyskassan toimivaltaisessa elimessä. Työttömyyskassan hallintoelimien toimivaltaa sääntömuutoksista päätet- täessä käsitellään jäljempänä kohdassa 9.2.

Työttömyyskassan sääntömuutoshakemuksen tulisi sisältää ainakin seu- raavat asiakirjat:

• hakemus sääntömuutosten vahvistamisesta,

• vahvistettavaksi esitetyt säännöt ja

• pöytäkirja tai pöytäkirjanote siitä työttömyyskassan toimivaltaisen toimielimen kokouksesta, jossa sääntömuutosesitys on hyväksytty.

Vahvistamisedellytyksestä johtuen työttömyyskassan sääntömuutos voi tulla voimaan vasta, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen. Tästä johtuen työttömyyskassa ei voi välittömästi samassa kokouksessa, jossa sääntömuutoksesta on päätetty, aloittaa uuden säännöksen mukais- ta menettelyä. Kassa ei esimerkiksi voi muuttaa hallintoelintensä kokoa ja valita välittömästi samassa kokouksessa muutoksien mukaisia uusia jä- seniä hallintoonsa. Tällaisissa asioissa on syytä olla yhteydessä Finanssi- valvontaan hyvissä ajoin ennen kokouskutsun lähettämistä. Siirtymä- säännöksiä, joita hallintoa koskevien sääntömuutosten yhteydessä voi olla syytä ottaa sääntöihin, käsitellään jäljempänä kohdassa 9.4.

Sääntömuutos voi tulla voimaan myös vahvistamispäivämäärää myö- hemmästä ajankohdasta lukien, jos työttömyyskassa sääntöjen vahvista- mista koskevassa hakemuksessa esittää, että sääntömuutos tulee voi- maan tiettynä ajankohtana vahvistamisen jälkeen. Tällainen on tavan- omaista esimerkiksi kassojen sulautumiseen liittyvissä tilanteissa, joissa sääntömuutokset halutaan voimaan sulautumisajankohdasta eikä vahvis- tamispäivästä lukien. Lisäksi ainakin silloin, kun sääntömuutos edellyttää

käytännön toimenpiteitä, voi olla tarkoituksenmukaista esittää sääntömuu- toksen myöhäisempää voimaantuloa.

Työttömyyskassan toimivaltainen toimielin voi sääntömuutosehdotuksesta päättäessään valtuuttaa kassan hallituksen tekemään sääntöihin tarvitta- essa Finanssivalvonnan mahdollisesti edellyttämiä muodollisia tai teknis- luonteisia muutoksia. Tällaisessa tapauksessa työttömyyskassan säännöt voidaan vahvistaa työttömyyskassan hallituksen käsiteltyä asian viemättä niitä enää toimivaltaisen toimielimen käsittelyyn.

Finanssivalvonnan sääntöjen vahvistamista koskevasta päätöksestä ilme- nee, miltä osin Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassan sään- nöt ja miltä osin ne on jätetty vahvistamatta sekä perustelut vahvistamatta jättämiselle. Sääntömuutos jätetään vahvistamatta esimerkiksi, jos sään- tömuutosehdotusta ei ole käsitelty työttömyyskassan sääntöjen mukaises- ti tai sääntöihin on sisällytetty työttömyyskassoja koskevasta lainsäädän- nöstä (esimerkiksi työttömyyskassalaki (603/1984), työttömyysturvalaki (1290/2002) ja hallintolaki (434/2003)) poikkeavia määräyksiä. Finanssi- valvonnan päätöksessä todetaan myös, mistä lukien sääntömuutokset tu- levat voimaan. Työttömyyskassalla on oikeus valittaa sääntöjen vahvista- mista koskevasta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

3 YLEISTÄ

Finanssivalvonta merkitsee työttömyyskassarekisteriin tiedot siitä, milloin kassan säännöt ja niihin tehdyt muutokset on vahvistettu.

3.1 Lainsäädännön kassan säännöille asettamat edellytykset

Työttömyyskassan toimintaa säätelevät lain ja sen nojalla annettujen sää- dösten lisäksi työttömyyskassan säännöt. Säännöissään työttömyyskassa määrittelee säädöksiä tarkemmin omaa toimintaansa. Työttömyyskassan säännöt voidaan laatia kassan tarpeiden mukaisiksi, kunhan ne ovat myös lainmukaiset. Työttömyyskassalain ja hallintolain mukaan työttömyyskas- san on kohdeltava jäseniään tasapuolisesti, joten sääntöihin ei voida ottaa määräyksiä, joilla esimerkiksi tietty jäsenryhmä asetetaan perusteetto- masti eri asemaan muihin jäsenryhmiin verrattuna.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentissa on luettelo niistä asioista, jotka työttömyyskassan säännöissä on ainakin mainittava. Näitä ovat:

• kassan nimi, johon tulee sisältyä sana "työttömyyskassa", ja kunta, joka on kassan kotipaikka

• ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää

• jäsenmaksujen laskemisen perusteet ja perimistapa sekä miten jä- senmaksujen suuruutta muutetaan ja milloin jäsenmaksu on mak- settava

• millä edellytyksillä jäsen voidaan vapauttaa jäsenmaksujen suorit- tamisesta

• päivärahan saamisen ehdot ja mitä jäsenen tulee päivärahaa ha-

kiessaan noudattaa

• miten kassan hallinto järjestetään ja miksi ajaksi jäsenet valitaan kassan hallintoelimiin sekä mitä asioita hallintoelimet käsittelevät;

• mahdollisesta valtuuskunnasta, sen tehtävistä ja kokoonpanosta;

• kenellä on oikeus kirjoittaa kassan nimi

• minkä ajan kuluessa tilikauden päätyttyä tilinpäätöksen tulee olla valmiina, miten kassan hallinto ja tilit tarkastetaan sekä milloin ja miten tilinpäätös vahvistetaan

• milloin kassan varsinainen kokous pidetään ja siellä käsiteltävät asiat

• millä tavalla kutsu kokoukseen ja muut tiedonannot toimitetaan kassan jäsenille

• miten kassan tasoitusrahasto muodostetaan sekä kuinka se käyte- tään ja sijoitetaan sekä

• miten kassan varat käytetään, jos kassa puretaan.

Työttömyyskassa voi sisällyttää sääntöihinsä muutakin kuin mikä on mai- nittu edellä työttömyyskassalain luettelossa.

Jos työttömyyskassan säännöt ovat ristiriidassa voimassa olevan lainsää- dännön kanssa, sääntöjen sijasta on sovellettava lakia ja työttömyyskas- san säännöt tulee muuttaa vastaamaan lainsäädäntöä mahdollisimman pikaisesti. Muutoin työttömyyskassan tulee luonnollisesti noudattaa omia vahvistettuja sääntöjään.

Työttömyyskassojen sääntöjen sisältöön vaikuttavat myös sosiaali- ja ter- veysministeriön 9.12.2005 antamat työttömyyskassalain 2 lukua koskevat soveltamisohjeet (dnro STM/2258/2005), jatkossa jäsenyysohjeet. Fi- nanssivalvonnan 10.9.2013 antamissa ja 1.1.2014 voimaan tulleissa työt- tömyyskassoja koskevissa määräyksissä ja ohjeissa 17/2013 on myös käsitelty sääntöihin liittyviä asioita.

Työttömyyskassa voi päättää sääntöjensä ulkoasun, pykäläjärjestyksen ja käytetäänkö säännöissä esimerkiksi sisällysluetteloa. Hallintolain 9 §:n mukaan työttömyyskassan on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärret- tävää kieltä. Työttömyyskassan tulee huolehtia, että sen säännöissä käy- tetyt ilmaukset ja asioiden esittämisjärjestys täyttävät hallintolain vaati- mukset.

3.2 Kassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tehtävä

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan kassan sään- nöissä on mainittava kassan nimi, johon tulee sisältyä sana ”työttömyys- kassa” ja kunta, joka on kassan kotipaikka.

Työttömyyskassa voi itse valita, onko sen virallisena nimenä suomenkieli- nen nimi, ruotsinkielinen nimi vai molemmat. Jos työttömyyskassalla on ruotsinkielinen nimi, nimeen tulee sisältyä sana arbetslöshetskassa. Eri- kielisten nimien on sisällöltään vastattava toisiaan. Työttömyyskassa voi

käyttää nimenään myös kirjainlyhennettä tai sisällyttää nimeensä kirjainly- henteen. Säännöissä voidaan virallisen nimen lisäksi mainita erikseen ly- henne, jota nimestä käytetään. Virallista nimeä ja lyhennettä valitessaan työttömyyskassan tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, ettei se ole sekoi- tettavissa muiden kassojen nimiin tai lyhenteisiin.

Työttömyyskassan säännöissä on myös mainittava kunta, joka on kassan kotipaikka. Työttömyyskassalain 1 §:n 2 momentin mukaan työttömyys- kassan toiminta-alueena on koko maa, joten työttömyyskassa ei voi sään- nöissään rajata toiminta-aluettaan maantieteellisesti.

Työttömyyskassan tehtävä on määritelty työttömyyskassalain 1 §:n 1 momentissa. Sen mukaan työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyys- turvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten (nykyisin kulukorvaus) järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassan teh- tävä olisi syytä mainita säännöissä. Lainkohtaa voisi täydentää siten, että siinä mainitaan myös muut kassan toimialaan kuuluvat lakisääteiset etuu- det, koska vuorotteluvapaalain perusteella myös vuorottelukorvauksen maksaminen kuuluu työttömyyskassan tehtäviin.

Tehtäviään määritellessään työttömyyskassan tulee ottaa huomioon, että työttömyyskassalain 1 §:n 3 momentin mukaan työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin työttömyyskassalain mukaista toimintaa, joten työt- tömyyskassa ei voi säännöissään laajentaa toimintaansa työttömyyskas- salaille vieraisiin aloihin.

3.3 Ansiopäivärahaa ja muuta etuutta koskevat ehdot

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava päivärahan saamisen ehdot ja mitä jäsenen tulee päivärahaa hakiessaan noudattaa. Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisten etuuksien maksaminen, joten työttömyyskassa ei myönnä etuuksia sääntöjensä vaan lainsäädännön perusteella. Käytännön kannal- ta ei ole tarkoituksenmukaista, että työttömyyskassa kopioi sääntöihinsä edes keskeisimmät kohdat etuuslainsäädännöstä, koska tällöin sääntöjä tulee muuttaa aina etuuslainsäädäntöä muutettaessa. Jotta työttömyys- kassalain määräys sääntöjen sisällön osalta tältäkin osin täyttyisi, sään- nöissä tulee olla tieto siitä, että kassa myöntää ansiopäivärahaa ja muita sen maksettavaksi säädettyjä etuuksia niitä koskevan lainsäädännön mu- kaan. Työttömyyskassa voi sisällyttää sääntöihinsä myös lain säännöksiä siitä, millä edellytyksillä etuuksia myönnetään ja miten etuuksia haetaan.

Niiden työttömyyskassojen, jotka ovat järjestäneet jäsenilleen merialan li- sävakuutuksen, olisi syytä sisällyttää sääntöihinsä määräykset lisävakuu- tuksen perusteella myönnettävän etuuden saamisen edellytyksistä ja maksettavan etuuden määrästä. Näiden ehtojen on vastattava sitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt myöntäessään työttömyyskas- salle oikeuden järjestää jäsenilleen merialan lisävakuutuksen tai vahvista- essaan lisävakuutuksen perusteella maksetun etuuden määrän.

4 KASSAN JÄSENYYS

4.1 Jäsenyyden ehdot

Työttömyyskassalain 3 §:ssä on säädetty työttömyyskassan jäsenyyden edellytyksistä, mutta niistä on perusteltua todeta myös kassan säännöissä samalla, kun kassa määrittelee toimialansa. Xxxxxxxx lainkohdan mukaan palkansaajakassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskente- lee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toi- minnan piiriin. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saata- vaan palkkatuloon. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tu- loon.

Työttömyyskassan jäseneksi pääsyn edellytyksenä ei ole se, että jäse- nyyttä hakeva asuu Suomessa. Työttömyyskassan jäseneksi voi päästä myös Suomessa työskentelevä, mutta muussa jäsenvaltiossa asuva palk- katyöntekijä tai lähetetty työntekijä, joka työskentelee muussa valtiossa. Myös työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluvat virkamiehet voivat päästä ulkomailla työskennellessään työttömyyskassan jäseneksi.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää eli työttömyyskassan on määriteltävä säännöissään toimialansa. Jäsenyyden ehdoksi ei voida asettaa tietyn työehtosopimuksen piiriin kuu- lumista tai muuta työehtosopimuksesta johdettavaa määräystä. Toimiala voi olla myös yleinen. Yrittäjäkassojen osalta tällaisena (yleisenä) toimi- alana on maininta siitä, että työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä vain yrittäjä. Yrittäjäkassa voi määritellä toimialansa myös tarkemmin. Sellaista toimialaa, joka käsittäisi sekä palkansaajat että yrittäjät, ei työttömyyskas- salain 1 §:n 1 momentin perusteella kuitenkaan voida muodostaa.

Työttömyyskassan toimiala voi olla myös tutkintopohjainen, mutta työttö- myyskassan jäseneksi voi päästä työttömyyskassalaissa mainittuja Eu- roopan parlamentin ja neuvoston asetukseen ja kansainvälisiin sopimuk- siin liittyviä poikkeustilanteita lukuun ottamatta vain palkkatyössä oleva tai yritystoimintaa harjoittava henkilö. Kassa voi halutessaan asettaa jäse- neksi pääsemisen edellytykseksi tietyn alan tutkinnon suorittamisen lisäksi sen, että henkilö jäsenyyttä hakiessaan myös työskentelee työttömyys- kassan toimialalla. Toinen vaihtoehto on, että jäseneltä edellytetään tietyn alan tutkintoa, mutta se, millä alalla hän jäseneksi liittyessään työskente- lee, ei vaikuta jäseneksi pääsemiseen. Työttömyyskassa voi myös muo- toilla sääntöihinsä säännöksen siitä, millä edellytyksillä työssä oleva opis- kelija voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Kassa voi niin ikään laatia sääntöihinsä säännöksen siitä, että työtön henkilö voi liittyä työttömyys-

kassan jäseneksi siten, kuin perusasetuksessa ja pohjoismaisessa sosi- aaliturvasopimuksessa säädetään.

Jäsenyyden edellytyksiä on käsitelty tarkemmin jäsenyysohjeissa.

4.2 Jäsenyyden hakeminen ja alkaminen

Työttömyyskassalain 3 §:n 7 momentin mukaan kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisin- taan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäse- nyyttä. Työttömyyskassa ei voi säännöillään päättää jäsenyyden alkami- sesta lain säännöksestä poikkeavasti. Jäsenyyden alkaminen vaikuttaa henkilön mahdolliseen etuusoikeuteen, joten edellä mainittu työttömyys- kassalain säännös olisi syytä ottaa myös kassan sääntöihin.

Työttömyyskassalaki ei suoranaisesti edellytä, että jäsenyyshakemuksen toimittamisesta ja toimituspaikasta säänneltäisiin työttömyyskassan sään- nöissä. Jäsenyyshakemuksen toimituspaikka vaikuttaa kuitenkin merkittä- västi jäsenyyden alkamiseen, joten myös siitä on syytä todeta kassan säännöissä. Jäsenyyshakemus on työttömyysturvalain 3 §:n 7 momentin mukaan tehtävä kirjallisesti. Tämä edellytys täyttyy myös, kun hakemus tehdään sähköisesti. Työttömyyskassa voi säännöissään määritellä myös muun jäsenhakemuksen toimituspaikan kuin työttömyyskassan, mutta riippumatta muista säännöissä mahdollisesti mainituista toimituspaikoista työttömyyskassan jäsenhakemus on Finanssivalvonnan käsityksen mu- kaan aina voitava toimittaa myös suoraan työttömyyskassaan. Hakemus- ten toimituspaikan tulee olla siten yksilöidysti määritelty, että myöhemmin voidaan selkeästi todeta, milloin hakemus on tullut vireille ja mistä ajan- kohdasta jäsenyys voi alkaa.

Jäseneksi ottaminen on työttömyyskassalain 3 §:n 6 momentin mukaan kassan hallituksen asia, jos kassan säännöissä ei ole toisin määrätty. Ei ole siis välttämätöntä, että työttömyyskassa määrittelee erikseen sään- nöissään sen tahon, joka on oikeutettu päättämään työttömyyskassan jä- seneksi ottamisesta, mutta tällöin jäseneksi ottaminen on aina hallituksen asiana. Jos työttömyyskassan jäseneksi ottamisesta voi päättää vain halli- tus, tulisi asiasta mainita ainakin hallituksen tehtäviä koskevassa sääntö- kohdassa. Hallituksen tulee tällöin kokoontua riittävän usein, jotta päätös jäsenyysasioissa voidaan tehdä viivytyksettä. Jos muutkin tahot kuin halli- tus ovat oikeutettuja tekemään jäseneksi ottamispäätöksiä, on tärkeää, et- tä nämä tahot todetaan työttömyyskassan säännöissä yksiselitteisesti.

Jäsenyyshakemuksen toimittamista ja jäseneksi ottamispäätöksen teke- mistä on käsitelty tarkemmin jäsenyysohjeissa.

5 JÄSENMAKSUT

5.1 Laskemisen perusteet

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan säännöissä on mainittava jäsenmaksujen laskemisen perusteet sekä miten jäsenmaksu- jen suuruutta muutetaan. Jäsenmaksuvelvollisuus on jäsenen keskeisim- piä velvollisuuksia, minkä takia on perusteltua, että säännöissä on määrä- yksiä jäsenmaksusta tarkemmin kuin työttömyyskassalaki suoranaisesti vaatii. Olennaista on, että työttömyyskassalla on mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset sääntömääräykset jäsenmaksusta.

Tällä hetkellä työttömyyskassoilla on käytössään kuukausijäsenmaksuja, vuosijäsenmaksuja ja jäsenmaksuja, jotka perustuvat tiettyyn osuuteen jäsenen tuloista. Lainsäädännössä ei ole määritelty sitä, mihin tuloihin prosentuaalisen jäsenmaksun täytyy perustua, joten työttömyyskassat voivat vapaasti määrätä näistä asioista säännöissään. Työttömyyskassan tulee jäsenmaksun perusteena olevia tuloja määritellessään kiinnittää eri- tyistä huomiota siihen, että tulo on määritelty riittävän täsmällisesti, ettei- vät sääntömääräykset aiheuta tulkintaongelmia. Jos jäsenmaksun perus- teena olevina tuloina halutaan esimerkiksi käyttää samaa tuloa kuin an- siopäivärahaa määriteltäessä, on syytä käyttää täsmälleen samoja ilmai- suja kuin etuuslainsäädännössä.

Yrittäjäksi ryhtyneellä palkansaajakassan jäsenellä on työttömyyskassa- lain 4 §:n 3 momentin mukaan oikeus säilyttää jäsenyytensä palkansaaja- kassassa korkeintaan puolentoista vuoden ajan yrittäjäksi ryhtymisestään. Työttömyyskassan tulisi säännöissään määrätä myös tässä erityistilan- teessa noudatettavista jäsenmaksun perusteena olevista tuloista, koska yrittäjäksi ryhtyneellä ei yleensä ole sellaisia tuloja, jotka ovat palkansaa- jakassan jäsenmaksun perusteena.

Säännöissä on myös kerrottava, miten jäsenmaksun suuruutta muute- taan, joten niissä on oltava maininta siitä, että jäsenmaksu vahvistetaan vuosittain Finanssivalvonnassa työttömyyskassan tekemän esityksen poh- jalta.

Niiden työttömyyskassojen, jotka ovat järjestäneet jäsenilleen merialan li- sävakuutuksen, tulee lisätä säännös tähän vakuutukseen liittyvästä jä- senmaksusta.

5.2 Jäsenmaksun maksaminen ja perimistapa

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan säännöissä on mainittava se, milloin jäsenmaksu on maksettava. Työttömyyskassan säännöissä on siis oltava säännös jäsenmaksuajasta eli ajasta, jonka ku- luessa jäsenen on jäsenmaksuvelvollisuuden syntymisen jälkeen makset- tava jäsenmaksunsa.

Jos jäsenmaksua ei ole maksettu määrätyssä ajassa, kyseessä on jä- senmaksun laiminlyönti, jonka takia työttömyyskassa voi erottaa jäsenen. Työttömyyskassa voi itse määritellä jäsenmaksuajan pituuden. Liian pitkiä jäsenmaksuaikoja on kuitenkin syytä välttää. Esimerkiksi kuuden kuukau- den maksuaikaa voidaan pitää varsin pitkänä, kun otetaan huomioon, että vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto on 26 viikkoa.

Kiinteää vuosijäsenmaksua perivä työttömyyskassa voi määritellä jäsen- maksuajan esimerkiksi siten, että jäsenen tulee maksaa jäsenmaksunsa tietyn ajan kuluessa jäsenmaksulaskun lähettämispäivästä lukien tai jä- senmaksu on maksettava jäsenmaksulaskussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä. Sääntöihin voidaan ottaa myös määräyksiä siitä, minkä ajan kuluessa (esimerkiksi jäsenyyshakemuksen saapumisesta) jäsenmaksu- lasku tulee lähettää tai minä ajankohtana tai aikavälillä vuosijäsenmaksu säännöllisesti lähetetään, jos kyseessä on jo aiemmin kassan jäseneksi hyväksytty henkilö.

Kuukausijäsenmaksua tai prosentuaalista jäsenmaksua perivä työttö- myyskassa voi määritellä jäsenmaksuajan siten, että jäsenen tulee mak- saa jäsenmaksunsa tietyn ajan kuluessa siitä ajankohdasta (esimerkiksi sen kuukauden päättymisestä lukien), johon jäsenmaksu kohdistuu.

Finanssivalvonnan käsityksen mukaan lain säännöstä ei täytä se, että säännöissä todetaan, että työttömyyskassan hallitus päättää jäsenmaksu- ajan.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan säännöissä on mainittava myös jäsenmaksun perimistapa. Xxxxxx säännöissä tulisi mai- nita, jos jäsen voi valtuuttaa työnantajan perimään jäsenmaksun tai jos työttömyyskassalla on oikeus periä kassan jäsenmaksu kassan maksa- mista veronalaisista etuuksista suoraan etuuksien maksamisen yhteydes- sä.

5.3 Jäsenmaksusta vapauttaminen

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava, millä edellytyksillä jäsen voidaan vapauttaa jäsenmaksujen suorittamisesta.

Jäsenmaksuvapautusta koskevaa säännöstä laadittaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota säännöksen selkeyteen ja sovellettavuuteen käytän- nössä. Jäsenmaksusta tulisi vapauttaa vain sellaisessa tilanteessa, jolloin jäsenellä on velvollisuus maksaa jäsenmaksua. Jos vapautuksen syyksi on määritelty tilanne, jossa kassan sääntöjen mukaan jäsenmaksuvelvolli- suutta ei edes ole (esimerkiksi prosentuaalista jäsenmaksua perivän työt- tömyyskassan jäsenellä ei ole jäsenmaksun perusteena olevia tuloja) on vapautuspykälä tarpeeton ja se voi olla harhaanjohtava.

Euromääräistä kuukausi - tai vuosijäsenmaksua perivä kassa voi vapaut- taa jäsenen jäsenmaksuvelvollisuudesta esimerkiksi sillä perusteella, että hänellä ei ole tiettyjä tuloja kokonaisen kalenterikuukauden ajalla. Työttö- myyskassa voi itse määritellä ne tulot, joiden puuttuminen oikeuttaa jä- senmaksusta vapautumiseen.

Säännöissä olisi myös syytä mainita se taho, joka päättää mahdollisesta jäsenmaksuvapautuksesta. Säännöissä on tarvittaessa syytä mainita myös siitä, että jäsenen on ilmoitettava jäsenmaksuvapautuksen perus- teesta työttömyyskassalle. Tästä asiasta on syytä tiedottaa myös muutoin kuin kassan säännöissä.

On myös mahdollista, että työttömyyskassa päättää, ettei sen jäsen voi vapautua jäsenmaksun maksamisesta millään perusteella.

5.4 Jäsenmaksun palauttaminen

Jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksua vain jäsenyysajalta ja työt- tömyyskassa on toisaalta oikeutettu perimään jäseneltä jäsenmaksua vain siltä ajalta, jona jäsen on vakuutettuna työttömyyskassassa työttömyyden varalta. Työttömyyskassalain 4 §:n 5 momentin mukaan eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan, mikä Finanssivalvonnan käsityksen mukaan viittaa siihen, että jä- senellä olisi oikeus saada takaisin maksamansa jäsenmaksut, jotka koh- distuvat jäsenyyden päättymisen jälkeiseen aikaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on 20.8.2007 antamassaan päätök- sessä (dnro 3300/4/05) katsonut, että työttömyyskassalakia tulisi tulkita si- ten, että jäsenelle palautettaisiin se osuus jäsenmaksuista, jonka voidaan katsoa kohdistuvan eroamisajankohdan jälkeiseen aikaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksessään kuitenkin todennut, ettei hän voi määrätä kassaa palauttamaan jäsenmaksuja osaksikaan. Lisäksi kysei- sessä päätöksessä on todettu, että se, onko työttömyyskassojen omak- suma tulkinta suoranaisesti lainvastainen, on asia, jonka tulkinta kuuluisi viime kädessä yleisille tuomioistuimille.

Finanssivalvonta suosittelee, että kiinteää vuosijäsenmaksua perivät työt- tömyyskassat menettelisivät yllä mainitun päätöksen mukaisesti ja ottaisi- vat sääntöihinsä määräyksen siitä, että jäsenmaksu on vain osa vuosi- jäsenmaksusta, jos jäsenyys kestää vain osan vuotta eli jäsen eroaa tai liittyy kassaan kesken vuoden. Finanssivalvonta pitää käytännön syistä riittävänä, että vajaan vuoden jäsenmaksu laskettaisiin kuukausitasolla. Edelleen käytännön kannalta sääntöihin voidaan kirjata, että jo maksettu jäsenmaksu palautetaan jäsenen pyynnöstä. Säännöissä on myös mah- dollista määrätä, että hyvin vähäistä, esimerkiksi tietyn euromäärän alle jäävää jäsenmaksun osaa ei palauteta.

Jäsenmaksua on käsitelty tarkemmin jäsenyysohjeessa.

6 JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN

6.1 Kassasta eroaminen

Työttömyyskassalaissa ei ole säännöksiä työttömyyskassasta eroamises- ta eikä laissa mainita, että tästä seikasta olisi määrättävä kassan sään- nöissä. On kuitenkin perusteltua, että työttömyyskassa antaa määräykset eroamisesta säännöissään.

Työttömyyskassan on syytä määritellä säännöissään se paikka, mihin eroilmoitukset voidaan toimittaa. Finanssivalvonnan käsityksen mukaan eroilmoitus on voitava toimittaa aina työttömyyskassaan. Eroilmoituksen vastaanottavat tahot voivat olla esimerkiksi samoja, jotka ovat oikeutettuja ottamaan vastaan jäsenyyshakemuksia. Eroilmoituksen toimituspaikan tu- lee olla siten yksilöidysti määritelty, että myöhemmin voidaan selkeästi to- deta, milloin jäsenyys on eroamisen vuoksi katkennut. Tällä on merkitystä muun muassa sen suhteen, voiko jäsen mahdollisesti siirtää vakuutus- ja työskentelykausiaan toiseen työttömyyskassaan.

Myöhempien mahdollisten näyttöongelmien välttämiseksi Finanssivalvon- ta suosittelee, että eroilmoitus kassaan voitaisiin tehdä vain kirjallisesti. On kuitenkin mahdollista, että työttömyyskassa päättää ottaa vastaan myös suullisia eroilmoituksia.

Työttömyyskassalain 2 luvun 3 §:ssä on säädetty, ettei kassan jäseneksi voi päästä henkilö, joka on täyttänyt 68 vuotta. Jäsenellä ei ole oikeutta saada missään tilanteissa työttömyyskassan maksamaa etuutta sen kuu- kauden jälkeen, jona hän on täyttänyt 68 vuotta, joten hänellä ei ole enää tuon ajankohdan jälkeen tarvetta vakuuttaa itseään työttömyyden varalta. Finanssivalvonta suosittelee, että työttömyyskassan sääntöihin otetaan säännös, joka oikeuttaa katkaisemaan tällaisen henkilön jäsenyyden il- man erillistä eroamistahdonilmaisua taikka erikseen tehtävää jäsenyydes- tä erottamispäätöstä. Työttömyyskassalaki ei kuitenkaan vaadi, että tällai- nen säännös olisi otettava kassan sääntöihin.

Jäsenyydestä eroamista on käsitelty tarkemmin jäsenyysohjeissa.

6.2 Kassasta erottaminen

Työttömyyskassalain 4 §:n 1- 3 momenttien mukaan työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen,

1) joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja;

2) joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan; sekä

3) joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita.

Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsen- maksut ovat maksamatta.

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirty- nyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrit- täjäksi siirtynyt palkansaajakassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä pal- kansaajakassassa korkeintaan puolentoista vuoden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien.

Työttömyyskassalaki ei vaadi, että huomautuksen, varoituksen tai erotta- misen perusteista mainittaisiin työttömyyskassan säännöissä, joten sään- nös voidaan jättää pois työttömyyskassan säännöistä tai viitata vain työt- tömyyskassalaissa olevaan lainkohtaan. Työttömyyskassa ei kuitenkaan voi säännöissään laajentaa varoituksen, huomautuksen tai erottamisen perusteita työttömyyskassalaissa säänneltyyn verrattuna. Työttömyyskas- sa voi säännöissään tarkentaa tai rajoittaa omaa erottamistoimivaltaansa, koska työttömyyskassalaki ei vaadi, että työttömyyskassan tulee aina erottaa jäsen esimerkiksi vähäisen jäsenmaksujen laiminlyönnin takia.

Työttömyyskassalain 12 §:n mukaan työttömyyskassan hallitus edustaa kassaa ja hoitaa ne kassan asiat, joita laissa tai kassan säännöissä ei ole määrätty kassan muiden hallintoelinten hoidettaviksi. Kassan säännöissä voidaan määrätä, saadaanko ja miten laajalti hallituksen tehtäviä antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle taikka hallitukseen kuulumat- tomalle kassan palveluksessa olevalle muulle toimihenkilölle. Laki mah- dollistaa, että työttömyyskassa voi säännöissään määrätä, että huomau- tuksen, varoituksen tai kassasta erottamisen voi tehdä hallituksen lisäksi tai pelkästään esimerkiksi kassanjohtaja. Jos työttömyyskassa haluaa an- taa päätöksentekovaltaa muillekin tahoille kuin hallitukselle, asiasta on otettava määräys työttömyyskassan sääntöihin.

Huomautusta, varoitusta ja erottamista on käsitelty tarkemmin jäse- nyysohjeissa.

7 KASSAN HALLINTO

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava, miten kassan hallinto järjestetään ja miksi ajaksi jäsenet valitaan kassan hallintoelimiin sekä mitä asioita hallintoeli- met käsittelevät.

Työttömyyskassalain mukaisia kassan hallintoelimiä ovat kassan kokous ja hallitus. Lisäksi työttömyyskassalla voi olla valtuuskunta. Kassan koko- us on joko jäsenten kokous tai edustajisto. Jatkossa kassan kokouksella tarkoitetaan näitä molempia. Säännöistä tulee siis ilmetä, onko kassan ylimpänä elimenä jäsenten kokous tai edustajisto. Muita vaihtoehtoja kas- san ylimpänä päättävänä elimenä työttömyyskassalain 6 § ei salli. Työt- tömyyskassan säännöissä on oltava säännökset myös hallituksesta sekä mahdollisesta valtuuskunnasta. Työttömyyskassalla voi olla hallituksen apuna myös työvaliokunta. Lisäksi työttömyyskassalla tulee olla vas- tuunalainen toimihenkilö.

7.1 Hallinnon järjestämisestä

Työttömyyskassan säännöt ovat keskeisessä asemassa työttömyyskas- san hallinnon järjestämisessä, koska työttömyyskassalaki jättää kassalle paljon harkintavaltaa hallintonsa ja johtonsa organisoimisessa. Esimerkik- si eri hallintoelimien koko on varsin vapaasti päätettävissä. Laki antaa työttömyyskassoille myös merkittävää päätösvaltaa toimivallan jakami- sessa eri hallintoelimien ja toimihenkiöiden kesken. Tehtävien jako kassan hallintoelinten välillä on syytä tehdä riittävän tarkasti, jotta vältytään toimi- valtaa ja vastuuta koskevilta ongelmilta.

Finanssivalvonnan käsityksen mukaan kassan hallinnon järjestämisessä tulisi ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

• Kassa hoitaa julkista tehtävää ja muun toiminnan harjoittaminen on kiellettyä

• Kassan varojen käyttö on tarkkaan rajoitettua ja sijoitustoiminta säänneltyä

• Kassalta edellytetään itsenäisyyttä suhteessa muihin yhteisöihin

• Kassa ei voi siirtää julkisen vallan käyttämistä muulle taholle

• Kassalla täytyy olla riittävä sisäinen valvonta ja riskien hallinta

• Yhdenvertaisuusperiaate ja laillisuusedellytys korostuvat kassan toiminnassa

• Etuus- ja jäsenyysasiat on ratkaistava viivytyksettä

Työttömyyskassan ainoa tehtävä on laissa säädettyjen etuuksien järjes- täminen jäsenilleen ja puolueettomuuden ja laillisuuden vaatimukset ko- rostuvat tätä tehtävää hoidettaessa. Kassa ei voi säännöissään määrätä muusta kuin työttömyyskassalain mukaisesta toiminnasta tai asettaa jä- senelleen työttömyyskassan toimintaan liittymättömiä velvollisuuksia.

Kassan hallinnon tulisi tukea yksinomaan kassan tehtävän tehokasta ja asianmukaista hoitamista ja tämän vuoksi esimerkiksi samalla alalla toi- mivaa edunvalvontaorganisaatiota vastaava hallintorakenne ei välttämättä sovellu työttömyyskassan tehtävien hoitamiseen.

Hallintoelinten suuri koko ei Finanssivalvonnan käsityksen mukaan edistä tehokasta toimintaa tai takaa laadukasta päätöksentekoa. Raskaat hallin- torakenteet voivat sen sijaan aiheuttaa jäsenille merkittäviä kustannuksia ja työttömyyskassojen hallintokuluissa jäsentä kohti laskettuna on hyvin suuria eroja. Kassan olisi syytä pohtia aiheutuuko sen hallinnosta (hallitus, valtuuskunta, kokous) sellaisia kustannuksia, joista ei saada vastaavaa kassan toimintaan liittyvää hyötyä.

Hallinnon ja toiminnan järjestämisessä tulisi kiinnittää huomiota myös si- säisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämiseen. Liian hajautettu toi- minta ja päätöksenteko voivat olla esimerkiksi laillisuusedellytyksen ja yh- denvertaisen kohtelun kannalta haasteellisia. Hajautettu toiminta voi joh- taa siihen, että lain ja määräysten edellytykset täyttävän sisäisen valvon- nan järjestäminen on hankalaa ja siitä aiheutuu huomattavia kustannuk- sia. Tästä johtuen kassan tulisi harkita onko esimerkiksi asiamiesten, asiamiespiirien tai eri toimipisteiden käyttäminen järkevää vai onko keski- tetymmin hoidettu toiminta taloudellisempaa ja tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaa.

Kuten työttömyyskassoja koskevissa määräyksissä ja ohjeissa (17/2013) on todettu, työttömyyskassa ei voi siirtää oikeuttaan käyttää julkista val- taa, jota on esimerkiksi jäsenyys- ja etuuspäätösten tekeminen. Tällaisia päätöksiä voivat työttömyyskassalain mukaan tehdä vain kassan hallin- toelimet tai sen palveluksessa olevat toimihenkilöt, joiksi voidaan jäse- nyysohjeista ilmenevien edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti katsoa työttömyyskassan asiamiehet. Sen sijaan asiamiespiiri tai muu yhteisö ei voi olla työttömyyskassalain tarkoittamalla tavalla työttömyyskassan pal- veluksessa oleva toimihenkilö, joten kassan säännöissä ei voida antaa päätöksentekovaltaa esimerkiksi asiamiespiirille.

Toimivallan jakamisessa hallintoelinten ja toimihenkilöiden välillä tulisi huomioida se, että rutiininomaisten tai merkitykseltään vähäisempien asi- oiden hoitaminen kassan hallituksessa ei ehkä ole tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi jäsenyyttä koskevissa asioissa on syytä harkita voisiko jäse- nyydestä päättää kassan toimihenkilö kassan hallituksen sijaan. Harvaan kokoontuvassa hallituksessa tehtävä päätöksenteko ei välttämättä ole hal- lintolain edellyttämällä tavalla viivytyksetöntä.

7.2 Jäsenten kokous tai edustajisto

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on määrättävä, milloin kassan varsinainen kokous pi- detään. Työttömyyskassalain 8 §:n mukaan työttömyyskassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein vähintään joka viides

vuosi. Finanssivalvonta suosittelee, että kassan ylimmän päättävän eli- men kokouksia pidettäisiin useammin kuin viiden vuoden välein.

Finanssivalvonta suosittelee, että kassan kokous pidetään neljän kuukau- den kuluessa tilikauden päättymisestä, mikä vastaa sitä aikaa, jona työt- tömyyskassan on toimitettava rahoitusosuushakemuksensa tilinpäätöksi- neen Finanssivalvonnalle. Laissa ei ole kuitenkaan säännöstä kokouksen ajankohdasta, joten kassa voi määritellä sen kuukauden, johon mennessä kokous on pidettävä.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on määrättävä, millä tavalla kutsu kokoukseen toimite- taan kassan jäsenille. Sen sijaan työttömyyskassalaissa ei säännellä kas- san kokouksen koollekutsumistapaa tai järjestämispaikkaa, joten ne työt- tömyyskassa voi määritellä itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Työt- tömyyskassan tulee kuitenkin muistaa, että kassan on työttömyyskassa- lain 3 §:n 4 momentin mukaan kohdeltava jäseniään yhdenvertaisesti. Säännöissä olisi perusteltua mainita se, minkä toimielimen velvollisuutena on huolehtia kokouskutsun toimittamisesta, mitä vähimmäisaikaa ennen kokousta kutsu tulee toimittaa ja millä tavalla kutsu toimitetaan.

Työttömyyskassalain 7 §:ssä on säädetty päätöksenteosta kassan koko- uksessa. Sen mukaan kassan kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäse- nellä tai kokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan vaali rat- kaistaan arvalla. Muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Näiden seikkojen ottaminen sään- töihin ei ole välttämätöntä, koska ne ilmenevät suoraan laista.

Nimenomaista läsnäoloa koskevaa vaatimusta ja edustajaa koskevan sääntelyn puuttumista on tulkittu siten, ettei äänivaltaa voi käyttää asia- miehen välityksellä. Laissa ei ole myöskään säännöksiä siitä, että koko- ukseen osallistumisen edellytykseksi voitaisiin säännöissä asettaa ennak- koilmoittautuminen, joten Finanssivalvonta on tulkinnut sääntelyn puuttu- mista siten, ettei ennakkoilmoittautumisen vaatiminen kokoukseen osallis- tumisen edellytyksenä ole sallittua. Ennakkoilmoittautumista voidaan käy- tännön järjestelyjen vuoksi pyytää, mutta se ei voi olla edellytyksenä ko- koukseen osallistumiselle.

Työttömyyskassalaissa ei ole lainkaan määräenemmistöä koskevia sään- nöksiä. Työttömyyskassan säännöissä voidaan tiettyjen päätösten teke- miselle asettaa edellytys, että päätöksen tekemiseen vaaditaan tietyn suu- ruinen osuus äänistä. Lisäksi säännöissä voidaan määrätä siitä, että ään- ten mennessä tasan puheenjohtajan kanta on ratkaiseva. Työttömyyskas- salain mukaan sulautumista koskeva päätös on kuitenkin sulautuvan kas- san osalta pätevä vain, jos sitä on kannattanut sellainen äänten enemmis- tö, joka vaaditaan asetettaessa kassa selvitystilaan. Koska laissa ei ole säännöstä selvitystilaan asettamiseen vaadittavasta määräenemmistöstä, on tällä säännöksellä vaikutusta sulautumispäätöksen tekemisessä vain silloin, kun kassan säännöissä on edellytetty äänten enemmistöä selvitys-

tilaan asettamiseksi. Työttömyyskassan säännöissä voidaan määrätä su- lautumiseen vaadittavasta äänten enemmistöstä ja määräys voidaan ottaa myös sen tilanteen varalle, että kassa on fuusioissa vastaanottavana kas- sana.

Työttömyyskassa voi myös halutessaan määritellä säännöissään äänes- tysmenettelyä tarkemmin ja lisätä sääntöihinsä määräyksiä esimerkiksi pöytäkirjan pitämisestä kassan kokouksessa, pöytäkirjan tarkastamisesta ja siitä, miten pöytäkirjasta tiedotetaan kassan jäsenille.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan kassan sään- nöissä on myös määrättävä, miksi ajaksi jäsenet valitaan kassan hallin- toelimiin. Hallintoelinten toimikausien tulee ilmetä säännöistä. On esimer- kiksi mahdollista, että edustajisto kokoontuu vuosittain, mutta edustajiston toimikaudeksi on säännöissä määritelty useampi vuosi, jolloin edustajistoa ei tarvitse valita joka vuosi. Tällöin edustajiston vuosittaisia tehtäviä ei myöskään tarvitse siirtää mahdolliselle valtuuskunnalle.

Työttömyyskassalaissa ei ole säädöksiä siitä, miten edustajat työttömyys- kassan edustajistoon valitaan. Tämän työttömyyskassa voi siis järjestää itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tässä tulee kuitenkin muis- taa, että työttömyyskassa on työttömyyskassalain 3 §:n 4 momentin mu- kaan velvollinen kohtelemaan jäseniään yhdenvertaisesti. Finanssival- vonnan käsityksen mukaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikilla kassan jäsenillä tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus asettua ehdolle ja osallistua edustajiston valintaan. Merkittävimmät seikat vaalien järjestämi- sestä on perusteltua todeta säännöissä ja tarkemmin asiat voidaan todeta vaalijärjestyksessä. Vaalijärjestys tulisi hyväksyä edustajistossa eikä jät- tää sitä hallituksen päätettäväksi.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on mainittava työttömyyskassan varsinaisessa koko- uksessa käsiteltävät asiat. Tämä koskee sekä kassan jäsenten että edus- tajiston varsinaista kokousta. Työttömyyskassalain 8 §:ssä on luettelo niis- tä asioista, jotka on käsiteltävä työttömyyskassan varsinaisessa kokouk- sessa, joten nämä asiat tulisi mainita myös kassan säännöissä. Sääntö- kohdan muotoiluun vaikuttaa se, kuinka usein varsinainen kokous pide- tään ja onko kassalla mahdollisesti valtuuskunta. Kassan kokoukselle kuuluvia sekä hallituksen toiminnan valvomiseen liittyviä tehtäviä on työt- tömyyskassalain 15 §:n mukaan mahdollista säännöissä määrätä valtuus- kunnan hoidettavaksi, jos kassan kokous ei kokoonnu vuosittain.

Työttömyyskassan varsinaisessa kokouksessa on työttömyyskassalain 8

§:n mukaan:

• esitettävä kultakin toimintakaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

• vahvistettava kunkin vuoden tilinpäätös

• päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta

• päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

• määrättävä valtuuskunnan ja hallintoelinten jäsenten ja tilintarkas- tajien palkkiot

• toimitettava valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastaji- en vaali

• määrättävä jäsenmaksun perusteet; sekä

• käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäväksi. Kassan kokouksessa voidaan tehdä lopullisia päätöksiä vain asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa.

Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille tarkoittaa, että työttömyys- kassa luopuu mahdollisista korvausvaatimuksista hallituksen jäseniä tai muiden toimielinten jäseniä kohtaan niissä asioissa, jotka on saatettu kas- san kokouksen tietoon. Vastuuvapaus voidaan jättää myöntämättä, jos esimerkiksi joku hallituksen jäsen on toimillaan aiheuttanut suurta vahin- koa työttömyyskassalle. Työttömyyskassalain 14 §:ssä on säädetty erityi- nen vahingonkorvausvelvollisuus hallituksen ja valtuuskunnan jäsenille sekä kassanjohtajalle, joten Finanssivalvonta pitää perusteltuna, että työt- tömyyskassan kokouksessa päätetään kaikkien näiden tahojen vastuuva- pauksista. Ilmaukset valtuuskunnan jäsen ja hallituksen jäsen pitävät si- sällään myös näiden toimielinten puheenjohtajat.

Jäsenmaksun perusteista päättäminen ei tarkoita, että kassan kokouk- sessa olisi päätettävä, minkä suuruinen jäsenmaksuesitys tehdään. Jä- senmaksun perusteista päättäminen tarkoittaa lähinnä siitä päättämistä, onko jäsenmaksu prosentuaalinen jäsenmaksu vai kiinteä vuosi- tai kuu- kausijäsenmaksu.

Edellä mainittujen työttömyyskassalaissa lueteltujen kassan kokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi, kassan kokouksessa olisi syytä käsitellä myös seuraavat asiat, vaikka työttömyyskassalaki ei tähän suoranaisesti velvoita. Varsinaisessa kokouksessa on:

• hyväksyttävä vaalijärjestys, jos kassalla on edustajisto

• päätettävä sijoitustoiminnan periaatteista

Työttömyyskassalaki ei edellytä, että jäsenmaksun perusteista päätettäi- siin kassan varsinaisessa kokouksessa, mutta kyseessä on työttömyys- kassan toiminnan kannalta niin perustavaa laatua oleva asia, että se on syytä käsitellä kassan kokouksessa. Jäsenmaksun perusteista päättämi- nen ei tarkoita, että kassan kokouksessa olisi välttämättä päätettävä, min- kä suuruinen jäsenmaksuesitys tehdään Finanssivalvonnalle, vaikka tä- mäkin tehtävä voidaan työttömyyskassan säännöissä määrätä kassan ko- kouksen tehtäväksi. Jäsenmaksun perusteista päättäminen tarkoittaa lä- hinnä siitä päättämistä, onko jäsenmaksu prosentuaalinen jäsenmaksu vai kiinteä vuosi- tai kuukausijäsenmaksu.

7.3 Kassan ylimääräinen kokous

Työttömyyskassalain 10 §:n mukaan kassan ylimääräinen kokous on pi- dettävä:

1) kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi,

2) kun Finanssivalvonta tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilin- tarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat; tai

3) kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta kassan yli- määräistä kokousta koolle, Finanssivalvonnan on toimitettava kutsu. Ko- kouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsus- sa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

Työttömyyskassa voi halutessaan jättää säännöissään mainitsematta edellä luetellut työttömyyskassalaissa säädetyt tilanteet, jolloin ylimääräi- nen kokous on pidettävä. Kassa ei voi kuitenkaan säännöissään lain säännökseen verrattuna kaventaa niitä tilanteita, joissa ylimääräinen ko- kous on pidettävä. Sen sijaan kassa voi säännöissään määrätä muitakin kuin laissa mainittuja tilanteita, joissa ylimääräinen kokous on pidettävä.

Työttömyyskassalain 24 §:n mukaan työttömyyskassan jäsenmäärän ol- lessa alle 8 000, alennetaan työttömyyskassan rahoitusosuuksia suhtees- sa jäsenmäärään, ellei sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonnan esityksestä myönnä työttömyyskassalle erivapautta täysiin rahoitusosuuk- siin. Koska jäsenmäärän alenemisella alle laissa määritellyn rajan voi olla työttömyyskassan toiminnalle huomattavia vaikutuksia, Finanssivalvonta pitää perusteltuna, että työttömyyskassa kutsuu rajan alittumisen uhates- sa ylimääräisen kokouksen koolle päättämään niistä toimenpiteistä, joihin kassan on syytä ryhtyä. Työttömyyskassalaki ei kuitenkaan edellytä, että tällainen säännös sisällytettäisiin työttömyyskassan sääntöihin.

Jos kassalla on säännös ylimääräisen kokouksen pitämisestä, Finanssi- valvonnan käsityksen mukaan tällöin on hyvä todeta kaikki (myös suoraan työttömyyskassalaista seuraavat) ylimääräistä kokousta koskevat seikat säännöissä eikä jättää niistä mitään osaa pois.

7.4 Valtuuskunta

Kokouskutsun ja kokouksessa äänestämisen osalta on perusteltua nou- dattaa samaa menettelyä kuin edellä on todettu varsinaisen kokouksen osalta. Säännöissä on määrättävä millä tavalla kutsu kokoukseen toimite- taan kassan jäsenille. Työttömyyskassa voi kuitenkin määrätä säännöis- sään, että kokouskutsua koskevat säännökset ovat toisenlaiset ylimääräi- sen kokouksen osalta kuin varsinaisen kokouksen osalta.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava mahdollisesta valtuuskunnasta, sen tehtä- vistä ja kokoonpanosta. Lisäksi työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 6

xxxxxx mukaan työttömyyskassan säännöissä on määrättävä, miksi ajak- si jäsenet valitaan kassan hallintoelimiin. Työttömyyskassalain 15 §:n mu- kaan kassan säännöissä voidaan määrätä, että kassan kokoukselle kuu- luvia sekä hallituksen toiminnan valvomiseen liittyviä tehtäviä uskotaan kassan kokouksen valitsemalle valtuuskunnalle. Hallituksen jäsen ei saa olla valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunnan jäsenistä on voimassa, mitä hal- lituksen jäsenistä on säädetty.

Työttömyyskassan säännöissä on siis oltava maininnat valtuuskunnan ko- koonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta silloin, jos kassan organisaati- oon kuuluu valtuuskunta. Sinänsä työttömyyskassa voi määritellä nämä asiat omien tarpeidensa mukaan, koska edellä mainittuja tarkempia sään- nöksiä valtuuskunnasta ei työttömyyskassalaissa ole. Työttömyyskassa- laissa ei myöskään säännellä valtuuskunnan kokouksen koollekutsumis- tapaa, joten sen työttömyyskassa voi määritellä itselleen tarkoituksenmu- kaisella tavalla. Työttömyyskassan tulee kuitenkin muistaa, että kassan on työttömyyskassalain 3 §:n 4 momentin mukaan kohdeltava jäseniään yh- denvertaisesti.

Työttömyyskassalain 8 §:ssä on luettelo niistä asioista, jotka on käsiteltä- vä työttömyyskassan varsinaisessa kokouksessa ja myös valtuuskunnan kokouksessa, jos kassa on siirtänyt nämä asiat valtuuskunnan käsiteltä- väksi. Jos kassan kokouksia ei pidetä vuosittain, työttömyyskassalla on yleensä valtuuskunta, joka hoitaa edustajistolle tai jäsenten kokoukselle kuuluvia tehtäviä tai osaa niistä kassan kokousten väliaikoina. Ainakin seuraavat asiat työttömyyskassa voi säännöissään siirtää valtuuskunnan tehtäviksi ja toisaalta nämä asiat on kassassa vuosittain käsiteltävä joko jäsenten kokouksessa, edustajistossa taikka valtuuskunnassa.

7.5 Hallitus

Valtuuskunnan kokouksessa on kassan varsinaisten kokousten välisenä aikana:

• esitettävä edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

• vahvistettava edellisen tilikauden tilinpäätös,

• päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihet- ta,

• päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,

• määrättävä hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

Työttömyyskassalain 11 §:n mukaan työttömyyskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituk- sen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt kassan jäsen. Työttömyyskassan säännöissä on oltava säännökset hallituksen jä- senmäärästä, hallituksen jäsenen toimikaudesta sekä hallituksen tehtävis- tä.

Hallituksen puheenjohtajakin on hallituksen jäsen, joten varajäseniä tulee olla vähintään yhtä monta kuin hallituksen jäseniä puheenjohtaja mukaan lukien. Varajäseniä voidaan valita enemmänkin. Säännöissä voidaan myös määrätä, ovatko varajäsenet henkilökohtaisia vai yleisvarajäseniä vai onko varajäsenissä molempia. Työttömyyskassan olisi hyvä kirjata sääntöihin, sisäisiin ohjeisiin taikka hallituksen pöytäkirjaan, missä järjes- tyksessä varajäsenet kutsutaan kokoukseen.

Hallituksen jäsenten vaalin toimittaminen on työttömyyskassalain 8 §:n mukaan kassan varsinaisen kokouksen tehtävä. Sääntöihin voidaan myös kirjata, että kassan kokous valitsee erikseen hallituksen puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet tai valinnan voi tehdä myös valtuuskunta. Työttö- myyskassa voi laatia sääntönsä myös niin, että hallitus valitsee keskuu- destaan puheenjohtajan.

Työttömyyskassa voi laissa säädetty vähimmäismäärä huomioon ottaen itse päättää, kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan. Kassan sään- nöissä voi olla myös määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enim- mäismäärästä esimerkiksi siten, että ”kassan hallitukseen kuuluu vähin- tään 3 ja enintään 6 jäsentä”. Tällöin kassan hallituksen jäsenmäärästä olisi syytä päättää kassan kokouksessa aina, kun valitaan hallitus uudelle toimikaudelle. Tästä kassan kokouksen tehtävästä tulisi mainita myös kassan säännöissä.

Työttömyyskassalaki ei edellytä, että työttömyyskassan säännöissä olisi määräys, miten toimitaan hallituksen jäsenen tai puheenjohtajan erotessa tai menettäessä kelpoisuutensa toimia hallituksen jäsenenä tai vastaavas- ti puheenjohtajana. Hallituksen jäsenen tai puheenjohtajan toimi voi tulla avoimeksi myös muusta syystä. Työttömyyskassalaki ei anna mitään toi- mintaohjetta tätäkään tilannetta varten. Käytännön epäselvyyksien estä- miseksi Finanssivalvonta suosittaa, että tästä tilanteesta olisi määrätty säännöissä. Jos työttömyyskassan hallituksessa on erovuoroisia jäseniä, säännöksessä on selvyyden vuoksi perusteltua todeta, että uusi jäsen tai puheenjohtaja valitaan eronneen tai kelpoisuutensa menettäneen jäsenen tilalle tämän toimikauden loppuun saakka.

Työttömyyskassa voi määritellä säännöissään myös perusteet, joilla työt- tömyyskassan hallituksen jäsen tai puheenjohtaja voidaan erottaa halli- tuksen jäsenyydestä. Finanssivalvonta suosittelee, että työttömyyskassa tällaista säännöstä laatiessaan ottaa huomioon sen, että hallituksen jäse- net ja puheenjohtaja ovat jäsenistön tai niiden edustajien valitsemia, joita ei tulisi voida erottaa kevein perustein. Lisäksi erottamisesta tulisi lähtö- kohtaisesti päättää sen tahon, joka on valinnut hallituksen jäsenen tai pu- heenjohtajan.

Hallituksen jäsenen toimikauden tulee myös ilmetä säännöistä. Se voi olla varsinaisten kokousten välinen aika tai myös useamman vuoden mittai- nen, vaikka kassan kokous pidettäisiin vuosittain. Työttömyyskassa voi järjestää hallituksen toiminnan myös niin, että hallituksen kunkin jäsenen

toimikausi on useamman vuoden pituinen ja joka vuosi osa hallituksen jä- senistä on erovuorossa. Työttömyyskassa voi määritellä hallituksen jäse- nen toimikauden myös muulla tavalla, kunhan se on kirjattu selvästi kas- san sääntöihin.

Työttömyyskassan säännöissä on oltava määritelmä hallituksen tehtävis- tä. Työttömyyskassalain 12 §:n 1 momentin mukaan hallitus edustaa kas- saa ja hoitaa ne kassan asiat, joita ei ole laissa tai kassan säännöissä määrätty kassan muiden hallintoelinten hoidettavaksi. Työttömyyskassa ei siis voi päättää, että kassan kokoukselle lainsäädännössä määrätyt tehtä- vät hoidetaan kassan hallituksessa. Näiden tehtävien lisäksi on sellaisia tehtäviä, joita kassa oman päätöksensä mukaisesti voi määrätä säännöis- sään joko hallitukselle, kassan kokoukselle tai valtuuskunnalle.

Työttömyyskassalain 12 §:n 1 momentin mukaan kassan säännöissä voi- daan määrätä hallituksen tehtävien antamisesta yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle tai kassan palveluksessa olevalle toimihenkilölle. Tämän säännöksen nojalla työttömyyskassa voi säännöissään määrätä hallituksen tehtäviä esimerkiksi kassanjohtajalle tai työvaliokunnalle. Toi- mivallan jako hallituksen ja kassanjohtajan välillä tulee säännellä riittävän tarkasti, jotta vältytään toimivaltaa ja vastuuta koskevilta ongelmilta. Fi- nanssivalvonta tulkitsee työttömyyskassalain 12 §:n myös tarkoittavan, et- tä kassan sääntöihin ei voida ottaa määräystä, jonka mukaan päätöksiä kassan puolesta tekee joku muu kuin kassan hallintoelin (hallitus, kassan kokous, valtuuskunta) tai kassan palveluksessa oleva toimihenkilö. Työt- tömyyskassalain 12 §:n 1 momentin mukaan säännöillä ei voida kuiten- kaan siirtää työttömyyskassalain 13 §:n (kassan tilinpito) eikä 41 §:n 2 momentin (muutosten rekisteröinti; toiminnan lakkaamisesta tai muusta muutoksesta ilmoittaminen) mukaisia velvollisuuksia kassan toimihenkilöl- le.

Työttömyyskassalaki asettaa hallitukselle tiettyjä tehtäviä, jotka olisi suosi- teltavaa nimenomaisesta säännöksestä huolimatta mainita kassan sään- nöissä. Jos tehtävät on siirretty jollekin muulle kassan toimielimelle, toimi- vallan jaon tulee myös ilmetä säännöistä. Jos laissa tai säännöissä ei ole määräystä jonkin tehtävän hoitamisesta, tehtävän hoitaminen kuuluu halli- tukselle, koska hallituksella on työttömyyskassassa yleistoimivaltuus. Työttömyyskassan omista päätöksistä riippuu, miten se tehtävien hoidon lainsäädännöstä ilmenevien rajoitusten puitteissa järjestää.

Hallitukselle on työttömyyskassalaissa säädetty seuraavia tehtäviä, jotka olisi niiden merkityksen vuoksi suositeltavaa mainita myös kassan sään- nöissä:

• huolehtia, että työttömyyskassalla on sen toiminnan laatuun ja laa- juuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallinta- järjestelmät (työttömyyskassalaki 12 a §)

• laatia kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimintakertomus sekä an- taa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta käsiteltä-

7.6 Työvaliokunta

vä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi (työttömyyskas- salaki 13 §)

• laatia sijoitussuunnitelma ja päättää työttömyyskassan varojen si- joittamisesta tuottavasti ja turvaavasti siten, että kassan maksu- valmius on turvattu (työttömyyskassalaki 23 a §)

Finanssivalvonta on työttömyyskassoja koskevissa määräyksissä ja oh- jeissa 17/2013 antanut määräyksiä sisäisestä valvonnasta, riskienhallin- nasta, kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja sijoitus- suunnitelmasta. Kyseisissä määräyksissä ja ohjeissa 17/2013 on myös lueteltu hallitukselle kuuluvia tehtäviä, joita kaikkia ei kuitenkaan ole sel- laisenaan syytä kirjata kassan sääntöihin. Työttömyyskassan tulee määri- tellä hallituksen tehtävät omaa käytäntöään vastaavaksi.

Työttömyyskassa voi täydentää sääntöjään myös niin sanottua työvalio- kuntaa koskevilla määräyksillä. Tällöin sääntöihin tulisi ottaa määräykset siitä, mikä elin valitsee työvaliokunnan jäsenet, miten pitkäksi aikaa ja mit- kä ovat työvaliokunnan tehtävät. Jos työttömyyskassalla on hallituksen apuna käytössään työvaliokunta, Finanssivalvonta tulkitsee työttömyys- kassalain 12 §:n tarkoittavan, että päätösvaltaiseen työvaliokuntaan voi kuulua vain kassan hallituksen jäseniä tai kassan palveluksessa olevia toimihenkilöitä. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan työvaliokunta voi it- senäisesti päättää esimerkiksi sopimuksista vain silloin, kun tästä on mää- rätty kassan säännöissä.

7.7 Kassanjohtaja ja muut toimihenkilöt

Työttömyyskassalaissa ei ole muuta säännöstä kassanjohtajasta kuin 12

§:n 1 momentissa maininta, että työttömyyskassalla tulee olla vas- tuunalainen toimihenkilö. Miltei kaikissa kassoissa vastuunalaista toimi- henkilöä nimitetään kassanjohtajaksi. Työttömyyskassalla on mahdolli- suus luetellessaan säännöissään kassanjohtajan tehtäviä määritellä sa- malla myös se, mitkä tehtävät ovat ensisijaisesti kassanjohtajan eikä halli- tuksen vastuulla, vaikka hallitus voi aina kassanjohtajaa valvovana elime- nä ottaa kantaa myös sellaisiin asioihin, jotka ovat kassanjohtajan tehtä- viä.

Työttömyyskassoja koskevissa määräyksissä ja ohjeissa 17/2013 on lue- teltu kassanjohtajalle ja muulle toimivalle johdolle tyypillisesti kuuluvia teh- täviä, joita kaikkia ei kuitenkaan ole sellaisenaan syytä kirjata kassan sääntöihin. Työttömyyskassa voi laatia oman säännöksensä myös muiden toimihenkilöiden tehtävistä.

8 KASSAN TALOUS

8.1 Tilintarkastajat

Työttömyyskassalain 16 §:n mukaan työttömyyskassan hallintoa ja tilejä tarkastamaan on kassan kokouksessa valittava vähintään kaksi tilintar- kastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 2

§:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö taikka mai- nitun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu HTM-tilintarkastaja tai HTM-yhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu edellä mainittu yhteisö, ei tilintarkastajien varamiehiä tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu.

8.2 Tilinpäätös

Tilintarkastajista on säännös työttömyyskassalaissa, joten työttömyyskas- san ei ole välttämätöntä määrätä tilintarkastajista säännöissään. Työttö- myyskassa voi halutessaan määritellä säännöissään, että tilintarkastajien varamiehet valitaan, vaikka toiseksi tilintarkastajaksi on valittu tilintarkas- tusyhteisö.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava, minkä ajan kuluessa tilikauden päätyttyä ti- linpäätöksen tulee olla valmiina, miten kassan hallinto ja tilit tarkastetaan sekä milloin ja miten tilinpäätös vahvistetaan.

Työttömyyskassalain 13 §:n mukaan työttömyyskassan tilikautena on ka- lenterivuosi. Työttömyyskassa ei voi määritellä tilikauttaan laista poik- keavasti. Hallituksen tulee laatia kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimin- takertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen si- tä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on kä- siteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan yli- jäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Tilinpäätöksen laatimiselle varatun ajan tilikauden päättymisestä lukien työttömyyskassa voi määritellä haluamallaan tavalla, mutta on syytä ottaa huomioon, että työttömyyskassan tulee tehdä rahoitusosuuksia koskeva esityksensä huhtikuun loppuun mennessä, jolloin myös tilinpäätöksen tuli- si olla vahvistettu. Se, milloin ja miten tilinpäätös vahvistetaan, on yleensä ilmaistu kassan kokousta tai valtuuskuntaa koskevissa pykälissä.

Työttömyyskassalain 17 §:n mukaan tilintarkastajien on kultakin tilikaudel- ta annettava kassan kokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on an- nettava kassan hallitukselle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päätty- misestä, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kassan kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta on päätettävä.

Tilinpäätöksestä on annettu määräyksiä työttömyyskassoja koskevissa määräyksissä ja ohjeissa 17/2013.

8.3 Tasoitusrahasto

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 12 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on mainittava, miten kassan tasoitusrahasto muodos- tetaan. Tämän takia työttömyyskassalla on oltava säännös tasoitusrahas- tosta. Säännöissä tulisi joko todeta samoin kuin työttömyyskassalain 20

§:ssä on tasoitusrahaston muodostamisen osalta säädetty tai viitata ky- seiseen työttömyyskassalain säännökseen.

8.4 Sijoitustoiminta

Työttömyyskassalain 20 §:n mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoi- tusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa tulee olla Finanssival- vonnan vahvistama vähimmäismäärä. Taloudellisista suhdanteista johtu- vien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi ke- rätä tasoitusrahastoa enintään Finanssivalvonnan vahvistamaan enim- mäismäärään.

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 12 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on mainittava, miten tasoitusrahaston varat sijoite- taan. Näin ollen työttömyyskassalla on oltava säännös sijoitustoiminnasta.

Työttömyyskassalain 23 a §:n mukaan työttömyyskassan varat on sijoitet- tava tuottavasti ja turvaavasti siten, että työttömyyskassan maksuvalmius on turvattu. Työttömyyskassan hallituksen on laadittava työttömyyskassal- le sen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunni- telman tulee olla työttömyyskassan sijoitustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä.

Finanssivalvonta suosittaa, että myös sijoitussuunnitelman laatiminen mainitaan kassan säännöissä hallituksen tehtävissä. Se ilmenee kuiten- kin suoraan laista, joten tehtävää ei ole välttämätöntä sisällyttää kassan sääntöihin.

8.5 Lainojen ottaminen

Sijoitussuunnitelmasta on annettu määräyksiä Finanssivalvonnan työttö- myyskassoja koskevissa määräyksissä ja ohjeissa 17/2013.

Työttömyyskassalaissa ei edellytetä, että lainojen ottamisesta olisi määrä- ys työttömyyskassan säännöissä, joten työttömyyskassalla ei ole velvolli- suutta ottaa sääntöihinsä lainojen ottamista koskevaa pykälää. Työttö- myyskassalaissa ei ole myöskään säännöksiä työttömyyskassojen lainan- otto-oikeudesta. Työttömyyskassojen säännöissä on nykyisin määräyksiä työttömyyskassojen oikeudesta ottaa lainoja etuuksien maksamista ja toimitilojen hankkimista varten.

Etuuksien rahoitus on järjestetty niin, ettei lainanottamiselle tulisi olla tar- vetta edes kassan omalla vastuulla olevien menojen osalta, koska työttö-

myyskassan maksukykyä turvaa tältä osin tasoitusrahasto ja kassan varat tulee sijoittaa niin, että maksuvalmius on turvattu. Työttömyyskassat voi- vat halutessaan myös pitää huomattavasti vähimmäismäärää suurempaa tasoitusrahastoa. Käytännössä on kuitenkin esiintynyt tilanteita, joissa työttömyyskassat ovat äkillisesti ja merkittävästi kasvaneiden etuusmeno- jensa takia ottaneet lainaa maksukykynsä turvatakseen.

Velkavaroilla tapahtuvaa toimitilojen hankkimista ei voida välttämättä pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon työttömyyskassalle laissa sääde- tyt tehtävät, varojen sijoittamista koskevat säännökset sekä kassan varo- jen käytölle asetetut rajoitukset.

Finanssivalvonta suosittaa, että lainojen ottaminen olisi sääntöjen mukaan mahdollista vain etuuksien maksamisen turvaamiseksi silloin, kun siihen ei ole muita varoja käytettävissä.

8.6 Vajauksen täyttäminen

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 12 kohdan mukaan kassan sään- nöissä on mainittava, miten työttömyyskassan tasoitusrahasto käytetään. Työttömyyskassan säännöissä on siis oltava mainita siitä, että tasoitusra- hastoa käytetään työttömyyskassan vajauksen täyttämiseen. Säännöissä tulisi joko todeta samoin kuin työttömyyskassalain 22 §:ssä on todettu ta- soitusrahaston käyttämisestä tai viitata kyseiseen työttömyyskassalain säännökseen.

Työttömyyskassalain 22 §:n mukaan tilanpäätöksen osoittaessa vajausta, sen täyttämiseen käytetään tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia. Jos tilinpäätös osoittaa tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen va- jausta, saadaan palkansaajakassan vajaus täyttää tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enin- tään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa. Jos palkan- saajakassan vajausta ei voida täyttää edellä mainitulla tavalla, vajaus täy- tetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella. Yrittäjäkas- san vajaus, jota ei voida täyttää tasoitusrahastosta, siirretään kassan seu- raavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista.

8.7 Työttömyyskassan varojen luovutus kassan purkautuessa

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 13 kohdan mukaan työttömyys- kassan säännöissä on mainittava, miten kassan varat käytetään, jos kas- sa puretaan. Työttömyyskassan säännöissä on siis oltava määräys tästä asiasta. Työttömyyskassalaissa ei sen sijaan määritellä, miten varat on tässä tilanteessa käytettävä.

Nykyisin kassojen säännöissä on määräyksiä varojen luovuttamisesta esimerkiksi kassan toimintaa lähellä olevalle yhteisölle tai järjestölle käy- tettäväksi jäsenten talouden ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen. Fi- nanssivalvonta suosittaa, että työttömyyskassojen tehtävä ja varojen tar- koitus huomioiden, purkautuneen kassan varat tulisi jakaa toisille palkan-

saaja- tai yrittäjäkassoille esimerkiksi niiden jäsenmäärien suhteessa tai sellaiselle kassalle tai kassoille, joihin purkautuneen kassan jäsenet siirty- vät.

9 ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

9.1 Työttömyyskassan nimen kirjoittaminen

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaan työttömyyskas- san säännöissä on mainittava, kenellä on oikeus kirjoittaa kassan nimi. Nimenkirjoitusoikeudesta on siis oltava määräys kassan säännöissä. Työttömyyskassalaki ei sen sijaan määrittele sitä, kenelle työttömyyskas- sa nimenkirjoitusoikeuden antaa. Työttömyyskassa voi siis määritellä vii- meksi mainitun asian omia tarpeitaan vastaavaksi.

Työttömyyskassan nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa, että henkilöllä on oike- us tehdä sitoumus työttömyyskassan nimissä, esimerkiksi allekirjoittaa sopimus työttömyyskassan puolesta. Nimenkirjoitusoikeus antaa henkilöl- le oikeuden edustaa kassaa, mutta se ei anna päätösvaltaa sellaisissa asioissa, jotka kassan sääntöjen tai sisäisten toimivaltaa koskevien ohjei- den tai päätösten perusteella kuuluu jollekin muulle elimelle, esimerkiksi kassan hallitukselle. Nimenkirjoitusoikeus eli oikeus edustaa työttömyys- kassaa voi olla yleinen tai se voidaan rajoittaa koskemaan vain tietynlaisia sitoumuksia. Lisäksi on aina mahdollista, että työttömyyskassan hallitus valtuuttaa tietyn henkilön edustamaan kassaa jonkin tietyn sopimuksen solmimisessa. Yleiset nimenkirjoitusoikeudet merkitään työttömyyskassa- lain 40 §:n mukaisesti työttömyyskassarekisteriin, josta työttömyyskassan sopimuskumppanilla on mahdollisuus tarkastaa, että sillä, joka toimii kas- san nimissä, on oikeus edustaa kassaa.

Työttömyyskassan etuuspäätösten tekeminen ei ole sitoumusten tekemis- tä kassan nimissä, vaan työttömyyskassan tehtävien hoitamista. Nimen- kirjoitusoikeutta koskeva kassan säännös ei näin ollen koske sitä, kenellä on oikeus antaa työttömyyskassan päätös. Tämän seikan tulee ilmetä jo- ko työttömyyskassan säännöistä, sisäisistä toimintaohjeista tai hallituksen päätöksistä. Siitä, kenen nimi merkitään työttömyyskassan päätökseen, on säännökset hallintolaissa. Työttömyyskassa voi, niin halutessaan mää- rittää myös säännöissään, kenellä on oikeus tehdä etuuspäätöksiä ja toi- saalta kenen nimi merkitään etuuspäätökseen. Tämä säännös olisi sel- vyyden vuoksi syytä erottaa työttömyyskassan nimen kirjoittamista koske- vasta säännöksestä.

9.2 Kassan sääntöjen muuttaminen

Työttömyyskassalaki ei edellytä, että sääntömuutokset käsiteltäisiin kas- san varsinaisessa kokouksessa, mutta työttömyyskassojen nykyisten sääntöjen mukaan ne hyväksytään yleensä kassan kokouksessa. Tällais- ta menettelyä voidaan pitää perusteltuna, koska sääntömuutoksilla voi olla hyvin suuri merkitys kassan toiminnalle. Työttömyyskassojen säännöissä on myös mainintoja siitä, että työttömyyskassan hallitus voi tehdä lain-

muutoksen johdosta sääntöihin muutoksia. Sääntömuutosten hyväksymi- sen edellytykseksi voidaan säännöissä määrätä, että päätöksen tekemi- nen edellyttää määräenemmistöä kassan kokouksessa. Käytännön syyt puoltavat sitä, että hallitus voi tehdä sääntöihin sellaiset muutokset, jotka johtuvat suoraan lainsäädännön tai kassoja velvoittavien määräysten muuttamisesta. Kyseessä on tällöin vain sääntöjen korjaaminen vastaa- maan voimassa olevaa sääntelyä. Sääntömuutokset on aina vahvistettava Finanssivalvonnassa, jotta ne tulevat voimaan.

9.3 Jäsenille tiedottaminen

9.4 Siirtymäsäännökset

Työttömyyskassalain 2 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan kassan sään- nöissä on mainittava, millä tavalla muut tiedonannot (kuin kokouskutsut) toimitetaan kassan jäsenille. Tämän takia työttömyyskassan säännöissä on mainittava ne yleisimmät tiedotustavat, jotka työttömyyskassalla on käytössään sen tiedottaessaan esimerkiksi kassan toiminnasta tai etuuk- siin liittyvän lainsäädännön muuttumisesta. Tiedottamisessa tulee ottaa huomioon, että työttömyyskassa on työttömyyskassalain 3 §:n 4 momen- tin mukaan kohdeltava jäseniään yhdenvertaisesti. Työttömyyskassan hal- lituksella on yleistoimivaltuutensa nojalla aina mahdollisuus antaa tarkem- pia ohjeita tiedottamisesta.

Työttömyyskassan muuttaessa sääntöjään voi joissain tilanteissa olla tar- peen laatia siirtymäsäännös, koska kassalla ei välttämättä ole heti sään- tömuutoksen tultua voimaan vahvistettujen sääntöjen mukaisia hallin- toelimiä.

Kassojen sulautuessa voi olla tarpeen laatia siirtymäsäännös, jossa sään- nellään esimerkiksi edustajiston, hallituksen tai valtuuskunnan kokoon- panosta tai toimikaudesta siihen saakka, kunnes ”uuden” kassan ensim- mäinen ylimmän päättävän elimen (edustajiston tai jäsenten kokous) ko- kous pidetään.

Esimerkki:

Kaksi kassaa sulautuu vuoden alusta ja vastaanottavan kassan hallituksen jäsenmäärää ja puheenjohtajan valintaa halutaan muuttaa. Tällöin siirtymä- säännöksessä on esimerkiksi mahdollista määrätä, mikä on hallituksen ko- koonpano ja kuka on puheenjohtaja vuoden alusta siihen saakka, kunnes muutettujen sääntöjen mukainen uusi hallitus valitaan.

Siirtymäsäännös voi olla tarpeen myös silloin, kun kassan ylin päättävä elin muuttuu kassan kokouksesta edustajistoksi tai edustajiston, hallituk- sen tai valtuuskunnan jäsenmäärä muuttuu eikä ylimääräistä kokousta sääntöjen mukaisen hallintoelimen valitsemiseksi ole tarkoitus pitää lyhy- en ajan kuluessa sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on vahvistanut sään- tömuutokset.

Esimerkki 1:

Kassa muuttaa edustajiston valintaa koskevaa sääntökohtaa siten, että edus- tajien lukumäärä muuttuu. Edustajiston kokouksessa päätetään sääntömuu- toksesta ja valitaan edustajat vielä kokouksessa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Kun sääntömuutokset tulevat voimaan Finanssivalvonnan vahvis- tamispäivästä lukien, kassalla ei ole sen sääntöjen mukaista edustajistoa. Siirtymäsäännöksessä voidaan tällöin selvyyden vuoksi todeta, milloin sään- töjen mukainen edustajisto valitaan ensimmäisen kerran.

Esimerkki 2:

Xxxxx muuttaa sääntöjään siten, että kassan ylin päättävä elin on aiemman jäsenten kokouksen sijaan edustajisto. Kun sääntömuutokset tulevat voimaan Finanssivalvonnan vahvistamispäivästä lukien, kassalla ei ole niiden mukai- sesti valittua edustajistoa. Jos sääntöjen vahvistamisesta edustajiston valin- taan kuluu pitkä aika, voi olla tarpeen laatia siirtymäsäännös, jonka mukaan kassan ylin päättävä elin on jäsenten kokous siihen saakka, kunnes sääntö- muutosten mukainen edustajisto valitaan.

Esimerkki 3:

Xxxxx muuttaa sääntöjään siten, että kassan ylin päättävä elin on aiemman edustajiston sijaan jäsenten kokous. Edustajiston valitseman hallituksen toi- mikausi päättyy kuitenkin ennen kuin jäsenten kokous valitsee hallituksen muutettujen sääntöjen mukaisesti. Kun sääntömuutokset tulevat voimaan Fi- nanssivalvonnan vahvistamispäivästä lukien, kassalla ei ole niiden mukaista (jäsenten kokouksen valitsemaa) hallitusta. Siirtymäsäännöksellä edustajiston aikanaan valitseman hallituksen toimikautta voidaan kuitenkin jatkaa siihen saakka, kunnes ensimmäinen sääntöjen mukainen kassan jäsenten kokous pidetään ja valitaan muutettujen sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenet uu- delle toimikaudelle.

Document Metadata

Table of Contents

Työttömyyskassan sääntöjen laatiminen ja vahvistaminen

Document Metadata