TYÖEHTOSOPIMUS LAKKAA
Professori Xxxxx Xxxxxxxx vastaa
JOS S-RYHMÄN KAUPAN ESIMIESTEN
S-ryhmä on ilmoittanut siirtyvänsä soveltamaan yksityisen vähittäiskaupan esimies- ten työehtosopimusta 1.2.2018 lukien S-ryhmän oman kaupan esimiesten työehtoso- pimuksen sijasta. Ellei kaupparyhmittymän omaa esimiesten työehtosopimusta enää solmita, helmikuun alusta lukien sovelletaan maan kaikkiin kaupan esimiehiin samaa yleissitovaa työehtosopimusta. Työsuhteen ehdot S-ryhmän esimiesten osalta muut- tuisivat tällöin olennaisesti, vaikka työehtosopimussuoja sinänsä edelleen olisi. Suo- ja pakkosiirtoja vastaan ja oikeus olla tekemättä tiettyjä työaikoja muuttuisivat ja tilal- le tulisi mm. kaupparyhmittymän soveltava oma palkkausjärjestelmä. Kysyimme työ- oikeuden asiantuntijalta, mitä työehtosopimuksen vaihtuminen tarkoittaisi, mitä ei.
teessa alaisiin tai asiakkaisiin taikka työskentelyolosuhteisiin.
- Voi myös olla, ettei siirto ole mah- dollinen työnjohtovallan nojalla siksi, että työpaikkaa koskeva ehto on eh- tinyt vakiintua työsuhteen ehdoksi. Se, että työehtosopimuksessa on ollut siirron estävä työehtosopimusmäärä- ys, ei sellaisenaan vielä tarkoita, ett- eikö tietty työpaikka voisi olla sellai- nen työsuhteen ehto, jota ei voi ilman irtisanomisperustetta muuttaa. El- lei työnantaja konkreettisesti kykene
aikoina työtä) ei ole voinut vakiintua työsopimuksen ehdoksi.
- Jos sovellettavaksi tulee vähittäiskau- pan esimiesten työehtosopimus, on siellä määräys, jonka mukaan ”tämä sopimus ei muuta esimiesten yritys- kohtaisia työaikajärjestelyjä”. Tämä- kin huomioiden muutokset työaika- järjestelyihin eivät ole vapaasti välttä- mättä määrättävissä.
S-ryhmän työehtosopimuksessa on muun ohessa ollut määräys, jonka mukaan ”jos
lisuutena on pitää kaikesta tehdystä työstä työaikakirjanpitoa.
Työehtosopimuksen vaihtuminen tai lak- kaaminen voi merkitä myös muutoksia edustusorganisaation suhteen. S-ryhmä on joissakin yhteyksissä todennut, ett- eivät S-ryhmän esimiesten työehtosopi- muksen mukaan valitut luottamusmiehet voisi jatkaa toimessaan. Miten tämä asia määräytyy?
- Jos tietyllä henkilöstöryhmällä ei ole kyseistä henkilöstöryhmää xxxx- seen edustavaa luottamusmiestä, tä-
osoittamaan, että työehtosopimuksen
toimihenkilön vastuulla olevat tehtävät
hän ryhmään kuuluvat toimihenkilöt
Voiko työnantaja ylipäätään yksipuolisesti päättää työehtosopimuksen vaihtamisesta toiseen? Siirron yhteydessä myös ainakin osa (mutta eivät kaikki) ABC-liikennemyy- mäläpäälliköistä siirrettäisiin ns. ylemmik- si toimihenkilöiksi eikä uusi työehtosopi- mus enää koskisi heitä?
- Työnantaja valitsee nykyisin sovellet- tavan työehtosopimuksen yleensä sen mukaan, mikä on työnantajan pääasi- allinen toimiala. Tämän jälkeen työn- antaja joko liittyy siihen työnantajajär- jestöön, joka on kyseisen työehtosopi- muksen tehnyt tai jättäytyy noudat- tamaan alla sovellettavaa yleissitovaa työehtosopimusta. Varsinkin jos työn- antajan toiminnot ovat moninaisia ja erilaisia, työnantajalla on melko suu- ri valta valita se työehtosopimus, jo- ta hän haluaa noudattaa. Tällaisissa ti- lanteissa työnantajat ovat myös ryhty- neet ns. tes-shoppailuun eli etsivät it- selleen edullisimman työehtosopimuk- sen. Työnantaja tuskin valitsee koskaan vaihtoehdoista itselleen eniten velvoit- teita mukanaan tuomaa sopimusta.
-Tuntuu oikeudellisesti oudolta, et- tä vain osa samaa työtä tekevistä voisi siirtyä työehtosopimuksen ulkopuo- lelle ja muut samasta ryhmästä eivät. Tällainen toimenpide vaikuttaa sikä- likin kielletyltä, koska kukaan liiken- nemyymäläpäälliköistä ei voi olla oi- keudellisesti ns. ylempi toimihenkilö. Liikennemyymäläpäälliköitä koskee esimerkiksi työaikalain mukaiset työ- aika- ja ylityömääräykset.
Kun vähittäiskaupan esimiesten työehto- sopimuksessa ei ole mitään palkkamää- räyksiä S-ryhmä on ilmoittanut alkavansa soveltaa omaa tehtävän vaativuuteen pe- rustuvaa palkkausmallia erillisten myyn-
tiin perustuvien palkkataulukoiden si- jaan? Voiko näin menetellä?
- Jos palkkauksesta ei ole työehtosopi- muksessa määräyksiä, määräytyy palk- kaus työsopimuksen mukaan. Jos ai- kaisemman työehtosopimuksen mu- kaiset palkkamääräykset eivät ole enää voimassa, sovelletaan työsuhteen eh- tona sopimuskauden päättyessä voi- massa olleen työsopimuksen mukaisia ehtoja. Työnantaja ei voi yksipuolises- ti alkaa soveltaa uutta palkkausmallia, joka perustuisi esimerkiksi tehtävi- en vaativuusluokitukseen. Kokonais- palkkaa ei voida alkaa jakaa esimer- kiksi henkilökohtaiseen osaan ja pe- ruspalkan osaan. Tällaiset muutokset edellyttävät asiasta sopimista tai irti- sanomisperusteen olemassaoloa, jota pelkästään työehtosopimuksen vaih- tuminen ei tarkoita. Näistä asioista ei voida sopia myöskään esimerkiksi yh- teistoimintaneuvotteluissa tai luotta- musmiehen kanssa.
- Käytännössä voimassa olevien työso- pimusten osalta työnantaja ei yksipuo- lisesti saa toteutettua palkkausjärjestel- män muutosta kuin uusissa työsopi- mussuhteissa. Tällöinkin työnantajan on huomioitava se, että hänen tulee kohdella työntekijöitään tasapuolises- ti ja poikkeamiselle pitää esittää työn- tekijöiden tehtävä ja asema huomioi- den perusteltu syy. Kokonaispalkka ei voi työnantajan yksipuolisin toimin alentua edes työpaikkaa vaihdettaessa, ellei asiasta sovita. Jos muutosta ei ha- lua kohdaltaan sovellettavan, työsopi- muksen muutosta ei tule allekirjoittaa tai muutoin hyväksyä.
S-ryhmän esimiesten työehtosopimuk- sessa on ollut määräys, jonka mukaan toi- mipaikan esimies on voitu pysyvästi siir- tää toiseen toimipaikkaan vain irtisano- misperusteella tai heikon kannattavuu- den ollessa kyseessä tietyin helpommin perustein. Nyt työnantaja on ilmoittanut, että siirrot voivat jatkossa tapahtua pel- kän työnantajan työnjohtovallan nojalla ja esimies voidaan työnantajan päätök- sin siirtää myös toiseen myymälään. Jos S-ryhmän työehtosopimusta ei enää sol- mittaisi, voisiko työnantaja kertomallaan tavalla menetellä?
- Jos työehtosopimuksissa ei ole enää siirtosuojaa koskevia määräyksiä, siir- rytään pakottavan lainsäädännön mu- kaiseen tilaan. Tämä tarkoittaa, et- tä työnantajan tulee huomioida siir- tomahdollisuutta arvioidessaan se, et- tä siirto on asiallinen ja kohtuullinen ratkaisu. Oikeuskäytännössä on mm. katsottu, ettei siirto työnjohtovallan nojalla ole sallittu esimerkiksi työmat- kan pidennyttyä 50 km suuntaansa.
- Asiallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei pelkästään se, että työnantaja vain kokee, että toimipaikassa joko kaiva- taan uudenlaista johtamista tai että esi- mies ei muutoin pärjää parhaiten juuri tietyssä toimipaikassa ja että joku muu pärjäisi siinä paremmin, ole laillinen peruste siirtää ketään toiseen paikkaan.
- Esimiesten osalta siirtoratkaisu- ja arvioitaessa on huomioitava työ- sopimuslain pakottavien säännösten takia myös, ettei siirto saa heiken- tää merkittävästi esimiehen statusta. Vaikka palkkakin nousisi, siirto ei ole työnjohtovallan puitteissa mah- dollinen, jos se merkitsee olennais- ta muutosta esimiehen asemaan suh-
määräys on siirron estänyt, on työ- paikkaa koskeva ehto voinut vakiin- tua kuten normaalistikin.
- Vaikka työsopimuksessa olisi ehto, että henkilö on velvollinen työsken- telemään muissa yrityksen toimipai- koissa, ei tällainen ehto oikeuskäy- tännön mukaan oikeuta työnanta- jaan määräämään työpaikasta vapaas- ti. Esimerkiksi yleiset rotaatioperuste- lut eivät yksin kelpaa. Ketään ei voida siirtää vastentahtoisesti muualle teh- täviin, jotka olennaisesti poikkeavat sovitusta. Kaupan ala, kun työtä teh- dään kiinteässä toimipaikassa, ei ole sellainen toimiala, jossa siirtoa voi- si puoltaa myöskään alan luonteella.
S-ryhmän esimiehillä on ollut työehtoso- pimuksen mukaan oikeus olla tekemät- tä ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä, ellei palvelutilanne ole sitä välttämättä edel- lyttänyt, sekä oikeus poiketa työvuorois- ta. Lisäksi ruokatunnin pituutta ei ole ollut määriteltynä. Miten tällaiset asiat muuttu- vat, jos työehtosopimus vaihtuu?
- Jos työsuhteen ehdot määräytyvät jatkossa sellaisen työehtosopimuksen mukaan, joissa ei ole määräyksiä kysei- sistä asioista, kuuluu työajan sijoittelu lähtökohtaisesti työnantajan työnjoh- tovallan piiriin. Oikeus tietynpituiseen ruokatuntiin tai työn tekemiseen vain päivisin on kuitenkin voinut aikaisem- man työehtosopimuksen määräyksistä huolimatta vakiintua työsuhteen sellai- seksi ehdoksi, jota ei pelkin määräyk- sin saada muuttaa. S-ryhmän työehto- sopimuksen mukaan työaikasuoja ei ole koskenut kaikkia kaupan esimie- hiä. Työnantaja ei voi vedota kaikki- en kohdalla siihen, että jokin työaika- muoto (oikeus olla tekemättä tiettyinä
edellyttävät, että hän on tavoitettavissa myös säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, työnantaja ja toimihenkilö sopivat työasioiden hoidosta aiheutuvien puhe- linkulujen korvaustavasta. Kysymykseen voi tulla joko matkapuhelin luontoisetu- na tai muu osapuolten sopima järjestely”. Kun määräys poistuu, onko esimiehellä enää velvollisuutta vastata puhelimeen tai sähköposteihin säännöllisen työajan ulkopuolella?
- Työehtosopimuksen määräys on vel- voittanut olemaan tavoitettavissa työ- asioissa korvauksetta myös työajan ul- kopuolella. Jos tällaista määräystä ei ole, ei työnantaja voi määrätä esimie- hen vapaa-ajasta sillä tavoin, että tä- mä olisi velvollinen korvauksetta ole- maan työasioissa tavoitettavissa. Vel- voitetta vastata puhelimeen ei enää säännöllisen työajan ulkopuolella ole.
- Jos kiistaa syntyy siitä, että matka- puhelin on luontaisetu, siitä voi esi- mies aina luopua. Noudatettu käytän- tö ei muodostu työnantajan kannal- ta vakiintuneeksi ehdoksi silloin, kun käytäntö on perustunut työntekijän vapaa-ajasta luopumiseen velvoitta- neisiin työehtosopimusmääräyksiin.
- Työasiassa vastatun puhelun aika on työaikaa, mahdollisesti myös työaika- lain mukaan korvattavaa ylityötä. El- lei työnantaja suostu ajan katsomiseksi työajaksi, ei puhelimeen tarvitse siitä- kään syystä vastata. - Sähköpostteihin ei myöskään tarvitse vastata korvauk- setta työajan ulkopuolella. Muutakaan työtehtävää ei voida edellyttää suoritet- tavaksi vapaa-ajalla korvauksetta.
- Työnantajan edellyttämä työ vapaa- ajalla tulee merkitä virallisiin työaika- järjestelmiin ja työnantajan velvol-
voivat valita ns. luottamusvaltuutetun. Työpaikoilla voidaan valita luottamus- valtuutettu edustamaan myös oman henkilöstöryhmän ammattiliiton jäse- niä, vaikka työpaikalle olisi valittu toi- sen liiton luottamusmies. Korkeim- man oikeuden tänä keväänä antama uusi tuomio merkittävällä tavalla ku- moaa toisenlaiset hallituksen esityksen maininnat ja työtuomioistuimen vah- vistamat periaatteet. Tuomio oikeuttaa työelämässä monissa uusissa tilanteissa järjestäytyneet työntekijät valitsemaan itselleen luottamusvaltuutetun.
- Muun ohessa KEY:hynkin kuulu- vat oman henkilöstöryhmän muo- dostavat esimiehet voivat siis valita it- seään edustamaan luottamusvaltuu- tetun siinäkin tilanteessa, että työn- antajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan työhön sovellettaisiin muu- ta kuin XXX:n kanssa solmittua työ- ehtosopimusta. Jos työehtosopimus vaihtuu, estettä siihen, että KEY il- moittaa entisten luottamusmiesten jatkavan samantasoista suojaa nautti- vina luottamusvaltuutettuina, ei ole, kun kyseistä henkilöstöryhmää edus- tavaa työehtosopimuksen mukaista erillistä luottamusmiestä ei ole valit- tu. Jos työnantaja tämän estää, työn- antaja syyllistyy rikoslaissa kiellettyyn ammattiyhdistysoikeuksien loukkaa- miseen. Työnantaja ei voi ohjeistaa ja toimia lakia rikkomatta asiassa toisin.
- Luottamusvaltuutetun toimivalta on joissakin asioissa erilainen kuin työeh- tosopimuksen mukaan valitun luotta- musmiehen. Hän ei mm. voi solmia työehtosopimuksessa tarkoitettuja pai- kallisia sopimuksia työnantajan kanssa.
Jos S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimusta ei enää solmita, tilalle tulee yleissitovana noudatettavaksi vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus, jota sovelletaan muualla kaupan kentässä.
VÄHITTÄISKAUPAN
ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan vähittäiskauppaa harjoittavissa yrityksissä.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia vähittäiskaupan esimiehiä sekä Kaupan työehtosopimuksessa tarkoitettujen pika- ja noutotukkujen
esimiehiä.
2 § Esimies
1. Xxxxxxx toimii myymäläpäällikkönä, myymälän- tai osastonhoitajana tai vastaavanlaisessa tehtävässä.
2. Esimies vastaa toimivaltansa rajoissa myymälän tai osaston toiminnal- lisesta tuloksesta sekä palvelu- tai muusta toimintavalmiudesta.
3 § Työsopimus
Kirjallinen työsopimus tehdään oheisen mallilomakkeen mukaan.
4 § Työehdot
1. Työehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan.
2. Tämä sopimus ei muuta esimiesten yrityskohtaisia työaikajärjestelyjä.
5 § Palkat
1. Esimiehen palkka määräytyy sopimuksen mukaan.
2. Kiinteäpalkkaisen esimiehen palkkaa korotetaan vähintään samalla yleiskorotuksen määrällä kuin myyjien palkkaa, ellei työsopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu.
3. Esimiesten palkkoja tulisi korottaa siten, että palkkasuhteet muuhun henkilöstöön nähden eivät aiheettomasti muutu.
6 § Erinäiset määräykset
Sosiaaliset edut
1. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.
Ohjesäännöt
2. Esimiehen on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä.
3. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
7 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja esimiehen tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä.
2. Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena oheisen mallin- mukainen erimielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
3. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
4. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
5. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
8 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoi- tuspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.