VARSINAIS-SUOMEN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2000
Hyväksytty maakuntavaltuustossa 13.6.2005
Hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2008
Hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2009
Hyväksytty maakuntahallituksessa 23.11.2009
Hyväksytty maakuntahallituksessa 18.5.2015 YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymä - Egentliga Finlands förbund -samkommun. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Varsinais-Suomen liitto - Egentliga Finlands förbund. Kuntayh- tymä on kaksikielinen ja sen kotipaikka on Turku.
2 § Jäsenkunnat
3 §
Kuntayhtymän jäsenkuntina ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa
Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia maakunnan kehittämisestä sekä jäsenkuntia ja niiden väestöä palvelevasta maakunnallisesta edunvalvonnasta ja suunnittelutyöstä.
1. Lakisääteiset tehtävät
Kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät ovat:
Aluepoliittiseen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin sisäl- tyvä maakunnallinen edunvalvonta
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaavan kuntayhty- män tehtävät
Muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät.
2. Vapaaehtoiset tehtävät
Kuntayhtymä voi kaikkien jäsenkuntien hyväksymien sopimusten nojalla hoitaa muitakin kuntien yhteisiä tehtäviä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kun- tayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä
II
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET EDUSTAJAINKOKOUS
4 §
Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittätuhatta asukas- ta kohti, kuitenkin enintään viisi edustajaa.
Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja.
Edustajainkokouksessa kunnalla on yksi ääni väestökirjalain mukaan laskettavan, edustajainkokousta edel- tävän kalenterivuoden tammikuun 1 päivän väkiluvun alkavaa viittätuhatta asukasta kohden. Kunnan ääni- määrä jakautuu saapuvilla olevien edustajien kesken tasan.
Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
5 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahal- litus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kolme kuukautta ennen ko- kousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa edustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään kuukautta ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen esityslista on lähetettävä edustajille viimeistään neljätoista päivää ennen edustajain- kokousta.
6 §
Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa edustajainkokouksen.
Edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita.
7 §
Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Edustajienkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on saapuvilla ja nämä yhteensä edustavat enempää kuin puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
8 §
Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset vara- jäsenet.
MAAKUNTAVALTUUSTO
9 §
Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenet kunnallisvaaleja edeltävän kalenterivuoden lopun väkiluvun perusteella siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohden, kuitenkin enintään 30 % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä.
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperi- aatteen mukaisesti.
Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa maakuntavaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan va- litseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli maakuntavaltuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat va- litsevat jäljellä olevaksi maakuntavaltuuston toimikaudeksi omat edustajansa maakuntavaltuustoon noudat- taen tämän perussopimuksen valintakriteerejä..
10 §
Jäsenten äänivalta
Kullakin maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni.
11 § Päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä.
12 §
Maakuntavaltuuston tehtävät
Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kunta- yhtymän asioissa.
Maakuntavaltuusto
1. valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi.
2. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.
3. valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar- kastamista varten JHTT-yhteisön.
4. hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten kuntayhtymän talousarvion ja sen hyväksymisen yhtey- dessä kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman.
5. hyväksyy tilinpäätöksen.
6. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta
7. ottaa maakuntajohtajan.
8. päättää muista lakien ja perussopimuksen määräämistä asioista.
MAAKUNTAHALLITUS
13 §
Kokoonpano, toimikausi ja äänivalta
Maakuntahallituksessa on 19 jäsentä ja kullakin näistä henkilökohtainen varajäsen. Maakuntavaltuusto valitsee jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa.
Kullakin maakuntahallituksen jäsenellä on päätöksiä tehtäessä yksi ääni.
14 §
Alueellinen ja kielellinen edustavuus
Maakuntahallituksen jäsenet tulee valita maakunnan eri osista ja sen kokoonpanossa tulee ottaa huomi- oon maakunnan kielisuhteet.
15 § Tehtävät
16 §
Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä.
Nimenkirjoitusoikeus
Hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän toiminimi.
MUUT TOIMIELIMET
17 §
Lautakunnat, toimikunnat ja jaostot
Maakuntavaltuusto voi asettaa lautakuntia.
Lautakuntien kokoonpanosta, äänivallasta ja tehtävien hoidosta määrätään johtosäännöllä. Maakuntahallitus voi asettaa avukseen jaostoja ja toimikuntia.
18 §. Yhteistoiminta-alue
Alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostavat Varsinais-Suomi ja Satakunta.
19 § Toimielimet ja päätöksenteko
Alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn liittyvät päätökset tehdään maakunnan liittojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maa- kuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maa- kuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.
III
KUNTAYHTYMÄN TALOUS
20 § Peruspääoma
21 §
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvis- taa maakuntavaltuusto.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhtees- sa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottami- sesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää maakuntavaltuusto.
Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspää- omaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
22 §
Talousarvio ja –suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayh- tymän toiminnan kehittämiseksi.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hank- keittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsen kunnille
15.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 31.12. mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
23 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
24 §
Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoito- vuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallis- veron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla.
Maksuosuudet suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja mää- rääminä aikoina.
25 §
Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudes- ta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspää- omasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan in- vestointien valtionosuus jäsenkunnille.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
26 §
Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää maakuntavaltuusto.
27 § Viivästyskorko
28 §
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tar- vittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
IV
MUUT MÄÄRÄYKSET
29 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien ja sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa.
30 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrät- ty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheen johta- ja ja kaksi jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheen- johtaja ovat valtuutettuja.
31 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymä voidaan purkaa vain, mikäli sen lakisääteiset tehtävät järjestetään muun viranomaisen kuin tämän kuntayhtymän hoidettaviksi.
32 §
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakunta- hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayh- tymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Välimiesmenettely
Taloudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat erimielisyydet, jotka aiheutuvat kunnan liittymisestä kuntayhtymään tai eroamisesta siitä taikka sen purkamisesta ja loppuselvityksestä, ratkaistaan siinä jär- jestyksessä kuin välimiesmenettelystä on säädetty.
33 § Voimaantulo
Perussopimuksen muutokset tulevat voimaan 1.2.2010 edellyttäen, että kuntalain 79 §:n säädökset täyttyvät.