OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAIDEYLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAIDEYLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Vuosi 2021 käynnisti Taideyliopiston uuden 2030 ulottuvan strategiakauden. Kauden alku on osunut isoon murrokseen jonka seurannaisvaikutukset ulottuvat pitkälle ja edellyttävät strategian päivittämistä.

Taideyliopiston tulossopimuskauden välitarkastelun onnistumiset

Vahva sisältötyö koulutuksen kehittämisessä ja kansainvälisyys

Taideyliopisto on uudistanut koulutustarjontaansa: esittävien taiteiden lavastuksen koulutus käynnistyi syksyllä 2021 ja kirjoittamisen kaksivuotista maisteriohjelmaa on toteutettu pilottina ulkopuolisen rahoituksen turvin. Yliopisto vakiinnutti musiikkiteatterikoulutuksen opintokokonaisuuden osaksi opetustarjontaa. Uudessa nykytaiteen historian ja teorian koulutusohjelmassa aloitti kymmenen opiskelijaa.

Ensimmäinen yhteinen opetussuunnitelmatyöprosessi on edennyt tuloksellisesti. Suunnittelutyön perustaksi on toteutettu opetussuunnitelmien itsearvioinnit sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden haastattelututkimukset. Itsearviointien pohjalta keskeisiksi alueiksi nousivat taidealan kestävän kehityksen edellytykset, työelämävalmiudet, jatkuva oppiminen, opiskelijoiden hyvinvointitekijät ja opintojen kuormittavuuden vähentäminen. Prosessi on lisännyt yksiköiden välistä synergiaa ja yhteissuunnittelua, mikä todentuu yhteisenä ja uutena tutkintorakenteena sekä käsitteistönä, yksiköiden yhteisinä yleisopintoina ja akatemioiden välisinä liikkuvuusopintoina, koulutuksen ydinaineksen kiteytymisenä ja opintokokonaisuuksien selkeyttämisenä, yksilöllisten opintopolkujen kehittämisenä sekä taiteilijan laaja- alaisen asiantuntijuuden mahdollistamisena.

Taideyliopisto laajensi sisäänottoaan. Vuoden 2022 lisäaloituspaikat (42 paikkaa) suunnataan nykytaiteen historian ja teorian koulutusohjelman lisäksi kirjoittamisen koulutukseen, kulttuurisen asiantuntijuuden ja luovan yrittäjyyden koulutukseen sekä ruotsinkieliseen musiikkikasvatuksen koulutukseen.

Yliopiston vetovoima on erinomainen. Yliopistoon pyrki vuonna 2021 ennätysmäärä hakijoita. Hyväksytyistä kolmannes oli kansainvälisiä opiskelijoita. Perustutkinto-opiskelijoista noin 17 % ja tohtoriopiskelijoista 20

% on ulkomaalaisia. Taideyliopisto on opiskelijoiden taustoihin nähden Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja. Avoimen yliopiston opiskelijamäärät nousivat 20% edellisvuodesta. Taideyliopisto otti myös käyttöön jatkuvan oppijan opinto-oikeuden.

Osassa yliopiston strategisia mittareita tavoitetaso on saavutettu etuajassa. Näitä ovat avoimen yliopiston opintopisteet (8000 op), open access -julkaisut (90 %) sekä kv-opiskelijoiden (17 %) ja kv-opetushenkilöstön määrä (12 %).

Tutkimuksen kehittäminen

Taideyliopisto käynnisti tutkimuksen vahvistamiseen tähtäävän prosessin, johon sisältyy strategian mukaisesti tutkimuksen kansainvälinen kokonaisarviointi. Arvioinnissa keskitytään tutkimuksen laatuun, vaikuttavuuteen ja kehitysmahdollisuuksiin ja se kattaa kaiken Taideyliopiston tutkimuksen. Taiteelliset tuotokset ovat osa arviointikohteita siltä osin, kun ne ovat osa tutkimushankkeita. Tavoitteena on sekä olemassa olevien vahvuuksien että tulevaisuuden potentiaalien tunnistaminen. Näiden avulla arvioinnissa pyritään kartoittamaan myös tutkimuksen strategisia profilointialoja. Lisäksi pyritään kehittämään taiteellisen tutkimuksen arviointia osana tutkimuksen arviointiprosessia.

Arviointi tuottaa yliopistolle kokonaiskuvan sen tutkimuksen laadusta ja vaikuttavuudesta sekä tutkimusympäristöstä. Arvioinnin toivotaan lisäävän yhteisön ymmärrystä ja keskustelua tutkimuksen tilasta ja tulevaisuudesta sekä siten edistävän Taideyliopiston tutkimustoiminnan ja tutkimusympäristöjen kehittymistä. Arvioinnin rinnalla on käynnistetty tutkimuksen sisäisen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu.

Suomen Akatemia myönsi Taideyliopiston uuteen profilaatioalueeseen, taidepedagogiikan tutkimukseen, merkittävän rahoituksen vuosille 2021-26.

Kampusten valmistuminen

Taideyliopiston Mylly-rakennus otettiin käyttöön syksyllä 2021. Pitkään väliaikaistiloissa toiminut Kuvataideakatemia sai Myllyn myötä uudet maailmanluokan tilat ja Taideyliopiston Sörnäisten kampus saatiin näin valmiiksi. Taideyliopiston toinen Helsingin kampus sijaitsee Töölössä, jossa on Sibelius- Akatemian toiminta. Myös Töölön kampuksen tilaratkaisuja kehitettiin vuoden aikana.

Kampusuudistus on merkittävä parannus oppimisympäristöön. Sen myötä kaikilla akatemioilla on varta vasten taidealan koulutusta, taiteellista toimintaa ja tutkimusta varten suunnitellut tilat. Tiloihin kohdistuu poikkeuksellisia vaatimuksia verrattuna moneen muuhun koulutusalaan. Kummallakin kampuksella toimii kehittämisryhmä, joka monesta näkökulmasta ratkoo tarvittavia muutoksia ja uusia nousevia tarpeita.

Tilaratkaisu edistää yhteisön sisäistä vuorovaikutusta, yhdenvertaisuutta, tilankäytön tehokkuutta ja palveluiden synergiaetujen saavuttamista. Sörnäisten kampuksen valmistuminen on tiivistänyt Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteistyötä. Palvelut toimivat nykyisellään samoissa yhteiskäyttöisissä tiloissa kummallakin kampuksella.

Taideyliopiston tulossopimuskauden alun haasteet välitarkasteluun

Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi

Pandemia on ollut iso haaste opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koko taidealan pandemian aikainen lock down on merkittävällä tavalla lisännyt henkistä kuormittuneisuutta (opinnäytetöiden julkiset esitykset mahdollisia toteuttaa vain rajatusti, työmahdollisuuksien puute ja koko alan haasteet).

Yliopisto on ylioppilaskunnan kanssa käynnistänyt opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimia. Opiskelijoiden hyvinvointikysely toteutettiin keväällä 2021, minkä pohjalta valittiin toteutettavat tukitoimet. Näitä olivat muun muassa opintopsykologien tapaamisaikojen lisääminen, yhteisökoordinaattorin palkkaaminen, tilojen käytössä pysymisen varmistaminen sekä lainalaitteiden hankkiminen etä- ja

hybridiopetukseen ja -opiskeluun. Yliopistossa otettiin käyttöön ilmainen jatkuvan oppijan opinto-oikeus valmistuneille maistereille ja tohtoreille

Taideyliopiston henkilöstön hyvinvointia on vahvistettu. Vuoden alussa toteutettu määräaikaisen akateemisen henkilöstön vakinaistamisprosessi vähentää henkilöstön epävarmuutta ja antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen tehtävien suunnitteluun ja kehittämiseen akateemisissa yksiköissä. Esihenkilöiden osaamisen ja työn tueksi on tarjottu valmennuksia, työnohjausta ja konsultaatioita tavoitteena hyvä asiantuntijatyön tuki kaikissa yksiköissä. Henkilöstön osaamista ja oman työn johtamista on vahvistettu ottamalla käyttöön joustavia verkko-oppimisratkaisuja.

Työn hallintaa tukevien toimien rinnalla hyvinvoinnin tilannetta on seurattu Varman työhyvinvointikyselyn avulla ja tulosten perusteella on käynnistetty paikallisia kehitystoimia. Työterveyshuollossa panostetaan aiempaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja kuormituksen hallintaan. Koronan jälkeiseen aikaan ja uusiin työtiloihin siirtymistä on tuettu.

Hyvinvointiin liittyy tukitoimista huolimatta edelleen haasteita, minkä vuoksi Taideyliopiston hallitus nosti yhteisön hyvinvoinnin tukemisen yhdeksi johdon keskeisistä tavoitteista. Kysymys liittyy myös yliopiston tavoitteeseen tukea koko taidealan palautumista ja jälleenrakennustyötä: alan vaikea tilanne heijastuu niin opiskelijoiden kuin työntekijöidenkin hyvinvointiin.

Digitaalisuus

Taideyliopisto on ottanut viime vuosina isoja edistysaskelia toiminnan digitalisoinnissa. Pääosa digitaalisista perusratkaisuista on käytössä yliopiston palveluissa.

Yliopisto on osa Peppi-konsortiota ja siirtyi vuonna 2021 Oodista Peppiin. Yliopisto on uudistanut tutkimustietojärjestelmänsä yhdessä Oulun, Itä-Suomen ja Vaasan yliopistojen kanssa. Taideyliopisto on käynnistänyt opetusteknologiapalveluiden kehittämishankkeen, jossa luodaan edistyksellinen digitaalinen opetusinfrastruktuuri ja siihen liittyvät tukipalvelut mahdollistamaan pedagogisesti korkeatasoinen opetustoiminta.

Taideyliopisto osallistuu aktiivisesti Digivisio 2030 -hankkeeseen. Xxxxxxxxx pienenä yliopistona on se, että digitalisaatio edellyttää suuria panostuksia, uusia järjestelmiä ja osaamista, mitä omasta takaa ei ole riittävästi. Vuonna 2021 käynnistetty nelivuotinen talouden tasapainottamisohjelma edellyttää vaikeasti toteutettavia poisvalintoja ja tehostamistoimia, jotta uusien alueiden kehitystyöhön olisi mahdollista panostaa resursseja.

Taidealan jälleenrakennuksen toteuttaminen ja TKI-toiminnan laajentaminen

Taideyliopisto käynnisti vuonna 2021 taidealan jälleenrakennusohjelman, jonka tavoitteena on tukea taide- ja kulttuurialan uudistumista sekä työllisyyden ja vaikuttavuuden kasvua. Osana ohjelmaa Taideyliopisto on toteuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen, jonka tuloksia hyödynnetään Kulttuurin tulevaisuus - työryhmässä. Taidealan kestävään tulevaisuuteen tähtää myös Taideyliopiston käynnistämä taidekasvatuksen ja -koulutuksen visio 2030 -hanke. Taideyliopisto kantaa huolta taiteen asemasta, taide- ja kulttuurialan tulevaisuudesta ja pitää tärkeänä taideopetuksen vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja perusasteen opetuksessa. Taideyliopiston jälleenrakennustyöhön ja taidekoulutuksen vision toteuttamiseen kohdennettavissa olevat resurssit ovat kuitenkin hyvin niukkoja suhteessa niihin valtaviin odotuksiin, joita niihin liittyy.

Jälleenrakennukseen kytkeytyy myös TKI-toiminnan kehittäminen, jossa näemme merkittäviä mahdollisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin taidealojen roolin ja potentiaalin laajempaa tunnistamista osana kansallista TKI-ekosysteemiä ja kestävän kasvun ohjelmaa sekä rahoitusinstrumenttien muokkaamista huomioimaan myös taidealat. Taideyliopiston TKI-potentiaalin hyödyntäminen edellyttää myös sisäistä uudelleenorganisointia oman TKI-profiilin kirkastamista. Vaikka tutkimusjulkaisuiden määrä on noussut jatkuvasti, ponnisteluista huolimatta yliopistossa suoritettavien tohtorintutkintojen määrä sekä saadun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä on laskenut.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Taideyliopiston missiona on olla avoin taiteiden kohtauspaikka, rohkeiden uudistajien ja perinteen taitajien kriittinen yliopistoyhteisö. Yliopistoyhteisö tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön taiteilijana kasvamiseen ja oman potentiaalinsa löytämiseen.

Yliopisto vahvistaa taidetta ja sen muutosvoimaa. Tutkimustoiminnassa korostuu taiteen tekeminen ja vuorovaikutus taide- ja tiedekentän kanssa. Taiteella, taiteellisella ajattelulla ja luovuudella rakennetaan yhdenvertaista ja kestävää maailmaa. Taideyliopisto vahvistaa taiteen asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää.

Yliopisto on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Taideyliopisto on määrittänyt vahvuusalueikseen esittävät taiteet, nykytaiteen, taiteellisen tutkimuksen sekä taidealan pedagogiikan. Nousevia aloja ovat osallistavan ja soveltavan taiteen käyttö ja hyvinvointivaikutukset, taiteilijoiden koulutuksen tutkimus sekä ekologisen kestävyyskriisin kulttuurinen käsittely.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Yliopisto on tunnistanut strategiansa perusteella kuusi keskeistä kehittämiskohdetta.

Opiskelijoille mahdollistetaan kasvu korkeatasoisiksi ja laaja-alaisesti ajatteleviksi taiteilijoiksi ja muutoksentekijöiksi Taideyliopisto toteuttaa vuosien 2021 - 2024 aikana akatemioidensa yhteisen opetussuunnitelmatyön.

Opetussuunnitelmatyöllä tuetaan tavoiteajassa valmistumista, akatemioiden yhteistyötä opetuksen järjestämisessä, sisäistä opiskelijaliikkuvuutta sekä kesäopetustarjontaa. Taideyliopisto on sopinut Aalto-yliopiston kanssa, että esittävien taiteiden lavastuksen koulutus siirtyy Taideyliopistoon vuonna 2021. Musiikkiteatterikoulutus sekä kirjoittamisen maisteriohjelma vakiinnutetaan. Avoimen kampuksen roolia vahvistetaan ja jatkuvan oppimisen tarjontaa laajennetaan. Koulutustarjonnan saavutettavuutta tuetaan kehittämällä digitaalisia palveluita ja opettajien pedagogisia valmiuksia.

Seurantaindikaattorit:

- Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet 9 300 v. 2024 (2019: 6 255, 2022: 8 000)

- Akatemioiden yhteisen opetuksen opintopistemäärä (suoritetut) 5 700 v. 2024 (2019: 3 800, 2022: 4 700)

Taideyliopiston tutkimus on monialaista ja kansainvälisesti tunnustettua

Yliopisto laatii vuosina 2021 - 2022 tutkimuksen strategisen kehittämisohjelman, jossa toteutetaan tutkimuksen arviointi,

määritellään yhteinen tutkimusprofiili, vakiinnutetaan yhteistyö strategisten kumppanien kanssa sekä kehitetään tutkimustoiminnan akateemista johtamista. Yliopisto parantaa edellytyksiään saada lisää kansainvälistä tutkimusrahoitusta. Yliopistossa käytössä oleva urajärjestelmä tukee akateemisen henkilöstön työtä ja tutkimuksen strategista kehittämistä.

Seurantaindikaattorit:

- Tieteellisten julkaisujen määrä (A-C) 300 v. 2024 (2019: 190, 2022: 220)

- Taiteellisten julkaisujen määrä (F-luokka 1 300 v. 2024 (2019: 1 100, 2022: 1 200)

- Kilpailtu tutkimusrahoitus (kotimainen ja kv-rahoitus) 2,5 M€ v. 2024 (2019: 2 M€, 2022: 2,25 M€)

- Avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus vertaisarvioiduista julkaisuista (A ja C). 90% v. 2024 (2019: 70%, 2022: 80%

Taiteella ja taiteellisella ajattelulla on vahva rooli yhteiskunnassa

Yliopisto vahvistaa kumppanuuksia kaupunkien, kulttuurilaitosten ja yksityisen sektorin kanssa edistäen taiteen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Yhdessä muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa yliopisto edistää kansainvälisten sekä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sujuvaa hakeutumista, opiskelua ja työllistymistä suomalaiseen työelämään. Yliopisto on keskeinen toimija taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansallisessa visiotyössä.

Taide on osa ekologisen kestävyyskriisin ratkaisua

Yliopisto laatii Kestävä tulevaisuus -toimenpideohjelman sekä ympäristöjohtamisen ja -seurannan järjestelmän, investoi kestävään infrastruktuuriin sekä kehittää uusia kulutusta vähentäviä toimintatapoja ja tekniikkaa (ekologinen esitystekniikka ja -toiminta sekä talotekniikka). Yliopisto integroi kestävän kehityksen teeman akateemiseen toimintaan luomalla ekologisen foorumin (Centre for Art and Ecology) sekä integroimalla teeman mahdollisimman laajasti opintojaksoihin, taiteelliseen toimintaan ja tutkimukseen.

Seurantaindikaattorit:

- Opiskelijoiden tyytyväisyys ekologisen kestävyyden käsittelystä osana opintoja (palautekysely) vähintään 3,5/5 v. 2024 (2019: 2,9/5, 2022: 3/5)

Taideyliopisto on hyvinvoiva, syrjinnästä vapaa ja kansainvälisesti vetovoimainen yhteisö

Yliopisto kehittää työ- ja opiskeluhyvinvointia yhteistyössä ylioppilaskunnan, henkilöstön sekä YTHS:n että yliopiston työterveyden kanssa. Eri ryhmien mahdollisuuksia osallistua yliopiston kehittämiseen ja päätöksentekoon parannetaan, mukaan lukien kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat. Vuoteen 2022 mennessä luodaan koko yliopistoyhteisöä koskevat eettiset pelisäännöt ohjaamaan hyvinvoivan yhteisön rakentamista. Toimintaohjekokonaisuus valmistuu vuonna 2021.

Seurantaindikaattorit:

- Ulkomaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus (HTV) 12% v. 2024 (2019: 9%, 2022: 10%)

- Ulkomaisten opiskelijoiden osuus (perus- ja jatko-opiskelijat) 18% v. 2024 (2019: 15%, 2022: 16%)

- Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulokset (epäasiallisen kohtelun väheneminen). vähintään 4,4/5 v. 2024 (2019: 4,12/5, 2022: 4,2/5)

Taideyliopistossa on tilaa uudistumiselle ja rohkeille avauksille

Yliopisto keskittää vuoden 2021 kesään mennessä toimintansa kahdelle kampukselle. Yliopisto selkiyttää palvelurakennettaan, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuottavuutta mm. ottamalla käyttöön kansallisiin järjestelmiin tukeutuvia ja yhteensopivia ratkaisuja yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.

1. Opiskelijoille mahdollistetaan kasvu korkeatasoisiksi ja laaja-alaisesti ajatteleviksi taiteilijoiksi ja muutoksentekijöiksi

Strategisen tavoitteen toteutumiseen liittyviä asioita on kuvattu onnistumisena otsikon "Vahva sisältötyö

koulutuksen kehittämisessä ja kansainvälisyys" -otsikon alla.

Tämän lisäksi strategisen tavoitteen mahdollistamiseksi opettajien pedagogisia valmiuksia on tuettu pedagogisilla johdantokursseilla, yliopistopedagogisilla ja erillisillä pedagogisilla opinnoilla sekä verkko- ja hybridipedagogiikkaa tukevin toimenpitein. Osana digistrategian toteuttamista Taideyliopistoon on perustettu verkko- ja hybridipedagogiikkaa tukeva opetusteknologiapalvelu. Strategian mukaisesti jatkuvaa oppimista tukevaa opetustarjontaa on lisätty avoimeen yliopistoon, täydennyskoulutukseen ja pedagogiseen koulutukseen.

Taideyliopiston tutkintokoulutuksen haasteena on verrattain pitkän valmistumisajat. Esimerkiksi keskimäärin vain noin viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valmistuu tavoiteajassa. Tämä asia on erityisen huomion kohteena opetussuunnitelmatyössä ja asiaa käsitellään myös osana sisäistä tavoiteohjausta ja jälleenrakennusohjelmaa.

2. Taideyliopiston tutkimus on monialaista ja kansainvälisesti tunnustettua

Strategisen tavoitteen toteutumiseen liittyvä tutkimuksen kokonaisarviointi on kuvattu onnistumisena otsikon "Tutkimuksen kehittäminen" -alla.

Suomen Akatemia on myöntänyt Taideyliopiston uuteen profilaatioalueeseen, taitelijapedagogiikan tutkimukseen, 750 000 euroa vuosille 2021-26. Yliopisto on perustanut taiteilijapedagogiikan professuurin, joka keskittyy ammattitaiteilijoiden koulutuksen tutkimukseen. Professuuri on tiettävästi alan ensimmäinen oppituoli maailmassa.

Yhteistyötä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan on jatkettu. On tärkeä etsiä yhdessä keinoja parantaa taiteen opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä esimerkiksi kehittämällä kirjastojen yhteistyötä sekä rakentamalla yhteisiä tutkimusympäristöjä. Yliopistojen yhteisprofessorit taiteen tutkimuksen professori (HY) ja taiteellisen tutkimuksen professori (TaiY) järjestivät ensimmäisen yhteisen taiteen ja taiteellisen tutkimuksen symposiumin syksyllä 2021.

Taideyliopisto on laatinut tutkimuksen osalta EU-vaikuttamisen strategian ja panostanut tutkimuspalveluissa kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisen tukeen.Taideyliopiston avoimen tieteen työryhmä on käynnistänyt yliopiston julkaisupolitiikan valmistelun. Avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus vertaisarvioiduista julkaisuista on jo 90 %.

3. Taiteella ja taiteellisella ajattelulla on vahva rooli yhteiskunnassa

Taideyliopisto on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Espoon kaupungin kanssa ja vahvistanut merkittävästi yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Taideyliopisto toteuttaa yhdessä Helsingin kanssa taidelähtöisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtäävän yrityshautomon ja siihen liittyvän palvelukokonaisuuden, joiden tavoitteena on kannustaa ja tukea taiteen opiskelijoita, tutkijoita ja ammattilaisia taidelähtöisen yritystoiminnan kehittämisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut rahoittamaan Taideyliopiston yrityshautomotoimintaa seuraavien 2,5 vuoden ajan. Hautomo ja kehitetty palvelukokonaisuus on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Taideyliopiston toimintaa.

Selvitys Sibelius-Akatemian Primo-ohjelmatoimiston kehittämisestä koko yliopistoa palvelevaksi alustaksi opiskelijoiden, yhteiskunnallisten toimijoiden sekä yrityselämän väliseen kokeilevaan vuorovaikutukseen valmistui 2021 lopulla. Taideyliopisto jatkaa selvityksen pohjalta konseptin kehittämistä. Taidepisteen toiminta jatkui aktiivisena. Kerran kuussa järjestävässä tapahtumassa käsitellään yhteiskunnallisia ilmiöitä monialaisen keskustelun ja taiteen kautta. Taidepisteen toimintaa tukee Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx säätiö vuoden 2022 loppuun asti. Yliopisto etsii vaihtoehtoja, joilla Taidepistettä voitaisiin jatkaa kestävästi osana yliopiston toimintaa.

Taideyliopiston vuonna 2019 käynnistämää Feel Helsinki tapahtumaa kehitetään edelleen. Syksyllä 2022 Uniarts Fest -nimellä oleva tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Sörnäisten kampuksella.

Pandemiasta johtuen Taideyliopiston esitys-, näyttely ja konserttitoimintaa toteutettiin rajoitetusti. Yliopisto järjesti vuonna 2021 yhteensä 775 esitystä, konserttia ja näyttelyitä. Pandemia-ajan myötä lisääntynyt tallenteiden tarjoaminen yleisölle on otettu hyvin vastaan ja sitä kautta on saavutettu merkittäviä yleisömääriä esityksiin.

4. Taide on osa ekologisen kestävyyskriisin ratkaisua

Taideyliopiston ekologia-hanke käynnistyi vuonna 2021. Hankkeeseen valittu projektipäällikkö aloitti työnsä kesäkuussa 2021 ja hanke organisoitui ja ensimmäiset toimenpiteet aloitettiin syksyllä 2021.

Ekologiahankkeen projektipäällikkö koordinoi ja kehittää yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustyötä, siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä vastaa sen vakiinnuttamisesta osaksi yliopiston perustoimintaa.

Hankkeen ensi vaiheessa on lähdetty kehittämään kampusrakennusten, hankintojen ja taiteellisten tuotantojen kestävyyttä yhdessä yliopistoyhteisön kanssa luomalla oppaita, toimialueiden tiekarttoja ja tukemalla jätehuollon kehittämistä. Yliopistossa on valmisteltu ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöönottoa. Käynnissä on hiilijalanjäljen laskennan perusteiden kehittäminen ja ensimmäiset laskentakierrokset.

Ekologia-hankeen suunnitelman mukaisesti vuoden 2021 aikana määriteltiin ekologialehtorin tehtäviä ja vaatimuksia. Vuoden 2022 alussa yliopistossa aloitti ekologialehtori, joka edistää ekologisen kestävyyden käsittelyä yliopiston opetuksessa. Taideyliopisto valmistelee vuoden 2022 aikana tavoitetilan ja toimenpideohjelman (ympäristöohjelma) strategiakaudelle.

5. Taideyliopisto on hyvinvoiva, syrjinnästä vapaa ja kansainvälisesti vetovoimainen yhteisö

Taideyliopisto panosti merkittävästi yhteisön hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin, joita on raportoitu haasteena otsikon Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi -alla.

Taideyliopisto käynnisti vuonna 2021 henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen käytäntöjen kehittämiseksi ehittämisprojektin. Taideyliopiston henkilöstörakennetta muutettiin ja johtosääntöä päivitettiin.

Kokonaistyöajassa olevan akateemisen henkilöstön määräaikaisuuskäytäntöjä tarkennettiin ja 87 opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevän työntekijän työsuhde vakinaistettiin. Työ jatkuu tuntiopettajien työsopimuksiin ja kokonaistyöaikasuunnitteluun liittyvien käytäntöjen selkeyttämisellä.

Johtamisen kehittämistä jatkettiin tukemalla esihenkilöiden johtamisvalmennuksia. Taideyliopiston tarjoama esihenkilö- ja henkilöstökoulutuksen osallistujamäärät ovat kasvaneet.

Taideyliopiston yhteiset eettiset periaatteet ovat valmistuneet. Eettiset periaatteet luovat kehyksen toimintaohjeiden kokonaisuudelle, jonka pohjalta keskustellaan, harkitaan ja tehdään eettisiä päätöksiä koskien yhteisön akateemista ja muuta toimintaa. Eettiset periaatteet antavat myös perustan yhteisön arvojen toteutumisen arvioinnille ja ovat siten osa laadunvarmistusta.

6. Taideyliopistossa on tilaa uudistumiselle ja rohkeille avauksille

Taideyliopisto on käynnistänyt laajan talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteena on 2025 mennessä luoda taloudelliset edellytykset kehitystyölle ja saada alijäämäiseksi kääntynyt budjetti tasapainoon. Vuoden aikana toteutettiin esimieskysely ja johtamisjärjestelmän kartoitus, jonka pohjalta luotiin periaatteet organisaation, johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiselle sekä uudistettiin johtosääntö.

Yliopisto on keskittänyt kesällä 2021 toimintansa kahdelle kampukselle Töölöön ja Sörnäisiin, kun Kuvataideakatemian uudisrakennus Mylly valmistui. Kaikki yliopiston palvelut toimivat kampusten yhteiskäyttöisissä tiloissa molemmilla kampuksilla.

Taideyliopiston tiloihin kohdistuu laajan esitystoiminnan, studioiden ja työpajojen vuoksi poikkeuksellisia vaatimuksia verrattuna moneen muuhun koulutusalaan. Kummallakin kampuksella toimii kehittämisryhmä, joka monesta näkökulmasta ratkoo tarvittavia muutoksia ja uusia nousevia tarpeita.

Taideyliopistossa otettiin vuodesta 2021 alkaen sisäinen rahoitusmalli, jonka pohjalta akatemiat saavat osan rahoituksestaan tulospohjaisesti. Sisäisen rahoitusmallin käyttöönotto on lisännyt tietoisuutta tulosten merkityksestä yliopiston rahoitukselle. Samassa yhteydessä siirryttiin rullaavaan budjetointiin, joka aiempaa paremmin tukee yksiköiden yhtä kalenterivuotta pitempää suunnittelua ja kehittämistä.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	270
Taiteet ja kulttuurialat	270

Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	20
Alemmat korkeakoulututkinnot	185

Taideyliopisto palasi vuonna 2021 alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoitteen mukaiselle tasolle. Tohtorintutkintojen määrä saatiin hienoiseen nousuun. Jatko-opintojen sujuvuuden varmistamiseen on kiinnitetty huomiota.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 78 576 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 23 397 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Taideyliopiston erityisluonteeseen perustuva rahoitus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 41 000 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 6 521 000 euroa vuonna 2021 ja 5 520 000 euroa/v

vuosina 2022-2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 5 061 000 euroa vuonna 2021 ja 4 000

000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 150 000 euroa vuonna 2021 ja 210 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 60 000 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 1 310 000 euroa/v vuosina 2021-2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 7 658 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40

§:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Koulutus- ja osaamistason nostaminen (lisäaloituspaikat)

Taideyliopiston lisäaloituspaikat (14) eivät toteutuneet suunnitellusti v. 2021. Nykytaiteen historian ja teorian koulutusohjelmassa aloitti kymmenen opiskelijaa, mutta yliopiston kandivaiheen kokonaissisäänoton muutosten vuoksi yliopiston vertailuluku ylittyi vain yhdellä. Vuoden 2022 lisäaloituspaikat (yht. 42 paikkaa) suunnataan nykytaiteen historian ja teorian koulutusohjelman lisäksi kirjoittamisen koulutukseen, kulttuurisen asiantuntijuuden ja luovan yrittäjyyden sekä ruotsinkieliseen musiikkikasvatuksen koulutukseen.

Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024

Taideyliopiston kansainvälistymishanke käynnistyi alkuvuonna 2021. Xxxxxxxx ohjaa Taideyliopiston tutkimusvararehtori ja hankkeen toteuttamista tukee kansainvälisiin kysymyksiin perehtyneistä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista koostuva monialainen kansainvälisen toiminnan asiantuntijapaneeli.

Kansainvälisyysohjelman rahoituksella tuetaan yksikkörajat ylittävää tekemistä ja monenkeskistä yhteistyötä. Suunnittelussa otetaan huomioon toiminnan pitkäjänteisyys ja tarvelähtöisyys. Toimenpiteiden suunnittelussa on osallistettu akatemioita ja yhteisöä. Talent Boost -rahoitus on kohdistettu yliopiston strategiaa ja strategisten tavoitteiden saavuttamista tukeviin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi hakijapalveluihin (kv. hakijoille kohdistetut palvelut), inkluusion edistämiseen (kv. osaajat), tutkimuksen vahvistamiseen post-doc rekrytoinnilla sekä työelämävalmiuksien ja kielitaidon kehittämiseen.

Talent Boost -rahoituksella pilotoidaan taiteellisia työpajoja, joihin osallistuu maahanmuuttajanuoria ja - lapsia ja samalla työllistämme maahanmuuttajia työpajojen vetäjinä. Lisäksi on panostettu koulutuksen korkean laadun vahvistamiseen, mikä on ollut Taideyliopiston kilpailuvaltti kansainvälisesti. Koulutuksen ja palveluiden kehittämisen tueksi toteutettiin yhteistyössä Globe Art Pointin kanssa kansainvälisten opiskelijoiden haastattelut. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskeluun hakevien/hyväksyttyjen osuus kaikista hakijoista/hyväksytyistä on kasvanut Taideyliopistossa viime vuosien aikana. Vuonna 2021 uusista tutkinto- opiskelijoista jo 30 % oli ulkomaalaisia.

Pilottien toiminnan suunnittelussa edettiin vuonna 2021 hieman tavoiteltua hitaammin, sillä pandemian takia ei voitu toteuttaa esimerkiksi syksylle aiottuja matkoja. Pilottityöryhmät ovat tästä huolimatta päässeet hyvin eteenpäin sisällön ja yhteistyön suunnittelussa yhdessä kumppaneiden kanssa.

Vuoden 2021 suunnitteluvaiheen aikana tunnistettiin myös haasteita, jotka vaikuttavat Taideyliopiston toiminnan suunnitteluun jatkossa. Kansainvälisyysohjelma on antanut sysäystä kansainväliseen toimintaan liittyvien asioiden selkeyttämiseen yliopiston sisällä. Yliopistossa on käynnissä myös muita hankkeita, joissa kansainvälisten osaajien huomiointi on tärkeää. Palveluiden kehittämisessä on kyse perusparannuksesta ja resurssien uudelleen suuntaamisesta, mikä voi aiheuttaa lisärahoitustarvetta hankekauden päättymisen jälkeenkin, vaikka nyt erillisrahoitettujen toimenpiteiden suunnittelussa on korostettu niiden olevan osa normaalia tekemistä vuodesta 2025 eteenpäin. Lisäksi kansallisella tasolla tapahtuvan kehittämisen (esimerkiksi Virtual Finland) linkittyminen osaksi yliopiston toimintaa hankekauden jälkeen sekä rahoituksen että henkilöresurssien osalta on vielä epäselvää. Maailman tilanne luo myös epävarmuustekijän kansainvälisyysohjelman ja sen tavoitteiden ylle.

Digivisio 2030

Taideyliopiston Digivisio 2030 hankkeen toteutus on käynnistynyt linjassa Digivision 2030 hanketoimiston vaatimusten mukaisesti.

Alkuvuodesta 2021 hanke organisoitiin nimeämällä hankkeelle omistaja (vararehtori), operatiivinen yhteyshenkilö ja hankkeen eri työpaketteihin yliopiston vastuuhenkilöt. Eteneminen työpaketeissa on edennyt hankkeen työsuunnitelman mukaisesti. Taideyliopisto kokee, että hankkeessa on löydetty toimintatavat, jotka edistävät yhteistyötä ja tukevat laajan hankkeen etenemistä.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.

Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin

päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Ministeriö on ohjauskirjeessään toivonut korkeakouluilta syötteitä seuraavan sopimuskauden valmisteluun. Taideyliopistolle sopimuskauden keskeisin asia on rahoituspohjan vakaus. Valtakunnallisen tehtävän kautta saatava rahoituksen taso on tärkeä pitää vähintään nykyisellä tasollaan. Yliopistojen rahoitusmallin kehittäminen tulisi olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, mahdolliset laajemmat muutokset tulisi tehdä vasta seuraavan rahoituskauden jälkeen.

Taideyliopisto näkee, että seuraavalla sopimuskaudella yhteiskuntaa kohtaavat haasteet edellyttävät vielä nykyistäkin vahvempaa poikkisektoraalista yhteistyötä sekä taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, hyvinvointia ja uudistumista. Koulutus- ja tiedepolitiikan lisäksi myös taiteella ja kulttuurilla tulisi olla nykyistä näkyvämpi asema läpileikkaavana, eri hallinnonaloja koskettavana alueena. Tämän toteutuminen edellyttää yhteistyötä tukevien rakenteiden edelleen kehittämistä niin valtionhallinnossa kuin yliopistosektorillakin.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Taideyliopisto