Kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus‌‌

Sopimusosapuolten välillä on 3.3.2020 saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 9.3.2020 mennessä hyväksytty liittojen hallinnoissa niitä sito- vaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 9.3.2020 ja päättyy 31.1.2022. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeistään yhtä kuukautta ennen ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkankorotukset vuosina 2020 ja 2021

2.1.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti kunkin työpaikan tilanne ja olosuhteet huomioiden. Ratkaisu neuvotellaan ottaen huomioon työnantajan palkka- poliittiset tavoitteet siten, että ratkaisu huomioi palkkauksen kannustavuuden sekä tuottavuuden kehittymisen järjestössä. Henkilökohtaisten korotusten jakamisessa työssä suoriutuminen ja osaaminen toimivat ohjaavana tekijänä.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutusta- pa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luotta- musmiestä ole valittu, työntekijöiden kanssa yhdessä. Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lainkaan.

Ennen neuvotteluja luottamusmiehelle annetaan tiedot jaettavasta palkkasummasta, joka määritellään palkkaratkaisua edeltävän tammikuun palkkasummasta (kuukausi- palkat luontoisetuineen). Annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä tulee käyttää vain palkkaratkaisusta neuvoteltaessa.

Vuoden 2020 osalta paikallista palkkaratkaisua koskeva sopimus tehdään kirjallisesti 15.5.2020 mennessä, ellei toisin sovita. Vuoden 2021 osalta sopimus tehdään kirjalli- sesti 15.4.2021 mennessä, ellei toisin sovita.

2.1.2 Palkkaratkaisu, mikäli paikallisesta palkkaratkaisusta ei sovita Vuosi 2020

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,0 % suoritetaan yleiskorotuksena ja 0,3 % työnantajan päättämällä tavalla (työpaikkakohtainen erä).

Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan tammikuun 2020 palkkasummasta (kuu- kausipalkat luontoisetuineen).

Vuosi 2021

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,2 % suoritetaan yleiskorotuksena ja 0,7 % työnantajan päättämällä tavalla (työpaikkakohtainen erä).

Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan tammikuun 2021 palkkasummasta (kuu- kausipalkat luontoisetuineen).

Palkankorotuksen toteutustapa vuosina 2020 ja 2021

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oi- keudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaami- sen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotus- ten jakamisessa.

Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstölle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suu- ruus. Selvitys tulee antaa viimeistään kahden kuukauden kuluessa erän jakamisesta ja siitä tulee käydä ilmi jaetun erän kokonaismäärä, kuinka moni toimihenkilö on koro- tuksen saanut sekä keskimääräisen korotuksen suuruus. Selvityksen antamisessa tu- lee huomioida palkkasalaisuus.

2.1.3. Taulukkopalkat ja henkilöstön edustajien palkkiot Taulukkopalkka 1.6.2020 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1667,85
2	1784,28
3	1904,82
4	2093,37
5	2673,42

Taulukkopalkka 1.5.2021 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1687,86
2	1805,69
3	1927,68
4	2118,49
5	2705,50

Luottamusmieskorvaukset ovat 1.6.2020 lukien:

Edustettavien toimi- henkilöiden määrä	1.6.2020
- 49	45
50 -	55

Luottamusmieskorvaus on 70 euroa, jos luottamusmies toimii ainoana henkilöstöä edustavana luottamusmiehenä tai usean luottamusmiehen yhteisössä sovitaan, että yksi luottamusmies edustaa henkilöstöä pääluottamusmiehenä paikallisissa neuvotte- luissa.

3. Tekstimuutokset

3.1. Työehtosopimukseen:

TES 14.6 § muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu leiritoimintaan.

Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaika- lain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan sii- tä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja myös leiritoiminnan osalta.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia toisin lepoajoista, niiden mahdol- lisesta korvaamisesta tai antamisesta leiritoiminnan niin edellyttäessä.

Kun työntekijä osallistuu leirille, jossa hänen on välttämätöntä yöpyä, sovitaan luot- tamusmiehen tai työntekijän kanssa etukäteen siitä, miten leirin aikaiset työaikajärjes- telyt korvataan. Mikäli korvaamistavasta ei ole muuta leirien osalta sovittu, korvaa- mistapa on seuraava:

• mikäli työntekijä työskentelee sellaisena päivänä, joka ilman leirille osallistu- mista olisi hänen vapaapäivänsä, henkilö saa vapaapäivän muuna ajankohta- na (henkilö saa menetetyn vapaa-ajan ns. yksi yhteen vapaana muuna ajan- kohtana). Vapaapäivät suositellaan annettavan kuukauden kuluessa leirin jäl- keen tai viikko sitä ennen.

• työntekijä saa leirin keston mukaan määräytyvän korvauksen seuraavasti: Leirin kesto vähintään Korvaus

2 vrk 12 h 1 vapaapäivä

6 vrk 12 h 2 vapaapäivää

8 vrk 12 h 3 vapaapäivää

10 vrk 12 h 4 vapaapäivää

12 vrk 12 h 5 vapaapäivää

• lisäksi työnantaja voi harkintansa mukaan myöntää yhden lisävapaapäivän, jos leirin olosuhteet erityisestä syystä sitä vaativat

Em. korvausten katsotaan sisältävän TES 20 §:n mukaisen viikkolevon xxxxx xxxx- koina, joille leiri sijoittuu.

TES 14.10 § muutetaan muotoon:

Työntekijän tehdessä työtä kiinteän toimipaikkansa ulkopuolella, voivat työaikakor- vaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin pai- kallisesti on ollut käytäntönä tai siitä sovitaan.

Ptk-merkintä: tässä kohdassa voidaan tarkoittaa esimerkiksi messuja, tapahtumia, matkoja, kursseja ja vastaavia tilaisuuksia.

Tapahtumien osalta työaikajärjestelyistä voidaan sopia luottamusmiehen tai työnteki- jän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti.

TES 14.12 § muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työaikalain 12 §:ssä tarkoitettu liukuma-aika on 3 tuntia ja säännöllisen työajan ylitys- ten ja alitusten enimmäiskertymä on 40 tuntia. Xxxxxxxx työajan säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismäärästä sekä liukuma-ajan enimmäismäärästä ja seu- rantajakson pituudesta voidaan paikallisesti sopia säännöksestä poikkeavasti. Työn- antaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia työajan vuorokautisen liukumarajan ja liuku- ma-ajan tilapäisestä ylityksestä ja sen huomioimisesta työaikakertymässä.

TES 14.13 § muutetaan kuulumaan seuraavasti (1.4.2020 lukien):

Paikallisesti voidaan sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä enintään 48 tunnilla siten, että työajan pidennyksen ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka (ns. yksi yhteen palkka).

Mikäli sopimusta ei tehdä, työnantaja voi määrätä enintään 20 tunnin sijoittamisesta kalenterivuodessa. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista tilaisuuk- sista tai varsinaisista työtehtävistä. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yh- teen) tuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. kou- lutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lau- antaille tai pyhäpäivälle kuitenkin siten, että enintään 16 tuntia voidaan sijoittaa pyhä- päivälle.

Työntekijällä on kuitenkin perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä li- sätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä.

TES 16.2-3 § poistetaan.

TES 17.4 § (voimaan 1.1.2021 lukien):

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

TES 20 § Viikkolepo (uusi)

Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti.

Viikkolepo voidaan järjestää myös niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mu- kaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yh- denjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

TES 22 § poistetaan 4. kohta (pöytäkirjamerkintöineen)

Voimaantulo: koskee 1.4.2020 alkaen ansaittavia vuosilomia

3.2. Ulkomaantyötä koskevaan työehtosopimukseen

10 § poistetaan 1 momentti, muutetaan numerointi vastaavasti ja muutetaan 2. momentti kuulumaan:

Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain mukaisin perus- tein.

3.3. Ulkomaantyötä koskevaan pöytäkirjaan

A. kohta, korjataan työehtosopimukseen viime kerralla jäänyt virhe: poistetaan 1. kappaleesta maininta ”koulutuksen mukaisesta”

B. kohta loppuun lisätään

Ptk-merkintä: Työehtosopimusosapuolten tarkoituksena ei ole, että verokanta huomi- oidaan kahteen kertaan, ellei laista tai sopimuksista muuta johdu.

3.4. Allekirjoituspöytäkirjaan

Osapuolet perustavat työehtosopimuksen selkiyttämistyöryhmän selkiyttämään työ- ehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden aikana. Työryhmän tarkoituksena on korjata kirjoitusvirheitä ja järkevöittää työehtosopimuksen kirjauksia ja rakennetta kustannusneutraalisti ja nykyiset tulkinnat säilyttäen.

Helsingissä 9. päivänä maaliskuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

KIRKON ALAT RY

Xxxxx Xxxxxxxx

KIRKON AKATEEMISET AKI R.Y.

Xxxxx Xxxxx

Kristillisten järjestöjen työehtosopimus ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä ole- vissa kristillisissä järjestöissä ja säätiöissä (jäljempänä järjestö) työskenteleviin työntekijöihin.

Sopimusta sovelletaan myös muuhun kuin järjestön pääasialliseen toimintaan sil- loin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta.

2. Tämä sopimus ei koske järjestön johtoon kuuluvia, tai sellaisessa asemassa ole- via henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä ole- vien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

3. Sopimusta sovelletaan ulkomaantyöhön lähetettyihin työntekijöihin jäljempänä sanotulla tavalla.

2 § Ulkomaan työhön lähetetyt työntekijät ‌

1. Tätä sopimusta sovelletaan ulkomaantyöhön lähetettyihin työntekijöihin sopimuk- sen työaikaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.

2. Ulkomaan työhön lähetettyjen työntekijöiden tästä sopimuksesta poikkeavista palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskien sopivat allekirjoittajajärjestöt erik- seen ulkomaantyötä koskevalla työehtosopimuksella, jonka määräykset ovat en- sisijaiset tähän sopimukseen ja palkkausta koskevaan sopimukseen nähden.

3 § Keskusjärjestöjen suositus ‌

Alalla noudatetaan keskusjärjestöjen suositusta päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

4 § Paikallinen sopiminen ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia toisin allekirjoittajajärjestöjen välisen paikallisen sopimisen pöytäkirjan mukaisesti.

5 § Voimassa olevat edut ‌

1. Tämä työehtosopimus ei koske tässä työehtosopimuksessa mainitsemattomia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia erityisiä etuuksia.

2. Sellaiset etuudet, joista on tällä työehtosopimuksella sovittu, korvaavat aikai- semmin voimassa olleet vastaavat edut, ellei allekirjoittaneiden järjestöjen välillä tai paikallisesti erikseen toisin sovita.

6 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys ‌

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yk- simielisyyteen, neuvotellaan asiasta niiden tämän sopimuksen allekirjoittajajärjes- töjen välillä, joiden jäseniä koskevasta asiasta on kyse. Ellei allekirjoittajajärjestö- jen välisissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voidaan asia viedä työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, asiasta laadi- taan muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on mainittu neu- vottelun kohteena oleva asia ja lopputulos. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian allekirjoittajajärjestöjen ratkais- tavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osa- puolten kanta.

3. Allekirjoittajajärjestöt noudattavat neuvottelu- ja sopimustoiminnassaan jatkuvan neuvottelun periaatetta. Sopimuskauden aikana neuvotellaan ja jo silloin sovitaan ratkaistavissa olevista asioista.

7 § Työrauha ‌

Kaikki työtaistelut, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai jo- honkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

8 § Työnjohto- ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

9 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voimassa olevan lain mukaan

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmal- li. Enintään kolme kuukautta kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että työntekijälle ilmoitetaan kirjalli- sesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

10 § Työsuhteen päättyminen ‌

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisa- nomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, on työntekijän irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisaika:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

11 § Palkkaperusteet ‌

Allekirjoittajajärjestöt sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksami- sesta erillisessä palkkasopimuksessa.

12 § Palkan maksaminen ‌

1. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu tai työnantaja noudata muuta käytän- töä, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee työsopimuslain mukaisena erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa. Tun- tipalkkaisen työntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

Palkan erääntyessä työsuhteen päättyessä kesken palkanlaskentakauden, voi- daan loppupalkka maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

2. Sellaiset lisät ja korvaukset, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn tai muun laskentakauteen liittyvän perusteen mukaan, suoritetaan viimeistään seu- raavan laskentakauden palkanmaksun yhteydessä.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde tai palkaton poissaolo alkaa tai päättyy kesken palkanmaksukauden sekä silloin, kun palkanmaksuperuste muut- tuu kesken palkanmaksukuukauden. Osakuukauden palkan jakaja ja kertoja määräytyy kuukauden todellisten työpäivien mukaan.

2. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 18 §:n mukaista kuukausipalkan jakajaa.

14 § Työaika ‌

1. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7,5 tun- tia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tun- tia vuorokaudessa ja 38 ¼ tuntia viikossa.

Tämän kohdan työaika voidaan järjestää noudattaen työaikalain tarkoittamaa jak- sotyöaikaa, mikäli työntekijän työpaikka on kurssikeskus, ravintola tai vastaava.

3. Mikäli työn luonteesta tai mahdollisuudesta valvoa työn suoritusta johtuu, ettei työnantaja valvo työntekijän työaikaa, ei tämän sopimuksen mukaisia työaika- määräyksiä myöskään noudateta tällaiseen työhön.

4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää enintään tunnilla. Tämä edellyttää, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kolmen viikon ajanjakson kuluessa ja etukäteen laadi- tun työtuntijärjestelmän mukaisesti edellä 1. tai 2. kohdan mukaisesti määräyty- vään säännölliseen viikkotyöaikaan.

5. Mikäli työpaikan toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työ- aika järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1. tai 2. kohdan mukai- nen. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sa- nottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään kuuden viikon ajanjaksona.

Suositus: Yli 10 tunnin työvuoroja tulee välttää.

6. Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu leiritoimintaan.

Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työai- kalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopies- saan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja myös leiritoiminnan osalta.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus sopia toisin lepoajoista, niiden mahdollisesta korvaamisesta tai antamisesta leiritoiminnan niin edellyttäessä.

Kun työntekijä osallistuu leirille, jossa hänen on välttämätöntä yöpyä, sovitaan luottamusmiehen tai työntekijän kanssa etukäteen siitä, miten leirin aikaiset työ- aikajärjestelyt korvataan. Mikäli korvaamistavasta ei ole muuta leirien osalta sovittu, korvaamistapa on seuraava:

• mikäli työntekijä työskentelee sellaisena päivänä, joka ilman leirille osallistumista olisi hänen vapaapäivänsä, henkilö saa vapaapäivän muuna ajankohtana (henkilö saa menetetyn vapaa-ajan ns. yksi yhteen vapaana muuna ajankohtana). Vapaapäivät suositellaan annettavan kuukauden kuluessa leirin jälkeen tai viikko sitä ennen.

• työntekijä saa leirin keston mukaan määräytyvän korvauksen seuraa- vasti:

Leirin kesto vähintään Korvaus

2 vrk 12 h 1 vapaapäivä

6 vrk 12 h 2 vapaapäivää

8 vrk 12 h 3 vapaapäivää

10 vrk 12 h 4 vapaapäivää

12 vrk 12 h 5 vapaapäivää

• lisäksi työnantaja voi harkintansa mukaan myöntää yhden lisävapaa- päivän, jos leirin olosuhteet erityisestä syystä sitä vaativat

Em. korvausten katsotaan sisältävän TES 20 §:n mukaisen viikkolevon xxxxx xxxx- koina, joille leiri sijoittuu.

7. Jos työntekijän kanssa ei muista ajoista sovita, työvuoroista laaditaan 4. tai 5. kohtaa noudatettaessa etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuorolista, jo- ka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin listan alkua. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teet- tämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman painavan syyn takia. Täl- laisesta muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle kolme päivää ennen, mikäli mahdollista.

Suositus: Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn, 1/2 tunnin lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepo- tauko voidaan paikallisesti sopia yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työai- kaan.

9. Työviikko pyritään järjestämään viisipäiväiseksi maanantaista perjantaihin, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu.

10. Työntekijän tehdessä työtä kiinteän toimipaikkansa ulkopuolella, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mu- kaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä sovitaan.

Pöytäkirjamerkintä: tässä kohdassa voidaan tarkoittaa esimerkiksi mes- suja, tapahtumia, matkoja, kursseja ja vastaavia tilaisuuksia.

Tapahtumien osalta työaikajärjestelyistä voidaan sopia luottamusmiehen tai työn- tekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti.

10.

11. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa. Matkapäiviltä ei kuitenkaan vähen- netä palkkaa matkustamisen ajalta.

11.

12. Työaikalain 12 §:ssä tarkoitettu liukuma-aika on 3 tuntia ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä on 40 tuntia. Liukuvan työajan säännölli- sen työajan ylitysten ja alitusten enimmäismäärästä sekä liukuma-ajan enimmäis- määrästä ja seurantajakson pituudesta voidaan paikallisesti sopia säännöksestä poikkeavasti. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia työajan vuorokautisen liukumarajan ja liukuma-ajan tilapäisestä ylityksestä ja sen huomioimisesta työai- kakertymässä.

12.

13. 1.4.2020 lukien:

Paikallisesti voidaan sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä enintään 48 tun- nilla siten, että työajan pidennyksen ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka (ns. yksi yhteen palkka).

Mikäli sopimusta ei tehdä, työnantaja voi määrätä enintään 20 tunnin sijoittami- sesta kalenterivuodessa. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista tilaisuuksista tai varsinaisista työtehtävistä. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työ- ajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava yksin- kertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Työ- aika voidaan sijoittaa myös lauantaille tai pyhäpäivälle kuitenkin siten, että enin- tään 16 tuntia voidaan sijoittaa pyhäpäivälle.

Työntekijällä on kuitenkin perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäy- tyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä.

15 § Arkipyhät

1. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, ju- hannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uu- denvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työai- kaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

16 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei ole laki- sääteistä ylityötä (yli 8 tuntia/vrk tai yli 40 tuntia/vko). Lisätyöstä maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

17 § Ylityö ‌

1. Työstä, jota tehdään yli lakisääteisen vuorokautisen (yli 8 t/vrk) tai keskimääräi- sen vuorokautisen enimmäistyöajan maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole 1. kohdassa tarkoitettua vuorokautista yli- työtä ja jota tehdään yli lakisääteisen enimmäistyöajan (yli 40 t/vko) viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa yli keskimääräisen enimmäistyöajan tasoittumisjakson aikana ja maksetaan siitä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Jaksotyössä kahden viikon jaksossa 12 ja kolmen viikon jaksossa 18 ensimmäi- seltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta on maksettava 50 %:lla ja näitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia vii- kossa enintään kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

(Lisätty 4. kohta tulee voimaan 1.1.2021 alkaen.)

18 § Lisä- ja ylityökorvausten laskenta ja vaihto vapaaksi ‌

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia saadaan työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Mikäli viikoittainen työaika on 37,5 tuntia pitempi tai lyhyempi jakaja on samassa suhteessa suurem- pi tai pienempi.

2. Työnantajan ja työntekijän suostumuksella lisätyöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan ja ylityöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavaan korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

19 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Tämä korvaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana.

20 § Viikkolepo ‌

Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti.

denjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

21 § Varallaolo ‌

1. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja päi- vystysvalmiudessa, suoritetaan tällaisesta varallaolosta tuntia kohden rahakor- vaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15 % perus- tuntipalkasta, jos työntekijän kanssa ei sovita muusta korvaustavasta tai korvauk- sen määrästä.

2. Edellä mainitusta varallaolosta maksettava korvaus tulee sopia ennen varalla- oloa.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan korvausprosentin mukaiseen vapaa-aikaan.

22 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään vuosi yhdenjaksoista palvelua samalla työnantajalla

c) kolme arkipäivää, jos työntekijällä on vähintään 15 vuotta kokoaikaista koke- musajaksi luettavaa palvelua ja vähintään vuosi yhdenjaksoista palvelua maa- liskuun loppuun mennessä samalla työnantajalla.

2. Mikäli työntekijällä on ollut oikeus noudatettuun käytäntöön tai sopimukseen pe- rustuen edellä olevaa pidempään lomaan, noudatetaan tätä käytäntöä, ellei muu- ta sovita.

3. Vuosilomaan ja siltä ajalta maksettavaan palkkaan noudatetaan muuten vuosilo- malakia. Päiväpalkkaa laskettaessa käytetään jakajana lukua 25. Vuosilomapal- kan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, niin vuosi- lomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0,38 %. Lomapalkka lasketaan lo- manmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mu- kaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä 22.4 §:ää sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittuihin vuosilomiin. Määräys ei koske enää 1.4.2020 alkaen ansaittavia vuosilomia.‌

23 § Säästövapaa

Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella voidaan sopia vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n perusteella säästövapaan käyttämisestä. Säästövapaaseen voi- daan siirtää vuosilomasta yli 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus sekä erikseen so- vittavat vapaana annettavat lisä- ja ylityökorvaukset.

24 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mu- kaisesta vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan viimeistään kunkin vähin- tään viikon pituisen lomanosan pitämistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei muuta käytäntöä noudateta tai toisin sovita.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

Työstä poissaoloon työnantajan suostumuksella rinnastetaan hoitovapaa. Edelly- tyksenä lomarahan maksamiselle on, että työntekijä palaa ilmoittamansa hoitova- paan jälkeen työhön.

3. Lomaraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle ja asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palaavalle työnte- kijälle.

4. Lomaraha tai sen osa voidaan vaihtaa vapaa-aikaan, mikäli asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

25 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle 1 kk	sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)
1 kk - alle 3 v	4 viikkoa
3 v - 5 v	5 viikkoa
yli 5 v - 10 v	8 viikkoa
yli 10 v	10 viikkoa

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työnte- kijä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkan- maksujakso 12 viikkoa.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

3. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus. Työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin ja suorittaa tällöin lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

4. Työnantaja maksaa palkan suoraan työntekijälle ja hakee sairauspäivärahan it- selleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Edellä sanottu koskee vastaavasti muita lakisääteisen tai työnantajan kustanta- man vakuutuksen perusteella maksettavia päivärahoja.

5. Mikäli työntekijä on aikaisemmin syntyneen perusteen vuoksi palkattomasti pois työstä, ei edellä mainittua palkanmaksuvelvollisuutta ole.

26 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraa- vissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ul- kopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmä- lasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastuk- seen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

b) Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa seuraavissa tapauksissa:

- sairauden jatkuessa, kun on tarve hakeutua lääkärinhoitoon

- kroonisen tai pitkäaikaisen sairauden edellyttämässä lääkärintarkas- tuksessa hoidon määrittelemiseksi. Tämä koskee myös hoitotoimenpi- teestä aiheutuvaa työkyvyttömyyttä.

c) Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ai- heuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii pikaisesti annettavaa hoitoa.

d) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä välttämättömissä tar- kastuksissa tai lääketieteellisissä tutkimuksissa.

e) Työntekijä käy työn edellyttämässä, lakisääteisessä tai työterveyshuolto- suunnitelman mukaisessa lääkärintarkastuksessa.

27 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Ellei työntekijä ole sopinut muusta työnantajan kanssa, on hänellä oikeus olla pois työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiväksi sattuvien tapahtu- mien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkilli- sen sairastapauksen yhteydessä.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua sairastumispäivän lisäksi kol- mea kalenteripäivää pidempään sairastumisen alusta lukien eikä koko pois- saolo neljää työpäivää pidempään. Poissaolon syy on vaadittaessa osoitetta- va lääkärintodistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa osoitettava lääkärintodistuksella ja vaadittaessa on annetta- va selvitys hoidon välttämättömyydestä.

Pöytäkirjamerkintä:

Muun lähiomaisen äkillisen sairastumisen johdosta työnantaja pyrkii järjes- tämään työntekijälle mahdollisuuden lyhyeen palkattomaan poissaoloon.

c) Perheenjäsenen kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, van- hempia ja isovanhempia sekä veljiä ja sisaria ja appivanhempia.

e) Omat vihkiäiset.

f) Muuttopäivä.

g) Omat 50- ja 60-vuotispäivät.

h) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

3. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokoukseen työntekijällä on oikeus osallistua.

4. Palkansaajien keskusjärjestön tai allekirjoittaneen liiton valtuuston taikka edusta- jiston ja hallituksen kokouksiin osallistumisesta valittuna edustajana taikka tämän sopimuksen käsittelyyn osallistumisesta neuvottelukunnan jäsenenä ei työnteki- jän palkka- ja vuosilomaetuja vähennetä.

5. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

28 § Perhevapaat ‌

1. Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys- vanhempain- sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä palkkaa kolmelta kuukaudelta. Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksuajalta it- selleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli työntekijä on aikaisemmin syntyneen perusteen vuoksi palkattomasti pois työstä, ei edellä mainittua palkanmaksuvelvollisuutta kuitenkaan ole.

29 § Luottamusmies ‌

20.12.2018 asti 29 § kuuluu seuraavasti:

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asiois- sa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta.

21.12.2018 alkaen 29 § kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Kunkin työnantajan työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies ja varaluotta- musmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa siten kuin luottamusmies- sopimuksessa on sovittu.

29 a § Kehittämistoiminta ja tiedottamistoiminta työpaikoilla ‌

1. Yhteistoiminnassa tulee noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voi- massa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lakiviittaukset eivät ole työehtosopi- muksen osa.

2. Työnantajan ja henkilöstön välisessä jatkuvassa yhteistoiminnassa käsitellään mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä tai ulkopuolisen työvoiman käytössä. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Kehittämistoimenpiteiden käyttöönot- toon osallistuville järjestetään työnantajan toimesta tarpeellista lisäkoulutusta ja työhön opastusta.

3. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työ- paikassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Näistä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen.

30 § Kokoontuminen työpaikoilla ja henkilöstön keskinäinen tiedotus- toiminta ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdol- lisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mah- dollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa kokouksen järjestäjä.

c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.

2. Edellä 1. kohdassa tarkoitetut tahot voivat työnantajan kanssa tarkemmin sovitta- valla tavalla julkaista maksutta kokouskutsuja ja tiedotteita ilmoitustaululla, intra- netissä tai muilla vastaavilla digitaalisilla alustoilla.

31 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän sopimuksen osapuolena olevan liiton jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukai- sesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus tilitetystä summasta.

32 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan olemassa olevaa korvauskäytäntöä tai sovittuja perusteita ja korvauksia.

33 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

34 § Koulutus ‌

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammatti- yhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä koulutusso- pimusta.

35 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Sopimuskausi alkaa 9.3.2020 ja päättyy 31.1.2022. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päättymistä.

Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Ulkomaantyötä koskeva työehtosopimus ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämä sopimus koskee Suomesta lähetetyn työntekijän työtä ulkomailla ja siihen välit- tömästi liittyviä kotimaanjaksoja.

Pöytäkirjamerkintä:

Suomesta lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka säilyttää oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan ulkomaan komennuksen ajan.

2 § Yleisiä periaatteita ‌

Ulkomaisen työn palvelussuhteen ehtojen määrittelyssä ja tämän sopimuksen tulkin- nassa otetaan huomioon yleinen pyrkimys tukea tasavertaisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä paikallisen yhteistyöorganisaation kanssa asemamaassa.

3 § Työsopimus ‌

1. Työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus, jossa määritellään palkkaus- perusteet, palkanmaksuvaluutta, mahdolliset rahalliset korvaukset ja luontaisedut, mahdollinen vakuutuspalkka, ulkomaan työkauden pituus, mahdollinen irtisano- misaika, työtehtävät, asemamaa, työntekopaikka, vuosiloman määräytyminen se- kä kotiuttamisen ehdot ja ulkomaan työkautta välittömästi seuraavat työvelvoit- teet.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen velvoitteiden, vaikutusten ja kustannusten selvittä- miseksi on perusteltua selvittää ennen työsopimuksen tekemistä ja todeta viimeistään työsopimuksen teon yhteydessä työntekijän perhesuhteet.

Lisäksi työsopimuksessa mainitaan työntekijän mahdollinen sijoittuminen ase- mamaassa olevan yhteistyöorganisaation työyhteyteen.

Asemamaassa yhteistyöorganisaation oikeudesta johtaa ja jakaa työtä voidaan sopia keskinäisessä yhteistyösopimuksessa.

Kirjallinen työsopimus tehdään tai tarkistetaan jokaisen uuden ulkomaantyöjak- son alkaessa.

2. Ulkomaantyöhön otetun uuden työntekijän työsuhde alkaa normaalisti ulkomaan työkautta edeltävän lähtöjakson alkaessa, jos muusta ei ole sovittu.

4 § Palkkaus ‌

Palkkaperusteet ulkomaantyössä ovat tämän sopimuksen liitteenä.

5 § Ulkomaanjakso ‌

1. Ulkomaanjakson aloittaminen edellyttää aina, että työntekijällä on mahdollisen yhteistyöorganisaation vahvistama hyväksyntä, viisumi-, työlupa- tai muut viran- omaismääräykset eivät ole esteenä työnteon aloittamiselle ja että työntekijällä ja mukana seuraavilla perheenjäsenillä on ulkomaantyöskentelyä ko. olosuhteissa puoltava lääkärinlausunto.

2. Ulkomaan työjaksoon liittyvät lähtö- ja paluujaksot:

Lähtöjakso on tarkoitettu työtehtäviin ja lähtöön liittyvien käytännön järjestelyjen hoitamiseen (esim. matkavalmistelut, terveydenhoitoon liittyvät asiat, työneuvotte- lut). Lähtöjakson pituus on 1 kk, mikäli työkauden pituus on vähintään 24 kk. Muussa tapauksessa lähtöjakson pituus on 1 arkipäivä työkauden täyttä kuukaut- ta kohti. Lähtöjakso on palkallinen ja edeltää välittömästi ulkomaan työjaksoa. Työkauden ollessa suunniteltua lyhyempi tai pidempi ei lähtöjakson palkkaa oi- kaista takautuvasti.

Paluujakso on tarkoitettu työtehtäviin ja kotimaahan asettumiseen sekä paluu- seen liittyvien käytännön asioiden hoitoon (esim. terveydenhoito, viranomaisyh- teydet, paluuseen liittyvät tapaamiset). Paluujakson pituus on 1 arkipäivä ulko- mailla toteutuneen työkauden täyttä kuukautta kohti, enintään 1 kk. Paluujakso ei siirry millään perusteella.

Mikäli ulkomaan työkauden päättymispäivän ja sitä seuraavan uuden työkauden alkamispäivän väli on enintään 6 kuukautta, on uutta työkautta edeltävän lähtö- jakson pituus enintään 14 kalenteripäivää.

Työn luonteen tai lähetettävän työntekijän olosuhteiden johdosta voidaan lähtö- ja paluujaksoa koskevista määräyksistä poiketa.

Pöytäkirjamerkintä:

Olosuhteilla tarkoitetaan mm. työntekijän osaamista, kokemusta tai perhe- tilannetta.

6 § Vuosiloma ‌

Vuosilomaoikeus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu. Vuosilomien pitämisessä noudatetaan Suomen käytäntöä, ellei ole toi- sin sovittu.

7 § Lomaraha ‌

Lomaraha määräytyy joko kotimaan tai ulkomaan palkkauksen mukaisesti sen mu- kaan, kumman palkkauksen piirissä työntekijä on lomarahan maksamishetkellä.

8 § Ulkomaanjakson keskeyttäminen ‌

1. Ulkomaanjakso voidaan keskeyttää ja kutsua työntekijä Suomeen, jos:

- työ- tai muissa olosuhteissa tapahtuu muutos, joka vaikeuttaa olennaisesti ja muuten kuin tilapäisesti työn suorittamista tai oleskelua maassa; Tällöin työntekijälle voidaan osoittaa muu työsopimuksen mukainen asemamaa Suomeen kutsumisen sijasta.

- työntekijä sairastuu tai loukkaantuu siten, että hänen työkykynsä vähenee olennaisesti pidemmäksi aikaa kuin kolmeksi kuukaudeksi;

- työntekijän perheenjäsen sairastuu tai loukkaantuu vakavasti;

- työsuhde irtisanotaan tai puretaan;

- ilmenee muita näihin verrattavia painavia syitä.

2. Milloin ulkomaantyöskentelyn jatkuminen on esteen poistuttua (viimeistään 3 kk:n kuluessa) mahdollista, työntekijä palaa päättämään ulkomaanjaksonsa, ellei toi- sin sovita. Muussa tapauksessa ulkomaanjakso voidaan todeta päättyneeksi.

3. Ulkomaanjakso voidaan keskeyttää myös määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevan osalta.

9 § Työsuhteen jatkuminen ulkomaanjakson jälkeen ‌

1. Jos työntekijä on otettu toistaiseksi voimassa olevaan kotimaista tehtävää koske- vaan työsuhteeseen, tämä työsuhde jatkuu ulkomaanjakson päätyttyä.

2. Jos työntekijä on otettu määräaikaiseen ulkomaantyöhön ulkomaanjakson ajaksi, työsuhde päättyy ulkomaanjakson ja siihen mahdollisesti välittömästi liittyvien ko- timaan työvelvoitteiden päätyttyä.

3. Jos työntekijä on otettu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ulkomaan- työtä varten, voidaan työn tekemisestä määrätyssä kohteessa sopia määräaikai- sesti.

10 § Työsuhteen irtisanominen ‌

1. Ellei työsopimuksessa ole irtisanomisajasta muuta sovittu, työntekijän ollessa työssä ulkomailla irtisanomisaika on työntekijälle yksi kuukausi ja työnantajalle kaksi kuukautta, mikäli työsuhde on kestänyt enintään neljä vuotta. Mikäli työsuhde on kes- tänyt yli neljä vuotta, on irtisanomisaika työntekijälle kaksi kuukautta ja työnantajalle neljä kuukautta, ja kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on irtisanomisaika työnan- tajalle kuusi kuukautta ja työntekijälle kaksi kuukautta.

2. Myös määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslain mukaisin perus- tein.

11 § Palkalliset ja palkattomat vapaat ‌

1. Työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät määräytyvät paikallisen käytännön mukaisesti, ellei ole toisin sovittu.

2. Työntekijälle voidaan myöntää ylimääräistä palkallista vapaata lähiomaisen vaka- van sairauden tai kuolemantapauksen yhteydessä taikka muusta näihin rinnastet- tavasta pakottavasta syystä. Palkallisen vapaan pituus sovitaan kulloinkin erik- seen.

12 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

1. Työnantaja korvaa työntekijän ja mukana seuraavien alle 18-vuotiaiden lasten matkakustannukset kotimaan ja työalueen välillä työkauden alkaessa ja päättyes- sä. Työntekijän aiheuttaessa tahallisesti tai tuottamuksellisesti työkauden keskey- tyksen tai irtisanoessa sopimuksen kesken ulkomaan työkauden ei matkakustan- nuksia korvata.

Matkakustannukset korvataan myös perheeseen kuuluvan muun kuin työntekijä- asemassa olevan puolison osalta, ellei hänen matkakustannuksiaan korvata muuta kautta.

2. Työkauden aikana asemamaassa tapahtuvien työmatkojen korvausperusteista päätetään asemamaakohtaisesti.

3. Lähtöön ja paluuseen liittyvien matkatavaroiden rahtikustannusten korvaamisesta sovitaan erikseen.

13 § Asuminen ulkomailla ja kustannusten korvaaminen ‌

1. Työntekijä saa ulkomailla työskennellessään palkkaukseen kuuluvana etuutena maan ja paikallisen työyhteisön asumistasoon nähden kohtuullisen työnantajan osoittaman asunnon. Asumisjärjestelyissä otetaan lisäksi huomioon tasapuoli- suus, turvallisuus ja kustannusnäkökohdat, työtehtävien asettamat vaatimukset sekä huollettavana olevan perheen koko. Asunnon järjestämisestä voi työnantaja sopia paikallisen yhteistyöorganisaation kanssa.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin asunnon järjestämisvelvoitteesta.

14 § Lasten koulunkäynti ja kustannusten korvaaminen ‌

1. Työnantajan tavoitteena on turvata mukana seuraaville alle 18-vuotiaille lapsille Suomen koulujärjestelmän tavoitteiden mukaisen oppivelvollisuuden edellyttämä perusopetus tarkoituksenmukaisella, turvallisella ja tasapuolisella tavalla.

2. Työnantajan osallistumisesta lähetettyjen työntekijöiden lasten perusopetuksen ja muun opetuksen kustannuksiin voidaan lisäksi sopia erikseen.

3. Koulujärjestelyissä otetaan huomioon kunkin maan erityiset olosuhteet, kustan- nusnäkökohdat sekä lasten ja perheiden erityistilanteet.

15 § Työterveyshuolto ja kustannusten korvaaminen ulkomailla ‌

1. Työnantaja korvaa itse tai hankkimalla vakuutuksen työntekijän tai tämän per- heenjäsenen akuutin sairauden tai tapaturman hoidon ulkomailla ja siihen liittyvät kohtuulliset matkakustannukset. Lisäksi työnantaja korvaa työterveyshuollon kus- tannuksina terveystarkastukset työntekijälle ja hänen mukana seuraavalle alle 18- vuotiaalle lapselleen sekä tarkastuksissa aiheellisiksi todetut rokotukset ja työs- kentelymaassa esiintyvien sairauksien ennaltaehkäisevän lääkityksen siten kuin siitä erikseen tarkemmin sovitaan.

2. Työnantaja voi antaa ohjeita tarpeellisista terveystarkastuksista sekä ulkomaan- työssä tarvittavaa ohjausta terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäi- semiseksi. Työntekijä on velvollinen noudattamaan ohjeita sekä valvomaan nii- den noudattamista lastensa osalta.

16 § Vakuutukset ‌

Työnantaja järjestää työntekijälle Suomen lakisääteistä vakuutusturvaa vastaavan vakuutusturvan. Määräystä ei sovelleta, mikäli työntekijä on Suomen sosiaaliturvan piirissä.

17 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys ‌

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ja erimielisyydet ratkais- taan, kuten työehtosopimuksessa on sovittu.

18 § Voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa kuten kristillisten järjestöjen työehtosopimus. Helsinki 9.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Ulkomaantyötä koskeva pöytäkirja ‌

Aika: 1.2.2018

Paikka: Helsinki, PALTAn toimisto

Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet palkkasopimuksen 1.2 §:n perusteella seuraavaa:

1. Ulkomaantyöhön lähetettyjen työntekijöiden palkkausperusteissa noudatetaan yl- lä mainittua palkkasopimusta, ellei tästä pöytäkirjasta muuta johdu.

2. Muuten noudatetaan ulkomaantyöhön lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa seuraavia periaatteita:

• kotimaan sosiaaliturva järjestetään siten, että ulkomaantyön aikana turva- taan työntekijän eläke- ja muu lakisääteinen vakuutusturva kotimaan tasoi- sena;

• ulkomaantyössä maksettavassa palkassa otetaan huomioon työalueen elin- kustannusten taso verrattuna Suomen kustannustasoon.

A. Vakuutuspalkka

1. Ulkomaantyössä maksettava palkka perustuu ns. vakuutuspalkkaan, joka koos- tuu ~~koulutuksen mukaisesta~~ perusosasta, kokemuslisistä, tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta muusta palkanosasta. Va- kuutuspalkan perusosana käytetään palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn mu- kaisia peruspalkkoja.

Vakuutuspalkan perusosa määräytyy palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaan.

Kokemuslisää maksetaan seuraavasti:

Vuodet	Prosenttia vakuutuspalkan perusosan palkasta
4	4
8	8
10	12

2. Vaativiin ja vastuullisiin suunnittelu- ja kehittämis- ja/tai esimiestehtäviin otetun työntekijän vakuutuspalkan perusosaa korotetaan tehtäväkohtaisella palkanosal- la, ellei sitä ole otettu huomioon vaativuusryhmää määriteltäessä.

Tehtävän vaativuudesta ja vastuullisuudesta maksettavan tehtäväkohtaisen pal- kanosan edellytyksenä on kokonaisvastuu keskeisen tehtäväalueen suunnittelu- ja kehittämis- ja/tai esimies-/johtotehtävistä. Tehtävän vaativuudesta ja vastuulli- suudesta maksettavaan palkanosaan noudatetaan mitä tehtäväkohtaisesta pal- kanosasta on palkkasopimuksen 4 §:ssä sovittu.

3. Tehtävässä hyväksi luettava lisä- ja erikoiskoulutuksesta taikka erityisestä osaa- misesta tai kokemuksesta työntekijän vakuutuspalkan perusosaa korotetaan hen- kilökohtaisella palkanosalla.

Tehtävässä hyväksi luettavan lisä- tai erikoiskoulutuksen taikka erityisen osaami- sen tai kokemuksen määrittelee työnantaja työsopimusta tehtäessä. Lisä- ja eri- koiskoulutuksesta taikka erityisestä osaamisesta tai kokemuksesta maksettavaan palkanosaan noudatetaan muuten mitä henkilökohtaisesta palkanosasta on palk- kasopimuksen 5 §:ssä sovittu.

4. Työalueella hyväksi luettavasta erityisestä kielitaidosta työntekijän vakuutuspal- kan perusosaa korotetaan henkilökohtaisella palkanosalla.

Kielitaidosta maksettavan henkilökohtaisen palkanosan edellytyksenä on vähin- tään yksi vuosi kielen käyttöä työalueella. Kielitaidosta maksettavaan pal- kanosaan noudatetaan muuten mitä henkilökohtaisesta palkanosasta on palkka- sopimuksen 5 §:ssä sovittu.

5. Eläke- ja muu lakisääteinen vakuutusturva määräytyy vakuutuspalkan perusteel- la.

B. Työalueen palkka (maksupalkka)

1. Ulkomaantyötä tekevän henkilön työalueen palkka määräytyy vakuutuspalkan mukaan seuraavasti:

Vakuutuspalkka muunnetaan työalueen palkaksi. Tämä tehdään siten, että euro- määräisestä vakuutuspalkasta vähennetään verot kotimaan verokannan mukaan ja kotimaan tasoon arvioidut luontaisedut. Tämän jälkeen osa euromääräisestä nettopalkasta muunnetaan työalueen kustannustaso huomioiden työalueen pal- kaksi, josta vähennetään työntekijän eläke- ja vakuutusmaksut.

2. Työalueen kustannustaso tarkistetaan vähintään vuosittain. Mikäli työalueen kus- tannustaso on muuttunut olennaisesti Suomen kustannustasoon verrattuna, tar- kistetaan työalueen palkkaa vastaavasti ylös- tai alaspäin. Ennen kuin työnantaja tekee työalueiden kustannustason muutoksista johtuvat palkantarkistukset, käsi- tellään asia työnantajan ja työntekijöiden edustajan/edustajien välillä. Paikallisesti sovitaan tarkemmin asian käsittelytavasta.

3. EU:n jäsenmaahan lähetetyn työntekijän vakuutuspalkka voidaan määritellä brut- topalkkana.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimusosapuolten tarkoituksena ei ole, että verokanta huomioi- daan kahteen kertaan, ellei laista tai sopimuksista muuta johdu.

C. Muita määräyksiä

1. Kotimaan paluujakson (1 kk) aikana ja siihen liittyvien lomien aikana maksetaan vaativuusryhmittelyn peruspalkan mukaan määräytyvää vakuutuspalkkaa, ellei muuta sovita. Työsuhteen jatkuessa kotimaassa, määritellään henkilön tehtäviin perustuva palkka viimeistään 3 kk:n kuluttua muihin kotimaan tehtäviin siirtymi- sestä.

2. Allekirjoittaneet liitot neuvottelevat tarvittaessa työalueiden palkan määräytymisen yleisistä perusteista ja paikallisesti noudatettavista menettelytavoista.

D. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt

Ennen tämän pöytäkirjan soveltamisen aloittamista tehdyissä työsopimuksissa nou- datetaan periaatetta, että työntekijän vakuutuspalkka ja työalueen palkka eivät alene siirryttäessä noudattamaan tällä pöytäkirjalla sovittuja määräyksiä. Mikäli työntekijän vakuutuspalkan tai työalueen palkan määräytymisperusteissa tapahtuu myöhemmin muutos palkan perusosan, kokemuslisän, tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen pal- kanosan johdosta, voidaan näihin kuulumaton muu palkanosa sisällyttää uusien palkkaperusteiden mukaisiin palkanosiin tai -lisiin. Tällöinkään ei työntekijän vakuu- tuspalkka tai työalueen palkka laske ellei siihen ole lain mukaisia perusteita tai sa- malla ole kysymys elinkustannusten alenemisesta johtuvasta työalueen palkan tarkis- tamisesta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Palkkasopimus ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

§:ssä on sovittu.

2. Tämän sopimuksen soveltamisesta ulkomaantyöhön lähetettyihin työntekijöihin sovitaan tarkemmin erillisellä pöytäkirjalla.

2 § Palkkausperusteet ‌

1. Työntekijän henkilökohtainen kuukausipalkka määräytyy tehtävien vaativuuden (peruspalkka), tehtävien hoidossa hyväksi luettavan kokemuksen (kokemuslisä), muiden tehtäväkohtaisten tekijöiden (tehtäväkohtainen palkanosa) ja henkilökoh- taisten tekijöiden (henkilökohtainen palkanosa) perusteella siten kuin tässä sopi- muksessa on sovittu.

2. Työntekijän tehtävien vaativuuteen perustuva palkka (peruspalkka), mahdollinen tehtävien hoidossa hyväksi luettava aikaisempi kokemus ja tehtäväkohtainen pal- kanosa tulee määritellä työsuhteen alkaessa.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuvan palkan määrittely ‌

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy kirjallisen toimenkuvauksen ja tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyohjeen ja kullekin vaati- vuusryhmälle sovitun peruspalkan perusteella.

2. Työntekijän tehtävien vaativuusryhmä selvitetään työnantajan ja työntekijän välillä tai työntekijän niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan henkilön kanssa tehtävistä laadittua kirjallista toimenku- vaa apuna käyttäen.

Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, ratkaisee vaativuusryhmän ja perusteet tehtäväkohtaiseen palkanosaan työnantaja.

Työntekijällä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys työehtosopimuksen 6 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenette- lyn piiriin.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa ‌

1. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samaan vaativuusryhmään sijoittuvien toimien keskinäisten vaativuuserojen perusteella ja päätehtävää vaativampiin osatehtäviin perustuen.

2. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan palkanosan suuruus määräytyy sen pe- rusteella kuinka olennaisen osan vaativammat osatehtävät muodostavat työnteki- jän kaikista tehtävistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus on vähintään 5-10 % peruspalkasta. Työsopimuksella voidaan poiketa noudatetuista palkan- osan perusteista ja määristä erityisistä syistä. Sopimuksessa on mainittava etuuden (muu lisä) suuruus, poikkeamisen syyt, voimassaoloaika ja las- kentaperuste.

3. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden muuttuessa vaativammaksi ja tehtä- vien vaativuusryhmän muuttuessa tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudel- leen. Kenenkään henkilökohtainen palkka ei tällöin kuitenkaan voi laskea.

4. Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittelyssä noudatetaan 3 §:n menettelytapoja.

5 § Henkilökohtainen palkanosa ‌

1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena ovat työntekijän henkilökohtainen osaaminen ja/tai henkilökohtaiset työtulokset.

Työnantaja selvittää yhdessä luottamusmiehen kanssa tarkemmin millä perusteil- la järjestössä henkilökohtaista palkanosaa maksetaan. Peruste voi olla myös määräaikainen. Perusteista tiedotetaan työntekijöille.

2. Perusteet mahdolliselle työntekijän henkilökohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja työntekijän välillä tai työntekijän niin halutessa, työnantajan ja hän- tä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan henkilön kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava henkilökohtaisen palkanosan suuruus on vähintään 5-10 % peruspalkasta. Työsopimuksella voidaan poiketa palkanosan noudatetuis- ta perusteista ja määristä erityisistä syistä. Sopimuksessa on mainittava etuuden (muu lisä) suuruus, poikkeamisen syyt, voimassaoloaika ja las- kentaperuste.

Työntekijällä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus saattaa syntynyt erimielisyys työehtosopimuksen 6 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.

3. Henkilökohtaista palkanosaa maksetaan niin kauan kuin työntekijä hoitaa samoja työtehtäviä tai määräaikainen peruste on voimassa. Tehtävien muuttuessa vaati- vammiksi voidaan henkilökohtainen palkanosa arvioida uudelleen. Kenenkään henkilökohtainen kuukausipalkka ei tällöin kuitenkaan voi laskea.

6 § Kokemus ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan kokemusvuosilisää, joka lasketaan tehtävien vaati- vuusryhmän alarajan mukaisesta vähimmäispalkasta. Kokemusvuosilisän suu- ruus määräytyy seuraavasti:

Vuodet	Prosenttia vaativuusryhmän alarajan palkasta
4	4
8	8
10	12

2. Kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa on päätoiminen työskentely saman työn- antajan palveluksessa. Jos työaika viikossa on alle 19 tuntia, otetaan ko. työsken- telyajasta huomioon enintään puolet.

Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet, joilta työntekijä on vuosilomalain mu- kaisesti työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai työstä poissaolopäivät ovat ol- leet vuosilomalain mukaisia työssäolonveroisia päiviä.

3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huo- mioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

4. Kokemuslisän määrittelyssä noudatetaan 3 §:n menettelytapoja.

7 § Vähimmäispalkat ‌

1. Tämän sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettujen vaativuusryhmien vähimmäispalkat il- menevät tämän sopimuksen liitteestä.

2. Harjoittelijan palkka on 85 % asianomaisen vaativuusryhmän peruspalkasta. Har- joitteluaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Tutkintoon liittyvän harjoittelun pal- kasta sovitaan työnantajan ja harjoittelijan välillä.

3. Kesäapulaisen palkka on 75 % 1. vaativuusryhmän peruspalkasta.

8 § Palkkamääräysten soveltaminen ‌

1. Viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta on tarkistettava työntekijän tehtävistä laadittu kirjallinen toimenkuva.

2. Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan muutosten vaikutus palkkausperusteisiin.

Mikäli työntekijälle syntyy mahdollinen peruste henkilökohtaiseen palkanosaan, tarkistetaan perusteen vaikutus palkkaukseen.

Vaativuusryhmän, tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen palkanosan tarkistami- nen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perusteen muuttumisesta.

3. Työntekijän tehtävien muuttuessa tilapäisesti vaativammiksi ja muutoksen jatku- essa yli kuukauden, mutta ei yli kolme kuukautta, maksetaan työntekijälle vaati- vuuslisänä tehtäväkohtaista palkanosaa. Mikäli tehtävien muutos johtuu vuosilo- mista, lisää ei kuitenkaan makseta.

4. Työntekijän palkkaperusteet tarkistetaan kerran vuodessa. Tarkistamisajankohta sovitaan paikallisesti.

5. Tarkistusmenettelyssä noudatetaan tämän sopimuksen 3 §:n menettelyä.

9 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Sopimuskausi alkaa 9.3.2020 ja päättyy 31.2.2022. Työehtosopimus jatkuu tä- män jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päätty- mistä.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Vaativuusryhmittely ‌

YLEISKUVAUS

OSAAMINEN/KOKEMUS

ITSENÄISYYS/VALVONTA, VASTUU

Tehtäville on ominaista samankaltaisten tehtä- vien toistuminen.

Ammattiosaamista edellyttä- vät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkoke- muksella tai ammatillisella koulutuksella.

Tehtäväratkaisut tehdään ko- kemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjeiden mukaisesti.

Tehtävät ovat ammat- tiosaamista edellyttäviä ja vaihtelevia sekä monipuolisia.

Vaativaa ammattiosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvit- tavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkokemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät itsenäisiä valintoja eri menette- lytavoissa Työtä tehdään pää- asiassa yleisohjeiden mukai- sesti ja siihen voi liittyä selvitte- lytehtäviä ja ryhmävastuuta.

Tehtävät muodostuvat monipuolisista tehtä- vistä ja niihin voi sisäl- tyä osallistumista suunnittelu- ja kehittä- mistehtäviin.

Asiantuntemusta ja erityis- osaamista edellyttävät tehtä- vät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella tai korkeakoulutasoisella koulu- tuksella ja työkokemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät itsenäistä ratkaisumallien löy- tämistä. Työtä tehdään tavoit- teisiin, suunnitelmiin ja yleisoh- jeisiin perustuen pääasiassa itsenäisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimiesvastuuta.

Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaati- vista tehtävistä ja li- säksi tehtäväalueen suunnittelusta ja kehit- tämisestä ja/tai esi- miestehtävistä.

Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulu- tasoisella tai muulla soveltu- valla koulutuksella ja työko- kemuksella.

Tehtäväratkaisut edellyttävät itsenäistä olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä.

Työtä tehdään toiminnan suun- nitteluun ja asiantuntija- asemaan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, talou- dellista tai henkilöstövastuuta.

Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaati- vista tehtävistä ja stra- tegisesti keskeisen tehtäväalueen suunnit- telu- ja kehittämis- ja/tai esimies-

/johtotehtävistä.

Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulu- tasoisella koulutuksella ja työkokemuksella.

Tehtävät edellyttävät itsenäistä ja vastuullista ratkaisujen val- mistelua ja tekemistä. Työtä tehdään toiminnan suunnitte- luun ja johtamiseen tai vaati- vaan asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen sisältyy toi- minnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta.

Taulukkopalkka 1.6.2020 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1667,85
2	1784,28
3	1904,82
4	2093,37
5	2673,42

Taulukkopalkka 1.5.2021 lukien:

Vaativuusryhmä	Kuukausipalkka
1	1687,86
2	1805,69
3	1927,68
4	2118,49
5	2705,50

Luottamusmiessopimus ‌

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituk- sena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamis- ta ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöi- den välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituk- senmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnanta- jan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely se- kä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähen- tää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoit- teiden saavuttamista, että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suun- tiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevia yhteisö- jä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekirjoittajajärjestön edustamien työntekijöiden valitsemaa ja allekirjoittajajärjestön nimeämää luotta- musmiestä ja varaluottamusmiestä.

21.12.2018 alkaen lisätty pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä:

Kirkon akateemiset AKI r.y.:n luottamusmiehen katsotaan edustavan aka- valaiseen liittoon järjestäytyneitä työntekijöitä sekä muita ylemmissä toimi- henkilötehtävissä työskenteleviä työntekijöitä.

Kirkon alat ry:n luottamusmiehen katsotaan edustavan STTK:laiseen liit- toon järjestäytyneitä työntekijöitä sekä muita toimihenkilötehtävissä työs- kenteleviä työntekijöitä.

Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, kumpaan henkilöryhmään työntekijän teh- tävä kuuluu ja kumman luottamusmiehen edustettaviin työntekijä kuuluu, asia ratkaistaan Kirkon akateemiset AKI r.y.:n sekä Kirkon alat ry:n välillä.

2. Jokaiseen yhteisöön on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies. Työntekijäjärjestöjen niin sopiessa työpaikalle voidaan valita myös järjestöjen yh- teinen luottamusmies.

3. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yhteisössä on sovittu luottamus- miesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

4. Luottamusmiehen valitsevat työnantajan palveluksessa olevat työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvat allekirjoittajajärjestön edustamat työntekijät.

5. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti ha- jautettuun yhteisöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yhteisön palveluksessa oleva työnteki- jä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen si- dotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

9. FIDA International ry:n luottamusmies voi edustaa Fidan työyhteydessä toimivia helluntaiseurakuntien lähettämiä lähetystyöntekijöitä, mikäli seurakunnassa ei ole valittu luottamusmiestä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäyty- neille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaa- lien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiesteh- täviin käytetyksi ajaksi.

21.12.2018 alkaen 1. momentti kuuluu seuraavasti

Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työehtoso- pimuksen soveltamisalan piirissä oleville työntekijöille on varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työn- tekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin

toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämä- tön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asi- anomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnan- tajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvolli- nen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työ- hön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poike- ta. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edel- lä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välil- lä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostu- musta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden joh- dosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuh- teen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluot- tamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen

syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työnte- kijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2.2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päätty- neen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suu- ruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia allekirjoittajajärjestöjen edustamien työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevis- sa asioissa.

21.12.2018 alkaen 1. momentti kuuluu seuraavasti:

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia allekirjoittajajärjestöjen jä- senenä olevien työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista kos- kevissa asioissa.

Soveltamisohje: Luottamusmies voi harkintansa mukaan toimia myös muiden kuin allekirjoittajajärjestöihin sidottujen työntekijöiden edustaja- na työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön sovelta- mista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yhteisön ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

21.12.2018 alkaen 2. momentti kuuluu seuraavasti

Luottamusmies toimii hänen valintaansa oikeutettujen työntekijöiden edustajana työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yhteisön ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seu- raavat tiedot edustamistaan yhteisön työntekijöistä:

1) Työntekijän suku- ja etunimet.

2) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuis- ta työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste. Määräaikaisia työsopimuk- sia koskevat tiedot annetaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuodessa.

3) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.

4) Työehtosopimuksen mukaisista palkanosista palkanosakohtainen tilasto pal- kanosien saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä palkanosasta. Tiedot an- netaan pyydettäessä ja korkeintaan kerran vuodessa, minkä lisäksi tietojen antamisen edellytyksenä on, että annettavien tietojen henkilömäärä on vähin- tään 6.

5) Yhteisön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yhteisössä toteutetuksi tänä ajankohtana työsuhteessa olevista toimihenki- löistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1 ja 3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuu- tensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapaut- tamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaat- teista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappalees- sa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toi- minnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukai- sesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää kor- vauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu- tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle kuukausikorvauksena ajankohdista lukien:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	1.6.2020
- 49	45
50 -	55

Luottamusmieskorvaus on 70 euroa, jos luottamusmies toimii ainoana henkilöstöä edustavana luottamusmiehenä tai usean luottamusmiehen yhteisössä sovitaan, et- tä yksi luottamusmies edustaa henkilöstöä pääluottamusmiehenä paikallisissa neuvotteluissa.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta ylityökorvaus. Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yhteisössä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevassa koulu- tussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, nou- datetaan työehtosopimuksen 6 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimival- tansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asia- ryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 9.3.2020 lukien toistaiseksi. Sopimus on irtisanotta- vissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Niissä organisaatioissa, joissa luottamusmies on jo ehditty valita toisin kuin liitot nyt tällä asiakirjalla sopivat, ei valintaa tarvitse tehdä uudelleen, ellei organisaa- tiossa toisin päätetä. Tietojensaantioikeus, työstä vapautusaika, luottamusmiehen palkkio ja edustamisoikeus koskee tällöin sitä henkilöpiiriä, joka luottamusmiehen on valinnut.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi järjestöjen vä- lisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 9. päivä maaliskuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Koulutussopimus ‌

1 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai- heuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapah- tuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

2 § Yhteinen koulutus

Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kannalta tarpeellinen yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansi- onmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osal- ta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamisel-

le on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin työ- paikalla.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröidyn liiton alayhdistyksen puheenjohtajalle, jos rekisteröidyssä alayhdistyksessä on vähin- tään 100 jäsentä.

4 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 3 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, elä- ke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

5 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on kou- lutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 9.3.2020 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 9.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei kuitenkaan saa tehdä sopimusta, jolla heikennetään työehto- sopimuksessa sovittuja työsuhteen vähimmäisehtoja. Lisäksi tuotannollistaloudelli- sissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukaises- ti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät taikka heidän valtuuttamansa. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuk- sista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ke- tä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Työnantaja antaa luottamusmiehelle tarpeelliset tiedot neuvoteltavan asian kannalta. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopi- mus on sopimuksen tekijöiden irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Tämän sopimuksen mu- kainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuo- lille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimieli- syydet.

Helsinki 7. päivänä lokakuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäisehdoista voidaan paikallisesti sopia toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä työnantajayhteisöä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edus- taja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät taikka heidän valtuuttaman- sa.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa kulloinkin voimassa olevaa yhteistoi- mintalakia. Lakiviittaus ei ole työehtosopimuksen osa. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

5 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry KIRKON AKATEEMISET AKI r.y.

KIRKON ALAT ry

Työsopimusmalli ‌

KRISTILLISEN JÄRJESTÖN TYÖNTEKIJÄN TYÖSOPIMUS
1. Osapuolet	Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Työntekijä, henkilötunnus ja osoite: Työntekijä tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
2. Voimassaolo	□ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen 10 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden perusteltu syy on:
3. Työnteon alkamisajankohta
4. Koeaika	□ Koeajasta (työehtosopimuksen 9.1 §) on sovittu ja se päättyy päivä- määrällä:
5. Työntekopaikka / -paikat
6. Pääasialliset työ- tehtävät	Työntekijä tekee tarvittaessa muutakin työpaikan tavanomaiseen toimin- taan kuuluvaa työnantajan osoittamaa työtä.
7. Työaika	Työehtosopimuksen 14 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on:
8. Palkkaus	Työehtosopimuksen osana olevan palkkasopimuksen mukainen vaativuus- ryhmä on työsuhteen alkaessa: Työsuhteen alkaessa palkka on:
9. Vuosiloma	Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 22-24 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan.
10. Muut ehdot
11. Liitteet
12. TES	Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan kulloinkin sovellettavaa Kristillisten järjestöjen työehtosopimusta (Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Kirkon alat ry ja Kirkon Akateemiset AKI r.y.) sekä työpaikan sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työn- tekijälle paremmista ehdoista.
13. Allekirjoitukset	Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Aika ja paikka: Aika ja paikka: Työnantajan edustaja Työntekijä

Liite: Työaikapankki ‌

Käsite ja tarkoitus

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yhteisön tuottavuutta ja kilpailukykyä, työaiko- jen joustavaa käyttömahdollisuutta sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

Työaikapankilla tarkoitetaan työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yh- teensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä sekä yhdistä- misestä toisiinsa pitkäjänteisesti. Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoit- teet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankin käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan (luottamusmies) tai tämän puuttuessa työntekijöiden tai rekis- teröidyn työntekijöiden yhdistyksen välillä.

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

1. Mitä työnantajan toimipaikkoja sopimus koskee

2. Keitä sopimus koskee

3. Mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu; sopia voidaan esimerkiksi:

- lisä- ja ylityöstä annettava 18 §:ssä tarkoitettu vapaa-aika

- sunnuntaikorotus

- xxxxxxxx xxxxxxx plussaldoa

- pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta (TES

14.4 §)

- tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

- lomarahaa vastaava vapaa

- leirityöhön liittyvät korvaukset

- vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

4. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät

5. Työaikasaldon säästämisrajat

6. Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa säästetään

7. Työajan tasoittumisjakson pituus

8. Työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Jos sopijaosapuolten tarkoituksena on sopia siitä, että myös mahdollisia euromääräi- siä lisiä tai vastaavia voidaan siirtää pankkiin, myös niiden muuntamistavasta ajaksi sovitaan paikallisesti.

Työaikapankkiin liittyminen on yksittäiselle työntekijälle vapaaehtoista ja edellyttää nimenomaista kirjallista liittymissopimista työnantajan ja työntekijän välillä.

Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pitui- sesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi työajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Työaikapankkiin talletetun vapaan pitämisestä ja siihen liittyvistä menettelytavoista sovitaan paikallisesti.

Palkkana maksetaan vapaan pitämisen ajankohdan mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai olisi muusta syystä estynyt työnteosta, noudatetaan ns. aikaprioriteet- tiperiaatetta, ellei työnantajakohtaisesti muusta sovita. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi, että työaikapankkivapaa siirtyy esteen ajalta myöhemmin pidettäväksi viiden työpäivän karenssiajan jälkeen.

Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuiten- kin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aikasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla.

Työnantaja päättää, miltä osin ja milloin vapaat pidetään irtisanomisaikana ja miltä osin ne maksetaan lopputilin yhteydessä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanominen

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kaksitoista kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Yksittäistä työntekijää koskeva työaikapankkia koskeva liittymissopi- mus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei paikalli- sesti muuta sovita.

Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aikasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen suoritetaan kuten työsuh- teen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y.

Maistraatinportti 2, 00240 HELSINKI

Puh. (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxx.xx

Kirkon alat ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 XXXXXXXX

Puh. 0207 912 530

xxx.xxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Kristillisiä järjestöjä koskeva työehtosopimus‌‌

Document Metadata