Lääkärisopimuksen vuoden 2018–2019 sopimusmuutokset

Lääkärisopimuksessa on kaksi yleiskorotusajankohtaa 1.5.2018 ja 1.4.2019. Lisäksi sopimukseen sisältyy paikallinen järjestelyerä 1.1.2019. Samasta ajankohdasta korotetaan terveyskeskus- ja sairaalahammaslää- kärien toimenpide- ja käyntipalkkioita sekä eläinlääkäritaksaa.

Eläinlääkärien palkankorotukset löytyvät tämän muistion luvusta 5.1.

1.1 Yleiskorotus 1.5.2018 lukien

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rin- nastettavia kuukausipalkkoja ja KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää tarkistetaan 1.5.2018 yleiskorotuksella. Yleiskorotuk- sen suuruus vaihtelee liitteittäin. Myös palkkahinnoitteluja on korotettu yleiskorotusta vastaavasti. Korotukset ilmenevät lääkärisopimuksen liit- teistä 1–5 sekä yleisen osan 6 §:stä. Omalääkäreiden palkkahinnoittelu ja väestöosa ovat allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

1.1.1 Terveyskeskusten lääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,55 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,55 prosentilla.

Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käynti- palkkioita ei koroteta 1.5.2018 lukien.

1.1.2 Omalääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,55 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,55 prosentilla. Virkaehtosopimuksen mukaan omalääkäreille määrättyä väestöosaa korotetaan vastaavasti.

Omalääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta yleiskorotuksella ei koroteta 1.5.2018 lukien.

1.1.3 Terveyskeskusten hammaslääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,55 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,55 prosentilla.

Taavitsainen 19.3.2018

1.1.4 Sairaalalääkärit

Terveyskeskushammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta 1.5.2018 lukien.

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,2 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,2 prosentilla.

Sairaalalääkäreille määrättyjä euromääräisiä lausunto- ja todistuspalkkioita ei koroteta 1.5.2018 lukien.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,2 prosentilla.

1.1.5 Sairaalahammaslääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,2 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,2 prosentilla.

Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyn- tipalkkioita ei koroteta 1.5.2018 lukien.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,2 prosentilla.

1.2 Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 ja eräät muut tarkistukset

1.2.1 Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019

Liitteissä 1–5 paikallinen järjestelyerä on 0,7 prosenttia kunkin liitteen pii- rissä olevien palkkasummasta. Järjestelyerä kohdennetaan liitekohtaisesti.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat pai- kallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toi- mintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkko- jen korotuksiin.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttäneillä työnantajilla erää voi käyttää myös henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Tämä tar- koittaa sitä, että paikallista järjestelyerää ei voi käyttää lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:ssä asetetun henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttämiseen.

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkka- summasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Taavitsainen 19.3.2018

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomara- hoja ja tulospalkkioita.

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvottelu- osapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjes- telyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtai- siin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

1.2.2 Euromääräisten käynti- ja toimenpidepalkkioiden tarkistaminen tammikuussa 2019

Terveyskeskushammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan 1.1.2019 lukien lääkärisopimuksen liitteestä 2 ja terveyskeskushammaslääkärien toimenpideluettelosta ilmenevällä ta- valla.

Huomautus:

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpideluettelon toimen- piteen TKHL 702 ”Vaativa parodontologinen läppäleikkaus sekä uudiskiinnityskirurginen leikkaus ja/tai iensiirreleikkaus” soveltamisohjetekstiä on täsmennetty koskemaan vain läppä- leikkausta. Teksti kuuluu seuraavasti: ”Läppäleikkauksessa vähintään 4 hampaan alue.” Täsmennys tulee voimaan 1.2.2018 lukien.

Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyn- tipalkkioita korotetaan 1.1.2019 lukien lääkärisopimuksen liitteestä 4 ilme- nevällä tavalla.

Xx. xxxxxxx noudatetaan 31.12.2018 saakka Lääkärisopimuksen 2017 mu- kaisia toimenpide- ja käyntipalkkioita.

Terveyskeskuslääkäreiden toimenpide- ja käyntipalkkioita mukaan lukien omalääkärit sekä sairaalalääkärien todistus- ja lausuntopalkkioita ei koro- teta 1.1.2019 lukien.

1.3 Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet erilli- sestä kertaerästä, jonka perustana on kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaiset tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteet ja niiden toimeenpano. Ker- taerää koskeva erillinen työ- ja virkaehtosopimus on tämän yleiskirjeen liit- teenä 5.

Taavitsainen 19.3.2018

Kertaerä maksetaan tammikuussa 2019 normaalina palkanmaksupäivänä.

Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän/viranhaltijan pal- velussuhde on alkanut kuntaan tai kuntayhtymään viimeistään maanan- taina 3.9.2018 ja jatkunut keskeytymättä vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka. Jos kyseiseen aikaan ei sisälly yhtään palkallista päi- vää, ei kertaerään ole oikeutta.

Kertaerän suuruus on 9,2 % kunkin viranhaltijan LS:n yleisen osan 9 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta.

Katso tarkemmat ohjeet kertaerästä KT:n yleiskirje 1/2018.

1.4 Yleiskorotus 1.4.2019 lukien

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rin- nastettavia kuukausipalkkoja ja KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää tarkistetaan 1.4.2019 yleiskorotuksella. Yleiskorotuk- sen suuruus vaihtelee liitteittäin. Myös palkkahinnoitteluja on korotettu yleiskorotusta vastaavasti. Korotukset ilmenevät lääkärisopimuksen liit- teistä 1–5 sekä yleisen osan 6 §:stä. Omalääkäreiden palkkahinnoittelu on allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

1.4.1 Terveyskeskusten lääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,1 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,1 prosentilla.

Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käynti- palkkioita ei koroteta.

1.4.2 Omalääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,1 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,1 prosentilla. Virkaehtosopimuksen mukaan omalääkäreille määrättyä väestöosaa korotetaan vastaavasti.

Omalääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta yleiskorotuksella.

1.4.3 Terveyskeskusten hammaslääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,1 prosenttia.

Taavitsainen 19.3.2018

1.4.4 Sairaalalääkärit

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,1 prosentilla.

Terveyskeskushammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita ei koroteta.

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Sairaalalääkäreille määrättyjä euromääräisiä lausunto- ja todistuspalkkioita ei koroteta.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,0 prosentilla.

1.4.5 Sairaalahammaslääkärit

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyn- tipalkkioita ei koroteta.

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijoiden palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti 1,0 prosentilla.

2 Säännöllinen työaika ja työajan suunnittelu

2.1 Säännöllinen työaika keskeytyneellä työaikajaksolla

Lääkärisopimuksen yleisen osan 12 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ei ole muutettu. Sen sijaan keskeytyneen työaikajakson määräyksiä on muu- tettu siten, että 1.2.2018 lukien osa-aikaisiin sovelletaan osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytysmääräyksiä. Lisäksi keskeytysmääräyksiä sovelle- taan 1.2.2018 lukien liitteen 5 piirissä oleviin muihin kuin praktikkoeläinlää- käreihin.

Keskeytyneellä työaikajaksolla tarkoitetaan sellaista työaikajaksoa, jonka aikana viranhaltijan virkasuhde on alkanut tai päättynyt kesken työaikajak- son tai hän on ollut työaikajakson aikana vuosilomalla, virkavapaalla, osal- listunut kurssille (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaalla.

Taavitsainen 19.3.2018

2.2 Osa-aikaisen viranhaltijan säännöllinen työaika keskeytyneellä työaikajaksolla 1.2.2018 lukien

2.2.1 Yllättävä keskeytys

Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika ja lisätyöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työ- vuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.

Esimerkki 1.

Osa-aikaisen lääkärin säännöllinen työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa. Kolmen viikon työaikajaksoon on suunni- teltu työaikaa kullekin viikolle siten, että työpäiviä ovat maa- nantai-torstai. Kunkin työpäivän pituus on 7,5 tuntia.

suunnitelma	I viikko	II viikko	III viikko
	I viikko	II viikko	ma	ti	ke	to	pe	la	su
	30	30	7,5	7,5	7,5	7,5	-
toteuma	31	30	7,5	7,5	8,5	sairas

2.2.2 Ennalta tiedetty keskeytys

Lääkäri sairastuu yllättäen kolmannen viikon torstaina. Lisä- työraja on 90 tuntia - 7,5 t = 82,5 tuntia. Lääkäri on tehnyt työaikajaksolla yhteensä 84,5 tuntia. Hänelle on muodostunut muuta lisätyötä 84,5 t - 82,5 tuntia = 2 tuntia, joilta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai hänelle annetaan vastaava va- paa-aikakorvaus.

Kun keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee osa- aikaisen säännöllinen työaika ja lisätyöraja viikon ensimmäiseltä keskey- tyspäivältä vastaavalla osuudella 7 tunnista 15 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on täydestä työajasta. Vastaavasti viikon seuraavilta kes- keytyspäiviltä säännöllinen työaika ja lisätyöraja lyhenevät vastaavalla osuudella 7 tunnista 45 minuutista. Työpäiviksi katsotaan maanantai-per- jantai riippumatta siitä, miten viranhaltija muuten työskentelee. Keskeytyk- sen alle sattuva arkipyhä katsotaan myös työpäiväksi, jolloin se lyhentää säännöllistä työaikaa yhden keskeytyspäivän verran. Keskeytyksen alle sattuneesta pyhästä ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Esimerkki 2.

Osa-aikaisen hammaslääkärin säännöllinen työaika on keski- määrin 30 tuntia viikossa (78,43%). Kolmen viikon työaikajak- soon on myönnetty vuosiloma koko ensimmäisen ja toisen viikon ajaksi sekä kolmannen viikon maanantaiksi ja tiistaiksi (2 viikkoa ja 2 kalenteripäivää). Hammaslääkärille voidaan suunnitella säännöllistä työaikaa III viikolle 90 t - 30 t - 30 t - (78,43% x (7,25 + 7,75)) = 18,23 tuntia (18 t 14 min). Tämä

on samalla lisätyöraja.

Taavitsainen 19.3.2018

normaali työrytmi	I viikko	II viikko	III viikko
	I viikko	II viikko	ma	ti arki- pyhä	ke	to	pe	la	su
	työtä ma-to	työtä ma-to	työ	-	työ	työ	-
suunnitelma	vuosiloma				6,23	6	6

2.3 Työvuoroluettelo

Lääkärisopimuksen soveltamisohjeliitteenä on työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje.

Virkaehtosopimuksen sopijaosapuolet muistuttavat siitä, että työvuoroluet- teloa koskevaa soveltamisohjetta pitää noudattaa. Lääkärisopimuksen ylei- sen osan 18 §:ssä on määräys työaika-asiakirjoista.

Soveltamisohjeen mukaan viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmu- kainen laatiminen on työnantajan velvollisuus. Pääsääntö on, että vahvis- tettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Lääkärisopimuk- sen 18 §:n mukaan työvuoroluetteloa voidaan muuttaa perustellusta syystä tai viranhaltijan/työntekijän suostumuksella. Mikäli työvuoroluettelosta jou- dutaan poikkeamaan, mahdollisesti muutokset merkitään työvuoroluette- loon. Mitä edellä on todettu, noudatetaan myös, kun kysymys on kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidosta säännöllisenä työaikana (päivä- päivystys).

3 Työaikamääräysten uudistamisen tilanne

Sopijaosapuolet ovat laatineet yhdessä muistion lääkärisopimuksen työai- kamääräysten uudistamistilanteesta ja säännöllistä työaikaa koskevien ny- kymääräysten soveltamisesta eräissä tilanteissa siihen saakka kunnes uu- det maakunnissa ja yrityssektorilla sovellettavat sopimukset on saatu sovit- tua. Ne tulevat voimaan viimeistään 1.4.2020. Muistio on tämän yleiskir- jeen liitteenä 6.

4 Päivystys

4.1 Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen korvaukset

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen korvauksista on määräys Lääkärisopimuksen yleisen osan 14 §:n 2 momentissa. Itse mää- räyksen sisältöön ei ole tehty muutoksia, mutta tekstejä on siirretty sovelta- misohjeesta momenttitekstiin ja momentin määräystekstejä on järjestetty uudelleen.

Taulukossa olevat korvausprosentit ovat vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauksen minimitasoja. Korvausprosenttia paikallisesti määriteltäessä otetaan huomioon korottavana mm. päivystyk- sen sitovuus, rasittavuus ja toistuvuus. Korvausprosenttien tasoa on tarkoi- tuksenmukaista tarkastella ajoittain esimerkiksi silloin, kun aktiivityön

Taavitsainen 19.3.2018

4.2 Päivystysjärjestelyt

osuus päivystyksestä muuttuu tai päivystyksiä järjestellään muutoin uudel- leen.

Lääkärisopimuksen yleisen osan 13 §:n mukaan päivystysmuodot ovat työ- paikkapäivystys, vapaamuotoinen päivystys sekä joissakin harvoissa tilan- teissa poikkeava työpaikkapäivystys.

Työnantaja päättää päivystysmuodosta ja päivystysjärjestelyistä. Sopimus- määräyksiä laadittaessa ei ole ensisijaisesti tarkoitettu, että päivystys- muoto voisi vaihtua kesken päivystysvuoron saman päivystävän lääkärin jatkaessa päivystysmuodosta toiseen. Sinänsä sopimusmääräyksen sana- muoto ei kuitenkaan nimenomaisesti estä päivystysmuodon muuttamista kesken päivystysvuoron esimerkiksi siten, että viranhaltijan suorittama päi- vystys alkaa työpaikkapäivystyksenä ja jatkuu työpaikkapäivystyksen jäl- keen välittömästi vapaamuotoisena päivystyksenä.

Työnantajan on tarkasteltava päivystysjärjestelyä kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa työsuojelullinen ja potilasturvallisuusnäkökulma sekä mitä LS:n yleisen osan 21 §:ssä ja sen soveltamisohjeessa todetaan. Määräys koskee työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittele- mista vapaaksi, mutta soveltamisohje koskee yleisesti työ- ja päivystysjär- jestelyjä.

Soveltamisohjeen mukaan työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjak- soisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivys- tysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisi- aan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikalli- sesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivys- tyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjes- telyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä.

Päivystysvuoroa kokonaisuutena tarkasteltaessa on usein perusteltua, että päivystysvuoroa seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi, vaikka päivys- tysvuoro ei kokonaisuudessaan ole työpaikkapäivystystä. Yleisen osan

21 §:n mukaan terveyskeskuksen osavuorokautisen työpaikkapäivystyksen työpäivän jälkeinen työaika voidaan tarvittaessa suunnitella normaalia ly- hyemmäksi (esim. 4 tuntia). Vastaavalla tavalla voidaan toimia myös sai- raalassa.

Päivystysjärjestelyjen muutosten myötä aktiivityön osuus useissa vapaa- muotoisissa päivystyspisteissä on noussut. LS:n yleisen osan 14 §:n mu- kaan vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaus maksetaan vähintään taulukon mukaisesti. Päivystyksen si- tovuus, rasittavuus ja toistuvuus arvioidaan paikallisesti. Edellä mainitut tekijät sekä päivystysjärjestelyn kokonaisuus ovat peruskorvauksen pro- senttia korottavia tekijöitä.

Taavitsainen 19.3.2018

Lääkärisopimuksen nojalla korvaukset voidaan antaa vapaa-aikana ja mahdollisuuksien mukaan suunnitella myös päivystystä seuraava työpäivä vapaaksi.

4.3 Pääasiallisen virantoimituspaikan ja päivystyspisteen väliset siirtymät

Päivystysten keskittyessä lääkärit/hammaslääkärit voivat joutua siirtymään enenevässä määrin pääasialliselta virantoimituspaikalta välittömästi toi- seen työpisteeseen suorittamaan työpaikkapäivystystä. Säännöllinen työ- aika ja työpaikkapäivystysvuoro voivat muodostaa sellaisen työrupeaman, jota on tarkoituksenmukaista tarkastella rasittavuuden näkökulmasta koko- naisuutena huomioon ottaen paikalliset olosuhteet (mm. siirtymän pituus). Näissä tilanteissa voi olla tarpeen arvioida ja tarvittaessa muuttaa käytössä olevia työvuoro- ja päivystysjärjestelyjä ja tarvittaessa myös sopia paikalli- sesti korvauskäytännöistä.

5 Eläinlääkärit

5.1 Palkantarkistukset sopimuskaudella 2018–2019

5.1.1 Yleiskorotus 1.5.2018

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,3 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,3 prosentilla.

Kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisia euromääräisiä palkkioita ei koro- teta 1.5.2018 lukien.

5.1.2 Paikallinen järjestelyerä ja eläinlääkäritaksan korottaminen 1.1.2019

Lääkärisopimuksen liitteeseen 5 kuuluvien eläinlääkärien paikallinen järjes- telyerä on 0,7 %.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat pai- kallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toi- mintoja ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkko- jen korotuksiin.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttäneillä työnantajilla erää voi käyttää myös henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen erän kohdentamisesta, laskemisesta ja neuvottelumenettelystä ks. tämän yleiskirjeen kohta 1.2.1.

Kunnallista eläinlääkäritaksan mukaisia euromääräisiä palkkioita on koro- tettu 1.1.2019 lukien 3,46 prosentilla. Taksa on tämän yleiskirjeen liitteenä 4.

Taavitsainen 19.3.2018

5.1.3 Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019

Kertaerä maksetaan tammikuussa 2019 normaalina palkanmaksupäivänä.

Kertaerän suuruus on 9,2 % kunkin viranhaltijan LS:n yleisen osan 9 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentapohjana käytetään kuitenkin eläinlääkärin omaa varsinaista palkkaa, jos se on em. 9 §:n 3 mo- mentin mukaista palkkaa suurempi.

Katso tarkemmat ohjeet KT:n yleiskirje 1/2018.

5.1.4 Yleiskorotus 1.4.2019

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisia euromääräisiä palkkioita ei koro- teta 1.4.2019 lukien.

5.2 Muun kuin praktikkoeläinlääkärin keskeytyneen työviikon/työaikajakson säännöllinen työaika 1.2.2018 lukien

Lääkärisopimuksen yleisen osan 12 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ei ole muutettu. Sen sijaan keskeytyneen työaikajakson määräyksiä on muu- tettu siten, että niitä sovelletaan 1.2.2018 lukien liitteen 5 piirissä oleviin muihin kuin praktikkoeläinlääkäreihin. Määräyksiä sovelletaan niin täyttä työaikaa tekeviin kuin osa-aikaisiin.

Keskeytyneellä työviikolla tai työaikajaksolla tarkoitetaan sellaista työviik- koa tai työaikajaksoa, jonka aikana viranhaltijalla ei ole koko ajan virka- suhde voimassa (virkamääräys) tai hän on ollut sen aikana vuosilomalla, virkavapaalla, osallistunut kurssille (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaalla.

Tämän muistion luvuissa 5.2.1 ja 5.2.2 on selitetty keskeytyneen jakson määräyksiä täyttä työaikaa tekevien osalta. Osa-aikaisen osalta katso tä- män kirjeen luku 2.2.

Taavitsainen 19.3.2018

5.2.1 Yllättävä keskeytys

Esimerkki 3.

Eläinlääkäri työskentelee viikon työaikajaksossa. Hänelle on suunniteltu viikolle työaikaa yhteensä 38 tuntia 15 minuuttia.

suunnitelma	I viikko
	ma	ti	ke	to	pe	la	su
	8	8	8	8	6,25
toteuma	9	8	8	sairas	sairas

5.2.2 Ennalta tiedetty keskeytys

Eläinlääkäri on yllättäen poissa torstain ja perjantain sairau- den vuoksi. Lisätyöraja on 38,25 t - 8 t - 6,25 t = 24 tuntia. Eläinlääkäri on tehnyt työaikajaksolla yhteensä 25 tuntia. Hä- nelle on muodostunut muuta lisätyötä 25 t - 24 tuntia = 1 tunti, joilta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai hänelle annetaan vastaava vapaa-aikakorvaus.

Kun keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee sään- nöllinen työaika ja lisätyöraja viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tun- nista 15 minuuttia. Vastaavasti viikon seuraavilta keskeytyspäiviltä sään- nöllinen työaika ja lisätyöraja lyhenevät 7 tunnista 45 minuuttia keskeytys- päivää kohden. Keskeytyksen alle sattuva arkipyhä katsotaan myös työpäi- väksi, jolloin se lyhentää säännöllistä työaikaa yhden keskeytyspäivän ver- ran. Keskeytyksen alle sattuneesta pyhästä ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Esimerkki 4.

Eläinlääkärille suunnitellaan vuosiloma viikon maanantaiksi ja tiistaiksi (2 kalenteripäivää). Ko. viikolla on arkipyhä tiistaina. Eläinlääkärille voidaan suunnitella säännöllistä työaikaa työ- viikolle 38,25 t - 7,25 (ensimmäinen keskeytyspäivä) - 7,75 (toinen keskeytyspäivä) = 23,25 tuntia (23 t 15 min). Tämä on samalla lisätyöraja.

I viikko

arki- pyhä

suunnitelma

vuosiloma

7,25

5.3 Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

Uutena määräyksenä lääkärisopimuksen yleisen osan 23 §:n mukaan 1.2.2018 lukien muulle kuin praktikko eläinlääkärille annetaan hänen niin

Taavitsainen 19.3.2018

halutessaan työaikaan kuulumattoman ruokailutauon sijaan tilaisuus ateri- oida työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen lai- toksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn ku- lulle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä pois- saolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

5.4 Kunnan praktikkoeläinlääkärin työsuojelu ja päivystysjärjestelyt

Lääkärisopimuksessa ei ole praktikkoeläinlääkärin säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä, mutta sopimuksessa on määräykset praktikkoeläin- lääkärien vapaapäivien vähimmäismäärästä.

Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mi- käli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjes- tämisen kannalta mahdollista. Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulee huolehtia siitä, ettei praktikkoeläinlääkärien työsidon- naisuus muodostu kohtuuttomaksi. Työnantajan on lisäksi huomioitava mitä työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:ssä on säädetty.

Eläinlääkärien työsidonnaisuuteen ja työn kuormittavuuteen vaikuttavat paikalliset olosuhteet, kuten päivystysalueen koko, aktiivisuus ja päivystys- rinkiin kuuluvien eläinlääkärien lukumäärä. Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä eläinlääkärien päivystysvuorojen pituudesta. Työssä jaksami- sen varmistamiseksi on hyvä tarkastella ja kehittää paikallisesti järjestelyjä, joilla turvataan eläinlääkärin mahdollisuudet riittävään lepoon ja palautumi- seen. Keinoja tähän voivat olla esimerkiksi pitkien päivystysvuorojen jaka- minen (viikonloppu- ja pyhäpäivystykset), vapaa-aikajärjestelyt tai muut työhön liittyvät järjestelyt. Järjestelyjä uudistettaessa on syytä selvittää eläinlääkärien näkemykset ja toiveet ja ottaa ne huomioon mahdollisuuk- sien mukaan.

5.5 Raskaana oleva päivystävä eläinlääkäri

Lääkärisopimuksen liitteen 5 pykälän 3 soveltamisohjeeseen kohtaan 1 on lisätty suositus vähintään 28 raskausviikolla olevan päivystävän eläinlääkä- rin vapauttamisesta päivystysvelvollisuudesta kokonaan tai osittain. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toimin- nallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään. Päivystämiselle ei ole kuitenkaan estettä, mikäli raskaana oleva eläinlääkäri kokee pystyvänsä päivystämään myös 28 raskausviikon jälkeen.

5.6 Eläinlääketieteen opiskelijan työjärjestelyt

Eläinlääkäriliitteen (liite 5) 3 §:n 5 momentin tekstiksi on nostettu sovelta- misohjeesta ohje, jonka mukaan eläinlääketieteen opiskelijoihin pyritään soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatteita. Voimassa olevan lääkäri- sopimuksen mukaan eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta 3 §:n määräyksiä vapaapäivien vähimmäismäärästä. Myös heidän kohdallaan on huolehdittava, että työsidonnaisuus ei muodostu kohtuuttomaksi ottaen huomioon päiväaikainen työ ja päivystys.

Taavitsainen 19.3.2018

5.7 Praktikkoeläinlääkärien työttömyysvakuutusmaksujen maksuperusteesta

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksun pidättämisestä ja sen suoritta- misesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysetuuksien rahoituk- sesta annetun lain (555/1998) 19 §:n mukaan palkansaajan työttömyysva- kuutusmaksun perusteena olevana palkkana pidetään työ- tai virkasuh- teessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta, joka on mak- settu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Praktikkoeläinlääkärien työttömyysvakuutusmaksun perusteena huomioi- daan Julkisten alojen eläkelain JuEL (81/2016) 85 §:n 5 momentin mukai- set eläkkeen perusteena olevat ansiot. Tarkempia ohjeita saa työttömyys- vakuutusrahastolta.

6 Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäri- liitto ja KT neuvottelevat sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa uudet, maakunta- ja yrityssektoreille viimeistään 1.4.2020 voimaan tulevat lääkäri- sopimukset.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat seuraavaan lääkärisopimuk- seen eläinlääkäriryhmiä koskevan uuden päivystyskorvausjärjestelmän sekä lepoaikamääräykset. Lisäksi työryhmä neuvottelee uuden palkkaus- järjestelmän ja selvittää mahdollisuutta lainmuutokseen, jonka perusteella työnantajalla olisi oikeus periä asiakkailta palkkio eläinlääkäripalveluista. Määräykset neuvotellaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.4.2020 alkaen.

7 Lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja eläinlääkäreihin sovellettavat KVTES-muutokset

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2018–2019 on sovittu muutoksista, joita sovelletaan myös Lääkärisopimuksen piiriin kuu- luviin. Näitä muutoksia on selostettu tarkemmin KT:n yleiskirjeissä 1/2018 ja 2/2018.

Lääkärisopimuksen kannalta merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet KVTES:n työaikaluvussa (III luku), virka- ja työvapaaluvussa (V luku) ja luottamusmiesluvussa (VII luku).

Muutokset tulevat voimaan 1.2.2018 lukien lukuun ottamatta KVTES:n työ- aikamääräyksiä, jotka tulevat voimaan 1.5.2018 lukien.

7.1 KVTES III luku Työajat

Seuraavat muutokset tulevat voimaan 1.5.2018 lukien.

Eräitä erityistilanteita käsittelevässä 4 §:n 2 momentissa on muutettu työ- ajaksi luettavan koulutuksen määritelmää. Määräyksen mukaan työajaksi luetaan koulutus johon työnantaja määrää viranhaltijan osallistumaan. Kun koulutukseen osallistumista varten myönnetään virkavapaata, säännöllinen

Taavitsainen 19.3.2018

työaika alenee LS:n yleisen osan 12 §:n mukaisesti. Katso tarkemmin kou- lutuksen lukemisesta työajaksi KT:n yleiskirje 2/2018.

KVTES:n III luvusta on poistunut itsenäisessä asemassa olevien viranhalti- joiden työaikakorvauksia koskeva määräys. Vanhan määräyksen mukai- sessa itsenäisessä asemassa olleet saavat jatkossa täysimääräiset työai- kakorvaukset työaikamääräysten mukaisesti. Uusi määräys 21 § käsittelee työaikakorvausten maksamisen rajoituksia (1 mom.) ja määrittelee johta- vassa asemassa olevat (2 mom.), joille työaikakorvauksia ei makseta.

Katso tarkemmin KT:n yleiskirje 2/2018.

7.2 KVTES V luku Virka- ja työvapaat

Virka- ja työvapaita koskevasta luvusta on poistettu määräys oikeudesta sairausajan palkkaan (entinen 4 § 1 mom. ja 3 mom.), kun kyseessä on eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus. Määräys tilan- teesta, jossa työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki myön- netään siten, että se alkaa ennen kuin ehdoton oikeus sairausajan palk- kaan on päättynyt (entinen 4 § 2 mom.) on siirretty 2 §:n alle. Jatkossa työ- kyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen johtavan sairauden johdosta myönnetyn sairausloman palkkaedut määräytyvät V luvun 2 §:n mukai- sesti. Katso tarkemmin KT:n yleiskirje 1/2018.

Isyysvapaan (9 §) palkallista osuutta on pidennetty 6 arkipäivästä 12 arki- päivään. Muutoin määräys on ennallaan. Katso tarkemmin KT:n yleiskirje 1/2018.

Tilapäisen hoitovapaan käyttöä on laajennettu alle 10 vuotiaan lapsen hoi- dosta alle 12 vuotiaan lapsen hoitoon. Muutoin määräys on ennallaan.

Katso tarkemmin KT:n yleiskirje 1/2018.

12 §:n 3 momentin soveltamisohjeen mukaan kunnille ja kuntayhtymille on annettu suositus pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouk- siin osallistumisesta mahdollisesti myönnettävästä virka-/työvapaan palkal- lisuudesta. Tähän suositukseen liittyvää luetteloa päättävistä elimistä on tarkennettu. Listaan on lisätty Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta. Katso tarkemmin KT:n yleiskirje 1/2018.

7.3 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

KVTES:n luottamusmiesluvussa VII on muutettu luottamusmiesjärjestel- män tarkoitusta (1 § 2 mom.), luottamusmiesten ajankäyttöä (8 §), luotta- musmiehen palkkausta (9 §), luottamusmieskorvausta (10 §) ja luottamus- miehen koulutusta (11 §) koskevia määräyksiä tai niiden soveltamisohjeita. Muutoksia on selostettu tarkemmin KT:n yleiskirjeessä 1/2018.

Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkiota koskeva määräys (enti- nen 8 § 4 mom.) on poistettu. Mikäli omalääkäri kuitenkin toimii luottamus- miehenä, noudatetaan KVTES 2017 VII luvun 8 § 4 momenttia edelleen.

Document Metadata

Table of Contents

Lääkärisopimuksen vuoden 2018–2019 sopimusmuutokset

Document Metadata