Perhevapaauudistuksen toteuttaminen KVTES-sopimuksessa
Perhevapaauudistuksen toteuttaminen KVTES-sopimuksessa
Sisällysluettelo
Perhevapaauudistuksen toteuttaminen KVTES-sopimuksessa
1
1. Lainsäädännössä toteutettu perhevapaauudistus 1
1.1 Muutoksia sairausvakuutuslakiin 1
1.2 Muutoksia työsopimuslakiin 2
2. Perhevapaauudistuksen toteutus KVTES-sopimuksessa 4
3. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 7 § Perhevapaauudistus 4
4. KVTES:n, allekirjoituspöytäkirjan liitteen uusien perhevapaamääräysten voimaantulo ja soveltamisala 5
5. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteen soveltaminen ja perhevapaauudistuksen johdosta muuttuvat määräykset 5
5.1 Allekirjoituspöytäkirjan liitteen muut kuin V luvun määräykset 5
5.2 Allekirjoituspöytäkirjan liitteen V luvun määräykset 7
5.3 KVTES V luvun 10 § Opintovapaa 12
1. Lainsäädännössä toteutettu perhevapaauudistus
Lainsäädännössä on toteutettu laaja perhevapaauudistus, jonka johdosta mm. sairausva- kuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilo- malakia on muutettu. Lakimuutokset astuvat voimaan 1.8.2022. (Lainsäädännön voi- maantulon osalta ks. siirtymämääräykset kunkin sovellettavan lain osalta.)
Lainsäädännön osalta tähän on koottu joitakin työnantajien kannalta keskeisiä lainkohtia. Lakimuutoksen osalta ks. HE 129/2021. Lainsäädännössä toteutetusta perhevapaauudis- tuksesta tietoa löytyy esimerkiksi osoitteista xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx ja xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx
Perhevapaauudistuksen yhteydessä perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja terminologia muuttuvat. Äitiysvapaata ja isyysvapaata ei jatkossa enää ole, näiden tilalle tulevat ras- kausvapaa ja vanhempainvapaa.
1.1 Muutoksia sairausvakuutuslakiin
Elokuussa 2022 voimaan tulevan sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaan vakuute- tulla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada
raskausrahaa. Raskausvapaan 40 arkipäivää tulee pitää yhtäjaksoisesti (ks. SVL 9:2). Xxxxxxxxxxxxxxxx alkaa vakuutetun hakemuksen perusteella aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausraha- kausi alkaa kuitenkin aina viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta arkipäi- västä (ks. SVL 9:2).
Elokuussa 2022 voimaan tulevan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaan oikeus vanhempainrahaan on
- lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja
- enintään neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien vakuutetulla, joka on tunnustanut vanhemmuuden äitiyslain (253/2018) xxx isyys-
lain (11/2015) mukaisesti
- vakuutetulla, joka adoptoi muun kuin aviopuolisonsa lapsen, jos hän on otta- nut lapsen hoitoonsa adoptiotarkoituksessa ja hänelle on myönnetty adoptio- lupa niissä tilanteissa, joissa lupa adoptiolain (22/2012) mukaan edellytetään
- jos lapsen vanhempainrahaan oikeutetut vanhemmat tai toinen vanhemmista kuolee, lapsen hoidosta vastaavalla vakuutetulla on oikeus käyttämättä oleviin vanhempainrahapäiviin
On hyvä huomioida hallituksen esityksen 129/2021 vp. s.124 koskien sairausvakuu- tuslain 9 luvun 5 §:n perusteluja: ”Pykälän 3 momentissa säädettäisiin adoptionhaki- jan ja adoptiovanhemman vanhempainrahaoikeudesta. Säännös ei koskisi niin sanot- tuja perheen sisäisiä adoptioita eli tilanteita, kun henkilö adoptoi aviopuolisonsa xxx- xxx. Näissä tilanteissa sovellettaisiin 1 momentin mukaista pääsääntöä eli oikeus vanhempainrahaan syntyisi vanhemmuuden vahvistamisen myötä kuten voimassa olevan lain mukaan.”
Elokuussa 2022 voimaan tulevan sairausvakuutuslain 9 luvun 6 §:n mukaan vanhem- painrahaa maksetaan lasta kohti enintään 320 arkipäivää. Molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää tästä puolet eli molemmilla vanhemmilla on oma 160 vanhempain- rahapäivän kiintiö. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan useampia lapsia kerralla, vanhempainrahaa maksetaan lisää 84 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Katso lisätietoja ja poikkeukset sairausvakuutuslaki 9 luku 6 §.
Elokuussa 2022 voimaan tulevan sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentin mu- kaan vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa maksetaan samalta ajalta saman lapsen perusteella pääsääntöisesti vain yhdelle vakuutetulle. Tästä poiketen vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voidaan kuitenkin maksaa vakuu- tetuille samalta ajalta saman lapsen perusteella enintään 18 arkipäivältä. Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan samalla kertaa yhtä useampi, vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voidaan maksaa vakuutetuille samalta ajalta samojen lasten pe- rusteella edellä todetun lisäksi enintään 90 arkipäivältä yhtä useampaa lasta kohti.
Laki mahdollistaa sen, että vanhemmille voidaan maksaa samanaikaisesti vanhem- painrahaa lapsen syntymän yhteydessä (ks. HE 129/2021 vp s. 130–131).
1.2 Muutoksia työsopimuslakiin
Työntekijöiden oikeudesta perhevapaisiin on säädetty työsopimuslain (55/2001) 4 lu- vun 1 §:ssä. Viranhaltijoiden oikeus perhevapaisiin on säädetty kunnan ja hyvinvointi- alueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 §:ssä, jossa viitataan työsopimus- lain 4 luvun 1 §:ään.
1.2.1 Raskausvapaa ja vanhempainvapaa
Raskaana olevalla työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus saada vapaaksi työstä sai- rausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitetut raskausrahapäivät (ks. TSL 4:1.1.1 ja KVhL 29 §). Tällöin puhutaan raskausvapaasta.
Raskaussuojeludirektiivillä (NDir 92/85/ETY) turvataan raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Raskaussuoje- ludirektiivin mukaan äitiyslomaan pitää sisältyä vähintään kahden viikon pakollinen äitiysloma, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ajoittuu ennen ja/tai jälkeen synnytyksen.
Raskaana olevan ja äskettäin synnyttäneen henkilön suojelu on otettu huomioon myös kansallisessa lainsäädännössä. Elokuussa 2022 voimaan tuleva työsopimus- lain 4 luvun 2 § rajoittaa työntekijän/viranhaltijan työskentelyä seuraavasti: ”Työnte- kijä saa työnantajan suostumuksella tehdä 14 viikon aikana raskausvapaan alkami- sesta lukien vain työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen tur- vallisuutta. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää tänä aikana tehtävä työ. Työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen.”
Raskaana olevan suojelun osalta on tärkeä muistaa, että sairausvakuutuslain 9 luvun 9 §:n mukaan raskaana olevalla ja synnyttäneellä vanhemmalla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtä- jaksoisesti vähintään 105 arkipäivän ajalta. Synnyttäneellä vanhemmalla on oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtäjaksoisesti 105 arkipäivältä myös silloin, kun lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksen jälkeen.
Työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut vanhempainrahapäivät (ks. TSL 4:1.1.3 ja KVhL 29 §). Tällöin puhutaan vanhempainvapaasta.
Lainsäädännön mukaan työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, jotka ovat vähintään 12 arkipäivän mittaisia. Jos työnteki- jällä/viranhaltijalla on oikeus vanhempainrahaan toisen tai useamman lapsen perus- teella, työntekijä/viranhaltija voi saman kalenterivuoden aikana pitää enintään neljä vanhempainvapaajaksoa. (ks. TSL 4:1.3 ja KVhL 29 §).
Elokuussa 2022 voimaan tulevan työsopimuslain 4 luvun 7 b §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työn- tekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintaky- kyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työn- tekijällä/viranhaltijalla on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun hen- kilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuh- teessa olevaa.
Työsopimuslain 4 luvun 7 b §:n 2 momentin mukaan työntekijän on ilmoitettava työn- antajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perus- teesta.
2. Perhevapaauudistuksen toteutus KVTES-sopimuksessa
KVTES- sopimus on sisältänyt ja sisältää edelleen useita määräyksiä, joita sovelle- taan työntekijöihin/viranhaltijoihin, joilla on oikeus perhevapaisiin. Näihin määräyksiin on laissa toteutettujen elokuussa 2022 voimaan tulevien uudistusten johdosta tehty useita muutoksia. Muutosten tekeminen on ollut välttämätöntä, koska mm. lainsää- dännön terminologia ja perhevapaisiin oikeutettujen edut ovat lainsäädännössä mer- kittävästi muuttuneet.
Uudistus on toteutettu KVTES-sopimuksessa siten, että:
• Työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta uutta lainsäädäntöä, sovelletaan KVTES- sopimuksen eri luvuissa olevia ns. vanhoja perhevapaita määräyksiä. Näihin KVTES:n luvuissa oleviin määräyksiin on joiltakin osin tullut sopimusratkai- sussa muutoksia.
• Työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin sovelletaan uutta 1.8.2022 voimaan tulevaan lainsäädäntöä, sovelletaan ns. uusia perhevapaita koskevia määräyksiä, jotka kaikki on koottu allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen. Kussakin KVTES:n luvussa ns. vanhan määräyksen kohdalle on tehty merkintä *), jossa muistutetaan uusien määräysten voimaantuloajankohdasta ja ohjataan katsomaan soveltuva määräys allekirjoituspöytäkirjan liitteestä.
3. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 7 § Perhevapaauudistus
Allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä on tuotu esiin perhevapaauudistuksen johdosta muutetut sopimusmääräykset, joita ovat:
• I luku 4 § 1 momentti,
• II luku 13 § 2 momentti,
• IV 4 § 3 kohta,
• IV luku 7 § 5 momentti ja soveltamisohje,
• IV luku 14 § 2 momentti,
• IV luku 16 § 4 momentti,
• IV luku 22 § 3 momentti,
• V luku 4–8 §,
• V luku 10 §,
• VIII luku 5 § 3 momentti soveltamisohje,
• liite 5 4 § soveltamisohje ja
• liite 12 11 § soveltamisohje
Uudet määräykset on koottu kokonaisuudessaan allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen. Ns. vanhat määräykset ovat KVTES-sopimuksen eri luvuissa ja niitä sovelletaan työntekijöihin/viranhaltijoihin, joiden lapsi syntyy ennen perhevapaauudistusta koske- van lainsäädännön voimaantuloa.
Allekirjoituspöytäkirjan liitteen kirjauksia sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonot- topäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan mainittujen määräysten aikaisempia muo- toja. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhem- painpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022, sovelletaan edellä mainittujen määräysten aikaisempia muotoja.
4. KVTES:n, allekirjoituspöytäkirjan liitteen uusien perhevapaamääräysten voimaan- tulo ja soveltamisala
Uusien perhevapaamääräysten voimaantuloajankohta on kirjoitettu sekä allekirjoitus- pöytäkirjaan että sen liitteeseen.
Allekirjoituspöytäkirjan liitteen määräysten soveltamisen ajankohta on yhdenmukai- nen sairausvakuutuslakiin (viittausmääräys) sisältyvän siirtymämääräyksen kanssa. Allekirjoituspöytäkirjan liitteen määräyksiä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytys- aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Työntekijään/viranhaltijaan sovelletaan uusia perhevapaamääräyksiä vain tilan- teessa, joissa häneen sovelletaan perhevapaauudistuksen johdosta muutettua lain- säädäntöä. Työntekijä/viranhaltija on velvollinen pyynnöstä antamaan työnantajalle selvityksen/todistuksen siitä sovelletaanko häneen vanhaa vai uutta lainsäädäntöä.
5. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteen soveltaminen ja perhevapaauudistuksen johdosta muuttuvat määräykset
Allekirjoituspöytäkirjan liite sisältää kootusti kaikki elokuussa 2022 voimaan tulevat perhevapaita koskevat sopimuskohdat. Allekirjoituspöytäkirjassa ja sen liitteessä on tuotu esiin kaikki muuttuneet perhevapaita koskevat sopimuskohdat.
5.1 Allekirjoituspöytäkirjan liitteen muut kuin V luvun määräykset
KVTES I luvun 4 §:n 1 momentissa on muutettu termistö perhevapaauudistusta vas- taavaksi. Määräystä on laajennettu koskemaan myös vanhempainvapaaetuuksia.
Muutetun KVTES II luvun 13 §:n 2 momentin mukaan tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta enna- kolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Vuo- xxxxxxx ja raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän/viranhaltijan raskaus- ja van- hempainvapaan yhteensä 105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää lu- kuun ottamatta sekä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän/viranhalti- jan 105 ensimmäistä vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta tulospalkkion seu- rantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vastaa- vassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä.
Tulospalkkiota koskeva määräys on laajennus määräyksen aikaisempaan muotoon verrattuna.
KVTES IV luvun 4 §:n 3 kohtaan on tehty perhevapaauudistuksesta johtuneet termien muutokset sekä lisätty työssäolon veroiseksi ajaksi työsopimuslain 7 b §:n tarkoit- tama omaishoitovapaa. Työntekijällä ja viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7 b
§:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien.
KVTES IV luvun 7 §:n 5 momentissa on huomioitu vuosilomalain muutokset. KVTES IV luvun 7 §:n 5 momentin mukaan vuosilomaa ei saa ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta määrätä raskausvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainva- paaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaa- päivän ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi antaa 1–4 momentissa tai 8 §:n 2 ja 4 momenteissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan an- taa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun viranhaltija/työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.
Soveltamisohjetta on muutettu seuraavasti:
“Vanhempainvapaapäivillä tarkoitetaan arkipäiviä (ma-la poisluettuna arkipyhät).
Vuosiloma voidaan antaa raskausvapaaseen oikeutetun viranhalti- jan/työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana ja muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhalti- jan/työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma- aika ei pidennä jäljellä olevaa vanhempain-/hoitovapaata.
Kuuden kuukauden ajanjakso lasketaan siitä, kun viranhaltija/työntekijä on käyttänyt ensimmäiset 105 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää tai ensimmäiset 105 vanhempainvapaapäivää.
Jos viranhaltija/työntekijä on työssä vanhempainvapaajaksojen välillä, työssäolojaksoille voidaan määrätä vuosilomaa 1–4 momentissa tarkoi- tetulla tavalla riippumatta siitä, kuinka monta raskaus- tai vanhempain- vapaapäivää viranhaltija/työntekijä on käyttänyt.
Siltä osin kuin kyse on viranhaltijalle/työntekijälle myönnetystä muusta pitkäaikaisesta virka-/työvapaasta kuin raskausvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105:n ensimmäisestä raskaus- ja vanhempain- vapaapäivästä tai muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhalti- jan/työntekijän 105:n ensimmäisestä vanhempainvapaapäivästä, vuosi- loma voidaan antaa virka-/työvapaan aikana, kuitenkin 11 §:stä (vuosilo- man siirto työkyvyttömyyden johdosta) ilmenevin poikkeuksin. Ellei 8 §:n 2 momentin perusteella muusta sovita, vuosiloma on tällöin annettava viimeistään lomavuotta seuraavana vuonna 30.4. mennessä, vaikka vi- ranhaltija/ työntekijä olisikin esim. harkinnanvaraisella virka/työvapaalla, em. 105 vanhempainvapaapäivän ylittävällä vanhempainvapaalla, hoito- vapaalla tai opintovapaalla. Edellä mainittu virka-/työvapaa keskeyte- tään vuosiloman ajaksi.”
Synnyttäneen työntekijän kohdalla 105 ensimmäisellä raskaus- ja vanhempainvapaa- päivällä tarkoitetaan yhteensä 105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää (40 raskausvapaapäivää ja 65 vanhempainvapaapäivää).
KVTES IV luvun 14 §:n 2 momentin 1 kohtaan, 16 §:n 4 momenttiin ja 22 §:n 3 mo- menttiin on tehty perhevapaauudistuksesta johdosta terminologiset muutokset. Li- säksi KVTES IV luvun 14 §:n 2 momentin 1 kohtaan on lisätty omaishoitovapaa.
KVTES VIII luvun 5 § 3 momentin soveltamisohjeeseen on lisätty vanhempainvapaa.
KVTES liitteen 5 4 §:n soveltamisohjeeseen on tehty perhevapaauudistuksesta joh- dosta terminologiset muutokset ja on laajennettu koskemaan myös vanhempainva- paata.
KVTES liitteen 12 11 §:n soveltamisohjetta on laajennettu koskemaan myös vanhem- painvapaata.
5.2 Allekirjoituspöytäkirjan liitteen V luvun määräykset
KVTES V luvun 4 §:ään ja sen soveltamisohjeeseen on perhevapaauudistuksen joh- dosta muutettu äitiys- ja isyysvapaa raskaus- ja vanhempainvapaaksi. Lisäksi 4 § 2 momentista on poistettu kohta, jonka mukaan aiemmin jos kunta/kuntayhtymä me- netti viranhaltijan/ työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuu- luvan etuuden, 7 ja 8 §:n mukaisia palkkaetuja vähennettiin menetystä vastaavalla määrällä. Tämän kohdan sijaan on tullut raskausvapaan palkallisuutta koskeva KVTES V luvun 7 § 1 momentin 4 kohta sekä KVTES V luvun 8 § 1 momentin 4 kohta. Näiden kohtien mukaan raskausvapaa tai vanhempainvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa raskausrahan tai vanhempainrahan, johon viranhaltija/työnte- kijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
KVTES V luvun 5 §:ään on tehty perhevapaauudistuksen johdosta terminologiset muutokset. Lisäksi KVTES V luvun 5 §:n 1 momenttiin on muutettu kunnallisesta vi- ranhaltijasta annetun lain nimi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetuksi laiksi.
KVTES V luvun 5 §:n 2 momentista poistettiin vanhempainvapaa, joka siirrettiin 3 mo- menttiin. Vanhempainvapaa poistettiin palkattomien vapaiden joukosta, koska uusien määräysten mukaan vanhempainvapaa on osin palkallista. Lisäksi 2 momenttiin on lisätty työsopimuslain mukainen omaishoitovapaa, joka on palkaton.
KVTES V luvun 5 §:ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan vanhempainvapaa on palkatonta, jollei toisin ole määrätty. KVTES V luvun 5 §:n aiempi 3 momentti on siirretty 4 momentiksi. Lisäksi kyseiseen momenttiin on tehty perhevapaauudistuk- sesta johtuvat terminologiset muutokset. On hyvä huomioida, että KVTES V luvun 5
§:n 2 ja 3 momentilla on yhteinen soveltamisohje.
KVTES V luvun muuttuneen 6 §:n mukaan työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan raskausvapaata ja vanhempainvapaata haettaessa, milloin ja millä tavoin jaksottaen perheen on tarkoitus käyttää raskausvapaata ja vanhempainvapaata. Määräys kos- kee kaikkia työntekijöitä/viranhaltijoita, jotka hakevat raskaus- ja/tai vanhempainva- paata. Vapaita haettaessa on pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle perheen kokonais- suunnitelma siitä, kuinka perhe kokonaisuudessaan on suunnitellut käyttävänsä ras- kaus- ja vanhempainvapaata.
Raskausvapaan palkallisuudesta on sovittu KVTES V luvun 7 §:ssä. KVTES V luvun 7 §:n 1 momentin mukaan raskaana olevalla viranhaltijalla/työntekijällä, jolla on sai- rausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n (viittausmääräys) mukainen oikeus raskausrahaan on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy raskausvapaan 40 arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1. viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa vä- littömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. raskausvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutus- laissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta ja
4. raskausvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa raskausrahan, johon viran- haltija/työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Esimerkki 1
Työntekijä on hakenut raskausvapaata 3.10.2022–18.11.2022 väliselle ajalle (40 arkipäivää). Työntekijä täyttää KVTES V luvun 7 §:n palkalli- sen raskausvapaan edellytykset. Työnantaja maksaa työntekijälle palk- kaa ajanjaksolta 3.10.2022–18.11.2022 (sisältäen sunnuntait ja arkipy- hät).
Kaikkien KVTES V luvun 7 §:n 1 momentin ehtojen tulee täyttyä, jotta raskausvapaa on palkallista. KVTES V luvun 7 § 1 momentin 1–3 kohdat vastaavat sisällöllisesti aiempia äitiysvapaan palkallisuudelle asetettuja ehtoja. Palkallisen raskausvapaan ajanjakso lasketaan samalla tavoin kuin aikaisemmin äitiysvapaan palkallinen ajan- jakso. Palkka siis maksetaan koko 40 arkipäivää sisältävältä ajanjaksolta.
KVTES V luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan raskausvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa raskausrahan, johon viranhaltija/työntekijä on sairausvakuu- tuslain nojalla oikeutettu. Työnantajan tulee siis saada ajalta, jolta työnantaja maksaa KVTES V luvun 7 §:n 1 momentin mukaan palkkaa, maksettua palkkaa vastaava osa päivärahasta, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain mukaan oikeutettu. Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan neljä (4) ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin. Tällainen tilanne voi tulla esim. silloin, jos työntekijä/viranhaltija ei hae raskausrahaa sairausvakuutuslain mu- kaisessa määräajassa eikä Kela tästä syystä myönnä hänelle raskausrahaa. Työn- antajan on hyvä muistuttaa raskausvapaata hakevaa työntekijää/viranhaltijaa hake- maan raskausraha Kelalta.
KVTES V luvun 7 §:n 2 momentti vastaa sisällöllisesti aiempaa äitiysvapaan palkalli- suutta koskenutta KVTES V luvun 7 §:n 2 momenttia. Kyseiseen momenttiin on muu- tettu terminologia vastaamaan perhevapaauudistuksen terminologiaa.
Vanhempainvapaan palkallisuudesta on sovittu KVTES V luvun 8 §:ssä. KVTES V luvun 8 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä, jolla on sairausvakuutus- lain 9 luvun 5 §:n (viittausmääräys) mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 en- simmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1. viranhaltija/työntekijä on ollut ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa välittö- mästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja
2. vanhempainvapaata on haettu vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan aiot- tua alkamista. Jos haetun vanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle vanhempainvapaalle on, että sitä haetaan vähintään
kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettä- västä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa ja
3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen synty- mästä tai todistus adoption pätevyydestä ja
4. vapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon viranhal- tija/työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Kaikkien KVTES V luvun 8 §:n 1 momentin 1–4 kohdan ehtojen tulee täyttyä, jotta vanhempainvapaa on palkallista.
Vanhempainvapaan 32 ensimmäisellä arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahakauden 32 ensimmäistä arkipäivää.
KVTES V luvun 8 §:n mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen ei ole oikeutta henkilöillä, joille vanhempi on luovuttanut oman kiintiönsä vanhempainrahapäiviä sai- rausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n perusteella.
Palkallisen vanhempainvapaan ajanjakso lasketaan samoin kuin raskausvapaan pal- kallista aikaa määriteltäessä ja aiemman KVTES V luvun 7 §:n äitiysvapaan palkalli- suutta koskevassa määräyksessä. (Vrt. aiemmassa määräyksessä isyysvapaan ajalta palkka maksettiin vain arkipäiviltä.)
Esimerkki 2
Työntekijä on hakenut vanhempainvapaata ajalle 3.10.2022– 31.12.2022. Vanhempainvapaasta palkallista on 32 ensimmäistä arki- päivää sisältävä ajanjakso. Sen jälkeen vanhempainvapaa on palka- tonta. Työntekijä täyttää palkalliselle vanhempainvapaalle KVTES V lu- vun 8 §:ssä asetetut ehdot. Työntekijälle maksetaan hänen varsinainen palkkansa ajalta 3.10.2022–9.11.2022 (sisältää 32 arkipäivää), jonka jälkeen vanhempainvapaa on palkatonta.
Esimerkki 3
Raskaana oleva työntekijä on hakenut raskausvapaata 3.10.2022– 18.11.2022 väliselle ajalle (40 arkipäivää) ja vanhempainvapaata ajalle 19.11.2022–31.3.2023 (110 arkipäivää). Työntekijä täyttää KVTES V luvun 7 §:n palkallisen raskausvapaan edellytykset sekä KVTES V lu- vun 8 § palkallisen vanhempainvapaan edellytykset. Työnantaja mak- saa työntekijälle raskausvapaan palkkaa ajanjaksolta 3.10.2022– 18.11.2022 (40 arkipäivää sisältävä ajanjakso) ja vanhempainvapaan palkkaa ajanjaksolta 19.11.–28.12.2022 (32 arkipäivää sisältävä ajan- jakso). Molemmat ajanjaksot sisältävät sunnuntait ja arkipyhät.
KVTES V luvun 8 §:n määräyksessä edellytetyt hakuajat vastaavat työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n 1 momentin säännöstä.
KVTES V luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä tai todistus adoption pätevyydestä.
Elokuussa 2022 voimaan tulevan sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan adoptionhakijan tai adoptiovanhemman hakiessa vanhempainrahaa, hänen on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetun adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antajan todistus. Jos lapsi adoptoidaan vieraasta valtiosta Suomeen
ilman palvelunantajaa, hakijan on esitettävä selvitys lapsen adoptiosta ja hoitoon ot- tamisesta.
KVTES V luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan vanhempainvapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon viranhaltija/työntekijä on sairausva- kuutuslain nojalla oikeutettu. Työnantajan tulee siis saada ajalta, jolta sen tulee mak- saa KVTES V luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti palkkaa, palkkaa vastaava osuus päivärahasta, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain mukaan oikeutettu. Jos työnantaja on maksanut vanhempainvapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan neljä
(4) ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin. Tällainen tilanne voi tulla esim. silloin, jos työntekijä/viranhaltija ei hae vanhempainrahaa sairausva- kuutuslain mukaisessa määräajassa eikä Kela tästä syystä myönnä hänelle vanhem- painrahaa. Työnantajan on hyvä muistuttaa vanhempainvapaata hakevaa työnteki- jää/viranhaltijaa hakemaan vanhempainraha Kelalta.
KVTES V luvun 8 § 2 momentissa isyysvapaa on muutettu vanhempainvapaaksi. KVTES V luvun 8 § 2 momentin soveltamisohjetta on muutettu korvaamalla päivä- ja isyysraha vanhempainrahalla.
KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 1 kappaleen mukaan vanhempainvapaa on palkal- lista vain siltä osin kuin työntekijä/viranhaltija pitää palkallisen vanhempainvapaan yh- täjaksoisesti. Vanhempainvapaata, jonka ajalta työnantaja maksaa palkkaa, ei saa pääsääntöisesti jakaa useaan osaan. Tällä määräyksellä ei rajoiteta työntekijän/viran- haltijan oikeutta jaksottaa vanhempainvapaataan useaan osaan, jos vanhempainva- paan ajalta ei makseta palkkaa.
KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 2 kappaleen mukaan viranhaltijalla/työntekijällä, joka pitää 7 §:n mukaisen palkallisen raskausvapaan, on oikeus 8 §:n mukaiseen pal- kalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vanhempainvapaan välittömästi raskausvapaan jälkeen, yhdenjaksoisena. Viranhaltijan/työntekijän, joka pitää ras- kausvapaata, tulee pitää vanhempainvapaa heti raskausvapaan jälkeen saadakseen vanhempainvapaalta palkan. Palkallisen vanhempainvapaan tulee olla KVTES V lu- vun 8 §:n 3 momentin 1 kappaleen mukaisesti yhtäjaksoinen. KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 2 kappaleen tarkoituksena on suojella raskaana olevaa ja äskettäin synnyt- tänyttä työntekijää/viranhaltijaa ja taata hänelle mahdollisuus toipua synnytyksestä sekä hoitaa lasta. (Kts. edellä kohta 1.2.1, jossa on tuotu esiin, että lainsäädännön mukaan synnyttävälle tulee antaa riittävä aika toipua synnytyksestä ennen työhön pa- luuta.)
KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 3–4 kappaleissa on poikkeukset 3 momentin 1. kappaleessa määrättyyn pääsääntöön. KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 3 kappa- leen mukaan muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen syn- tymän yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myö- hemmin yhdenjaksoisesti. (Kts. edellä kohta 1.2.1, jossa on tuotu esiin, että lainsää- dännön mukaan synnyttävälle tulee antaa riittävä aika toipua synnytyksestä ennen työhön paluuta.) KVTES V luvun 8 §:n 3 momentin 4 kappaleen mukaan adoptiovan- hemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen adoption yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti. Määräyksen taus- talla on edellä 1.1 kohdassa esiin tuotu sairausvakuutuslain säännös, joka mahdollis- taa sen, että vanhemmille voidaan maksaa samanaikaisesti vanhempainrahaa esi- merkiksi lapsen syntymän yhteydessä (ks. HE 129/2021 vp s. 130–131).
KVTES V luvun 8 § 3 momentin 3–4 kappaleilla mahdollistetaan se, että molemmat vanhemmat voivat pitää yhtäaikaisesti vanhempainvapaata ja hoitaa lasta heti lapsen syntymän jälkeen tai adoption yhteydessä. Vanhempainvapaaseen oikeutettu saa siis pitää palkallista vapaata kaksi jaksoa: yhden lapsen syntymän yhteydessä yhden- jaksoisesti ja toisen yhtäjaksoisen jakson myöhemmin ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta (ks. Esimerkki 4).
KVTES:n V luvun 8 §:n 1–3 momentin soveltamisohjeen mukaan, jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan yksi lapsi, vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata sa- manaikaisesti yhteensä 18 arkipäivää. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan sa- malla kerralla useampi lapsi, vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa määrätyn ajan (viittausmääräys), josta palkallisen vanhempainvapaan osuus määräytyy tämän luvun 8 §:n 1 momentin mukaisesti.
Työsopimuslain 2 a §:n mukaan työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia, että työntekijä/viranhaltija pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti sekä osa-aikatyön eh- doista. KVTES:n V luvun 8 §:n 1–3 momentin soveltamisohjeessa on todettu, että osittai- sella vanhempainvapaalla olevan palvelussuhteen ehdot ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevällä. Soveltamisohjeen mukaan osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 8 §:n mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjak- soisuuden. Näin ollen, jos työntekijä/viranhaltija ja työnantaja sopivat osittaisesta vanhempainvapaata ajankohtana, jolloin ko. työntekijä/viranhaltija olisi ollut oikeutettu palkalliseen vanhempainvapaaseen, työnantaja maksaa työntekijälle/viranhaltijalle osa-aikatyöhön perustuvaa palkkaa. Osa-aikatyö katkaisee vanhempainvapaan yhtä- jaksoisuuden, joten viranhaltijalla/työntekijällä ei ole enää osa-aikatyön jälkeen oi- keutta vanhempainvapaan palkkaan. Jos työntekijä/viranhaltija hakee osittaista van- hempainvapaata ennen kuin on käyttänyt vanhempainvapaata, työnantajan on hyvä mainita työntekijälle/viranhaltijalle osittaisen vanhempainvapaan vaikutuksesta pal- kanmaksuun (ks. Esimerkki 6).
Esimerkki 4
Perheelle syntyy lapsi 3.10.2022. Työntekijä, joka on lapsen vanhempi mutta ei ole synnyttänyt lasta, haluaa pitää vanhempainvapaata yhtäai- kaisesti lapsen synnyttäneen vanhemman kanssa lapsen syntymän yh- teydessä 18 arkipäivää. Työntekijä hakee vanhempainvapaata ajalle 4.10.2022–24.10.2022. Työntekijä täyttää KVTES V luvun 8 §:n edelly- tykset, joten työnantaja maksaa hänelle palkkaa vanhempainvapaan ajalta 4.10.2022–24.10.2022 (18 arkipäivää sis. ajanjakso). Työnteki- jälle jää oikeus pitää palkallista vanhempainvapaata 14 arkipäivää, jonka työntekijä pitää myöhemmin yhtäjaksoisesti.
Esimerkki 5
Työntekijä, joka on lapsen vanhempi mutta ei ole synnyttänyt lasta, ha- kee vanhempainvapaata ajalle 3.10.2022–31.12.2022. Lisäksi työnan- taja ja työntekijä sopivat osittaisesta vanhempainvapaasta ajalla 1.1.2023–30.6.2023. Työntekijä täyttää KVTES V luvun 8 §:n edellytyk- set. Työnantaja maksaa työntekijälle KVTES V luvun 8 §:n perusteella palkkaa vanhempainvapaan ajalta 3.10.2022–9.11.2022 (32 ensim- mäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso). Tämän jälkeen vanhempainva- paa on palkaton ajalla 10.11.–31.12.2022. Työntekijä saa osa-aikatyön palkkaa ajalta 1.1.2023–30.6.2023.
Esimerkki 6
Työntekijä sopii työnantajansa kanssa osittaisesta vanhempainvapaasta ajalle 3.10.2022–31.12.2022. Työntekijä ei ole ennen osa-aikatyötä pitä- nyt KVTES V luvun 8 §:n tarkoittamaa palkallista vanhempainvapaata. Koska työntekijä sopii työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä (osittaisesta vanhempainvapaasta) eikä ole aiemmin pitänyt vanhempainvapaata, hän menettää oikeutensa KVTES V luvun 8 §:n tarkoittamaan palkalli- seen vanhempainvapaaseen. Näin sen vuoksi, että vanhempainvapaan 32 ensimmäisellä arkipäivällä tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahakauden 32 ensimmäistä arkipäivää. Osittaisen vanhem- painvapaan (osa-aikatyön) ajalta työntekijä hakee osittaista vanhempainra- haa Kelalta.
5.3 KVTES V luvun 10 § Opintovapaa
KVTES V luvun 10 §:ään on tehty perhevapaauudistuksesta johdosta terminologi- set muutokset. Lisäksi kyseisen määräyksen soveltamisohjeeseen on lisätty viit- tausmääräykset koskien opintovapaalain 10 § 3 momenttia sekä opintovapaa-ase- tuksen 8 § 2 momenttia.
KVTES V luvun 10 §:n soveltamisohjetta on muutettu seuraavasti:
”Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työnte- kijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoi- sena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttö- myysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aihee- tonta viivytystä tätä pyytää. (Opintovapaalaki 10 § 3 mom, viittaus- määräys).
Milloin työntekijä pyytää opintovapaan keskeyttämistä opintovapaalain 10 §:n 3 momentissa mainitusta syystä, tulee työntekijän työnantajan pyynnöstä esittää selvitys työkyvyttömyydestään. (Opintovapaa-ase- tus 8 § 2 mom, viittausmääräys.)
Ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan kestä kauempaa. Ky- seinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pi- dempi työkyvyttömyysaika) on raskaus- tai vanhempainvapaata, jonka ajalta oikeus palkkaan määräytyy V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti, jos viranhaltija/työntekijä on em. vapaata hakenut.
Välittömästi sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyysajan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty virka-/työvapaa. Mitä edellä mainitaan työntekijästä, koskee myös vi- ranhaltijaa.”
On hyvä huomioida, että synnytyksestä johtuva työkyvyttömyys voi koskea vain lap- sen synnyttänyttä viranhaltijaa/työntekijää.
Esimerkki 7
Työntekijälle on myönnetty opintovapaata ajalla 1.9.2022–31.12.2023. Työntekijä synnyttää lapsen 1.3.2023 lapsen laskettuna aikana. Työn- tekijän opintovapaa keskeytetään työkyvyttömyyden vuoksi 8.3.2023– 12.4.2023 väliselle ajalle (viisi viikkoa). Työntekijälle maksetaan ajalta 8.3.2023–12.4.2023 palkka joko KVTES V luvun 7 §:n tai KVTES V luvun 8 §:n mukaisesti riippuen siitä, onko kyseessä raskaus- ja/tai vanhempainvapaa, jos ed. mainittujen määräysten mukaisten vapai- den palkanmaksun edellytykset täyttyvät. Työntekijä palaa opintova- paalle 13.4.2023.
Esimerkki 8
Työntekijälle on myönnetty opintovapaata ajalla 1.9.2022–31.12.2023. Työntekijä on raskaana. Lääkäri toteaa työntekijän työkyvyttömäksi selkäkivun vuoksi ajalla 1.11.2022–15.11.2022. Työnantaja keskeyt- tää työntekijän opintovapaan sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi ajalla 8.11.–15.11.2022. Työkyvyttömyyden jälkeen työntekijän opintovapaa jatkuu.