Strateginen sopimus 2021, Konsernihallinto
Strateginen sopimus 2021, Konsernihallinto
1.1 Kuvaus toiminnasta (kaupunginhallitus)
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaosto ja kaupunkikehitysjaosto.
Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konserniohjauksen kehittämisestä ja niiden strategisten yhtiöiden tai säätiöiden omistajaohjauksesta sekä valvonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii vuoden 1.9.2020 alusta Konsernihallinto, kolme määräaikaista palvelukeskusta, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, sekä 23 strategista yhteisöä. Strategisten yhteisöjen osalta kaupunginhallitus on delegoinut toimivaltansa konsernijaostolle, joka huolehtii yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta.
Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitosten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kansainvälisiä suhteita. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa.
Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon palvelualuetta: johdon tuki, järjestämistoiminto sekä yhteiset palvelut. Näiden palvelualueiden lisäksi on kolme määräaikaista palvelukeskusta: työterveyshuollon palvelut, työllisyyspalvelukeskus ja matkailun palvelukeskus.
Konsernihallinnon tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja kansliapäällikköä kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa.
Yhteisten palvelujen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiakkaille.
Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen, hankintojen sekä lakipalveluiden matriisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kaupunginhallitus)
Ulkoisen toimintaympäristön merkittävin muutoste- kijä on koronapandemian vaikutus kaupungin toi- mintaan ja toimintaympäristöön.
Maaliskuussa nopeasti levinnyt koronapandemia vaikutti huomattavasti kaupungin palvelutuotan- toon. Välittömät vaikutukset olivat voimakkaita ja heijastuivat talouteen tulojen menetyksinä sekä ylimääräisinä kustannuksina. Välillisesti vaikutuksia heijastuu talouteen työllisyyden laskun sekä verotu- lojen laskemisen kautta.
Kuntatalouden tilanne on ollut haastava jo pitkään. Palvelutarpeen kasvu on lisännyt kustannuksia ja samaan aikaan valtio on tehnyt tulorahoitusta hei- kentäviä päätöksiä. Käytännössä tämä on tarkoit- tanut, että verorahoituksen kehitys on jäänyt palve- lutuotannon nettomenojen kehityksestä.
Tästä syystä valmisteltiin sopeuttamisohjelma, johon kirjattiin 95 talouteen positiivisesti vaikuttavaa toimenpidettä. Päätettyjen toimenpiteiden avulla tavoiteltiin talouden tasapainottamista vuoteen 2023 mennessä. Sopeuttamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2019 § 161.
Koronapandemian takia sopeuttamisohjelman päi- vittämisestä päätettiin kaupunginhallituksessa 21.9.2020 § 384. Tavoitteena on kasvun tukemi- nen, sopeuttavien toimenpiteiden arviointi ja uusien määrittäminen sekä taloudellista asemaa välittö- mästi parantavien toimenpiteiden toteuttaminen.
Väestön ja työllisyyden kehitys
Vuoden 2020 heinäkuun lopussa Turun väkiluku oli
193 089, jossa oli lisäystä 127 henkeä vuoden 2019 lopun tilanteeseen verrattuna. Kasvu on hi- dastunut hieman, sillä kuuden suurimman kaupun- gin vertailussa Turun suhteellinen väestönkasvu oli pienin.
Muunkielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) määrän nopea kasvu on jatkunut vuoden 2020 aikana. Heinäkuun lopun ennakkotietojen mukaan muunkielisiä oli Turussa 23 428, 12,1 prosenttia väestöstä.
Työttömyys
Keväällä 2020 alkanut koronakriisi nosti rajusti koko maan ja Turun työttömyyslukuja. Suurin osa työttömyyden noususta tuli lomautuksista, jonka huippu ajoittui huhtikuun lopulle ja sen jälkeen on laskenut koko kesän aikana huomattavasti niin, että lomautukset eivät ole johtaneet laajempiin irtisa- nomisiin, vaan suurin osa lomautetuista on palan- nut työhön.
Turun työttömyysprosentti oli elokuussa 15,3 %, kun vuotta aiemmin työttömyysprosentti oli 11,3 % eli nousua vuodessa 4,0 % -yksikköä. Elokuussa oli kaikkiaan 14597 työtöntä turkulaista, joka on 3940 työtöntä enemmän verrattuna vuoden 2019 elo- kuun tilanteeseen. Turun työttömyydessä nousua vuodessa 37 %, koko maassa nousua 42 % ja maakunnassa 43 %. Turun työttömyyden kasvu oli siis vuodessa selkeästi maltillisempaa verrattuna maakunnan ja koko maan työttömyyden kasvuun.
Kuusikko-kuntien keskiarvolla mitattu vuosimuutos oli 49 %.
Työmarkkinatuki
Koronakriisi nosti rajusti kunnan maksamaa työ- markkinatukea. Kun vuonna 2019 Turku maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 19,4 M€, niin vuo- den 2020 ennuste näyttää elokuun kohdalla yli 2 M€ nousua viime vuoteen nähden. Suurin syy maksuosuuden nousuun on koronan aiheuttamat häiriöt työmarkkinoilla (yt-neuvottelut ja lomautuk- set estävät palkkatukityöllistämistä) ja hallituksen asettamat rajoittamistoimet (kuntouttava työtoiminta piti lopettaa määräajaksi), sekä työttömyysjaksojen pidentyminen niin, että työttömiä valui työmarkkina- tuen kuntaosuuden piiriin.
Kuusikko-kunnissa Turun työmarkkinatuen maksu- osuuden kasvu on Oulun jälkeen toiseksi pienintä, verrattaessa kumulatiivista muutosta tammi-elokuu vertailuajankohtana.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Turkuun kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheutta- mat riskit, haavoittuvuudet ja vaikutukset analysoi- tiin vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana laajalla hallinnon tasojen, sidosryhmien ja asiantun- tijoiden yhteistyöllä osana Turun kaupungin Ilmas- tosuunnitelman 2029 valmistelua. Lisääntyvien äkillisten sääilmiöiden sekä jatkuvan lämpenemisen aiheuttamat riskit ovat merkittäviä ja kohdistuvat hyvinvointiin, rakennettuun ympäristöön sekä ekosysteemeihin ja ruuantuotantoon. Ilmastonmuu-
tokseen varautuminen vaatii laajaa yhteistyötä, toimintatapojen muutosta ja investointeja.
Tiedoksi annettavat Konsernihallinnon ja palvelukeskusten tunnusluvut
Tunnusluku | Vastuuyksikkö | Tilinpäätös 2018 | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 |
Työmarkkinatuen kuntaosuus | Työllisyyspalvelukeskus | 21 400 929 | 19 426 717 € | 19 500 000 | 20 000 000 |
Pitkäaikaistyöttömien määrä | Työllisyyspalvelukeskus | 3 427 | 2 741 | 2 400 | 2 600 |
Nuorisotyöttömien määrä | Työllisyyspalvelukeskus | 1 432 | 1 345 | 1 100 | 1 200 |
Omistetun rakennuskannan keskimääräinen kunto (%) | Tilapalvelut | 63,56 | 63,24 | 62,38 | 62,90 |
Suoraan omistettujen rakennusten korjausvelka (€) tilanteessa 31.12 | Tilapalvelut | 237 099 561 | 245 794 028 | 256 587 216 | 256 195 838 |
Investoinnit (€) | Tilapalvelut | 15 172 259 | 20 823 642 | 24 953 270 | 26 824 288 |
Korjausvastuun määrä (€) | Tilapalvelut | 25 769 117 | 26 284 500 | 27 601 946 | 26 824 971 |
138 323 | 124 289 | 125 767 | 124 580 | ||
Energiakulutus (lämpö MWh, sähkö MWh, vesi m3) | Tilapalvelut | 61 241 | 54 297 | 64 083 | 54 583 |
341 202 | 410 975 | 464 783 | 408 573 |
Kaupungin palvelurakentamisen tilainvestointiohjelman jako
Tunnusluku | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
Uudisrakentaminen yhteensä | 7 995 808 | 49 660 842 | 82 080 323 | 71 345 481 |
- emon tase | 6 795 808 | 42 025 000 | 54 325 000 | 39 076 000 |
- yhtiömuotoinen toteutus | 1 200 000 | 7 635 842 | 27 755 323 | 32 269 481 |
18 828 480 | 42 298 099 | 31 381 495 | 15 983 333 | |
- emon tase | 18 828 480 | 42 298 099 | 31 381 495 | 15 983 333 |
- yhtiömuotoinen toteutus | 0 | 0 | 0 | 0 |
Kohdistamattomat alle 1 milj. euron investoinnit* | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 000 000 |
Hankkeiden suunnitteluvaraus** | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteensä | 26 824 288 | 87 033 941 | 113 461 818 | 87 328 814 |
*sisältyvät kohtaan korjausinvestoinnit
1.4 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kaupunginvaltuusto)
Turun kaupungin kehittämisen lähtökohtana toimi- vat Turku 2029 –kaupunkistrategian visio, toiminta- lupaukset ja päämäärät sekä strategisten ohjelmien linjaukset. Strategiset ohjelmat sisältävät yhteensä 42 linjausta.
Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilais- ten kestävä hyvinvointi. Väestön ikääntyminen, työttömyys, hyvinvointiin liittyvien ongelmien ka- saantuminen ja resurssien oikea kohdentaminen ovat esimerkkejä toimintaympäristöön liittyvistä haasteista, joiden ratkaiseminen edellyttää koko- naisvaltaista toimintatapojen muutosta. Kaupungin palvelurakennetta on muutettava siten, että kallis erityistyö ja korjaava työ vähenevät ja toimintaa suunnataan mahdollistavaan ja ehkäisevään työ- hön. Palvelumuotoilulla ja -ohjauksella parannetaan erityisesti paljon palveluja käyttävien palveluketjuja. Kun investoidaan oikealla tavalla ehkäiseviin, tar- peenmukaisesti monialaisiin ja yhteen sovitettuihin palveluihin, syntyy sekä hyvinvointihyötyjä että taloudellisia säästöjä.
Palvelut järjestetään vaikuttavien palveluketjujen avulla siten, että asiakaspalvelu on toiminnan kes- kiössä. Palveluja toteutetaan kiinteässä ja laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka tukena on laadukkaat ja joustavat yritys- ja innovaatiopalvelut. Paras tapa hoitaa työllisyyttä on kehittää ja tukea yritysten syntyä, kilpailukykyä ja kasvua, jolloin työvoimalle syntyy aitoa ja pysyvää kysyntää. Turun logistinen sijainti EU:n TEN-T (Trans European Network) runkoverkossa ja osana
Tukholmasta, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla kasvuvyöhykkeellä tarjoaa kaupungille mahdollisuudet kehittyä merkittävänä logistisena solmukohtana.
Turun erityisenä vahvuutena ovat laadukkaat yli- opistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset. Ne tukevat kaupungin jatkuvaa uudistumista luo- malla pohjaa laaja-alaiselle osaamiselle ja luovuu- delle. Turun 40 000 opiskelijaa ovat merkittävä potentiaali kaupungille ja sen yrityksille.
Matkailu- ja kongressikaupunkina kehittymisen näkökulmasta Turun historia, kulttuuripalvelut, ta- pahtumatoiminta, saaristo, merellisyys ja joki ovat merkittäviä vetovoima- ja elinvoimatekijöitä.
Kaupungin uudistumisen lähtökohtana ovat toimin- nan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johtaminen, joita tuetaan ajanmukaisilla tietojärjestelmillä. Tä- män vuoksi kaupunki haluaa tuntea asukkaansa ja asiakkaansa paremmin. Keskeisiä elementtejä tuottavuuden parantamisessa ovat lisäksi kaupun- gin tilojen käytön tehostaminen, aktiivinen omista- jaohjaus ja tukipalvelujen tuotteistaminen. Yhteiset pelisäännöt varmistavat kaupungin voimavarojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön.
Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaati- vampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riip- pumatta.
Uudistamalla palveluja laajalla innovaatioyhteistyöl- lä avoimuuden periaatteita noudattaen kaupunki edistää myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelumuotojen syntymistä. Jotta kehittäminen olisi tehokasta, tarvitaan kaupunkitasolla yhteisiä menetelmiä ja työvälineitä, joilla kehittämistä halli- taan.
Aktiivinen rakentaminen, joka tarkoittaa sekä mää- rätietoista uudisrakentamista, että täydennysraken- tamista, on aina ollut eräs kasvavan kaupungin tunnusmerkeistä. Kaupungin kehittäminen laajoina kokonaisuuksina tukee elinkeinoelämän kilpailuky- kyä ja asukkaiden viihtyvyyttä.
Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edel- läkävijä ja osa kansainvälistä kaupunkiverkostoa, joka ratkaisee ilmastonmuutokseen liittyviä kysy- myksiä. Turku pyrkii olemaan ilmastopositiivinen kaupunki vuodesta 2029 eteenpäin ja toteuttamaan resurssiviisauden periaatteet (jätteettömyys, pääs- töttömyys ja kestävä luonnonvarojen käyttö) vuo- teen 2040 mennessä. Ilmastosuunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupunkikonsernin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja varautumisek- si. Turun alueen kasvihuonekaasupäästöt on puoli- tettu vuoden 1990 tasosta ja Turku valittiin Euroo- pan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi vuonna 2020.
Uusi johtamisjärjestelmä ja pormestarimalliin siirtyminen
Turku siirtyy vuoden 2021 kesäkuusta lähtien por- mestarien aikaan: kaupunkia johtavat pormestari ja
kolme apulaispormestaria. Johtamisen tueksi syn- nytetään maailman modernein johtamismalli.
Turun uusi johtamismalli vahvistaa demokratiaa antamalla kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi aiempaa suoremmin kaupungin ylim- män poliittisen johdon valintaan. Muutos tehdään yhdessä ja vahvassa vuorovaikutuksessa henkilös- tön kanssa.
Muutos koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä, mutta erityisesti johtoa, tukipalveluita ja konserni- hallintoa.
Uusi johtamisjärjestelmä koostuu:
• organisaatiomuutoksesta,
• toimintamallin muutoksesta
• ja sitä tukevasta uudesta johtamisjärjes- telmän uudistuksesta.
Kehittämismalli
Turun kaupungissa kehittäminen perustuu kaupun- gin kehittämismalliin (Kh 29.9.14, § 368). Perus- kaupunki noudattaa kehittämismallia kaikessa ke- hittämisessä. Strategiaa toteutetaan pääosin hank- keina ja projekteina. Merkittävimmät hankkeet ja projektit nostetaan toimialojen ja konsernihallinnon strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin.
Kehittämismalli yhtenäistää kehittämiseen liittyvät käsitteet, rakenteet ja työtavat. Kehittämismalli sisältää sekä kehittämiskokonaisuuden johtamisen (=salkunhallinta) että yksittäisen projektin johtami- sen (=projektinhallinta).
Jokainen hanke ja projekti sijoitetaan kaupungin strategiarakennetta mukailevaan salkkuun tai toi-
mialan salkkuun. Kehittämissalkkua ohjaa nimetty salkunomistaja ja salkun ohjausryhmä. Kehittä- mismallin käytössä hyödynnetään ThinkingPortfolio
–salkunhallintavälinettä.
Kaupungin kärkihankkeet
1. Keskustan kehittäminen
Kaupunginhallitus käynnisti päätöksellään 2.5.2016, § 177 Keskustan kehittämisen kärkihank- keen. Hankkeen tavoitteena on kaupunkikeskustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen.
Kärkihankkeen käynnistämisen jälkeen kaupungin- hallitus nimesi päätöksellään 19.9.2016 § 372 mo- nialaisen työryhmän vision laatimiseksi. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Turun yliopiston tulevai- suuden tutkimuskeskuksen professori Xxxxxx Xx- xxxxxx.
Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti Keskusta- visio 2050 asiakirjakokonaisuuden kaupungille 14.8.2017.
Keskustan kehittäminen -kärkihanke on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunki- strategian keskustaan koskevien tavoitteiden to- teuttamiseksi. Strategian linjausten mukaan kau- pungin ydin on näköiskuva kaupungin menestyk- sestä, hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä, ja siksi sen on koko ajan kyettävä uudistumaan. Kokonaisval- taiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärki- hankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailuky- vyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asumisen näkökulmista.
Yhtäältä tavoitteena on vahvistaa elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhtei- senä viihtyisänä ympäristönä parantamalla julkisia kaupunkitiloja, lisäämällä ympärivuotista houkutte- levuutta sekä varmistamalla vilkkaan kulttuurielä- män ja vireän tapahtumatoiminnan edellytykset kaupungin keskustatilassa. Toisaalta halutaan löy- tää keinoja kaupallisen keskustan elinvoiman vah- vistamiseen ja uskon palauttamiseen keskustaan kohdistuviin investointeihin. Tavoitteena on lisäksi varmistaa, että keskusta on tulevaisuudessakin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla niin kan- sainvälisesti, kansallisesti kuin seudullisestikin.
Kaupunginhallitus (13.8.2018 § 288) hyväksyi Kes- kustan kehittäminen –kärkihankkeen toteuttamis- suunnitelman.
2. Turun tiedepuisto
Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 ta- lousarvion yhteydessä Turun tiedepuisto - kärkihankkeen asettamisesta. Turun kaupunginhal- litus toimeenpani valtuuston päätöksen käynnistä- mällä hankkeen huhtikuussa 2016 (Kh 25.4.2016 § 163). Kärkihankkeessa tuotettu Turun Tiedepuiston Masterplan 2050 esiteltiin kaupunginhallitukselle joulukuussa 2017.
Toukokuussa 2018 kaupunginvaltuusto päätti, että Tiedepuisto -kärkihanke ohjaa kulloinkin toimival- taisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa. Samalla se hyväksyi kärkihank- keen toteuttamista ja suunnittelua ohjaavat periaat- teet (kv 14.5.2018 § 91).
Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihank-
keella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainväli- sesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaa- miskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärki- hankkeen mukaisella kehittämisellä tähdätään en- nen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä.
Kaupunginhallitus (18.6.2018 § 265) hyväksyi Tu- run tiedepuisto –kärkihankkeen toteuttamissuunni- telman.
3. Smart and wise Turku
Kaupunginhallitus (18.6.2018 § 249) päätti Smart and Wise Turku –kärkihankkeen etenemistä ja tuotosten vaikuttavuutta seuraavista mittareista.
Smart and Wise Turku-kärkihanke toteuttaa laaja- alaisesti kaupungin strategiaa. Hankkeen tarkoituk- sena on auttaa Turun kaupunkia varautumaan il- mastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin sekä parantamaan toiminnan tuottavuutta hyödyn- tämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Tekemällä laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen kanssa.
Smart and Wise Turku –kärkihankkeen kuusipaino- pistealuetta ovat: Hiilineutraalius ja resurssiviisaus, Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta, Kaupunki- suunnittelu, Turvallisuus, Liikenne ja liikkuminen sekä Syrjäytymisen ehkäiseminen.
Poikkihallinnolliset hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet
Konsernihallinnon tehtäviin kuuluu kuntalaisten hyvinvointia edistävän työn ohjaus, koordinointi ja kehittäminen Hyvinvointi ja aktiivisuus –ohjelman linjausten mukaisesti. Hyvinvointityö toteutetaan yhdessä toimialojen kanssa. Hyvinvoinnin ohjaus- ryhmä on valinnut koko kaupunkia koskeviksi stra- tegisiksi painopisteiksi 2021 seuraavat:
• Terveiden elämäntapojen edistäminen. Ta- voitteena turkulaisten perheiden kannus- taminen terveiden elämäntapojen omak- sumiseen. Toimenpitein lisätään lasten ja nuorten liikkumista ja aktiivisuutta sekä vä- hennetään ylipainoa.
• Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähen- täminen. Tavoitteena lasten ja työikäisten yhteisöllisyyden lisääminen ja ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen mm. palve- luohjauksen keinoin.
• Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pit- käaikaistyöttömien aktivointi. Tavoitteena nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyös- sä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky.
• Vanhemmuuden tuki. Vanhemmuutta tu- kemalla luodaan edellytyksiä perheiden it- senäiselle selviämiselle ja ehkäistään on- gelmien kasautumista ja muuttumista vai- keammaksi. Perhe kokonaisuutena ja van- hemmuus huomioidaan kaikessa palvelui- den järjestämisessä.
Konsernihallinto edistää terveitä elintapoja 2021 aktivoimalla kuntalaisia Turku tekee hyvää viestin- nällä ja Koko Turku liikkuu -kampanjalla, vahvista- malla mielen voimavaroja toteuttamalla Hyvän mie- len Suomi-hanke ja rakentamalla ehkäisevän mie- lenterveystyön malli, lisäämällä ikääntyneiden toi- mintakykyä ja käynnistämällä WHO collaborating centre -toiminta.
Ulkopuolisuuden vähentämisen keskeiset kehittä- mistoimet konsernihallinnossa ovat Tykkää turku- laisesta -kampanja, kotouttamisen uudelleen orga- nisointi tarve- ja asiakaslähtöisesti ml. työperäinen maahanmuutto sekä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisy toimenpideohjelman mukaises- ti.
Nuorisotyöttömyyttä vähennetään käynnistämällä Työllisyyskokeilu huomioiden työnhakijan koko- naisvaltainen hyvinvointi koko kaupungin toimin, juurruttamalla Osaamiskeskustoiminta ja organi- soimalla kaupungin työllisyystoiminta uudelleen asiakkaan palvelutarpeista lähtien.
Vanhemmuutta tuetaan lasten ja nuorten hyvinvoin- tisuunnitelmatyöllä ja päätösten vaikutusten ennak- koarvioinnilla.
Kiinteän omaisuuden ja tila- ja infraomaisuuden hallinta
Järjestämisvastuu omaisuuden arvosta huolehtimi- sesta on konsernihallinnolla. Omaisuuden arvosta huolehtiminen on kaupunkiympäristötoimialan kau- punkirakentamisen palvelualueella ja perustuu strategiseen sopimukseen ja investointiohjelmaan.
Johdon tuen strateginen maankäyttö, liikkuminen ja asuntopolitiikka -yksikkö huolehtii yhteistyössä kaupunkiympäristötoimialan kanssa aktiivisesti kiinteistöomaisuuden kehittämisestä sekä arvosta. Kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia tehos- tetaan kehittämällä omaisuutta houkuttelevammak- si kaavoituksella ja kumppanuusyhteistyöllä.
Tila- ja infraomaisuuden hallinta perustuu suunni- telmallisuuteen, jossa hyödynnetään korjausvelka- laskentaa. Omaisuuden arvosta huolehtiminen edellyttää riittäviä investointeja.
Tilahankkeen hyväksyminen nimikkeenä talousar- vion investointiohjelmaan edellyttää lähtökohtaises- ti hyväksyttyä tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa tai hankekuvausta. Nimikkeen hyväksyminen ta- lousarvion investointiohjelman taloussuunnitelma- vuosille edellyttää tarveselvityksen hyväksymistä. Tavoitteena, että vastaava toimintamalli on käytös- sä infrahankkeita laadittaessa talousarviovuodelle 2020.
Kaupungin palvelurakennusinvestoinnit perustuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitelmiin.
Rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennus- ten älykkyyttä parannetaan ja priorisoidaan inves- tointiraamin puitteissa. Kestävät investointiperiaat- teet ja laatutaso määritellään hankesuunnitelmissa.
Henkilöstö
Toiminnan painopisteet vaikuttavat olennaisesti myös toimialan henkilöstöön. Hallinnon uudistami- nen, toiminnanohjausjärjestelmän päivittäminen, keskitetyn asiakaspalvelupisteen perustaminen sekä kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen
näkyy niin työvoiman käytön määrässä kuin henki- löstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tarpeissa.
Työympäristöihin kohdistuu muutoksia, joissa on- nistuminen edellyttää hyvää johtamista, niin toimin- nan kuin ihmisten. Työn mielekkyys rakentuu sel- keistä vastuista, toimivasta yhteistyöstä ja kehitty- västä osaamisesta.
1.6 Lausekkeet (kaupunginvaltuusto)
Toimielin | Kirjaus | |
Kj | Kaupunginhallitus | Vahvistetaan palveluntuottajien ja tavarantoimittajien rahoituksellista asemaa jatkamalla maksuvalmiuden salliessa laskujen mak- samista viipymättä hyväksymisen jälkeen. |
Kj | Kaupunginhallitus | Kevennetään kuntalaisten ja yhteisöjen taloudellista painetta jatkamalla pidennettyä maksuehtoa (30 vrk), yksityisoikeudellisten eräpäivän siirtoa (3kk) ja perinnän maksusopimusta (24kk). |
Kj | Kaupunginhallitus* | Tuomiokirkon yhteisterassitoimintaa jatketaan. |
Kj | Kaupunginhallitus* | Otetaan käyttöön pysyvä käytäntö parkkipaikkojen vuokraamiseksi kesäaikana. |
Kj | Kaupunginhallitus | Kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitoprosessien arviointi ja vastuujaon tarkistaminen tuottavuuden lisäämiseksi. |
Kj | Kaupunginhallitus* | Käynnistetään kiinteistökehitys Turun ulkopuolella olevien ja tarpeettoman maaomaisuuden osalta. |
Kj | Kaupunginhallitus | Lakkautetaan henkilöstökassa-toiminto vuoden 2021 loppuun mennessä. (Korvautuu kaupunginvaltuuston hyväksymällä uudella lausekkeella) |
Kj | Kaupunginhallitus | Vuonna 2021 siirretään tilapalveluiden rakennuttamistoiminto perustettavaan yhtiöön yhdessä muiden konsernin toimijoiden kans- sa. |
Kj | Kaupunginhallitus | Vuonna 2021 fuusioidaan yhtiömuotoiset kaupungin omat tilakohteet konserniksi, joka toteuttaa jatkossa uudet tilahankkeet. |
Kj | Kaupunginhallitus | Itäharjun monitoimitalon toteuttamisen aikaistus arvioidaan. Samalla selvitetään mahdollisuus muiden kouluverkkoratkaisujen siir- toa sekä kansainvälisen koulun toteutus monitoimitalon yhteyteen. |
Kj | Kaupunginhallitus | Käynnistetään keskusta-alueen koulujen pitkäaikaisen väistötilan kilpailutus. |
Kj | Kaupunginhallitus | Varissuon monitoimitalon tarveselvitys laaditaan vuoden 2021 aikana ja hankkeen toteutus sisällytetään investointisuunnitelmaan 2023-2026. Hankkeella tavoitellaan alueen päiväkotiverkon tiivistämistä vastaten väestöennusteen muutoksiin, kaupungin hiilineut- raaliustavoitteeseen sekä kasvatus- ja opetuspalvelujen tuomista saman katon alle nykyaikaista opetussuunnitelmaa vastaaviin ja samalla kustannustehokkaisiin tiloihin. |
Kv | Kaupunginhallitus | Avataan kaupungin ostolaskudata. |
Kv | Kaupunginhallitus | Byråbo:n suunnittelua tarkennetaan lisääntyneen etätyöskentelykulttuurin johdosta siten, että työskentelytilojen määrää voidaan tarkistaa 50 %:n työpistemitoitukselle työntekijämäärään nähden. Tiloihin sijoitettavan työntekijöiden määrä päivitetään, kun saa- daan tieto htv-säästöistä. |
Kv | Kaupunginhallitus | Henkilöstökassaa ei tässä kohtaa lakkauteta. Henkilöstökassan talletuskorkoa lasketaan ja palvelumaksuja korotetaan kustannus- ten kattamiseksi. Järjestelmämuutosten aiheuttamista investointitarpeista ja toiminnallisista muutoksista tuodaan esitys kaupun- ginhallitukselle, joka päättää henkilöstökassan jatkosta. |
Kv | Kaupunginhallitus | Kehitetään henkilöstön kannustinjärjestelmää. |
Kv | Kaupunginhallitus | Kehitetään ostopalveluiden valvontaa. |
Kv | Kaupunginhallitus* | Nopeutetaan tuottavia investointeja ja pienennetään korjausvelkaa. |
Kv | Kaupunginhallitus | Päivitetään konkreettinen suunnitelma toimista ja kustannuksista, joilla estetään alueellinen eriytyminen ja syrjäytyminen. |
Kv | Kaupunginhallitus | Raportoidaan kaupunginhallitukselle yhteisten palveluiden vastuualueet ja henkilöstösiirrot. Ja asetetaan kevään 2021 aikana konkreettinen htv-säästötavoite taloussuunnitelmakaudelle. |
Kv | Kaupunginhallitus | Raportoidaan sopeutusohjelmien toteutumisesta ja talousarvion budjettivaikutusten ja toimeenpanokirjausten edistymisestä osa- vuosikatsausten yhteydessä kaupunginhallitukselle. |
Kv | Kaupunginhallitus | Selvitetään Jäkärlän VPK:n osalta pelastustoimen tilanne sekä uuden tilan investointimahdollisuudet. |
Kaupunginhallitus | Tuetaan nuorten työllistymistä ja harrastusmahdollisuuksia. |
* Toimeenpanovastuu kaupunkiympäristötoimialalla
2.1 Strategiset tavoitteet (kaupunginvaltuusto)
Kaupungin oma kehittäminen
Kärkihanke 1: Keskustan kehittäminen
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.2 Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisätään laajalla yhteistyöllä Muut toteutettavat linjaukset:
3.3.1
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunnitel- man toteuttaminen | Toimintasuunnitel- man toteuttaminen | |
Tavoitteen kuvaus: Kokonaisvaltaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asumisen näkökulmista. Hankkeella on kolme tavoitteellista painopistealueista, jotka luovat pohjan elävän ja vetovoimaisen kaupunkikeskustan kehittämiselle: • Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden. • Kaupallisesti houkutteleva keskusta: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssäkäynnin keskittymä. • Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden. Nämä painopistealueet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjelman rungon. Kärkihanketta ja siihen liittyvää toteuttamisohjelmaa toteutetaan laaja- alaisella avoimella yhteistyöllä kaupungin ja sen sidosryhmien kesken. Kaikilla hankkeen osa-alueilla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | ||||||
Kärkihanke 2: Turun tiedepuisto
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.1 Luodaan pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina Muut toteutettavat linjaukset:
3.3.3, 3.3.7, 3.3.10
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunnitel- man toteuttaminen | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | ||
Tavoitteen kuvaus: Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittämisellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään koko- naisvaltaista kehitystä. Hankkeella on neljä painopistealuetta, joilla varmistetaan alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen. • Turun Tiedepuisto profiloituu kansainvälisesti merkittävänä ja rohkean kokeilevana innovaatio- ja osaamiskeskittymänä, ja luo kilpailukyisen toiminta- ja kasvuympäristön osaamisintensiiviselle tutkimus- ja yritystoiminnalle. • Turun Tiedepuisto on logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus, jossa saumattomasti toisiinsa kytkeytyvät kestävän liikkumisen muodot ja niitä tukevat palvelut te- kevät arjesta sujuvaa. • Turun Tiedepuisto on ympäri vuorokauden elävä ja viihtyisä kohtaamisten keidas, jossa hyvinvointia ja terveyttä edistävät alustat, ratkaisut ja palvelut nivoutuvat luontevaksi osaksi alueen asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea. • Turun Tiedepuisto on kaupungin energiatehokkain rakennettu alue, jonka kehittämisessä painottuvat laadukkaan perusinfran lisäksi älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisut ja teknologiat. Kupittaan ja Itäharjun välisen kannen rakentamisessa yhdistetään ainutlaatuisella tavalla kaikki aluetta koskevat strategiset tavoitteet niin innovaatioalustana, jossa keskiössä Triple Helix -yhteistyö, kuin toisaalta Tunnin junan ensimmäisenä päätepiste, jonka saavutettavuus on ainutlaatuista ja jossa alueen keskipiste muodostaa kohtaamisen keitaan. Alue muo- dostaa hyvinvoinnin referenssikaupungin osan, jossa on parhaat edellytykset opiskella, innovoida, työskennellä, elää ja asua. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Toimintasuunnitelma laaditaan kaupunginhallituksen hyväksyttyä kärkihanke-esityksen. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | ||||||
Kärkihanke 3: Smart and Wise Turku
Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku
Strateginen linjaus: 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä Muut toteutettavat linjaukset:
3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunni- telman toteuttami- nen | Toimintasuunnitel- man toteuttaminen | |||
Tavoitteen kuvaus: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tarkoituksena on auttaa Turun kaupunkia varautumaan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin sekä parantaa toiminnan tuottavuut- ta hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Kaupunki tekee laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ja luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvatamme Turun kansainvälistä kiinnostavuutta. Hankkeella on kuusi painopistealuetta: 1) hiilineutraalius ja resurssiviisaus, 2) asiakkuuksien ja palvelujen hallinta, 3) turvallisuus, 4) kaupunkisuunnittelu, 5) liikenne ja liikkuminen ja 6) syrjäytymisen ehkäiseminen. Painopistealueet hyödyntävät yhteisiä kyvykkyyksiä, joita ovat alustatalouden toimintamalli sekä tiedon hyödyntämisen toimintamalli. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | ||||||
Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029 (kv 11.6.2018 § 142)
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029 Muut toteutettavat linjaukset: -
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Ilmastosuunnitel- man toteuttaminen | Ilmastosuunnitel- man toteuttaminen | Ilmastosuunnitel- man toteuttaminen | Ilmastosuunnitel- man toteuttaminen | ||
Tavoitteen kuvaus: Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029 noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mallia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan) ja sisältää ilmastopolitiikan toimintalinjat ja välitavoitteet vuosille 2021, 2025 ja 2029. Suunnitelma käsittää sekä ilmas- tonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman yksimielisesti 11.6.2018 ja päätti, että suunnitelma on huomioitava ohjaavasti toimialojen ja konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteutuksessa vuosittain. Päämääränä on toteuttaa yhdessä kaupunkistrategian asettama tavoite hiilineutraalista kaupunki- alueesta 2029 sekä vahvistaa Turun asemaa ilmastoratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Ilmastosuunnitelma sisältää myös perustelut, miksi ja miten hiilineutraaliuden tavoite saavutetaan. Vuodesta 2029 alkaen tavoitteena on ilmastopositiivinen kaupunkialue. | ||||||
Musiikkitalon toteuttaminen (konserttitalo)
Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku
Strateginen linjaus: 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina Muut toteutettavat linjaukset:
2.3.6, 2.3.7
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Allianssin hankin- tavaihe valmiiksi ja kehitysvaihe käynnistyy. | |||||
Tavoitteen kuvaus: Turun uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen itärannalle Itsenäisyydenpuistoon. Uudisrakennushanke toteutetaan allianssimallilla. Allianssimalli koostuu strategisesta vaiheesta, muodostamis- ja ehdotusvaiheesta, kehitysvaiheesta, toteutusvaiheesta ja jälkivastuusta. | ||||||
Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja pormestarimallin käyttöönotto
Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku
Strateginen linjaus: 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Muut toteutettavat linjaukset:
3.2.6
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Johtamisjärjestel- män suunnittelu | Uuden johtamisjär- jestelmän käyt- töönotto ja sopi- musohjausmallin uudistaminen | ||||
Tavoitteen kuvaus: Turku siirtyy vuoden 2021 kesäkuusta lähtien pormestarien aikaan: kaupunkia johtavat pormestari ja kolme apulaispormestaria. Johtamisen tueksi synnytetään maailman modernein johtamismalli. Turun uusi johtamismalli vahvistaa demokratiaa antamalla kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi aiempaa suoremmin kaupungin ylimmän poliittisen johdon valintaan. Muutos tehdään yhdessä ja vahvassa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Muutos koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä, mutta erityisesti johtoa, tukipalveluita ja konsernihallintoa. | ||||||
Linnakaupunki ja Linnaniemi (historian ja tulevaisuuden museo) sekä kantasatama
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.1 Luodaan pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina Muut toteutettavat linjaukset:
2.3.5, 3.1.3, 3.1.5, 3.3.3, 3.3.5, 3.3.7, 3.3.10
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | Linnakaupungin asemakaavoituk- sen edistämine sekä vahvojen kaavojen toteutus investointiohjel- malla. Ferry Terminaalin asemakaavoitus | Linnakaupungin asemakaavoituk- sen edistäminen, sekä vahvojen kaavojen toteutus investointiohjel- malla. Linnanniemen arkkitehtikilpailu ratkaistu ja aluetta koskeva asema- kaavaluonnos käsitelty. Kantasataman etenemismallin päätös. | ||||
Tavoitteen kuvaus: Linnakaupungin osayleiskaavan mukainen kaupunkirakenteen muutos etenee eri vaiheissa (esiselvitys, suunnittelu ja toteutus) olevien alueiden kautta. Kaupunki mahdollistaa infrain- vestoineilla asuntojen ja palveluluiden rakentumisen alueelle. Tavoitteena on turvata keskustamaisen kaupunkirakenteen laajentuminen kohti merta. Linnanniemen tavoitteena on olla tulevaisuudessa ympärivuotisen kaupunkikulttuurin keskus, jossa voi kokea samanaikaisesti historian, meren ja maailman kauneimman saariston. Linnan ohella sinne houkuttelevat monipuoliset palvelut, rantaan asti ulottuvat ulkoilualueet, erilaiset merelliset toiminnot sekä tuleva Historian ja tulevaisuuden museo. Linnakaupungin kokonaisuuteen liittyvän kantasatama-alueen kehittämisen esiselvityksen perusteella päätetään hankkeen etenemisestä vuonna 2021. Satama-alueiden kehittämisen tavoitteena on varmistaa alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset, sekä tukea merellisen kaupunginosan syntymistä. Merkittävässä asemassa tulee olemaan alueen logistiikka ja liikkumiskysymykset. | ||||||
Raitiotien ensimmäisen vaiheen yleis- ja toteutussuunnitelmat
Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö
Strateginen linjaus: 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää ja turvallista liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.1, 3.3.2, 3.3.4
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: | ||||||
Hankeyhtiön perustaminen | Hankeyhtiö käyn- nistää toiminnan | Hankeyhtiö toimin- nassa | Hankeyhtiö toi- xxxxxxxx | Xxxxxxxxxx toimin- nassa | ||
Raitiotien yleissuunnitelma | Yleissuunnitelma laaditaan. Päätös toteutussuunnitte- lusta (kh) myös Kauppatori- satama osuudella. | |||||
Raitiotien toteutussuunnitelmat (hankeyhtiö) | Hankeyhtiö päät- tää hankintame- nettelystä ja käyn- nistää hankinta- menettelyn. | Toteutussuunnittelu | Toteutussuunnitte- lu | Investointipäätös raitiotien toteutus- suunnitelman ja vahvistuneen kus- tannusarvion perus- teella | ||
Tavoitteen kuvaus: Raitiotien Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Turun kaupunginvaltuusto päätti 20.4.2020 § 51, että raitiotien toteut- tamissuunnitelmat laaditaan välille Varissuo-Kauppatori ja raitiotien hankesuunnitelmatasoinen yleissuunnitelma ja tarvittaessa toteutussuunnitelmat välille Kauppatori-satama. Suunni- telmien perusteella syntyy hankkeen lopullinen kustannusarvio kaupunginvaltuuston investointipäätöstä varten. Samalla päätettiin käynnistää raitiotien edellyttämät asemakaavanmuu- tokset, jotka sisältyvät Kaupunkiympäristötoimialan operatiiviseen sopimukseen. | ||||||
Ulkoiset sidosryhmä – ja vaikuttamistavoitteet Tunnin juna -hankkeen hankeyhtiön osakkuus Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku
Strateginen linjaus: 3.1.3 Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logistiikkapalveluja Muut toteutettavat linjaukset:
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: Turun ja Helsingin välisen oikoradan suunnittelusta ja toteuttamisesta tehdään kansallinen päätös. | Yleissuunnittelu valmis, tehdään toteutuspäätös | Toteutus käynnis- sä | Toteutus käynnissä | Toteutus käynnis- sä | ||
Tavoitteen kuvaus: Tunnin junaksi nimitetään nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi toteutetaan kokonaan uusi oiko- rata Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet. | ||||||
2.2 Strategiset tavoitteet (kaupunginhallitus)
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi
Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku
Strateginen linjaus: 3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoimintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7
Arviointikriteerit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Nuorisotyöttömien osuus | 12 % | 11 % | 12 % | |||
Työllisyysmäärärahan vaikuttavuus | ||||||
• Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä | 2655 | 3000 | 3000 | |||
• Kokonaisasiakasmäärä | 0000 | 0000 | 0000 | |||
• Uusien asiakkaiden määrä | 3647 | 3000 | 4000 | |||
• Työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin | 1254 | 1500 | 1500 | |||
• Aktivointiaste * | 62 % | 70 % | 75 % | |||
Tavoitteen kuvaus: Nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky. * Asiakkuuden lopettamissyynä on: työllistetty, opiskeluun siirtynyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, Koho-harjoittelussa olevat). | ||||||
Poikkihallinnolliset hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet
Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva turkulainen
Strateginen linjaus: 2.1.1. Luodaan puitteen hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2; 2.2.3.; 2.2.5.; 2.3.1.; 2.3.2.; 2.3.5.
Arviointikriteerit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 |
Terveiden elintapojen edistäminen | Ehkäisevän mielenter- veystyön malli luotu | |||||
Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen | Syrjässä olevien nuor- ten määrä vähenee | |||||
Vanhemmuuden tuki | Lasten ja nuorten hy- vinvointisuunnitelman toimenpiteiden toi- meenpano | |||||
Tavoitteen kuvaus: Horisontaaliset tavoitteet koskevat koko kaupunkia ja toimeenpannaan koko kaupungin toimenpitein. Konsernihallinto edistää terveitä elintapoja: Turku tekee hyvää viestintä, Koko Turku liikkuu -kampanja, Hyvän mielen Suomi-hanke, ehkäisevän mielenterveystyön mallin luominen, ikääntyneiden toimintakyvyn toimet ja WHO collaborating centre -toiminnan käynnistäminen. Ulkopuolisuuden vähentäminen: Tykkää turkulaisesta -kampanja, kotouttamisen uudelleen organisointi tarve- ja asiakaslähtöisesti, syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisy toimenpideohjelman mukaisesti. Vanhemmuuden tukeminen: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyö ja päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. | ||||||
Teknillisen alan korkeakoulutuksen ja vetovoiman vakiinnuttaminen
Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku
Strateginen linjaus: 3.1.6 Turun asemaa Suomen vetovoimaisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan Muut toteutettavat linjaukset:
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Arviointikriteeri 2021: Toteutuu suunnitelman mukaisesti | Toimintamallin toi- meenpano | Toimintamallin toi- meenpano | Toimintamallin toi- meenpano | Toimintamallin toi- meenpano | ||
Tavoitteen kuvaus: Teknologiakampus Turun toiminnan käynnistäminen ja toteutus, jossa kaupungin vetovastuulla on STEAM –toiminta. Laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä Turun alueella. Yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa kaupunki vahvistaa pitkäjänteisesti Turun kilpailukykyä sekä asemaa tekniikan koulutuksessa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Turun yliopiston 2021 käynnistyvä uusi teknillinen tiedekunta muodostaa käänteentekevän pysyvän resurssin, joka vahvistaa merkittävästi alueen elinvoimaa, kilpailukykyä ja tekno- logiakehitystä. Tiedekunta saavuttaa täyden toimintavahvuutensa 2025, jolloin kaikki vuosikurssit ovat täynnä ja ensimmäiset 2020 syksyllä aloittaneet opiskelijat alkavat valmistua. Laaja-alaiset erityistoimet, mm. kuntien ja yritysten lahjoitusprofessuurit, ovat osaltaan varmistamassa uuden tiedekunnan käynnistysvaiheen 2021-2025 onnistumista. | ||||||
2.3 Strategiset hankkeet (kaupunginhallitus)
Hanke | Hyötytavoite | Strategiakytkös |
Uusien työ- ja tilankäyttökonseptien kehittämi- nen | Byråbo: Tilankäyttöä tehostetaan kaikissa kaupungin toimistoissa siten, että tilamitoitus on enintään 15-18 m2/hlö (uudiskohteissa 15 m2 ja peruskorjatuissa kohteissa 18 m2). Samalla voidaan osittain luopua myös nimetyistä työpisteistä. Tätä kautta voidaan vähentää jopa noin 10 000 m2 toimistotiloja. Säästöpotentiaali tilakustannuksissa näiden toimenpiteiden seurauk- sena voi olla vuositasolla jopa 0,5 - 1,5 M€. Joka tapauksessa nykyisiä toimistotiloja tulisi lähi- vuosina korjata, joten tilainvestoinneilta ei voida säästyä. Keskistetyn toimistoratkaisun myötä voidaan myös saada aikaan toiminnan tehostumista. | 3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uudista- malla toimintamalleja |
Työllisyyden edistämisen | Kaupungin pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien kustannusten alentaminen. Kaupungin elin- voimaisuuden lisääminen ja kaupungin roolin selventäminen työllisyysasioissa. Asiakaslähtöi- sempien palvelujen tuottaminen turkulaisille. | 3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoimin- taa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelä- mäyhteyksiä |
Keskustan kehittäminen -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erilli- sestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Turun kaupungin hallinnon kehittämishanke | 1. Hallinnon laadun parantaminen toimintatapoja kehittämällä 2. Tehtävänkuvien selkeyttämi- nen ja osaamisen varmistaminen riskien hallinnan näkökulmasta. 3. Hallinnon tiivistäminen - tuottavuuden lisääminen. | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä |
Turun tiedepuisto -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erilli- sestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen (SAP) | Nykyisen toiminnanohjaus- ja henkilöstöhallintajärjestelmän päivitys. Tavoitteena on raportoin- nin tehostuminen, kustannuslaskennan kehittäminen ja laadukkaamman tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. Luodaan ja jalkautetaan yhteiskäyttöiset virtaviivaistetut prosessit toi- minnanohjaukseen, sekä rakennetaan tätä tukeva moderni tietojärjestelmäratkaisu. Vuoden 2021 hyötytavoite 6 milj. euroa, ja vuodesta 2022 eteenpäin 12 milj. euroa vuosita- solla. | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laa- jalla ja avoimella yhteistyöllä |
Tietohallintostrategian toimeenpano | Kaupungin IT-palvelujen kehittämisvisio tiivistyy kuuteen tavoitteeseen. Visio kuvaa miten IT- palvelujen tulee toimia, jotta toiminta parhaiten vastaa asiakkaiden ja henkilöstön odotuksia sekä kaupungin strategisia päämääriä. | 3.2.6 Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kus- tannustehokkuutta |
Smart and Wise Turku -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erilli- sestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Pohjoinen kasvuvyöhyke (PKV) | Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokei- luille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tar- joaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Pohjoisen kasvuvyöhyk- keen strategiset painopisteet vuosina ovat elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketju- jen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellisten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen kärjet kohdistetaan sisäisen saavutettavuuden parantamiseen kotimaan ja kansainvälisen tavaralii- kenteen solmukohdissa. Yritysten asioinnin ja tavaravirtojen tehokkuus ja niiden saavutetta- vuus vyöhykkeellä perustuu siihen, kuinka hyvin satamat, lentoasemat ja tavaraliikenteen ra- janylityspaikat toimivat koko vyöhykkeellä, sekä siihen kuinka vyöhykkeen sisäiset virrat toimi- vat logistiikkakeskusten, väylien ja logistiikkapalvelujen markkinoiden varassa. | 3.1.3 Elinkeinoelämän kilpailuetua kasva- tetaan vahvistamalla Turun logistista ase- maa ja logistiikkapalveluja |
Asiakirjahallinnan kokonaisuuden kehittäminen | Kaupungin tiedonhallinnan ratkaisut vastaavat niitä vaatimuksia, jotka julkishallinnon tulee täyt- tää tietosuojan sekä sähköisen tiedon, rekisteritiedon ja asiakirjallisen tiedon elinkaaren hallin- nassa ja käsittelyssä. Samalla käyttöön saadaan prosessien digitalisoinnin sähköisesti säilytet- tävän tiedon ja hyödyt: tiedon parantunut löydettävyys, yhdistely-, jatkokäyttö- ja jalostusmah- dollisuudet sekä tietopalvelun tehostuminen. Digitaalisia aineistoja ja asiakirjallista tietoa voi- daan jatkossa käyttää ja säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa, jolloin paperiaineiston arkistointiin tarvittava arkistotilatarve ei enää kasva. | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla |
DigiTurku | • Digitaalisen vuorovaikutuksen jatkokehittäminen • Palvelukartan jatkokehittäminen • Saavutettavuuslain vaatimusten vakiinnuttaminen • Suomi.fi-maksut, jatkokehittäminen • Suomi.fi-viestit, jatkokehittäminen • Sähköisen allekirjoituksen laajentaminen • Verkkoliiketoiminta • Verkkomaksujen palautusprosessi | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä |
IT-palvelukehitys | IT-palvelukehitystä tehdään tietohallintostrategian mukaisesti. Kaupungin työntekijöille luodaan digitaalinen työympäristö, jonka avulla työn tuottavuuden kasvu mahdollistetaan ajasta ja pai- kasta riippumattomasti. Kaupungin tärkeimpiä sovelluksia jaetaan tietototurvallisesti käytettä- väksi myös ulkoverkosta ja ulkoisista työasemista. Työympäristöön tuodaan lisää uusia pilvi- palveluja, jotka tuovat kaupungin työntekijöiden käyttöön yhä uusia ja innovatiivisia työn teke- misen välineitä. Käyttövaltuushallintaa kehitetään automatisoimalla käyttäjävaltuushallintaa. Mobiilityöskentelyä tuetaan ja mahdollistetaan yhdessä muiden hankkeiden kanssa ja näiden tarpeita kuunnellen (mm. Byråbo). IT-palveluiden kustannuksien läpinäkyvyyttä parannetaan ja mahdollistetaan käyttäjille ajantasainen tieto palveluiden käyttäjämääristä ja hinnoista rakenta- malla IT-palveluiden oma raportointiportaali asiakkaiden käyttöön. Työasemaympäristön mo- dernisoimista jatketaan Windows10 -päivityksillä ja alustaratkaisuja kehitetään strategian mu- kaan tukemaan yhä laajemmin kaupungin järjestelmiä. | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laa- jalla ja avoimella yhteistyöllä 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 3.2.6 Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kus- tannustehokkuutta |
3.1 Määrärahat ja investoinnit (kaupunginvaltuusto)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Käyttötalousosa | ||||||
Toimintatulot | 186 116 | 180 309 | 186 156 | 182 441 | 184 996 | 187 585 |
Valmistus omaan käyttöön | 80 | 0 | ||||
Toimintamenot | 230 365 | 247 991 | 251 184 | 258 054 | 256 709 | 258 415 |
Toimintakate | -44 169 | -67 682 | -65 027 | -75 613 | -71 713 | -70 829 |
Muutos-% | 53,2% | -3,9% | 16,3% | -5,2% | -1,2% | |
Investointimenot | 3 175 | 8 839 | 8 159 | 8 159 | 8 159 | 8 159 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 0 | |||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 0 | |||||
NETTO | -3 175 | -8 839 | -8 159 | -8 159 | -8 159 | -8 159 |
Muutos-% | 178,4% | -7,7% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | |
Kaupungin yhteiset toiminnot (Maa-, tila- ja infraomaisuus), 1 000 €
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Käyttötalousosa | ||||||
Toimintatulot | 36 224 | 24 200 | 34 200 | 26 200 | 36 900 | 38 900 |
Valmistus omaan käyttöön | 39 | 0 | ||||
Toimintamenot | 5 615 | 2 500 | 5 894 | -1 400 | -2 500 | -2 000 |
Toimintakate | 30 648 | 21 700 | 28 306 | 27 600 | 39 400 | 40 900 |
Muutos-% | -29,2% | 30,4% | -2,5% | 42,8% | 3,8% | |
Investointimenot | 108 461 | 96 566 | 92 267 | 159 372 | 173 029 | 147 647 |
1 451 | 0 | |||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 23 700 | 32 700 | 23 700 | 27 000 | 27 000 | |
NETTO | -107 011 | -72 866 | -59 567 | -135 672 | -146 029 | -120 647 |
Muutos-% | -31,9% | -18,3% | 127,8% | 7,6% | -17,4% | |
3.2 Määrärahat palvelualueittain, 1 000 € (kaupunginhallitus)
Palvelu- tai tulosalue | Toimintatulot | Toimintamenot | Toimintakate |
Johdon tuki | 80 | 6 049 | -5 969 |
Järjestämistoiminto | 0 | 546 | -546 |
Yhteiset palvelut | 160 297 | 139 750 | 20 546 |
Määräaikaiset palvelukeskukset | 12 598 | 49 344 | -36 746 |
Yhteiset | 4 194 | 24 346 | -20 152 |
Hankkeet ja projektit | 8 934 | 17 251 | -8 317 |
Edelleen kohdistettavat määrärahat | 0 | 13 844 | -13 844 |
Ruokapalvelut - toiminta | 53 | 53 | 0 |
0 | 0 | 0 | |
Kaupunginhallitus yhteensä | 000 000 | 000 184 | -65 027 |
3.6 Muut investoinnit (kaupunginhallitus)
TALOUSARVIO 2021 | TALOUSSUUNNITELMA 2021 | TALOUSSUUNNITELMA 2022 | TALOUSSUUNNITELMA 2023 | |
Investointihankkeet yhteensä | 8 159 000 | 8 009 000 | 8 009 000 | 8 009 000 |
Uus- ja laajennusinvestoinnit | 8 159 000 | 8 009 000 | 8 009 000 | 8 009 000 |
Muut pitkävaikutteiset menot | 8 159 000 | 8 009 000 | 8 009 000 | 8 009 000 |
Varaus Suomen Joutsenen kunnostusta varten | 150 000 | |||
Digitaalisten palvelujen kehittäminen | 1 003 000 | |||
Smart and Wise Turku | 1 700 000 | |||
IT-palvelukehitys | 2 303 000 | |||
Tukiprosessien kehittäminen (sis. Toiminnanohjausjärjestelmä) | 2 003 000 | |||
Toimialojen it-investoinnit | 1 000 000 | |||
Muut pysyvien vastaavien hankinnat | 0 | 0 | 0 | 0 |
Koneet ja kalusto | 0 | 0 | 0 | 0 |
3.7 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet (kaupunginvaltuusto)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Käyttötalousosa | ||||||
Toimintatulot | 0 | |||||
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 18 758 | 19 785 | 20 184 | 20 588 | 21 000 | 21 420 |
Toimintakate | -18 758 | -19 785 | -20 184 | -20 588 | -21 000 | -21 420 |
Muutos-% | 5,5% | 2,0% | 2,0% | 2,0% | 2,0% | |
3.8 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet kohteittain (kaupunginhallitus)
Omarahoitusosuudet, €
Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 toimintatulot | Talousarvio 2021 toimintamenot | Toimintakate | Muutos, € | Muutos, % | |
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos | -14 063 844 | 0 | 14 311 440 | -14 000 000 | 000 596 | 1,8 % |
Maaseutuelinkeinoasiat | -22 000 | 0 | 22 000 | -22 000 | 0 | 0 |
UBC | -300 000 | 0 | 290 000 | -290 000 | -10 000 | -3,3 % |
Eläkkeet | -5 398 808 | 0 | 5 560 773 | -5 560 773 | 161 965 | 3,0 % |
Yhteensä | -19 784 652 | 0 | 20 184 213 | -20 184 213 | 399 561 | 2,0 % |
4.1 Työvoiman käyttö (kaupunginhallitus)
Henkilötyövuodet (htv) ja kustannukset, 1.000 €
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Kaupunginhallitus, yhteensä (htv) | 650,2 | 633,3 (649,47) | 717,2 | 717,2 | 717,2 | 717,2 |
Kaupunginhallitus, palkat ja palkkiot | 37 394 | 41 033 | 43 189* | 43 189* | 43 189* | 43 189* |
Konsernihallinto (htv) | 483,9 | 340,3 | 545,6 | 545,6 | 545,6 | 545,6 |
Konsernihallinto, palkat ja palkkiot | 22 873 | 25 129 | 25 708 | 25 708 | 25 708 | 25 708 |
Määräaikaiset palvelukeskukset (htv) | 166,2 | 144,5 | 171,6 | 171,6 | 171,6 | 171,6 |
Määräaikaiset palvelukeskukset, palkat ja palkkiot | 14 521 | 15 904 | 17 481 | 17 481 | 17 481 | 17 481 |
Lisätietoja: *Siirrot toimialoilta konsernihallintoon vaikuttavat TA 2020 ja TAE 2021 vertailukelpoisuuteen. Palkka- ja HTV-tiedot eivät ole vielä täysin päivittyneet. Muun kuin talouden henkilöstön määrärahat ovat vielä toimialoilla (myös vuoden 2021 TA-lukujen osalta). Kun huomioidaan talouden henkilöstön siirrot toimialoilta konsernihal- lintoon, on htv-luku neljän kuukauden vaikutuksella yhteensä 649,47 (sis. palkkoihin ja palkkioihin), kaikkien siirtojen jälkeen 660,36 htv. Sulkeissa annettu luku, jos talous- henkilöstön siirto olisi mukana.
Sisäiset siirrot: Kv:n 18.5.2020 § 60 päätös hallintosäännön muuttamisesta johtamisjärjestelmäuudistuksen toteuttamiseksi. Kaupunginjohtajan päätös: hallinnon järjestä- minen konsernihallinnossa 1.9.2020 lukien 28.8.2020 §216. Hyvinvointi-, sivistystoimi- ja vapaa-aikatoimialoilta siirrettiin 82 työntekijää viestintä- ja markkinoinnista sekä kehittämisestä (yht.33) ja taloudesta (49).. HTV-luku sisältää lisäksi kahden vakanssin siirrot sivistystoimialalta kuljetuspalveluihin (4977-2020). Henkilöstön sijoittuminen yksiköihin on valmisteilla järjestelmään.
Toimialoilta siirtyneiden lisäksi talousarvioehdotuksen 2021 htv-luvun varsinainen kasvu johtuu pääosin määräaikaisen hankehenkilöstön osalta kaupungin kärkihankkeissa sekä työllisyyspalvelukeskuksessa v.2020 aikana alkaneen Osaamo-hankkeen, työllisyyskokeilun määräaikaisen henkilöstön vuoksi sekä Maahanmuuttajien osaamiskes- kus-jatkohankkeen vuoksi.
Työvoiman käyttö (tiedoksi annettava)
Henkilötyövuodet (htv) | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio muutoksineen 2020 | Talousarvio 2021 |
Konsernihallinto yhteensä | 650,2 | 633,3 (649,47) | 717,2 |
Johdon tuki | 60,3 | 57,3 | |
Järjestämistoiminto | - | 8,0 | |
Yhteiset palvelut | 397,8 | 387,7 | |
Määräaikaiset palvelukeskukset | 166,2 | 144,5 | 171,6 |
Hankkeet ja projektit | 25,1 | 36,6 | |
Edelleen kohdistettavat määrärahat | 0,7 | 1,0 | |
Palkat ja palkkiot (1 000 euroa) | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 |
Konsernihallinto yhteensä | 37 394 | 41 033 | 43 189* |
Johdon tuki | 3 847 | 3 587 | 3 817 |
Järjestämistoiminto | - | 249 | 413 |
Yhteiset palvelut | 16 291 | 18 241 | 18 321 |
Määräaikaiset palvelukeskukset | 14 521 | 15 904 | 17 481 |
1 884 | 1 788 | 1 857 | |
Yhteiset | 837 | 1 265 | 1 267 |
Edelleen kohdistettavat määrärahat | 14 | - | 34 |
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kaupunginhallitus)
Käytössä olevat tilat ja alueet, konsernihallinto
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | |
Tilat yhteensä (m²) | 22 190 | 24 854 | 26 019 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 22 190 | 24 854 | 26 019 |
Skanssin ja Kauppatorin Monitorit ovat 100 % Konsernihallinnon sopimukset, mutta niitä ei ole huomioitu neliöissä, koska eivät yksinomaan ole Konsernihallinnon käytössä. Talousarvion 2021 luvut perustuvat 18.5.2020 hetken ennusteeseen vuoden 2021 tilamääristä. Luvuissa on huomioitu loppuvuoden 2020 tilamuutokset siinä määrin kuin ne ennusteen ottohetkellä on ollut tiedossa Vuosien 2018 ja 2019 luvuista poistettiin Työterveystalon tilat; osa tiloista jäi kaupungille ja ovat mukana 2020 luvuissa. Puutarhakatu 14 otettiin kerros 4 ja 5 työllisyyspalvelukeskuksen käyttöön. Matkailun palvelukeskuksen asiakaspalvelun sopimus Aurakatu 2 siipirakennuksesta päättyy 31.8.2020 ja muuttaa osaksi Kauppatorin Monitoria. | |||
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kaupunginhallitus)
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saavuttamista
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista: hyödyntämällä koulutusta sekä antamalla tukea ja luottamalla omiin alaisiin | |
Työyhteisötaidot Auttaminen ja huomaavaisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,25) |
Työyhteisötaidot Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Työpaikan ilmapiiri, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,44) |
Työyhteisö Arvostus työhöni, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Luottamus työkavereihin, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisön tuki esimiestyölle | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,38) Välikysely (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi: Yhteistyö- ja Topaasia -pelien hyödyntäminen työyhteisöissä ja yksiköissä. Kunta10:n kehitystoimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 2. Työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
2.A. Työkyvyn hallinta | |
Henkilömäärä, jolla ei poissaoloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisääntyy Vuonna 2018: 179 (32,0 %) Vuonna 2019: 182 (32,7 %) |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | |
Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallennettu | Vähintään 25 % toimialan perusyksiköistä per vuosi Vuonna 2018: (52 %) Vuonna 2019: (0 %) |
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat koskien työpaineita | |
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työpaineita paljon, hallintaa vähän, Kunta10 | pienempi kuin edellinen vuosi vertailuluku 18,80 %, toteuma 35 % |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työmäärän lisääntyminen, Välikysely | pienempi kuin edellinen vuosi ei vertailulukua, toteuma 30 % |
2.D. Asiakasväkivallan kokemus | |
Asiakasväkivallan kokemus: Henkinen väkivalta | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (12,50 %) Välikysely (9 %) |
Asiakasväkivallan kokemus: Fyysinen väkivalta tai sen uhka | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (0,70 %) Välikysely (0 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi: Uuden riskienarviointiohjelman käyttöönotto.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen työni mielekkääksi | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (4,69) Välikysely (Heikentynyt lievästi) |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen tekeväni merkityksellistä työtä | Kyllä –vastauksia 75 % Kunta10 (83 %) Välikysely (82 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Tehtäväkuvien selkiyttäminen organisaatiouudistuksen yhteydessä.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 4. Osaamisen turvaaminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen | |
Yhteisten osaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 2,18/saavutettu taso 2,66) Välikysely (vaadittu taso 2,18/saavutettu taso 2,68) |
4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | |
Johtamisosaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 2,51/saavutettu taso 2,94) Välikysely (vaadittu taso 2,45/saavutettu taso 2,92) |
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (prosentuaalinen osuus henkilötyövuosista laskettuna) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Vuonna 2018 (85,90 %) Vuonna 2019 (85,70 %) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä per henkilö (koulutussuunnitelmaraportointi) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi tavoite vähintään 3 päivää per henkilö Vuonna 2018 (4,3) Vuonna 2019 (4,2) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Kokemus täydennyskoulutuksen riittävyydestä | 75 % henkilöstöstä kokee, että on riittävä Kunta 10 (59,30 %) Välikysely (73 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuuden säilyttäminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
5.A. Muutoksen kokeminen työssä | |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutosten laatu, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (39,00 %) |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutoksen kokeminen, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (60 %) |
5.B. Työyhteisön tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden saavutettavuus | |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisötaidot: tavoitteellisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,61) |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisön tavoitteellisuus, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 6. Uudistamiskyky
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
6.A. Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisötaidot: Kehittäminen, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (3,15) |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Topaasia -pelin hyödyntäminen työyhteisöjen työyhteisötaitojen ja toiminnan kehittämisessä. (>itsensä johtaminen, työyhteisötaidot, työs- kentelytapojen hiominen, vahvuuksien esiin nostaminen, tulevaisuuden kehittäminen.)
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen
Kaupungin tavoite 2018–2021: 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | |
Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,64) Välikysely (Heikentynyt) |
Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (2,83) Välikysely (Heikentynyt) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: Uuden SAP SF:n tavoite- ja kehityskeskustelun käyttöönotto.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 8. Laadukas esimiestyö
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttamisessa | |
Tuki esimiestyölle riittävää, Esimiesbarometri | Tuki riittävä on suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (66 %) Uusin kysely (48 %) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiestuki, Kunta10 | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,33) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiehen tuki ja rohkaisu, Välikysely | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 9. Yhteistoiminta ja osallistaminen
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
9.A. Yhteistoiminta toimialoilla kunnossa | |
Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen, Esimiesbarometri | Kyllä-vastanneiden osuus on enemmän kuin 75 % Edellinen kysely (90 %) Uusin kysely (87 %) |
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
9.B. Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | |
Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden, Esimiesbarometri | Kyllä –vastanneiden osuus suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (76 %) Uusin kysely (74 %) |
9.C. Strategisesti ohjatut -kehityskeskustelut | |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: kehityskeskustelujen käymisprosentti | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (84,30 %) Välikysely (68 %) |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (32,30 %) Välikysely (Parantunut) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
6.1 Toiminnallisten tavoitteiden muutokset (kaupunginvaltuusto)
Muutokset |
6.2 Taloudellisten tavoitteiden muutokset (kaupunginvaltuusto)
Talousarviokäsittelyssä hyväksytyt talousarviomuutokset menoihin ja tuloihin
Toimielin | Lauseke | Vaikutus käyttötalouteen (euroa) | ||||
Talousarvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | |||
Kj | Kaupunginhallitus | Työllisyyttä lisäävien toimenpiteiden optimointi. (vähentää toimintamenoja) | -1 000 000 | -2 000 000 | -5 000 000 | -5 000 000 |
Kj | Kaupunginhallitus | Virkistysalueiden kehittäminen. (kasvattaa toimintamenoja) | +500 000 | x0 000 000 | ||
Kj | Kaupunginhallitus | Palveluverkkojen läpikäynti tuottavuuden ja kustannustehokkuu- den lisäämisen näkökulmasta. (vähentää toimintamenoja) | -1 000 000 | -3 000 000 | -5 000 000 | |
Kj | Kaupunginhallitus | Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden paran- taminen. (vähentää toimintamenoja) | -399 794 | |||
Kj | Kaupunginhallitus | Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, tal- koovapaat). (vähentää toimintamenoja) | -1 299 331 | |||
Kj | Kaupunginhallitus | Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoi- nen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja) | -1 000 875 | |||
Kv | Kaupunginhallitus | Vähennetään konsernihallinnon menoista 1 M€. Tuodaan säästö- esitys kaupunginhallituksen käsittelyyn ensimmäisen osavuosi- katsauksen yhteydessä. (vähentää toimintamenoja) | -1 000 000 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset | Myydään TVT:lle rajoituksista vapautuneet tontit. Lisäävät myynti- voittoa yhdelle vuodelle, mutta vähentävät vuotuisia vuokratuotto- ja. (kasvattaa toimintatuottoja) | x0 000 000 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset | Valmiiden rakennuspaikkojen myynti ei strategisissa kohteissa. (kasvattaa toimintatuottoja) | x0 000 000 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset | Hulevesimaksun siirtäminen osaksi kiinteistöveroa ja kiinteistöve- roprosenttien tarkistaminen. (kasvattaa kiinteistöverotuottoja) | x0 000 000 | x0 000 000 | x0 000 000 | x0 000 000 |
Kj | Kaupungin yhteiset | Täydennysrakentamisen tehostaminen. (kasvattaa toimintatuottoja) | x0 000 000 | x00 000 000 | ||
Kj | Kaupungin yhteiset | Palvelutuotannon vertailun tarkentaminen ja verrokkikaupunkeihin kalliimpien palveluiden kriittinen tarkastelu. (vähentää toimintamenoja) | -500 000 | -3 000 000 | -5 000 000 | -5 000 000 |
Kj | Kaupungin yhteiset | Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden paran- taminen. (vähentää toimintamenoja) | -1 836 926 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset | Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, tal- koovapaat). (vähentää toimintamenoja) | -5 970 012 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset | Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoi- nen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja) | -4 598 706 |
Liite 1 Keskustan kehittäminen
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Keskustan kehittäminen -kärkihanke on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunkistrategian keskustaan koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian linjausten mukaan kaupungin ydin on näköiskuva kaupungin menestyksestä, hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä, ja siksi sen on koko ajan kyettävä uudistu- maan. Kokonaisvaltaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoi- minnan ja matkailun kuin asumisen näkökulmista.
Yhtäältä tavoitteena on vahvistaa elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä parantamalla julkisia kaupunkitiloja, lisäämällä ympärivuotista houkuttelevuutta sekä varmistamalla vilkkaan kulttuurielämän ja vireän tapahtumatoiminnan edellytykset kaupungin keskustatilassa. Toi- saalta halutaan löytää keinoja kaupallisen keskustan elinvoiman vahvistamiseen ja uskon palauttamiseen keskustaan kohdistuviin investointeihin. Tavoitteena on lisäksi varmistaa, että keskusta on tulevaisuudessakin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin seudullisestikin.
Kärkihankkeen rakenne ja toteutus
Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen toteutusta ohjaa kaupunginvaltuuston päätös kymmenestä hanketta eteenpäin vievästä toimenpidekokonaisuudesta (kv 14.5.2018 § 92) sekä kaupunginhallituksen hyväksymä kärkihankkeen toimenpidesuunnitelma (kh 13.8.2018 § 288). Päätösten mukaisesti keskustan kehittäminen nojaa kolmeen tavoitteelliseen painopistealueeseen, jotka luovat pohjan elävän ja vetovoimaisen kaupunkikeskustan kehittämiselle:
• Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden.
• Kaupallisesti houkutteleva keskusta: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssä- käynnin keskittymä.
• Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden.
Toiminnallisesti kärkihanke koostuu neljästä alueellisesti rajautuneesta kehittämishankkeesta: kaupallisen ydinkeskustan kehittäminen (Hansatown), Vanhankau- pungin kehittäminen, Aninkaisten alueen kehittäminen ja Merellisen Turun (Linnanniemi ja Aurajokirannat) kehittäminen, sekä liikenteen ja liikkumisen laajasta ko- konaisuudesta, joka on kolmen kärkihankkeen yhteinen kehittämishanke. Lisäksi keskustan kärkihankkeeseen kuuluvat Keskustavalaistuksen kehittäminen ja Kes- kustan innovaatiokilpailu -projektit. (Ks. kuva 1)
Kuva 1. Keskustan kehittämisen kärkihankkeen rakenne
Kärkihankkeen tavoitteelliset painopistealueet saavutettava ja helposti kuljettava keskusta, kaupallisesti houkutteleva keskusta ja viihtyisä ja elävä koh- taamisten keskusta, läpileikkaavat kaikkia kehittämishankkeita ja -projekteja, ja ohjaavat niiden suunnittelua ja toteutusta.
2. Toteutusaikataulu
Edellä esitellyt keskustan kehittämisen painopistealueet ja hankkeet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjel- man rungon vuosina 2018 - 21. Keskustan kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen liittyvät toimenpiteet täsmennetään vuosittain sopimusoh- jausprosessin mukaisella menettelyllä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viran- haltijan valmistelua ja päätöksentekoa keskustan kehittämiseen liittyen. Pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella kaupunkikeskustan kehittämisellä tuetaan Turun kaupungin kasvua, vahvistetaan sen brändiä ja parannetaan sen asemaa kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, osaajista ja investoinneista.
3. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2021
Painopistealue/Hanke | Tuotos |
Liikenne ja liikkuminen | Yleiskaava 2029 hyväksytty. Keskustaliikenne 2029 -suunnitelman laatiminen on käynnissä/viimeistelyvaiheessa. Samoin keskustan huolto- ja jakeluliikenteen suunnitelma. Keskustan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet etenevät kärkihankkeen KH-päätöksen mukaisesti. Pilot- teja mm. kävelyn ja oleilun sekä pysäköinnin kehittämiseksi on toteutettu keskustassa. |
Aurajoen itärannan liikkumisympäristön kehittäminen on käynnissä yleissuunnitelman pohjalta. Aurajoen rantojen kehittämissuunnitelma on valmis ja sen toteuttaminen käynnissä. | |
Merellinen Turku (Turku Waterfront) | Linnanniemen alueen kaavoitus ja kehittämistoimenpiteet käynnissä kansainvälisen ideakilpailun tulosten pohjalta. |
Merikeskuksen kokonaisuus on rakentunut monialaiseksi kehittämisohjelmaksi ja ensimmäiset toiminnallisuudet, jotka tarjoavat uusia kulttuurin, ruuan, merellisen kaupan, matkailun, merellisen opastamisen elämyksiä ja palveluita ovat valmistuneet. Vuorovaikutteinen ja elämyksellinen näyttelykokonaisuus on avattu Forum Marinumin yhteyteen. Yhteistyössä Tukholman kanssa rakennettu matkailijan matkansuunnittelua ja saa- riston palveluiden saavutettavuutta helpottava digitaalinen, Explore Archipelago -palvelu on käytössä. | |
Kaupallinen ydinkeskusta (Hansatown) | Kaupallisen ydinkeskustan konseptin toteutus käynnissä ja uusi yhteistyön toimintamalli käytössä keskustatoimijoiden kanssa yhdessä laaditun toimintasuunnitelman pohjalta. |
Kauppahallin korttelin kehittämissuunnitelma on valmis ja kehittämisen kilpailutus käynnistetty. | |
Uuden Kauppatorin toimintakonsepti on valmis ja otettu käyttöön soveltuvin osin. | |
Aninkainen | Aninkaisen alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiskonseptiin pohjautuvien toimenpiteiden suunnittelu/toteutus käynnissä. Alueen liikennesuunnit- telu on käynnissä. |
Matkakeskuksen hankesuunnitelma on valmis ja hankekehityskilpailu käyty/käynnissä. Matkakeskuksen palvelukonseptien kehittäminen myös käynnissä. | |
Vanhakaupunki | Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tuotettu Turun historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen kehittämiskonsepti on valmis. Alueen brän- din identiteetti ja viestinnällinen konsepti on määritelty. Käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus alueen elävöittämiseksi, viihtyistä- miseksi ja toiminnallisuuksien monipuolistamiseksi on käynnistetty. |
Innovaatiokilpailu | Sytytä Turku -keskustan kehittämiskilpailun voittajaideoiden toteuttamissuunnittelu/toteuttaminen on käynnissä yhdessä toteuttajakumppanei- den kanssa. |
Keskustavalaistus | Kokonaisvaltainen suunnitelma keskustavalaistuksen kehittämiseksi on valmis ja suunnitelman vaiheittainen toteuttaminen aloitettu. Pilotteja valon hyödyntämisestä keskustan julkisessa kaupunkitilassa pidettävien tapahtumien yhteydessä on toteutettu. Turun ensimmäinen valofesti- vaali on toteutettu osana Kulttuuripääkaupunki-juhlavuoden ohjelmistoa. |
Liite 2 Turun Tiedepuisto
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Kärkihankkeen tavoite
Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Tiedepuisto-kärkihanke on puolestaan kaupungin strategisen johtamisjärjes- telmän työkalu kaupunkistrategian tiedepuistoaluetta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnos- tavana ja rohkean kokeilevana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittä- misellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mah- dollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä.
Kärkihankkeen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet
Tiedepuisto-kärkihankkeen suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti seuraavat periaatteet:
1. Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kehityskohde.
2. Turun Tiedepuiston kaupunkirakennetta monipuolistetaan kärkihankkeen tavoitteiden ohjaamalla tavalla. Ensisijaisena painopisteenä on työpaikkoihin ja osaamiseen perustuvan vetovoiman kasvu.
3. Turun Tiedepuiston kehittämisellä tuetaan tunnin junan täysimääräistä hyötyä valtakunnallisen ja seudun kasvun hyväksi.
4. Turun Tiedepuistossa liikkuminen on fiksua.
5. Turun Tiedepuisto on hyvinvoinnin kaupunginosa.
6. Turun Tiedepuistossa investoidaan innovatiivisesti.
7. Turun Tiedepuiston julkinen kaupunkitila on korkeatasoista.
8. Turun Tiedepuistoa kehitetään yhteistyössä ja kumppanuuksin Triple Helix -toimintamallin mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin sekä yliopisto- ja korkea- koulumaailman jatkuvalla yhteistyöllä.
9. Turun Tiedepuiston kehittäminen ohjelmoidaan kunnianhimoisesti ja isojen kokonaisuuksien kautta.
10. Tiedepuisto -kärkihanke ohjaa yleiskaavoitusta käynnissä olevalla yleiskaavakierroksella kaupunkikehityksen uudistumisen painopisteen sijoittuessa Itähar- jun puolelle.
Kärkihankkeen rakenne
Tiedepuisto -kärkihanke rakentuu kuvan 1 mukaisista painopistealueista. Tiedepuiston kehittämisen painopistealueet toimivat kärkihankkeen toteuttamisohjelman pohjana. Toteuttamisohjelma sisältää painopistealuekohtaiset toteuttamissuunnitelmat, tavoitteet ja mittarit.
Kuva 1. Tiedepuisto -kärkihankkeen painopistealueet
Kehittämisen painopistealueet luovat pohjan alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiselle paitsi monipuolisena koulutus- ja tutkimuskeskittymänä myös kan- sainvälisesti merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskuksena ja vetovoimaisena asuinympäristönä. Konkreettiset alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat toimenpiteet sekä niistä kertova kohderyhmälähtöinen viestintä edesauttavat myös kansainvälisesti kiinnostavan Turun Tiedepuisto (engl. Turku Science Park) -brändin rakentumista.
Kärkihankkeen toimenpidekokonaisuudet
Rohkeasti kokeileva innovaatio- ja osaamiskeskittymä
Turun Tiedepuisto profiloituu kansainvälisesti merkittävänä ja rohkean kokeilevana innovaatio- ja osaamiskeskittymänä, ja luo kilpailukyisen toiminta- ja kasvuympä- ristön osaamisintensiiviselle tutkimus- ja yritystoiminnalle.
• Innovaatio- ja kokeilualustojen kehittäminen: Kehitämme määrätietoisesti temaattisia innovaatio- ja kokeilualustoja ja tuemme alueen toimijoiden kansainvä- listymistä ja kasvua. Hyödynnämme kumppanuuksia ja ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia kehittämistoimenpiteiden rahoittamisessa.
• Toimijoiden välinen yhteistyö: Kehitämme Tiedepuiston toimijoiden välisiä yhteistoimintatapoja, -verkostoja ja -alustoja tavoitteellisesti Triple Helix -toiminta- mallin pohjalta alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen vahvistamiseksi. Järjestämme temaattisia Turku Future Forum -
tilaisuuksia tavoitteellisen ja tulevaisuussuuntautuneen vuoropuhelun aktivoimiseksi alueen yritysten, opiskelijoiden, asukkaiden ja muiden toimijoiden välillä.
• Tiedepuiston tunnettuus ja brändi: Luomme Turun Tiedepuistolle alueen omaleimaiseen identiteettiin ja keskeisiin kilpailukykytekijöihin pohjautuva alue- brändi ja sen päälle rakentuva markkinoinnillinen ja myynnillinen kokonaisuus, jotka edesauttavat alueen kehittymistä merkittäväksi investointi- ja rahoitus- kohteeksi. Edistämme uusien toimijoiden sijoittautumista alueelle aktiivisella markkinoinnilla ja ennakoivalla tonttipolitiikalla, ja vahvistamme business-to- business myynnin resursointia yhdessä Turku Science Parkin kanssa.
Logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus
Turun Tiedepuisto on logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus, jossa saumattomasti toisiinsa kytkeytyvät kestävän liikkumisen muodot ja niitä tukevat palvelut tekevät arjesta sujuvaa.
• Alueen sisäisen liikkumisen parantaminen: Kehitämme alueen liikkumisen kulkumuotojakaumaa kestävien liikkumismuotojen suuntaan. Parannamme ke- vyen liikenteen yhteyksiä sekä kävely- ja pyöräilyväylien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Liikenteen ja liikkumisen kehittämistä tehdään yhteistyössä Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa.
• Pysäköinti: Edistämme parkkitalojen rakentamishankkeisiin liittyviä kaavahankkeita kehittämissuunnitelmassa osoitetun pysäköintiverkoston mukaisesti. Aiemmin valmistuneen Tiedepuiston pysäköinti-selvityksen, sekä valmisteilla olevan kaupungin pysäköintipoltiikan pohjalta laadimme pysäköinnin kehittä- missuunnitelman yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa tavoitteena joustava, tilaa tuhlailematon ja rakenteellinen pysäköintiratkaisu, joka tukee kärkihankkeen tavoitteita. Edistämme pysäköintipalveluiden uudistamista uuden toimintamallin ja sitä tukevan digitaalisen alustan pohjalta yhteistyössä Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa.
• Joukkoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen: Parannamme Tiedepuiston saavutettavuutta ja joukkoliikenneyhteyksiä runkolinjastoa uudistamalla ja kehärunkolinjaa kehittämällä. Edistämme joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä digitaalisia ratkaisuja ja liikkuminen palveluna -mallia yhteistyössä CIVITAS ECCENTRIC / Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa.
• Itäharjun pääliikenneväylät: Suunnittelemme Itäharjun liikenneverkon kannen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, sekä osana alueen yleis- ja asema- kaavoitusprosesseja. Tuomme Itäharjun pääliikenneväylien (joukkoliikennekatu ja Hippoksentien ja Kalevantien yhdistävä katu) täsmälliset rajaukset xxxx- seen päätettäväksi kaupunginhallitukseen.
• Kupittaan liikenneterminaali: Kehitämme Kupittaan liikenneterminaalia eri liikennevälineet toisiinsa saumattomasti kytkevänä liikkumisen keskuksena ja olennaisena osana seudullista liikennejärjestelmää. Avaamme liikenneterminaalin yhteyteen liikkumispisteen, joka yhdistää yhteiskäyttöiset kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot sekä julkisen joukkoliikenteen. Laadimme suunnitelman Kupittaan asemanseudun kehittämisestä palvelemaan laajasti tulevaisuuden liikenne-, logistiikka-, ja palvelutarpeita sekä Tunnin junaa.
24/7/365 elävä kohtaamisten keidas
Turun Tiedepuisto on ympäri vuorokauden elävä ja viihtyisä kohtaamisten keidas, jossa hyvinvointia ja terveyttä edistävät alustat, ratkaisut ja palvelut nivoutuvat luontevaksi osaksi alueen asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea.
• Alueen toimivuuden ja julkisten kaupunkitilojen kehittäminen: Parannamme Kupittaan työpaikkakeskittymän infran ja julkisen tilan toimivuutta ja viihtyisyyttä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Painotamme viihtyisyyden merkitystä uusien kaupunkitilojen, kuten Kupittaan kannen suunnittelussa. Itäharjun kehittämisen osalta varmistamme, että viherrakentaminen ja lähipuistojen lisääminen ovat tärkeässä roolissa. Lisäämme puistoalueita ja kaupunkivihreää Tiedepuiston alueella.
• Tapahtumatoiminta ja palvelut: Järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia ja alueen toimijoita aktivoivia tapahtumia sekä asukkaille, opiskelijoille että työnteki- jöille Tiedepuistossa. Tuemme palvelutarjonnan monipuolistamista alueella. Edistämme vapaakaupunki-ajattelun mukaisia kokeiluita Kupittaan puistoalu- eella (joogaa, puistokonsertteja, piknik-tapahtumia).
• Hyvinvoinnin referenssikaupunginosa: Kehitämme erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä alustoja, ratkaisuja ja palveluja, jotka nivoutuvat luontevaksi osaksi asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea sekä monipuolista innovaatio- ja liiketoimintaa.
Kestävästi kasvava kaupunginosa
Turun Tiedepuisto on kaupungin energiatehokkain rakennettu alue, jonka kehittämisessä painottuvat laadukkaan perusinfran lisäksi älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisut ja teknologiat.
• Kupittaan kansi: Käynnistämme Itäharjun kytkeytymisen osaksi Tiedepuistoa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevan kulkuyhteyden, Kupittaan kan- nen, toteutuksen kilpailutuksella. Kehitämme Kupittaan kantta paitsi viihtyisänä, urbaanina kaupunkitilana myös toiminnallisena innovaatioalustana kumppa- nuuksin. Yhdessä tai samanaikaisesti kilpailun kanssa synnytämme Itäharjun kärjen alueelle kärkihanketta vahvistavia korttelialueita.
• Älykäs rakentaminen ja energiatehokkuus: Haemme alueen kehittämiseen liittyvissä kilpailutuksissa kokeiluita, jotka tukevat energiatehokkuutta ja hiilineut- raaliutta. Hyödynnämme huippunopean 5G-verkon mahdollisuuksia ja uusia teknologioita (IoT, sensorit, jne.) älykkään rakentamisen, yritystoiminnan ja tutkimus- ja testiympäristöjen kehittämisen tukena. Laadimme suunnitelman verkostokoulun toteuttamisesta Tiedepuiston alueelle tarveselvitys- ja hanke- suunnitteluohjetta uudella tavalla soveltaen. Edistämme hybridirakentamista kaavoituksen avulla.
• Yhdyskuntasuunnittelu: Edistämme alueen kehittymistä kehittämissuunnitelmassa ohjeellisesti määriteltyjen isojen kokonaisuuksien kautta. Aloitamme kaavoituksen kannen kilpailun edetessä kumppanuuskaavoituksella. Kannen kilpailu ohjaa koko alueen jatkokehitystä.
• Jakamistalouden ratkaisut: Kehitämme jakamistaloutta tukevia alustoja, ratkaisuja ja palveluita. Edistämme autojen ja pyörien yhteiskäyttöä alueella yhteis- työssä Smart & Wise Turku -hankkeen kanssa.
2. Toteutusaikataulu
Edellä esitellyt Tiedepuiston kehittämisen painopistealueet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjelman rungon vuosina 2018 - 21. Tiedepuisto-alueen kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen liittyvät toimenpiteet täsmennetään vuosittain sopimusohjausprosessin mukaisella menettelyllä. Kau- punginvaltuuston päätöksen mukaisesti kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa Tiedepuiston kehittämi- seen liittyen. Pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella alueen kehittämisellä tuetaan Turun kaupungin kasvua, vahvistetaan sen brändiä ja parannetaan sen asemaa kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, osaajista ja investoinneista.
3. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2021
Painopistealue | Tuotos |
Rohkeasti kokeileva innovaatio- ja osaa- miskeskittymä | Uusien innovaatioalustojen ja verkostojen kehittäminen käynnissä. KIEPPI, Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hanke valmis. Verrkostoyhteistyötä jatketaan yhteistyössä alueen toimijoden kanssa, kumppanuusmallia soveltaen ja skaalautuen. |
Tiedepuiston brändi-identiteetti ja markkinoinnin sisältöstrategia määritelty yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden kanssa ja sen päälle rakentuva alueen aktiivinen markkinointi ja myynti käynnissä. | |
Logistisesti vetovoimainen fiksun liikku- misen keskus | Itäharjun joukkoliikenneverkon ja siihen liittyvän infran suunnittelu käynnissä. |
Kestäviä liikkumismuotoja tukeva alueen sisäinen liikkumisen suunnittelu käynnissä. Pyöräparkkisuunnitelma valmis. | |
Liikenneverkkoanalyysi valmis. | |
Raitiotien toteutussuunnittelu käynnissä. | |
Yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa tuotettu pysäköinnin kehittämissuunnitelma valmis ja kehittämistoimenpiteet käynnissä. | |
24/7/365 elävä kohtaamisten keidas | Tiedepuiston palvelumuotoilu valmis. |
Tiedepuisto-alueen infran ja julkisten kaupunkitilojen laadun parantamisen hanke käynnissä. | |
Tapahtuma- ja palvelutoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät toimenpiteet käynnissä. Turku Future Sports- ja RunFest hyvinvoinnin- ja liikun- nan alustojen kehittäminen käynnissä. |
Painopistealue | Xxxxxx |
Xxxxxxxxxxxx opastamisen kokonaiskonsepti ja -suunnitelma valmiit ja toimenpiteet käynnissä. | |
Kestävästi kasvava kaupunginosa | Kupittaan kannen ja siihen kytkeytyvän Itäharjun kärjen alueen idea- ja toteutuskilpailu käyty ja siihen liittyvä asemakaavoitus käynnissä. |
Tiedepuiston alueen tietomalli valmis ja siihen liittyvät visualisoinnit käytössä. | |
Strategisen maankäytön suunnittelun mukaiset toimenpiteet käynnissä. Pilantuneiden maiden strategia ja suunnitelma valmis. | |
Helsingintien liittymän asemakaavaehdotus valmis ja infran suunnittelu käynnissä. | |
Voimakadun alueen kumppanuuskaavoitus käynnissä. | |
Taito-kampuksen sijainti ja hankintamalli ratkaistu. |
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Kärkihankkeen kuusi painopistealuetta ja niiden tavoitteet:
1. Hiilineutraalius ja resurssiviisaus
2. Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta
• Järjestämisen toimintoon liittyen luodaan asiakkuuksien johtamisen prosessi.
• Asiakastietojen hallinnan kehittäminen:
• Rakennetaan ensimmäinen versio keskitetystä asiakastietovarastosta.
Asiakasohjaus ja asioinnin hallinta
Konsernitasoinen resurssivarausten kehittäminen
• Laadimme yhdessä sidosryhmien kanssa Turun seudun logistiikan toimenpideohjelman.
Painopistealueille yhteiset kyvykkyydet
• Alustataloudelle määritellään hallinta- ja toimintamalli, jolle löytyy tukea Espoon 6aika –hankkeen aikana luoduista alustatalouteen ja yhteiskehittämiseen liittyvistä malleista, mm. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/XXXX-Xxxxxx-Xxx-xxxxxxxxx/xxxx0/xxxxx.xxxx?xxxxx0&xxxxxxx. Lisäksi Espoolle on tulossa käyttöön avoimen lähdekoodin digialusta, joka sovitetaan Turun toimintaan. Sekä alusta että yhteiskehittämisen hallinta- ja toimintamalli
validoidaan kokeilulla Sivistystoimialalla, jossa on käyttävissä ryhmä yhteiskehittämiseen perehtyneitä ja aktivoituneita opettajia Lisäksi sekä alustaa että hallinta- ja toimintamallia kehitetään edelleen kokeilun avulla siten, että kaikki havainnot kirjataan ja käsitellään kokeilun päätyttyä lisävaatimusmäärittelyinä.
• Tuotokset: alustatoiminnan hallinta- ja toimintamalli -dokumentti ja digialustan käyttöönottoprojektisuunnitelma.
Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta
• Digitalisaation myötä syntyvän datan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan tulevaisuuden älykkään kaupungin tärkein hyödyke. Sen avulla ohjataan ja paran- netaan kaupungin tarjoamia palveluita, ratkaistaan päätöksentekoon liittyviä ongelmia ja luodaan uutta liiketoimintaa.
• Kaupunki omistaa ainutlaatuista Turun seutua koskevaa dataa kaikilta elämän osa-alueilta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä dataa uusien ongelmien ratkaisuun kykenemme moninkertaistamaan kaupungin tieto-omaisuuden tuottaman arvon. Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tärkeänä tavoitteena on täten edistää datan kiertotaloutta.
2. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2021
Painopistealue | Tuotos |
Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta | Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan malli on otettu käyttöön ja palvelujen tuotantokustannukset on kohdennettu tuotteisteluille palve- luille. |
Palvelujen toimitusketjujen hallintamalli on määritetty ja sitä on testattu valikoiduissa palveluketjuissa. | |
Asiakastietojen hallintamalli ja sitä tukeva tietojärjestelmäratkaisu on otettu käyttöön kaupunkitasolla. | |
Asiakasohjauksen kaupunkitasoinen toimintamalli on käytössä. | |
Hiilineutraalius ja resurssiviisaus | Resurssiiviisauden ja kiertotalouden tiekartta ja alusta |
Ilmastojoukkueen / -tekojen digitaalinen alusta tietokantoineen | |
Investointien ilmasto- ja elinkaariohjausmalli: pilotit ja käyttöönoton laajennus | |
Kaupunkisuunnittelu | Rakennusprojektien toteutumien ja suunnitelmien vastaavuutta seurataan ja arvioidaan digitaalisten tietomallien avulla. |
DigiPAVe: Toteutettu pohja ihmislähtöiselle palveluverkkosuunnittelulle ja pilotoitu uudenlaista suunnittelutapaa | |
Aluetieto ja indikaattorit hyödynnettävissä digitaalisessa muodossa ja saatavissa yhdestä paikasta alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen | |
Kaupunkitietomalli hyödynnettävissä 3D-ympäristössä | |
Syrjäytymisen ehkäisy | Uusia syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteitä on pilotoitu ja niiden vaikutuksia arvioitu. |
Turvallisuus | Ylläpidetään johdon koronatilannekuvaa ja testataan IT-palveluissa kehitettyä tilannekuvaa harjoituksessa |
Kameravalvonnan keskittämisprojekti, kaupungin kaikki kamerat on integroitu kahdelle käyttöliittymälle | |
Alustatalouden toimintamalli | Alustatoiminnan hallinta- ja toimintamalli –dokumentti on laadittu ja digialustan käyttöönottoprojektisuunnitelma tehty |
Liikenne ja liikkuminen | Tulevaisuuden liikkumisen ja liikenteen kokonaissuunnitelma vuosille 2022-2029 |
Palvelukartan liikkumisnäkymä on luotu ja siihen on integroitu suunnitelman mukaiset datasetit | |
Pysäköintihub on käytössä ja siihen on integroitu lupien hallintajärjestelmä, liikenneanalyysien ja riskienhallinnan työkaluja. Pysäköinnin valvonta- kokeiluja on toteutettu useassa eri kohteessa. | |
6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa – hankkeen uudet pysäköintipalvelut ovat käytössä ja muissa kaupungeissa kehitettyjä palveluita skaalataan Turkuun. | |
USER-Chi: Sähkölatauksen lähtötilanneanalyysi on toteutettu ja tavoitetila määritelty | |
Turun seudun logistiikan toimenpideohjelma on laadittu. |
Strateginen sopimus 2021, aluepelastuslaitos
1. LÄHTÖKOHDAT
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen visio on olla kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden onnettomuuksien ehkäisy-, pelastus-, siviilivalmius ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Toiminta-ajatuksena tärkein tehtävä on ihmishengen pelastaminen. Halutaan parantaa varsinaissuomalaisten ja Varsinais-Suomessa olevien turvallisuutta kaikissa olosuhteissa ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti.
Aluepelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palveluja Varsinais-Suomen maakunnan 27 kunnan alueella Aluepelastuslautakunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Aluepelastuslaitos tuottaa lisäksi ensihoitopalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin päättämän ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.
1.2 Toimintaympäristön muutos
Uusi pelastustoimen palvelutasopäätös astuu voimaan 1.1.2021. Uuden palvelutasopäätöksen voimassaoloaika on nyt laadittavan talousarviovuosi 2021 ja sitä seuraavat kolme taloussuunnitelmavuotta 2022-2023.
Uuden nelivuotisen palvelutasopäätöskauden luvut on tehty sillä oletuksella, että nykyinen pelastustoimen palvelutaso säilyy. Myös ensihoitopalveluiden talousarvio- ja suunnitelmakauden luvut 2021–2024 on valmisteltu siten, että vuoden 2021 toiminnan laajuus ensihoitopalveluiden osalta säilyy nykyisellä tasolla.
Talousarvio 2021 taloudelliset luvut perustuvat viimeisimpään tilinpäätökseen ja kuluvan talousarviovuoden puolivuotiskauden toteumaan. Uudelle palvelutasokaudelle ja taloussuunnitelmavuosille on katsottu välttämättömäksi investointimäärärahojen indeksikorotus. Toimintakate nostetaan nykyisestä 2,0 miljoonasta eurosta asteittain 2,2 miljoonaan euroon, jolloin investointien määrärahan lisäyksellä pystytään kattamaan mm. materiaalikustannusten ja työn hinnan nousu.
Pelastustoimen uudistusta ollaan valmistelemassa: Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta maakunnille. Pelastustoimen (pelastustoiminnan) ja sosiaali- ja terveystoimen (ensihoidon) tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan uudistuksessa.
Pelastustoimen uudistuksessa on kaksi tehtäväkokonaisuutta: 1) Pelastustoimen järjestäminen ja 2) pelastustoimen organisointi ja rahoitus.
Sisäministeriön lähtökohtana valmistelussa on, että hallintouudistus toteutetaan siten, että pelastustoimen palvelujen taso paranee nykyisestä. Tavoitteena on lisäksi, että:
• Pelastustoimi on erillinen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala (sote uudistus käynnissä samaan aikaan)
• Toimialan rinnakkaisuus tulee selkeästi näkyä mm. maakuntalain ja maakuntien rahoituslain valmistelussa.
• Pelastustoimi on järjestettävä siten, että pelastustoimi toimii tarvittaessa (esim. katastrofitilanteissa ja poikkeusoloissa) valtakunnallisena järjestelmänä. Tämä edellyttää nykyistä selkeämpää ohjaus- ja johtamisjärjestelmää.
• Maakunnan pelastustoimen (pelastustoiminnan) ja sosiaali- ja terveystoimen (ensihoitopalvelun) synergiaedut tulee varmistaa siten, että maakunnan pelastuslaitos voi tuottaa ensihoitopalveluja.
• Maakunnan valmistelussa on otettava huomioon pelastustoimen kaikkien tehtävien (onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, väestönsuojelu) toteutus.
• Rahoitus on valmisteltava siten, että maakunnilla on lähtökohtaisesti riittävä rahoitus sekä sosiaali- ja terveystoimelle että pelastustoimelle.
• Pelastustoimen henkilöstön siirron kunnista maakuntiin tulee tapahtua hallitusti ja samoin periaattein kuin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirto.
1.4 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kv) Palvelutasopäätöksessä on määritelty suunnitelmakauden kehittämissuunnitelma. Strategiset painopistealueet:
- Onnettomuuksien ehkäisy
- Pelastustoiminta
- Ensihoitopalveluiden tuottaminen
- Siviilivalmius
- Henkilöstö
- Kehittämistoiminta.
1.5 Toiminnan tunnusluvut (ei sitova)
Tunnusluku | TOT 2018 | TOT 2019 | ENNUSTE 2020 | ENNUSTE 2021 | ENNUSTE 2022 | ENNUSTE 2023 | ENNUSTE 2024 |
Tuottavuus ja taloudellisuus | |||||||
Pelastetut henkilöt | 257 | 301 | - | - | - | - | - |
Pelastettu omaisuus (1 000 €) | 000 000 | 000 130 | - | - | - | - | - |
Ensihoitoyksiköiden käyttöaste-% | 42,5 | 38,3 | - | - | - | - | - |
Valtakunnallinen kustannusvertailu €/as. | 81 | 80 | 81 | 82 | 83 | 84 | 85 |
V-S aluepelastus kustannukset €/asukas | 70,4 | 71,9 | 73 | 74 | 75 | 76 | 77 |
2. TOIMINNALLISET TAVOITTEET
2.1 Strategiset tavoitteet (kv)
Tavoite 1: Toimintavalmiusaika (%)
Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 ja 2021-2024 Muut toteutettavat linjaukset: -
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Toimintavalmiusaika (%) | 86 % | 80 % | 80 % | 80 % | 80 % | 80 % |
Tavoitteen kuvaus: Kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikaprosentti. Riskialueiden mukaan määrittyvät aikarajat. | ||||||
Tavoite 2: Tarkastusmäärät (%)
Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 ja 2021-2024 Muut toteutettavat linjaukset: -
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Tarkastusmäärät (%) | 92 % | 90 % | 90 % | 90 % | 90 % | 90 % |
Tavoitteen kuvaus: Tarkastusmäärien tavoitteiden prosentuaalinen toteutuma. | ||||||
Tavoite 3: Kustannusvertailu (€/as.)
Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 ja 2021-2024 Muut toteutettavat linjaukset: -
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Kustannusvertailu (€/as.) | 71,9 € | 73 € | 74 € | 75 € | 76 € | 77 € |
Tavoitteen kuvaus: Toimialan maakunnalliset vuosikustannukset euroa per asukas (pl. ensihoito). | ||||||
3. TALOUDELLISET TAVOITTEET
3.1 Määrärahat ja investoinnit, 1000 € (kv)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Käyttötalousosa | ||||||
Toimintatulot | 45 184 | 45 734 | 46 691 | 47 000 | 47 410 | 47 760 |
Valmistus omaan käyttöön | ||||||
Toimintamenot | 43 371 | 43 734 | 44 591 | 44 850 | 45 210 | 45 560 |
Toimintakate | 1 814 | 2 000 | 2 100 | 2 150 | 2 200 | 2 200 |
Muutos-% | 10,3% | 5,0% | 2,4% | 2,3% | 0,0% | |
Investointimenot | 4 352 | 4 552 | 3 914 | 2 434 | 2 484 | 2 484 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 2 534 | 2 381 | 1 643 | 113 | 113 | 113 |
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 171 | 171 | 171 | 171 | 171 | |
NETTO | 1 818 | -2 000 | -2 100 | -2 150 | -2 200 | -2 200 |
Muutos-% | 10,0% | 5,0% | 2,4% | 2,3% | 0,0% | |
4. RESURSSIEN KÄYTTÖ
4.1 Työvoiman käyttö (kh)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Henkilötyövuodet (htv) | 558 | 545 | 548 | 548 | 548 | 548 |
Palkat ja palkkiot (tiedoksi), (1000 €) | 23 808 | 24 359 | 24 652 | 24 800 | 25 000 | 25 200 |
Lisätietoja: | ||||||
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | |
Tilat yhteensä (neliömetri) | 11 200 | 11 200 | 11 039 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (nelilömetri) | 50 200 | 50 376 | 50 332 |
Muut tilat (m) | |||
Alueet yhteensä (hehtaari) | - | ||
Lisätietoja: Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on lähettänyt aikaisempina vuosina Turun kaupungin konsernihallinnon Strategisen tilojen ohjauksen vastuualueelle ehdotukset peruskorjaushankkeesta (keskuspaloasema) ja uudisrakennushankkeista. Puheenjohtajiston strategisen sopimuksen neuvottelutilaisuudessa on sovittu, että Turun kaupungin alueella sijaitsevista paloasemakiinteistöistä laaditaan tilatarveselvitykset. Pelastuslaitos on käynnistänyt valmistelun ja käynyt lisäkeskustelua mm. Turun kaupungin tilaliikelaitoksen kanssa. Muiden kiinteistöjen, kuin Turun kaupungin alueella olevat paloasemakiinteistöt, osalta suunnittelua toteutetaan paloasemaverkkopäätöksen ja johtosäännön mukaisesti sen kunnan kanssa, jossa paloasemakiinteistö sijaitsee. Hankkeiden toteutuessa vaikutuksia syntyy talousarviomäärärahoihin (vuokrat). Talousarvion 2021 luvut perustuvat 18.5.2020 hetken ennusteeseen vuoden 2021 tilamääristä. Luvuissa on huomioitu loppuvuoden 2020 tilamuutokset siinä määrin kuin ne ennusteen ottohetkellä on ollut tiedossa. | |||
5. HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖELÄMÄN LAATU
5.1 Kaupungin yhteiset työhyvinvointitavoitteet
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saavuttamista
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista: hyödyntämällä koulutusta sekä antamalla tukea ja luottamalla omiin alaisiin | - |
Työyhteisötaidot Auttaminen ja huomaavaisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,35) |
Työyhteisötaidot Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Työyhteisö Työpaikan ilmapiiri, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,3) |
Työyhteisö Arvostus työhöni, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Luottamus työkavereihin, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisön tuki esimiestyölle | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,35) Välikysely (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 2. Työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
2.A. Työkyvyn hallinta | - |
Henkilömäärä, jolla ei poissaoloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisääntyy Vuonna 2018: 149 (30,6 %) Vuonna 2019: 166 (33,75 %) |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | - |
Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallennettu | Vähintään 25 % toimialan perusyksiköistä per vuosi Vuonna 2018: - Vuonna 2019: (0 %) |
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat koskien työpaineita | - |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työpaineita paljon, hallintaa vähän, Kunta10 | pienempi kuin edellinen vuosi vertailuluku 21,90 %, toteuma 27 % |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työmäärän lisääntyminen, Välikysely | pienempi kuin edellinen vuosi ei vertailulukua, toteuma 22 % |
2.D. Asiakasväkivallan kokemus | - |
Asiakasväkivallan kokemus: Henkinen väkivalta | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (35,20 %) Välikysely (27 %) |
Asiakasväkivallan kokemus: Fyysinen väkivalta tai sen uhka | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (13,30 %) Välikysely (19 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | - |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen työni mielekkääksi | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (4,6) Välikysely (Pysynyt samalla tasolla) |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen tekeväni merkityksellistä työtä | Kyllä –vastauksia 75 % Kunta10 (92 %) Välikysely (86 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 4. Osaamisen turvaaminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen | - |
Yhteisten osaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 1,84/saavutettu taso 2,08) Välikysely (vaadittu taso 1,74/saavutettu taso 2,08) |
4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | - |
Johtamisosaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso - /saavutettu taso - ) Välikysely (vaadittu taso - /saavutettu taso - ) |
Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (prosentuaalinen osuus henkilötyövuosista laskettuna) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Vuonna 2018: (88,80 %) Vuonna 2019: - |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä per henkilö (koulutussuunnitelmaraportointi) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi tavoite vähintään 3 päivää per henkilö Vuonna 2018: (8,1) Vuonna 2019: ( - ) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Kokemus täydennyskoulutuksen riittävyydestä | 75 % henkilöstöstä kokee, että on riittävä Kunta 10 (69,80 %) Välikysely (68 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuuden säilyttäminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
5.A. Muutoksen kokeminen työssä | - |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutosten laatu, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (44,30 %) |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutoksen kokeminen, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (58 %) |
5.B. Työyhteisön tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden saavutettavuus | - |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisötaidot: tavoitteellisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,62) |
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisön tavoitteellisuus, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 6. Uudistamiskyky
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
6.A. Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | - |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisötaidot: Kehittäminen, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (3,09) |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (Parantunut) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen
Kaupungin tavoite 2018–2021: 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | - |
Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,7) Välikysely (Heikentynyt) |
Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (2,81) Välikysely (Heikentynyt) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 8. Laadukas esimiestyö
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttamisessa | - |
Tuki esimiestyölle riittävää, Esimiesbarometri | Tuki riittävä on suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (80 %) Uusin kysely (73 %) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiestuki, Kunta10 | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,41) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiehen tuki ja rohkaisu, Välikysely | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 9. Yhteistoiminta ja osallistaminen
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
9.A. Yhteistoiminta toimialoilla kunnossa | - |
Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen, Esimiesbarometri | Kyllä-vastanneiden osuus on enemmän kuin 75 % Edellinen kysely (87 %) Uusin kysely (91 %) |
9.B. Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | - |
Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden, Esimiesbarometri | Kyllä –vastanneiden osuus suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (73 %) Uusin kysely (64 %) |
9.C. Strategisesti ohjatut -kehityskeskustelut | - |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: kehityskeskustelujen käymisprosentti | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (53,9 %) Välikysely (34 %) |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (31,20 %) Välikysely (Parantunut) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
6. Muutokset (kv)
6.1 Toiminnallisten tavoitteiden muutokset (kv)
-
6.2 Taloudellisten tavoitteiden muutokset (kv)
Talousarviokäsittelyssä hyväksytyt talousarviomuutokset menoihin ja tuloihin:
Toimielin | Lauseke | Vaikutus käyttötalouteen (euroa) | ||||
Talousarvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | |||
Kj | Kaupungin yhteiset, alpe | Digitalisaation lisäämisen kautta kustannustehokkuuden parantaminen. (vähentää toimintamenoja) | * | * | * | * |
Kj | Kaupungin yhteiset, alpe | Henkilöstömenoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite (mm. sijaisten käyttö, matkakustannukset, erilliskorvaukset, talkoovapaat). (vähentää toimintamenoja) | * | * | * | * |
Kj | Kaupungin yhteiset, alpe | Palvelujen ja tavaroiden hankintoihin kohdistuva kaupunkitasoinen säästötavoite. (vähentää toimintamenoja) | * | * | * | * |
*Talousvaikutuksista päätetään tilinpäätöstietojen valmistumisen jälkeen.
Strateginen sopimus 2021
1.1 Kuvaus toiminnasta (kaupunginhallitus)
Hyvinvointitoimialan palvelut
Hyvinvointitoimiala tuottaa ja järjestää perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualueella avohuollon- ja sijaishuollon sosiaalityön palveluja, sosiaalipäivys- tyksen ja kriisityön, perheiden varhaisen tuen, neu- volan (äitiys-, lasten- ja ehkäisy-), koulu- ja opiske- luterveydenhuollon sekä psykososiaalisia palveluja ja asumis- ja päihdepalveluita. Lisäksi palvelualue järjestää tulkki- ja käännöspalvelua sekä riita- ja rikosasiain sovittelua. Terveyspalveluiden palvelu- alue vastaa sairauksien hoidon, suun terveyden- huollon palveluiden, polikliinisten palveluiden, sai- raalapalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden (psykiatrista sairaanhoitoa lukuun ottamatta) järjes- tämisestä. Vanhus- ja vammaispalveluiden palve- lualue vastaa vanhusten kotona asumista tukevien palveluiden (omaishoito, kotihoito, tukipalvelut) sekä ympärivuorokautisenhoidon palveluista sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluista. Toimiala ostaa vaativan erikoissairaanhoidon pal- veluita Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja sovittaa palvelut yhteen hoitoketjuiksi.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kaupunginhallitus)
Toimintaympäristössä tapahtui dramaattinen muu- tos keväällä 2020, kun COVID19 –pandemia levisi Suomeen. Koronaepidemian vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko hyvinvointitoimialan toimintaan ovat olleet voimakkaat. Kaupungissa toteutettiin alkukeväästä juuri ennen epidemian rantautumista laaja hyvinvointikertomus, jossa var- sin kattavasti kuvattiin turkulaisten hyvinvoinnin tilaa ja suurimpia haasteita väestön hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Suurimmat hyvinvointi- haasteet olivat:
1. Ikärakenteen muutos
2. Mielen voimavarat
3. Työ- ja toimintakyky
4. Tasapuolinen aluekehitys
Nämä haasteet ovat edelleen relevantteja, siitä huolimatta, että Koronaepidemia on muuttanut toimintaympäristön nopeasti ja rajusti. Sen si- jaan tilastopohjainen tieto, jota hyvinvointiker- tomuksen laadinnassa on hyödynnetty, on vanhentunut käsiin. Korona on voimakkaasti vaikuttanut sekä väestöön että palveluihin. Näi- tä vaikutuksia on pyritty hyvinvointitoimialalla analysoimaan sekä kansallisen aineiston (mm. THL:n ja VNK:n tuottamat analyysit, raportit ja tutkimukset) että omien asiantuntijoiden ja pal- veluista saatavien asiakkailta suoraan kerättä- vien signaaleiden kautta.
Koronaepidemia näkyy eriarvoistumiskehi- tyksen syventymisenä ja laajenemisena. Sekä kansallisen että omasta toiminnasta saa- tavan tiedon pohjalta nähdään, että Korona on entisestään heikentänyt niiden väestöryhmien tilannetta, jotka ovat olleet haavoittuvassa asemassa jo ennen epidemiaa (esim. päihde- ja mielenterveysongelmaiset, ikääntyneet ja riskiryhmäläiset). Tämän lisäksi on havaittu, et- tä esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset sekä pienyrittäjien konkurssit ovat voineet nopeasti vaikuttaa kokonaisten perheiden toimeentuloon ja pärjäämiseen. Toisin sanoen uusia ryhmiä on putoamassa syrjäytyneiden ja haavoittuvas- sa asemassa olevien piiriin. Samalla on havait- tavissa, että osalla väestöstä menee jopa entis- tä paremmin. Esimerkiksi osalla perheistä etä- työt ja arjen hidastuminen, ovat lisänneet hy- vinvointia, aikaa liikkumiselle ja läheisille sekä vähentäneet koettua stressiä.
Hyvinvointitoimialalla koronaepidemian vaiku- tukset heijastuvat asiakastarpeiden muutok- sina kahdella pääasiallisella tavalla:
1. Epidemiasta johtuva palvelutarpeen kas- vu
2. Epidemian seurauksena syntynyt hoito- ja palveluvelka
Lasten ja nuorten osalta kevään etäopetus ja harrastusten osittainen peruuntuminen, van-
hempien taloudelliset ja mielenterveyteen liitty- vät ongelmat, yksinäisyys ja eristäytyneisyys heijastuvat mm. sosiaalityön ja lastensuojelun palvelutarpeina sekä kouluterveydenhuollossa ja psyykkisen tuen palveluissa kasvavina tar- peina.
Aikuisväestössä työttömyys, lomautukset, ta- loudellisen toimeentulon ongelmat, tukiverkko- jen (esim. isovanhemmat) puuttuminen arjesta, huoli ja psyykkinen kuormitus heijastuvat mm. päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sosiaali- työn ja terveysasemien palveluihin lisääntyvinä tarpeina.
Ikääntyneiden osalta sosiaalinen eristäytymi- nen, koettu yksinäisyys, toimintakyvyn heikke- neminen ja hoitamattomat sairaudet heijastuvat mm. vanhuspalveluihin (erityisesti kotihoito), päihde- ja mielenterveyspalveluihin, kuntoutuk- sen, sairaalan ja terveysasemien palveluihin li- sääntyvänä tarpeena.
Hoito- ja palveluvelkaa on kasautunut keväällä toteutettujen toimintojen alasajon kautta (esim. suunterveydenhuolto, terveysasemien toimin- not, neuvolatoiminnot, kouluterveydenhuolto, ryhmätoiminnot, ikäihmisten palvelukeskukset, omaishoitajien vapaapäivät) sekä pidemmällä aikavälillä esim. ikääntyneiden toimintakyvyn heikentymisen takia. Järjestöjen ja vapaaeh- toistoimijoiden toimintojen alasajolla on ollut
samanlainen vaikutus. Lisäksi sosiaali- ja ter- veydenhuollon henkilöstön työpanoksia on jou- duttu osittain uudelleen suuntaamaan epide- miatyöhön. Tämän takia palvelunsaanti on vii- västynyt ja asiakkaiden tilanne on voinut hei- kentyä viivästyneen palvelunsaannin takia. Viimeisenä, muttei merkityksettömimpänä nä- kökulmana hoito- ja palveluvelan syntymisessä on tietyn osan asiakkaista hakeutumattomuus hoidon piiriin. Osa asiakkaista, varsinkin ke- vään aikana ei uskaltanut hakeutua hoitoon. Tämä on voinut vaikuttaa asiakkaiden koko- naistilanteen heikkenemiseen ja tarvittavien palveluiden määrän kasvamiseen tilanteen kor- jaamiseksi.
Koronaepidemian lisäksi hyvinvointitoimialan toimintaympäristössä on muutamia merkittäviä muutoksia tai potentiaalisia kehityskulkuja, joil- la voi olla merkittäviä vaikutuksia vuoden 2021 palveluihin, talousarvion toteutumiseen ja toi- mialan sisäiseen kehittämistyöhön. Huomioita- via asioita ovat:
- Marinin hallituksen sote-uudistuksen koh- talo
- Korona heikentää entisestään kuntata- loutta. Kaupungin haastava taloudellinen tilanne heijastuu paineena palvelutuotan- toon, jossa samanaikaisesti on Koronasta johtuvaa lisääntyvää asiakastarvetta
- Kehittämiseen liittyvien resurssien tur- vaaminen (Koronaepidemian hoitaminen
vie jatkuvasti avainhenkilöiden työpanoksi sekä johto-, asiantuntija- että työntekijäta- solla)
- Kaupungin johtamisjärjestelmäuudistus luo epävarmuutta ja sitoo resursseja sote- palveluiden sisällöllisestä kehittämisestä ja korona-tilanteen hoitamisesta
- Epidemiatilanne voi nopeastikin muut- tua
1.3 Palvelun tarvetta kuvaavat tunnusluvut (kaupunginhallitus)
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Kysyntä/tarve | |||||||||
75-vuotta täyttäneiden määrä * | 16 470 | 16 626 | 17 169 | 17 235 | 17 386 | 17 865 | 18595 | 19369 | 20201 |
85-vuotta täyttäneiden määrä * | 5164 | 5333 | 5473 | 5595 | 5530 | 5548 | 5571 | 5555 | 5581 |
Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus vä- estöstä (Kuusikko) | Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% | Turku 1,98 % / Kuu- sikko 2,02 % | Turku 1,93 % / Kuusik- ko 1,97 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % Kuusikko ka 1,8 % | .. | .. | .. |
*väestötiedot 2019 saakka päivitetty vahvistetun mukaisiksi, 2020 alkaen käytetty Turun kaupungin ennustetta
1.4 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kaupunginvaltuusto)
Hyvinvointitoimiala on antanut asiakkailleen pal- velulupauksen:
• Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohda- tuiksi.
• Lupaamme kehittää palveluita asiak- kaidemme kanssa tasavertaisina.
• Lupaamme luoda asiakkaidemme kans- sa yhdessä palveluita, jotka lisäävät hei- dän hyvinvointiaan.
Palvelulupauksen lunastamiseksi on sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luo- malla puitteet hyvinvoinnille, lisäämällä tuotta- vuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamalla palveluiden kohdentuvuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palvelupro- sessien kautta. Tämä vaatii tiivistä ja laajaa yh- teistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sek- torin, yksityisten palveluntuottajien sekä kunta- laisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen sekä tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edis- tämistä toteutetaan laajassa poikkihallinnollises- sa yhteistyössä. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä heidän osallistumistaan omien pal- veluidensa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointi- toimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:
Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön
Ehkäisevällä työllä voidaan vähentää kuntalais- ten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tar- peita, joten panostaminen tähän on sekä inhimil- lisesti että taloudellisesti perusteltua.
Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön tarkoittaa mm. perustason palveluiden vahvista- mista ja niiden hyvää saavutettavuutta, varhaista puuttumista, varhaisempaa hoidon aloitusta, kuntoutuksen kehittämistä, palveluohjauksen kehittämistä, oikea-aikaisia ja oikein kohdentuvia palveluita, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemista ja ihmisten oman aktiivisuuden tuke- mista. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ei kuitenkaan ole pelkästään resurssiky- symys, vaan se vaatii myös yhteistyön syventä- mistä, osaamisen ja työtapojen kehittämistä sekä ennen kaikkea asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta.
Lisätään korjaavien palveluiden tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta
Hyvin toimiva ehkäisevä työ ei kuitenkaan poista korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvet- ta. Hyvinvointitoimialan kehittämistyössä painote- taan omien palvelujen toimivuuden ja vaikutta- vuuden edelleen parantamista. Tämän myötä tavoitteena on vähentää raskaiden, erityistason ostopalvelujen käyttöä. Tärkeimpiä, strategisen tason kehittämistoimia tähän liittyen ovat van- huspalvelujen rakennemuutos, lastensuojelun kustannustason hillintä, kotiuttamis- ja kuntou- tusprosessien sujuvoittaminen sekä perustervey- denhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen ja
sisäisen työnjaon selkeyttäminen. Hyvinvointitoi- mialalla myös uudistetaan voimakkaasti mielen- terveys- ja päihdepalvelujen työskentelyä otta- malla käyttöön matalan kynnyksen palveluyksik- kö
Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii lisäksi tiedolla johtamisen kehittämistyön jatkuvaa edistämistä. Koko toi- mialan toimintakulttuuria viedään määrätietoisesti rohkeamman kokeilukulttuurin suuntaan.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuol- lon järjestämissuunnitelma
Alueellisen yhteistyössä tekemisessä hyödynne- tään Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyden- huollon järjestämissuunnitelmassa sovittua ra- kennetta ja osallistumalla siinä sovittujen, alueen yhteisiä tavoitteita edistävien toimenpiteiden to- teutukseen.
Toteutuksessa hyödynnetään alueellisia kehittä- mishankkeita, joille on saatu STM:n kautta valtio- avustusrahoitusta. Tärkeimpiä näistä hankkeista ovat ”Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus” -hanke, jota hallinnoi Turun kaupunki (toteutusaika 2020-2022) sekä ”SOTE- rakenneuudistusta tukeva alueellinen valmistelu- rakenne” hanke, jota hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (toteutusaika on 2020-2021).
1.5 Toiminnan tunnusluvut
Tunnusluku | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Kysyntä/tarve | |||||||||
Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) | Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% | Turku 1,98 % / Kuusikko 2,02 % | Turku 1,93 % / Kuusikko 1,97 % | Turku 2,1 % Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % Kuusikko ka 1,8 % | |||
Kehitysvammapalveluiden asiakkaiden osuus vä- estöstä (Kuusikko) | Turku 0,48%/ Kuusikko ka 0,37 % | Turku 0,46 % / Kuusikko ka 0,39 % | Turku 0,47 % / Kuusikko ka 0,40 % | Turku 0,49 %/ Kusikko ka 0,41 % | Turku 0,49 %/ Kuusikko ka 0,41 % | Turku 0,48 %/ Kuusikko ka 0,42 % | |||
Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet (ei sis. pakolaisia tai paluumuuttajia) v. 2017 alk. ehkäise- vän ja täydentävän toimeentulotuen piirissä olevat | 9165 | 9454 | 9307 | 3633 | 3415 | 3416 | |||
Tuottavuus/ taloudellisuus | |||||||||
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus (M€) | 184,8 M€ | 191,0 M€ | 193,1 M€ | 208,5 M€ | 217,4 M€ | 226,0 M€ | |||
Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset/asu- kas (pth ja esh) € (suurten kaupunkien vertailu) | 2 337€ | 2 321€ | 2 345€ | 2 327 € | 2 451 € | 2 644 € | |||
Perusterveydenhuollon kustannukset/ 0-6 vuotias lapsi | 491€ | 376€ | 427€ | 450 € | 370 € | 412 € | |||
65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja ter- veyspalveluiden deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa (Kuusikko) | 7 068 € | 6 995 € | 6 980 € | 6 598 € | 7337 € | 7342 € | |||
Asiakaskohtaiset kustannukset/ vammaispalvelu- jen asiakkaat | Turku 3.559 €, Kuusikon ka 5.060 € | Turku 3966,5 €, Kuusikon ka 5293,6 € | Turku 4185,5 € / 5580,6 € | Turku 4 320 € / Kuusikko 5 684 € | Turku 4588 € / Kuusikko 6064 € | Turku 4 769 € / Kuusikko 6 523 € | |||
Asiakaskohtaiset kustannukset/ kehitys-vamma- palveluiden asiakkaat | Turku 33.963 €, Kuusikon ka 35.585 € | Turku 35908, Kuusikon ka 34418 € | Turku 35824 € / Kuusikko 34279 € | Turku 34.032 € / Kusikon ka 29.882 € | Turku 34912 € / Kuusikko 31 056 € | Turku 36 940 € / Kuusikko 26 767 € | |||
Peittävyys/kattavuus | |||||||||
Terveysasemien peittävyys | 40,7 % | 40,9% | 41,9 % | 41,6 % | 40,7 % | 39,0 % | |||
Suun terveydenhuollon peittävyys | 32,24 % | 31% | 31 % | 32 % | 32 % | 32,4% | |||
Laatu/asiakastyytyväisyys | |||||||||
Tyytyväisyys asuinkunnan (indeksi): | |||||||||
• sosiaalipalveluihin | 2,80 | 3,08 | 2,84 | 3,11 | 2,99 | 3,03 | |||
• terveyspalveluihin | 3,54 | 3,67 | 3,62 | 3,80 | 3,70 | 3,74 | |||
Palvelutyytyväisyys, (vastaajien %-osuus, jotka pitävät palveluita hyvin hoidettuina): | |||||||||
• Terveyskeskuksen lääkäripalvelut (ver- tailukunnat ka 47%) | 53% | 57% | 58% | 62% | 57% | 56% | |||
• Terveyskeskuksen vuodeosasto (vertai- lukunnat ka 10%) | 11% | 12% | 15% | 16% | 13% | 15% | |||
• Sairaalapalvelut (vertailukunnat ka 53%) | 55% | 58% | 56% | 60% | 56% | 61% | |||
• Hammaslääkäripalvelut (vertailukunnat ka 36%) | 29% | 34% | 33% | 41% | 38% | 43% | |||
• Äitiys‐ ja lastenneuvola (vertailukunnat ka 31%) | 24% | 27% | 29% | 28% | 25% | 30% | |||
• Perheneuvola (vertailukunnat ka 16%) | 11% | 13% | 14% | 14% | 13% | 15% | |||
• Sosiaalityö (vertailukunnat ka 15%) | 10% | 16% | 16% | 15% | 12% | 16% | |||
• Toimeentulotuki (vertailukunnat ka 12%) | 10% | 11% | 12% | 12% | 12% | 12% | |||
• Vanhusten kotihoito (vertailukunnat ka 12%) | 12% | 17% | 17% | 14% | 15% | 15% | |||
• Vanhusten asumis‐ ja laitoshoitopalvelut (vertailukunnat ka 13%) | 11% | 13% | 12% | 11% | 14% | 13% | |||
• Vammaispalvelut (vertailukunnat ka 10%) | 7% | 10% | 11% | 12% | 9% | 10% | |||
1.6 Lausekkeet
Toimielin | Kirjaus | |
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Selvitetään asumispalveluiden tarpeet ja laaditaan suunnitelma sekä ikäihmisten välimuotoisen asumisen lisäämiseksi että mielen- terveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden asumispalvelujen turvaamiseksi. Varmistetaan päihdehuollon tilaratkaisun valmistuminen vuonna 2023. |
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Terveyskeskus- ja sairaanhoitajakäyntien olemassa olevat maksuvapautukset säilytetään, kuten kaupunginjohtajan talousarvioesi- tykseen on kirjattu. |
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Vahvistetaan lapsiperheiden kotipalvelua ennaltaehkäisemään perheiden ongelmia. Palvelusetelin hinnan ja sisällön laadullisella määrittelyllä varmistetaan perheiden saama laadukas apu. |
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Vanhusten kotihoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota johtamiseen, työn parempaan organisointiin ja työntekijöiden jaksami- seen. Toimenpiteistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. |
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa päätetyn lapsivaikutusten arvioinnin toteutuminen päätöksenteossa. |
2.1 Strategiset tavoitteet (kaupunginvaltuusto)
Tavoite 1: Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön
Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva turkulainen Strateginen linjaus: 2.1.2
Muut toteutettavat linjaukset:
Arviointikriteerit tai mittarit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 |
Avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17-vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä | 1360 / 4,7 % | osuus ikäryhmästä laskee | osuus ikäryhmästä laskee | osuus ikäryhmästä laskee | osuus ikäryhmästä laskee | osuus ikäryhmästä laskee |
Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sähköisen asioinnin lisääminen | ||||||
- neuvolaikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus | 46% | 50 % | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
- peruskouluikäisten puolesta-asiointisopimusten osuus | 13% | 20 % | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Lihavien lasten ja nuorten osuus | ||||||
- 4- vuotiaat | .. | laskee | laskee | laskee | laskee | laskee |
- 8. luokkalaiset | .. | laskee | laskee | laskee | laskee | laskee |
Suun terveydenhuolto: Terveyskeskushammaslääkärien tekemät paikkaustoimenpiteet perushammashoidossa suhteessa hoidossa käyneiden lukumäärään | ||||||
- 1-6 -vuotiaat | .. | .. | pohjaluku | laskee | laskee | laskee |
- 7-17 -vuotiaat | .. | .. | pohjaluku | laskee | laskee | laskee |
Rokotuskattavuus (neuvolat) | ||||||
- 3-vuotaiden rokottamattomien osuus ikäluokasta | 0,8 % | 0% | 0% | 0% | 0% | 0% |
Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: | ||||||
1. Tilojen luovutuksen yhteistyösopimusten määrä | 44 | 40 | 40 | 40 | 40 | 40 |
1. Vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt avustusyhteistyösopimukset (vähintään 2 vuoden ajak- si) | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 | 15 |
2. Toiminnallisten kumppanuussopimusten määrä (sis. sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusten ja Ope- | 45 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 |
Arviointikriteerit tai mittarit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 |
tus- ja kulttuuriministeriölle ym. ulkopuolisille rahoittajil- le annetut lausunnot ja aiesopimukset) | ||||||
Kotona asuvien +75-vuotiaiden osuus ja lukumäärä | 91,3 % (16 324) | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa |
Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos/75-vuotta täyttäneiden turkulaisten määrän muu- tos. | -162/494 | laskee | laskee | laskee | laskee | laskee |
- kotihoito | -173 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva |
- omaishoidon tuki | 37 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Omaishoidon tukeminen, Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus) | ||||||
- 0:sta 17 -vuotiaat | 211 | tasainen | tasainen | tasainen | tasainen | tasainen |
- 18-74-vuotiaat | 525 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
- 75 vuotta täyttäneet | 616 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Tilapäishoidon hoitojaksojen määrä | 4460 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Hoitojakson pituus ympärivuorokautisen hoidon piirissä, yhteensä: | ||||||
- asumispalveluissa | 1110,8 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva |
Tavoitteen kuvaus: Ajoissa ja hyvin kohdennetut peruspalvelut ovat hyvää ehkäisevää työtä. Oikea-aikainen ja oikean tasoinen palvelu vähentää korjaavien ja erityispalveluiden tarvetta. | ||||||
Tavoite 2: Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta
Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva turkulainen Strateginen linjaus: 2.1.3
Muut toteutettavat linjaukset:
Arviointikriteerit tai mittarit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 |
Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä | ||||||
- siirtoviivepäivien määrä / kk | 378 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- korotetun maksun osuus siirtoviivepäivistä | 50% | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Vuoden aikana huostassa olleiden lasten määrä (kumulatiivisesti) ja väestöosuus | 419 / 1,4% | laskeva | vuoden 2020 taso | laskeva | laskeva | laskeva |
Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostassa olevista lapsis- ta. | 54,8% | +2,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä |
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: | ||||||
- mielenterveys- tai päihdeongelman keskimääräinen hoitoon- pääsyaika (T3) ensikäynnille | .. | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva |
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujine tuetun asumisen osuus asumispalveluista | 51% | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Sairaalan hoitojaksojen vaikuttavuus | ||||||
- sairaalahoitojaksojen määrä 1 kuukautta hoitojakson jälkeen | .. | .. | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä |
- sairaalahoitojaksojen määrä 3 kuukautta hoitojakson jälkeen | .. | .. | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä |
Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika lyhenee terveyskes- kuksessa | 6 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa |
Palveluiden vaikutus: palvelu parantanut asiakkaan elämäntilannetta (vastausten keskiarvo asteikolla 1-5) | ||||||
• Vammaispalvelut* | 4,3 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Vanhusten avopalvelut* | 4,2 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Arviointikriteerit tai mittarit: | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitel- ma 2022 | Taloussuunnitel- ma 2023 | Taloussuunnitel- ma 2024 |
• Xxxxxxxxx asumispalvelut* | .. | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Sairaalapalvelut | 4,3 | ennallaan | ennallaan | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
• Polikliiniset palvelut | 4,5 | ennallaan | ennallaan | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut | .. | .. | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Sosiaalityö | 4,4 | kasvava | kasvava | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
• Avohuollon lastensuojelu | 4,2 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Neuvolapalvelut | 4,1 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto | 3,4 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
• Psykososiaaliset palvelut | 4,4 | kasvava | kasvava | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
• Sijaishuolto (kaupungin lastenkodit ja vastaanotto- kodit) | 4,2 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Hoitoonpääsy (T3) (aika yhteydenotosta siihen, kun tutkimus toteutuu) alueiden mediaanin keskiarvo | 106 | 70 | 90 | 80 | 70 | 70 |
Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoidossa olevista | ||||||
- +75 vanhusten määrä ja %-osuus | 308 / 19,8 % | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä |
- kehitysvammaisten %-osuus | 3,7 | vähenevä | tasainen | tasainen | tasainen | tasainen |
Korvattujen potilasvahinkojen määrä (vuoden 2016 korvatut vahingot versus viiden viimeisen vuoden 2011-2015 ka) | 5/11,4 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva |
Tavoitteiden kuvaus: Korjaavat palvelut tuotetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Asiakas saa tarvettaan vastaavat palvelut oikea-aikaisesti. | ||||||
2.3 Strategiset hankkeet (kaupunginhallitus)
Hanke | Strategiakytkös |
Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö sekä perusterveydenhuol- lon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Vanhuspalvelujen optimoitu palvelurakenne | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Kotiuttamis- ja kuntoutusprosessien sujuvoittaminen | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Lastensuojelumenojen hillintä | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä |
Sote-tilojen ja palveluverkon toimivuus | 3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uudistamalla toimintamalleja |
Tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta (VSSHP yhteistyö) | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 3.2.5 Omistajaohjauksen vaikuttavuutta parannetaan vahvistamalla konsernimaista toimintatapaa 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä |
3.1 Määrärahat ja investoinnit (kaupunginvaltuusto)
Hyvinvointitoimiala, sosiaali- ja terveyslautakunta, 1000 €
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 muutoksin | Talousarvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | |
Käyttötalousosa | ||||||
Toimintatulot | 69 969 | 67 882 | 75 549 | 81 000 | 82 000 | 83 000 |
Valmistus omaan käyttöön | ||||||
Toimintamenot | 714 302 | 743 426 | 742 482 | 735 717 | 746 276 | 753 000 |
Toimintakate | -644 332 | -675 544 | -666 933 | -654 717 | -664 276 | -670 000 |
Muutos-% | 4,8% | -1,3% | -1,8% | 1,5% | 0,9% | |
Investointimenot | 1 701 | 141 | 500 | 500 | 500 | 500 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | ||||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | ||||||
NETTO | -1 701 | -141 | -500 | -500 | -500 | -500 |
Muutos-% | -91,7% | 254,0% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | |
3.2 Määrärahat palvelualueittain, 1000 € (kaupunginhallitus)
Palvelu- tai tulosalue | Toimintatulot | Toimintamenot | Toimintakate |
Terveyspalvelut | 19 737 | 127 450 | -107 713 |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 10 774 | 114 669 | -103 895 |
Vanhus- ja vammaispalvelut | 41 024 | 217 393 | -176 369 |
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri | 0 | 249 024 | -249 024 |
Toimialan hallinto | 4 014 | 33 946 | -29 932 |
4.1 Työvoiman käyttö (kaupunginhallitus)
Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 | Taloussuunnitelma 2022 | Taloussuunnitelma 2023 | Taloussuunnitelma 2024 | |
Henkilötyövuodet (htv) | 4425 | Tarkentuu myö- hemmin | ||||
Palkat ja palkkiot (€) | 168.601.637 | 173.635.345 | ||||
Lisätietoja: | ||||||
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kaupunginhallitus)
Käytössä olevat tilat ja alueet | Tilinpäätös 2019 | Talousarvio 2020 | Talousarvio 2021 |
Tilat yhteensä (neliömetri) | 174 199 | 160 976 | 164 873 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (nelilömetri) | 164 199 | 159 976 | 164 660 |
Muut tilat (m) | 1 000 | 1 000 m2 121 018 €/v | 213 |
Alueet yhteensä (hehtaari) | - | ||
Lisätietoja: Talousarvion 2021 luvut perustuvat 18.5.2020 hetken ennusteeseen vuoden 2021 tilamääristä. Luvuissa on huomioitu loppuvuo- den 2020 tilamuutokset siinä määrin kuin ne ennusteen ottohetkellä on ollut tiedossa. | |||
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kaupunginhallitus)
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saavuttamista
Keinot | Tavoite |
1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista: hyödyntämällä koulutusta sekä antamalla tukea ja luottamalla omiin alaisiin | |
Työyhteisötaidot Auttaminen ja huomaavaisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,66) |
Työyhteisötaidot Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Työyhteisö Työpaikan ilmapiiri, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,6) |
Työyhteisö Arvostus työhöni, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisö Luottamus työkavereihin, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt lievästi) |
Työyhteisön tuki esimiestyölle | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta 10 (3,55) Välikysely (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi:
Vahvistetaan palvelualueiden yhteistoimintaa ja muutostilanteissa huolehditaan siitä, että henkilöstöä edustavat järjestöt ovat tietoisia asioista.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 2. Työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti
Keinot | Tavoite |
2.A. Työkyvyn hallinta | |
Henkilömäärä, jolla ei poissaoloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisääntyy Vuonna 2018: 813 (20,7 %) Vuonna 2019: 917 (22,47 %) |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | |
Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallennettu | Vähintään 25 % toimialan perusyksiköistä per vuosi Vuonna 2018: 10 (77 %) Vuonna 2019: (31 %) |
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat koskien työpaineita | |
Keinot | Tavoite |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työpaineita paljon, hallintaa vähän, Kunta10 | pienempi kuin edellinen vuosi vertailuluku 32,3 %, toteuma 47 % |
Työpaineiden ja hallinnan suhde: Työmäärän lisääntyminen, Välikysely | pienempi kuin edellinen vuosi ei vertailulukua, toteuma 41 % |
2.D. Asiakasväkivallan kokemus | |
Asiakasväkivallan kokemus: Henkinen väkivalta | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (48,7 %) Välikysely (36 %) |
Asiakasväkivallan kokemus: Fyysinen väkivalta tai sen uhka | pienempi kuin edellinen vuosi Kunta10 (27,4 %) Välikysely (29 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi:
Toimiala on elänyt poikkeuksellisen kuormittavaa vuotta. Toimenpiteenä tulee olla hoitovelan maltillinen haltuunotto, jotta henkilöstö jaksaa.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Työ lisää hyvinvointia
Kaupungin tavoite 2018–2021: 3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen
Keinot | Tavoiteluku |
3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen työni mielekkääksi | suurempi tai yhtä kuin edellinen vuosi Kunta10 (4,88) |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen työni mielekkääksi | suurempi tai yhtä kuin edellinen vuosi Välikysely (Heikentynyt) |
Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä: Koen tekeväni merkityksellistä työtä | Kyllä –vastauksia 75 % Kunta10 (92,40 %) Välikysely (91 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Tehtävänkuvat selkiytetään ja hallinnon uudelleenjärjestäytymisen myötä tulee pohtia sitä, että oikeat ihmiset ovat tekemässä tehtäviä, joita varten he ovat organisaatiossa.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 4. Osaamisen turvaaminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku |
4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen | |
Yhteisten osaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 2,21/saavutettu taso 1,77) Välikysely (vaadittu taso 2,25/saavutettu taso 1,78) |
4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | |
Keinot | Tavoiteluku |
Johtamisosaamisten osaamistaso (keskiarvo) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin | suurempi tai yhtä suuri kuin tehtävän osaamisvaatimukset Kunta10 (vaadittu taso 2,45/saavutettu taso 2,14) Välikysely (vaadittu taso 2,49/saavutettu taso 2,18) |
Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (prosentuaalinen osuus henkilötyövuosista laskettuna) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Vuonna 2018: (85,80 %) Vuonna 2019: (83,10 %) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä per henkilö (koulutussuunnitelmaraportointi) | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi tavoite vähintään 3 päivää per henkilö Vuonna 2018: (4,4) Vuonna 2019: (4,2) |
Henkilöstökoulutuksen riittävyys: Kokemus täydennyskoulutuksen riittävyydestä | 75 % henkilöstöstä kokee, että on riittävä Kunta 10 (71,30 %) Välikysely (73 %) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Esimiehille laaditaan tukea arjen johtamiseen koulutuksellisin keinoin.
Henkilöstön ammatillisen koulutuksen suorituksia seurataan ja henkilöstöä kannustetaan osallistumaan ammatillista osaamista tukeviin koulutuksiin.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuuden säilyttäminen muutoksessa
Keinot | Tavoiteluku |
5.A. Muutoksen kokeminen työssä | |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutosten laatu, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (37,60 %) |
Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään: Muutoksen kokeminen, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (50 %) |
5.B. Työyhteisön tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden saavutettavuus | |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisötaidot: tavoitteellisuus, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,82) |
Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta: Työyhteisön tavoitteellisuus, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi: tuki muutostilanteisiin
Henkilöstön kanssa käydään läpi systemaattisesti raportointiportaaliin laadittua mittaristoa ja asetettuja tavoitteita sekä pyritään edelleen kehittämään mittaristoa henkilöstöä kuullen.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! Kaupungin tavoite 2018–2021: 6. Uudistamiskyky
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
6.A. Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisötaidot: Kehittäminen, Kunta10 | suurempi kuin edellinen vuosi (3,43) |
Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa, Välikysely | suurempi kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Henkilöstölle tuodaan esiin sopeuttamisohjelman toimenpiteitä ja niiden etenemistä, sillä ne kertovat uudistuvista toimintatavoista palvelualueilla.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen
Kaupungin tavoite 2018–2021: 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | |
Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,76) |
Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt) |
Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, Kunta10 | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,03) |
Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, Välikysely | suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Heikentynyt) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Toimenpiteenä on selvittää, mistä asioista tämä kokemus syntyy, jotta osataan korjata oikeaa asiaa.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 8. Laadukas esimiestyö
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttamisessa | |
Tuki esimiestyölle riittävää, Esimiesbarometri | Tuki riittävä on suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (64 %) Uusin kysely (54 %) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiestuki, Kunta10 | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (3,55) |
Esimieheltä saatava tuki: Esimiehen tuki ja rohkaisu, Välikysely | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi (Pysynyt samalla tasolla) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Esimiesten hallinnollinen työmäärä uhkaa kasvaa liian suureksi. Tavoitteena on hallinnon uudistamisen yhteydessä rakentaa aidosti toimiva malli, jolla tuetaan esimiesten moninaista tehtävänkuvaa palvelualueilla.
Henkilöstöohjelman painopistealue: Parempi johtaminen Kaupungin tavoite 2018–2021: 9. Yhteistoiminta ja osallistaminen
Keinot | Tavoiteluku (Toimiala) |
9.A. Yhteistoiminta toimialoilla kunnossa | |
Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen, Esimiesbarometri | Kyllä-vastanneiden osuus on enemmän kuin 75 % Edellinen kysely (84 %) Uusin kysely (87 %) |
9.B. Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | |
Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden, Esimiesbarometri | Kyllä –vastanneiden osuus suurempi kuin 75 % Edellinen kysely (62 %) Uusin kysely (60 %) |
9.C. Strategisesti ohjatut -kehityskeskustelut | |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: kehityskeskustelujen käymisprosentti | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (59 %) Välikysely (45 %) |
Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys: Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys | Suurempi tai yhtä suuri kuin edellinen vuosi Kunta10 (45,30 %) Välikysely (Parantunut) |
Toimialan toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
Työpaikkapalaverikäytäntöjen tiedotusta tehostetaan palvelualueilla.
Kehityskeskustelujen käynti% saattaa vuoden 2020 osalta jäädä alhaiseksi, joten 2021 vahvistetaan ja varmistetaan toimialan esimiesten kehityskeskustelujen käynti.
6.2 Muutokset (kaupunginvaltuusto)
Talousarviokäsittelyssä hyväksytyt talousarviomuutokset menoihin ja tuloihin
Toimielin | Lauseke | Vaikutus käyttötalouteen (euroa) | ||||
Talousarvio 2021 | Talous- suunnitelma 2022 | Talous- suunnitelma 2023 | Talous- suunnitelma 2024 | |||
Kv | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Osoitetaan 1,1 M€ lisäys matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jotta sopeutusohjelmaan kirjatut säästö- tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäresurssi on kohdennettava uuden toimintamallin mukaisiin palveluihin ja työskentelyta- poihin. Kaupunginhallitukselle tuodaan kesäkuussa 2021 selvitys palvelujen toimivuudesta ja henkilöstöresurssia lisä- tään, jos toimintamalli todetaan vaikuttavaksi ja säästöjä syntyy. (lisää toimintamenoja) | x0 000 000 | |||
7
Strateginen sopimus 2021, sivistystoimiala
1.1 Kuvaus toiminnasta
Sivistystoimialan tavoitteena on toteuttaa korkea- tasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalve- luja kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Laadukkaan kasvatuksen perustana on henkilöstö, joten sen osaamista vahvistetaan ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan resurs- seja.
Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hanki- taan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmä- perhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikki- toimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityi- siltä palveluntuottajilta.
Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musii- kissa ja kuvataiteessa.
Perusopetuksen järjestämisessä keskeistä on ol- lut lähikouluperiaatteen toteutuminen, joka näkyy esimerkiksi uusien koulurakennusten sijoittami- sessa asuinalueille. Tämä vähentää merkittävästi koulukuljetusten määrää ja vaikuttaa osaltaan las- ten ja nuorten hyvinvointiin.
Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetus- suunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta anne- taan suomenkielisenä Turun kaupungin viidessä päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkieli- senä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkieli- senä Turun kansainvälisessä koulussa. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin luki- ossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen luki- ossa (musiikkilinja), Turun klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiedelinjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa (IB-linja).
Ammatillinen koulutus tarjoaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta sekä niiden osia ja muuta koulutusta suomeksi. Ruotsiksi tarjotaan kahta perustutkintokoulutusta. Lisäksi tarjotaan ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulu- tusta, valmentavaa opetusta, aikuisten perusope- tusta ja vankilaopetusta. Palvelualue on myös seudun suurin oppisopimuskoulutusten solmija.
Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivis- tystyön lain mukaisesti opetusta suomeksi ja muilla kielillä Turun suomenkielisessä työväen- opistossa ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruot- sinkielellä.
Turussa toimii lisäksi muita koulutuksen järjestä- jiä, jotka tarjoavat perusopetusta tai toisen asteen opetusta.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
Perusopetusta rahoitetaan kaupungin omin varoin ja valtionosuuksilla. Peruspalvelujen valtionosuuk- sien leikkaaminen, erillisavustusten väheneminen ja toisen asteen yksikköhintojen aleneminen ovat heikentäneet Turun kaupungin taloudellista tilan- netta. Valtionosuudet ovat kuitenkin kääntyneet nousuun vuoden 2020 aikana. Talouden tasapaino- tus edellyttää myös sivistystoimialalla toimintojen sopeuttamista. Taloudellisten resurssien riittävyy- den ja kohdentamisen lisäksi haasteina sivistystoi- mialan palveluja järjestettäessä ovat kaupungin- osien eriarvoistuminen ja väestörakenteen muutos.
Kaupungin asukasluku on kasvanut noin 1500 asukkaalla vuodessa. Tämä lisää myös sivistystoi- mialan palveluiden kysyntää.
Työllisyyden heikentyminen ja etätyön lisääntymi- nen saattavat vähentää varhaiskasvatuksen kysyn- tää. Toisaalta näyttää siltä, että ruotsinkielisen var- haiskasvatuksen kysyntä olisi kasvussa.
Oppilaitoksia ja päiväkoteja peruskorjataan laajasti. Peruskorjauksilla ja niiden mahdollisilla väistörat- kaisuilla on merkittävä kustannuksia nostava vaiku- tus toimialalle. Lukuvuoden 2020-21 aikana poik- keuksellisen moni koulu tai päiväkoti joutuu toimi- maan väistötiloissa. Toimivien tilojen puute ja jat- kuva korjaustarve vaikuttaa koko toimialalla, var- haiskasvatuksesta toiselle asteelle. Puutteelliset
tilat vaikeuttavat sujuvan arjen ja osittain myös onnistuneen opetuksen toteuttamista.
Turku jatkaa kokeilua 5–vuotiaiden lasten osittain maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeilu on alkanut elokuussa 2018.
Perusopetuksessa oppilasmäärät kasvavat edel- leen. Oppilasmäärän kasvun arvioidaan käytettä- vissä olevan tiedon mukaan olevan noin 200. Heti 2020-luvun alussa opiskelijamäärä kasvaa myös nuorisoasteen koulutuksessa. Ammatillisen koulu- tuksen kysyntään vaikuttaa työttömyyden kasvu ja Turun kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun osal- listuminen.
Sivistystoimiala ja erityisesti ammatillinen koulutus tekee tiivistä koulutus- ja oppimisympäristöyhteis- työtä alueen yritysten kanssa. Kyseistä koulutusta varten osoitettu rahoitus on osoitettava sivistystoi- mialalle.
Erityisesti tarvetta alueella on tekniikan alan osaa- jista, ja yhtenä pitkän tähtäimen toimenpiteenä on käynnissä STEAM Turku –konsepti, jonka tavoit- teena lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta matema- tiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. STEAM Tur- ku toteutetaan kaikilla toimialan palvelualueilla.
Kansainvälisyys otetaan aikaisempaa voimak- kaammin huomioon koko toimialalla: varhaiskasva- tuksen kielirikasteisuutta lisätään, kansainvälisen
koulun laajentaminen käynnistetään, A1-kielen (englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi) opetus aloitetaan jo perusopetuksen ensimmäisellä luokal- la ja englanninkielisen ammatillisen koulutuksen aloittaminen selvitetään. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on edel- leen kasvussa.
Lukuvuoden 2020-21 aikana keskeinen toimialan toimintaan vaikuttava asia on kansainvälinen koro- nakriisi. Tämä pakottaa toimialan etsimään uusia toimintatapoja ja laajentamaan etäopetusta.
Kriisin aikana ja muutenkin panostetaan erityisesti tuen tarpeessa olevien auttamiseen.
Etäopetuksen laajentaminen vaatii edelleenkin uusia investointeja tiloihin, laitteisiin ja opettajien koulutuksiin. Tavoitteena on, että koronakriisin aikaiset toimintamalleja toteutetaan myös jatkossa- kin.
Hallitusohjelmassa on monia sivistystoimialaa kos- kevia tavoitteita. Keskeisin niistä on oppivelvolli- suusiän korottaminen ja maksuttomuuden laajen- taminen ovat toteutumassa 1.8.2021. Tämä lisää sivistystoimialan vastuita ja velvollisuuksia.
1.3 Palvelun tarvetta kuvaavat tunnusluvut (kaupunginhallitus)
PALVELUN TARVETTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | en- nuste 2020 | en- nuste 2021 | en- nuste 2022 | en- nuste 2023 | en- nuste 2024 |
Turkulaisten 0-18 -vuotiaiden määrä | 30 509 | 30 815 | 30 866 | 30 835 | 30 975 | 30 736 | 30 551 | 30 354 | 30 320 |
Turkulaisten 0-6 -vuotiaiden määrä | 12 065 | 12 041 | 11 899 | 11 702 | 11 440 | 11 038 | 10 662 | 10 406 | 10 213 |
- suomenkielisten 0-6 –vuotiaiden määrä (31.12.) * | 9 290 | 9 101 | 8 892 | 8 614 | 8 358 | 8 022 | 7 771 | 7 658 | 7 566 |
- ruotsinkielisten 0-6 –vuotiaiden määrä (31.12.) * | 765 | 778 | 739 | 736 | 718 | 744 | 745 | 755 | 791 |
- muunkielisten 0-6 -vuotiaiden määrä (31.12.) * | 2 010 | 2 162 | 2 268 | 2 352 | 2 364 | 2 272 | 2 146 | 1 993 | 1 856 |
Turkulaisten 7-15 -vuotiaiden määrä | 13 510 | 13 835 | 14 086 | 14 345 | 14 504 | 14 670 | 14 763 | 14 794 | 14 795 |
- suomenkielisten 7-15 –vuotiaiden määrä (31.12.) * | 10 539 | 10 810 | 10 895 | 10 967 | 10 962 | 10 923 | 10 870 | 10 779 | 10 729 |
- ruotsinkielisten 7-15 –vuotiaiden määrä (31.12.) * | 873 | 863 | 918 | 947 | 954 | 979 | 1 002 | 1 014 | 983 |
- muunkielisten 7-15 -vuotiaiden määrä (31.12.) * | 2 098 | 2 162 | 2 273 | 2 431 | 2 588 | 2 768 | 2 891 | 3 001 | 3 083 |
Turkulaisten 16-18 -vuotiaiden määrä | 4 934 | 4 939 | 4 881 | 4 788 | 5 031 | 5 028 | 5 126 | 5 154 | 5 312 |
- suomenkielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) * | 3 974 | 3 916 | 3 881 | 3 750 | 3 972 | 3 933 | 3 960 | 3 954 | 4 017 |
- ruotsinkielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) * | 267 | 299 | 276 | 277 | 274 | 278 | 288 | 285 | 320 |
- muunkielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) * | 000 | 000 | 000 | 761 | 785 | 817 | 878 | 915 | 975 |
Seutukunnan vieraskielisten 16-18 -vuotiaiden määrä (31.12.) ** | 880 | 921 | 904 | 941 | - | - | - | - | - |
*Lähde: Turun kaupungin väestöennusteet 2020 – 2051 koko väestölle, ruotsinkieliselle väestölle ja muunkieliselle väestölle (15.5.20). Määrät suomenkieliselle väestölle on saatu vähentä- mällä koko väestön määristä ruotsinkielisten ja muunkielisten määrät. xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxx%00xxxxxxxxxxx/x%X0%X0xxx%X0%X0xxxxxxx_0000?xx:xxxxxxxxxx
**Lähde: Turun seudun kuntien väestön ennakkotiedot (Tilastokeskus) xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxx%00xxxxxxxxxxx/x%X0%X0xxx%X0%X0xxxxxxx?xx:xxxxxxxxxx. 2018- 2019 määrät on poimittu linkistä, ja vuosien 2016 -2017 määrä on saatu tietopyyntönä Strategia ja kehittäminen -yksiköltä.
1.4 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet (kaupunginvaltuusto)
Kaupunkistrategian Hyvinvointi ja aktiivisuus - ohjelma koostuu kolmesta pääteemasta:
- Terve ja hyvinvoiva turkulainen
- Osaava ja oppiva turkulainen
- Aktiivinen turkulainen
Kaikki nämä teemat koskevat Turun sivistystoimia- laa ja se sitoutuu omassa kehittämisessään ja stra- tegisessa toiminnan suunnittelussaan kaikkiin näi- hin pääteemoihin. Palvelualueet ottavat myös omissa operatiivisissa sopimuksissaan ja toimin- tansa suunnittelussa huomioon nämä teemat. Vah- vimmin toiminnassa painottuu Osaava ja oppiva turkulainen –teema, mutta toimialaa koskettaa myös osa Terve- ja hyvinvoiva turkulainen – sekä Aktiivinen turkulainen –teemojen linjauksista.
Osaava ja oppiva turkulainen –teeman linjaukset
- henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisel- la ja laajaan verkostoitumiseen kannustamalla
- Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyö- dyntämällä uuden teknologian tarjoamia mah- dollisuuksia ja alueellista yhteistyötä
- vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla ja muilla palveluilla
- kansainvälisyyden edellytykset turvataan tuke- malla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toi- mia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
- lasten ja perheiden hyvinvointia tuetaan laaduk- kaalla varhaiskasvatuksella
- kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uu- distetaan sivistystoimialan toimipisteverkkoja tii- vistämällä
- nuorten koulutuspolut turvataan ja nuorisotyöt- tömyyttä vähennetään
- tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjes- tämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistä- vää ja ammatillista koulutusta terveellisissä ti- loissa
Terve ja hyvinvoiva turkulainen –teeman alatavoit- teen mukaisesti päiväkodeissa ja kouluissa puutu- taan aktiivisesti yksinäisyyteen ja liikkumattomuu- teen sekä ehkäistään eriarvoistumista. Keskeistä on myös henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen. Aktiivinen turkulainen –teema näkyy lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa sekä kannustamisessa liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttämiseen.
Kaupunkistrategian Kilpailukyky ja kestävä kasvu – ohjelman tavoitteiden mukaisesti sivistystoimiala tukee Turun kilpailukykyä tuottamalla laadukasta ja alueen elinkeinoelämää tarvitsemaa osaamista.
Oman henkilöstön pedagogista osaamista, tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia sekä työelämäyhteyk- siä vahvistetaan kaikilla palvelualueilla ja henkilös- töä tuetaan omaehtoiseen oman osaamisensa kartuttamiseen. Samalla kehitetään oppimisympä- ristöjä ottamalla huomioon opetuksen ja varhais- kasvatuksen digitalisaation mukana tuomat uudis- tukset sekä opetussuunnitelmista nousevat toimin-
takulttuurin muutokset ja kehittämistarpeet. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviisti eri sidosryh- mien kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kan- sainvälisesti.
Kaikilla palvelualuilla tavoitteena on tarjota vieras- kielisille oppijoille riittävästi oikeanlaisia suomen ja ruotsin kielen opintomahdollisuuksia, mikä osaltaan tukee maahanmuuttajien kotoututumista suomalai- seen yhteiskuntaan. Opetuksen tueksi kehitetään erilaisia ohjaus- ja tukipalveluita, jotta oppiminen ja kotoutuminen mahdollistuvat.
Sivistystoimiala vahvistaa niin lasten ja nuorten kuin myös oman henkilöstönsä kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta tarjoamalla omissa oppilaitok- sissaan mahdollisimman laajan kielivalikoiman, lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta sekä tukemalla koulujen globaalikasva- tusta.
Yksinäisyyden vähentäminen, kiusaamisen ehkäi- seminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisää- minen ovat keskiössä kaikilla palvelualueilla. Koska varhaiskasvatus ja koulu eivät yksin pysty vastaa- maan kaikkiin lasten, nuorten ja heidän perheiden- sä tuen tarpeisiin, yhteistyötä hyvinvointitoimialan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivis- tetään entisestään. Samalla hyödynnetään eri tie- tovarastoista saatavaa tietoa. Palveluita on lähdet- ty kehittämään Turussa alueellisesti, mikä mahdol- listaa eri toimijoiden, mukaan lukien järjestöjen, osaamisen ja resurssien täysivaltaisemman hyö- dyntämisen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin- nin edistämisessä.
Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on osa perustyötä sekä varhaiskasvatuksessa että kaikilla kouluasteil- la ja sitä edistetään kaikin mahdollisin keinoin.
Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja luki- oiden palveluverkko on toimiva. Varhaiskasvatuk- sen palveluverkko on muotoutunut aikanaan ilman kokonaissuunnitelmaa ja se vaatii tarkastelua. Huolta aiheuttaa rakennusten ja tilojen huonokun- toisuus. Toimivien tilojen puute ja jatkuva korjaus- tarve vaikuttaa koko toimialalla varhaiskasvatuk- sesta toiselle asteelle vaikeuttaen sujuvan arjen ja osittain myös onnistuneen opetuksen toteuttamista.
Turun kaupunki käynnisti laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan osaamisen kehittämisen visiotyön osana Turun elinkeino-, koulutus- ja elin- voimapolitiikkaa. Työllä on haluttu luoda kokonais- valtainen ja pitkälle katsova visio, joka on jo ole- massa olevien kaupunkikehityshankkeiden kaltai- nen sekä kattaa lisäksi koko koulutuspolun perus- asteelta korkea-asteelle saakka. Osaamisen visio- työ valmistui vuoden 2020 aikana ja sen tulos tulee ohjaamaan koulutuksen kehittämistä seuraavien vuosien aikana.
Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edel- läkävijä. Kestävän ilmaston ja energian toiminta- suunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupunki- konsernin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja varautumiseksi. Sivistystoimiala toteuttaa omas- sa toiminnassaan ilmastosuunnitelman tavoitteita ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan ja vähähii- liseen talouteen. Nämä tavoitteet tullaan entistä enemmän ottamaan huomioon opetuksessa ja erilaisten oppimisympäristöjen käytössä sekä uu- sien rakennusten suunnittelussa ja vanhojen kor- jauksissa. Lisäksi sivistystoimiala on sitoutunut
Agenda 2030 toteuttamiseen ja yhteiskuntasito- mukseen 2050.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityk- sessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osal- ta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittami- seen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopi- muksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava ta- lousarviovarauksiin, joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota ja muulla tavoin huomioon otta- mista, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi posi- tiiviset päätökset.
Kuntavaalien jälkeen Turun kaupunki aloittaa uu- den strategiatyön, mutta sen toteuttamistapa on vielä avoin. Pormestarimallissa on yleensä laadittu niin sanottu pormestariohjelma, jossa lähivuosien tavoitteet on määritelty.
1.5 Toiminnan tunnusluvut
Tunnusluku | 2018 | 2019 | 2020 |
Volyymi | |||
Varhaiskasvatuspalveluiden ja kotihoidontuen piirissä olevat1 | 10 369 | 10 248 | |
Perusopetuksen oppilasmäärä 20.9.2 (sis. XXXXX)* | 13 728 | 13 999 | 14 043 |
Lukiokoulutuksen oppilasmäärät 20.9.2 | 3 806 | 3 868 | 3 898 |
Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikat/opiskelijavuodet3 | 4 806 | 4 909 | 5 089 |
Työväenopistojen toteuttama opetus h/vuosi4 | 26 535 | 25 058 | |
Laatu ja vaikuttavuus (kuntalaiskysely) 5 | |||
Tyytyväisyys päivähoitoon | 3,95 | 3,95 | |
Tyytyväisyys peruskouluun | 4,04 | 4,07 | |
Tyytyväisyys lukiokoulutukseen | 4,12 | 4,16 | |
Tyytyväisyys ammatilliseen koulutukseen (yhdistetty nuoret ja aikuiset) | 3,80 | 3,81 | |
Tyytyväisyys työväenopistoon (kansalaisopistoon) | 4,14 | 4,06 | |
Tuottavuus ja taloudellisuus (taloustilasto/volyymi) ** | |||
Varhaiskasvatuksen nettokustannus lasta kohden | 10 225 | ||
Perusopetuksen nettokustannus oppilasta kohden (sis. AP, IP, VALMO)* | 9 257 | ||
Lukiokoulutuksen nettokustannus opiskelijaa kohden | 6 534 | ||
Ammatillisen koulutus nettokustannus opiskelijavuotta kohde | 9 615 | ||
Työväenopiston nettokustannus opetustuntia kohden | 79 | ||
*AP = aamupäivätoiminta peruskoululaisille, IP = iltapäivätoiminta peruskoululaisille, VALMO = perusopetukseen valmistava opetus
**Sisältää sivistystoimialan hallinnon kustannukset
1) Lähde: Varhaiskasvatuksen lasten sijoittuminen. Varhaiskasvatuksen ja kotihoidontuen piirissä yhteensä, joulukuussa saatava luku xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxx_xxxxxxxxxxxxx_xxxxxxx?xx:xxxxxxxxxx
2) Lähde: Perusopetuksen oppilasmäärä 20.9. OPH -tilasto. Yhteenveto 20xx-20xx. xxxxx://xxxxx.xxxxx.xx/xxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxx/XxxXxxxx.xxxx