PERUSSOPIMUS

SATEENKAAREEN KOULUN KUNTAYHTYMÄN

PERUSSOPIMUS

1. LUKU

Jäsenkunnat ja tehtävät KUNTAYHTYMÄ

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Sateenkaaren koulun kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Pieksämäki.

2 § Tehtävät

Kuntayhtymä järjestää alueellaan

- esi- ja perusopetusta sekä aikuisten perusopetusta.

- Lasten ja nuorten sekä henkilöstön ohjaus- ja konsultaatiopalvelut varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

- aamu- ja iltapäivähoito erillisen sopimuksen mukaan

- koulutuspalveluja

Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja.

3 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat perussopimusta hyväksyttäessä:

[jäsenkunnat täydennetään sopimukseen kuntien päätösten jälkeen]

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Uuden jäsenkunnan ottaminen kuntayhtymään edellyttää, että asia käsitellään jäsenkunnissa perussopimuksen muuttamista koskevan kuntalain sääntelyn mukaisesti. Kun uuden jäsenkunnan ottamisesta kuntayhtymään on päätetty edellä olevan mukaisesti, uusi jäsenkunta allekirjoittaa yhtymähallituksen toimeenpanosta perussopimuksen ehtojen hyväksymistä koskevan liittymisasiakirjan, jolla uusi jäsenkunta liittyy kuntayhtymään ja tähän perussopimukseen.

Liittymisasiakirja liitetään tämän perussopimuksen liitteeksi. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, uuden jäsenkunnan hyväksymispäätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymähallituksen päätöksellä kunnan kuntayhtymään sijoittama peruspääoma. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymähallituksen päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli

jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä 2 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2. Luku

Yhden toimielimen kuntayhtymä 5 § Jäsenkuntien päätösvalta Jäsenkunnat päättävät

1) yhtymähallituksen jäsenten valinnasta siten, että hallitukseen valitaan enintään yhteensä 5 jäsentä. Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja.

2) tarkastuslautakunnan jäsenten valinnasta yhtymähallituksen jäsenkunnille tekemän pohjaehdotuksen perusteella yhtäpitävin päätöksin, siten että tarkastuslautakuntaan valitaan neljä

(4) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkunnat päättävät tarkastuslautakunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Valittujen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.

3) vastuuvapaudesta tilivelvollisille yhtäpitävin päätöksin.

4) tilintarkastusyhteisön valinnasta yhtäpitävin päätöksin.

Mikäli jäsenkunnat tekevät päätösvaltaansa kuuluvissa asioissa 1-4 erisisältöiset päätökset, tulee päätökseksi se kanta, jolla on kaikkien jäsenkuntien kunnanvaltuutettujen yhteen lasketun äänimäärän mukaan suurin kannatus.

6 § Yhtymähallitus

Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on neljä vuotta.

Yhtymähallitukseen kuuluu viisi (5) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

7 § Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

8 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

3 Luku Omistajaohjaus

9 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

4 Luku: Talous

10 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu siten, että kukin jäsenkunta asettaa peruspääomaksi tuhat (1000) euroa.

Peruspääomaa voidaan korottaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.

Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymähallitus.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.

Kuntayhtymä voi suorittaa jäsenkuntien päättämän talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.

11 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät jäsenkuntien vahvistetun väestömäärän 31.12.2022 mukaisessa suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän määräytyvät jäsenkuntien vuoden 2022 osalta vahvistetun väestömäärän mukaisessa suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

12 § Talousarvio – ja suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille heinäkuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma marraskuun loppuun mennessä.

13 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi neljän kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

14 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely

Kuntayhtymän tulee raportoida viivytyksettä jäsenkunnille mahdollisen alijäämän syntymisestä ja kutsua kuntapäättäjät neuvonpitoon.

Tilinpäätöstä käsitellessään jäsenkuntien valtuustot voivat päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa.

15 § Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 11 §:n mukaisesti.

16 § Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

17 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

5 Luku

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 18 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.

Jäsenkunnilta perittävän suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät rahoituskustannukset ja suunnitelman mukaiset poistot. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.

Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen joulukuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Olennainen ylijäämä tai alijäämä otetaan huomioon toimintavuoden aikana muuttamalla tarvittaessa yksikköhinnoittelua. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana myös talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja siten, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

19 § Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.

20 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

6 Luku

Hallinnon ja talouden tarkistaminen 21 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

22 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.

23 § Sisäinen tarkastus

Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

7 luku

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

24 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen (nettovarallisuus), jaetaan jäsenkunnille heidän pykälässä 11 määritettyjen osuuksien mukaisessa suhteessa.

Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, Sateenkaaren koulun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

25 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

26 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

8 Luku Voimaantulo

27 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan, kun jäsenkunnat ovat hyväksyneet perussopimuksen ja se on kuntien toimesta allekirjoitettu.

Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut 1.1.2023 alkaen.

Allekirjoitukset (jäsenkuntien allekirjoitukset)