Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys
Kuntarakennelain 8 §:n mukainen yhdistymissopimus
Espoon kaupunki Helsingin kaupunki
Kauniaisten kaupunki Sipoon kunta
Vantaan kaupunki
5.12.2014
Sisältö
1 Helsingin metropolialueen viiden kunnan yhdistymissopimus 5
1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo 5
2.1 Alueen kokonaisetu etusijalla 7
2.4 Strategiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen 8
2.4.1 Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 8
2.4.2 Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä pääkaupunki . 9
2.4.3 Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 9
2.4.4 Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue 9
2.4.5 Strategioiden laatiminen 10
3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset 11
4 Uuden kunnan perustaminen 13
4.2.1 Yhdistymishallituksen kokoonpano 14
4.2.2 Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa 14
4.3 Yhdistymisen eteneminen 15
5 Uuden kunnan yhdyskuntarakenteen periaatteet 17
6 Hallinto ja johtamisjärjestelmä 19
6.1 Konsernin rakenne ja omistajaohjaus 19
6.3 Luottamushenkilöhallinto 20
6.3.3 Lautakunnat ja muut toimielimet 20
6.4.1 Aluevaltuusto / -lautakunta 21
6.4.2 Muut osallistumis- ja vaikuttamiskanavat 21
6.5 Kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa 22
7.2 Palkkausjärjestelmien yhdenmukaistaminen 23
7.3 Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet 23
8.2 Lähipalvelut ja keskitetyt palvelut 26
8.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 26
9.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä 29
9.2 Valtion yhdistymisavustuksen käyttö 29
9.3 Valtionosuuksien muutos liitostilanteessa 29
9.4 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet 30
10 Yhdistymisen muut järjestelyt 31
10.1 Vaikutus kuntien yhteistoimintaan 31
10.2 Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen 31
10.3 Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat 31
10.5 Yhdistymissopimuksen muuttaminen 32
1 Helsingin metropolialueen viiden kunnan yhdistymissopimus
Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten, ja Vantaan kau- pungit sekä Sipoon kunta.
1.1 Sopimuksen tarkoitus
Sopimus on kuntarakennelain (1698/209) 8 §:n mukainen yhdistymissopimus.
Kuntajakoa muutetaan niin, että Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Helsinki.
Lisäksi esitetään valtiovarainministeriölle, että ministeriö asettaisi erityisen kuntaja- koselvityksen jolla selvitetään edellytykset liittää Tuusulan eteläisin, lentokenttäalueeseen rajautuva osa, muodostettavaan uuteen kuntaan samasta ajankohdasta kuin uusi kunta aloittaa toimintansa.
1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo
Kuntarakennelain 9 §:n mukaan tätä yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Uusi kunta aloittaa toi- mintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti.
Kuntarakennelain 29 § mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017–31.12.2021 välisen ajan.
2.1 Alueen kokonaisetu etusijalla
Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää pääkaupunkiseu- dun tärkeimpien menestystekijöiden vahvistamista lähtökohtana seudun kokonaisetu. Se onnistuu parhaiten yhdistämällä pääkaupunkiseudun kaupungit ja Sipoo uudeksi kun- naksi. Kansainvälisesti merkittävän lentoliikenteen solmukohdan ja sen yhteyteen raken- tuneen Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edel- lyttää hallinnollisen rajan poistamista lentokentän lähivaikutusalueelta.
Yhdistymisen tarkoituksena on luoda elinvoimainen, alueellisesti eheä, sosiaalisesti kestävä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva uusi kunta, metropolikaupunki, joka kykenee yhteisten voimavarojen kokoamisella turvaamaan asukkaiden hyvinvointipalvelut, ja jonka asukkailla on vahvan itsehallinnon kautta mahdollisuus vaikuttaa myös oman asuinalu- eensa lähipalveluihin ja kaupunkiympäristöön.
Metropolikaupunki on Suomen pääkaupunki, joka kykenee pitkälle tulevaisuuteen kantamaan vastuutaan maan suurimpana resurssikeskittymänä Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja vetovoimasta investointikohteena. Sen korkea kaupunkituottavuus luo erinomaisen kasvualustan yritystoiminnan menestykselle.
Monikeskuksisuus ja verkostomainen rakenne tarjoavat mahdollisuuden kaupungin päätöksenteon ja hallinnon uudenlaiseen organisoimiseen ja sen osana lähidemokratian vahvistamiseen.
2.2 Visio
Uusi kunta, metropolikaupunki, on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestä- vällä tavalla tulevaisuuteen suuntautuva kaupunki, jossa kyetään huolehtiman asukkaiden hyvinvoinnista kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Se on yhdyskuntarakenteel- taan tasapainoinen ja toimiva, ja sen luoma toimintaympäristö antaa parhaat mahdolli- set edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyiselle osaamiselle ja yritystoiminnalle. Kau- punki on kulttuurisesti avoin ja niin eri-ikäisille asukkailleen kuin sinne muuttavillekin vetovoimainen ja innostava asuin- ja toimintaympäristö.
Visionsa toteuttajana se on alueen voimavarat kooten uskottava toimija globaalissa toi- mintaympäristössä.
2.3 Uuden kunnan rakenne
Uusi kunta on monikeskuksinen ja sillä on kansainvälisesti vetovoimainen pääkeskus, jota täydentävät palveluiltaan, työpaikoiltaan ja asuinympäristöltään monipuoliset kau- punkikeskukset. Kaupunki jakautuu kaupunkikeskuksiin tukeutuviin palvelualueisiin, ”kotikaupunkeihin”, joita on noin 15-20. Ne muodostetaan asukaslähtöisesti noudatta- matta nykyisiä kuntarajoja. Palvelualueiden lukumäärä ja rajat päätetään yhdistymispro- sessissa.
Metropolikaupunki on kuntalain tarkoittama kunta, jolla on vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus. Kaupungin talous, hallinto, johtaminen, strategiat, kaupunkisuunnittelu ja muut koko kaupunkia koskevat asiat ratkaistaan uuden kunnan tasolla. Sen valtuusto delegoi päätösvaltaansa alueellisille päätöselimille, jotka valtuuston linjausten mukaisesti osaltaan vastaavat lähipalveluista alueellaan.
2.4 Strategiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen
Uuden kunnan muodostamisen strategiset päätavoitteet ovat: 1) Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä, 2) Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä pääkaupunki, 3) Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö ja 4) Yhdys- kuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue.
Strategisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, kun uusi kunta kykenee vai- kuttamaan palvelujen kustannusrakenteisiin ja hyödyntämään uudenlaisen rakenteen luo- mia mahdollisuuksia. Tehokkuushyödyt saavutetaan ennen kaikkea yhdistyvien kuntien toimintojen uudelleenjärjestämisen tuomien dynaamisten vaikutusten kautta.
2.4.1 Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä
Taloudellisten voimavarojen kokoaminen, suuremman kokonaisuuden kehittämispotenti- aalin hyödyntäminen ja päällekkäisyyksien purkaminen synnyttää tuottavuuden kasvua, jolla voidaan parhaiten turvata palveluiden saatavuus ja laatu väestön ikääntyessä. Se tar- joaa nykyistä paremmat mahdollisuudet myös ruotsinkielisten palvelujen järjestämiselle koko alueella.
Koko aluetta koskevalla yhtenäisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla on alueen ennus- tettu väestönkasvu kestävän kehityksen kannalta parhaiten hallittavissa. Näin voidaan myös parhaiten turvata työperustaisen maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kasvun edellyttämä erityisosaaminen kuntapalveluissa.
Kuntarakenteen muutos mahdollistaa nykyisten palveluverkkojen yhteensovittamisen, tuottavuuden kasvattamisen, kuntalaisten valinnanmahdollisuuksien lisäämisen sekä pal- velujen digitalisoinnin ja tietojärjestelmien integraation. Kuntarakenteen muuttuessa met- ropolikaupungin asukkaiden asema lähipalvelujen käyttäjänä ei muutu.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja järjestämisvastuun muutos avaa mahdol- lisuuden kehittää myös kuntien vastuulla olevia lähipalveluja ja koko palvelutuotantoa kokonaisuudessaan.
2.4.2 Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä pääkaupunki
Sosiaalista kestävyyttä vahvistavan asuntopolitiikan ja yhdyskuntakehittämisen edelly- tykset vahvistuvat, kun päätöksenteko tapahtuu koko toiminnallisen alueen puitteissa.
Myös kilpailukyky- ja elinvoimapolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys- ja kulttuuripalvelujen sekä muiden sosiaalista kestävyyttä vahvistavin toimien kehittämistä ja vuorovaikutusta voidaan parhaiten toteuttaa metropolikaupungin laajuisesti.
Segregaation estäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, vieraskielisten asukkaiden palvelujen turvaaminen ja asuinalueiden etniseen eriytymiseen liittyvien uhkien torjumi- nen edellyttää yhdensuuntaisia toimenpiteitä metropolin ydinalueen laajuisesti, mikä on parhaiten toteutettavissa yhtenäisellä päätöksenteolla.
2.4.3 Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö
Eri maiden kilpailukyky perustuu monessa suhteessa siihen, miten maiden pääkaupungit tai -metropolit menestyvät kilpailussa muiden metropolien kanssa. Metropolialue kyke- nee toimimaan koko Suomen veturina ja pärjäämään kilpailussa muiden metropolien kanssa sillä edellytyksellä, että voimavarat kyetään kokoamaan. Erityisen tärkeää se on metropolin ydinalueella.
Osa kilpailukykytekijöistä on koko maata koskevia makrotason ilmiöitä, osa puolestaan alueellisia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa paikallisesti. Viimeksi mainitut ovat toimin- taympäristötekijöitä, joiden kehittäminen muodostaa metropolikaupungin elinvoima- ja kilpailukykystrategian ytimen.
Metropolialueen kansainvälinen vetovoima nojautuu ensivaiheessa Helsingin tunnettuu- teen ja houkuttelevuuteen, tuotannontekijöiden saatavuuteen sekä toimivaan liiketoimin- taympäristöön ja infrastruktuuriin. Suomen kilpailustrategia voi perustua ns. suhteelliseen etuun siltä osin, kuin kysymys on maan liikennemaantieteellisestä sijainnista. Läheisyys Pietarin markkinoihin ja sijainti Euroopan ja kaukoidän välisen lyhyimmän lentoyhtey- den varrella tarjoavat koko metropolialueelle merkittävän kansainvälisen kilpailuedun.
2.4.4 Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue
Uusi kunta lisää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien asioiden hallitta- vuutta ja luo edellytykset eheyttää merkittävästi alueen yhdyskuntarakennetta. Kuntia yhdistämällä voidaan aluetta kehittää yhtenä kokonaisuutena asukkaiden luontaisten elin- piirien näkökulmasta.
Seudulliset asunto- ja työmarkkinat sekä kaupalliset palvelut edellyttävät seutuläh- töistä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Uusi kunta selkeyttää metropo- lin ydinalueen suunnittelujärjestelmää ja vahvistaa koko metropolialueen aluerakenteen kestävää kehittämistä.
Yhteiskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen vähentää pääs- töjä ja tukee kansallisten ja kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamista.
2.4.5 Strategioiden laatiminen
Tässä yhdistymissopimuksessa hahmotellaan periaatelinjaukset uuden kunnan strategi- aksi ja niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta vuosina 2015–2016.
Palvelualuejaosta ja palveluverkoista tullaan tekemään yksityiskohtainen valmistelu yhdistymishallituksen toimesta metropolikaupungin valtuustolle, joka hyväksyy myös uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmineen loppuvuodesta 2017.
3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset
Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kun- nan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntarakennelain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:
1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Helsingin metropolialueen osalta kuntarakennelain 4 §:ssä Helsingin, Espoon, Van- taan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Hyvinkään, Pornaisten, Tuusulan, Keravan, Järven- pään, Nurmijärven, Mäntsälän, Sipoon ja Vihdin kuntien tulee selvittää yhdistymistä alu- eilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Mainittujen kuntien tulee lisäksi arvioida, muiden selvityksessä vaadittavien asioiden lisäksi kuntien yhdistymisen suhdetta metro- polihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta.
Kuntajakoselvittäjät esittävät Helsingin seudun ydinalueen viiden kunnan (Espoo, Hel- sinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa) yhdistymistä. Tämä kuntarakenteen muutos täyttää kaikki kuntarakennelain 4 §:ssa mainitut edellytykset yhdistettäviksi esitetyissä kunnissa. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy. Viisi kuntaa muodostaa laissa tavoitteeksi ase- tetun työssäkäyntialueen tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen. Yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
4 Uuden kunnan perustaminen
Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2017. Valtiovarainministeriölle esitetään, että ministeriö panee vireille Tuusulan eteläisen, lentokenttäalueelle rajautuvan osan, siirtämistä uuteen kun- taan määräämällä toimitettavaksi kuntarakennelain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kun- tajakoselvityksen. Muutos astuisi voimaan samanaikaisesti uuden kunnan aloittamisen kanssa, eli 1.1.2017.
Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta mää- rätään kuntarakennelain 35 § tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja valtion hallintopiirialueisiin sekä maakuntaan kuin mihin Helsingin kaupunki kuuluu vuonna 2014.
Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntaraken- nelain 36 § mukaisesti uudelle kunnalle.
4.1 Xxxxxx nimi ja vaakuna
Uuden kunnan nimeksi tulee Helsinki. Se ottaa käyttöön kaupunkinimityksen. Uuden kunnan vaakunan valitsee yhdistymishallitus.
4.2 Yhdistymishallitus
Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaisesti yhdistymissopimuksentoi- meenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmiste- lusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhalli- tuksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien val- tuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishal- litukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet.
Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta sii- hen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu.
Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2015–2016 omien kun- tiensa toiminnan johtamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta.
Kuntarakennelain 31 §:n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston pää- töksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymisso- pimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä.
Kuntarakennelain 31 §:n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen.
Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 §:n mää- räystä ja siten myös yhdistymissopimusta.
4.2.1 Yhdistymishallituksen kokoonpano
Yhdistyshallitukseen valitaan (30) jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösään- nöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako perustuu kuntien asukaslukuun (30.4.2014) kuitenkin siten, että kukin yhdistyvistä kunnista saa yhdistymishallitukseen vähintään kaksi paikkaa. Yhdistymishallitukseen tulee Espoolle (6) paikkaa, Helsingille
(15) paikkaa, Kauniaisille (2) paikkaa, Sipoolle (2) paikkaa ja Vantaalle (5) paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon viiden kunnan alueen puolue-
poliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien äänimäärien mukaan siten, että Kan- salliselle Kokoomukselle tulee 9 paikkaa, Vihreälle liitolle 6 paikkaa, Suomen Sosialide- mokraattiselle Puolueelle 5 paikkaa, Perussuomalaisille 3 paikkaa, Vasemmistoliitolle 3 paikkaa, Svenska Folkpartietille 2 paikkaa, Suomen Keskustalle 1 paikkaa ja Kristillis- demokraateille 1 paikkaa.
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi Kansallisen Kokoomuk- sen edustajan, 1. varapuheenjohtajaksi Vihreän liiton edustajan ja 2. varapuheenjohtajaksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen edustajan.
Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen koko- uksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustajat valitaan pääsopi- jajärjestöjen ehdotuksen perusteella.
Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista.
4.2.2 Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa
Yhdistymishallituksessa ja sen toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toi- meenpanosta vastaa nykyisten viiden kunnan kunnanjohtajista koostuva valmistelu- ryhmä. Yhdistymishallituksen esittelijästä, joka on myös valmisteluryhmän puheenjoh- taja päättää yhdistymishallitus. Toimikuntien esittelyvastuut jaetaan valmisteluryhmän jäsenten kesken.
4.3 Yhdistymisen eteneminen
Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteutumisajankohdan väli- senä aikana uuteen kuntaan siirrytään vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti.
5 Uuden kunnan yhdyskuntarakenteen periaatteet
Metropolikaupungin monikeskuksinen rakenne tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Pääkeskuksen tiivistäminen ja kaupunkikeskusten voimistaminen asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittyminä vähentää metropolialueen laajuisen liikkumisen tarvetta ja paran- taa pyöräilyn ja jalankulun asemaa. Monikeskuksisuus selkeyttää joukkoliikennejärjestel- mää ja lisää sen houkuttelevuutta, kun poikittaisyhteydet paranevat. Tiivistyvä rakenne parantaa metropolikaupungin edellytyksiä saavuttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrate- gian 2030 tavoite saada seudusta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Uuden kunnan sisäistä jakoa kotikaupungeiksi kaupunkikeskuksineen valmistelee yhdistymishallitus ja sen vahvistaa uusi valtuusto.
6 Hallinto ja johtamisjärjestelmä
Metropolikaupunki on kuntalain tarkoittama kunta, jonka asukkailla on itsehallinto ja jolla on vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus.
Metropolikaupungin palvelualueille asetetaan kunnan osa-alueen asukkaiden vaiku- tusmahdollisuuksien edistämiseksi ja lähipalvelujen toteuttamisen ohjaamiseksi alueelli- set toimielimet. Nämä ovat valtuuston asettamia alueellisia lautakuntia tai vaaleilla valit- tuja aluevaltuustoja.
Yhdistymishallitus valmistelee valtuustolle esityksen uudesta johtamisjärjestelmästä. Tähän kuuluu myös mahdollinen siirtyminen pormestarimalliin sekä esitys valiokunta- tai puheenjohtajamallin käyttöönotosta (HE kuntalaiksi 44 § ja 31 §).
6.1 Konsernin rakenne ja omistajaohjaus
Metropolikaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määritellyt viranomaiset. Konsernijohdon tehtävänä on juridi- seen kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen, eli kunnan ja sen määräysvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden ohjaaminen.
Uuden kunnan konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet valmistellaan yhdis- tymishallituksen ohjaamassa prosessissa. Päätöksen rakenteesta ja ohjauksesta tekee uuden kunnan valtuusto.
6.2 ICT-toiminto
Metropolikaupungin tietohallinnon hallintomalli on osin keskitetty, osin hajautettu. Stra- teginen tietohallinto toimii osana uuden kunnan keskushallintoa. Strategisen tietohallin- non tehtävänä on määrittää tietohallinnon johtamisen suunta ja toimintatavat ja se vastaa laajemmista useampia toimialoja koskevasta kehittämisestä.
Toimialakohtaisesta tietohallinnosta vastaavat erilliset toimialakohtaiset tietohallin- toyksiköt. Toimialan tietohallinto on ensisijaisesti osa toimialan muuta organisaatiota ja sen tarkempi organisointitapa noudattaa toimialan organisointitapaa. Toimialan tietohal- linto toimii tietohallintoasioissa strategisen tietohallinnon ohjauksessa ja tietohallinnon hallintomallin puitteissa.
Tietohallintoyksiköiden roolia yleisjohdon ja kehittämisen tukena vahvistetaan järjes- tämällä toimialariippumattomat ICT-palvelut keskitetysti erillisessä palvelukeskuksessa.
6.3 Luottamushenkilöhallinto
6.3.1 Valtuusto
Metropolikaupungin korkein päättävä elin on valtuusto, joka vastaa kaupungin toimin- nasta ja taloudesta. Kaupunki toimii yhtenä vaalipiirinä, jotta kuntarakenteen muuttami- sen keskeinen ajatus voimavarojen kokoamisesta ja alueen kokonaisedun huomioon otta- misesta voi toteutua.
Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017. Seuraavat kuntavaalit pidettäneen keväällä 2017 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.2017. Yhdistyvien kuntien valtuustot yhdis- tetään 1.1.–31.5.2017 väliseksi ajaksi siten, että valtuuston jäsenmäärä on 153. Ensimmäi- sen täyden valtuustokauden ajan valtuutettujen lukumäärä on 101. Ensimmäisen kauden valtuusto päättää seuraavan kauden valtuuston jäsenmäärästä.
Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordi- noiva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupungin- hallituksen puheenjohtaja.
6.3.2 Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus johtaa metropolikaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.
Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 19 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksella voi olla jaostoja. Kaupunginhallituksen ja jaostojen työnjaosta säädetään tarkemmin hallintosäännöllä. Jaostojen johtamisesta ja esittelystä säädetään
johtosäännöillä.
6.3.3 Lautakunnat ja muut toimielimet
Uuden kunnan lautakunnista, valiokunnista, johtokunnista ja niiden jaostoista päättää valtuusto yhdistymishallituksen valmistelusta ja esityksestä.
6.4 Lähidemokratia
Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupun- gin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten alueellisia neuvoa-anta- via kansanäänestyksiä, palvelujen käyttäjäraateja, osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia sekä monimuotoista muuta sähköistä osallistumista.
Yhdistymishallitus valmistelee kuntalaisia osallistavalla prosessilla toimintamallin, jossa määritellään kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien muodot uuden kun- nan osa-alueiden kehityksen edistämiseksi ja elinvoiman varmistamiseksi. Tähän kuuluu esitys alueellisten toimielinten roolista lähipalveluiden järjestämisessä valtuuston linjaus- ten mukaisesti ja valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Kotikaupunkien alueval- tuustot/lautakunnat ovat osaa edustuksellista järjestelmää.
Metropolikaupungin tavoitteena on vahvistaa asukkaiden ja alueiden näkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
6.4.1 Aluevaltuusto / -lautakunta
Lähidemokratian toimintamallin valmistelussa otetaan huomioon HE Kuntalaiksi 36 §, joka sisältää säännökset alueellisista toimielimistä. Esityksen mukaan valtuusto voi aset- taa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vai- kuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä.
Käynnissä on myös lainvalmistelu, joka mahdollistaa aluevaltuustojen valinnan suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä. Alueelliset toimielimet voitaisiin valita ensimmäistä kertaa vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä.
Yhdistymishallituksen tehtävänä on valmistella kotikaupunkien alueellisten toimielin- ten valintaa/nimittämistä voimassaolevan lainsäädännön puitteissa, tavoitteena mahdolli- simman vahva asukkaiden lähidemokratian toteuttaminen.
Jos aluelautakunnissa/ -valtuustoissa olisi esimerkiksi 19 jäsentä kussakin, ja lautakun- tia/aluevaltuustoja olisi 15–20, olisi niissä yhteensä 285–380 jäsentä.
6.4.2 Muut osallistumis- ja vaikuttamiskanavat
Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa määritellään osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot.
Valtuusto voi muodostaa koko kuntaa käsittäviä palvelujen käyttäjäraateja ja aluevaltuustot/-lautakunnat vastaavasti oman alueensa palvelujen käyttäjäraateja.
Osallisuuden ja vaikuttamisen keinoja, kuten osallistuvaa budjetointia ja suunnittelua, asukastiloja ja sähköisiä vaikuttamisen keinoja käytetään laajasti ja paikallisiin tarpei- siin soveltaen. Asukasaloitteet ja kunnalliset kansanäänestykset täydentävät demokratian toteutumista isossa kaupungissa. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai yhtä tai useampaa kotikaupunkia koskevana. Kansanäänestys on neuvoa-antava.
6.5 Kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa
6.5.1 Uuden kunnan johto
Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajat jatkavat yhdistyneen kunnan palveluksessa yhdisty- mishallituksen ja uuden kunnan valtuuston johtamisjärjestelmän hyväksymisen yhtey- dessä tarkemmin määrittelemissä tehtävissä.
7.1 Palvelussuhdeturva
Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 §:n mukainen liikkeen- luovutus.
Kun muutos astuu voimaan vuoden 2017 alusta, jolloin henkilöstöä siirtyy uuden kun- nan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta TSL 7 luvun 3 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta eli 31.12.2021 saakka (KRL 29 § 2 mom.).
Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanotta- masta TSL:n 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
Edellä sanottu ei rajoita työnantajan oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta viranhaltijasta tai työntekijästä johtuvilla yksilöperusteilla.
7.2 Palkkausjärjestelmien yhdenmukaistaminen
Uudelle työnantajalle kehitetään omat kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkkausjärjestelmät, joilla korvataan entiset palkkausjärjestelmät.
Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset tehtäväkohtaiset palkat yhteen sovitetaan mah- dollisuuksien mukaan uusien palkkausjärjestelmien mukaisiksi.
Tavoitteena on tasapuolinen tehtäväkohtainen palkka yhtä vaativissa tehtävissä.
Palkkaharmonisointi pyritään toteuttamaan vuoden 2021 loppuun mennessä eli KRL:n mukaisen palvelussuhdeturva-ajan kuluessa.
Uusia palkkausjärjestelmiä aletaan kehittämään heti, kun päätökset uuden kunnan pal- veluista ja niiden järjestämistavoista on tehty.
7.3 Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet
Valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen kuntien henkilöstöpolitiikkaa ryhdytään yhte- näistämään.
Kuntien yhteistyöelinten ja valmisteluvaiheen henkilöstöryhmän työ päättyy, kun uuden kunnan yhteistoimintalain ja kunta-alan sopimusten mukainen yhteistoimintaelin aloit- taa toimintansa.
Henkilöstön edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksessa sen käsitel- lessä henkilöstöä koskevia asioita.
Henkilöstön siirtymissuunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa vuonna 2016. Vuosille 2017–2021 laaditaan kuntastrategia, johon henkilöstöpolitiikan linjaukset sisäl-
tyvät keskeisenä osana .
Avoimeksi tulevien virkojen ja työsuhteiden sekä sijaisuuksien täyttämisen periaat- teista päättää yhdistymishallitus, kuitenkin siten, että henkilöstö rekrytoidaan ensisijai- sesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä.
8.1 Yleiset periaatteet
Metropolikaupungin palveluita kehitetään eri kaupungeissa omaksuttujen parhaiden käy- täntöjen pohjalta. Hyvin toimivat ratkaisut säilytetään, kehittämispotentiaali hyödynne- tään ja uudet kustannustehokkaat palvelut ja palveluprosessit otetaan käyttöön. Palvelui- den saatavuus ja laatu turvataan samantasoisena kaupungin kaikissa osissa.
Metropolikaupungin toimintaa ohjaavan strategian osana on palvelustrategia, jolla lin- jataan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteet sekä palveluverkot. Keskitetty- jen palveluiden ja lähipalveluiden järjestämisen perusperiaatteena on, että mitä useammin palvelua käytetään, sitä lähempänä se toteutetaan. Ne palvelut, joita käytetään hyvin har- voin, voidaan toteuttaa siellä, mihin on toimivat joukkoliikenneyhteydet.
Yhdistymishallituksen keskeinen tehtävä on käynnistää palveluverkkojen sekä palvelui- den tuottamistapojen arviointi koko kaupungin alueella. Kuntalaislähtöisistä palvelupro- sesseista, lähipalvelumalleista, palvelujen sähköistämisestä ja toimialojen rajat ylittävistä yhteispalvelumuodoista laaditaan selvitykset, joiden pohjalta voidaan tehdä päätökset pal- veluverkkojen yhdistämisestä toimialoittain ja alueittain.
Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden elämisen laatu ja hyvinvointi voidaan aina taata kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden vaikuttavuuden ja kus- tannusten on oltava optimaalisessa suhteessa keskenään. Tämän edellytyksenä on, että painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, tukien omatoimisuutta ja toimintakyvyn säilymistä.
Asiakaslähtöisyyden toteutuminen käytännössä pyritään varmistamaan valinnanva- pautta lisäämällä ja ottamalla käyttöön erilaiset käyttäjädemokratian sovellukset. Moni- kanavaisen palveluverkoston ja uusien palvelukonseptien kehittämisen mittareina ovat kustannustehokkuus, vaikuttavuus, laatu ja saavutettavuus.
Kestävän talouden kannalta tavoitteena on palvelujen toteuttaminen merkittävästi nykyistä kustannustasoa edullisemmin.
Uuden kunnan muodostaminen antaa nykyistä vahvemman perustan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle. Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen koko- aminen yhden johdon alaisuuteen uuden kunnan kaupunkitasolle ja vahva koordinointi palvelujen tuottamisessa ja henkilöstön rekrytoinnissa parantaa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Opetustoimen hallintoon asetetaan erilliset toi- mielimet kumpaakin kansalliskielen kieliryhmää varten, eli sivistyslautakunnan opetus-
toimen toimikunnat. Toimikuntien jäsenet valitaan asianomaiseen kieliryhmään kuulu- vista henkilöistä.
8.2 Lähipalvelut ja keskitetyt palvelut
Metropolikaupunkia koskevan esityksen keskeisenä ajatuksena on yhdistää viiden kun- nan voimavarat, alue ja palvelutuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi. Asukaslähtöisyyden periaate merkitsee palveluiden käyttäjien näkökulman korostumista: palveluiden käyttöti- heys ja saavutettavuus määräävät, mitkä palvelut toteutetaan metropolikaupungin, mitkä palvelualueiden tasolla.
Yhdistymishallitus päättää palveluverkkojen kehittämisestä sekä lähipalveluiden ja kes- kitettyjen palveluiden määrittämisestä.
8.2.1 Lähipalvelut
Lähipalveluita tarjotaan palvelualueilla, sähköisinä palveluina tai kotiin annettavina pal- veluina.
Lähipalveluita tyypillisesti ovat varhaiskasvatus, perusopetus, lähikirjastot, nuorisoti- lat sekä lähiliikuntapalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuun piiriin kuu- luvia lähipalveluja ovat mm. neuvolatoiminta, lähiterveyspalvelut, kouluterveydenhuolto ja ikäihmisten lähipalvelut.
8.2.2 Keskitetyt palvelut
Keskitetyt palvelut ovat tyypillisesti harvoin käytettäviä palveluita, jonka vuoksi ne eivät ole sidottuja palvelualueisiin.
Metropolikaupungin tasolla toteutettavia palveluja voivat olla mm. suuret liikuntalai- tokset, kulttuuripalvelut, toisen asteen koulutus, taiteen perusopetus ja työllisyyspalvelut. Segregaation ehkäisemiseen liittyvät toimet, kilpailukyvystä huolehtiminen ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ovat koko metropolikaupunkia koskevia asioita.
Myös maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät tehtävät hoidetaan metropo- likaupungin tasolla. Uuden kunnan syntyminen vähentää merkittävästi tarvetta siirtää tiettyjä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään liittyviä tehtäväkokonaisuuksia mahdollisesti perustettavalle metropolihallinnolle.
8.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämääränä on toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Tähän pyritään mahdollisimman laajalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta viidelle sosi- aali- ja terveysalueelle (sote-alue), jolloin kuntien vastuulle jää palveluiden tuottaminen kuntayhtymän jäsenkuntana tai tuottamisalueen vastuukuntana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen mukaan sotealue laatii palve- lujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen, jonka valmistelussa STM:ää on kuultava. Päätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja tuotta- misalueen vastuukunnat sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentami- nen, keskeiset periaatteet ostopalveluille, laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt, lähi- palvelujen varmistaminen sekä kielelliset oikeudet.
Tuottamisvastuun edellytyksenä on riittävät voimavarat ja kyky vastata sosiaali- ja ter- veyspalveluista yhtenä kokonaisuutena siten kuin laissa tarkemmin määritellään. Tuottami- nen voi tapahtua omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Teemallisia tuottajakuntayhtymiä ei voida muodostaa.
Uusi kunta, metropolikaupunki, muodostuu viidestä nykyisestä kunnasta, jotka kuulu- vat eteläiseen sote-alueeseen. Metropolikaupungin väestöpohja on merkittävä ja sen alueella saadaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut integroitua kokonaisvaltaisesti. Metropolikau- punki myös täyttää kaikki asetettavissa olevat tuottamisvastuun kriteerit.
Sote-uudistuksen tavoitteet saavutettaisiin parhaiten siten, että metropolikaupunki olisi tuottamisvastuullinen toimija nykyisten viiden kunnan alueella. Tämä mahdollisuus tulisi sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin.
Vaihtoehtoisesti metropolikaupunki voisi olla tuottamisvastuualueen vastuukunta, jol- loin sote-integraation piiriin tulisi koko Hyks-sairaanhoitoalue.
Metropolikaupunki vastaisi alueellaan kaikista lainsäädännön kunnille antamista teh- tävistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisprosessit, samoin kuin vastuu- alueen päätöksenteko ja johtaminen olisivat uuden kunnan perustoimintaa. Tällöin väl- tyttäisiin kuntayhtymähallintoon liittyvistä ohjattavuusongelmista. Metropolikaupungin ja eteläisen sote-alueen muodostama järjestäjä-tuottajamalli tarjoaisi tasapainoisen neu- votteluasetelman järjestämispäätöstä laadittaessa, ja se takaisi parhaalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteiden toteutumisen.
9.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä
Kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti, eivätkä tee valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen merkittäviä uutta kuntaa sitovia ja yhdistymissopimuksen vastaisia päätöksiä. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta tai käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen.
Jos yhdistymispäätöksen jälkeen ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan ja määrältään merkittävään käyttötalous- tai investointimenojen lisäykseen, asia on käsi- teltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa.
Yhdistymishallituksessa sovitaan kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2015- 2016.
9.2 Valtion yhdistymisavustuksen käyttö
Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 8 miljoo- naa euroa. Yhdistymisavustuksesta maksetaan ensimmäisenä vuotena 40% ja ja toisena ja kolmantena vuotena 30 %.
Yhdistymisavustus käytetään kokonaan ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen. Yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2015–2016 jaetaan Espoon, Helsingin,
Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan kesken kuntien asukasluvun suhteessa.
9.3 Valtionosuuksien muutos liitostilanteessa
Valtionosuuksien yhteismäärä vuoden 2015 alustavien tietojen mukaan kasvaa metropo- likaupungin kunnissa 0,21% eli 915 636 euroa. Pääosa muutoksesta koostuu verotulota- sauksesta.
9.4 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet
Taloudenhoidolla pyritään luomaan edellytykset metropolikaupungin vision toteuttami- seen. Uusi kunta on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla tule- vaisuuteen suuntautuva kaupunki, jossa kyetään huolehtiman asukkaiden hyvinvoinnista kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla.
Pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tuottavuuden lisäämiseksi palvelu- verkkoja optimoidaan, hallinnollisia ja palveluiden tuottamiseen liittyviä päällekkäisyyk- siä puretaan ja palveluprosesseja kehitetään. Kuntien omia tuottavuusohjelmia ja tasapai- nottamissuunnitelmia hyödynnetään ja niissä kehitettyjä malleja otetaan käyttöön koko kaupungin toiminnassa.
Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018–2020 taloussuunnitelman. Resurssienkäyttö nojautuu odotekustannuslaskelmien mukaisen säästöpotentiaalin hyödyntämiseen.
Yhdistymishallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi myös uuden kunnan ja kunta- konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet.
10 Yhdistymisen muut järjestelyt
10.1 Vaikutus kuntien yhteistoimintaan
Metropolikaupunkiin yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa kos- kevat sopimukset päätyvät 31.12.2016, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen toisin sovita.
Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. Mikäli kuntien yhdistyminen johtaa lakisääteisten aluerajojen muutostarpeeseen, tekee yhdistymishallitus lakimuutosta koskevan esityksen valtioneuvostolle.
10.2 Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen
Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kun- tajakoa vastaavaksi 1.1.2017 alkaen.
10.3 Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat
Viiden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien ja muiden yhtei- söjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tar- vittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 §:n edellyttämällä tavalla.
10.4 Yhdistymisen seuranta
Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahdesti kaudella 2016–2020. Arvioititulosten perus- teella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia.
10.5 Yhdistymissopimuksen muuttaminen
Tätä yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, eli 31.12.2016 saakka, jos olosuhteet muut- tuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituk- senmukaista.