OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Jyväskylän yliopiston missio on olla vaikuttava sivistysyliopisto. Strategiassaan yliopisto on määritellyt visiokseen olla oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja.
Yliopiston strategia sisältää viisi kehittämisohjelmaa, joissa kussakin on määritelty tavoitetila, strategiset päätavoitteet, strategiset tavoitteet sekä odotetut tulokset. Kaikkia viittä kehittämisohjelmaa läpileikkaavat tavoitteet ovat: vetovoiman vahvistaminen, jatkuva laadun parantaminen, kansainvälisyyden vahvistaminen, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä monitieteisen yhteistyön vahvistaminen.
Kehittämisohjelmat ja niiden strategiset päätavoitteet:
Tutkimuksen kehittämisohjelma - Tutkija keskiössä: motivoivat ja houkuttelevat tutkijanurat, tutkijoiden osaamisen ja tutkimuksen laadun jatkuva kehittyminen sekä korkeatasoiset tutkimuspalvelut ja tutkimusinfrastruktuurit.
Koulutuksen kehittämisohjelma - Vaikuttava akateeminen asiantuntijuus: osaamislupaus: vastuullinen, kulttuurisesti moninaisen maailman akateeminen asiantuntija, kehittämislupaus: globaaleihin osaamistarpeisiin vastaava koulutustarjonta, Student Life -lupaus: yliopistomme on valtakunnallisesti johtava opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva yliopisto sekä laatulupaus: opetusta ja opettajia arvostetaan ja laatu pidetään korkealla.
Osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö -kehittämisohjelma: yhteenkuuluvuus, yhdenvertaisuus ja JYUidentiteetti, kasvattaa yksilön ja yhteisön intohimoa tietoon ja luovuuteen sekä innostusta ja innovaatioita luova johtajuus.
Digiohjelma - Digimatka edelläkävijäksi: digitaalisesti tuettu käyttäjälähtöinen oppimis- ja palveluympäristö, digitaalinen tutkimusympäristö on laadukas ja joustava sekä älykkäät digiympäristöt luovat toimintaan korkeaa käyttökokemusta.
Kampuksen kehittämisohjelma - JYUnique Campus: uuden tiedon ja monipuolisen toiminnan kampus, koko kaupungin kampus, hyvinvoinnin kampus sekä vastuullinen ja kestävä kampus.
Strategisina kärkinä yliopistolla on 1) Opettajien koulutus, opettajien koulutuksen tutkimus ja kehittäminen 2) Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen ja 3) Kilpailukykyiset tutkimus- ja koulutusympäristöt.
Kestävyys ja vastuullisuus läpileikkaavat yliopiston koko toimintaa. Yliopiston kampus on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopiston strategiatyön yhteydessä täsmennetyt strategiset painoalat, jotka suuntaavat monialaisen yliopiston tutkimusta, koulutusta ja vaikuttavuutta ovat:
- Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus
- Liikunta, terveys ja hyvinvointi
- Luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu
- Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
- Kestävä liiketoiminta ja talous
- Informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa
Painoalat perustuvat monialaiseen yhteistyöhön yliopiston sisällä sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa.
Yliopiston strategisiin painoaloihin pohjautuvia monitieteisiä nousevia aloja ovat mm. aivotutkimus, resurssiviisaus ja kiertotalous sekä kriisien ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimus.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Yliopisto on strategiansa perusteella määritellyt kuusi keskeistä kehittämiskohdetta:
Opettajien koulutuksen tutkimusperustainen uudistaminen
Yliopisto uudistaa opettajien koulutusta kehittämällä rakenteita ja sisältöjä sekä lisäämällä opettajien koulutukseen kansainvälisiä valmiuksia ja kulttuurienvälistä osaamista tuottavia sisältöjä. Yliopisto vahvistaa opettajien koulutusta kehittävää tutkimusta tukemalla huippututkimuksen edellytyksiä. Yliopisto toimii aktiivisesti muiden yliopistojen kanssa opettajien koulutuksen ja tutkimuksen kansallisen yhteistyöverkoston luomiseksi, jonka tavoitteena on oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvien tutkimushankkeita sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusohjelmahakujen koordinointi ja kansainvälisen verkottumisen ja yhteistyön edistäminen.
Seurantaindikaattorit:
- Myönnetty korkean profiilin täydentävä tutkimusrahoitus (Suomen Akatemia, EU, Lippulaiva, STN) strategisella painoalalla Opetus, oppiminen, ja vuorovaikutus 12 M€ v. 2024 (2019: 9,6 M€; 2022: 10 M€)
- Valtakunnallinen yhteistyö tutkimusperustaisessa uudistamisessa on vahvistunut yhteistyöverkoston kautta, 18 yhteistä tutkimus- ja kehittämishanketta ja kansallista /kansainvälisesti suuntautunutta aloitetta v. 2024 (2019: 8; 2022: 13)
Kilpailukykyiset ja vaikuttavat tutkimus- ja oppimisekosysteemit sekä infrastruktuurit
Yliopiston tieteenalakohtaisesti kansainvälisesti merkittävät infrastruktuurit ja niiden ympärillä olevat tutkimusryhmät ovat laadukkaita ja vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Infrastruktuurien elinkaaren hallinnalla mahdollistetaan niiden suunnitelmallinen kehittäminen ja pitkän aikavälin investointisuunnittelu. Kiihdytinlaboratoriota kehitetään voimakkaammin kansainväliseksi innovaatioinfrastruktuurikeskukseksi kotimaisella ja eurooppalaisella rahoituksella sekä vahvistamalla yritysekosysteemiä keskuksen tarjoaman palvelun ympärille. Yliopisto vahvistaa monitieteisyyttä tukevia luonnon- ja ihmistieteiden infrastruktuureja.
JYULearn-konseptin mukaisesti käynnistetään innovatiivisia pilotteja ja tuetaan systemaattisesti opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kehittämistyössä luodaan rakenteita aktiiviselle yhteistyölle elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden välille. Koulutuksen digitaalinen palveluympäristö rakennetaan vaiheittain uudistuvan peruspalvelujen tietojärjestelmäkokoisuuden varaan, integroiden siihen opiskelijan itsepalvelut, ohjauspalvelut, oppimisen seurannan ja analytiikan sekä kansallisten palvelujen sisällöt digivision 2030 mukaisesti. Kansainvälisille koulutusmarkkinoille luodaan uusia koulutuskokonaisuuksia ja digitaalisia innovaatioita.
Yliopisto osallistuu FORTHEM-verkoston toimintaan laajentaen verkoston päätoimintoja: opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuus (ml. virtuaaliliikkuvuus), yhteiset opintojaksot ja tutkinto-ohjelmat, opiskelijoiden kansalaisaktiivisuuden lisääminen ja sidosryhmäyhteistyö. Monialaiset asiantuntijatiimit tuottavat ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin haasteisiin tutkimustiedon pohjalta.
Seurantaindikaattorit:
- Yritysyhteistyössä toteutettaville tutkimus- ja innovaatiohankkeille myönnetty täydentävä rahoitus 2,1 M€ v. 2024 (2019: 0,8 M€; 2022: 1,4 M€)
- FORTHEM-verkostossa toteutuneiden harjoittelujen ja lyhytliikkuvuusjaksojen määrä vuosittain, 250 v. 2024 (2019: toiminta ei vielä käynnistynyt; 2022: 120). Lisäksi raportoidaan verkostossa suoritetut opintopisteet.
- Tutkimus- ja koulutuslaiteinvestointien tasearvojen kehitys (investointien vuosittaisen euromäärän suhde kirjanpidon poistojen euroihin) 110 % v. 2024 (2019: 97 % (lisäinvestoinnit olivat 2,857 M€ ja poistot 3,938 M€); 2022: 105 %)
Kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä yliopisto
Liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin tutkimus muodostavat Jyväskylään kansainvälisesti houkuttelevan innovaatioekosysteemin yhdessä Jyväskylän yliopiston, muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden (KIHU, Likes, JAMK, KSSHP, Gradia) ja yritysten kanssa.
Xxxx tutkimusta keskitetään rakentuvalle Hippokselle. Alueen toimijoiden kanssa toteutetaan yhteisiä tutkimushankkeita ja luodaan yhteistä opetustarjontaa terveyden, liikunnan, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueille EduFutura-yhteistyönä. Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä laajennetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
Yliopisto jatkaa Student Life -toimintamallin tutkimusperustaista kehittämistyötä tavoitteena hyvinvointiosaamisen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Verkko- ja mobiilipohjaista hyvinvointiohjelmaa, Opiskelijan kompassia, kehitetään tutkimusperusteisesti myös perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tarpeisiin.
Seurantaindikaattorit:
- Opiskelijan kompassi -hyvinvointiohjelma on käytössä 8 korkeakoulussa ja pilotoitavana myös kansainvälisessä yhteistyössä v. 2024 (2019: JYU:n lisäksi rajallisessa käytössä kahdessa korkeakoulussa; 2022: laajassa käytössä 4 korkeakoulussa). Lisäksi raportoidaan käyttäjämäärien kehitys.
- Myönnetty korkean profiilin täydentävä tutkimusrahoitus (Suomen Akatemia, EU, Lippulaiva, STN) strategisella painoalalla Liikunta, terveys ja hyvinvointi 9 M€ v. 2024 (2019: 7,3 M€; 2022: 8 M€)
- Monialaisen kuntoutuksen yhteistyöopintojen opintopisteiden määrä 1 200 op v. 2024 (2019: 100 op; 2022: 700 op). Lisäksi raportoidaan Kuntoutus avaimena hyvinvointiin -kurssia hyödyntävien ammatillisten oppilaitosten lukumäärä.
Vastuullisesti vaikuttava yliopisto
Kestävyys ja vastuullisuus läpileikkaavat yliopiston koko toimintaa. Yliopiston parantaa kestävyyden, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden arviointia, kehittämistä ja raportointia. Kehittämistyö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteille ja muodostaa yliopiston toiminnanohjaukseen integroituvan toimintamallin.
Monitieteisen resurssiviisauteen keskittyneen JYU.WISDOM-yhteisön vaikuttavuutta tuetaan rahoituksella ja rekrytoinneilla. Monitieteistä tutkimusta suunnataan kestävyyden, vastuullisuuden ja planetaarisen hyvinvoinnin alueelle, joille luodaan tutkintokoulutusta ja jatkuvan oppimisen tarjontaa kaikissa tiedekunnissa. Yliopisto integroi kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmat kaikkiin opetussuunnitelmiin.
Yliopisto vahvistaa edelläkävijärooliaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakoulutuspolkujen, jatkuvan oppimisen koulutusmoduulien sekä ohjauspalveluiden kehittämisessä. Yliopisto vakiinnuttaa hankeperustaisesti kehitetyt toimintamallit (ml. SIMHE, INTEGRA) osaksi normaalia toimintaa.
Seurantaindikaattorit:
- Kestävyyden ja vastuullisuuden integrointi opetussuunnitelmiin, toteutettu kaikissa kuudessa tiedekunnassa ja monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa v. 2024 (2019: pilotti JSBE:ssä; 2022: toteutettu neljässä tiedekunnassa). Lisäksi raportoidaan kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien opintojaksojen ja suoritettujen opintopisteiden määrä.
- JYU.WISDOM-resurssiviisausyhteisön julkaisujen lukumäärä 60 v. 2024 (2019: 10; 2022: 30). Lisäksi raportoidaan SciValin SDG luokitellut julkaisut
Osaamisen uudistamista, yrittäjyyttä ja innovaatioita
Yliopisto tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuden työelämän kannalta merkityksellisiä osaamisprofiileja ja vastaa koulutuksellaan modernin, kehittyvän tietoyhteiskunnan osaamistarpeisiin.
Yliopiston koulutustarjontaa ja opetussuunnitelmia kehitetään ja toteutetaan monitieteisesti eri tieteenalojen välisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä työelämän sekä muiden kansainvälisten ja kansallisten kumppaneiden ja tahojen kanssa.
Yliopistoyhteisön toimintakulttuuri, rakenteet ja tukipalvelut edistävät yksilöiden osaamisen ja luovuuden suuntautumista yrittäjyyteen sekä uusien mahdollisuuksien rakentamiseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita joustavasti opintoja, jotka lisäävät heidän työelämä-, yrittäjyys-, innovaatio- ja projektitaitojaan.
Yliopisto muodostaa selkeän ja vetovoimaisen jatkuvan oppimisen toimintamallin, joka vastaa muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin.
Innovaatiopalveluiden toimintamalli keksintöilmoituksiin ja kaupallistamiseen tehdään tunnetuksi laajasti tutkijayhteisölle. Yritysyhteistyötä lisätään paikallisesti ja kansainvälisesti sekä tätä tavoitetta tukevaa viestintää ja koulutusta lisätään. Yliopisto luo yrittäjyysbarometrin, jonka avulla seurataan keskeisiä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, erityisesti yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan ja yritysyhteistyön tuloksia.
Seurantaindikaattorit:
- Yrittäjyysopintojen opintopistemäärä 7 500 op v. 2024 (2019: 6 844 op; 2022: 7 200 op)
- Yliopistossa syntyneistä innovaatioista tulleiden oppilaitosesihautomossa ja hautomossa olevien liikeideoiden määrä 70 v. 2024 (2019: 35; 2022: 50)
Kansainvälisesti vetovoimainen, hyvin johdettu ja tuloksellinen yliopisto
Yliopisto kehittää yhteistyötä alueen keskeisten toimijoiden sekä valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa kansainvälisen houkuttelevuuden kehittämiseksi. Kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen suunnattuja rekrytoinnin, asettautumisen ja integroitumisen palveluita kehitetään yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.
Yliopiston Interdisciplinary Visiting Scholars -ohjelma tukee yliopiston kansainvälistä vetovoimaa, tutkimuksen laadun kehittymistä, tieteiden välistä yhteistyötä ja tutkijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
Yliopisto varmistaa tutkimusperustaisella opetuksen kehittämismallilla, että yliopiston koulutustarjonta on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaista, sillä on selkeä ja omaleimainen profiili, ja se vastaa muuttuviin, globaaleihin osaamistarpeisiin.
Yliopisto vahvistaa vetovoimaansa ja tuloksellisuuttaan johtamisosaamisen ja projektijohtamisen osaamisen kehittämisellä.
Seurantaindikaattorit:
- Henkilöstökyselyn osa-alueen Yhteisöllisyys yksikössämme keskiarvo vähintään 4,0 v. 2024 (2019: 3,7; 2022: 3,8)
- Henkilöstökyselyn osa-alueen Lähiesimiestyö keskiarvo vähintään 4,2 v. 2024 (2019: 3,9; 2022: 4,2)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 731 |
Kasvatusalat | 330 |
Taiteet ja kulttuurialat | 72 |
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat | 520 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet | 199 |
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 210 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 170 |
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat | 230 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 150 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 460 |
Yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 147, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 36, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 125.
Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 155 959 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 115 060 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Soveltavan kielentutkimuksen keskus SOLKI (sis. yleiset kielitutkinnot, Nordbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k-toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus ja koulutuksen talous, kiihdytinlaboratorio, viittomakielen opetus ja tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 10 419 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 18 655 000 euroa vuonna 2021, 18 213 000 euroa
vuonna 2022 ja 18 212 000 euroa/v vuosina 2023-2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 13 292 000 euroa vuonna 2021 ja 12 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 2 143 000 euroa vuonna 2021, 2 993 000 euroa vuonna 2022 ja 2 992 000 euroa/v vuosina 2023-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 850 000 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 3 220 000 euroa/v vuosina 2021-2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.
Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 11 825 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.
Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Jyväskylän yliopisto
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Jyväskylän yliopisto
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Jyväskylän yliopiston palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi sidosryhmä- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme. Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä tukemalla organisaatioiden kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamista, kansainvälisten harjoittelijoiden tai opinnäytetyön tekijöiden palkkaamista sekä luomalla mahdollisuuksia kansainvälisten opiskelijoiden, sidosryhmien ja työelämän toimijoiden kohtaamisille.
• Sisällytämme soveltuvin osin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelujakson. Integroimme työelämäosaamisen ja oman alan asiantuntijuuden kehittämisen osana sisältöopintoja osaksi opetussuunnitelmia ja ohjausta.
• Jatkamme toimintaa SIMHE-yliopistona ja laajennamme toiminnassa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
• Vahvistamme kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan palveluitamme siten, että edistämme ja tuemme heidän sujuvaa rekrytointiaan ja integroitumistaan yliopistoyhteisöömme ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
• Toimimme aktiivisesti alueemme Talent Hub-koordinaattorina. Vahvistamme yliopiston ja kaupungin veto- ja pitovoimaa kansainvälisten osaajien opiskelu- ja työskentelypaikkana. Luomme yhteistyön toimintamallin yliopiston, kaupungin, alueen muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kansainvälisen osaamisen parissa työskenteleville.
Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista
• Toimimme SIMHE-korkeakouluna, jossa ohjaamme ja neuvomme korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien SIMHE- käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin yhteistyössä muiden SIMHE-korkeakoulujen kanssa.
• Toteutamme SIMHE-toiminnan esiin nostaman tarpeen pohjalta kehitettyä INTEGRA-koulutusmallia, jolla tuemme korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien korkeakoulutus- ja urapolkuja suomalaisissa yliopistoissa. Laajennamme koulutusmallia myös muiden yliopistojen käyttöön.
Suomi-stipendi
Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.
• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.
• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.
GLOBAALITOIMET
Jyväskylän yliopisto koordinoi seuraavaa globaaliosion pilottiverkostoa:
INTIA
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto, Intia
Jyväskylän yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa:
AFRIKKA
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto (Helsingin yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto-yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well-being – verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
INTIA
• Indian Institutes of Technology (IITs) –verkosto (Aalto-yliopisto koordinoi)
KIINA
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto (Helsingin yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences -verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
YHDYSVALLAT
• USA-pilotti, Michigan, Maine ja Piilaakso (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)