TAKSILIIKENTEEN
TAKSILIIKENTEEN
TYÖEHTOSOPIMUS
2014 – 2017
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O
1 § Soveltamisala 2
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 2
3 § Sopimuksen sitovuus 2
4 § Järjestäytymisvapaus 2
5 § Työrauhavelvoite 3
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 3
7 § Säännöllinen työaika 4
7 a § Vuosityöajan lyhentäminen 5
8 § Palkan määräytyminen 8
9 § Palkanmaksu 10
10 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 10
11 § Ruoka- ja päivärahat 11
12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö sekä niistä maksettavat korotukset 11
13 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka 11
14 § Vuosiloma 14
15 § Lomaltapaluuraha 14
16 § Lääkärintarkastukset 16
17 § Tilapäiset poissaolot 17
18 § Xxxxxxxxx säännöksiä 19
19 § Koulutustoiminta 20
20 § Ryhmähenkivakuutus 20
21 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 20
22 § Asiamiehet 21
23 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 21
24 § Sopimuksen voimassaolo 22
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 23
Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014 - 2017
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Taksiliikenteen Työn- antajat ry:n taksiliikennettä, sekä invataksiliikennettä harjoittavien jäsenyri- tysten työntekijäin työsuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä sopimusta noudatetaan myöskin taksiliikenteessä taksiradiokeskusten hoitajiin soveltuvin osin.
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sol- mittuja voimassa olevia sopimuksia.
3 § Sopimuksen sitovuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen si- dotut ovat velvollisia tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työn- tekijät eivät riko sen määräyksiä.
4 § Järjestäytymisvapaus
1. Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa nouda- tetaan järjestäytymisvapautta.
5 § Työrauhavelvoite
1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita so- pimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Sopijaosapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työsopimus tehdään suullisesti, työnantajan on annettava työntekijälle työ- suhteen keskeisistä ehdoista TSL 2: 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys vii- meistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kaksi (2) kuukautta.
3. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta
Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytet- tävä.
7 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on 80-tuntia 2-viikkojaksossa. Niissä 2-viikkojaksoissa, joihin sisältyy pääsiäislauantai, helatorstai ja muuksi arkipäiväksi kuin lau- antaiksi sattuva loppiainen, vapun- tai itsenäisyyspäivä, säännöllinen työ- aika on 72 tuntia. Joulujakson säännöllinen työaika on 64 tuntia, jos ensim- mäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia.
2. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla sopivasti järjestää saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tun- niksi, edellyttäen, että työaika tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoai- kaa seuraavien 48 perättäisen tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.
3. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle an- nettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mit- tainen.
4. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona.
Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan tässä kohdassa tarkoitettu vuoro- kautinen lepoaika lyhentää vähintään 7 tunniksi kaksi kertaa 7 perättäisen 24 tunnin jaksona.
5. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoi- seen työrupeamaan. Tällä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.
6. Kuljettajan työaika lasketaan siitä hetkestä, kun hän työvuoron tai työru- peaman alkaessa määräysten mukaisesti ottaa auton haltuunsa tai alkaa sitä kunnostaa, siihen hetkeen, jolloin hän määräysten mukaan jättää auton joko toisen haltuun tai sovittuun paikkaan.
7. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja kuljettajan kesken työaikalakia nou- dattaen.
Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävien kannalta sopivana ajankohta mah- dollisuus enintään kahteen virkistystaukoon.
8. Säännöllisen työajan ja työhön tulon järjestyksen määrää työpaikan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
9. Kuljettajan on tehtävä päivittäiseen työkorttiin merkinnät, josta ilmenee työhön käytetty aika ja lepoajat.
10. 2-viikkojaksoisen työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään 7 päivää ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä. Siitä on käytävä selville milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
11. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi on autonkuljettajalle ja apumiehelle järjestettävä saman viikon aikana toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika siten, et- tä kyseisellä viikolla on mainittua vapaa-aikaa yhteensä vähintään 54 tun- tia. Toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika annetaan, mikäli mahdollista, viikko- levon yhteydessä. Vapaapäivä voidaan työntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi kaksiviikkojakson toisella puoliskolla. Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Työntekijälle on neljän viikon aikana järjestettävä ainakin kaksi vapaata sun- nuntaita.
12. Lyhyemmästä kuin viiden (5) tunnin työstä maksetaan täysi viiden (5) tunnin palkka.
7 a § Vuosityöajan lyhentäminen
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma ja että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työ- ehtosopimuksessa mainitut arkipyhät.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilo- majärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäi- vät.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa ly- hennetään 2. kohdassa esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen teke- määnsä säännölliseen työaikaan.
2. Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmäs- tä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seu- raavasti:
Kalenterivuoden työ- Työajan lyhennys tuntimäärä vähintään
136 h 8 h eli 1 päivä
271 h 16 h eli 2 päivää
407 h 24 h eli 3 päivää
543 h 32 h eli 4 päivää
678 h 40 h eli 5 päivää
814 h 48 h eli 6 päivää
950 h 56 h eli 7 päivää
1085 h 64 h eli 8 päivää
1221 h 72 h eli 9 päivää
1357 h 80 h eli 10 päivää
1492 h 88 h eli 11 päivää
1695 h 96 h eli 12,5 päivää
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairau- den ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työn- antaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtun- teihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakun- tien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakun- nalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama va- paa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika.
Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukai- sesti annettu vapaa.
3. Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2. perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat va- paapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yh- dessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keske- nään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jos- takin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemis- ta, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Yksi viiden päivän jakso:
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.
Kaksi viiden päivän jaksoa:
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaapäivää, anne- taan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.
Yllä mainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annettaessa vuoro- vuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 vapaapäivää ja paritto- mina 13 vapaapäivää.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämi-seen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa.
Kun työntekijälle on ilmoitettu pidettävästä viiden päivän työajan lyhennys- vapaasta ja hän on sairaana vapaan alkaessa ja sairaus kestää koko ilmoite- tun työajanlyhennysvapaa ajan, vapaa on siirrettävä myöhemmin pidettäväk- si työntekijän sitä pyytäessä. Siirto tehdään vain kerran kalenterivuodessa
Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät ly- hennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyk- sen tuntimäärällä.
4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viik- koa ennen vapaan antamista.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työ- ajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mukaisten vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päätty- essä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palk- kaennakon työntekijän lopputilistä.
6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytä- kirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
8 § Palkan määräytyminen
1. Tämän työehtosopimuksen 7 §:n 1 momentissa mainituissa lyhenne- tyissä jaksoissa maksetaan täysi jaksopalkka. Lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tulee näin maksetuksi.
2. Prosenttipalkkaiselle työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tun- nin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista
(16) tunnilta taulukkopalkka korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.
Aikapalkat
3. Työntekijälle maksetaan tämän palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka. Taksinkuljettajan epämukavan työajan kor- vaamiseksi korotetaan taulukkopalkkoja kymmenellä (10) prosentilla.
Invataksin kuljettajalle maksetaan 10:llä prosentilla korotetun taulukon mu- kainen tuntipalkka.
4. Palveluvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan.
Taksinkuljettajien kaksiviikkojakso ja tuntipalkat:
Palkkataulukot 1.7.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta ( €/h )
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 954,40 | 11,93 |
2 - 4 v. | 961,60 | 12,02 |
4 - 8 v. | 968,00 | 12,10 |
yli 8 v. | 998,40 | 12,48 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. | 1049,60 | 13,12 |
2 - 4 v. | 1057,60 | 13,22 |
4 - 8 v. | 1064,80 | 13,31 |
yli 8 v. | 1098,40 | 13,73 |
Palkkataulukot 1.7.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta (€/h)
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 958,40 | 11,98 |
2 - 4 v. | 965,60 | 12,07 |
4 - 8 v. | 972,00 | 12,15 |
yli 8 v. | 1002,40 | 12,53 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. 1054,40 13,18
2 - 4 v. 1062,40 13,28
4 - 8 v. 1069,60 13,37
yli 8 v. 1102,40 13,78
5. Prosenttipalkka
Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla maksetaan 0-2 vuotta työssä olleelle kuljettajalle palkkana 32%, 2-4 vuotta työssä olleelle 33%, 4-8 vuotta työs- sä olleelle 35% ja yli 8 vuotta työssä olleelle kuljettajalle 36% auton arvon- lisäverottomasta tuotosta.
Tehtäessä työtä prosenttipalkalla on aikapalkka aina taattu. Sunnuntai- ja ylityökorvauksia ei voida sisällyttää prosenttipalkkaan.
6. Prosenttipalkkaisen päiväpalkka
Prosenttipalkkaisen päiväpalkkaa käytetään palkallisten poissaolojen maksu- perusteena prosenttipalkalla työskenteleville lukuun ottamatta 8 § 2 kohdan vuosityöajan lyhentämistä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan viimeiseltä kolmelta kuukaudelta maksetusta työajan palkasta jakaen em. ajanjakson brut- toansio tehtyjen työpäivien määrällä. Työvuoro on yksi työpäivä, vaikka työ- vuoro jakaantuisi kahdelle eri kalenterivuorokaudelle. Päiväpalkkaa maksetaan työvuorolistan mukaisilta päiviltä, jotka olisivat olleet työpäiviä. Mikäli työ- vuorolistaa ei ole, maksetaan päiväpalkka keskimääräisten työpäivien mukaan viikossa laskettuna kolmen kuukauden ajalta. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kolme kuukautta, lasketaan keskimääräinen päiväpalkka työsuhteen ajalta.
9 § Palkanmaksu
1. Palkka työntekijälle määräytyy joko kaksiviikkojakso-, prosentti- tai tunti- palkkana ja palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä on hänelle maksetta- va kaksiviikkojakson tai kuukausijakson (171) säännöllistä työaikaa vastaava palkka.
Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä ar- kipäivänä.
Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla ansiovertailu taulukkopalkkaan tehdään neljän (4) viikon jaksoissa ja 2-viikkojaksossa maksetaan tauluk- kopalkan mukainen palkkaennakko.
2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.
3. Sopijapuolet suosittavat, että niillä työpaikoilla, joissa se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, palkat työntekijän kanssa sopien maksetaan pank- kiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.
4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmak- sun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.
10 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus
1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnos- saan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.
2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikkakin työ- tä suorittamatta, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta peruspalkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.
11 § Ruoka- ja päivärahat
Työnantaja ja kuljettaja sopivat keskenään pitkistä kyydeistä kuljettajalle mahdollisesti aiheutuvien ruoka- ja majoituskulujen korvaamisesta perustu- en kulloinkin voimassa olevaan verohallituksen päätökseen.
12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö sekä niistä maksettavat korotukset
1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.
2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksiviikkojak- son säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensimmäiseltä tun- nilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sa- dalla (100) prosentilla korotettu palkka.
3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväk- syttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.
Jakajana käytettävä työpäivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puo- likasta kohden, ellei todellisten työpäivien määrä ole tätä suurempi.
Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) ensimmäi- seltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seu- raavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50 % tuntien lukumäärä myös katkenneessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).
4. Hätätyö (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
5. Vapaapäivinä, sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä suoritetusta työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla koro- tettu palkka.
6. Sunnuntaina ja ylityönä tehdystä työstä maksettavaa korvausta laskettaessa käytetään perusteena taulukkopalkkaa korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.
13 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka
1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman takia, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toi- minnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan
hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvi- tyksen mukaisesti varmennettava, enintään 28 päivän pituiselta ajanjaksol- ta.
2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 35 päi- vää.
3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 42 päivää.
4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti 10 vuotta tai kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 56 päivää. Sa- maa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riippumatta, mikäli työky- vyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta ja kyseisestä tapahtumasta on tehty asianmukainen ilmoitus poliisille.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työntekijälle tulevan päivärahan.
6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.
7. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairaus- ajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.
8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu, maksetaan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnil- ta.
Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muu- ta sovittu pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntaipäivää.
9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tun- nin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.
10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalla ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pidetään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä:
Sairaus- päivät | 80 h. jakso | Työtuntimäärä 72 h. jakso 64 h. jakso | |
1 | 72 | 65 | 57,5 |
2 | 64 | 57,5 | 51 |
3 | 56 | 50,5 | 45 |
4 | 48 | 43 | 38,5 |
5 | 40 | 36 | 32 |
6 | 32 | 29 | 25,5 |
7 | 24 | 21,5 | 19 |
8 | 16 | 14,5 | 13 |
9 | 8 | 7 | 6,5 |
10 | 0 | 0 | 0 |
11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun maksetaan niistä palkka tehty- jen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla ta- voin laskettuun sairausajan palkkaan. Ylityö lasketaan 12 §:n 3 kohdan mu- kaan.
12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankohdan.
13. Sairausajan palkkaa maksettaessa käytetään perusteena taulukkopalkkaa ko- rotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.
14. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuk- sensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi epidemian ai- kana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
15. Sairausajaksi luetaan sairauslomapäivän aikana alkanut koko työvuoro.
16. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkkaa vastaavalta ajanjaksolta. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaapalkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain pe- rusteella työnantajalle.
Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä äitiysvapaan ajalta. Tätä ei sovelleta työntekijän adoptoidessa avio- tai avopuolison lapsen. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa palkkaa, suo- ritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.
14 § Vuosiloma
1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopimuksen määräyksiä.
2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edel- tävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta
3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman aloitta- misajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aikana tehdystä kolmesta
(3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, viidestä (5) työpäi- västä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäivästä kolme (3) vapaa- päivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.
Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä, vapaapäivä voi olla myös sun- nuntai tai juhlapäivä.
4. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työosuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumää- rästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:
80 h. jakso | 72 h. jakso | 64 h. jakso | |
1 | 73,5 | 66 | 58,5 |
2 | 66,5 | 60 | 53,5 |
3 | 60 | 54 | 48 |
4 | 53,5 | 48 | 42,5 |
5 | 46,5 | 42 | 37,5 |
6 | 40 | 36 | 32 |
7 | 33,5 | 30 | 26,5 |
8 | 26,5 | 24 | 21,5 |
9 | 20 | 18 | 16 |
10 | 13,5 | 12 | 10,5 |
11 | 6,5 | 6 | 5,5 |
Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksinkertainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöiden osalta katso 12 §:ää.
15 § Lomaltapaluuraha
1. Vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi en- nen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työ- hön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työnte- kijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai sii- hen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraa- vana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, mak- setaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhte- ydessä
5. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilöl- liselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluu- raha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
6. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuu- den vakinaisessa väessä pa-laa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolus- tusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.
7. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuk-sen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työn-tekijälle maksettiin hänen pal- velukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittö- mästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapa- luuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palve- lukseen astuttaessa.
8. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisano- nut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työn- tekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluu- rahaan.
9. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijäs- tä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy loma-kautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.
16 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työterveys-huoltolain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmas- sa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa se- kä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tut- kimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastukses- sa muualla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.
2. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määrää- män laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain xxxxx- xxx äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työnte- kijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.
4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaes- sa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymi- sen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuk- sesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansion- menetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron ai- kana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korva- us hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslää- kärin antamalla todistuksella.
17 § Tilapäiset poissaolot
1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimival- le työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuus- ton tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan ko- kouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöllistä työai- kaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus-, siunaus- tai uurnanlaskupäivänä, sekä omia vihkiäisiään tai pa- risuhteen rekisteröimistä varten yksi päivä. Lähiomaisena pidetään avio- ja avopuolisoa, lapsia, hänen vanhempia, veljiään ja sisariaan, xxxx- ja avopuo- lison vanhempia, sekä omia isovanhempia.
3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osal- listuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mu- kaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palk- kaedut ja perheetön 2/3 osaa niistä.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulute- taan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
4. Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan huoltajalle, huolta- xxx xxxx- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu samassa taloudessa tä- män työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaises- ti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.
Korvauksen maksaminen edellyttää, että toisella huoltajalla ei ole sairauden, ansiotyön, työajan, välimatkan tai muun tilapäisen esteen takia mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on annettava selvitys.
Soveltamisohje:
Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omas- ta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimis- ta lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissalon selvittämiseksi. Niinikään sovel- letaan lapsen sairastumistapauksissa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tar- koitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä mää- räyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.
Lähtökohtana on, että huoltajan tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään lap- sen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jää- dä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksista lapsen huoltajalta vaaditaan selvi- tykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopi- vuudesta tehtävään.
Tämä merkitsee, sitä ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tar- koitetaan kyseisen lapsen isää, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisa- ruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat voimassa, tulee huoltajalle korva- ta poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tä- mä merkitsee sitä, että huoltaja saa lapsen sairastumispäivältä palkan työ- vuoronsa loppuun asti.
Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairausloman ensimmäinen päi- vä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koske- via määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työeh- tosopimuksen sairausajan palkkaa myös lapsen hoidon osalta ilman karens- sia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittaman saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samas- sa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairau-
det eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutu- mistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yh- den, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoi- don järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkit- se automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxx- ta on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. TT ja SAK ovat kuitenkin so- pineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin vuosiloman ansaitsemista.
Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolo- päivien veroisiin päiviin.
Molemmat huoltajat ansiotyössä
Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että huoltajien työvuorot ovat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen paikallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan keskituntiansion mu- kaisina.
6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitet- tua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausva- kuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.
18 § Xxxxxxxxx säännöksiä
1. Kuljettajan on ajossa ollessaan käytettävä taksinkuljettajan työasuksi suun- niteltua virkapukua ja noudatettava kaikkia taksiliikenteestä annettuja ohjei- ta ja määräyksiä.
2. Kuljettajan käyttäessä taksinkuljettajan työasuksi suunniteltua virkapukua siihen liittyvine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on työnantajan ne kustannettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimassa olevalla työsopi- muksella ollut saman työnantajan palveluksessa 12 kuukautta ja tehnyt tä- nä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, eikä irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa virkapuvun hankkimisajankohta- na meneillään. Mikäli työntekijä itse hankkii virkapuvun, maksetaan kerran 12 kuukauden aikana kuittia vastaan pukurahana enintään 225 euroa edellä mainituin työsuhteen edellytyksin.
3. Mikäli jossakin tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät nämä ehdot tämän sopimuk- sen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.
4. Kuljettaja on velvollinen tilittämään työnantajalleen tai hänen mää- räämälleen ajovuoron aikana kertyneet ajotulot kokonaisuudessaan samana, tai ellei se ole mahdollista, ajovuoroa seuraavana työpäivänä. Tilityksen yh- teydessä on kuljettajan annettava työnantajalleen selvitys ja tositteet ajo- vuoron aikana liikenteestä aiheutuneista kuluista sekä luovutettava työkort- ti, johon on merkitty ajovuoron työaika, sen laatu ja muut palkkaukseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Kuljettajalla on oikeus saada tilityksestä tosite.
19 § Koulutustoiminta
1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 12.2.1976 allekirjoittamaa koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.
2. Lain taksinkuljettajan ammattipätevyydestä (695/2009) mukainen koulutus on työnantajan maksettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimassa oleval- la työsopimuksella ollut saman työnantajan palveluksessa kuusi (6) kuukaut- ta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päi- vää kuukaudessa, eikä irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa tai koulutuksen antamisajankohtana meneillään. Työpäivän veroisina päivinä pidetään samo- ja päiviä kuin vuosilomaa määritettäessä.
20 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
21 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne
palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Perintä suo- ritetaan siten kun keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimus- pöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
22 § Asiamiehet
1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koske- vissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnanta- jan tai hänen edustajansa kanssa.
2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänelle tar- peen mainittujen tehtävien suorittamisessa.
Luottamusmiehet
1. Kuljettajat voivat valita liikennealueelle yleisluottamusmiehen.
2. Luottamusmieheen ja hänen toimintaansa nähden noudatetaan mitä laissa on määrätty.
3. Xxxxxxx tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja antaa tehtäviä kuljet- tajien luottamusmiehelle, on hänen korvattava se ansio, jonka luottamusmies menettää tehtävää hoitaessaan. Korvaus lasketaan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaan.
23 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamisesta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työ- paikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kes- ken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.
Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpitee- seen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritse- miseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liit- tojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asiaan liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osa- puolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia se- kä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisina perusteluineen. Muistios- ta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä.
- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimi- ville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja nii- den keskeistä merkitystä tähdennetään
- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloi- tettava heti, kun se on ilmaantunut
- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvotte- lun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin
- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken edel- lä 1 momentissa mainittua menettelyä noudatetaan ei ole päästy yksimieli- syyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
24 § Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry.
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry.
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 25.2.2014
Paikka: AKT ry:n toimisto, Helsinki
Läsnä: Xxxx Xxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry
Xxxxx Xxxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry Xxxxx Xxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry
Xxxx Xxxxxxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry, lakimies
Xxxx Xxxxx AKT ry
Xxxx Xxxxxx AKT ry
Xxxx Xxxxxxxxx AKT ry
Xxxxx Xxxxxx AKT ry
1. SOPIMUSKAUSI
Sopimuskausi on 1.2.2014 – 31.1.2017.
2. PALKANKOROTUKSET
2.1 Yleis- ja taulukkopalkkojen korotukset
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien yleiskorotuksen määrällä, jonka suuruus on 1,1 %.
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksu kauden alusta lukien yleiskorotuksen määrällä, jonka suuruus on 0,4 %.
2.2 Vuosi 2016
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumis- ta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuske-
hityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun pe- rusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutus- ajankohdasta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja AKT ry:n välisen työehtoso- pimuksen piirissä yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena 1.7.2016.
Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluis- sa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Taksiliikenteen Työnan- tajat ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelevat kol- matta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta 30.11.2015 mennessä edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkai- su vahvistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevis- sa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työehtosopimus voidaan irtisa- noa kirjallisesti viimeistään 31.12.2015 päättymään 31.1.2016.
3. TEKSTIMUUTOKSET
Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun taksiliikenteen työehtoso- pimukseen.
4. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Vakuudeksi
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry.
Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx
puheenjohtaja lakimies
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
puheenjohtaja sihteeri
Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin: (09) 613 110 vaihde
Faksi: (09) 739 287
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Kotisivut: xxx.xxx.xx
AKT:n aluetoimistot: | ||
Helsinki | Lahti | Rovaniemi |
Viherniemenkatu 5 | Rautatienkatu 19 A 31 | Rovakatu 26 A 10 |
00530 HELSINKI | 15110 LAHTI | 96200 ROVANIEMI |
Puh: (00) 0000 0000 | Puh: (00) 000 0000 | Puh: (000) 000 0000 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxx Xxxxxxxx | Xxx Xxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxxx |
matkapuh. 0500 472 919 Aluetoimitsija Xxxx Xxxx matkapuh. 045 235 5215 | matkapuh. 0400 580 839 | matkapuh. 040 718 2618 |
Joensuu | Oulu | Tampere |
Kauppakatu 32 | Mäkelininkatu 31 | Rautatienkatu 10, 6.krs. |
80100 JOENSUU | 90100 OULU | 33100 TAMPERE |
Puh: (013) 511 1411 | Puh: (00) 000 0000 | Puh: (00) 000 0000 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx |
matkapuh. 050 336 7780 | matkapuh. 040 506 3376 | matkapuh. 040 519 7191 |
Jyväskylä | Pori | Turku |
Xxxxxxxxxxx 0 | Xxxxxxxxxxxxx 00, 0. krs | Xxxxxxxxxxx 0 b |
40100 JYVÄSKYLÄ | 28100 PORI | 20110 TURKU |
Puh: (014) 443 1421 | Puh: (00) 000 0000 | Puh: (00) 000 0000 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx |
Matkapuh. 0400 239 940 | matkapuh. 040 590 0889 | matkapuh. 040 703 5695 |
Kotka Puutarhakatu 12 48100 KOTKA Puh: (00) 000 0000 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkapuh. 0400 905 502 | Vaasa Xxxxxxxxx 00 00000 XXXXX Xxx: (00) 000 0000 Aluetoimitsija Xxxxx Xxxxxxx matkapuh. 0400 476 005 | |
BRAND ID Oy 03/2014