SISÄLLYS
SISÄLLYS
TYÖEHTOSOPIMUS 8
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖT 8
YLEISET MÄÄRÄYKSET 8
1. Soveltamisala 8
2. Liitesopimukset 8
3. Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 9
3.1 Työnjohto-oikeus 9
3.2 Järjestäytymisvapaus 9
3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 9
3.4 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 9
3.5 Suojavaatetus 9
4. Työsuhteen ehtojen muuttaminen 9
5. Irtisanomisajat 10
PALKKAUS 10
6. Palkka 10
7. Osa-ajan palkka 11
TYÖAIKA 13
8. Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 13
8.1 Työvuoroluettelo 13
8.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 13
8.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 13
8.4 Työvuoron pituus 14
8.5 Vapaapäivät 14
8.6 Työviikko ja -vuorokausi 14
9. Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 14
9.1 Säännöllisen työajan pituus 14
9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 15
9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 16
9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 17
9.5 Työajan lyhentäminen 18
9.6 Liukuva työaika 20
9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 21
9.8 Lepoajat 22
10. Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö 23
10.1 Lisätyö 23
10.2 Ylityö 23
10.3 Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso 24
10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 25
10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen 25
10.6 Hälytysluontoinen työ 25
10.7 Sunnuntaityö 26
11. Varallaolo ja puhelinohjeet 26
11.1 Puhelinohjeet 26
11.2 Varallaolo 27
VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA 27
12. Vuosiloma 27
12.1 Lomaraha 28
12.2 Lomaraha työsuhteen päättyessä 28
12.3 Säästövapaa 28
13. Xxxxxxxxxxx 00
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 29
14. Lääkärintarkastukset 29
14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset 29
14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset 29
15. Sairaus 31
15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso 31
15.2 Saman sairauden uusiutuminen 31
16. Perhevapaat 32
16.1 Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 32
16.2 Osa-aikatyö perhesyistä 32
16.3 Työhön paluu perhevapaalta 32
17. Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset 33
18. Lyhyt tilapäinen poissaolo 33
MATKUSTAMINEN 34
19. Matkustaminen ja matkakorvaukset 34
19.1 Matkustamisvelvollisuus 34
19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen 34
19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 34
19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus 35
19.5 Xxxxxxxx xxxxxxxxx 00
19.6 Matka-ajan korvaus 36
19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan 37
19.8 Matkustussääntö 37
PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA 37
20. Koulutustilaisuudet 37
21. Työsuojeluvaltuutettu 38
22. Luottamusmies 38
23. Paikallinen sopiminen 39
24. Neuvottelujärjestys 39
25. Kokoontumisoikeus 40
TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA TYÖRAUHA 41
26. Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha 41
Liite 1 SELVIYTYMISLAUSEKE 43
Liite 2 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 45
Liite 3 SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 57
Liite 4 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 69
Liite 5 SOPIMUS TYÖSSÄ OPPIMISESTA JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ 76
Liite 6 ETÄTYÖOHJE 77
Liite 7 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN 79
TYÖEHTOSOPIMUS
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖT
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 21.1.2022
Paikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry, Helsinki
Läsnä
Teknologiateollisuuden työnantajat ry Ammattiliitto Pro ry
Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx
Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelutuloksen 13.1.2022 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 21.1.2022 alkaen.
Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 21.1.2022 alkaen, ellei asi- anomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu.
2 § Palkkaratkaisu
PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2022
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hy- vissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luotta- musmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työlli- syystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi
on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ti- lannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuo- dostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,1 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Lisäksi 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimi- henkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % laskettuna toimihenkilöiden edellisen kuukauden palkkasum- masta luontoisetuineen.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana teki- jänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista koh- tuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kulu- essa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023
Liitot tarkastelevat elo-syyskuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perusteella liitot neuvottelevat 30.9.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimus- kauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.
Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 pal- kantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa palkantarkistukset on paikallinen palkka- ratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus ja sen jakautuminen sovi- taan liittojen välisissä neuvotteluissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen palkantarkistuk- sen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.9.2022 mennessä, voi kumpikin sopi- musosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 14.10.2022 toiselle sopija- osapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
3 § Työehtosopimuksen kehittäminen ja koulutus
Liitot asettavat työryhmän, joka käsittelee jatkuvan neuvottelun periaatteen mukai- sesti työehtosopimukseen liittyviä asioita pyrkien kehittämään yritysten kilpailuky- kyä ja toimihenkilöiden työehtoja ja ryhtyen mahdollisesti tarvittaviin toimenpitei- siin. Työryhmä edistää myös erimielisyysasioiden tehokasta käsittelyä ja pyrkii jatku- vasti ylläpitämään ja lujittamaan osapuolten välisiä hyviä neuvottelusuhteita ja yhteis- toimintaa. Lisäksi työryhmä selkeyttää sopimustekstejä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.
Työryhmä selvittää lisäksi työlainsäädännön muutosten, erityisesti perhevapaauudis- tuksen ja yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Perheva- paauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palk- kaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimik- keistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksesta aiheutuvat muutos- tarpeet työehtojen kehittämisessä.
Liitot järjestävät yhteisiä koulutuksia yhdessä sovittavalla tavalla. Työryhmän tehtä- vänä on arvioida ja järjestää koulutuksia sopimuskauden aikana epäasiallinen käyt- täytymisen ehkäisemisestä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista. Koulu- tuksia kehitetään kohti monimuotokoulusta.
4§ Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyh- teisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liike- toiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suun- nattujen toimien tärkeyttä.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suoritta- mista kaikissa työyhteisöissä.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä
jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.
5 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet
Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjis- tyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.
Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikaisesti neu- votteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheutta- neet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen si- sältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.
Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyr- kiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnanta- xxx xxxxxxxxxxx, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, kou- lutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.
6§ Palkkaustyöryhmä
Liitot asettavat työryhmän kehittämään palkkausjärjestelmää uudella sopimuskau- della seuraavilla toimenpiteillä:
• Selvitetään suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden palkkausjärjes- telmän toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita alan yrityksissä ja val- mistellaan tarvittaessa palkkausjärjestelmään tulevat muutokset. Tässä yhteydessä tarkastellaan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää kos- kevan liitteen 2 sisältö ja sen päivitystarpeet.
• Edistetään tuloksellisuutta ja kannustavuutta tukevien palkitsemisjärjes- telmien kehittämistä
• Järjestetään yhteistä koulutusta työehtosopimuksen palkkausjärjestel- mästä
7§ Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxx Xxxxx
Tarkastettu
Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen (jäljempänä työehtosopimus) piiriin kuuluvat Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat hen- kilöt.
2. Toimihenkilötehtävät edellyttävät yleensä perusasteen, keskiasteen tai alimman korkea-asteen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Am- mattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Työeh- tosopimuksen soveltamisalalla ei kuitenkaan ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi ammattikorkeakoulu- tai muun vastaavan koulutuksen saanut henkilö voi kuulua työehtosopimuksen so- veltamispiiriin, jos hänen toimensa sisältönsä puolesta kuuluu työehtoso- pimuksen soveltamisalaan.
3. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa suunnitte- luun, muuhun tekniikkaan, talouteen ja hallintoon liittyvät sekä työnjoh- dolliset toimihenkilötehtävät. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henki- löstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.
4. Työehtosopimusta ei sovelleta työntekijätehtäviin eikä ylempien toimi- henkilöiden tehtäviin. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaisesti.
2. Liitesopimukset
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia sopi- muksia:
▪ Selviytymislauseke (Liite 1)
▪ Palkkausjärjestelmä (Liite 2)
▪ Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimus (Liite 3)
▪ Irtisanomissuojasopimus (Liite 4)
▪ Sopimus työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liitty- vien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä (Liite 5)
3. Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet
3.1 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erot- taa toimihenkilö.
3.2 Järjestäytymisvapaus
Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.
3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
1. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksella tämän palkasta työeh- tosopimukseen osallisen toimihenkilöliiton jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain kyseisen liiton osoittamalle pankkitilille. Pidättämi- nen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoittamassa sopimuspöytäkir- jassa on erikseen sovittu.
2. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä vero- tusta varten todistus pidätetystä summasta.
3.4 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
1. Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, kuten työnjoh- tajan, vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahin- gosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lakisääteisestä tapa- turmavakuutuksesta tai liikennevakuutuksesta. Korvattavan vahingon enimmäismäärän tulee olla henkilövahingosta vähintään 150.000 euroa, kuitenkin siten että korvauksen enimmäismäärä on vähintään 60.000 eu- roa yhtä henkilöä kohti, ja omaisuusvahingosta vähintään 30.000 euroa. Muuten vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vas- tuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
3.5 Suojavaatetus
Työnantajan tulee hankkia toimihenkilölle varasto-, laboratorio-, maasto- tai muussa vastaavassa työssä välttämätön suojavaatetus.
4. Työsuhteen ehtojen muuttaminen
1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa työnantajan ja toimihenkilön väli- sellä sopimuksella.
2. Jos asiasta ei voida sopia, työnantaja voi muuttaa työsuhteen ehtoja irti- sanomiseen oikeuttavalla perusteella ja kohdan 5.1 irtisanomisaikaa nou- dattamalla.
3. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasema säilyttäen toiseen tehtä- vään. Jos siirto heikentää toimihenkilön etuja, siirto edellyttää irtisano- misperustetta ja kohdan 5.1 irtisanomisajan noudattamista.
5. Irtisanomisajat
1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työn- antajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja:
työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | irtisanomisaika |
enintään 1 v | 14 pv |
yli 1 v mutta enintään 4 v | 1 kk |
yli 4 v mutta enintään 8 v | 2 kk |
yli 8 v mutta enintään 12 v | 4 kk |
yli 12 v | 6 kk |
2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | irtisanomisaika |
enintään 5 v | 14 pv |
yli 5 v | 1 kk |
3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.– 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden ai- kana ansaitun vielä pitämättömän vuosiloman.
4. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan ansaitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (xxxxxxxx).
PALKKAUS
6. Palkka
1. Toimihenkilön palkka määräytyy Liitteen 2 palkkausjärjestelmän mukai- sesti toimihenkilön tehtävien vaativuuden, työsuorituksen ja muun hen- kilökohtaisen pätevyyden perusteella.
2. Kuukausipalkalla tarkoitetaan työehtosopimusta sovellettaessa toimihen- kilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman mahdollisesti maksettavia erillisiä lisiä.
3. Luontoisetujen raha-arvona pidetään työehtosopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa (ks. Liite 2 kohta 11).
4. Jos työnantaja ottaa käyttöön työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää täydentäviä palkkioita (tulospalkkioita), työnantajan tulee selvittää toi- mihenkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöön- ottoa. Edellä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tu- los tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen ja se kertyy usein palkanmaksukautta pidemmissä jaksoissa.
7. Osa-ajan palkka
1. Osa-ajalta maksettava tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työ- tuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin kohdassa 10.2 (ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata tekemällä vastaava määrä työ- tunteja.
Soveltamisohje:
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työ- suhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkan- maksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ol- lut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksa- maan poissaoloajalta palkkaa.
Osa-ajan palkan laskenta
▪ lasketaan kyseisen kuukauden työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
▪ jaetaan kuukausipalkka työpäivien/-tuntien luku- määrällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
▪ vähennetään poissaolopäivän/-tunnin palkka kuu- kausipalkasta = osa-ajan palkka
2. Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee kuukausittain asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien tai -tuntien mukaan alla olevan taulu- kon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan, kun lasketaan osa-ajan palkkaa toimihenkilölle silloin, kun toinen vapaapäivä on lauantai eikä kyse ole keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä. Taulukkoa sovelletaan tarvitta- essa myös kohdan 9.3.2.2 tarkoittamissa tilanteissa (työsuhteen päätty- minen tai palkanmaksun keskeytyminen tasoittumisjakson aikana), ellei paikallisesti toisin sovita. Kohtien 9.4 ja 20 perusteella pidennetty sään- nöllinen työaika pidentää taulukon mukaisia kuukausittaisia säännöllisen työajan tuntien ja työpäivien lukumäärää.
TYÖPÄIVÄT JA -TUNNIT 2022 - 2023 | |||
2022 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 20 | 150 | 160 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 19 | 142,5 | 152 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu*) | 21 | 157,5 | 168 |
Yhteensä | 254 | 1905 | 2032 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän | |||
2023 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 18 | 135 | 144 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu*) | 19 | 142,5 | 152 |
Yhteensä | 252 | 1890 | 2016 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän
TYÖAIKA
8. Yleiset määräykset työajan järjestämisestä
8.1 Työvuoroluettelo
Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännölli- sen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät, elleivät ne jollain muulla perusteella jo ole toimihenkilöiden tiedossa. Työvuoroluettelo on pyrit- tävä laatimaan myös osa-aikatyötä ja vaihtelevia tilapäisiä työvuoroja koskien.
Pöytäkirjamerkintä:
Erillistä työvuoroluetteloa ei tarvita, jos esimerkiksi keski- määräisen työajan tasoittumissuunnitelmasta jo käyvät ilmi edellä mainitussa kohdassa tarkoitetut asiat.
8.2 Työajan tasoittumissuunnitelma
1. Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on ennakolta laadittava työajan tasoittumissuunnitelma ajaksi, jonka kuluessa sään- nöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimäärään.
2. Suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään kunkin viikon säännöllinen työ- aika. Päivittäiset työn alkamis- ja päättymisajankohdat ilmoitetaan kes- kimääräistä työaikaa noudatettaessa vähintään kolmeksi viikoksi eteen- päin työvuoroluettelolla, elleivät ne jo ilmene suunnitelmasta.
8.3 Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen
1. Pysyvästä muutoksesta työvuoroluetteloon ja työajan tasoittumissuunni- telmaan ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta on neuvoteltava etukä- teen luottamusmiehen kanssa.
2. Tilapäisestä muutoksesta työvuoroluetteloon ja työajan tasoittumissuun- nitelmaan ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edel- tävänä päivänä. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
3. Työaika-asiakirjojen muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätä- työtä.
4. Tässä määräyksessä tarkoitetuista ilmoitusajoista voidaan poiketa paikal- lisesti sopimalla.
8.4 Työvuoron pituus
Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
8.5 Vapaapäivät
1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
▪ kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maa- nantai tai
▪ vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä vii- kossa.
2. Keskimääräisessä työajassa tasoittumisjaksolle sijoitetaan niin monta va- paapäivää, että työaika tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan tasoittu- misjakson kuluessa.
3. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4 ja/tai 20 perusteella ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäiväksi, kyseisellä viikolla toi- mihenkilölle ei tarvitse antaa kahta vapaapäivää.
4. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on il- moitettava vähintään viikko etukäteen.
8.6 Työviikko ja -vuorokausi
Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi yrityksessä yleisesti nouda- tettavana ajankohtana, ellei paikallisesti muuta sovita.
9. Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen
9.1 Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Jos toimihenkilö työskentelee työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
3. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tun- nin työviikosta takaisin 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä
kuukausipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.
4. Jos paikallisesti sovitaan viikkotyöajasta, joka on yli 37,5 tuntia, mutta alle 40 tuntia, tulee samalla sopia, miten työajan pidentäminen ja mahdollinen myöhemmin toteutettava lyhentäminen vaikuttavat työsuhteen ehtoihin. Työaika ei kuitenkaan tällöin saa muodostua vuositasolla pidemmäksi kuin säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
5. Kolmivuorotyössä noudatetaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimusta, ellei paikallisesti toisin sovita.
9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika
1. Arkipyhäviikon vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraavat arkipyhät ja niitä seuraava lauantai.
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• 2. pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• 1. joulupäivä
• 2. joulupäivä
2. Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän xxxxx säännöllinen työ- aika on sama kuin muina arkipäivinä.
3. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pi- tenee vastaavasti.
4. Eräiden arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika 2022–2023, ellei kohdasta
9.4.1 muuta johdu:
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2022 | ||
viikko 1 | loppiaisviikko | 4 pv |
viikko 15 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
viikko 16 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
viikko 17 | vapunpäiväviikko | 5 pv |
viikko 21 | helatorstaiviikko | 4 pv |
viikko 25 | juhannusviikko | 4 pv |
viikko 49 | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
viikko 51 | jouluviikko | 5 pv |
viikko 52 | joulun jälkeinen viikko | 4 pv |
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2023 | ||
viikko 1 | loppiaisviikko | 4 pv |
viikko 14 | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
viikko 15 | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
viikko 18 | vapunpäiväviikko | 4 pv |
viikko 20 | helatorstaiviikko | 4 pv |
viikko 25 | juhannusviikko | 4 pv |
viikko 49 | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
viikko 51 | jouluviikko | 5 pv |
viikko 52 | joulun jälkeinen viikko | 3 pv |
9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika
9.3.1 Työnjohto-oikeuteen perustuva keskimääräinen säännöllinen työaika
9.3.1.1 Keskimääräinen työaika viikoittaisena
1. Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, työnan- taja voi järjestää säännöllisen viikoittaisen työajan keskimääräiseksi
▪ päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa si- ten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään 6 vii- kon pituisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikkotyö- aikaan
▪ keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona keskimää- räiseen säännölliseen viikkotyöaikaan
▪ keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatku- vassa vuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittainen työaika ta- soittuu enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan.
2. Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
9.3.2.2 Keskimääräinen työaika vuorokautisena
1. Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tarpeen vuoksi työnan- taja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä-
ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuorokautista sään- nöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin.
2. Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuorokautista säännöl- listä työaikaa enintään 20 työvuoron osalta 6 työviikon aikana kalenterivuo- dessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle peräkkäi- selle työviikolle.
3. Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 9.1 kohdan mukaiseen säännöl- liseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa.
4. Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kuluessa, tasaamatta jää- neet tunnit korvataan 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustovapaa- seen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mu- kaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
5. Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mu- kaisesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä.
9.3.3 Keskimääräinen työaika ja paikallinen sopiminen
1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi paikallisesti sopi- malla. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Työajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.
2. Jos keskimääräisessä työajassa olevan toimihenkilön työsuhde päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson eikä työaika tasoitu ta- soittumisjakson päättyessä, lasketaan, kuinka monta tuntia tehty säännölli- nen keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimuksen mukaista säännöl- listä työaikaa pidempi tai lyhyempi. Mahdollisilta sopimuksen mukaisen säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työ- ajan palkkaa vastaava korvaus. Mahdolliset säännöllisen viikkotyöajan alit- tavat tunnit vähennetään toimihenkilön palkasta säännöllisen työajan pal- kan mukaan.
9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen
9.4.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen paikallisesti sopien
1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työ- sopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä siten, että työaikaa voidaan pidentää enintään 32 tuntia vuodessa. Osapuolten on kuitenkin kaikissa ta- pauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.
2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja kor- vauksesta. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Jos
paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityk- sen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.
9.4.2 Työaikamääräyksistä poikkeaminen työnantajan osoituksella
1. Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tar- peen edellyttämää työajan sijoittamista, voi työnantaja työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 8 tuntia yhdenjaksoisena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskustellaan vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmiehen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huo- mioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.
2. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työtuntijärjestelmän muu- toksesta ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista hen- kilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kap- paleen mukaisista työaikamuutoksista.
9.5 Työajan lyhentäminen
9.5.1 Työajan lyhennysvapaiden ansainta
1. Toimihenkilön, jonka säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, työaikaa lyhennetään työehtosopimuksen mukaisesti.
2. Työajan lyhennysvapaiden lisäksi vuotuista työaikaa lyhentävät ainoastaan enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan lyhentämiseen. Työajan pidentäminen otetaan huomioon kohtien 9.4 ja 20 mukaisesti.
3. Työajan lyhennysvapaata ansaitaan kalenterivuoden alusta tehdyistä sään- nöllisistä työpäivistä seuraavasti:
tehdyt työpäivät (vähintään) | ansaitut vapaapäivät |
17 | 1 |
34 | 2 |
51 | 3 |
68 | 4 |
85 | 5 |
102 | 6 |
119 | 7 |
136 | 8 |
153 | 9 |
170 | 10 |
187 | 11 |
204 | 12 |
212 | 12,5 |
4. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi rinnastetaan
▪ aika, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa
▪ koulutusaika, jos kyse on työnantajan osittainkin kustantamasta koulutuksesta ja työnantaja maksaa koulutusajalta palkkaa
▪ kohdassa 18 tarkoitettu lyhyt tilapäinen poissaoloaika, jolta työnan- taja maksaa palkkaa
▪ työajan lyhennysvapaapäivät.
5. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käyttöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.
9.5.2 Työajan lyhennysvapaan antaminen ja korvaaminen
1. Työajan lyhennys toteutetaan toimihenkilön ansiotasoa alentamatta.
2. Työajan lyhennysvapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan 1–4 työ- päivää tai työvuoroa kerrallaan. Lyhyemmästä työajan lyhennysvapaasta (esimerkiksi määräaikaisesta päivittäisen työajan, työpäivän tai työvuoron lyhentämisestä) voidaan sopia.
3. Työajan lyhennysvapaan ajankohta ilmoitetaan toimihenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen vapaata, ellei toimihenkilön kanssa vapaan pitämisestä muuta sovita.
4. Työajan lyhennysvapaa annetaan viimeistään sen kertymisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön kanssa toisin so- vita. Toimihenkilön kanssa voidaan erikseen sopia siitä, että työajan lyhen- nysvapaa annetaan muuna sovittavana ajankohtana tai korvataan maksa- malla rahakorvaus.
5. Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia siitä, että työajan ly- hentämisen sijaan työajan lyhennysvapaapäivät tai osa niistä korvataan ra- hana.
6. Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman ansainnassa.
Soveltamisohje
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan ly- hennysvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
9.5.3 Työajan lyhennysvapaa ja työsuhteen päättyminen
1. Jos toimihenkilölle ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä annettu kerty- nyttä työajan lyhennysvapaata, toimihenkilölle korvataan pitämättä jäänyt työajan lyhennysvapaa kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa noudattaen.
2. Jos työsuhteen päättyessä toimihenkilölle on annettu kertynyttä enemmän työajan lyhennysvapaata, työnantaja saa pidättää sitä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä noudattaen kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa.
9.6 Liukuva työaika
1. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kes- ken tai paikallisesti.
2. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Pai- kallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.
Pöytäkirjamerkintä
Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä mekanismi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymärajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksilöä käyttämään säännöl- listä työaikaa liukuvan työajan rajoissa. Liitot seuraavat me- kanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huomioon myös uu- den työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvi- tysten perusteella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja antavat tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta asiassa.
3. Jos työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöönotosta, työajan seuranta tulee järjestää siten, että se tarkoitukseen soveltuvalla tavalla mahdollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis- ja lopettamisajankohtien, liu- kumakertymän ja lepoaikojen toteutumisen luotettavan seurannan.
4. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan plussaldoa vähenne- tään toimihenkilölle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on toimihenkilön sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.
5. Työnantaja voi, työtilanteen niin edellyttäessä, velvoittaa toimihenkilön pi- tämään kertyneitä plustunteja vapaana (tarvittaessa myös kokonaisina
päivinä) ilmoittamalla vapaasta toimihenkilölle viikkoa aikaisemmin. Vastaa- vasti toimihenkilö voi, työtilanteen niin salliessa, pitää plustunteja kokonai- sina vapaapäivinä ilmoittamalla vapaasta työnantajalle viikkoa aikaisemmin.
Soveltamisohje
Työtilanteella tarkoitetaan tässä yhteydessä olosuhteita, joissa työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuk- sen sijasta käytetään ensisijaisesti plustunteja.
9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
9.7.1 Vuorotyö ja vuorotyölisät
1. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat enin- tään neljän viikon pituisin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan sään- nöllisesti, kun perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai perättäisten vuorojen väliin jää enintään tunti.
2. Toimihenkilö voi työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa, jos niin sovi- taan.
3. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuo- rossa 13 % ja yövuorossa 24 % tuntipalkasta. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.
4. Vuorotyölisä voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena edellyttäen, että kuukausikorvauksen suuruus vastaa vähintään edellä mainittuja prosenttimääriä.
5. Vuorotyössä ylityön ajalta maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Jos toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuo- ron jälkeen ylityöhön, hänelle maksetaan ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
6. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä suoritetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
9.7.2 Ilta- ja yötyö
1. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, maksetaan
▪ iltavuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 18–22 välisenä aikana (iltatyö)
▪ yövuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 22–06 välisenä aikana (yötyö).
2. Ilta- tai yötyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan työvuoron jälkeen teh- dystä ylityöstä säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä (enintään kello 06 saakka).
9.8 Lepoajat
9.8.1 Päivittäiset tauot
1. Kun työaika päivätyössä on pidempi kuin kuusi tuntia, toimihenkilölle on an- nettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Paikallisesti voidaan sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta. Toimihenkilöllä, jonka työpaikalla olo ei ole vält- tämätöntä työn jatkumiselle, on oikeus poistua tauon aikana esteettömästi työpaikalta.
2. Liitot suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päi- vässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän ai- heuttaa haittaa työn kululle.
9.8.2 Viikkolepo
Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkole- vosta on kysymys.
9.8.3 Viikkolepokorvaus
1. Jos toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana, toimihenkilölle korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika seuraa- villa vaihtoehtoisilla tavoilla:
▪ Toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään vastaavasti mah- dollisimman pian, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.
▪ Toimihenkilön suostumuksella viikkolepo voidaan korvata kokonai- suudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausi- palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta tuntipalkka 100 prosentilla ko- rotettuna ja työehtosopimuksen mukaiset yli- ja sunnuntaityökoro- tukset, jos kyseessä on samalla yli- tai sunnuntaityö. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.
2. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana teh- tävästä työstä.
3. Viikkolevon aikana tilapäisesti tehty työ korvataan myös silloin, kun toimi- henkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
4. Sillä viikolla, jolloin vastaava vapaa annetaan, säännöllinen työaika on työ- vuoroluettelon mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tun- timäärällä.
5. Viikkolepoajaksi katsotaan päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä sun- nuntai ja muussa työssä työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen va- paapäivä, ellei muuta ole sovittu.
10. Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö
10.1 Lisätyö
1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava.
2. Jos tasoittumisjaksoon sisältyy useita palkanmaksukausia, lisätyö voidaan laskea viikkokohtaisesti käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työajan tasoittumisjärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
3. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton tuntipalkka, ellei li- sätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Tuntipalkka laske- taan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.
4. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, korvataan kuitenkin työvuoroluettelon mu- kaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävä lisätyö kuten vuoro- kautinen tai viikoittainen ylityö.
5. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuu- kausikorvauksella samalla tavalla ja samassa yhteydessä kuin sovitaan yli- töistä maksettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta (ks. kohta 10.2.2.3).
10.2 Ylityö
10.2.1 Ylityön määräytyminen
1. Ylityö määräytyy työaikalain mukaan.
2. Kun toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä.
3. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan lisä- ja ylityökorvausta määritettäessä tällainen työ seuraavan säännöllisen työvuoron alkamisen saakka sen vuorokauden työksi, jolloin työn suorittaminen aloitettiin (ns. ensimmäinen vuorokausi). Näitä tunteja ei oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden tai työvuorokau- den säännöllistä työaikaa laskettaessa.
10.2.2 Ylityön korvaaminen
10.2.2.1 Korvauksen suuruus
1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Kun viikkoylityökorvausta on maksettu 8 tunnilta, korvataan vuorokautinen yli- työ kuitenkin heti 100 prosentilla korotetulla palkalla.
2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
4. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
10.2.2.2 Korvauksen perusosan laskeminen
1. Ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukau- sipalkka luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Sään- nöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Kolmivuorotyön jakaja määräytyy teknologiateolli- suuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan.
2. Kuukausipalkassa otetaan rahapalkan lisäksi huomioon luontoisetujen raha- arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus. Vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ja tilapäisluontoisia korvauksia, kuten lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksia, ei oteta huomioon.
10.2.2.3 Kiinteä kuukausikorvaus ja vaihtaminen vapaaseen
1. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että lisä- ja ylityökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta maksetaan lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- detaan vastaavaan vapaaseen. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana.
2. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa lisä- ja ylityön teke- misestä, ellei ajankohdasta sovita toisin toimihenkilön kanssa.
10.3 Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso
Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuu- kautta. Teknisistä ja työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäis- määrän seurantajaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.
10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen
Työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten vii- koittainen ylityö, jos toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyö- aikaansa vastaavaa tuntimäärää seuraavista syistä:
▪ vuosiloma
▪ liukumavapaa
▪ työaikapankkivapaa
▪ sairaus
▪ tapaturma
▪ työnantajan määräyksestä tehty matka
▪ taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuva lomautus
▪ työajan lyhennysvapaa (40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhen- tämiseksi)
▪ työnantajan järjestämään tai Liitteessä 3 tarkoitettuun ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.
10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen
Arkipyhäviikolla tehdystä työstä, joka ylittää kyseisen arkipyhäviikon sään- nöllisen työajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä, maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Tämä ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
10.6 Hälytysluontoinen työ
1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu kutsun perusteella tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikalta.
2. Hälytysrahana maksetaan
▪ kahden tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 16 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21:tä
▪ kolmen tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 21:n ja 06:n välisenä aikana.
3. Jos hälytyskutsu on annettu ja työ myös tehdään kello 21:n ja 06:n välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu tunti- palkka. Tämä korvaus sisältää jo mahdolliset ylityökorvaukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä mak- setaan yhden tunnin palkka.
5. Hälytysrahan ja hälytysluontoisesta työstä maksettavan palkan perusteena oleva tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tunti- palkka.
6. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihen- kilön säännöllistä työaikaa.
Soveltamisohje:
Hälytysrahalla korvataan toimihenkilölle hälytysluontoi- seen työhön tulemisesta aiheutuvaa ylimääräistä haittaa. Kun toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jolloin julkiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kii- reellisesti, että ei ole mahdollista käyttää julkista kulkuneu- voa, toimihenkilölle maksetaan matkakulujen korvaus sel- vitystä vastaan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
Hälytysrahan lisäksi toimihenkilö saa hälytyskutsun perus- teella tehdystä työstä normaalin palkan ja ylityökorvauk- sen, jos työ on samalla ylityötä.
7. Työehtosopimuksen varallaolomääräyksen tarkoittamissa tapauksissa ei so- velleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
8. Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta vuorokausilepoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
10.7 Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.
2. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suos- tumusta eikä sen aikana tehdystä työstä makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita.
3. Sunnuntaityöstä maksetaan muun siltä ajalta määrätyn palkan lisäksi sun- nuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka, joka lasketaan kuten yli- työkorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.
4. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta maksetaan erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä.
11. Varallaolo ja puhelinohjeet
11.1 Puhelinohjeet
Kun toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa,
puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huo- mioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan. Puhelinohjeiden korvaamisesta voidaan sopia paikal- lisesti toisin.
11.2 Varallaolo
1. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen olemaan vapaa-ai- kanaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai korvataan erillisenä vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten määrästä riippuvana lisänä, jonka suuruus on 10–30 % peruspalkasta.
2. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen oleskelemaan ko- tona tai muussa työnantajan määräämässä paikassa tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työntekopaikalle, toi- mihenkilölle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, varallaolokorvauksena puolet säännöllisestä peruspal- kasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolo- tunnilta.
3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolo koskaan muodostu yli- työksi. Varallaolosta ei makseta sunnuntaityökorotusta, viikkolepokorvausta eikä ilta- ja yötyölisiä.
4. Varallaolokorvauksesta voidaan sopia paikallisesti toisin.
5. Kun varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, hänelle maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työhön käytetyltä ajalta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontoisesta työstä mak- settavia korvauksia.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, että jälkeenpäin ei voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidon- naisuuden luonteesta ja kestoajasta.
VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA
12. Vuosiloma
1. Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan.
2. Vuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan vuosilomalain 15 §:stä poi- keten sopia paikallisesti toisin.
12.1 Lomaraha
1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia toimihenkilön vuosilo- mapalkasta (=rahapalkka).
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityk- sessä sovitulla tavalla.
3. Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kysei- seen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomara- han korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.
4. Jos toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana, 24 arkipäivän (neljän viikon) vuosiloman täyttä lomarahaa vastaa 12 arkipäivän (kahden viikon) lomarahavapaa.
5. Lomarahavapaa annetaan toimihenkilölle työnantajan määräämänä ajan- kohtana, elleivät osapuolet sovi lomarahavapaan pitämisen ajankohdasta.
6. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lomarahavapaan ajalta.
12.2 Lomaraha työsuhteen päättyessä
1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen korvaus lomakorvauksesta laskettuna, jos työsuhde päättyy toimihenkilöstä itsestään riippumatto- masta syystä. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden kestävä määräaikai- nen työsuhde.
2. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä osittaiselle varhennetulle van- huuseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä vuosilo- mapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oi- keutettu.
3. Toimihenkilöllä, joka asevelvollisuuden vakinaisen palveluksen suoritettu- aan palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuh- teen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen astuttaessa.
12.3 Säästövapaa
Toimihenkilöllä on oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa lomanmääräyty- misvuosittain ansaitsemistaan lomapäivistä (kesä- ja talvilomasta) pidettä- väksi vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaana.
13. Joustovapaa
1. Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan koro- tuksen tai koko palkan, liukumasaldon, xxxxxxxxx ja työajan lyhentämisva- paiden vaihtamisesta joustovapaaseen.
2. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.
3. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta lomarahaa.
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
14. Lääkärintarkastukset
14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset
Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan kohdan 14.2 tarkastuksissa ja tutkimuksissa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
▪ Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muussa kuin edellä mainitussa tapauksessa vastaanottoaikaa ei ole kohtuullisen ajan kulu- essa saatavissa työajan ulkopuolella ja käynti tarkastuksessa tai tutki- muksessa järjestetään tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
▪ Toimihenkilö ilmoittaa lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen vuoksi voida tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
▪ Xxxxxxxxxxxx esittää lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymän selvityksen sekä työnantajan pyynnöstä selvityksen siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
▪ Kohdassa 14.2 määritetyt erityisedellytykset täyttyvät.
14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset
Tarkastukset ja tutkimukset, joissa toimihenkilö saa käydä työaikanaan koh- dan 14.1 yleisten edellytysten täyttyessä ovat seuraavat:
Tarkastukset ja tutkimukset, palkanmaksun erityisedellytykset (lisäksi kohdan 14.1 yleisten edellytysten on täytyttävä) | |
Sairaus | 1) sairauden tai tapaturman vuoksi välttämä- tön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä labora- torio- tai röntgentutkimus |
2) erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeelli- nen hoidon määrittelemiseksi tai jossa | |
annetaan määräykset apuvälineiden (esim. silmälasit) hankintaan | |
3) syöpäsairauden edellyttämä hoito, johon ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolella - syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpi- teen aiheuttaman työkyvyttömyyden osalta noudatetaan sairausajan palkanmaksumää- räyksiä | |
Äkillisen hammassairau- den hoito | 1) hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyy- den ennen hoitoa |
2) hammassairaus vaatii hoitoa samana päi- vänä tai saman työvuoron aikana - toimihenkilön on esitettävä hammaslääkärin antama todistus, joka osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden | |
Raskaus | 1) käynti synnytystä edeltävissä tutkimuk- sissa, joihin ei ole saatu aikaa työajan ulko- puolelta - toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työn- antajalle selvitys tutkimusten liittymisestä raskauteen ja niiden suorittamisen välttämät- tömyydestä työaikana |
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset | 1) käynti työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa - matkustamiseen käytetyltä ajalta korvataan ansionmenetys säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta - välttämättömät matkakustannukset ja päi- värahat maksetaan työehtosopimuksen koh- dan 19 mukaisesti - vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi sairausvakuutuslain 11:10 §:n mukaista sairauspäivärahan vähimmäis- määrää vastaava korvaus |
Soveltamisohje:
Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkärintarkastuk- sessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.
Aikaisemmin todetun sairauden osalta ansionmenetyksen korvaus suoritetaan vain, jos sairaus olennaisesti pahenee ja toimihenkilön on sen vuoksi tarpeen hakeutua lääkärin- tarkastukseen.
15. Sairaus
15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hä- nellä on oikeus saada työkyvyttömyyden ajalta palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana an- sainnut seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoi- nen kesto | Palkallisen jakson pituus |
alle 1 kk | 50 % palkasta työsopimus- lain 2:11 §:n mukaan |
1 kk mutta alle 1 v | 4 viikkoa |
1 v mutta alle 5 v | 5 viikkoa |
vähintään 5 v | 3 kuukautta |
2. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairau- desta johtuvasta työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyy- den arvioidaan päättyvän.
3. Toimihenkilö on työnantajan pyynnöstä velvollinen esittämään hyväksyttä- vän selvityksen työkyvyttömyydestään. Toimihenkilö on velvollinen työnan- tajan vaatimuksesta esittämään yrityksen työterveyslääkärin antaman tai työnantajan hyväksymän muun lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
4. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä salannut työnantajalta sairau- tensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
15.2 Saman sairauden uusiutuminen
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa työhön paluusta, toimihenkilö ei ole oikeutettu uu- teen kohdan 15.1. mukaiseen sairausajan palkalliseen ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään taulukossa mainitulta ajanjaksolta siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso.
Saman sairauden uusiutuessa sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin vä- hintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamalta ka- renssiajalta.
Soveltamisohje:
Se, onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
16. Perhevapaat
16.1 Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon sairausvakuutuslain mukainen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.
2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyt- täen, että toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palk- kaa ja toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Jos naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnas- tettava palkallinen vapaa.
3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liit- tyen toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkka luontoisetui- neen yhdeltä kuuden arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan mak- sussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja määräyksiä kuin äitiysvapaan pal- kan maksamisessa. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös ottoisällä.
16.2 Osa-aikatyö perhesyistä
1. Perhesyistä tapahtuvan osa-aikatyön käyttöön ottaminen tulee selvittää eri- laisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa.
2. Perhesyiden edellyttämään osa-aikatyöhön voidaan siirtyä, mikäli siitä sovi- taan paikallisesti.
16.3 Työhön paluu perhevapaalta
1. Perhevapaata käyttävän toimihenkilön kanssa voidaan sopia toimihenkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tar- koitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.
2. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan toimihenkilön työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen toimihenkilön tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.
3. Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihen- kilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantajan on tarjottava muita samantasoisia tehtäviä tai jos sellaisiakaan ei ole, muuta työtä. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä
on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua si- jaista.
17. Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähen- nykset
1. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle kohdan 15 tai 16 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen tai saamaan toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.
2. Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustan- taman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai kor- vausta.
3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin toi- mihenkilöllä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
18. Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lähei- sen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vä- hennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoi- tetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, si- saria ja isovanhempia.
2. Lyhyttä tilapäistä poissaoloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten. Yhteiskunnallisten luottamustehtävien (kuten kunnalliset luottamustehtävät) osalta suoritetaan ansioiden yhteensovitus seuraavasti:
▪ Yhteiskunnallisessa luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kyseisen yhteiskunnallisen luottamuselimen kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti.
▪ Kuukausipalkan vähentäminen toteutetaan siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkasta määrä, joka yhdessä kokouksen järjestä- jän maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa vastaa toimihen- kilön kuukausipalkan määrää.
▪ Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihen- kilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kokouksen järjestäjän mak- samasta ansionmenetyksestä.
3. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainit- tuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
Soveltamisohje:
Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaus- tapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestä- mistä varten. Toimihenkilöllä on työnantajan vaatimuk- sesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tar- peesta.
4. Liitot suosittelevat, että toimihenkilölle maksettaisiin kertausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman re- serviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5. STTK:n ja Pron edustajistoon ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille vara- taan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin edellä mainittujen järjestö- jen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja kos- kevia asioita.
MATKUSTAMINEN
19. Matkustaminen ja matkakorvaukset
19.1 Matkustamisvelvollisuus
1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.
2. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoita- minen välttämättömästi vaatii.
19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen
1. Matka alkaa, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai erikseen sovit- taessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka päättyy, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiinsa.
2. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkavuoro- kausien laskemiseen.
19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset ja, jos matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.
2. Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoittu- miskorvaus majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.
3. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus
1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallinnon kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.
2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta seuraavasti:
Päivärahan edellytys | Päiväraha (enintään) |
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka | osapäiväraha |
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka ja 1 *ilmainen ateria *esim. matkalipun hintaan sisältyvä | 50 % osapäi- värahasta |
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tunnilla | osapäiväraha |
yli 10 tunnin matka | kokopäiväraha |
yli 10 tunnin matka ja 2 *ilmaista ateriaa *esim. matkalipun hintaan sisältyvä | 50 % kokopäi- värahasta |
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla | kokopäiväraha |
3. Ateriakorvaus maksetaan, jos toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poik- keavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vas- taava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivärahaa.
4. Oman auton käytöstä maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen kilo- metrikorvaus, jos työnantaja ja toimihenkilö ovat sopineet toimihenkilön oman auton käytöstä. Kilometrikorvausta korotetaan verohallinnon vahvis- tamien määrien mukaisesti seuraavissa tilanteissa:
▪ toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työmatkalla autossaan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden kuljettaminen olisi työnantajan asiana
▪ työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
5. Yömatkaraha maksetaan, jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua eikä työn- antaja ole järjestänyt toimihenkilölle ilmaista majoitusta.
6. Jos työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla tai jos työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti ottaen
huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mah- dollisesti on oleskelun suhteen ryhtynyt.
19.5 Ulkomaan päiväraha
1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulkomaan päivä- raha verohallinnon päätöksen mukaisesti.
2. Jos toimihenkilö saa jonakin matkavuorokautena ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 %:lla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kahta ilmaista ateriaa.
3. Vajaalta vuorokaudelta maksetaan päiväraha seuraavasti:
ulkomaan matkaan käytetty aika ylit- tää viimeisen täyden matkavuorokau- den | maksetaan |
yli 2 tunnilla, mutta enintään 10 tunnilla | 50 % ulkomaan päivärahasta |
yli 10 tunnilla | koko ulkomaan päiväraha |
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mu- kaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuoro- kaudelta | |
4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tuntia, mutta kui- tenkin vähintään 10 tuntia, toimihenkilölle maksetaan verohallinnon päätök- sen mukainen kyseisen maan kokopäiväraha.
5. Päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti kohdan 19.4.6 mukaisin edellytyksin.
19.6 Matka-ajan korvaus
19.6.1 Matkustaminen vapaa-aikana
1. Jos toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan korvauksena peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
2. Paikallisesti voidaan sopia vapaa-ajan matkustamisen korvaamisesta erilli- senä kiinteänä kuukausikorvauksena.
3. Jos työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
19.6.2 Toistuva matkustaminen ja itsenäisessä asemassa olevat toimihenkilöt
1. Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai jos toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matko- xxxxx suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta.
2. Päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen sijasta edellä tarkoitetun toi- mihenkilön kanssa voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä mak- settavasta erillisestä korvauksesta.
19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan
1. Matkavuorokauden aikana tehty työ on säännöllistä työaikaa enintään työ- vuoroluetteloon merkittyyn tuntimäärään saakka. Jos työvuoroluettelon edellyttämää tuntimäärää ei voida tehdä saman vuorokauden kuluessa, toi- mihenkilön palkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
2. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti lisä- ja ylityökorvaukset.
3. Kun lasketaan säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityötä varten, matkustamiseen käytetyt tunnit otetaan huomioon työvuoroluettelon mukai- sen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka niiltä mat- kustamispäiviltä, joina säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
19.8 Matkustussääntö
Työpaikalle voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Mat- kustussäännöllä voidaan poiketa kohdan 19 määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa niiden mukaista tasoa.
PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA
20. Koulutustilaisuudet
1. Työnantaja voi työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työ- tuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulu- tusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta mak- setaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus voi- daan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhä- viikon lauantaille.
2. Työnantajan tulee
▪ perehdyttää toimihenkilö työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin
▪ perehdyttää uusi toimihenkilö myös yritykseen, sen toimintaperi- aatteisiin, henkilöstöpolitiikkaan sekä mahdollisiin järjestyssään- töihin ja selvittää hänelle sovellettava työehtosopimus, sen neu- vottelujärjestelmä ja toimihenkilöiden edustajat.
21. Työsuojeluvaltuutettu
Ellei paikallisesti toisin sovita, työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausikorvaus, jonka suuruus on 28.2.2022 asti 65 euroa ja 1.3.2022 alkaen 66 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.
22. Luottamusmies
1. Työehtosopimukseen sidottuihin liittoihin kuuluvilla työpaikan toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies.
2. Luottamusmies edustaa toimihenkilöitä. Luottamusmiestä koskevat määräyk- set ovat Liitteessä 3.
3. Ellei paikallisesti toisin sovita, luottamusmiehelle maksetaan erillinen kuukau- sikorvaus, jonka suuruus on alla olevan taulukon mukainen.
toimihenki- löiden luku- määrä | 28.2.2022 saakka €/kk | 1.3.2022 alkaen €/kk |
5 - 9 | 65 | 66 |
10 - 50 | 131 | 133 |
51 -100 | 181 | 184 |
000- | 000 | 000 |
4. Jos työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, mak- setaan tältä ajalta ylityökorvaus tai muu luottamusmiehen kanssa sovittu kor- vaus.
5. Edellä kohdassa 3 tarkoitetun korvauksen suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Jos työpaikan toimihenkilömäärä muuttuu merkittä- västi, tulevat vastaavat muutokset korvauksen osalta voimaan muutosta seu- raavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muissa tilanteissa vastaavat muutokset korvaukseen tulevat voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin so- vita.
23. Paikallinen sopiminen
1. Työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön välillä tai luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
2. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
3. Sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luot- tamusmiehen ja työnantajan välinen paikallinen sopimus, joka on voimassa yli kaksi viikkoa, tehdään kirjallisesti, elleivät molemmat sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana.
4. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä so- velletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Määräaikainen paikallinen sopimus voidaan työehtosopimuksetto- mana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantu- losta irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
5. Kun työehtosopimuksen määräyksistä poiketaan paikallisesti sopimalla, yri- tyksessä, jossa on luottamusmies, on suositeltavaa noudattaa seuraavia menettelytapoja:
▪ Toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan en- sisijaisesti luottamusmiehen kanssa.
▪ Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista kos- kevaan neuvotteluun, jos työnantaja tai toimihenkilö sitä pyytää.
▪ Sopimisesta tiedotetaan viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos so- pimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.
24. Neuvottelujärjestys
1. Liitot neuvottelevat kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Liitot myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.
2. Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa tai rikkomista koskeva erimie- lisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.
▪ Erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin paikallisin neuvotteluin.
▪ Toimihenkilön työehtoja tai työsuhdetta koskevasta asiasta neuvottelevat ensin toimihenkilö ja hänen esimiehensä.
▪ Jos asiaa ei saada ratkaistuksi toimihenkilön ja esimiehen kesken, asia voidaan saattaa neuvoteltavaksi luottamusmie- hen ja työnantajan välillä.
▪ Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen toimihenkilöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmie- hen ja työnantajan välillä.
▪ Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevasta asi- asta neuvotellaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.
▪ Ellei erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asia on siirrettävä liittojen käsiteltäväksi.
▪ Paikalliset neuvottelut on aloitettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen antamisesta toiselle osapuolelle.
▪ Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä asiassa, josta laa- ditaan erimielisyysmuistio.
▪ Paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi jääneestä asiasta on laadit- tava yhteinen erimielisyysmuistio, jossa on lyhyesti määritelty eri- mielisyyden kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kannat.
▪ Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa pai- kallisten neuvottelujen päättymisestä. Kummankin osapuolen on al- lekirjoitettava laadittava asiakirja.
3. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu liittojen vä- lillä pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jommankumman liiton toimesta saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
4. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työn- seisaukseen eikä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painosta- miseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi niin kauan kuin erimielisyy- destä käydään neuvotteluja.
5. Työehtosopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua pai- kalliseen neuvotteluun, jos liitot niin sopivat. Edellytyksenä on, että neuvo- teltavasta asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu paikallisesti. Ellei neuvotte- lussa, johon liitot osallistuvat, saada asiaa ratkaistua, menetellään kohtien
24.2 ja 24.3 mukaisesti.
25. Kokoontumisoikeus
Työehtosopimukseen osallisen liiton rekisteröity yhdistys tai vastaava, jolla on jäseniä työpaikalla, voi järjestää asianomaisella työpaikalla työajan ulko- puolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan
päätyttyä sekä erikseen sovittaessa viikkolepoon kuuluvana aikana) kokouk- sia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palveluk- sessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:
▪ Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa työehtosopimuksen tar- koittamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mah- dollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
▪ Kokous pidetään työnantajan osoittamassa, työnantajan hallinnassa olevassa, tarkoitukseen soveltuvassa kokouspaikassa työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä. Ellei sellaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
▪ Kokouspaikan varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät vastaavat ko- kouksen järjestyksestä ja kokouspaikan siisteydestä.
▪ Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa läsnä.
▪ Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen edustajia.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA TYÖRAUHA
26. Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha
1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niitä työnantajia, toimi- henkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai työehtosopimuksen voi- massa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellet- tyjä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ettei- vät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenki- löt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy edellä tarkoitettuihin työtaistelutoi- menpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
3. Työehtosopimus on voimassa 21.1.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja sen jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kir- jallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen palkan- tarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.9.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti vii- meistään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnan- sovittelijalle.
Helsingissä 21. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Liite 1 SELVIYTYMISLAUSEKE
Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtoihin sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljem- pänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Toimihenkilön palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen vähimmäispalkkansa suuruinen.
Osapuolet voivat sopia, että osa palkasta maksetaan myöhempänä ajankohtana. Tässä ta- pauksessa eräpäivänä maksettava osa voi olla vähimmäispalkkaa pienempi. Siirretty palkan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.
Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.
Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma
Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vaka- vaan taloudelliseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toimenpi- teellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.
Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan toteamiseen liittyen. Luottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnan- tajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).
Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.
Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan ko- konaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaa- miseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten sil- loin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huomioon. Suunni- telmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä ta- voitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisista sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).
Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työn- antajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus
Työnantajan taloutta vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia kos- keviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden vastaavien toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoima- kulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.
Toimenpiteiden tilapäisyys
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan talou- dellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikai- nen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.
Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yritys- saneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilan- teissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Liite 2 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1.Soveltamisala
Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilötehtä- vissä toimiviin teknisiin ja konttoritoimihenkilöihin. Järjestelmää ei sovelleta ylempien toimihenkilöiden tehtävissä eikä työntekijätehtävissä toimiviin henkilöihin.
2.Palkkarakenne
Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtai- sesta osuudesta ja pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta
henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta palvelusvuosilisästä.
3.Toimen vaativuus
Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perus- teella. Toimen vaativuutta arvioivia mittareita on neljä. Arvioinnin seurauksena toimi sijoittuu pisteiden perusteella johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta, joista jokaisessa luokassa on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluok- kapalkka (TVL-palkka).
Toimen vaativuutta määrättäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta ar- viointiin.
4.Vaativuuden arviointimittarit Xxxxxx luonne
Toimen luonteella mitataan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä
lisäävät sekä koulutus että tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi
• mitä useammin harkintatilanteita esiintyy,
• mitä erilaisempia ne ovat,
• mitä lyhyempi on harkinta-aika,
• mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet,
• mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.
Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset
Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätök- sentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaikutus. Vaativuus on sitä suurempi
• mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,
• mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun,
• mitä merkittävimmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaatimukset ja vastuut.
Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.
Vuorovaikutuksen vaativuus
Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vai- kuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstö- ja taloushallinnon alueella sekä muihin yri- tyskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Vaativuus on sitä suurempi
• mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,
• mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus,
• mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiak- kaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät),
• mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii.
Johtaminen ja asema
Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, jossa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työ-/projektiryhmiä. Itse- näinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovai- kutuksen vaativuutta.
Johtamis-/ohjaamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja vaati- vuus riippuu tehtävän luonteesta.
Vaativuuden mittauksen lähtökohtana on toimen ja sen sisältämien tehtävien kuvaus, jonka sisällön perusteella toimelle haetaan jokaisen em. mittarin suhteen vaativuustaso ja ko. tason mukainen pistemäärä. Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin mittarin an- tamien pisteiden summana ja johtavat johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta seuraa- vasti:
Tehtävän vaativuuden mukaiset TVL-palkat ja 3 %:n pätevyysosalla (ks. kohta 7) koro- tetut palkat:
28.2.2022 saakka:
TVL | pisteet | TVL-palkka euroa/kk | TVL-palkka euroa/kk + 3 % |
1 | 265...284 | 1 716 | 1767 |
2 | 285...309 | 1 871 | 1927 |
3 | 310...334 | 2045 | 2106 |
4 | 335...359 | 2 236 | 2303 |
5 | 360...389 | 2 456 | 2530 |
6 | 390...419 | 2 694 | 2775 |
7 | 420...449 | 2 961 | 3050 |
8 | 450...479 | 3 253 | 3351 |
9 | 480...520 | 3 576 | 3683 |
1.3.2022 alkaen:
TVL | pisteet | TVL-palkka euroa/kk | TVL-palkka euroa/kk + 3 % |
1 | 265...284 | 1749 | 1801 |
2 | 285...309 | 1907 | 1964 |
3 | 310...334 | 2084 | 2147 |
4 | 335...359 | 2278 | 2346 |
5 | 360...389 | 2503 | 2578 |
6 | 390...419 | 2745 | 2827 |
7 | 420...449 | 3017 | 3108 |
8 | 450...479 | 3315 | 3414 |
9 | 480...520 | 3644 | 3753 |
Paikallisesti voidaan sopia väliluokkien käytöstä.
5. Nuoret toimihenkilöt (alle 18 v)
16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtäväkohtaisen vaati- vuusluokan palkasta.
17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtäväkohtaisen vaati- vuusluokan palkasta.
6. Harjoittelijat
Vaativuusluokituksen mukaisista palkoista voidaan poiketa sellaisten
harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai –jaksoja.
7. Henkilökohtainen palkanosa (henkilön pätevyys)
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden
ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on esimiesten toimesta arvi- oitava työpaikoilla järjestelmällisesti käyttäen arvioinnissa työpaikan (yrityksen) toimin- nan ja toimien kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Liitot ovat laatineet mallijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai työpaikan olosuhteisiin sovellet- tuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Toimihenkilöille ja heidän edus- tajilleen selvitetään pätevyyden ja työsuorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet.
Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.
Henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaati- vuuden mukaisesta palkasta.
Liitot suosittelevat, että henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräytyvien palkanosien summa on vähintään 8–13 %:n välillä tehtävän vaativuuteen perustuvien yritys- tai toi- mipaikkakohtaisten palkkojen summasta. Suositus koskee lähinnä tilannetta, että näihin toimihenkilöryhmiin kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärä on vähintään neljä.
8. Palvelusvuosilisä Palvelusaika
Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyi- seen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysval- lassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palveluk- seen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.
Palvelusvuosilisä
Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelusaikaa on ker- tynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuosilisän suuruus on yhtäjak- soisesta palvelusajasta riippuen seuraava:
Vuodet | 28.2.2022 saakka euroa/kk | 1.3.2022 alkaen euroa/kk |
10...19 | 31 | 32 |
20...25 | 49 | 50 |
yli 25 | 67 | 68 |
Palvelusvuosilisä lisätään määrävuosien (10 vuotta, 20 vuotta, 25 vuotta) täyt- tymistä seuraavan kuukauden palkkaan.
Esimerkki: Henkilölle, joka on ollut 17.2.2022 palveluksessa 22 vuotta, mak- setaan 1.3.2022 alkaen normaalin kuukausipalkan lisäksi 50 euron palvelusvuo- silisä.
Palvelusvuosilisä on osa kuukausipalkkaa, joten sitä käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä ja yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
9. Sijaisuudet
Toimeen olennaisesti liittyvät vuorottelutyyppiset sijaisuudet, esim. töiden järjestely- jen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtä- vän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.
Muut sijaisuudet korvataan siten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä tai pai- kallisesti sovitaan.
Sijaisuuskorvaus
Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan toimihenkilölle, joka tilapäisesti hoitaa oman toimen ohella sellaisia toisen henkilön tehtäviä, joita ei ole otettu huomioon hänen toimenkuvauksessaan/vaativuusluokituksessaan, sijaisuuskorvaus työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi. Samoin edellytyksin maksetaan korvausta toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen si- jaisena vaativampia tehtäviä.
Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista. Mikäli sijaisuus kestää vähintään kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää), mak- setaan sijaisuuskorvausta ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen. Sijaisuuskorvauk- sena maksetaan tämän pykälän ensimmäisen momentin mukaisin perustein vähintään 10 prosenttia toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta.
Sijaisuuskorvausta ei makseta alle kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää) kestä- vistä sijaisuuksista.
Opetuslisä
Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulute- taan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.
Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella pereh- dyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan pe- rehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henki- lökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomi- oon muutoin hänen palkkauksessaan.
10. Vähimmäispalkka
Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus (3 %) toimihenkilön TVL – palkkaan ja siihen palvelusvuosilisä.
Verrattaessa maksettavaa palkkaa vähimmäispalkkaan, palkka on kuukausipalkka lisät- tynä mahdollisilla luontoisetujen arvoilla.
11. Luontoisedut
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontois- edun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu) | ||
Palkka Käyvän hintatason tai verohallituksen | 2 300 euroa | |
päätöksen mukainen raha-xxxx Xxxxxxx vuokra Palkkatilastoon ilmoitetun asunto- edun raha-arvo | 300 euroa 100 euroa 200 euroa | 200 euroa |
Palkkamääräysten soveltamisessa käytettävä palkka | 2 500 euroa | |
12. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto
Vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikalle perustettavassa arviointiryhmässä. Mikäli yksittäisen toimen luokittelu osoittautuu vaikeaksi, voidaan lopullinen toimenkuvaus ja luokitus toteuttaa myöhemmin, kuitenkin enintään kolmen kuukauden kuluttua muusta käyttöönotosta. Luokituksen aiheuttaessa muutoksen käytännön palkkaan, se tulee kui- tenkin voimaan samaan aikaan muiden palkankorotusten kanssa.
Työnantajan laatiman pätevyyden arviointijärjestelmän tai käyttämän arviointimene- telmän sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edusta- jiensa kanssa. Liittojen välisessä koulutusaineistossa on ohjeita ja esimerkkejä päte- vyydenarvioinnista.
13. Palkkausjärjestelmän ylläpito
Järjestelmän ylläpito edellyttää yrityksessä pelisääntöjen rakentamista vaativuuden ar- vioinnin tarkistamiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin jatkuvuuden turvaa- miseksi.
Toimien vaativuudet tarkistetaan esimiesten toimesta säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Suositeltavaa on tehdä se yhdessä päte- vyyden arvioinnin tarkistamisen kanssa. Lisäksi vaativuuden arviointi tulee tehdä tehtä- vien pysyvän muutoksen yhteydessä ja toimen tai sen sisällön muuttuessa siinä määrin (pääasialliset tehtävät muuttuvat olennaisesti), että sillä on merkitystä
vaativuusluokitukseen. Toimihenkilöiden edustajilla on oikeus tuoda esiin perusteltu nä- kemyksensä luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tulleista on- gelmista.
Uuden toimihenkilön vaativuusluokitus tehdään koeajan jälkeen kuitenkin viimeis- tään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja pätevyyden arviointi vii- meistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Vaativuusluokituksen jälkeen palkka on vähintään luokitustuloksen osoittama vaativuusluokkapalkka.
Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi on suositeltavaa tehdä vähintään kerran vuo- dessa. Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään myös toimihenkilön teh- tävien pysyvän muutoksen yhteydessä. Ensimmäisen pätevyyden arvioinnin jälkeen henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.
Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, on toimen vaativuus arvioi- tava ensi tilassa uudelleen. Tällöin toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan ja päte- vyysarviointiin perustuvan henkilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalkkaan saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioidaan suh- teessa kulloiseenkin toimeen.
Palkkarakenteen mukaisen vaativuudenluokituksen ja/tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimi- henkilön tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin samoin kuin muutoksista mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttu- vat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen palkkaansa alenneta ilman irtisanomis- perusteeseen verrattavaa syytä ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomis- aikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.
14. Toimihenkilölle annettavat tiedot
Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusryhmä ja muut palkanmuodos- tuksensa perusteet. Liitot suosittelevat, että pätevyyden arvioinnin tulokset kerrotaan toimihenkilöille säännöllisissä esimies – alaiskeskusteluissa tai muuten siten, että arvioin- nin tulos edistää toimihenkilön kehittymistä työssään.
15. Yrityskohtaiset järjestelmät
Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä. Tällöin palkka ei kuitenkaan saa alittaa tämän palkkausjärjestelmän mukaista vähimmäis- palkkaa. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on saatettava liittojen tiedoksi.
16. Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet
Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neu- vottelujärjestelmän mukaisesti. Vaativuusluokituserimielisyyksiä ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
17. Palkkausjärjestelmäkoulutus
Liitot järjestävät tarvittaessa koulutustilaisuuksia toimihenkilöiden ja työnantajien edustajille eri puolella Suomea erikseen sopimallaan tavalla. Tilaisuuksien kustannuk- sista vastaavat järjestöt osallistujien suhteessa. Toimihenkilöiden matka- ja päiväraha- kustannukset korvataan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
TOIMEN LUONNE
PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT vaikutetaan => TOIMEN LUONNE | Pääasiassa omaan tai suppean työryhmän työhön |
P1 | |
T1 TYÖOHJETEHTÄVÄT | |
* Selkeät ohjeet ja ohjeiden noudattaminen | 165 |
170 | |
T2 RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA | |
* Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla * Valintaa soveltuvista menettelyistä * Laajojen, monialaisten ja syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta ja/tai luottamusta edellyt- tävää noudattamista | 180 185 |
T3 HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA * Syvällisten, monialaisten tai uusiutuvien ohjeiden ja normien soveltamista, jolle on usein luonteenomaista erityinen tarkkuus, huolellisuus ja/tai luottamuksellisuus * Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä * Ohjeiden soveltaminen uusissa tilanteissa | |
T4 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA VAATIVIA RATKAISUJA * Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus * Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itse- näisiä ratkaisuja * Ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkai- suja | |
T5 VAATIVAA SUUNNITTELUA JA KEHITYSTAVOITTEITA, LAA- JOJEN TIETOJEN SOVELTAMINEN * Laajat tiedot ja ennakkotapaukset sekä oman alueen toimin- taperiaatteet perusteena sovelluksille * Omaa sovellusaluetta koskevien ratkaisujen määrittämisessä otettava huomioon usean eri asiantuntijatahon näkökanta |
LUKUARVOT: Taulukon kussakin ruudussa on kaksi lukuarvoa, jotka osoittavat yrityksen käytössä olevan pistealueen. Alin arvo vastaa määritelmiä. Korkeampia väliarvoja voi- daan käyttää, jos esimerkiksi: - tehtävään sisältyy ajallisesti merkittävä osa
tasomääritelmää selvästi vaativampia töitä tai työn luonteeseen kuuluu toistuvasti enna- koimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätök- siä.
Pääasiassa toiminnon osa-alueen tai oman työryhmän tuloksiin P2 | Selkeästi koko toiminnon tai yksikön tuloksiin P3 | Toimintoalueen usean tai ison toiminnon tai yksikön tulok- siin P4 | Suuri merkitys koko toimintoalu- een tavoitteiden saavuttamiselle P5 | |
T1 | 175 185 | |||
T2 | ||||
190 | 205 | |||
200 | 215 | |||
T3 | 210 | 225 | 240 | |
220 | 235 | 250 | ||
T4 | ||||
000 | 000 | 000 | 280 | |
240 | 255 | 275 | 295 | |
T5 | 255 | 270 | 290 | 310 |
265 | 285 | 305 | 335 |
VUOROVAIKUTUS / TOIMEN ASEMA
JOHTAMINEN / ASEMA | Oma tehtävä | Opastava tai ohjaava teh- tävä tai itsenäi- nen tehtävä- alue | Esimiestehtävä tai organisointi- ja resurssivastuu (esim. projek- teissa) tai laaja itsenäinen teh- tävä | Esimiestehtävä, jossa suuri määrä alaisia usealla organisaatio- tasolla tai esimies- tehtävä, jossa orga- nisoin-ti- ja resurssi- vastuu (esim. laa- joissa projekteissa) tai asian-tuntijateh- tävä, jossa huomat- tava asema tai tavoi- tevastuu (esim. vi- ranomaisvelvoitteet, kehitystavoitteet) |
A | B | C | D | |
VUOROVAIKUTUS | ||||
V1. TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA * Kommunikointia työn lähipiirissä | 100 | 110 | ||
V2. OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIAN- TUNTIJATASON YHTEYKSIÄ * Omassa toiminnassa * Yhteydet työpaikan sisäisiä tai yri- tyksen muihin työpaikkoihin, asiakkai- siin ja viranomaisiin | 120 | 130 | 140 | |
V3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA * Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa * Yhteyksiä oman tehtäväalueen tai toiminnon ulkopuolelle * Tavanomaisia yhteyksiä ulkopuoli- siin sidosryhmiin | 135 | 145 | 1 D 5 | 165 |
V4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOIT- TEISTA YHTEYDENPITOA * Ammatillista erityisosaamista * Yhteyksiä asiakkaisiin, asiantuntijoi- hin tai vastaaviin sidosryhmiin. * Vaativia ihmissuhde- ja yhteistyötai- toja | 165 | 175 | 185 |
VAATIVUUSTEKIJÖIDEN MITTAUSALUEET
XXXXXX XXXXXX
Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkin- nan vaativuutta.
Vaativuus on sitä suurempi
▪ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy
▪ mitä erilaisempia ne ovat
▪ mitä lyhyempi on harkinta-aika
▪ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan
▪ mitä enemmän viranomaismääräykset ja - järjestelmät säätelevät työntekoa
▪ mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet
▪ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute
Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laa- juutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.
PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET
Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan tehtävän hoitamisen edellyttämien päätösten/ratkaisu- jen merkittävyyttä ja laajuutta.
Vaativuus on sitä suurempi
▪ mitä suuremmat ovat taloudelliset vaiku- tukset
▪ mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toi- mintaan ja laatuun
▪ mitä merkittävämmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaatimukset ja vas- tuut. Normit kohdistuvat esim. ympäris- töön, työsuojeluun, yleiseen turvallisuu- teen, henkilöstöhallintoon, verotukseen.
Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijateh- täville ominainen neuvonta, suositus tvs. asi- antuntijuuden käyttöön perustuva vaikutus.
Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen/toimipai- kan toiminnan kannalta. Esim. toiminnon osa- alueen, toiminnon, toimintoalueen määritte- lystä:
P1 minä, 2 tiimi/pari, P3 esim. palkkahallinto, P4 esim. koko taloushallinto, P 5 koko yritys
P1 työn sisältö, 2 proj. osa-alue, 3 koko proj., 4 isot proj., 5 isot proj., useita toimitt.
VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA
Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite
– mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus
– mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organi- saatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät
– mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii
Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun ja henkilöstö-/taloushal- linnon alueella sekä yleensä yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa. Johtamistehtävissä vai- kuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luon- teesta.
Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asi- antuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.
Liite 3 SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edistämään neu- vottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoit- teita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mah- dollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhem- min, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tar- koitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttu- nutta kokoa ja rakennetta.
Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luotta- musmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on Am- mattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kir- jallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjalli- sesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puo- lesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopi- musten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn joh- tamisesta.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa an- nettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopi- muksen osia.
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimi- henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä ol- tava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamus- miehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.
Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osaston luotta- musmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sel- lainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Työpai- kalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen teh- täviä tai päinvastoin.
Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihenkilöille ja ylem- mille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luottamusmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummas- takin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luotta- musmies, ei ole mahdollisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.
Luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen noudatetaan sen työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luottamus- mies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oikeudesta osallistua toisen henkilöstö- ryhmän järjestämään luottamusmieskoulutukseen, ottaen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen.
Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irtisanoa työpaikkakohtai- sesti yhteinen luottamusmies ilmoittamalla siitä paikallisen sopimuksen sopijaosapuo- lille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.
Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa sään- nöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymme- nen.
Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen va- littujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopimukseen tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työ- suojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työ- suojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä
osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä sii- hen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoita- mista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamista varten.
Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seuran- taan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaa- miseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIE- HEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjeste- tään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöi- den lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi va- pautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on määräys työehtosopimuksen 28 §:ssä.
3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet
Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. vä- lineitä.
Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toi- mivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, pyrittävä jär- jestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vähintään suun- nittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamusmiehen an- siokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jäl- keen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensim- mäisestä palkanmaksusta lähtien.
Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän ai- kana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jäl- keen.
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti).
Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomi- oon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.
3.3 Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyk- sikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luot- tamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen am- mattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva määräytyy työsopimuslain 7:10 §:n mu- kaisesti.
Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimi- henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuu- kautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan.
3.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluval- tuutetun varamiehen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoi- tuksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lo- mauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lo- mauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
4 KEHITTÄMISTOIMINTA
Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan kehittämistä. Järjestöt myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen näissä kysymyksissä.
Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaalipalkko- jen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kehittämistoi- minnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuot- tavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
5 KOULUTUS
Johdanto
Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista. Järjestöt pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimihenkilöiden tar- peisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämi- sessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys.
5.1 Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähen- netä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Suoranaisilla kustan- nuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia ja matkakustannuksia. Matkakustannusten korvaukset suoritetaan työehtosopi- muksen 22 §:n mukaisesti lukuun ottamatta matka-ajan korvausta, ellei työn- antajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vas- taava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöl- lisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä.
Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvaus- perusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettä- essä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivit- täinen lepoaika.
5.2 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen voivat järjestää työmarkkina- osapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumi- sesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edel- lyttämälle toimihenkilöiden edustajalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
5.3 AY-koulutus
5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Ammattiliitto Pro ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon sekä kurssipäivien lukumäärään. Ilmoitus aikomuk- sesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauk- sessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suo- tavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan kou- lutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän so- pimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.2 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta ja jonka koulutustyöryhmän on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osas- ton luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varaval- tuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan Ammattiliitto Pro ry:n toimesta järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetel- lään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimi- henkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuista toimihenkilöistä kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestä- jälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen välisessä koulutus- työryhmässä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulu- tustilaisuudesta.
Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.
6 TIEDOTUSTOIMINTA
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilasta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
• Vuosittain tasa-arvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työskentelee sään- nöllisesti vähintään 30 henkilöä.
• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstömää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
• Vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, mikäli yri- tyksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä
Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdolli- suuksiin, joilla toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää
Yrityksen tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, anne- taan yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilös- tön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–29, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yh- teisessä tilaisuudessa.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilös- töryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työ- suhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös ylei- siin kysymyksiin liittyvistä asioista yrityksen tavanomaisissa tiedotuskanavissa.
Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot
1. Yleinen tiedonvälitys
Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.
2. Erimielisyystapaukset
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
3. Henkilö- ja palkkatilastotiedot
3.1 Henkilötiedot
Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:
1. Toimihenkilön suku- ja etunimet
2. Palvelukseen tuloaika
3. Organisatorinen osasto
4. Vaativuusluokka
5. Tilastonimike
Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
3.2 Palkkatilastotiedot
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle vuosittain tehtävä tilasto on valmistunut, toimialueensa kaikista toimihenkilöistä toimipaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna
a) kuukausipalkka
b) säännöllisen työajan kuukausiansio
Kuukausipalkka (a) sisältää peruskuukausipalkan. Säännöllisen työajan kuukau- siansio (b) sisältää kuukausipalkan lisäksi luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukaudessa, säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnun- taityölisät sekä tulospalkkiot keskimäärin kuukautta kohti.
Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät vaativuusluokittain. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
4. Työvoimatiedot
Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännes- vuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyis- ten toimihenkilöiden lukumäärät.
Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuh- teeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.
5. Palkkausjärjestelmä ym.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuoro- ilta- ja yötyötyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luotta- musmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukai- sesti laadittuun luetteloon.
6. Ulkopuolinen työvoima
Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Osapuolet suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilain- säädäntöä.
Osapuolet suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireel- lisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.
7. Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamusmiehille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
7 VOIMAANTULO
Tämä sopimus on voimassa 21.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana.
Helsingissä 21. päivänä tammikuuta 2022
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Liite 4 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä
sekä toimihenkilön irtisanoutumista.
Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä.
Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8
§:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
2 § Irtisanomisajat
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnan- tajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuo- den
• kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja
• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, toimihen- kilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuh- teen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisanomisai- kaa.
Toimihenkilö tai työnantaja voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan an- saitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (ns. Pekkas-vapaat).
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suoritta- maan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vas- taavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle mak- settavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on sää- detty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, kor- vausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
II TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uu- den toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon pal- velujen käytön osalta.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhtey- dessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat jul- kiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyri- tään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aika- taulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallis- tuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopi- muksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työnte- kijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopi- muksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työn- tekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu xxxx- seen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työl- listymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seu- raava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enin- tään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuu- kautta.
4) lisäksi työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 lisäpäi- vän aikana, jos hänen irtisanomisaikansa on kuusi kuukautta. Tätä 30 päivää ei koske jäljempänä oleva rajoitus.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkit- tävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydet- täessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellytyksenä on li- säksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
III IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2
§:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Pöytäkirjamerkintä
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimus- lain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosi- asiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liitty- västä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla
sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 lu- vussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai per- hevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtu- van raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esi- tettävä selvitys raskaudestaan.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen
Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.
7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvolli- nen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomi- sesta työsopimuslain 12:2 - 3 §:n mukaisesti.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työ- sopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
8 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan vii- meksi irtisanotaan tai lomautetaan saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä toimihenkilöitä ja yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvitta- via toimihenkilöitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että huomiota kiinnitetään toimihenkilöiden ammattitaitoon, monipuolisuuteen ja jäljelle jääviin tehtäviin. Tämän lisäksi otetaan huomioon työsuhteen kestoaika ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrä.
9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat
Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irti- sanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3–5 §:n säännöksiä.
YT-lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika lasketaan neuvotteluesityksen te- kemisestä.
10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään irtisa- nomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työn- antajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
11 § Lomauttaminen
Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.
Työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies tai, ellei luottamusmiestä ole va- littu, tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden valit- sema muu edustaja voivat paikallisesti sopia lomautusilmoitusajasta tästä mää- räyksestä poikkeavasti.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ennakkoselvitystä lomautuksesta.
12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuk- sen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voi- daan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Sopimalla on lomautuksen siirtäminen mahdollista lyhytaikaisista töistä johtuvana useammin kuin kerran, mutta enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitus- tai lomautusaikana ilmaantuneet työt kestävät.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyt- tämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittö- mästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle so- pimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhtey- dessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Pöytäkirjamerkintä
Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen an- tamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttami- sesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnanta- jalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on vel- vollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
13 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti.
14 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimi- tettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
15 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuo- mita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7
§:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopi- mukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopi- muksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
V VOIMAANTULO
Tämä sopimus on voimassa 21.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 21.1.2022
Teknologiateollisuuden työnantajat ry
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Liite 5 SOPIMUS TYÖSSÄ OPPIMISESTA JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMISESTÄ
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Opintoihin liittyy osana tutkintoa työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.
1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU
Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukau- sien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työko- kemusta.
Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työssä oppimisen järjestämi- sellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilös- töä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan hen- kilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat ovat tarpeellista todeta paikallisesti työn- antajan ja luottamusmiehen tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työssä oppimisjakson tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työ- voiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.
2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus astuu voimaan 21. päivänä tammikuuta 2022 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjal- lisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuo- lelle.
Helsingissä 21. päivänä tammikuuta 2022
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Teknologiateollisuuden työnantajat ry Ammattiliitto Pro ry
Liite, ei työehtosopimuksen osa.
Liite 6 ETÄTYÖOHJE
Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat yhteistyössä laatineet tä- män ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan puitteet etätyölle osana modernia työelämää.
Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaika- järjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt.
Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan si- joittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.
Etätyön määritelmä
Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi toimihenkilön kotona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.
Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksen omien sään- töjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaa- vien työnantajan tiloissa työskentelevien toimihenkilöiden.
Etätyön käyttöönotto
Jos yrityksen toimihenkilöillä on mahdollisuus etätyöhön, etätyössä yleisesti noudatettavista periaatteista ja käytännöistä on suositeltavaa keskustella henkilöstön edustajan kanssa. Kes- kustelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi työaikajärjestelyihin, työskentelytapoihin ja yhtey- denpitoon liittyviä asioita.
Etätyötä tekevällä toimihenkilölle selvitetään etätyössä noudatettavat ohjeet ja käytännöt. Jos toimihenkilö tekee säännöllisesti etätyötä, kirjallinen etätyösopimus on suositeltava. Täl- löin sopimuksesta tulisi käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan myös siitä, mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toi- sin sovittu.
Muita etätyössä huomioitavia seikkoja
Laajamittaisella etätyöllä voi olla vaikutusta työyhteisön toimivuuteen. Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan riittävä tiedonkulku ja jotka estävät etätyöntekijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä. Tällaisia toimen- piteitä voivat olla yrityksen tavanomaisen tiedottamisen lisäksi esimerkiksi säännölliset tiimi- palaverit ja sähköisten yhteistyöalustojen aktiivinen hyödyntäminen.
Työajan seuranta on suositeltavaa järjestää lähtökohtaisesti siten, etätyöhön käytetään sa- maa seurantajärjestelmää kuin muihinkin yrityksen toimihenkilöihin. Työnantajan on olosuh- teet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenver- taiseen asemaan muiden toimihenkilöiden kanssa.
Muita etätyössä arvioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi etätyössä käytettävien laitteiden ja työvälineiden hankkimiseen liittyvät kysymykset sekä etätyöntekijän vakuutusturvan laa- juus tapaturmatilanteissa. Mikäli työnantaja harkintansa mukaan kustantaa etätyöntekijälle mainitun kaltaisia etuuksia, näiden etuuksien kohtelu esimerkiksi verotuksessa on syytä sel- vittää etukäteen.
Osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on suositeltavaa huomioida etätyön erityiset työsuojeluvaarat ja -haitat sekä etätyöskentelyolosuhteet.
79
Teknologiateollisuuden työnantajat ry Ammattiliitto Pro ry
Liite 7 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN
Ei työehtosopimuksen osa.
Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimus
Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen
Näihin paikallisiin sopimuksiin sovelletaan työehtosopimuksen 24. kohdan mukaista neuvot- telujärjestystä sekä 23 kohdan paikallisen sopimisen määräyksiä.
Asioiden luonne ja laajuus ratkaisevat paikallisen sopimisen osapuolet kulloisessakin tilan- teessa. Lähtökohtaisesti luottamusmies edustaa toimihenkilöitä yhteistoiminnassa ja paikal- lisessa sopimisessa. Soveltamisalaltaan yhtä toimihenkilöä ja yksittäistilannetta koskevan asian työnantaja voi yleensä sopia suoraan toimihenkilön kanssa, ellei työehtosopimuksen määräys edellytä asiasta sovittavan luottamusmiehen kanssa.
Taulukot vastaavat osapuolten yhteistä näkemystä siitä, kuka on työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan sopijaosapuolena paikallisen sopimisen eri asiakokonai- suuksien osalta.
Työehtosopimus
TES määräys | Sovittava asia | Sopijapuoli |
4.1 | työsuhteen ehtojen muuttaminen | toimihenkilö |
5.1 5.2 | irtisanomisajat työsuhteen päät- tämistilanteessa | toimihenkilö |
7.2 | kuukausityöajan taulukon sovelta- misesta poikkeaminen keskimää- räisen työajan piirissä olevilla toi- mihenkilöillä | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
8.3.4 | työvuoroluettelon ja työajan tasoit- tumissuunnitelman ilmoitusajoista poikkeaminen | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
8.6 | työviikon ja työvuorokauden alka- misajat | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
Säännöllinen työ- aika | ||
9.1.1 | säännöllisen työajan pituus | toimihenkilö |
9.1.3 | siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvas- toin | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.1.4 | Yli 37,5 tunnin, mutta alle 40 tun- nin viikkotyöajasta ja sen vaikutuk- sista sopiminen | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.1.5 | kolmivuorotyössä teknologiateolli- suuden toimihenkilöiden | kollektiivinen sopimus tehdään |
80
työehtosopimuksen kolmivuoro- työtä koskevista määräyksistä poikkeaminen | luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu | |
9.3.2.2.4 | vuorokautisessa keskimääräisessä työajassa tasaamatta jääneiden tuntien korvaaminen joustova- paana | toimihenkilö |
9.3.3.1 | keskimääräinen työaika paikalli- sesti sopimalla | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.8.1.1 | päivittäisen tauon (ruokatunti) pi- tuus ja ruokailu työn lomassa | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.8.3.1 9.8.3.2 | viikkolevon korvaaminen rahalla | toimihenkilö |
9.8.3.5 | viikkolepopäivä | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
Työaikamääräyk- sistä poikkeaminen | ||
9.4.1 | työaikamääräyksistä poikkeaminen pidentämällä työaikaa enintään 32 tuntia vuodessa | luottamusmies |
Työajan lyhentämi- nen | ||
9.5.2.2 9.5.2.3 9.5.2.4 | lyhennysvapaan antamisen ajan- kohta, toteuttamistapa ja korvaa- minen rahana | toimihenkilö |
9.5.2.5 | työajan lyhentämisen sijaan lyhen- nysvapaan korvaaminen rahalla | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
Liukuva työaika | ||
9.6.1 9.6.2 | liukuvaan työaikaan siirtyminen | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.6.1 | liukuvan työajan käyttö | toimihenkilö |
9.6.2 | liukuvan työajan seurantajakson pituudesta sopiminen | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
9.6.2 | Liukuvan työajan enimmäisker- tymä | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
9.6.4 | plussaldon vähentäminen palkalli- sella vapaa-ajalla | toimihenkilö |
Vuorotyö | ||
9.7.1.2 | työskentely jatkuvasti samassa vuorossa | toimihenkilö |
Lisä- ja ylityö |
81
10.1.1 | lisätyön tekemisestä sopiminen | toimihenkilö |
10.1.3 10.2.2.3.1 | lisätyöstä maksettavan palkan vaihtaminen vastaavaan vapaa- seen | toimihenkilö |
10.1.5 10.2.2.3.1 | lisätyön korvaaminen kiinteällä kuukausikorvauksella | asiasta sovitaan toimi- henkilön kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan kiinteästä kuukausikor- vauksesta ylitöiden osalta |
10.2.2.3.1 | ylityön korvaaminen kiinteällä kuu- kausikorvauksella | toimihenkilö |
10.2.2.3.1 | ylityöstä maksettavan palkan vaih- taminen vastaavaan vapaaseen | toimihenkilö |
Työajan enimmäis- määrä | ||
10.3 | työajan enimmäismäärän tasoittu- misjakson pituudesta sopiminen | kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmie- hen kanssa, jos luotta- musmies on valittu |
Sunnuntaityö | ||
10.7.4 | sunnuntaityön korvaaminen kiinte- ällä kuukausikorvauksella | toimihenkilö |
10.7.4 | sunnuntaityöstä maksettavan pal- kan vaihtaminen vastaavaan va- paaseen | toimihenkilö |
Varallaolo ja puhe- linohjeet | ||
11.1 | puhelinohjeiden antamisen huomi- oon ottaminen kokonaispalkassa tai erillisenä lisänä | toimihenkilö; raamisopi- mus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
11.1 | puhelinohjeiden korvaamisesta toi- sin sopiminen | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
11.2.1 11.2.2 | sopiminen varallaolosta | toimihenkilö |
11.2.4 | varallaolokorvaus | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
Vuosiloma ja jous- tovapaa | ||
12.2. | vuosilomapalkan maksu yrityksen säännönmukaisena palkanmaksu- päivänä | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu vakiintu- nut käytäntö voidaan tul- kita sopimukseksi |
12.1.3 | lomarahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
82
12.1.4 | lomarahan korvaaminen vastaa- valla vapaalla | luottamusmiehen kanssa voidaan sopia raami, toi- mihenkilö sopii omalta osaltaan |
13.1 | lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä mak- settavan palkan, liukumasaldon, lomarahan ja työajan lyhentämis- vapaiden vaihtaminen joustova- paaseen | toimihenkilö |
Sosiaaliset mää- räykset | ||
16.2.2 | perhesyiden edellyttämään osa-ai- katyöhön siirtyminen | toimihenkilö |
Matkustaminen | ||
19.4.4 | oman auton käyttö | toimihenkilö |
19.4.6 | päivärahan suuruus vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti kestävillä komennuksilla | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
19.5.5 | ulkomaan päivärahojen suuruus | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
19.6.1.2 | vapaa-ajan matkustamisen korvaa- minen erillisenä kiinteänä kuukau- sikorvauksena | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
19.6.2.2 | päivärahojen ja ateriakorvauksen korvaaminen erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena | toimihenkilö |
19.8 | matkustussääntö | luottamusmiehen kanssa, jos luottamus- mies on valittu |
Henkilöstön edus- tajat | ||
21 | työsuojeluvaltuutetun kuukausikor- vaus | luottamusmies |
22.3 22.5 | luottamusmiehen kuukausikorvaus | luottamusmies |
Palkkausjärjestelmä (työehtosopimuksen liite 2)
4 työnvaativuusluo- kat | väliluokkien käyttö | luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on va- littu |
9 sijaisuudet | muiden kuin toimeen olennaisesti liittyvien vuorottelutyyppisten sijai- suuksien korvaaminen | kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on va- littu |
13 palkkausjärjestel- män ylläpito | tapaukset, joissa tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi | toimihenkilö |
15 yrityskohtaiset järjestelmät | muun palkkausjärjestelmän käyttö | luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on va- littu |
83
Irtisanomissuojasopimus (työehtosopimuksen liite 4)
2 § irtisanomisajat | irtisanomisajat työsuhteen päät- tämistilanteessa | toimihenkilö |
10 § irtisanotun ta- kaisin ottaminen | takaisinottovelvollisuus | toimihenkilö |
11 § lomauttaminen | lomautusilmoitusaika | toimihenkilö tai luotta- musmies tai, jos luotta- musmiestä ei ole valittu, toimihenkilöiden valit- sema muu edustaja |
12 § poikkeukselliset lomautustilanteet | lomautuksen siirtäminen useam- min kuin yhden kerran ja lomau- tuksen keskeyttäminen | toimihenkilön kanssa |