OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAB-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAB-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
LAB-ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu toimii avoimilla kampuksillaan Lahdessa, Lappeenrannassa ja virtuaalisesti. LABissä kokeillaan rohkeasti uusia asioita ja tekemisen tapoja yhdessä työelämän kanssa. LAB on osa yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja kestävää kehitystä.
Ammattikorkeakoulu kehittää ratkaisuja materiaalien kestävämpään käyttöön, sujuvoittaa ihmisten arkea sekä muotoilee innovaatioita. Tavoitteena on tuottaa taloudellista hyötyä ja elinvoimaa yrityksille ja yhteiskunnalle. Toiminnan vaikuttavuus näkyy työpaikkojen ja korkeasti koulutettujen määrän kasvuna työelämässä.
LUT-korkeakoulut muodostavat yhteisen omistusrakenteen, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto omistaa 100 % LAB-ammattikorkeakoulusta. Konsernitasoiseen yhteiseen strategiaan on nostettu ne tavoitteet ja toimenpiteet, joissa yhteistyö tuottaa selkeitä hyötyjä molemmille osapuolille: koulutusvienti, koulutuspolut, elinkeinoimpakti, joustava opetus kahdella kampuksella digitaalisuutta hyödyntäen sekä yhteiset tukipalvelut. Yhdessä toimimalla ja keskinäisellä työnjaolla LUT-korkeakoulut hakevat vahvempaa vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä helpommin lähestyttäviä palveluita. Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edetä korkeakouluina kohti hiilinegatiivisuutta. Kasvua haetaan kansainvälisiltä koulutusmarkkinoilta. Xxxxxxxxx kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Ammattikorkeakoulun LAB'30-strategia pitää sisällään neljä koko organisaation toimintaa profiloivaa ja yritysten ja työelämän kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa vahvuusaluetta. Ammattikorkeakoulu kehittää vahvuusalueita kansainvälisen osaamisen ja liiketoiminnan vaateisiin. Kyky palvella työelämää ohjaa kaikkea toimintaa. Neljän vahvuusalueen painopisteitä suunnataan työelämätarpeiden mukaisesti.
Kestävät materiaalikierrot - Maapallo tarvitsee materiaalien kestävää käyttöä ja resurssitehokkuutta
Kestävämpää yhdyskuntaa rakennetaan luomalla uusia teknologisia ratkaisuja, edistämällä kiertotalouden liiketoimintaa sekä kehittämällä alueiden vähähiilistä elinkeinorakennetta.
Teemat:
Tekniset ja bioperäiset materiaalikierrot Resurssitehokkuus
Kestävä yhdyskunta
Kiertotalouden uudistuvat systeemit
Ratkaisut kasvuhakuiselle yritystoiminnalle - Innovaatiot muutetaan rahaksi Innovaatioiden kaupallistamisella tuetaan kansainväliseen kasvuun panostavia yrityksiä. Teemat:
Innovaatioiden kokeiluympäristöt Liiketoiminnan muotoilu ja runsas arvo Uudistuva yrittäjyys
Radikaalit uudet avaukset
Kestävien ratkaisujen muotoilu - Ihmiset käyttävät ja ovat valmiita maksamaan tuotteista ja palveluista Muotoilun ja taiteen erityisosaamisella kehitetään kestäviä ratkaisuja työelämän tarpeisiin.
Teemat:
Kestävien tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen muotoilu Käyttäytymisen muutoksen muotoilu
Älykäs ihmislähtöinen muotoilu ja viestintä Taide ajattelun uudistajana
Hyvinvoinnin palveluinnovaatiot ja ratkaisut - Ihmisten arki on sujuvaa
Ammattikorkeakoulu kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, joilla edistetään innovaatioiden soveltamista ja hyödyntämistä eri käyttöympäristöissä.
Teemat:
Hyvinvointia liikkumisesta ja elinympäristöstä Osallisuuden edistäminen ja turvallinen arki Terveyden edistäminen ja älykäs omahoito Toimivat palveluketjut
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
LABista kehitetään työelämän innovaatiokorkeakoulua, mikä vaatii henkilöstöltä uutta ajattelutapaa ja toimintakulttuuria sekä yhtenäistä LABia. LABin strategista kehittämistä leimaa Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen fuusion jälkeisen uuden toimintakulttuurin ja toimintatapojen luominen. Samaan aikaan LABin tuloksellisuus on saatava kasvu- uralle sekä talouden kestokyky varmistettua.
XXXxx hallitus on asettanut vaikuttavuuden kasvutavoitteet kahden vuoden sykleihin, joissa kehitystä arvioidaan ja toimenpiteitä kohdennetaan. Strategian toimenpideohjelma pohjautuu kolmen, toisiinsa nivoutuvan tavoitteen ympärille:
1) lisätään työpaikkoja ja 2) lisätään korkeakoulutettujen määrää työelämässä ja 3) toimitaan rohkeasti ja reilusti.
Fuusiosta työelämän innovaatiokorkeakouluksi Toimenpiteet:
1. LABille rakennetaan johtamis- ja ohjausjärjestelmä ja perusinfrastuktuuri.
Johtamis- ja ohjausjärjestelmät, prosessit ja toimintatavat yhtenäistetään. LABin strategiseen ohjaukseen tarvitaan tietoperusta ja toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmä, joka auttaa arvioimaan toimintaa ja reagoimaan nopeasti.
2. Kehitetään strategista ajattelua ja fokusointia
LABin strategian toteuttaminen edellyttää jokaiselta yhteisön jäseneltä uudelleen ajattelua. Toteutetaan johtamista, viestintää, suunnittelua, koulutusta ja tulosten arviointia, johon kaikki osallistuvat.
3. Rakennetaan yhtenäinen, työ- ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevän LABin toimintakulttuuri
Yritysyhteistyön parhaita käytäntöjä Suomesta ja maailmalta benchmarkataan. Yritysyhteistyötä systematisoidaan.
4. Liitetään kampukset yhteen
LABin kampukset liitetään yhteen. Toimivia käytäntöjä haetaan yritys- ja korkeakoulumaailmasta. Ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön toimivat tavat ja välineet sujuvaan ja aitoon vuorovaikutukseen kampusten kesken.
5. Rakennetaan LABin tunnettuus ja brändi
LAB-ammattikorkeakoulun tunnettuus vaatii suuria panostuksia ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Viestintäpanostukset kohdennetaan aluksi pääasiassa opiskelijoille, alueen yrityksille ja alueen muille toimijoille.
Seurantaindikaattori:
Ulkoinen T&K-rahoitus (josta kv-rahoitus) (milj. €), 2024: 22,0 (0,5) ((2019: 8,2 (0,14), 2022: 12,0 (0,3))
Huippuosaajia ja -osaamista tulevaisuuden työelämään
LABin tavoitteena saada kasvatettua korkeakoulutettujen määrää työelämässä. LAB uudistaa toimintansa vastaamaan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin ja globalisoituneesen koulutusmarkkinaan.
Toimenpiteet:
1. Tutkintoon johtavan koulutuksen ympärille rakennettua organisoitumis- ja toimintamallia muutetaan. Uudistetaan työn suunnittelu.
2. Oppiminen ja työelämä limitetään: merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työssä ja työelämäprojekteissa.
Tehdään ja viedään käytäntöön työn opinnollistamisen ja yritysten kanssa toteutettavan projektimuotoisen oppimisen toimintamallit.
3. Opettajien substanssi- ja pedagogista osaamista vahvistetaan koulutuksella ja rekrytoinneilla erityisesti strategiassa määritellyillä vahvuusalueilla. Tarjotaan opettajille työkaluja yritysyhteistyöhön.
4. Jokaiselle suomalaiselle korkeakouluopiskelijalle luodaan mahdollisuus suorittaa merkittävä osa opinnoista LABissa. Lisätään verkko-opetusta ja rakennetaan kesäkaudelle intensiivitoteutuksia. Toimintaa laajennetaan jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi ja yritysten henkilöstön osaamisen varmistamiseksi erityisesti LABin vahvuusalueilla.
5. Xxxxxxxx opiskelijoille tarjotaan mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Kehitetään systemaattisesti kaksoistutkintoja ja systematisoidaan yhteistyö KV-partnerikorkeakoulujen kanssa.
6. Opiskelijoita ja kumppaneita ohjataan kotimaisen ja kansainvälisen huippuosaamisen äärelle, viestitään ajankohtaisesta huipputarjonnasta ja opastetaan aktiivisesti. Data-analytiikan mahdollisuudet hyödynnetään uudella tavalla asiakaslähtöisen osaamistarjonnan kehittämisessä. Etsitään globaalista tarjonnasta huippulaatuista koulutusta ja soveltavaa tutkimusta tarjoavia kumppaneita ja tarjotaan heidän palvelujaan ja osaamistaan aktiivisesti opiskelijoille ja kotimaisille kumppaneille, erityisesti alueen PK-yrityksille.
Seurantaindikaattorit:
AVOP-palautteen rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo amk-tutkintojen osalta 2024: 5,8, (2019: 5,1, 2022: 5,5)
Opintopisteet KV-koulutusyhteistyössä 2024: 35 000, (2019: 27 866, 2022: 32 000)
Opintopisteet yritysyhteistyössä (TKI-opintopisteet) 2024: 75 000, (2019: 38 374, 2022: 50 000) Innovaatiotoiminnasta työpaikkoja ja elinvoimaa
Ammattikorkeakoulun tavoitteena on tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymiltaan nykyiseen nähden kolminkertainen, huippulaadukas, kansainvälinen ja elinkeinoelämälähtöinen TKI-toiminta, joka luo työpaikkoja ja elinvoimaa alueille. Yhteistyötä tehdään erityisesti kansainvälistyvien kasvualojen ja -yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
LABin toimintaympäristön elinkeinoelämän globaali kasvu perustuu kiertotalouden, muotoilun ja data-analytiikan rajapinnoille. TKI-toimintaa johdetaan tiekarttatyöllä.
Toimenpiteet:
1. Vaativaan tutkimustyöhön rekrytoidaan pystyvää, myös KV-henkilöstöä, vahvuusalueille osaajapohjan kasvattamiseksi. TKI-toimintaa ohjataan strategiassa määritellyille vahvuusaloille osaamisen kerryttämiseksi.
2. Syvennetään systemaattisesti yhteistyötä kansainväliseen tutkimukseen. Ammattikorkeakoulu suuntaa henkilöstövaihtoa siten, että se luo edellytyksiä TKI-toiminnalle.
3. Substanssi- ja menetelmäosaamista kasvatetaan yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja muodostetaan toimintakonsepti alueelliselle Smart Circularity Platform -työlle, jossa avataan kaupunkien konserniyhtiöiden data- ja materiaalivirtoja yhteiseen käyttöön ja luodaan edellytykset 2020-luvun kaupunkitasoisen
kiertotalousekosysteemin kehitykselle. Lahdessa toiminta on osa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -kokonaisuutta.
Ammattikorkeakoulussa hyödynnetään teknologioiden avulla dataa uuden tiedon synnyttämisessä ja saattamisessa käytettävään muotoon yhteiselle alustalle. Alustaa kehitetään siten, että se tarjoaa uudenlaisia palvelu-, liiketoiminta- ja TKI-mahdollisuuksia erityisesti yksityiselle sektorille. Ammattikorkeakoulu osallistuu ympäristöpääkaupungit-verkoston toimintaan kiertotalouden TKI-verkoston laajentamiseksi ja Smart Circularity Platform -toiminnan tulosten levittämiseksi.
Korkeakoulu toteuttaa TKI-toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin yritysten näkökulmasta vuosittain vuodesta 2021 alkaen. Seurantaindikaattorit:
Tutkijakoulutetun henkilöstön määrä 2024: 80, (2019: 63, 2022: 75)
Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (A1)2024: 100, (2019: 12, 2022: 50) Kestävyydestä arjen hyvinvointia
Kestävyys näkyy LABin koko toiminnassa. LABin oman toiminnan on vastattava YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) tavoitteita ja valmistuneiden opiskelijoiden on pystyttävä edistämään kestävää kehitystä.
Toimenpiteet:
1. Ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa koko toimintansa kattavan ympäristö- ja vastuullisuusohjelman SDG- periaatteiden mukaisesti.
2. Osallistutaan Green Campus -toimintaan ja LUTn osaamista hyödynnetään kohti hiilinegatiivista LABia 2030. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.
3. Yhteisöltä edellytetään vastuullisuutta ja toimintaa ammattikorkeakoulujen rohkeus ja reiluus -arvojen mukaisesti. Korkeakouluyhteisön hyvinvointia arvioidaan systemaattisesti. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään palautteen perusteella.
Ympäristö- ja vastuullisuusohjelman indikaattorit määritellään v. 2020 -2021, vastuullisuusraportointi ensimmäisen kerran v. 2022.
Seurantaindikaattori:
Henkilöstön Fiilismittarin tulokset (asteikko 1-5) 2024: vähintään 3,3, (2019: 3,0, 2022: 3,2) Ketterät ja kansainväliset LUT-korkeakoulut
Toimenpiteet:
Konserni integroi opintohallinnon tietojärjestelmät, yhtenäistää talouden ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät konsernitasolla, rakentaa konsernin yhteisen tietovaraston reaaliaikaiseen tietoon pohjautuvaa johtamista varten..
LUT-korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri päivitetään ja yhtenäistetään. Konserni uudistaa palvelukokonaisuuksia ja laajentaa robotisointia korkean volyymin rutiinitoiminnoissa.
Konsernin keskitetyn toimintamallin sisäänajoon, prosessien sujuvoittamiseen ja palveluiden laadun ja asiakastyytyväisyyden seurantaan panostetaan. Korkeakoulupalvelut ovat asiakkaille helposti saavutettavia, kustannustehokkaita ja toimintavarmoja.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet päivitetään lukuvuonna 2020-2021 korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa.
Konserni harmonisoi palvelukonsepteja Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla. LAB-ammattikorkeakoulu kehittää Lahden Business Mill Lahden StartHub -yritystilatoimintaa yhdessä Lahden kaupungin ja yritysten kanssa. Tutkimuksesta liiketoimintaa -prosesseja sujuvoitetaan. Konserni panostaa yritysrajapinnassa toimivien tekniseen tukeen.
Konserni laajentaa LUTin Xxxxx Xxxxxxx Center -protopajan toimintaa useampiin tekniikkaa ja liiketaloutta opiskelevien yhteiskursseihin sekä kasvattaa protopajan Hackaton-toimintaa eri alojen opiskelijoiden törmäyttämiseksi ja uusien
liikeideoiden synnyttämiseksi.
Konserni kehittää uusia toimintatapoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen alueelle yhdessä toiminta-alueiden sidosryhmien kanssa (kv-opiskelijoiden urapalvelut). Hyödynnetään työssä Team Finland Knowledgen tarjoamaa tukea, ja osallistutaan rakentuvaan TalentBoost-ohjelmaan yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.
Konserni selkeyttää kansainvälisten opiskelijoiden LAB-LUT-koulutuspolkuja ja viestii niistä aktiivisesti sekä kv. rekrytoinnissa että LABissa opintonsa aloittaneille. Konserni panostaa opiskelijoiden verkottumiseen yrityksiin jo opintojen aikana työllistymisen edistämiseksi. LUT-korkeakoulujen kansainvälisen ohjelmaportfolion vetovoimaa parannetaan (LAB Bachelors, LUT Masters) sekä kehitetään portfoliota kokonaisuutena. Yhteistyöopintotarjontaa lisätään korkeakoulujen välillä. LAB lisää kielikeskuksen verkko-opintotarjontaa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.
Konserni rakentaa yhteisen jatkuvan oppimisen toiminnan johtamisen ja koordinaatiomallin sekä syventää konsernin sisällä tki-yhteistyötä LABin toimintaa vahvistaen.
Seurantaindikaattorit:
Kv-opiskelijoiden suorittamat tutkinnot LABissa/LUT-korkeakouluissa yhteensä vuosittain 2024: 250/540, (2019: 212/404, 2022: 220/460)
Koulutusviennin liikevaihtotavoite milj. € / LAB/konserni yhteensä 2024: 5,0 milj. €, (2019: 1,3 milj. euroa 2022: 2,9 milj. euroa)
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 1 750 |
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet | 240 |
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat | 610 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat | 470 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 430 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 250 |
Ammattikorkeakoulu ottaa koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä
56 036 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 48 169 000 euroa.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 2 718 000 euroa vuonna 2021,
2 544 000 euroa vuonna 2022, 2 544 000 euroa vuonna 2023 ja 2 544 000 euroa vuonna 2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 000 000 euroa vuonna 2021, 1 800 000 euroa vuonna 2022, 1 800 000 euroa vuonna 2023 ja 1 800 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 316 000 euroa vuonna 2021, 342 000 euroa vuonna 2022,
342 000 euroa vuonna 2023 ja 342 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 785 500 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 402 000 euroa vuonna 2021, 402 000 euroa vuonna 2022, 402 000 euroa vuonna 2023 ja
402 000 euroa vuonna 2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.
b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi
- 5 149 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, LAB-ammattikorkeakoulu
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
LAB-ammattikorkeakoulu
TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
LAB-ammattikorkeakoulun palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä. Esimerkiksi - LAB-ammattikorkeakoulun ja alueen muiden toimijoiden yhteistyössä suunniteltavaa ja toteutettavaa ohjelmaa, jossa kv- opiskelijat toteuttavat harjoittelujaksonsa ja opintoihinsa liittyviä tehtäviä alueiden yrityksissä ja yhteisöissä.
• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.
Korkeakoulun vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille suomen/ruotsin koulutusta ja uudenlaisia kielen oppimisen muotoja
• Kehitämme kansainvälisille opiskelijoille suunnatun yhteisen liiketalouden alan polkuopintokoulutustoteutuksen (ns. pathway opinnot).
GLOBAALITOIMET
LAB-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu osallistuu kumppanina ammattikorkeakoulujen Kiina- verkoston toimintaan (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Laurea- ammattikorkeakoulu koordinoivat).
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu osallistuu yliopistovetoisten globaaliverkostojen toimintaan.