OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Oulun ammattikorkeakoulun visiona on olla monialainen, yhteisöllinen ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu, jonka tiivis yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa luo pohjan korkeatasoiseen ja ajantasaiseen osaamiseen. Korkeakoulu edistää toiminnallaan hyvinvointia, uudistaa työelämää ja tukee aktiivisesti uuden liiketoiminnan syntymistä.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat konsernin. Korkeakoulukokonaisuuden tärkeimpiä tavoitteita ovat yhteistyön vahvistuminen sekä vastaaminen alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Strateginen johtaminen perustuu korkeakoulujen tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Käynnistetyn selvitystyön pohjalta ratkaistaan vuoteen 2024 mennessä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kampusten tuleva sijoittuminen siten, että korkeakoulujen taloudelliset toimintaedellytykset, korkeakoulukokonaisuuden houkuttelevuus, kilpailukyky ja matala hiilijalanjälki turvataan.

Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto muodostavat alueen yhteisen ekosysteemin ydinrakenteen, johon kytkeytyvät läheisesti muut keskeiset koulutus- ja tki-toimijat. Ekosysteemi tarjoaa opiskelijoille koulutusasteesta riippumatta joustavia opintopolkuja sekä sektorin sisällä, että sektorien välillä. Palvelut mahdollistavat opiskelijoille sujuvan opintopolun, ja tukevat opintojen edistymistä. Ekosysteemin tki-, tutkimusinfrat ja taiteellinen toiminta tukevat vahvasti alueen työelämän kehittymistä, tarjoavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kansalaisille ja edistävät hyvinvointia alueella.

Oulun ammattikorkeakoulun koulutus siirtyy vahvasti digitaalisiin ympäristöihin lähiopetuksen painottuessa ohjaukseen. Tämä tarkoittaa etenkin koulutustarjonnan laajenemista mobiilimaailmaan. Samalla luodaan pohjaa aiempaa systemaattisemmalle jatkuvan oppimisen tarjonnalle. Kaikki koulutustarjonta on strategiakauden lopussa osaamisperustaista ja kaikissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa merkittävä osa koulutuksesta aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelijoiden valmistumisvaiheen työllistyminen paranee tämän myötä merkittävästi.

Oulun ammattikorkeakoulu kansainvälistyy etenkin aiempaa laajemman englanninkielisen koulutustarjonnan ja aktiivisen kansainvälisen verkostoitumisen myötä. Kansainvälisen tki-rahoituksen osuus koko ulkopuolisesta tki-rahoituksesta nousee merkittävästi.

Toiminnan keskiössä on hyvinvoiva korkeakouluyhteisö, joka tarjoaa puitteet henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen kasvulle. Henkilöstön hyvinvointia edistetään riittävällä tuella työnkuvien muuttuessa mm. digitalisaation vuoksi.

Esimiehiä koulutetaan aiempaa systemaattisemmin ja tavoitteita selkeytetään. Strategiakauden alussa otetaan käyttöön kannustava sisäinen rahanjakomalli.

Pedagogiikka rakentuu vahvasti osaamisperusteisuudelle, jossa osaamisen kerryttäminen ja osoittaminen ovat keskiössä. Jokaisen opiskelijan polku rakentuu muualla hankitun osaamisen vuoksi yksilölliseksi.

Oamkin kehittäminen perustuu henkilöstön, opiskelijoiden ja alumnien tiiviiseen yhteistyöhön. Korkeakoulu vahvistaa alumniverkostoa ja hyödyntää alumnien osaamista kaikilla koulutusaloilla sekä kokemusasiantuntijoina että opetuksessa. Henkilöstön ja muun korkeakouluyhteisön osaaminen uudistetaan vastaamaan 2020-luvun globaalien ongelmien sekä pedagogiikan, kansainvälisyyden, työelämävalmiuksien, esimiestyön ja johtamisen haasteisiin. Koko korkeakouluyhteisö on tietoinen yhdessä määritettävistä ammattikorkeakoulun tavoitteista.

Oamkissa uudistetaan parhaillaan kaikkien amk-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia osaamisperustaisiksi. Työssä hyödynnetään Xxxxxx ammatillisen opettajankoulutuksen vahvaa osaamisperustaisen koulutuksen tuntemusta.

Kansainvälistä koulutustarjontaa laajennetaan syksytä 2022 lähtien, jolloin käynnistyy englanninkielinen sairaanhoitakoulutus. Syksyllä 2023 alkaa englanninkielinen konetekniikan insinöörikoulutus.

Kansainvälisen tki-rahoituksen osuus on kasvamassa uusien kv-hankkeiden myötä. Tätä työtä tukee osaltaan eurooppalainen yhteistyö, jossa seitsemän korkeakoulun kesken valmistellaan European University Initiative

-hanketta.

Esihenkilöiden koulutusta on systematisoitu ja kaikki esihenkilöt ovat osallistuneet vuoden 2021 aikana koulutukseen.

Vuonna 2020 otettiin käyttöön kannustava sisäinen rahanjakomalli.

Oamkissa on vahvistettu henkilökunnan, opiskelijoiden ja alumnien yhteistyötä. Keväällä 2022 perustettiin alumnitoimikunta.

Syksystä 2021 lähtien on työstetty koulutuksen ja tki-toiminnan kehittämisen tiekarttoja, jotka vahvistettu hallituksessa keväällä 2022. Tiekartat kuvaavat kehityspolut vuosille 2022 - 2025. Tätä työtä tukemaan

perustettiin koulutuksen ja tki-toiminnan johtoryhmät.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Oulun ammattikorkeakoulun vahvuudet liittyvät erityisesti ict:n soveltamiseen muille aloille, yrittäjyyteen ja kaupallistamiseen sekä luovien alojen toimintaan. Korkeakoulu näkee nousevina aloinaan erityisesti kiertotalouden ja energian tuotannon ja käytön optimoinnin sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan digitalisoinnin edistämisen ja uudistuvat liiketoimintamallit.

Tki-toiminnan painoalat ovat Ympäristöviisaus, Kestävä hyvinvointi ja Digitaalinen murros. Ympäristöviisaus liittyy Oamkissa erityisesti kiertotalouden, vastuullisen teollisuuden ja kuluttamisen sekä energian tuotannon ja käytön optimoinnin kehittämiseen. Kestävä hyvinvointi -painoalaan kuuluvat väestön monimuotoistumisen huomiointi, terveydenhuollon ja sosiaalialan digitalisoinnin edistäminen sekä uudistuvat liiketoimintamallit. Digitaalinen murros - painoala keskittyy uusien digitaalisten teknologioiden soveltamiseen ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen. Koko tki-toiminnan läpileikkaavia teemoja ovat digitalisaatio, yrittäjyys, kansainvälisyys ja verkostoituminen. Tki-toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä erilaisissa verkostoissa ja erityisesti Oulun yliopiston kanssa siten, että toiminnat täydentävät toisiaan kummankin sektorin vahvuuksille ominaisella tavalla.

Oamkin vastuulla Oulun innovaatioallianssitoiminnassa on erityisesti startup-yrittäjyyden kehittäminen. Vahvistamme yhdessä Oulun yliopiston kanssa opiskelijalähtöisen startup-yirittäjyyden polkua.

Käynnistämme syksyllä 2023 kiertotalouden insinöörikoulutuksen.

TKI-toiminnan painoaloiksi tarkennettiin digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja digipedagogiikka.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

OAMK on sitoutunut sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030-visioon että Digivision toteuttamiseen.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Strategiansa perusteella ammattikorkeakoulu on tunnistanut viisi keskeistä kehittämiskohdetta. Yhteistyön syventäminen Oulun yliopiston kanssa

Oamk syventää yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa muodostamalla tiiviin kahden korkeakoulun kokonaisuuden, joka tarjoaa opiskelijoille joustavan oppimismahdollisuuden ja liikkuvuuden sektorien välillä, monipuolistaa koulutustarjontaa ja tehostaa tki-toimintaa ja kaikkien resurssien käyttöä. Tämä edellyttää selkeiden opintopolkujen rakentamista osana opetussuunnittelutyötä, yhteisen opintotarjonnan luomista ja palveluprosessien kehittämistä koko konsernin tarpeiden pohjalta.

Seurantaindikaattorit:

Oamkin ja Oulun yliopiston välisten yhteistyöopintojen opintopisteet 2024: 10 000 op (Xxxxxx opiskelijat) ja 10 000 op (OYn opiskelijat), (2019: 1 745 op (Oamkin opiskelijat) ja 834 op (OYn opiskelijat), 2022: 5 000 op (Oamkin opiskelijat)

ja 4 000 op (OYn opiskelijat))

Yhteisten T&K-hankkeiden ulkopuolisen rahoituksen volyymi (Oamkin osuus) 2024: 3,5 Meur, (2019: 1,6 M€, 2022: 2,5 M€)

Henkilöstön ja organisaation osaamisen uudistaminen

Oamk uudistaa henkilöstön ja organisaation osaamisen vastaamaan 2020-luvun globaalien ongelmien, pedagogiikan, kansainvälisyyden, työelämävalmiuksien, esimiestyön ja johtamisen haasteisiin. Tämä mahdollistaa organisaatiokulttuurin syvällisen muutoksen. Yksittäisiä toimia ovat mm. henkilöstön pedagogisen koulutuksen kehittäminen ammatillisen opettajankoulutuksen osaamista hyödyntäen, laajamittainen mobiilisovellusten tuottaminen ja käyttöönotto koulutuksessa, opetuksen syvällisen työelämäyhteistyön mahdollistaminen opetussuunnittelutyöllä sekä hankerahoituksen hankkiminen strategiarahoituksen tueksi.

Sopimuskauden loppuun mennessä kaikki opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja henkilöstöllä on valmius toteuttaa niitä kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa. Jokainen opetushenkilöstöön kuuluva osallistuu vuosittain Oamkin tarjoamaan täydennyskoulutukseen ("Pedagoginen kesäkoulu"). Ylempien amk-tutkinto-ohjelmien monialaiset ja työn opinnollistamiseen pohjautuvat mallit on kehitetty tukemaan yamk-opiskelijoiden työurien osaamistarpeiden toteutumista työyhteisöissä ja niitä sovelletaan kaikilla koulutusaloilla kaikissa Yamk-ohjelmissa.

Esimiestyön jatkuva kehittäminen on osa Oamkin normaalia toimintaa. Käytössä on kehittämistä tukeva palautejärjestelmä.

Uusia koulutusteknologian ratkaisuja hyödynnetään systemaattisesti ja laajasti. Koulutustarjonta on osaamisperustaista. Oamk on valtakunnallisesti tunnettu uusien pedagogisten ratkaisujen kehittäjä ja kansainvälisesti verkottunut hanketoimija.

Kehittämistä tukevan hanketoiminnan volyymi kasvaa. Rahoituspohjan laajentaminen

Ammattikorkeakoulu laajentaa ulkopuolisen tki-rahoituksen pohjaa. Tämä edellyttää tki -toiminnan ammattimaistamista, tki-painopisteiden ja kansainvälisten verkostojen strategista vahvistamista sekä riittävän valmisteluresurssin varmistamista.

Seurantaindikaattorit:

Ulkopuolisen T&K-rahoituksen määrä 2024: 12,0 M€, (2019: 7,1 M€, 2022: 8,1 M€)

Kansainvälisen ja kansallisen tason kilpailluista rahoituslähteistä (EU-puiteohjelma, Business Finland, muu vastaavantyyppinen rahoitus) 2024: 5,0 M€, (2019: 0,8 M€, 2022: 3,0 M€)

Ekosysteemityön ja verkostojen vahvistaminen

Ammattikorkeakoulu vahvistaa ekosysteemityötä ja verkostoja, jonka tuloksena korkeakoulu toimii aktiivisesti valituilla painopistealueilla sekä alueellisissa, kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Toiminta tuottaa verkostomuotoisesti koulutusta, tukee TKI-työn laadullista kehittämistä ja kansainvälistymistä ja tarjoaa opiskelijoille joustavia ja omaa tarjontaa laajempia koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi kansainväliset verkostot luovat pohjaa alueen yritysten kansainvälistymiselle.

Sopimuskauden loppuun mennessä Oamk on keskeinen OIAn toimija ja osallistuu aktiivisesti kaupunkikehittämiseen. Oamk toimii aktiivisesti kansallisissa verkostoissa ja korkeakoululla on vetovastuu vähintään yhdestä kansallisesta, usean korkeakoulun muodostamasta kehittämisverkostosta. Oamkilla on strateginen kansainvälinen kumppanikorkeakoulu, jonka kanssa tehdään yhteistyötä strategisessa suunnittelussa, johtoryhmätyöskentelyssä ja keskinäisissä auditoinneissa. Korkeakoululla on toimivia kaksoistutkintoja kymmenessä eri koulutuksessa ja muuta opetussuunnitelmayhteistyötä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. TKI-toiminnassa Oamk on syventänyt yhteistyötä vähintään viiden kansainvälisen korkeakoulun kanssa siten, että yhteistyöhön kuuluu yhteisten hankkeiden lisäksi tutkijavaihtoa.

Seurantaindikaattori:

EU-puiteohjelmarahoituksen tai vastaavan kansainvälisen kilpailun rahoituksen määrä 2024: 2,0 M€, (2019: 0,6 M€,

2022: 1,2 M€)

Yhteistyön syventäminen Oulun yliopiston kanssa on ollut suunniteltua hitaampaa. TKI-toiminnassa on useita yhteishankkeita käynnissä ja suunnitteilla. Yhteistyöopintoja on hidastanut osaltaan pandemia.

Henkilöstön ja organisaation osaamiseen on investoitu merkittävästi, mm; henkilöstön digiosaamiseen, pedagogiseen osaamiseen, esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Lisäksi on merkittävästi parannettu opetustilojen digivalmiuksia.

Mobiililaitteilla toimivan koulutustarjonnan kehittäminen on käynnistynyt. Lukuvuosi 2021-22 on nimetty "Digipedagogiikan"-teemavuodeksi Oamkissa.

Työhyvinvointiin on panostettu lisäämällä Työterveyden palveluita, ePassi tarjontaa ja kasvatettu ja laajennettu. Henkilöstön omistautuneisuuskysely tehtiin syksyllä 2021 ja vuoden 2022 aikana kaikki koulutusyksiköt toteuttaa kehitystoimenpiteitä kyselyn pohjalta.

TKI-toiminnan volyymi saavutti ennätystason vuonna 2021, toteutuneiden osaamisympäristöinvestointien avulla. Ensimmäinen Suomen Akatemian rahoittama TKI_hanke käynnistyi vuonna 2022 ja Horizon- rahoitteisia hankkeita on 2 kpl käynnistynyt, sekä useita hakemuksia on valmisteltu. OAMK on myös mukana kahdessa EDIH-verkostossa, jotka hyväksyttiin kesäkuussa 2022.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 480
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	90
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	520
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	250
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	620
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	200
Ammatillinen opettajankoulutus	220

Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen edellyttää tutkintokattojen tarkastelua, erityisesti Sote- ja liiketalouden aloilla.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

49 713 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 44 390 000 euroa.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 2 019 000 euroa vuonna 2021,

2 320 000 euroa vuonna 2022, 2 320 000 euroa vuonna 2023 ja 2 320 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 500 000 euroa vuonna 2021, 1 600 000 euroa vuonna 2022, 1 600 000 euroa vuonna 2023 ja 1 600 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 198 000 euroa vuonna 2021, 399 000 euroa vuonna 2022,

399 000 euroa vuonna 2023 ja 399 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 916 500 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 321 000 euroa vuonna 2021, 321 000 euroa vuonna 2022, 321 000 euroa vuonna 2023 ja 321 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 3 304 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Rahoitus on toteutunut sopimuksen mukaisesti.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti.

Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Oulun ammattikorkeakoulu