PAIKALLINEN SOPIMUS OPETUSHENKILÖSTÖN VUOSITYÖAIKAKOKEILUSTA X KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ
NEUVOTTELUTULOS 29.04.16
PAIKALLINEN SOPIMUS OPETUSHENKILÖSTÖN VUOSITYÖAIKAKOKEILUSTA X KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ
1 § Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tämän paikallisen, valtakunnallisten sopijaosapuolten valtuutuksella tehdyn virkaehtosopimuksen tarkoituksena on saada opetushenkilöstön tehtäviin nykyistä paremmin soveltuvat palvelussuhteen ehdot.
Sopimuksen tavoitteena on saada kokemuksia opettajiin paremmin soveltuvasta työajasta, sen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta.
2 § Soveltamisala
Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan X koulutuskuntayhtymän OVTES osio C:n opettajiin. OVTES:n osion E:n määräyksiä voidaan soveltaa kuntayhtymässä samoin edellytyksin kuin OVTES:ssa. OVTES:n osion C 1 a
§:ää sovellettaessa tarkastellaan kuitenkin nuorisoasteella tehtävän opetuksen osuuden sijasta nuorisoasteella tehtävän työn osuutta opettajan koko työajasta.
Tätä sopimusta ei sovelleta opettajiin, joiden palkkaus määräytyy OVTES Osio A 52 § 3 mom. mukaisesti (ns. yhteispäätoimiset tuntiopettajat).
Muilta osin noudatetaan kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta.
3 § Opettajan työaika
Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia. Opettajan työajasta ensimmäisenä kokeiluvuonna 22–40 %:n, toisena kokeiluvuonna 23-40 %:n ja kolmantena kokeiluvuonna 25-40 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.
Soveltamisohje
Sitomattoman työajan välyksen käyttämistä koskevat tarkemmat soveltamisohjeet ovat paikallisessa allekirjoituspöytäkirjassa.
Lukuvuotta lyhemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 h/vko, josta sitomattoman työajan osuus on 3 § 1 mom. mukainen.
Työnantaja vahvistaa opettajalle vuosityöaikasuunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisältö, määrä ja opettajan muut tehtävät sekä vapaajaksojen sijoittuminen. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan kanssa ja annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.
Kesävapaajaksojen sijoittuminen voidaan vahvistaa ennen kesävapaajakson alkamista viimeistään 31.3., jos se on toiminnallisista syistä johtuen perusteltua.
Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.
Soveltamisohje
Työaikasuunnitelmaa ja -seurantaa koskevat tarkemmat soveltamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteistoiminnassa opetushenkilöstön edustajien kanssa.
4 § Opettajan vapaajaksot
Opettajalle on annettava 2.5. − 30.9. välisenä aikana vähintään kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Tämä kesävapaajakso voidaan antaa enintään kahdessa osassa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä (4) osassa. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin.
5 § Opettajan palkka
Kokoaikaisen (1500 h) opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen liitteenä olevan vähimmäispalkkataulukon suuruinen.
(Palkkatason perusta Liite 4 ammatillisten aineiden opettaja OPV 24,5 + 2,5 ylituntia.)[FH1]
OVTES:n osio A 41 §:n 3 momenttia sairausvakuutuslain mukaisten korvausten kohdentumisesta sovelletaan siten, että työnantajalla ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kesävapaajakson alusta 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.
6 § Vapaajaksokorvaus
Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan virkasuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset virkasuhteeseen sisältyneet oppilaitoksen työpäivät
(ma-pe). Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,24, ja vapaajaksokorvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäivien lukumäärällä. Jos työsuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma-su) vähennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.
Esimerkki
Opettaja palkattiin ajalle 15.8.–21.12. Virkasuhteeseen sisältyi 85 oppilaitoksen työpäivää. Virkasuhteeseen sisältyi myös syyslomaa 7 vapaajakson kalenteripäivää. Vapaajaksokorvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,24 = 20,4 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä
vähennetään syysloman vapaajakson kalenteripäivät (20,4 - 7 = 13,4). Opettajalle maksetaan vapaajaksokorvausta 13,4 päivältä.
7 § Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaukseen
Jos opettaja tai päätoiminen tuntiopettaja on ollut lukuvuoden aikana palkattomalla virkavapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään virkavapaan keston suhteessa. Vapaajakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan virkavapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä.
Palkaton virkavapaa vähentää vapaajakson palkkaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 30 kalenteripäivää. Toisen työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta 30 kalenteripäivän sääntöä. Palkattoman virkavapaan kestoa tarkastellaan virkavapaan ensimmäisestä päivästä alkaen lukuvuosittain.
Jos palkattomaan virkavapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa vahvistettuja vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle.
Määräys koskee vain seuraavia palkattomia virkavapaita ja 1-3 kohtia tarkastellaan toisistaan erillään 30 kalenteripäivän täyttymisen suhteen:
1) opintovapaalain (273/79) mukaiset opintovapaat
2) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyt virkavapaat
3) vuorotteluvapaat, hoitovapaat, harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat.
Esimerkki
Opettaja on ollut palkattomalla harkinnanvaraisella virkavapaalla 1.8.–31.12. Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 31.8.–31.12. Tällä aikavälillä oli 71 työpäivää.
Virkasuhteen ajalle on sisältynyt myös työsuunnitelmassa vahvistettua syyslomaa 7 kalenteripäivää. Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaan 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä luvulla 0,24 (71 x 0,24 = 17,04). Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma-su) lukumäärä, minkä seurauksena vapaajakson palkasta vähennetään 10,04 päiväpalkkaa.
8 § Työaikalisät
Opettajan vuotuinen työaika voi olla 1500 - 1700 tuntia. Palkka on vastaavassa suhteessa kokoaikaisen opettajan työaikaan 1500 tuntia. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka jaettuna luvulla 125.
Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista opettajan
kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.
Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 3 §:n mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.
Työnantajan lauantaihin, sunnuntaihin, arkipyhiin ja arkipäiviin klo 22.00 ja
7.00 välille työaikasuunnitelmassa määräämä työ on viikonloppu/yötyötä, josta maksetaan 1. momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.
Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä 3 ja 4 momenttien mukaisella perusteella.
9 § Päätoiminen tuntiopettaja
Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 5 §:n opettajaviran haltijalla. Alle
1500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.
Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 3
§ 1 mom. mukainen.
10 § Lomaraha
Opettaja (3 §) ja päätoiminen tuntiopettaja (9 §) ovat oikeutettuja lomarahaan. Lomaraha määräytyy OVTES:n mukaisesti. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,8.
11 § Sivutoiminen tuntiopettaja
Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 19 tuntia viikossa.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio jokaiselta pidetyltä opetustunnilta. Tuntipalkkio on vähintään 26,36 e/tunti. Tuntipalkkion määrittämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taidot ja kyky.
Soveltamisohje
Palkkion suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus, opettajan taito ja kyky, koulutustaso sekä opettajan kelpoisuus.
12 § Palkkojen tarkistaminen
Tämän sopimuksen piirissä olevien opettajien palkkoja tarkistetaan kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkantarkistusten mukaisesti.
13 § Sopimuksen seuranta ja arviointi
Kokeilun seurantaa varten perustetaan arviointiryhmä, jonka tehtävänä on raportoida kokeilun toteutumisesta sopijaosapuolille. Arviointiryhmässä arvioidaan erityisesti kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista lukukausittain.
14 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa kolme lukuvuotta. Sopimus on irtisanottavissa päättymään kunkin lukuvuoden loppuun 4 kuukauden irtisanomisajalla, kuitenkin aikaisintaan kahden lukuvuoden jälkeen. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään ensimmäisen lukuvuoden jälkeen, jos keskustason seurantaryhmä niin päättää.
Päiväys ja allekirjoitukset