Digita työehtosopimus‌‌

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti yhtiön tilanne ja olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannusta- vuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä yhtiössä.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutusta- pa, ajankohta ja suuruus sekä yrityserän kohdentaminen. Sopimus tehdään pääluot- tamusmiehen kanssa. Sopimus tehdään 28.2.2021 mennessä, ellei toisin sovita. So- pimus tehdään kirjallisesti.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta.

Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 % suuruisella korotuksella.

Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuk- sena ja 0,8 % työnantajan päättämällä tavalla. Työnantajan päättämän erän jakami- sesta neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa tavoitteena yhteisymmärrys erän kohdentamisesta. Erän neuvotteleminen voidaan yhdistää tämän neuvottelutuloksen kohdassa 3.4 tarkoitettuun tarkasteluun.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden maaliskuun 2021 peruskuukausipal- koista.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 2,0 %.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 2,0 %.

Työnantajan päättämän erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Työntekijöiden osaami- sen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotus- ten jakamisessa. Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja pää- luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa.

Jaon jälkeen yhtiö selvittää kohtuullisessa ajassa pääluottamusmiehelle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdentumisen perusteet. Selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus ja palkankorotusten kokonaismäärä sekä jakautuminen alueelli- sesti ja toiminnoittain.

3 Työehtosopimuksen muutokset

3.1 Työaika

Poistetaan työehtosopimuksesta määräykset liittyen 24 tunnin työajan pidennykseen.

Muutetaan 6 §:n mukaisten ns. piikkituntien enimmäismäärä 70 tunnista 100 tuntiin.

Nämä muutokset tulevat voimaan heti tuntiseurantajärjestelmän salliessa, viimeis- tään 1.4.2020.

3.1 Koulutus

Lisätään uusi 16 § koskien työnantajan oikeutta osoittaa 16 tuntia koulutusta kalente- rivuoden aikana. Työehtosopimuksen pykälänumerointia muutetaan muutoksen joh- dosta vastaavasti.

”Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä so- vitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestel- män ulkopuolella enintään 16 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Koulutuspäivä- nä työpäivän pituus voi olla enintään 10 tuntia. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkan mukainen korvaus. Koulutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päi- vänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimi- henkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomi- oon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Työviikon toiselle vapaapäiväl- le (lauantai) koulutusta voidaan sijoittaa vain toimihenkilön kanssa sopien.”

3.2 Työaikalain 18 §:n mukaisen enimmäismäärän tasoittumisjakso

Lisätään 9 §:ään sekä liitteen 1 Jaksotyö 5 §:ään ja liitteen 4 Verkonhallintakeskuk- sen työvuorojärjestelmä 4 §:ään uusi pöytäkirjamerkintä sekä uusi määräys.

”Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovitta- van lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Pöytäkirjamerkintä: tätä määräystä saadaan soveltaa 31.12.2020 saak- ka.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.”

3.3

Poistetaan liite 4 Verkonhallintakeskuksen työvuorojärjestelmä 2 §:stä I/R - vuorolisää koskeva määräys.

3.4

Tehdään työehtosopimuksen kohtaan Palkkaus seuraavat muutokset:

”Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtä- väkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuori- tukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan kehitystä tarkastellaan yhtiöta- solla kalenterivuosittain pääluottamusmiehen kanssa. Tarkastelu pitää sisäl- lään selvityksen siitä, kuinka monen toimihenkilön henkilökohtainen palkan- osa on muuttunut. Tarkasteluun otetaan erityisesti niiden toimihenkilöiden määrän kehitys, joiden henkilökohtaisen palkanosan suuruus on pysynyt sa- mana vähintään viisi vuotta.

Luokitusryhmä

Vaativuusluokituksen tekee luokitusryhmä 2+2. Vaativuusluokitteluja tarkastel- laan kaksi kertaa vuodessa kokoonpanolla 2 + 2. ”

Helsingissä, 21. päivänä helmikuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEISET SÄÄNNÖKSET ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tätä työehtosopimusta noudatetaan Digita Oy:n ja sen Suomessa toimi- vien suomalaisten tytär- tai emoyhtiöiden palveluksessa olevien työnte- kijöiden, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö, työsuhteis- sa. Sopimusta ei noudateta ylempien toimihenkilöiden työsuhteissa. Ylempiä toimihenkilöitä ovat budjetti- ja henkilöstövastuussa olevat esi- miehet sekä erikoistietoja ja – taitoja edellyttävissä vaativissa asiantunti- jatehtävissä toimivat toimihenkilöt.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Lukuun ottamatta alla sopimuksen yhteydessä erikseen mainittuja poik- keuksia, seuraavia sopimuksia noudatetaan yhtiössä tämän työehtoso- pimuksen osana samalla tavalla ja siinä laajuudessa, kuin niitä sovellet- tiin niiden ollessa voimassa EK:n ja STTK:n välillä.

-EK-STTK irtisanomissuojasopimus 24.5.2002 lukuun ottamatta 2 §:ää, joka koskee irtisanomisaikoja, ja 10 §:ää, joka koskee irtisanotun henki- lön takaisin ottamista.

-EK-STTK työpaikan yhteistoimintasopimus 24.5.2002, lukuun ottamatta

5.3.2 kohdan kolmannen kappaleen sanaa ”keskusjärjestöjen”, joka kor- vataan sanalla ”liittojen”.

3 § Järjestäytymisvapaus ‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhde ja työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erot- taa toimihenkilö.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

Noudatetaan työsopimuslakia.

TYÖAIKA ‌

6 § Työaikamuodot ja säännöllinen työaika ‌

Työehtosopimuksen mukaisia työaikamuotoja ovat kokonaispalkkaus ja jaksotyöaika.

Kokonaispalkkaus

Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan työaikamuotoa, jossa työnjohto ja toimihenkilöt yhdessä huolehtivat työajan käytöstä siten, että työt tulevat yrityksen tavoitteiden kannalta mahdollisimman hyvin tehdyksi. Toimi- henkilöt voivat itsenäisesti päättää työaikansa tarkemmasta käytöstä asetettujen rajojen puitteissa töiden suorittamisen kannalta tarkoituk- senmukaisimmalla tavalla.

Kokonaispalkkauksessa säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjaksossa. Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa.

Mikäli pitämätöntä työaikajoustoa on kertynyt yhteensä 40 tuntia (ns. piikkitunteja), on sekä toimihenkilön että esimiehen velvollisuus ottaa puheeksi se, miten lisätyön enempi kertyminen vältetään. Mikäli lisätyötä tästä huolimatta kertyy yhteensä 100 tuntia, on kaikki sen jälkeen yli 37 tuntia viikossa teetettävä työ 43 tuntiin asti lisätyötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa ja sen jälkeen 48 tuntiin asti ylityötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti, jonka yli- meneviltä tunneilta 100%:lla korotettua palkkaa.

Jos toimihenkilö on sairaana sovitun liukumavapaan alkaessa, sovitaan vapaa pidettäväksi toisena ajankohtana. Työkyvyttömyyden alkaessa hänen jo aloitettuaan liukumavapaan pitämisen, siirretään siitä vielä jäl- jellä oleva osa myöhempään ajankohtaan edellyttäen, että toimihenkilö ilmoittaa viipymättä työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtämistä

Jos työnantaja ja normaalissa päivätyössä oleva toimihenkilö yhdessä sopivat, että työ edellyttää työn tekemistä klo 23.00 – 06.00 välisenä ai- kana, niin siitä maksetaan muiden lisien lisäksi vikapäivystysjärjestel- män mukainen hälytysraha. Korvaus ei edellytä kuulumista vikapäivys- tysjärjestelmään.

Jaksotyö

Jaksotyötä koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen liitteenä 1.

Verkonhallintakeskuksen työtuntijärjestelmä on työehtosopimuksen liit- teenä 4.

7 § Arkipyhät ‌

Kukin arkipyhä lyhentää säännöllistä työaika 7,5 tunnilla silloin kun se sattuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille. Arkipyhiä ovat:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä

8 § Lepoajat ‌

Työpäivän pituuden ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tun- tia.

Vuorokautinen lepoaika on kokonaispalkkauksessa 11 tuntia. Vuoro- kautisen lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa.

Viikoittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika on kahden kalenterivuorokau- den mittainen (48 tuntia) ajanjakso. Sunnuntain lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee mikäli mahdollista olla lauantai, ellei viikkovapaata perustellusta syystä anneta joinakin toisina päivinä.

9 § Ylityö ‌

Kokonaispalkkauksessa vuorokautista ylityötä on yli 10 tunnin vuoro- kaudessa tehty työ ja viikoittaista ylityötä yli 43 tunnin viikossa tehty työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100%:lla korotettua palkkaa.

Yli 43 viikkotyötunnin jälkeen tehtävästä viikoittaisesta ylityöstä makse- taan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti ja sen jälkeen 100 %:lla korotettua palkkaa.

Mikäli lisätyötä on kertynyt liukumasaldoon yhteensä 100 tuntia, makse- taan sen jälkeen yli 37 viikkotunnin teetettävästä lisätyöstä 43 viikkotun- tiin asti 50%:lla korotettua palkkaa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työtunneiksi. Tunteja ei lasketa uuden vuorokauden osalta säännöllistä työaikaa kuluttaviksi tunneiksi.

Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Pöytäkirjamerkintä: tätä määräystä saadaan soveltaa 31.12.2020 saakka.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso- na voidaan käyttää 12 kuukautta.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vas- taavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

10 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäi- vänä, pääsiäislauantaina sekä juhannuksena ja juhannus- ja jouluaatto- na tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä, samoin uudenvuoden- ja va- punaattona kello 18.00 jälkeen tehtyä työtä.

Sunnuntaityöstä suoritetaan yksinkertainen tuntipalkka kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

Sunnuntaityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vas- taavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Sunnuntaityötä vastaa- van vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän py- kälän säännöksiä sunnuntaityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa- aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

11 § Viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ ‌

Viikoittaisena vapaa-aikana tehdystä työstä suoritetaan korvaus siten, että menetetyn vapaa-ajan osalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mu- kaan maksettavien korvausten lisäksi.

Vapaapäivänä tehty työ otetaan huomioon 6 §:n mukaista keskimääräis- tä työaikaa laskettaessa.

Vapaa-aikana tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan

vapaa-ajan laskennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä va- paapäivänä tehdystä työstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn te- kemisestä, ellei toisin sovita.

12 § Varallaolo ‌

Jos henkilö esimiehensä kanssa tehdyn sopimuksen perusteella on vel- vollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, jos- ta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, on kysymys varallaoloajasta, jota ei lueta työajaksi.

Varallaoloajasta suoritetaan korvausta puolen tuntipalkan mukaan.

13 § Vikapäivystys ‌

Vikapäivystyksestä maksettavien korvausten osalta noudatetaan paikal- lista vikapäivystysjärjestelmää jonka piiriin kuuluviin ei sovelleta 14 py- kälää.

14 § Hälytystyö ‌

Hälytystyössä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja henkilö joutuu tu- lemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttu- aan työpaikalta.

Hälytystyötä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työvuoron jälkeen.

Xxxxxx toimihenkilön kanssa on sovittu varallaolosta ja hänet kutsutaan työhön varallaoloaikanaan, ei kysymyksessä ole hälytystyö vaan ylityö tai jaksotyössä lisä- tai ylityö.

Milloin toimihenkilön tehtävään kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yhtiön toiminnan niin vaaties- sa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa.

Hälytystyön aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 06.00 ja 21.00 välisenä aikana.

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mu- kaisiin muihin korvauksiin.

Milloin kutsu hälytystyöhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä ai- kana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan työstä kaksinkertainen tuntipalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytystyöstä maksetaan kui- tenkin yhden tunnin palkka.

Hälytystyötä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

15 § Työvuoroluettelo ‌

Kokonaispalkkausta varten ei ole velvollisuutta laatia työvuoroluetteloa.

16 § Koulutus ‌

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijär- jestelmän ulkopuolella enintään 16 tuntia työnantajan järjestämää toimi- henkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Koulutuspäivänä työpäivän pituus voi olla enintään 10 tuntia. Tähän kou- lutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuu- kausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus voidaan to- teuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toimihenkilön henkilökohtai- set työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä ar- kipyhäviikon lauantaille. Työviikon toiselle vapaapäivälle (lauantai) kou- lutusta voidaan sijoittaa vain toimihenkilön kanssa sopien.

PALKKAUS ‌

17 § Palkkausjärjestelmä ‌

Palkkausjärjestelmä perustuu TEPAKE - palkkausjärjestelmään. Järjes- telmän tarkoituksena on antaa esimiehille työkalu toiminnan ja henkilös- töresurssien ohjaamiseen sekä kannustaa toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehittymään tehtävissään henkilökohtaisen arvioinnin perusteella.

Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan kehitystä tarkastellaan yhtiötasolla kalenterivuosittain pääluottamusmiehen kanssa. Tarkastelu pitää sisällään selvityksen siitä, kuinka monen toimihenkilön henkilökoh- tainen palkanosa on muuttunut. Tarkasteluun otetaan erityisesti niiden toimihenkilöiden määrän kehitys, joiden henkilökohtaisen palkanosan suuruus on pysynyt samana vähintään viisi vuotta.

Tehtävän vaativuus

Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on tehtävän vaativuuden oikeuden- mukainen ja objektiivinen mittaaminen. Vaativuus määritetään toimen- kuvauksen perusteella.

Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan tehtävien sisältöä, joten toimihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta tehtävän vaa- tivuuden arviointiin.

Tehtävän vaativuutta kuvaavia mittareita ovat:

1. toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus

2. päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

3. vuorovaikutuksen vaativuus

4. johtaminen ja asema

Liitteenä olevaa kahta taulukkoa (liitteet 2 ja 3) käyttäen tehtävälle mää- ritetään vaativuuspisteet. Palkkausjärjestelmän pistematriisit ovat luoki- tusryhmän työvälineitä. Henkilölle ei kerrota tehtävän pistearvoa, vaan ainoastaan palkkaluokka ja sitä vastaava tehtäväkohtainen palkka.

Vaativuuspisteitä vastaavat yhdeksän palkkaluokkaa on esitetty alla ole- vissa palkkataulukossa.

Tehtäväkohtainen palkka 1.6.2020 lukien

PL	Pisterajat	Euroa/kk
1	-300	1 900,06
2	300-325	2 065,02
3	330-355	2 229,76
4	360-385	2 418,19
5	390-415	2 630,09
6	420-445	2 866,75
7	450-470	3 131,01
8	475-495	3 447,44
9	500-	3 788,41

Tehtäväkohtainen palkka 1.5.2021 lukien

PL	Pisterajat	Euroa/kk
1	-300	1938,06
0	000-000	0000,32
0	000-000	0000,36
0	000-000	0000,55
0	000-000	0000,69
0	000-000	0000,09
0	000-000	0000,63
0	000-000	0000,39
9	500-	3864,18

Esimiehen tulee laatia toimenkuvaus 5 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai 2 kuukauden kuluessa työtehtävän muuttumisesta. Luo- kitusryhmän on pisteytettävä tehtävä 1 kuukauden kuluessa siitä, kun toimenkuvaus on sille toimitettu.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon säännölliseltä työajalta maksettavat säännölliset lisät.

Luokitusryhmä

Vaativuusluokituksen tekee luokitusryhmä 2+2. Vaativuusluokitteluja tar- kastellaan kaksi kertaa vuodessa kokoonpanolla 2 + 2.

Henkilökohtainen pätevyyslisä/palveluaikalisä

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia omi- naisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoita- miselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pä- tevyyttä ja hyviä työsuorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla.

Suorituksen ja pätevyyden arviointi tehdään vuosittain tulos- ja kehitys- keskustelussa. Pätevyyden arviointiin käytetään lomaketta, jonka esi- mies täyttää IIDA:aan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä.

Arvioinnissa mittareina ovat henkilön

1. Työskentelytavat ja vuorovaikutus

a) Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen

i. Arvojen mukainen toiminta

ii. Strategian toteuttamista tukeva toiminta

iii. Digitan prosessien noudattaminen

iv. Tehokas työskentely

b) Työelämäosaaminen

i. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot

ii. Joustavuus ja yhteistyökyky

iii. Aloitteellisuus ja omatoimisuus

iv. Asiakaspalvelutaidot

2. Tiedot ja taidot

a) Esimiestaidot (jos esimiesasema)

b) Teknisen ydinosaamisen nykytaso (jos soveltuu)

c) Muu tehtävään liittyvä yksilöllinen ammattiosaaminen

d) Osaamisen tavoitteellinen kehittäminen

joita arvioidaan viisiportaisella asteikolla:

1. todettu kehittämistarvetta

2. vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia

3. vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia

4. ylittää tehtävän vaatimukset

5. ylittää selvästi tehtävän vaatimukset

Pätevyyden arviointia käytetään palkkapolitiikan ohjausvälineenä.

Tunturilisä

Saana-lisää maksetaan yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti Pohjois- Lapin (POLA) -tuotantoryhmään kuuluville henkilöille.

Varamieslisä

Varamieslisä 183,82 euroa/kk-korvauksen (1.6.2020 lukien ja 187,50 eu- roa 1.5.2021 lukien) maksetaan tuotantoalueen päälliköiden varamiehil- le.

Varamieslisä maksetaan henkilökohtaisen peruskuukausipalkan päälle. Muita varamies- ja sijaistussäännöksiä palkkausjärjestelmä ei tunne.

Vikapäivystyslisä

Alueellista ylläpito-organisaatiota koskevassa erikseen sovitussa vika- päivystysjärjestelmässä mukana oleville toimihenkilöille palkkausjärjes- telmä sisältää erillisen 183,82 euroa/kk-korvauksen (1.6.2020 lukien ja 187,50 1.5.2021 lukien). Korvaus poistetaan palkasta, jos toimihenkilö siirtyy tehtävään, johon ei sisälly tätä vikapäivystystä.

Pääluottamusmieskorvaus

Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallises- ti.

Harjoittelijat

Harjoittelija on määräaikaisessa työsuhteessa oleva alansa opiskelija. Harjoittelijan tehtäväkohtainen palkka on 70 % työehtosopimuksen mu- kaisesta tehtäväkohtaisesta palkasta, ellei toisin sovita. Yhteensä neljän kuukauden työsuhteen jälkeen palkka on vähintään 80 % tehtäväkohtai- sesta palkasta.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimieli- syydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

18 § Olosuhdelisät Masto- ja kattotyö ‌

Mastotyöksi katsotaan työ, joka suoritetaan vähintään 15 metrin mastora- kenteessa, josta puuttuvat suojakaiteelliset työskentelytasanteet. Masto- työssä maksettava päiväkorvaus on 71,57 euroa (1.6.2020 lukien ja 73 euroa 1.5.2021 lukien). Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana tehtä- vän mastotyön päiväkorvaus on 88,14 euroa (1.6.2020 lukien ja 89,90 eu- roa 1.5.2021 lukien).

Kattotyössä maksettava päiväkorvaus on 38,95 euroa (1.6.2020 lukien ja 39,73 euroa 1.5.2021 lukien).

Mastotyökorvaus sisältää saman päivän aikana tehtävän kattotyökor- vauksen.

Mastotyötä säännöllisesti tekeville maksettavista kuukausikorvauksista sovitaan paikallisesti erikseen.

19 § Osa-ajan palkka ja tuntijakaja ‌

Kuukausipalkan tuntijakajana käytetään lukua 152. Osa-ajan palkkaa las- kettaessa työpäivän pituudeksi katsotaan 7,5 tuntia ja työviikon pituudeksi 37 tuntia.

20 § Matkustaminen ‌

Matkustamiseen ja työhön yhteensä käytetty aika luetaan työajaksi sa- man työvuoron aikana vähintään 7,5 tuntiin ja saman työviikon aikana vähintään 37 tuntiin asti. Ylittävältä matka-ajalta, jota ei lueta työaikaan, maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa, ellei sitä sovita pidettäväksi vas- taavana vapaana.

Yhtenäisen matka- ja työajan ylittäessä saman työvuoron aikana 11 tun- tia, maksetaan ylimeneviltä matkatunneilta 50 %:lla korotettua tuntipalk- kaa.

SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET ‌

21 § Vuosiloma ‌

Vuosiloman ansainta määräytyy vuosilomalain mukaan. Aiemmin myön- netyt lomaetuudet säilyvät entisinä.

Soveltamisohje: Vuosilomalain muutoksen (voimaan 1.10.2013) tarkoittama karenssin poistuminen koskee vain vuosilomalain muutoksen tarkoittamia tilanteita eli vuosilo- malain mukaan kertyviä lomia (max. 30 lomapäivää).

Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yö- työstä ja sunnuntaityöstä sekä mastotyöstä maksettavat lisäkorvaukset, joiden suuruus lasketaan pidettävää lomaa edeltäneen lomanmääräyty- misvuoden keskiarvon perusteella.

Vuosiloman ajalta maksetaan kuukausipalkka korotettuna em. lisäkor- vausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräytymis- vuoden kuukausipalkasta laskettuna.

Keskiarvoa laskettaessa lomanmääräytymisvuoden aikana henkilölle maksettujen edellä tarkoitettujen lisäkorvausten summa jaetaan luvulla

10. Näin saatu vuosilomapalkan kerroin muuttuu vuosittain 1.5. lukien.

Lomapalkan maksamisessa noudatetaan normaaleja palkanmaksupäiviä. Lisäkorvausta vastaava osa maksetaan kuitenkin lomarahan yhteydessä.

22 § Lomaraha ‌

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4. – 31.3. määräytyvältä vuosilomalta suo- ritetaan henkilölle vuosilomapalkan lisäksi 50 % vuosilomapalkasta loma- rahana.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihenkilös- tä itsestään johtuvasta syystä.

Lomaraha suoritetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä.

Toimihenkilön pyynnöstä voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaa- vaan vapaaseen.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle henkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mah- dollisesta vuosilomakorvauksesta, johon henkilö on oikeutettu.

Henkilöllä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oi- keus saada lomaraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vaki- naisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kut- sutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa xxxxxxxxxxx xxxxxxxxx määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka henkilölle maksettiin hänen palvelukseen as- tuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosi- lomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti henkilölle maksetun vuosiloma- palkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Xxxxxxxx määräytyy sen työ- ehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

23 § Xxxxxxxxxxx, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkka ‌

Sairausajan palkka

Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

Alle kuukauden 9 päivältä 50 % palkasta vähintään kuukauden, mutta alle vuoden 4 viikolta

vähintään vuoden, mutta alle 5 vuotta 5 viikolta vähintään 5 vuotta 3 kuukaudelta

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopi- musta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.

Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä sen arvioidun keston.

Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä lääkärin antama todis- tus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esit- tämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodis- tuspalkkio.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnanta- ja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 § 2 momentin mukaiselta yh- den päivän odotusajalta.

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työn- antajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuk- sessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälki- tarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka.

Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimi- henkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sai- rausvakuutuslain 18b §:n mukaista tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää.

Muut lääkärintarkastukset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana

• lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

• työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä lääkärin määräämässä fysikaalisessa hoidossa

• hammaslääkärissä äkillisen hammassairauden sattuessa

• raskauden edellyttämässä tarkastuksessa

• lääkärinvastaanotolla lasten sairauden toteamiseksi tai neuvolatar- kastuksessa

Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei asiaa ole saatu järjestetyksi työ- ajan ulkopuolella. Tarpeetonta työajan menetystä on vältettävä.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan äitiysvapaa ajalta täysi palkka kolmelta (3) kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kahdeksaltatoista (18) päivältä. Työn- antaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan. Toimihenkilön adop- toidessa alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen (3) kuukauden pituinen äitiysva- paaseen rinnastettava palkallinen vapaa ja isyysvapaaseen rinnastetta- va kahdeksantoista (18) päivän palkallinen vapaa. Isyysloman ajalta maksetaan palkkaa kahdeksaltatoista (18) päivältä.

Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäisel- tä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus pala- ta aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

24 § Muu loma ‌

Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuok- si eikä yhteiskunnallisen luottamustehtävän vuoksi annettavaa lyhyttä ti- lapäistä lomaa. Tällaisesta lomasta on ilmoitettava asianomaiselle esi- miehelle mahdollisimman ajoissa.

Lyhyen tilapäisen loman tarkoitus on antaa henkilölle mahdollisuus ja ai- kaa edellä tarkoitetun äkillisen sairauden kohdatessa järjestää sairaan hoito tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli näyttää siltä, että loman tarve muodostuu useamman päivän mittaiseksi, on järjestelyistä sovittava mahdollisimman ajoissa esimiehen kanssa. Tarvittaessa äkillisestä sai- raudesta on annettava asianmukainen selvitys. Mikäli selvitys on lääkä- rintodistus, jota työnantaja on pyytänyt, maksaa siitä aiheutuvat kustan- nukset yhtiö.

Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lähinnä valtiollisia, kunnallisia ja kirkollisia luottamustehtäviä sekä sellaisia järjestötoimintaan liittyviä luottamustehtäviä, joihin osallistumisesta on sovittu tässä sopi- muksessa. Edellä olevaan rinnastetaan myös poissaolo todistajana kuu- lemisen takia oikeudessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää korvausta ansionmenetyksestä.

Toimihenkilölle annetaan asevelvollisuuskutsuntapäivänä sekä avioliit- toon vihkimispäivänä palkallinen vapaapäivä.

25 § Luottamusmies ‌

Ammattiliitto Pro ry ilmoittaa luottamusmiehen valinnasta työnantajalle.

Pääluottamusmiehen lisäksi voidaan valita neljä alueellista luottamus- miestä.

Työsuojeluvaltuutettuja on yksi ja sen lisäksi kaksi varavaltuutettua.

Alueelliselle luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erilli- nen lisä 91,81 euroa/kk (1.6.2020 lukien ja 93,65 euroa 1.5.2021 lukien). Pääluottamusmiehen korvauksesta on sovittu erikseen.

26 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Työnantaja pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkiti- lille.

27 § Järjestötoimintaan osallistuminen ‌

Toimihenkilön työajasta ei vähennetä osallistumista STTK:n ja sen jäsen- liittojen liittokokoukseen, edustajistoon, liittovaltuuston ja liittohallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmistelevien elinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuorojärjestelmän mukaiseen työaikaan. Toimihenkilön on il- moitettava osallistumisestaan edellä mainittuihin kokouksiin, mikäli mah- dollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

28 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja ottaa esimiesasemassa olevalle toimihenkilölle tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisen- sa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työn- tekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutus- ehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

29 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksesta poiketen jo- ko toimihenkilön ja työnantajan kesken tai luottamusmiehen ja työnanta- jan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä henkilöi- tä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muu- toin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtoso- pimuksen solmimisesta voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Paikallisesti voi- daan sopia toisin työehtosopimuksen 8-14, 18 ja 20 §:stä sekä jaksotyö- tä koskevan liitteen 3-8 §:stä.

30 § Selviytymislauseke ‌

Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimittaa pääluotta- musmiehelle selvitys yrityksen sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta sekä yrityksen toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista.

Mikäli paikalliset sopijaosapuolet yhteisesti toteavat, että Digitan talou- dellisessa tilanteessa on tapahtunut olennaisia muutoksia, osapuolet ensisijaisesti arvioivat työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mää- räysten soveltuvuutta muuttuneessa toimintaympäristössä.

Yhteisen arvion pohjalta voidaan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopia pääluottamusmiehen kanssa määräaikaisesta, enin- tään vuoden mittaisesta, työehtosopimuksen määräyksistä poikkeami- sesta. Sopimus voidaan tarvittaessa uudistaa. Sopimus voi koskea yri- tystä tai sen osaa. Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti.

Tällä sopimuksella ei kuitenkaan voida alittaa työntekijän peruskuukau- sipalkkaa.

Jos katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää määräaikaista työehtosopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopimusosapuolten välillä.

31 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoin- kaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

32 § Erimielisyyksien ratkaisu ‌

Tätä työehtosopimusta koskevista erimielisyyksistä tai yleensä yhtiön ja henkilön välisiin kysymyksiin liittyvästä asiasta on ensin neuvoteltava asi- anomaisen esimiehen ja henkilön tai luottamusmiehen kesken ja ellei so- vintoa synny, pääluottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi, jotka kumpikin voivat saat- taa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio. Muistio on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kanta. Muistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, viimeistään kahden viikon ku- luessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeeton- ta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

33 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa helmikuun 1. päivästä 2020 helmi- kuun 28. päivään 2022 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole jommaltakummal- ta puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä 21.2.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx AMMATTILIITTO PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

LIITE 1 JAKSOTYÖ ‌

1 § Säännöllinen työaika

Jaksotyöaikaa noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keski- määrin 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työajan tulee ta- soittua sanottuun keskimäärään 26 viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Työnantajalla on oikeus teettää tarvittaessa työtä enintään 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa.

Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan nii- den kolmiviikkoisjaksojen lopussa, johon sisältyvät 30.6. tai 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on sovittava, miten se tasoite- taan seuraavan jakson aikana.

Niissä kolmiviikkoisjaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä kolmiviikkoisjak- son säännöllinen työaika lyhenee kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tunnilla.

Mikäli tuotannollisten syiden vuoksi jakson säännöllistä työaikaa ei ole mahdollista lyhentää edellisessä momentissa tarkoitetulla tavalla, on työnantajalla oikeus teettää työtä enintään 1 momentissa tarkoitettu määrä ko. jaksossa, mikäli tämä on erikseen työvuoroluettelossa ilmoi- tettu. Tässä tarkoitettu työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla vastaava samansuuruinen vapaa-aika, ellei sovita vastaavasta rahakor- vauksesta. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjak- son aikana, on jakson päättyessä sovittava milloin seuraavan jakson ai- kana vastaava vapaa pidetään.

Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy työvuoroluettelon mu- kaan.

Työvuorot on järjestettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia ja enintään 12 tuntia. Tästä määräyksestä saadaan poiketa asianomaisen suostumuksella.

Työvuoroluettelo on jaksotyöaikamuodossa laadittava kolmiviikkoiskau- sittain.

Milloin työtä teetetään iltaisin, on työvuorot järjestettävä siten, että henki- lölle tulee työtä kello 18.00 jälkeen enintään keskimäärin puolessa ka- lenteripäivistä ja enintään viitenä päivänä peräkkäin kolmiviikkoisjakson aikana. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella. Tätä sään- nöstä ei sovelleta työaloilla, joissa työsopimuksen mukainen työ sijoittuu työn luonteen vuoksi jatkuvasti klo 18.00 jälkeiseen aikaan. Näistä poik- keusjärjestelyistä sovitaan tarkemmin yhtiön ja ao. ammattiyhdistysten välillä.

Xxxxxxx työtä teetetään tämän sopimuksen tarkoittamaan yötyöaikaan, on työvuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee keskimäärin enintään puolet työvuoroista sellaisiksi, jolloin säännöllistä työaikaa on sijoitettu kello 22.00 ja 06.00 väliseen aikaan. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella.

Työvuoroluettelo on ilmoitettava henkilölle viimeistään työvuoroluette- loon merkittyä ensimmäistä työvuoroa edeltävänä keskiviikkona ennen kello 16.00.

Työvuoroluettelon julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämät- tömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea viikoittaista vapaa- aikaa eikä viikon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä enintään kaksi henkilöä kohti kolmiviikkoisjakson aikana ja viikkoa kohti enintään yksi. Tässä tarkoitettu työvuoroluettelon muutos on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle viimeistään kahta yötä ennen muutettavaa työvuoroa ennen kello 16.00 silloin, kun työvuoro siirtyy ko- konaan toiselle päivälle. Mikäli kyseessä on työajan siirto saman vuoro- kauden sisällä, työajan pituutta muuttamatta voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edellisen työvuoron kuluessa ennen kello 16.00. Välttämättömistä muutoksista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdollisimman hyvin kysymykseen tulevien henkilöiden kesken. Työvuoroluetteloon tehtävän muutoksen syy on ilmoitettava ao. henkilölle.

Jaksotyöaikaa sovelletaan niissä töissä, joissa tuotannolliset syyt sitä edellyttävät.

2 § Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen kesken tasoittumisjak- son

Jos työaika on edellä 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskimääräistetty ja työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 37 tun- tiin viikossa tai 111 tuntiin kolmessa viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 37 tuntia tai kolmea viik- koa kohti 111 tuntia pitempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- ja ylityötä vastaava korvaus.

Määräaikaisten työntekijöiden tasoittumisjaksot määräytyvät edellä 1 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että jakso alkaa tai päättyy työsuhteen alka- essa tai päättyessä työsuhteen kestosta riippuen.

3 § Lepoaika

Työpäivän ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tä- män vuoksi voida antaa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokautinen lepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämi- sestä säädetään työaikalaissa.

Vuorokautista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

Edellä tarkoitettu 100 %:n lisä voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otet- tava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toi- sin sovita.

Viikon aikana annetaan 54 tunnin yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa- aika. Normaalitapauksessa lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuva viikkolepo- aika päättyy maanantaina kello 06.00 ja alkaa 54 tuntia aikaisemmin eli lauantaina kello 00.00.

4 § Lisätyö

Lisätyötä on se työ, joka tehdään 111 tunnin säännöllisen jaksoittaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa.

Yhtiö voi teettää lisätyötä vain asianomaisen henkilön suostumuksella.

Lisätyön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

5 § Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjakson aika- na.

Jaksoylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa. Yhtiö voi teettää ylityötä vain toimihenkilön suostumuksella.

Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Pöytäkirjamerkintä: tätä määräystä saadaan soveltaa 31.12.2020 saakka.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso- na voidaan käyttää 12 kuukautta.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vas-

taavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

6§ Ilta- ja yötyö

Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Iltatyöstä suoritetaan 15 %:n lisä tuntipalkkaan.

Lauantaisin suoritetusta iltatyöstä maksetaan iltatyökorvaus kaksinker- taisena, paitsi kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana sellaisilta lauantai- päiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus.

Iltatyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaa- vaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Yötyötä on työ, jota tehdään kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

Kello 22.00 ja 01.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä suoritetaan 30

%:n lisä tuntipalkkaan. Korvaus kello 01.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä on 50 %.

Jos työvuoro alkaa ennen kello 06.00, 50 %:n suuruista yötyökorvausta maksetaan vuoron ajalta myös kello 06.00 jälkeen kuitenkin enintään kahdelta tunnilta.

Lauantaisin kello 22.00 jälkeen suoritetusta yötyöstä maksetaan yötyö- korvaus kaksinkertaisena paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo mak- setaan sunnuntaityökorvaus.

Yötyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaa- vaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Säännöllisesti yötyötä teetettäessä on työaikajärjestelyissä ja vastaavia vapaa-aikakorvauksia annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota henki- lön elpymistarpeeseen.

Korvaavaa vapaapäivää kohti merkitään työtuntilomakkeeseen 7 tuntia 15 minuuttia.

Sunnuntaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan ilta- ja yötyökorvaus kaksinkertaisena.

7 § Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaami- nen

Mikäli työtuntijärjestelmää on työnantajasta johtuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella 1 §:ssä sanotusta poiketen, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheutuvasta haitasta korvauksena

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muut- tamista samanmittaisena saman vuorokauden sisällä ja mikäli muu- tos on vähintään kahden tunnin suuruinen ja

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro siirretään samanmittai- sena kokonaan toiselle päivälle.

8 § Muut jaksotyötä koskevat työaikamääräykset

Jaksotyöhön sovelletaan lisäksi työehtosopimuksen sunnuntaityötä kos- kevaa 10 §:ää, viikoittaisena vapaa-aikana tehtyä työtä koskevaa 11

§:ää, varallaoloa koskevaa 12 §:ää ja hälytystyötä koskevaa 14 §:ää.

Myös jaksotyötä koskien voidaan paikallisesti tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuksia.

LIITE 2 TEHTÄVÄN VAATIVUUSPISTEET, TEHTÄVÄN LUONNE ‌

PÄÄTÖKSET ja RATKAISUT Vaikutetaan 🡪 TOIMEN LUON- NE	Pääasiassa omaan työhön tai suppeaan työryh- män työhön.	Pääasiassa toiminnon osa- alueen tuloksiin	Selkeästi koko toiminnon tulok- siin	Toimintoalueen usean toiminnon tuloksiin	Suuri merkitys koko toimintoalueen tavoitteiden saavut- tamiselle
1. VALINTAA VAIHTO- EHDOISTA	165	175
Selkeät ohjeet	170	185
2.RATKAISUJA
SAMANKALTAI-
SISSA TILAN-	180	190	205
TEISSA	185	200	215
Työkenttä rajattu ohjeilla
tai tutuilla menettelytavoil-
la
3. HARKINTAA
JA RATKAISUJA
UUSISSA TI-
LANTEISSA Perusteet toiminnon omis-		210	225	240
ta tutuista lähteistä Laajojen, monialaisten,		220	235	250
syvällisten tai muuttuvien
ohjeiden ja normien tark-
kuutta, huolellisuutta tai
luottamusta edellyttävää
soveltamista
4.SUUNNITTELU
A, HARKINTAA
JA RATKAISUJA Xxxxxxxxxx useiden toimin- tojen asian tuntemus ja kokemus		230 240	245 255	260 275	280 295
Ohjeiden ja normien kehit-
tävää tai luovaa sovelta-
mista
5. SUUNNITTELUA,
ERITTELYJÄ JA VAATI-
VIA RATKAISUJA
Usealta taholta saadun
palautteen perusteella
tehdään itsenäisiä erittely- jä ja yhteenvetoja Laajat tiedot ja ennakko-		250 260	265 280	285 300	305 320
tapaukset perusteena
sovelluksille
Ohjeiden ja normien kehit-
tämistä, itsenäisiä ja uusia
ratkaisuja
6. VAATIVIA KEHITYS- TAVOITTEITA, LAAJO- JEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Oman alueen toimintape- riaatteet ohjaavat yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa				310	335

LIITE 3 TEHTÄVÄN VAATIVUUSPISTEET, TEHTÄVÄN VUOROVAIKUTUS ‌

VUORO- VAIKUTUS

Oma tehtävä

Ei esimiestehtäviä

Opastava tai ohjaava tehtävä

Tai

Itsenäinen tehtäväalue

Avustava esimiestehtä- vä

Esimiestehtävä tai organisointi- ja resurs- sivastuu projekteissa

Tai

Laaja itsenäinen tehtä- vä

Esimiestehtävä

* Alaiset usealla orga- nisaatiotasolla ja nii- den määrä suuri

* organisointi- ja re- surssivastuu laajoissa projekteissa

* Vaativa itsenäinen Asiantuntijatehtävä.

1. TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

• Kommunikointia työn lähipiirissä

• Muut yhteydet

yleensä tietojen vastaanottamista

ja välittämistä tai jakelua

100

110

2. Omaan työhön liitty- viä asiantuntijatason yhteyksiä

• Xxxxxx toimin- nossa

120

130

140

3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJA TASOLLA

• Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmis- suhdetaitoja

• Pääasiassa omassa toimin- nossa

• Mahdollisesti tavanomaisia yh-

teyksiä ulkopuoli- siin sidosryhmiin

135

145

155

165

4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

• Ammatillista eri- tyisosaamista

• Yhteyksiä asiak- kaisiin, asiantunti- joihin tai vastaa- viin sidosryhmiin

• Yhteyksiä toisiin maihin

• Vaativia ihmissuh- de- ja yhteistyötai- toja

155

165

175

185

5. AKTIIVISTA OMA- ALOITTEISTA VAI-

KUTTAMISTA XXX- XXXXXXXX PÄÄTTÄ- JIIN

• Yrityksen hyvä kokonaistuntemus

• Tietojen jalosta- mista yleiskäyt- töön

180

190

200

210

LIITE 4 VERKONHALLINTAKESKUKSEN TYÖVUOROJÄRJESTELMÄ ‌

1 § Kalenterivuoden ja -kuukauden säännöllinen työaika ja lisätyö

Kalenterivuoden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että vuoden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja vuoden ensimmäisen ja viimeisen mahdollisesti vajaan viikon osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia muiden arkityöpäivien kuin lauantaiden osalta.

Jos uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, helatorstai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä osuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille lyhe- nee kalenterivuoden säännöllinen työaika kutakin tällaista päivää kohti 7,5 tunnilla.

Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että kuukauden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja kuu- kauden vajaiden viikkojen osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia muiden arkipäivien kuin lauantaiden osalta. Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrästä vähennetään kutakin kuukauden muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuvaa arkipyhää kohti 7,5 tuntia edellistä kappaletta soveltaen.

Kalenterikuukauden lisätyön enimmäismäärä lasketaan siten, että kuukauden kokonaisten kalenteriviikkojen osalta määrään lasketaan 3 tuntia ja vajaiden kalenteriviikkojen muiden arkipäivien kuin lauantaiden osalta 0,5 tuntia. Muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuva toisessa kap- paleessa tarkoitettu arkipyhä pienentää lisätyön enimmäismäärää 0,5 tuntia.

Lisätyönä teetetty työaika on tasoitettava kahden seuraavan kalenteri- kuukauden aikana siten, että kolmen kuukauden toteutunut työaika vas- taa keskimäärin säännöllisen työajan määrää.

Ellei työaikaa ole edellä sanotusti keskimääräistetty kolmen kalenteri- kuukauden pituisen tasoittumisjakson aikana, maksetaan henkilölle kor- vauksena lisätyötunneilta yksinkertaista tuntipalkkaa tai annetaan va- paana yhdessä sovittavana ajankohtana esimerkiksi vuosiloman yhtey- dessä.

2 § Työvuoroluettelo

Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy viimeistään marraskuun aikana seuraavaksi kalenterivuodeksi julkaistavan työvuoroluettelon mu- kaan (poikkeuksena kalenterivuoden 2011 työvuoroluettelo ajalle 1.4- 31.12.2011, joka julkaistaan helmikuun 2011 aikana.).

Työvuorojärjestelmä perustuu säännönmukaisesti toistuviin 11, 12 tai 12,5 tunnin pituisiin varsinaisiin työvuoroihin siten, että kahden päivä- vuoron (P) jälkeen on kaksi yövuoroa (Y) ja näiden neljän työpäivän jäl- keen seuraavaan keskimäärin 6 -8 vapaapäivän pituiseen ajanjaksoon sijoitettaviin T-vuoroihin (T).

Lisäksi verkonhallintakeskuksessa on käytössä vuorot (I) ja (R). I- ja R- vuorot koskevat vain verkonvalvojia. I-vuoron työaika on 12.00 - 00.30 ja R-vuoron työaika on klo 08.00 - 20.30. I-vuoro sijoitetaan normaalisti P- ja Y-vuorojen väliin: (PRIY).

Mikäli lähetyksenvalvontaan liittyviä tehtäviä on tarve tehdä muulloin kuin I ja R- vuoron aikana (käytännössä P- ja Y-vuorojen aikana), ky- seessä on normaalin lähetyksenvalvonnan poikkeustilanne, jolloin lähe- tyksenvalvonnan työtehtävistä sovitaan erikseen työnantajan ja työnteki- jöiden kesken.

Poikkeustilanteessa (esimerkkitapauksia: uuden klippiversion noutami- nen, playlistin muokkaaminen, playout -vikatilanteiden selvittäminen) lä- hetyksenvalvonnan työstä maksetaan I/R-vuorolisän suuruinen korvaus.

Julkaistun työvuoroluettelon varsinaisiin työvuoroihin (P, Y, R ja I) saa työnantaja tehdä välttämättömiä muutoksia työaikalain 30 §:n 2 momen- tin mukaisilla perusteilla ja muutoksesta on ilmoitettava viimeistään neljä viikkoa ennen.

Työvuoroluetteloon merkityn T–vuoron pituus on 7,5 tuntia ja niitä merki- tään julkaistuun kalenterivuoden työvuorolistaan arkipäiville alustavasti niin paljon, että henkilön vuotuinen säännöllinen työaika tulee täyteen.

T-vuoron työaika on klo 8-16, ellei sitä koulutukseen osallistumisen tai vastaavan syyn perusteella ole tarkoituksenmukaista muuttaa tai ellei si- tä muutoin muuteta jäljempänä kuvatulla tavalla. T-vuorolla pyritään va- raamaan jaksotyössä oleville kohtuulliset mahdollisuudet itsensä kehit- tämiseen ja kouluttautumiseen.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan siirtää toiselle saman tai eri vapaajakson arkipäivälle T-vuoroksi tai peruuttaa vuoro muuttamalla se vapaapäiväksi ilmoittamalla siitä henkilölle viimeistään hänen edellisen varsinaisen P -työvuoronsa aikana.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä teh- täväksi päivävuoroksi (P) ilmoittamalla siitä henkilölle hänen edellisen varsinaisen työvuoronsa (P/Y) aikana tai viimeistään tämän T-vuoron al- kaessa toimihenkilön suostumuksella.

Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä teh- täväksi I-,R- tai yövuoroksi (I/R/Y) ilmoittamalla siitä henkilölle viimeis- tään hänen edellisen varsinaisen P -työvuoronsa aikana.

Tarkemmasta I- ja R-vuoron soveltamisesta on laadittu paikallinen tes- tulkintaohje (Digita Oy:n verkonhallintakeskuksen työvuorojärjestelyt koskien lähetyksenvalvontaa 1.1.2011 alkaen – I ja R vuorojärjestely verkonvalvojat).

3 § Lepoajat

Työpäivänä on päivittäistä lepoaikaa puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida an- taa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokautinen yölepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämi- sestä säädetään työaikalaissa.

Vuorokautista yölepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

Viikottainen lepoaika on varsinaisten työvuorojen (P/Y) väliin sijoittuvan vapaapäiväjakson aikana toteutuva vähintään 54 tunnin mittainen yh- denjaksoinen vapaa-aika. Viikkolevon ei tarvitse toteutua jokaisen kalen- teriviikon aikana, eikä sen sijoittumista tarvitse merkitä etukäteen työ- vuorojärjestelmään.

Viikottaista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100

%:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

4 § Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella yli 1§:n 3 momentissa määritellyn lisätyöajan lisäksi ka- lenterikuukaudessa.

Ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin.

Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Pöytäkirjamerkintä: tätä määräystä saadaan soveltaa 31.12.2020 saakka.

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso- na voidaan käyttää 12 kuukautta.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdet- tavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vas-

taavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

5 § Hälytystyö

Jos henkilö hälytetään P/Y/I/R –vuoroon työvuorojärjestelmän mukaise- na vapaapäivänään, maksetaan hänelle työehtosopimuksen 14§:n mu- kainen hälytyskorvaus ja työaika on 1§:n mukaisesti tasoittumisjakson li- sätyötä tai 4§:n mukaista kalenterikuukauden ylityötä.

Työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänä tehdyltä lisätyötunnilta (P/Y/I/R -vuoro) maksetaan 35% korotettua tuntipalkkaa edellyttäen, ett- ei samalta ajalta makseta vuorokausi- tai viikkolevon lyhentymisen, sun- nuntaityön tai ylityön perusteella 100%:lla korotettua tuntipalkkaa.

6 § Ilta- ja yötyö

Ilta- ja yötyötä on työ, joka tehdään kello 20.00 ja 08.00 välisenä aikana. Ilta- ja yötyöstä maksetaan 35%:n lisä tuntipalkkaan. Pyhänä tehtävästä ilta- ja yötyöstä lisä maksetaan kaksinkertaisena.

7 § Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen

Mikäli työtuntijärjestelmään merkittyä päivä- tai yövuoroa on työnanta- jasta johtuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella 2 §:n 3 momentin perusteella, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheu- tuvasta haitasta korvauksena

a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muut- tamista saman vuorokauden sisällä alkavasta aamuvuorosta yövuo- roksi tai toisin päin tai T-vuoron muuttamista työntekijän suostumuk- sella P-, I-, R- tai Y-vuoroksi ilmoittamalla muutoksesta myöhemmin kuin 2§:n mukaisesti edellisenä P/Y-vuorona.

b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro (P/R/I/Y) siirretään sa- manmittaisena kokonaan toiselle päivälle.

Työvuorojärjestelmän muuttamisesta ei makseta samanaikaisesti häly- tystyökorvausta.

8 § Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen

Työsuhteen/tehtävän alkaessa ja / tai päättyessä lasketaan työsuhteen aikainen työvelvoitteen ja lisätyön määrä noudattaen soveltuvin osin si- tä, mitä edellä 1§:ssä on määrätty ja mahdolliset lisä- ja ylityötunnit maksetaan 1§:n ja 5§:n mukaisesti.

9 § Muut työaikamääräykset

Lisäksi sovelletaan työehtosopimuksen sunnuntaityötä koskevaa 10

§:ää, varallaoloa koskevaa 12 §:ää, hälytystyötä koskevaa 14 §:ää.

Paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuk- sia. Lisäksi paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä R-vuoron ajankoh- dasta (alkamis- ja päättymisaika) sovitusta poikkeavia sopimuksia vii- meistään 31.3.2011 mennessä.

Verkonvalvojien ja operaattorien lukumäärän mahdollisesti muuttuessa voidaan lisähenkilöstön työvuorot suunnitella 2§:stä poikkeavalla tavalla.

Sopijapuolet seuraavat edellä sovitun toimivuutta käytännössä ja voivat tarvittaessa antaa tarkempia tulkintaohjeita tai sopia työehtosopimuksen liitteenä voimaan jäävän jaksotyöliitteen käyttöönotosta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxxxx 0X, XX 000, 00000 Xxxxxxxx

Uusi osoite 1.6.2020 alkaen: Xxxxxxxxxxxx 00 A,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Digita työehtosopimus‌‌

Document Metadata