Porin KTV:n sairauskassan säännöt YLEISET MÄÄRÄYKSET
Porin KTV:n sairauskassan säännöt YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Vakuutuskassan nimi on Porin KTV:n sairauskassa. Kassan kotipaikka on Pori.
2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021 ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua, jotka ovat 4 §:ssä tarkoitettuja työsuhteessa olevia henkilöitä.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostaa Porin kaupunkiin, sen tytäryhteisöihin Porin YH-asunnot Oy:ön, Prizztech Oy:ön sekä Visit Pori Oy:ön, Ulvilan kaupunkiin ja Länsi-Suomen Diakonialaitokseen (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö ja Diakon Palvelut Oy), Suomen Pelastusarmeijan säätiöön/Pelastusarmeijan Päiväkotiin, Ruskatalojen palveluyhdistys ry:hyn, Svenska barnträdgården i Björneborg:iin, Rauman kaupunkiin, Länsirannikon Koulutus Oy:öön (WinNova), Merikarvian kuntaan, Pomarkun kuntaan, Eurajoen kuntaan, Rauman Taidemuseon säätiöön, Hopeaharjun Palvelukoti Oy:hyn (ennen 1.1.2019 liittyneet), Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n Satakunnan piiri ry:hyn, Nakkilan kuntaan, 2M-IT Oy:n Porin toimipisteeseen, SAMK Oy:öön, Satakuntaliittoon, Satakunnan hyvinvointialueeseen, Porin Satama Oy:öön, Rauman Satama Oy:öön, Rauman Oppilaitoskiinteistöt Oy:öön, Harjavallan kaupunkiin, ne henkilöt, jotka olivat 30.4.2019 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Sarastia Oy, SOTEVirtuaalikirjasto Oy:n ennen 1.1.2023 kassaan liittyneet, Ravera Oy:ön Pori Energia Oy:lta ja Pori Energia Sähköverkot Oy:ltä siirtyneet kassaan kuuluvat JHL:n jäsenet, sekä tämän sairauskassan ja 8 §:ssä tarkoitettujen osakkaiden palveluksessa olevat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenet. Porin kaupunkia ja edellä mainittuja muita yhteisöjä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Vakuutussuhdetta on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa toimintapiirin ehtojen täyttymisestä.
Xxxxxx hallitus päättää vakuutetuksi hyväksymisestä. Vakuutussuhde alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alussa.
Työnantajan/kassan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Seuraavin edellytyksin:
Kokoaikaista eläkettä saavien eläkeläisvakuutettujen pakollinen JHL:n yhdistykseen kuuluminen on poistunut 1.1.2021.
1.1.2014 jälkeen liittyneet eivät voi enää maksaa puuttuvaa aikaa.
1.1.2016 jälkeen liittyvät uudet vakuutetut: toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä vähintään 10 vuotta.
1.1.2021 jälkeen liittyvät uudet vakuutetut: toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan vakuutettuna vähintään 15 vuotta.
Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä on erotettu työnantajan tai tämän sairauskassan tai osakkaan palveluksesta ilman omaa syytään ja ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin niin sanottuihin työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, eivätkä ole ansiotyössä toimintapiirin ulkopuolella tai toimi yrittäjinä ja jotka kassan vakuutettuna ovat saavuttaneet oikeuden eläkeläisvakuutussuhteeseen. Näitä jäseniä kutsutaan muu vakuutetuiksi.
Vakuutussuhdetta on haettava neljän (4) kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä.
Eläkkeelle siirtyvän henkilön on haettava vakuutussuhteen jatkamista eläkevakuutettuna kassalta neljän (4) kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut oman työeläkevakuutusyhtiönsä eläkepäätöksen tai osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen.
Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.
Vakuutussuhde alkaa (ehtojen täyttyessä) hakemista seuraavan kuukauden alusta hallituksen päätöksen jälkeen.
Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuussuhteen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan jäseneksi.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään vakuutuskassan säännöt ensisijaisesti sähköpostiosoitteeseen tai toissijaisesti postiosoitteeseen.
Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet sivustoilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Työsuhteessa oleva vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 2 kuukautta ennen eroamispäivää. Vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen 2 kuukauden ajalta.
Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään kassaan uudelleen.
Eläkkeellä oleva vakuutettu eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen 2 kuukauden ajalta. Eroaminen
katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana eroilmoitus on tehty tai maksujen suorittaminen on laiminlyöty 2 kuukautta.
Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassaan.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
7 §
Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,5% vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 30 euroa kuukaudessa.
Kokoaikaisella eläkkeellä olevalta vakuutetulta peritään vakuutusmaksua 30 euroa kuukaudessa. Ulkovakuutetulta peritään 30 euroa kuukaudessa. Kaikilta vakuutetuilta minimivakuutusmaksu on 30 euroa kuukaudessa.
Jos vakuutussuhde päättyy kesken kuukauden, peritään koko kuukauden maksu.
8 §
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Jos vakuutettu ei saa palkkaa, vakuutusmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Xxxxxx hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10
§:n mukaisiin lisäetuuksiin.
Kassan osakkaita ovat Porin kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry, Porin JHL ry, Porin kunnalliset JHL ry, Porin teknisen alan henkilöstö JHL ry ja Satakunnan pelastuslaitoksen JHL ry. Osakkaan kannatusmaksu on kalenterivuodessa 30 €. Kannatusmaksu tilitetään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 35 prosentilla. Vakuutusmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
ETUUDET
10 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.
Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 14 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan vakuutetulle:
1) Lääkärin palkkiosta 70% silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvästä muun lääkärin palkkiosta. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
2) Sairauskassa korvaa kalenterivuosittain vakuutetun julkisen terveydenhuollon kustannuksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuotuiseen maksukattoon asti. Xxxxxxxxxxxx pitää olla aiheutunut maksukattovuonna. Julkisen puolen hammashoitoa ei korvata maksukattoon kuuluvana, vaan korvaus katsotaan maksettavan kohdan 7 mukaan. Maksukattoon kuulumattomia maksuja ei korvata.
3) alkuomavastuuosuuden jälkeen 80% lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.
4) a) lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista, sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta ja valohoidosta perityistä maksuista 50%,
b) patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja näytteenotoista sekä radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä tai hoidosta 50%;
5) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
6) vähintään kolme vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai näköä korjaavan leikkauksen hinta 140 euron enimmäismäärään saakka kunakin kalenterivuonna. Silmälasien korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Silmälaseja tai näköä korvaavaa leikkausta ei kuitenkaan korvata saman kalenterivuoden aikana, jona vakuutetulle on korvattu 10 § 7 kohdassa tarkoitettua hammashoitoa; sekä
7) vähintään kolme vuotta kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 140 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Xxxxxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta saman kalenterivuoden aikana, jona vakuutetulle on korvattu 10 § 6 kohdassa tarkoitetut silmälasit tai näköä korjaava leikkaus.
8) Korvaus ei-Kelan korvattavista reseptillä ostetuista lääkkeistä tms. 80 %.
maksimissaan 100 €/kalenterivuosi.
9) Psykoterapiahoidosta 80 % 3 kertaa kalenterivuodessa.
Edellä mainittujen lisäetuuksien yhteinen määrä on enintään 3000 euroa kalenterivuosittain.
11 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai,
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Edellä 10 §:n 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.
12 §
Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
Lisäksi 10 §:n mukaisesta etuudesta vähennetään kustannukset siltä osin, kun vakuutetulla on ollut oikeus saada niistä korvausta edellä 4 ja 8 §:ssä tarkoitetun työnantajan tai osakkaan kustantamasta vakuutuksesta. Hoidoista, joihin vakuutetulla on maksuttomasti oikeus joko työnantajan tai osakkaan kustantamassa työterveyshuollossa, ei makseta lisäetuuskorvausta.
13 §
Kassan vastuu alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
14 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
15 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
16 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
17 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Lisäetuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.
18 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi, ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä, tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
19 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Porin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
20 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
21 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä
2) hallituksen harkinnan mukaan 10 §:ssä määrättyjen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
22 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien
lisäetuuksien korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
23 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
24 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
25 §
Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
KASSANKOKOUS
26 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
27 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen vakuutettu ja hänellä on oikeus edustaa enintään 2 vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa saa käyttää henkilökohtaista avustajaa, mutta siitä on ilmoitettava etukäteen.
28 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
29 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
30 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi sairauskassan internetsivuilla.
31 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
32 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
33 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
34 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.
Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä.
HALLITUS
35 §
Kassan hallitukseen kuuluu 7 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous vakuutetuistaan. Hallitukseen voidaan valita varsinaisista jäsenistä tai varajäsenistä yhteensä enintään yksi eläkeläisvakuutettu. Hallitukseen valittu jäsen, joka eläköityy kesken hallituskauden, voi jatkaa hallituskautensa loppuun.
Hallituksen jäsenen toimikausi on 4 kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa kahden vuoden välein kolme ja joka kahden vuoden välein neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Vuonna 2023 hallituksessa toimivat erovuorossa olevat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet jatkavat vuoden 2024 loppuun.
Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous (ks. 28§).
36 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt ja määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 41 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 40 §:n mukaisesti.
37 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
38 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
39 §
Kassan toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
40 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
41 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
OSAKKAAN JA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
42 §
Jos osakas tai työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia osakasta tai työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 2 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
43 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA XXXXXX XXXXXXXXXX
44 §
Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jos kassan vakuutettujen määrä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että vakuutettujen määrä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia määräyksiä;
4) jos sen kaikki osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
5) jos säännöissä erikseen mainitaan niin; sekä
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi
45 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.