Sijoitusrahasto LähiTapiola Reaalikorko ESG -rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto LähiTapiola Reaalikorko ESG -rahastokohtaiset säännöt

Finanssivalvonta on vahvistanut säännöt 27.9.2021, voimaan 3.12.2021

Rahaston säännöt muodostuvat rahastokohtaisista säännöistä (1 - 3 §) ja Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:n (Rahastoyhtiö) hoitamien rahastojen yhteisistä säännöistä. Rahasto noudattaa toiminnassaan yhteisiä sääntöjä muilta osin kuin mitä sen rahastokohtaisissa säännöissä säädetään.

1 § Sijoitusrahaston nimi

Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto LähiTapiola Reaalikorko ESG, ruotsiksi Placeringsfond LokalTapiola Realränta ESG ja englanniksi Mutual Fund LocalTapiola ESG Inflation Bond (jäljempänä Rahasto).

2 § Rahaston varojen sijoittaminen

Rahasto on korkorahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa Euroopan ja muiden OECD-maiden valtioiden, kuntien sekä muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemiin inflaatiosidottuihin korkoinstrumentteihin.

Joukkolainojen riskiluokituksen on kansainvälisesti hyväksytyn luokittelun mukaan oltava vähintään AA-/Aa3, jos liikkeeseenlaskijana tai takaajana on muu taho kuin valtio, poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa Xxxxxxx saa omistaa alemman luottoluokituksen omaavia sijoituksia, jos luottoluokitus hankintahetkellä on ollut vähintään AA/Aa3.

Rahaston tavoitteena on muiden ominaisuuksien ohella edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia. Rahaston sijoituspäätöksissä huomioidaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG) LähiTapiola Varainhoidon kestävän sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Voimassa olevasta rahastoesitteestä löytyy lisätietoja kestävyystekijöistä sekä siitä, miten rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia ja miten kyseessä olevat ominaisuudet toteutuvat.

Rahasto voi sijoittaa johdannaissopimuksiin edistääkseen tehokasta salkunhoitoa tai suojautuakseen markkinoiden epäsuotuisilta muutoksilta.

Rahaston korkoriski (salkun duraatio) on pääsääntöisesti välillä 7-11 vuotta.

Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on rahasto-osuuksien tasainen arvonnousu pitkällä aikavälillä hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla.

Rahaston sijoituskohteita, hajautusta ja sijoitusrajoituksia on käsitelty lisäksi rahastojen yhteisten sääntöjen 6 §:ssä.

3 § Rahastokohtaiset ominaisuudet

RAHASTO-OSUUDET, TOIMEKSIANNOT JA ARVONLASKENTA

Merkintöjen ja lunastusten aikaraja

Merkintä- / lunastuspäivä (T) on se päivä, jonka arvoon merkintä/lunastus vahvistetaan.

Merkinnän/lunastuksen vahvistamisen edellytyksenä on merkintämaksun / lunastustoimeksiannon vastaanotto Rahastoyhtiön hyväksymällä tavalla merkintä-/lunastuspäivänä (T) viimeistään kello 15:00. Kello 15:00 jälkeen vastaanotetut merkintämaksut / lunastustoimeksiannot vahvistetaan edellä mainittua pankkipäivää seuraavan pankkipäivän arvoon.

Rahaston arvon laskeminen

Rahaston arvonlaskennassa käytettävä arvostusajankohta ilmoitetaan rahastoesitteessä.

PALKKIOT

Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot

Rahastoyhtiö voi periä rahasto-osuuden merkinnästä ja lunastuksesta rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä erikseen mainitut palkkiot.

Jos sijoitusaika on alle 30 päivää, Rahastoyhtiö voi periä lunastuksesta kaupankäyntipalkkion, joka voi olla enintään 2 % rahasto- osuuden arvosta. Tämä palkkio maksetaan kokonaisuudessaan Rahastolle.

Rahaston varoista maksettavat korvaukset

Rahastoyhtiö perii Rahaston varoista hallinnointipalkkion, joka voi olla enintään 1,0 % vuodessa Rahaston arvosta. Hallinnointipalkkio sisältää myös säilytysyhteisölle sijoitusrahastolain mukaisena säilytysyhteisönä toimimisesta sekä säilytysyhteisölle ja mahdollisille alisäilyttäjille Rahaston varojen säilyttämisestä maksettavat palkkiot.

Julkaistavista rahasto-osuuden arvoista on vähennetty edellä mainitut palkkiot tai arviot niistä.

SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ

Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:n hoitamien rahastojen yhteiset säännöt. Nämä yhteiset säännöt eivät koske Rahastoyhtiön hoitamia pörssinoteerattuja rahastoja, joilla on omat erilliset säännöt.

Finanssivalvonta on vahvistanut säännöt 3.2.2022, voimaan 7.3.2022

Rahaston säännöt muodostuvat rahastokohtaisista säännöistä (1 - 3 §) ja Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:n (Rahastoyhtiö) hoitamien rahastojen yhteisistä säännöistä (pl. pörssinoteeratut rahastot). Rahasto noudattaa toiminnassaan yhteisiä sääntöjä ja poikkeaa niistä siltä osin, kuin sen rahastokohtaisissa säännöissä säädetään. Säännöt muodostavat rahaston toiminnan rungon ja osa sijoittajille tärkeistä yksityiskohtaisista kulloinkin ajankohtaisista tiedoista esitetään voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Kaikki ajat ovat Suomen aikaa ja kaikilla pankkipäivillä tarkoitetaan suomalaisia pankkipäiviä.

RAHASTON HOITO

4 § Rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö

Rahaston hoitamisesta vastaa Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia. Rahastoyhtiö voi ulkoistaa Rahaston salkunhoidon. Rahastoesitteissä (rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä) on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin on ulkoistanut salkunhoidon.

Rahastojen säilytysyhteisö on OP Säilytys Oy.

5 § Asiamiehen käyttö

Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteissä (rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä) on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä.

RAHASTON VAROJEN SIJOITTAMINEN

6§ Varojen sijoittaminen

Rahastojen varoja voidaan sijoittaa sijoitusrahastolain mukaisiin sijoituskohteisiin rahastokohtaisissa säännöissä mainituin rajoituksin.

Rahastot noudattavat sijoitusrahastolaissa määriteltyjä hajautusvaatimuksia ja sijoitusrajoituksia. Rahastokohtaisissa säännöissä voidaan säätää tarkemmista rajoituksista sekä mahdollisuudesta poiketa näistä hajautusvaatimuksista ja sijoitusrajoituksista.

6.1 Sijoituskohteet, varojen hajautus ja sijoitusrajoitukset

Sijoituskohteet

Hajautusvaatimukset / rajoitukset

I Arvopaperit ja rahamarkkinavälineet 1) Arvopaperit (esim. joukkolainat, osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit), rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. 2) Muut kuin kohdassa 1 tarkoitetut rahamarkkinavälineet edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio taikka muu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio, tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa 1 tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä, tai d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä a, b tai c- kohdassa säädettyä, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdassa 1 tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä.

I Arvopaperit ja rahamarkkinavälineet Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 10 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista saa olla enintään 40 % Rahaston varoista. Edellä mainittuja rajoituksia ei sovelleta talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamiseen, joissa vastapuolena on kohdassa VI tarkoitettu luottolaitos. Rajoitus ei myöskään koske sijoituksia sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa yhteensä enintään 20 % saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kyseisen yhteisön vastaanottamiin talletuksiin, tai sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joista Rahastolle aiheutuu kyseiseen yhteisöön kohdistuva vastapuoliriski. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 35 % saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä, Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, muu OECD:n jäsenvaltio tai kansainvälinen julkisyhteisö, jossa jäsenenä on vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enemmän kuin 35 % edellisessä kappaleessa mainittuihin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin, jos nämä ovat vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta. Samaan liikkeeseenlaskuun voidaan sijoittaa enintään 30 % Rahaston varoista. Edellä mainitusta poiketen Rahasto voi sijoittaa enintään 25 % saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalainoihin, mikäli liikkeeseenlaskija täyttää seuraavat ehdot: 1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja 2) joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan.

3) Arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi kohdassa 1 tarkoitetulla markkinapaikalla yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen.	Tällaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalainoihin, jotka ylittävät 5 % Rahaston arvosta, saa yhteensä olla enintään 80 % Rahaston arvosta.
II Muut kuin kohdassa I mainitut sijoituskohteet	II Muut kuin kohdassa I mainitut sijoituskohteet Rahaston varoja voidaan sijoittaa muihin kuin kohdassa I mainittuihin sijoituskohteisiin yhteensä enintään 10 % Rahaston arvosta.
III Lainaus- ja takaisinostosopimukset Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahaston varoihin kuuluvista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä voidaan tehdä lainaus- ja takaisinostosopimuksia edellyttäen, että ne selvitetään arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai ulkomaisessa selvitysyhteisössä tai vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Jos selvitys tapahtuu muualla, sopimuksen vastapuolena tulee olla sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai muu sijoituspalvelun tarjoaja ja sopimusehtojen tulee olla markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut.	III Lainaus-ja takaisinostosopimukset Xxxxxxxx tekemien lainaussopimusten yhteismäärä saa ylittää 25 % Rahaston arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden arvosta vain mikäli lainat voidaan irtisanoa ja arvopaperit voidaan saada takaisin viimeistään seuraavana pankkipäivänä.
IV Johdannaiset Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset, joiden kohde-etuutena voi olla arvopaperi, korko, rahamarkkinaväline, sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuus, talletus luottolaitoksessa, johdannaissopimus, rahoitusindeksi, valuuttakurssi tai valuutta. Johdannaissopimuksia tehdään salkunhoidon tehostamiseksi ja suojaustarkoituksissa. Vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai yhteisö, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka vastaavat Euroopan yhteisön lainsäädäntöä.	IV Johdannaiset Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % sijoitusrahaston varoista, jos vastapuoli on VI:ssa kohdassa tarkoitettu luottolaitos, ja muussa tapauksessa 5 % sijoitusrahaston varoista. Rahasto voi käyttää valuuttajohdannaisia sijoitustoimintaan liittyvien riskien alentamiseksi niissä valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Sijoitusrahaston johdannaissopimuksiin liittyvä kokonaisriski ei saa ylittää sen kaikkien sijoitusten kokonaisnettoarvoa. Johdannaisten kokonaisriskin laskemisessa käytetään sijoitusasteen mittausta. Johdannaissopimusten ja takaisinostosopimusten vakuudeksi voidaan asettaa enintään 30 % Rahaston arvosta.

V Sijoitusrahastot, erikoissijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtorahastot 1) Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden ja kotivaltionsa lainsäädännön perusteella sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävien sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuudet. 2) Muihin kuin sijoitusrahastodirektiivin mukaisiin Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai kolmannessa maassa toimiluvan saaneiden erikoissijoitusrahastojen tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös sellaisten vaihtoehtorahastojen osuuksiin, joiden hallinnosta ja salkunhoidosta vastaavat tahot ovat saaneet toimiluvan valtiossa, jonka valvova viranomainen kuuluu IOSCO:n (International Organisation of Securities Commissions) monenkeskisen yhteistyöpöytäkirjan piiriin tai että valvovan viranomaisen ja Finanssivalvonnan välinen yhteistyö on muutoin riittävässä määrin varmistettu. Lisäksi edellytetään, että rahastot toimivat oman kansallisen lainsäädännön mukaisesti tämän valtion tunnustetun valvontaviranomaisen valvonnan alaisena. Edellytyksenä on myös, että osuudenomistajien suoja ja varojen erilläänpitoa, lainaksiottoa ja –antoa sekä arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia.

V Sijoitusrahastot, erikoissijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtorahastot Rahaston varoista voidaan sijoittaa yhteensä enintään 10 % toisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Sijoituskohteena olevien rahastojen tulee toteuttaa Rahaston pääasiallista sijoituspolitiikkaa tai soveltua Rahaston käteisvarojen hallintaan. Rahaston varoja voidaan sijoittaa vain sellaisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtorahastojen osuuksiin, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti eivät saa sijoittaa enempää kuin 10 % varoistaan toisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Rahastolle voidaan hankkia enintään 25 % saman sijoitusrahaston, erikoissijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtorahaston osuuksista. Mikäli Rahaston varoja sijoitetaan Rahastoyhtiön hoitamien rahastojen rahasto-osuuksiin, Rahastoyhtiölle maksettavia merkintä- ja lunastuspalkkioita ei peritä, mutta rahastokohtaisissa säännöissä ja rahastoesitteessä mainitut rahastoille maksettavat kaupankäyntipalkkiot peritään normaalisti.

VI Talletukset Talletukset luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltiossa.

VI Talletukset Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin.

6.2 Muut sijoitustoimintaa koskevat säännökset

Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat.

Rahastoyhtiö saa sijoittaessaan rahaston varoja huolehtien riskin hajauttamisen periaatteen soveltamisesta poiketa sijoitusrajoituksista enintään kuuden kuukauden ajan Rahaston toiminnan aloittamisesta.

Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään 10 % Rahaston varoista.

Sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon muiden sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtorahastojen varoja, joihin Rahaston varoja on sijoitettu.

Sijoitusrajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä Rahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin liittyviä merkintäoikeuksia.

Jos sijoitusrajoitukset on ylitetty Rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, korjataan ylitys rahasto-osuuden omistajien edun mukaisella tavalla.

Rahastoyhtiöstä on saatavissa lista niistä markkinapaikoista, joita Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää.

RAHASTO-OSUUDET, MERKINNÄT JA LUNASTUKSET

7 § Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet

Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin, jolloin rahasto-osuus muodostuu kymmenestä tuhannesta (10 000) yhtä suuresta murto-osasta eli rahasto‐osuuksien lukumäärä ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä rahasto-osuuksia ei jaeta murto-osiin.

Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on eri osuussarjoja (Osuussarja), jotka poikkeavat toisistaan joko palkkiorakenteeltaan tai siten, että jokin Osuussarja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään tai Osuussarjalla on indeksi-, inflaatio-, korko- tai valuuttasuojaus tai Osuussarja on laskettu liikkeelle muussa valuutassa kuin euromääräisenä.

Osuudenomistaja voi vaihtaa Osuussarjasta toiseen vain Rahastoyhtiön luvalla ja vaihdettavaan Osuussarjaan mahdollisesti liittyvien ehtojen täyttyessä.

Kussakin Osuussarjassa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia (Osuuslaji). Osuudenomistaja voi vaihtaa kasvuosuuden tuotto- osuudeksi tai päinvastoin. Kunkin Rahaston olemassa olevat Osuussarjat, niiden palkkiorakenne ja Osuuslajit ilmoitetaan voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahasto-osuudet tai Osuussarja voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien oikeuksiin ja suoritusvelvollisuuksiin sovelletaan arvo-osuustileistä annettua lakia (827/1991). Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuskäytäntöjen yksityiskohdat ja palkkiot kerrotaan rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Arvo-osuusjärjestelmään liitetyt rahasto-osuudet voidaan saattaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi pörssissä. Mikäli Rahaston rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, tarkennetaan siihen liittyvät menettelytavat rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahastoyhtiön hallitus päättää siitä, onko kaikissa Osuussarjoissa molempia Osuuslajeja (kasvu- ja tuotto-osuuksia) sekä sarjojen / lajien merkitsemisen edellytyksistä. Osuussarjojen ja/tai -lajien merkintäehdot ja/tai nimet voivat vaihdella esimerkiksi jakelukanavan ja kokonaisasiakkuuden perusteella. Tiedot näistä julkaistaan voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon Osuussarjojen ja Osuuslajien suhteelliset arvot.

Rahastoyhtiö voi antaa rahasto-osuudesta osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, ettei sen hoitamien rahastojen rahasto-osuuksista anneta osuustodistuksia päätöksessä määrätystä ajankohdasta lukien.. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ei anneta osuustodistusta.

8 § Rahasto-osuuksien merkintä, lunastus ja vaihto

Rahasto-osuudet ovat merkittävissä ja lunastettavissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämillä tavoilla suomalaisina pankkipäivinä. Merkintätavat ilmoitetaan voimassa olevissa rahastoesitteissä. Tiedot rahasto-osuuksien arvoista julkaistaan Rahastoyhtiön internetsivuilla ja ne ovat saatavilla merkintäpaikoissa jokaisena pankkipäivänä arvonlaskennan valmistuttua.

Merkintä

Merkitsijän tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa, minkä Osuussarjan ja Osuuslajin osuuksia merkitään. Mikäli merkitsijä ei ole merkintää tehdessään ilmoittanut koskeeko merkintä kasvu- vai tuotto-osuuksia, tai mikäli merkintäsumma alittaa tuotto- osuuksille mahdollisesti määrätyn minimimerkintäsumman, merkitään hänelle kasvuosuuksia. Merkintämaksun maksaminen on osuudenomistajaa sitova ilmoitus merkinnästä.

Merkintä vahvistetaan vasta sen jälkeen kun Rahastoyhtiö on varmistanut, että merkintämaksu saadaan Rahastolle markkinoilla normaalisti noudatettavassa määräajassa ja että Rahastoyhtiöllä on tai sille viivytyksettä toimitetaan asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Mikäli Rahastoyhtiöllä ei maksun vastaanottamisen jälkeen ole edellämainittuja tietoja, merkinnän vahvistumispäivä määräytyy sen mukaan milloin riittävät ja asianmukaiset tiedot on saatu.

Rahasto-osuuden merkintähinta on maksettava rahassa tai toimittamalla Rahastolle merkintähintaa vastaava määrä arvopapereita tai rahamarkkinavälineitä, joilla käydään kauppaa säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. Mikäli merkintä maksetaan osittain tai kokonaan arvopapereilla tai rahamarkkinavälineillä, tulee näiden olla Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti rahastoa varten hyväksyttyjä ja ne tulee toimittaa Rahastoyhtiön erikseen määrittelemällä tavalla.

Merkinnän vahvistamiseen liittyvät aikarajat ja menettelytavat määritellään rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä euromääräisellä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä.

Merkittyjen osuuksien lukumäärä lasketaan Rahastoyhtiössä jakamalla merkintämaksu osuuden arvolla merkintäpäivänä niin, että otetaan huomioon rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä määritellyt toimeksiantoja koskevat palkkiot. Merkittyjen osuuksien määrä lasketaan rahasto-osuuden 10 000-osan tarkkuudella ja jakojäännös lisätään rahastopääomaan. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien rahasto-osuuksien osalta murto-osia ei käytetä, joten merkittyjen osuuksien määrä lasketaan käyttäen täyttä osuuden määrää ja jakojäännös lisätään rahastopääomaan. Sijoittaja saa merkintävahvistuksen sähköisen asiakasraportointijärjestelmän kautta, muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla tai muulla rahastoesitteessä mainitulla tavalla.

Rahastoyhtiöllä on oikeus kieltäytyä rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä tai lykätä niiden toteuttamista, mikäli merkitsijä ei toimita Rahastoyhtiölle vaadittuja tietoja merkinnän toteuttamiseksi, merkintä ei täytä säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä mainittuja merkinnöille asetettuja vaatimuksia, kuten minimimerkintää tai mikäli asiakassuhteelle ei Rahastoyhtiön mielestä ilmeisesti ole todellista tarvetta. Rahastoyhtiöllä on lisäksi oikeus hylätä suoritettu merkintä seuraavissa tilanteissa: merkitsijän sopimusrikkomus, väärinkäytösepäily, merkitsijän epätoivottu sijoituskäyttäytyminen tai muu merkitsijään liittyvä painava peruste. Rahastoyhtiöllä on oikeus kieltäytyä rahasto-osuuden liikkeeseenlaskusta ja rahasto-osuuden merkinnän hyväksymisestä myös tilanteessa, jossa se on poikkeuksellisesti tarpeen rahasto-osuudenomistajien suojaamiseksi siltä, että uudet merkinnät voivat aiheuttaa ongelmia muiden rahasto- osuudenomistajien omistusten arvonkehitykselle.

Lunastus

Rahasto-osuudenomistajalla on oikeus vaatia Rahastoyhtiöltä rahasto-osuuden lunastamista ja Rahastoyhtiöllä on vastaavasti velvollisuus toteuttaa lunastustoimeksianto rahaston varoista kunkin rahaston rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Mikäli rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus, on osuustodistus luovutettava lunastuspyynnön yhteydessä Rahastoyhtiölle.

Lunastustoimeksiannon vastaanoton ajankohta on se hetki, jolloin Rahastoyhtiön hyväksymällä tavalla toimitettu ja tarvittavat tiedot sisältävä toimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä. Lunastuksen vahvistamiseen liittyvät aikarajat ja menettelytavat määritellään rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Mikäli lunastustoimeksianto saapuu Rahastoyhtiöön muuna päivänä kuin pankkipäivänä, toimeksiannon vastaanottopäiväksi määritellään seuraava pankkipäivä.

Rahasto-osuuden lunastushinta on rahasto-osuuden lunastuspäivän arvo vähennettynä rahastokohtaisissa säännöissä määritellyillä toimeksiantoja koskevilla palkkioilla.

Sijoittaja saa lunastusvahvistuksen ensisijaisesti sähköisen asiakasraportointijärjestelmän kautta, muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla tai muulla rahastoesitteessä mainitulla tavalla.

Kullekin lunastuspäivälle kuuluvat toimeksiannot toteutetaan (rekisteröidään lunastuksiksi rahastosta) saapumisjärjestyksessä.

Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä arvopapereita, on myynnin tapahduttava ilman aiheetonta viivytystä ja kuitenkin aina viimeistään kahden viikon kuluessa lunastustoimeksiannon vastaanottamisesta. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan.

Mikäli rahastolla on käteisvaroja osaan lunastuksesta, voi Rahastoyhtiö jakaa lunastuksen osuuteen, joka toteutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti välittömästi sekä osuuteen, joka toteutetaan arvopapereita myymällä.

Mikäli arvopapereita myydään lunastusta varten, kyseinen lunastus toteutetaan viimeistään sen päivän osuuden arvoon, jolloin arvopapereiden myynnit kirjataan Rahaston arvonlaskentaan.

Mikäli kyseessä ei ole vaihto toiseen Rahastoyhtiön hoitamaan rahastoon, siirretään lunastuksesta saatavat varat ilman aiheetonta viivytystä asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille tai rahastoyhtiön asiakasvaratilille. Mikäli lunastusta varten on myyty arvopapereita, varojen siirto tehdään, kun varat arvopapereiden myynnistä on saatu.

Rahastoyhtiö voi omasta aloitteestaan lunastaa rahasto-osuudenomistajan rahasto-osuudet, mikäli

a) kyseisen osuudenomistajan omistuksen jatkaminen voi aiheuttaa vahinkoa muille osuudenomistajille;

b) osuudenomistaja päätyy kansainväliselle tai kansalliselle pakotelistalle ja pakotelistalla olemisesta voi aiheutua toimia, joista todennäköisesti voi aiheutua huomattavaa haittaa muille osuudenomistajille tai Rahastoyhtiön toiminnalle;

c) omistuksen jatkaminen voi aiheuttaa Rahastoyhtiölle normaalista toiminnasta poikkeavia velvoitteita, joiden aiheuttama työmäärä tai kustannukset eivät ole kohtuullisia.

d) lunastukseen on osuudenomistajaan liittyvä painava peruste. Perusteen tulee lisäksi liittyä siihen, että omistuksesta Rahastossa voi aiheutua velvoitteita, joita Rahastoyhtiön ei voida edellyttää kohtuudella hoitavan. Rahasto- osuudenomistajaan liittyvä painava peruste voi olla esimerkiksi se, että,

- osuudenomistaja muuttaa ETA-alueen ulkopuolelle tai asuu ETAalueen ulkopuolella valtiossa, joka aiheuttaa Rahastoyhtiölle huomattavaa lisäraportointia tai velvollisuuden rekisteröintiin tai muuhun toimenpiteeseen, johon sillä ei muutoin olisi velvollisuutta;

- osuudenomistaja laiminlyö Rahastoyhtiön lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseksi välttämättömien tietojen antamisen tai päivittämisen;

- rahasto-osuuksien omistaminen olisi laitonta jonkin sellaisen maan lainsäädännön nojalla, jota voidaan soveltaa kyseiseen tilanteeseen, tai

- osuudenomistaja on Yhdysvaltojen arvopaperisääntelyssä (Securities Act of 1933, Regulation S) määritelty yhdysvaltalainen henkilö.

Vaihto

Edellä määritellyistä merkintä- ja lunastuspäivistä voidaan poiketa vain jos rahasto-osuudenomistaja vaihtaa rahasto-osuuksia Rahastoyhtiön hoitamien muiden rahastojen rahasto-osuuksiin edellyttäen, että rahastossa on vaihtoon tarvittavat käteisvarat. Merkintä- ja lunastuspäivien määräytymisestä vaihdon yhteydessä tiedotetaan voimassa olevissa Rahastoesitteissä.

Edellisissä kappaleissa määritellyt lunastus- ja vaihtopyynnöt voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella.

9 § Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot

Kunkin Osuussarjan ja Osuuslajin mahdolliset merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä rahasto-osuuksien merkinnöistä ja lunastuksista Rahastolle aiheutuvia kaupankäynnin kustannuksia korvaamaan tarkoitetut kaupankäyntipalkkiot määritellään rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä. Palkkio voidaan määritellä myös yhteisenä palkkiona, joka sisältää em. kaupankäyntipalkkion sekä merkinnöistä ja lunastuksista Rahastoyhtiölle aiheutuvat pankkikulut sekä mahdollisen arvopaperikauppaan liittyvän veron (finanssivero).

Perittävien palkkioiden tarkat määrät, mahdolliset minimimerkintämäärät ja muut merkinnän ehdot päättää Rahastoyhtiön hallitus ja ne ilmoitetaan voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahastoyhtiö voi edellisten lisäksi periä palveluhinnaston mukaisen palkkion, jos merkintä tai lunastus on suoritettu muulla kuin Rahastoyhtiön hallituksen määrittämän ja rahastoesitteissä mainitun normaalin menettelyn mukaisesti.

10 § Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen

Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien lunastukset ja merkinnät joko kokonaan tai poikkeuksellisen suurten lunastustoimeksiantojen osalta, mikäli

a) markkinapaikka, jota voidaan pitää Rahaston päämarkkinapaikkana tai merkittävä osa Rahaston käyttämistä markkinapaikoista, on suljettu, kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu, normaaliin tiedonvälitykseen kyseisen markkinan toiminnasta tai sijoituskohteiden hinnoittelusta liittyy vakavia häiriöitä tai Rahaston huomattavana sijoituskohteena olevaan toiseen rahastoon ei voida tehdä merkintöjä tai lunastuksia;

b) osuudenomistajien etu tai tasapuolisen kohtelun varmistaminen sitä vaatii;

c) on olemassa jokin muu erityisen painava syy.

Merkintöjen vastaanottaminen voidaan keskeyttää tai merkintöjä rajoittaa esimerkiksi silloin, jos Xxxxxxx on saavuttanut sellaisen koon, että Xxxxxxxx tekemät lisäsijoitukset sen sijoituskohteisiin olisivat osuudenomistajien etujen vastaisia.

Rahasto‐osuuksien merkintä ja lunastus eivät ole mahdollisia sellaisina pankkipäivinä, jolloin rahasto‐osuuksien arvonlaskenta on Rahaston sääntöjen mukaisesti väliaikaisesti keskeytetty.

ARVONLASKENTA

11 § Rahaston arvon laskeminen

Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahaston velat. Rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan osuussarjakohtaisesti euroina, mikäli jonkin tietyn Osuussarjan kohdalla ei erikseen toisin määritellä. Arvostus tehdään arvoon, joka on saatavissa julkisen hinnanseurantajärjestelmän tai muun vastaavan palvelun kautta ja on mahdollisimman lähellä kunkin rahoitusvälineen rahastokohtaista arvostusajankohtaa. Rahastokohtaiset arvostusajankohdat ilmoitetaan rahastoesitteessä.

Osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit

Rahastoon kuuluvat osakkeet ja osakesidonnaiset arvopaperit arvostetaan julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä tai muusta vastaavasta palvelusta saatavaan rahastokohtaisen arvostusajankohdan viimeisimpään kaupankäyntikurssiin. Arvopaperit, joille

ei ole saatavissa luotettavaa markkina-arvoa, arvostetaan parhaan markkinoilla saatavilla olevan tiedon mukaisesti Rahastoyhtiön hallituksen vahvistamien objektiivisten periaatteiden mukaan.

Xxxxxxxxx ollessa arvostusajankohtana auki, kaupankäyntikurssia verrataan viimeisimpään arvostusajankohtaa edeltävään osto- ja myyntinoteeraukseen. Jos viimeisin kaupankäyntikurssi on myyntinoteerausta korkeampi tai ostonoteerausta alhaisempi, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä viimeisintä kaupankäyntikurssia.

Lainaussopimukset

Lainaksi annettujen arvopapereiden osalta huomioidaan kertyneet tuotot.

Vakioidut ja vakioimattomat johdannaiset

Johdannaissopimukset arvostetaan rahastokohtaisena arvostusajankohtana julkisesta hinnanseurantajärjestelmästä tai muusta vastaavasta palvelusta saatavaan vallitsevaan markkinahintaan. Vakioimattomat johdannaissopimukset arvostetaan yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja hyväksikäyttäen.

Joukkolainat, rahamarkkinavälineet ja muut korkoa tuottavat arvopaperit

Joukkolainat arvostetaan rahastokohtaisena arvostusajankohtana pääsääntöisesti julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten keskiarvoon.

Rahamarkkinavälineet arvostetaan rahastokohtaisena arvostusajankohtana pääsääntöisesti julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä saatavien rahamarkkinoiden korkonoteerausten mukaan muodostuvan tuottokäyrän perusteella, huomioiden markkinoilla vallitseva relevantti tuottoero (yield spread). Mikäli rahamarkkinavälineelle on saatavilla luotettavia noteerauksia julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä, arvostetaan se em. järjestelmän välityksellä julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten keskiarvona.

Muut korkoa tuottavat arvopaperit arvostetaan rahastokohtaisena arvostusajankohtana pääsääntöisesti julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä saatavien korkonoteerausten mukaan.

Koron kertyminen huomioidaan korkosijoitusten arvostuksessa.

Sijoitusrahastot, erikoissijoitusrahastot, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtorahastot

Sijoitukset rahasto-osuuksiin ja yhteissijoitusyrityksien osuuksiin arvostetaan kunkin rahaston tai yhteissijoitusyrityksen viimeiseen saatavilla olevaan osuuden arvoon.

Rahasto-osuudet, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, arvostetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin osakkeet. Talletukset

Rahaston talletukset arvostetaan rahastokohtaisena arvostusajankohtana pääsääntöisesti julkisen hinnanseurantajärjestelmän

välityksellä saatavien rahamarkkinoiden korkonoteerausten mukaan muodostuvan tuottokäyrän perusteella, huomioiden markkinoilla vallitseva relevantti tuottoero (yield spread) sekä talletukselle kertynyt korko.

Valuuttamuunnokset

Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muutetaan euroiksi rahastokohtaisena arvostusajankohtana julkisen hinnanseurantajärjestelmän välityksellä saatavien kansainvälisten valuuttapankkien viimeisten valuuttanoteerausten keskihintoihin.

Erityistilanteet

Mikäli minkä tahansa edellä mainitun sijoituskohteen arvoa ei voida luotettavasti vahvistaa edellä kuvatuilla tavoilla, arvostetaan se parhaan markkinoilla saatavilla olevan tiedon mukaisesti Rahastoyhtiön hallituksen vahvistamien objektiivisten periaatteiden mukaan. Objektiivisia kriteereitä voidaan käyttää myös, mikäli arvopaperille – esimerkiksi osakkeiden merkintäoikeuksille – on olemassa siihen sidoksissa oleva markkinaehtoinen arvo, joka poikkeaa osto- ja myyntinoteerauksista.

12 § Rahasto-osuuden arvon laskeminen

Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kunakin pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Rahastoyhtiöstä, kaikista merkintäpaikoista ja Rahastoyhtiön internetsivuilta (xxx.xxxxxxxx.xx) arvonlaskennan valmistuttua.

Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä, kuitenkin niin, että eri rahasto-osuuksien arvossa otetaan huomioon eri Osuussarjojen poikkeavat rahaston varoista perittävät palkkiot ja eri Osuuslajeille maksettavat tuotto-osuudet, jotka muuttavat eri Osuussarjojen ja -lajien suhteellista osuutta Rahaston arvosta.

Jos rahasto-osuuden arvoa ei voida poikkeuksellisen epävakaan ja ennalta arvaamattoman markkinatilanteen tai muutoin poikkeuksellisten olosuhteiden taikka muun painavan syyn vuoksi luotettavasti määrittää, rahasto-osuuden arvo voidaan rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi jättää väliaikaisesti laskematta. Tällaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta tiedotetaan osuudenomistajille ilman aiheetonta viivytystä esimerkiksi Rahastoyhtiön internetsivuilla (xxx.xxxxxxxx.xx).

TUOTONJAKO, TILIKAUSI JA KOKOUKSET

13 § Rahaston tuotonjako

Kunkin Osuussarjan tuotto-osuudelle jaetaan tuottona Rahastoyhtiön yhtiökokouksen päättämä määrä.

Tuoton määrästä per osuus ja sen maksamisesta päättää Rahastoyhtiön yhtiökokous. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavilla Rahastoyhtiössä sen aukioloaikoina ja Rahastoyhtiön internetsivuilla (xxx.xxxxxxxx.xx).

Niiden tuotto-osuuksien, jotka eivät kuulu arvo-osuusjärjestelmään, tuotto maksetaan rahasto-osuusrekisteriin merkityille tuotto-osuuden omistajille varsinaisen yhtiökokouspäivän rekisteritietojen mukaisesti, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta.

Mikäli Rahastoyhtiöllä ei ole tiedossa pankkitiliä, jolle tuotto voidaan maksaa, siirretään tuotto Rahastoyhtiön asiakasvaratilille. Mikäli tuottoa ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen ensimmäisestä mahdollisesti nostopäivästä lukien, siirretään se takaisin Rahaston omistukseen. Rahastoyhtiöllä on oikeus periä palveluhinnaston mukainen palkkio tuoton säilytyksestä asiakasvaratilillä.

Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto‐osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien rahasto-osuuksien, Osuuslajien tai Osuussarjojen osalta tuotonmaksuun sovelletaan seuraavia ehtoja:

A) Oikeus saada Rahastosta jaettavia tuottoja on vain sillä:

1) joka on määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon;

2) jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä kirjattu rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkityn rahasto- osuudenomistajan arvo-osuustilille; tai

3) jos rahasto-osuus on hallintarekisteröity, jonka arvo-osuustilille rahasto-osuus on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka rahasto- osuuden hoitaja on täsmäytyspäivänä arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:n nojalla merkitty rahasto- osuudenomistajaluetteloon rahasto-osuuden hoitajaksi.

B) Tuotto maksetaan kansallisen arvopaperikeskuksen sääntöjen mukaisesti. Tuotonmaksun täsmäytyspäivä määrätään siten, että tuotonmaksua koskevan yhtiökokouksen päätöksen ja täsmäytyspäivän väliin jää kulloinkin voimassa oleva pörssikaupan selvitysaika.

14 § Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi

Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että uuden perustettavan rahaston ensimmäinen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Mahdollinen poikkeava tilikausi ilmoitetaan rahastoesitteessä.

15 § Rahasto-osuudenomistajien kokous

Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus.

Rahasto-osuudenomistajien kokous järjestetään, mikäli Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja, hallituksen riippumaton jäsen tai rahasto-osuudenomistajat, joilla yhteensä on vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) liikkeellä olevista rahasto-osuuksista kirjallisesti sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen julkaistaan toimittamalla se kirjallisesti, osuudenomistajan suostumuksella sähköpostilla tai sähköistä asiakasraportointijärjestelmää käyttäen tai ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Kutsu on julkaistava viimeistään viikkoa ennen osallistumisoikeuden määräytymispäivää. Mikäli rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, kutsu voidaan toimittaa pörssitiedotteella.

Rahasto-osuudenomistajan on saadakseen osallistua rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ilmoitettava Rahastoyhtiölle osallistumisestaan kokouskutsussa mainitulla tavalla ja viimeistään siinä mainittuna päivänä.

Osallistumisoikeus rahasto-osuudenomistajien kokoukseen ja äänimäärä kokouksessa määräytyvät kymmenen päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen perusteella (osallistumisoikeuden määräytymispäivä).

Rahasto-osuudenomistaja voi käyttää rahasto-osuudenomistajalle kokouksessa kuuluvia oikeuksia vasta kun rahasto-osuus on rekisteröity tai Rahastoyhtiölle on toimitettu omistusoikeudesta luotettava saanto ja selvitys.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien rahasto-osuuksien osalta oikeus osallistua kokoukseen on vain rahasto-osuudenomistajalla, joka on osallistumisoikeuden määräytymispäivänä merkitty rahasto-osuudenomistajaksi arvo-osuusjärjestelmässä ylläpidettävään rahasto-osuudenomistajaluetteloon.

Jokainen kokonainen rahasto-osuus Rahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Jos rahasto- osuudenomistajan koko omistus on Rahastossa alle yhden osuuden, on osuudenomistajalla kokouksessa kuitenkin yksi ääni.

Kokousasiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa.

Mikäli rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään useammalle rahastolle samanaikaisesti, kokouksesta voidaan laatia yhteinen pöytäkirja kaikille rahastoille.

MUUT SÄÄNNÖKSET

16 § Rahastoesitteet, puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus

Rahaston rahastoesite ja osuussarjakohtaiset avaintietoesitteet (voimassa olevat rahastoesitteet) sekä puolivuotiskatsaus ja Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan sijoitusrahastolaissa mainituin tavoin.

Puolivuotiskatsaus julkistetaan kahden kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä lukien. Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset julkistetaan kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien. Edellä mainitut asiakirjat ovat saatavissa Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina.

17 § Xxxxxxxx sääntöjen muuttaminen

Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntöjen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu osuudenomistajien tietoon, ellei Finanssivalvonta toisin määrää. Muutosten katsotaan tulevan osuudenomistajien tietoon sinä päivänä kun sääntöjen muuttumista koskeva tiedote julkaistaan Rahastoyhtiön verkkosivuilla tai viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu valtakunnallisessa sanomalehdessä Suomessa tai lähetetty sähköisen asiakasraportointijärjestelmän kautta tai osuudenomistajan suostumuksella sähköpostitse. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia osuudenomistajia.

Mikäli rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ilmoitus voidaan toimittaa pörssitiedotteella.

18 § Tietojen luovuttaminen

Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

19 § Rahaston varoista maksettavat ja muut korvaukset

Hallinnointipalkkio

Rahastoyhtiö saa korvauksena rahaston hoitamisesta hallinnointipalkkion, joka voi vaihdella Osuussarjoittain.

Palkkion määrä lasketaan päivittäin ja maksetaan Rahastoyhtiölle kalenterikuukausittain jälkikäteen. Päivittäinen palkkio on vuosipalkkio/365 ja karkausvuosina vuosipalkkio/366. Niiden päivien osalta, jolloin rahaston arvoa ei lasketa, käytetään palkkion laskennassa lähimmän seuraavan arvonlaskentapäivän arvoa. Maksettavaksi tuleva hallinnointipalkkio vähennetään Rahaston arvosta arvonlaskentapäivinä ja se laskee rahasto-osuuden arvoa.

Perittävän hallinnointipalkkion enimmäismäärä on esitetty rahastokohtaisten sääntöjen 3§:ssä. Tieto kultakin Osuussarjalta kulloinkin perittävästä palkkiosta julkaistaan voimassa olevissa rahastoesitteissä.

Rahastossa voi myös olla Osuussarjoja, joilta peritään tuottosidonnaista palkkiota. Sen ehdot on tällöin esitetty rahastokohtaisten sääntöjen 3§:ssä.

Xxx Xxxxxxx sijoittaa toiseen sijoitusrahastoon, yhteissijoitusyritykseen, erikoissijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon, peritään niistä hallinnointi- ja säilytyspalkkioita kyseisten rahastojen ja yhteissijoitusyritysten sääntöjen mukaisesti.

Säilytys- ja säilytysyhteisöpalkkio

Säilytysyhteisölle sijoitusrahastolain mukaisena säilytysyhteisönä toimimisesta sekä Säilytysyhteisölle ja mahdollisille alisäilyttäjille Rahastojen varojen säilyttämisestä maksettavat palkkiot maksetaan kunkin rahaston varoista ellei rahastokohtaisissa säännöissä ole toisin ilmoitettu.

Edellä mainittujen palkkioiden lisäksi Rahaston varoista maksetaan lisäksi muita sellaisia kuluja, jotka liittyvät olennaisesti sijoitustoimintaan. Näitä ovat esimerkiksi kaupankäynnin selvitykseen liittyvät säilyttäjän perimät tapahtumamaksut ja pankkikulut. Muut kulut maksetaan ulkopuolisen palveluntarjoajan veloituksen mukaisesti.

Rahastoyhtiön palkitsemisjärjestelmän mukaan merkittävä osa palkan ja palkkioiden muuttuvista osistaon maksettava asianomaisen sijoitusrahaston rahasto-osuuksina tai sellaisina vastaavina muina rahoitusvälineinä, jotka toimivat yhtä tehokkaina kannustimina kuin rahasto-osuudet. Tällaisen palkan ja palkkion maksaa Rahastoyhtiö, ei sijoitusrahasto.

20 § Muut ilmoitukset osuudenomistajille

Muut kuin näissä säännöissä aiemmin mainitut ilmoitukset osuudenomistajille toimitetaan rahasto-osuusrekisteriin merkityille rahasto-osuudenomistajille Rahastoyhtiön verkkosivuilla julkaistavalla tiedotteella. Tiedote voidaan toimittaa myös kirjallisesti, sähköpostilla tai sähköistä asiakasraportointijärjestelmää käyttäen tai ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Mikäli rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ilmoitukset voidaan toimittaa pörssitiedotteella.

21 § Sovellettava laki

Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.