Länsi-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus 2024–2026
Länsi-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus 2024–2026
[8.5.2024]
Sisällys
Länsi-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus 2024–2026 1
1. Yhteistyösopimuksen sopijaosapuolet 2
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus 2
3. Sopimuskokonaisuuden rakenne 3
4. Länsi-Suomen yhteistyöalueen visio ja strategia 4
5. Sopimuksella sovittavat toimenpiteet ja sisällöt 4
Strateginen menestystekijä 1: Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset, kaksikieliset palvelut väestölle asuinpaikasta riippumatta 4
Strateginen menestystekijä 2: Kolmen vahvan hyvinvointialueen yliopistollinen yhteistyöalue 5
Strateginen menestystekijä 3: Henkilöstöresurssin turvaaminen 7
Strateginen menestystekijä 4: Laaja-alainen ja vahva tutkimus- ja kehittämisyhteistyö 8
Strateginen menestystekijä 5: Yhteinen varautumis- ja valmiussuunnittelu 9
10. Erimielisyyksien ratkaiseminen 11
1. Yhteistyösopimuksen sopijaosapuolet
Valtioneuvoston asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista (91/2022) 1 § mukaisesti Länsi-Suomen yhteistyöalueen muodostavat ja yhteistyösopimuksen sopijaosapuolia ovat:
a) Varsinais-Suomen hyvinvointialue,
b) Satakunnan hyvinvointialue ja
c) Pohjanmaan hyvinvointialue.
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, jäljempänä järjestämislaki) velvoittaa samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen (YT-alue, YTA) kuuluvat hyvinvointialueet tekemään valtuustokausittain yhteistyösopimuksen (YTA-sopimus). Järjestämislain 36 §:n mukaan yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden laki- sääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaa- miseksi. Yhteistyösopimuksen on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenvertaista saatavuut- ta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen tehtävien hoitamiseksi.
Yhteistyösopimus on eri näkökulmista koostuva laaja kokonaisuus, ja siinä on valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteen- sovittamisesta seuraavissa:
1) väestön palvelutarpeen arviointi ja ennakointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjes- tämisen seuranta ja arviointi
2) sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon päivystys
3) ensihoitokeskuksen tehtävien järjestäminen ja ensihoidon sovittaminen yhteen muun toiminnan kanssa
4) lääkinnällisten tukipalvelujen ja muiden tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen
5) erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistaminen erikoisaloittain palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi
6) sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisiin tai toimitiloihin
7) koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strateginen suunnitelma ja sen toteuttaminen sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävät näissä toiminnoissa
8) sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä poistamisen alueellisten periaatteiden määrittely
9) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittäminen, asiakas- ja potilastietojen käyttö sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaiset velvoitteet
10) häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen sekä 51 §:n 2 momentissa tarkoitetun valmiuskeskuksen toiminnan järjestäminen
11) vaikutuksiltaan laajakantoiset ja taloudellisesti merkittävät investoinnit ja investointia vastaavat sopimukset siltä osin kuin on tarpeellista 1–10 kohdassa tarkoitettujen asioiden kannalta.
Järjestämislain 5 § mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisen hyvinvointi- alueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaksi- kielisten hyvinvointialueiden tulee järjestämislain 39 § mukaan laatia yhteistyösopimus ruotsinkielis- ten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteistyö- sopimus on sovitettava yhteen kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa.
Yhteistyösopimuksessa on sovittava myös vastuisiin liittyvästä hyvinvointialueiden välisestä kustan- nusten jaosta siltä osin kuin siitä ei säädetä järjestämislain 57 §:ssä. Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös muusta kuin 57 § 3 momentissa tarkoitetusta työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovitta- misesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa.
Valtioneuvoston asetuksessa hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta (309/2023) säädetään tarkemmin yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta.
Yhteistyösopimus perustuu edellä mainittujen lisäksi myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin.
Tällä sopimuksella sopijaosapuolet sopivat järjestämislain 36 §:n edellyttämällä tavalla keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteu- tumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi sekä hyvinvointi- alueiden välisestä kustannusten jaosta siltä osin kuin siitä ei säädetä järjestämislain 57 §:ssä. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan pelastustoimen yhteistyöstä Länsi-Suomen yhteistyöalueella.
3. Sopimuskokonaisuuden rakenne
Länsi-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus (jatkossa: Sopimus) koostuu tästä sopimuksesta ja sen liitteistä.
Sopimus sisältää Länsi-Suomen yhteistyöalueen strategian (liite 1) sekä sovittavat toimenpiteet ja muut sisällöt, jotka on jaoteltu strategiassa määritettyjen kriittisten menestystekijöiden mukaisiin kokonaisuuksiin.
Liitteet sisältävät seuraavat kokonaisuudet:
- Länsi-Suomen yhteistyöalueen johtamisjärjestelmä (liite 2)
- Sopimuksen toimeenpanosuunnitelma (liite 3)
o Suunnitelmassa kuvataan Sopimuksen konkreettinen toimeenpano: ohjaus, koordinointi, vastuutahot ja menettelyt sekä toimeenpanoaikataulu (tiekartta)
- Liitesopimusten ja muiden taustadokumenttien luettelo (päivittyvä) (liite 4)
- Kuvaus sovittavan yhteistyön toimintaympäristöstä (liite 5)
- Sopimusta valmistelleiden työryhmien kokoonpano (liite 6)
Mikäli tämän Sopimuksen ja sen liitteiden välillä on ristiriitaa, sovelletaan ensisijaisesti Sopimusta. Mikäli Sopimuksen liitteiden välillä on ristiriitaa, noudatetaan sitä liitettä, joka on
numerojärjestyksessä ensimmäisenä. Tilanteissa, joissa sopimusasiakirjat ovat ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa, kulloinkin voimassa oleva pakottava lainsäädäntö pätee vastaavilta kohdin ennen Sopimusta ja sen liitteitä.
4. Länsi-Suomen yhteistyöalueen visio ja strategia
Länsi-Suomen yhteistyöalueen visio on Yhdessä vahvempia – Suomen vaikuttavin yhteistyöalue. Yhteisiksi strategisiksi menestystekijöiksi Länsi-Suomen yhteistyöalue on määrittänyt seuraavat:
1. Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset, kaksikieliset palvelut väestölle asuinpaikasta riippumatta
2. Kolmen vahvan hyvinvointialueen yliopistollinen yhteistyöalue
3. Henkilöstöresurssin turvaaminen
4. Laaja-alainen ja vahva tutkimus- ja kehittämisyhteistyö
5. Yhteinen varautumis- ja valmiussuunnittelu Strategia kokonaisuudessaan esitetään liitteessä 1.
5. Sopimuksella sovittavat toimenpiteet ja sisällöt
Hyvinvointialueiden palveluiden ja tehtävien järjestämiseksi tarkoituksenmukaisesti ja riittävien voimavarojen turvaamiseksi sovitaan hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteen- sovittamisesta Länsi-Suomen yhteistyöalueella seuraavin toimenpitein, jotka toteuttavat Länsi- Suomen yhteistyöalueen strategiaa. Yhteistyön muodot ovat edelleen muotoutumassa, ja tarkentavia liitteitä päivitetään sopimuskauden aikana.
Asiakokonaisuus 1a. Tutkittuun tietoon perustuvat kustannusvaikuttavat palvelut |
Luodaan mekanismi, jolla kansalliset linjaukset (vaikuttavuus, asiakas- ja potilasturvallisuus) tuodaan käytäntöön Länsi-Suomen yhteistyöalueella. Otetaan käyttöön: |
• yhtenäinen menetelmäarviointi ennen menetelmän käyttöönottoa ja luovuttaessa käytössä olevasta menetelmästä • yhtenäiset perusteet hoidon kiireellisyyden arviointiin päivystyksen ja kiirevastaanottojen rajapinnassa • yhtenäiset kriteerit lähettämiselle YTA-tasoisesti keskitettyyn hoitoon tai palveluun • yhtenäiset palvelumallit ja palvelumallien vertailut • yhteiset mittarit palvelujen järjestämisen ja palvelutarpeiden ennakointiin ja arviointiin |
Sovitaan: |
• yhteistyössä laadittavasta toimintaympäristön analyysista • tietojohtamisen, johdon tietojärjestelmien ja muun tiedon toisiokäytön yhteistyöstä • asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamiskeskusverkostosta • kirjaamiskäytäntöjen yhteisestä kehittämisestä ja koulutuksista |
Asiakokonaisuus 1b. Erityisten ja vaativien palveluiden yhteistyö |
Perustetaan YTA-tason asiantuntijaverkosto, jonka kautta koordinoidaan erityisen vaativien palvelujen järjestäminen, sisältäen koordinoidun johtamisen ja toimeenpanon ja ottaen huomioon 1.1.2025 voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain: • erityisen vaativat vammaisten palvelu- ja hoitotarpeet • erityisen vaikeat lastensuojelutilanteet, sisältäen myös mielenterveys- ja päihdepalvelut • asumispalvelut erityisen vaativiin palvelu- ja hoitotarpeisiin • hoidon organisointi ja konsultaatiot hengityshalvauspotilaille • ruotsinkielisten asiakkaiden erityisen vaativat palvelut • erikoissairaanhoidon ja erityistason sairaanhoidon yhteistyön ja työnjaon käytänteiden jatku- minen tämän Sopimuksen voimaantulon myötä päättyvän erikoissairaanhoidon järjestämis- sopimuksen mukaisina (ks. liite 4) ja mahdolliset muutokset käytänteisiin ja työnjakoon |
Sovitaan, että: |
• selvitetään mahdollisuudet yhteisten erikoissairaanhoidon päivystysrinkien muodostamiseen ja sovitaan niiden käyttöönotosta • selvitetään yhteisen ruotsinkielisen ja monikielisen etävastaanoton perustamisen edellytykset • selvitetään kansallisen määrittelyn mukaisen Osaamisen tuki (OT) –keskuksen perustamisen edellytykset lasten, nuorten ja perheiden erityisen vaativiin tarpeisiin (lastensuojelu, vammaispalvelut, psykiatria) |
Asiakokonaisuus 1c. Yhteensopivat, modernia teknologiaa hyödyntävät palvelut |
Sovitaan: |
• asiantuntijafoorumista, joka arvioi ja koordinoi digipalveluratkaisuja koko yhteistyöalueella • kustannusten jaosta käytössä olevissa tai käyttöön otettavissa yhteistyöaluetasoisissa digi- ratkaisuissa |
Strateginen menestystekijä 2: Kolmen vahvan hyvinvointialueen yliopistollinen yhteistyöalue
Asiakokonaisuus 2a. Tiivistyvä hankintayhteistyö |
Sovitaan: |
• yhteisten hankintatarpeiden tunnistamisesta, hankintayhteistyön tiivistämisestä ja työnjako- suunnitelmasta |
• merkittävien investointien yhteisestä arviointimekanismista ennen investointien edellyttämiä lainanottovaltuusneuvotteluita • että niistä investoinneista, jotka em. arvioinnin perusteella toteutetaan yhteistyöaluetasoisina hankkeina, tehdään saman sisältöiset kirjaukset hyvinvointialueiden omiin investointisuunni- telmiin • yhteisestä toimintatavasta, jolla ydintoiminnan ja tukipalveluiden suuria materiaali- ja palvelu- hankintoja arvioidaan aktiivisesti ja reaktiivisesti • suurten rakennus- ja toimitilahankkeiden yhteistyöaluetasoisesta arvioinnista erityisesti palvelutarpeen ja alueellisuuden näkökulmista • yhteisen omistajaohjauksen tiivistämisestä |
Asiakokonaisuus 2b. Resurssien riittävyyden varmistaminen |
Sovitaan: |
• kriittisten resurssien yhteisestä hyödyntämisestä volyymietujen saavuttamiseksi, rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi sekä erityisen osaamisen jakamiseksi • synergian hyödyntämisestä ostopalveluissa ja hinnoittelussa sekä markkinoiden hallinnan vahvistamisessa • pelastuspalveluiden asiantuntijayhteistyön tehostamisesta ja osaamisen yhteistyöaluetasoi- sesta hyödyntämisestä • että edistetään diagnostiikkapalveluiden tiiviimpää yhteistyötä ja yhtenäisten käytänteiden käyttöönottoa |
Asiakokonaisuus 2c. Tarkoituksenmukainen tukipalveluyhteistyö |
Arvioidaan säännöllisesti tukipalveluyhteistyön sisältö ja tavoitteet sekä tiivistetään yhteistyötä synergiaetujen saavuttamiseksi seuraavissa: |
• yhdenmukaiset ICT-kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet, tiedonhallinta ja säännöllinen tavoite- kuvausten läpikäynti • pelastustoimen toimialasidonnainen ICT-yhteistyö • yhteisen projektimallin / projektinhallintamallin käyttöönotto • työvaate-, puhtauspalvelu- ja ruokapalveluyhteistyö • tukipalveluiden tietojenjako- ja kehittämisyhteistyö |
Asiakokonaisuus 2d. Yliopistosairaala ja kaksi keskussairaalaa |
Varmistetaan: |
• yhteistyöalueen kyky tarjota erikoissairaanhoidon osaamista ja palvelua alueen sisäisesti, ottaen samalla huomioon kokonaistaloudellisuuden ja järjestäjän kyvykkyyden huolehtia palveluista kaikissa tilanteissa |
Asiakokonaisuus 2e. Koko alueen yhteen sovitettu edunvalvonta |
Sovitaan, että: |
• tunnistetaan hyvinvointialueiden yhteiset intressit ja toteutetaan niissä määrätietoista edun- valvontaa |
Strateginen menestystekijä 3: Henkilöstöresurssin turvaaminen
Asiakokonaisuus 3a. Vetovoimainen ja pitovoimainen yhteistyöalue |
Jotta henkilöstöresurssien riittävyys voidaan turvata ja palvelujen omavarainen järjestäminen on tarvit- taessa mahdollista kaikissa olosuhteissa, luodaan yhteistyölle seuraavat edellytykset ja prosessit: |
• Hyvinvointialueen oman henkilöstöresurssin asiantuntijuutta jaetaan koko yhteistyöalueen erityistarpeisiin verkostoitumista tukemalla ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen, esimerkkeinä ns. pienten erikoisalojen konsultaatiot ja päivystysajan tarpeet • Luodaan toimintatapoja ja työkaluja, joiden avulla tuetaan henkilöstön, tiedon ja osaamisen liikkuvuutta alueen toimintayksiköiden välillä |
Määritellään yhteistyössä kriittisten ammattiryhmien toiminnallisen työnjaon periaatteet: |
• hoitohenkilöstön tehtävänkuvat ja roolit (mm. sairaanhoitajavastaanotot, lääkkeenmääräämis- hoitajat) • sosiaalihuollon ammattihenkilöstön tehtävänkuvat ja roolit • muiden kriittisten ammattiryhmien tehtävänkuvia ja rooleja koskevat prosessit |
Vahvistetaan yhteistyöalueen työnantajakilpailukykyä vaikuttamalla kansallisesti alan vetovoiman kehittämiseen sekä edistämällä yhteistä markkinointia, materiaalituotantoa ja työnantajamielikuvaa sekä benchmarking-yhteistyötä. Esimerkkejä: |
• Henkilöstösuunnittelun ja resursoinnin modernisointi • Käytännönläheisen opiskelijaohjauksen toteutus työpaikoilla • Eri alojen tarkoituksenmukainen koulutusyhteistyö (mm. pelastuspalvelut, tukipalvelut) • Erikoistuvien lääkärien yhtenäiset koulutuspolut, joissa hyödynnetään koko yhteistyöalueen koulutuskapasiteettia |
Asiakokonaisuus 3b. Erityisen ja vaativan sosiaalihuollon osaamisen turvaaminen |
Sovitaan mekanismeista, joilla turvataan erityisen ja vaativan sosiaalihuollon osaaminen: |
• Monialaisen ja integroituvan palvelun saatavuus ja puuttuvan asiantuntijuuden jakaminen alueen sisällä |
Asiakokonaisuus 3c. Kansainvälinen rekrytointi |
Sovitaan, että: |
• Selvitetään mahdollisuudet ja edellytykset sekä käynnistetään yhteistyö kansainvälisessä rekry- toinnissa |
Strateginen menestystekijä 4: Laaja-alainen ja vahva tutkimus- ja kehittämisyhteistyö
Asiakokonaisuus 4a. Vaikuttavuuden arviointi |
Sovitaan: |
• menettelystä, jolla vaikuttavista (priorisoitavista) toimista kootaan tietoa päätöksenteon ja ohjauksen tueksi • että otetaan käyttöön yhtenäiset menetelmät ja mittarit kustannusten vertailuun kansalliset linjaukset huomioiden |
Asiakokonaisuus 4b. Yhdistävä yliopistollisuus |
Sovitaan: |
• strategisen suunnitelman päivittämisestä yhteistyöalueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- toimintaan (TKI) • opetuksen ja koulutuksen strategisen suunnitelman laatimisesta • yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen toimikunnan toiminnasta (terveydenhuoltolaki 61 §) • että sosiaalihuollon tutkimustoiminnan koordinoinnille ja toteutukselle muodostetaan selkeä rakenne, sisältäen rahoituksen • että perustetaan koordinaatioryhmät, jotka sovittavat yhteen yhteistyöalueen tutkimusta, innovaatioita ja kehittämistä • että yhteistä tutkimuseettistä toimikuntaa koordinoi yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvin- vointialueen TKIO-toiminta |
Asiakokonaisuus 4c. Tiivis korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyö |
Sovitaan: |
• opetuksen ja koulutuksen sopimusten kartoittamisesta ja yhdenmukaistamisesta vastaamaan nykytilaa • hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten yhteistyöelinten (mm. neuvottelukuntien) kartoittamisesta ja päivittämisestä |
Asiakokonaisuus 4d. Benchmarking |
Perustetaan: |
• YTA-kehittämisen yhteistyöverkosto • sosiaalialan osaamiskeskusten YTA-työryhmä, jossa on mukana myös valtakunnallinen ruotsin- kielinen sosiaalialan osaamiskeskus |
Strateginen menestystekijä 5: Yhteinen varautumis- ja valmiussuunnittelu
Asiakokonaisuus 5a. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tilannekuvan kehittäminen |
Sovitaan: |
• yhtenäisestä tilannekuvajärjestelmästä sekä yhtenäisestä häiriötilanteiden viestijärjestelmästä • tilannekuvan koonnista, analysoinnista ja jakamisesta kaikissa turvallisuustilanteissa • varautumisen yhteensovittamisesta moniviranomaisyhteistyössä |
Asiakokonaisuus 5b. Valmiussuunnittelun ja johtamisen tuki ja kansallinen yhteensovittaminen |
Sovitaan: |
• hyvinvointialueiden varautumisen ja valmiuden kehittämisestä ja sovittamisesta yhteen yhteis- työaluetasolla • yhteistyöalueen vastuista erityistilanteissa ja johtovastuiden määrittelemisen prosessin kuvaa- misesta • yhteistyöaluetasoisen jatkuvuudenhallinnan suunnittelusta ja toteutuksesta • evakuointisuunnitelmien yhtenäistämisestä • yhteisen HNS-toimintamallin (Host Nation Support) luomisesta • YTA-ensihoitokeskuksen asiantuntijan virasta • aluepääkäytön koordinoinnista ja tuottamisesta valmiuskeskuksen alaisena toimintana • valmiuskeskuksen työn ohjaamisesta • valmiuskeskuksen kustannusjaon määrittämisestä • kyberturvastrategian laatimisesta osana yhteistyöalueen tasoista tieto- ja palvelujärjestelmien kehittämistä |
Asiakokonaisuus 5c. Vaativien viranomaisyhteistyöprosessien kehittäminen |
Sovitaan: |
• vahvasta normaaliajan yhteistyöstä eri toimialoilla sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä yhteis- ten resurssien käyttämiseksi, ohjaamiseksi ja johtamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa • sosiaali- ja kriisipäivystysten alueellisen osaamisen laajentamisesta varauduttaessa erityistilan- teisiin • yhteistyöstä varmuusvarastoinnissa ja poikkeusoloissa • yhteistyöstä suunniteltaessa laajojen häiriötilanteiden, suuronnettomuustilanteiden ja poikkeusolojen valmiutta yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa (esim. kunnat, yksityiset yritykset ja kolmas sektori) |
Mikäli kustannusten jako poikkeaa järjestämislain 57 § periaatteista tai muusta lainsäädännöstä, eikä muuta sovita, kustannukset sovitaan jaettavaksi hyvinvointialueiden väestöjen mukaisessa suhteessa.
Liitteessä 3 määritellyt vastuutahot huolehtivat sovitun asian toimeenpanon etenemisestä sovitussa aikataulussa. Toimeenpanon tueksi voidaan perustaa väliaikaisia tai pysyviä työryhmiä tai verkostoja yhden tai useamman asiakokonaisuuden tarpeen mukaisesti. Vastuutaho raportoi Sopimuksen toteutumisesta YTA-johtoryhmälle, joka seuraa ja arvioi tavoitteiden toteutumista sekä raportoi niistä aluevaltuustolle.
Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisissä neuvotteluissa, johon osallistuvat myös valtiovarain- ministeriö ja sisäministeriö.
Järjestämislain 36 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialueiden yhteistyösopimus on tehtävä valtuustokausittain.
Järjestämislain 37 §:n 3 momentin mukaan ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä hyvinvointi- alueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä. Kunkin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväk- syy yhteistyösopimuksen. Sopimus astuu välittömästi voimaan, kun kaikki aluevaltuustot ovat hyväk- syneet sen. Hyväksytty yhteistyösopimus on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle.
Tämä Sopimus astuu välittömästi voimaan, kun kaikkien Sopijaosapuolten aluevaltuustot ovat hyväk- syneet sen.
Tämä sopimus on hyväksytty Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024, Sata- kunnan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 ja Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuus- tossa xx.xx.2024.
Tämä Sopimus on voimassa siihen asti, että seuraavan valtuustokauden aikana laadittava järjestä- mislain 36 §:ssä tarkoitettu yhteistyösopimus on valmistunut ja hyväksytty kaikkien Sopijaosapuolten aluevaltuustoissa.
Järjestämislain 37 §:n 4 momentin mukaan Sopimusta on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman hyvinvointialueen esitykseen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteeseen.
Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti. Muu muutos on mitätön. Muutokset tulevat voimaan, kun kaikki Sopijaosapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja Sopijaosapuolten toimivaltaiset edustajat ovat ne allekirjoittaneet. Sopijaosapuolet tiedostavat, että mikäli Sopijaosapuolet eivät pääse sopimukseen tämän Sopimuksen sisällöstä, valtioneuvosto voi päättää hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta ja sen sisällöstä.
10. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tätä Sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.
Mikäli Sopijaosapuolet eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, tämän Sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina hallinto-oikeudessa.
Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Tämä Sopimus on allekirjoitettu sähköisesti.