OSA IV SÄILÄN TAISTELUSOPIMUKSET
OSA IV SÄILÄN TAISTELUSOPIMUKSET
(Sabre; Conventions du combat)
A) PISTOJEN ANTOTAPA
(Maniere de porter les touches)
t.70 Säilä on pisto- ja lyömäase (terä ja hamara).
a) Kaikki lyönnit, jotka on suoritettu terällä tai hamaralla, hyväksytään osumiksi (terälyönti ja hamaralyönti).
Lyöntien suorittaminen kilvellä on kielletty. Kaikki kilvellä suoritettujen lyöntien aiheuttamat osumat pitää mitätöidä ja tällaisen lyönnin suorittanutta miekkailijaa rangaistaan kohtien t.114, t.116 ja t.120 mukaisesti.
b) Kärjellä annettuja osumia, jotka liukuvat pitkin pätevää osuma-aluetta, taikka osumia jotka vain hipaisevat vastustajan vartaloa (ohimenneet), ei hyväksytä.
c) Läpilyönnit, s.o. lyönnit, jotka koskettavat samanaikaisesti vastustajan säilää ja osuma-aluetta, ovat päteviä aina, kun ne osuvat selvästi terä- tai hamaralyönteinä taikka pistoina pätevään osuma-alueeseen.
d) Aseen suoristaminen metallimattoa vasten aina kiellettyä. Kaikista tällaisista rikkomuksista rangaistaan kohtien t.114, t.116 ja t.120 mukaisesti.
B) PÄTEVÄ OSUMA-ALUE
(Surface valable)
§ 1. PÄTEVÄN OSUMA-ALUEEN RAJAT
t.71 Säilässä hyväksytään ainoastaan ne lyönnit ja pistäen annetut kärjen osumat, jotka ovat osuneet päteväksi kutsuttuun osuma-alueeseen.
Pätevä osuma-alue on koko se osa vartalosta, joka on (miekkailijan ollessa varoasennossa) hänen nivustaipeidensa ylärajan kautta kulkevan vaakasuoran viivan yläpuolella (vrt. kuvio).
t.72 Lyöntiä tai kärjellä annettua osumaa, joka osuu epäpätevään alueeseen, ei hyväksytä osumaksi; se ei myöskään keskeytä liikesarjaa eikä mitätöi sen jälkeen annettuja osumia.
Miekkailijaa, joka muuttaa pätevän alueen epäpäteväksi alueeksi, joko peittämällä tai jollain epänormaalilla liikkeellä, rangaistaan kohtien t.114, t.116 ja t.120 mukaisesti
C) OSUMAN TUOMITSEMINEN
(Jugement de la touche)
I OSUMAN TODELLISUUS JA OSUMAN HYLKÄÄMINEN
(Materialite et annulation de la touche)
t.73 Osuman todellisuus todetaan ainoastaan merkitsijälaitteen osoituksen perusteella. Ylituomari ei voi julistaa miekkailijaa osutuksi, ellei laite ole sääntöjen mukaisesti rekisteröinyt osumaa (poikkeuksena sääntöjen määräämät tapaukset, vrt. o.17, o.24 ja rangaistuspistot). Ylituomari ei ota huomioon merkkejä, jotka aiheutuvat osumista ennen "Allez" -komentoa tai "Halte"
-komennon jälkeen aloitetuista suorituksista (vrt. t.18);
Ylituomarin pitää kuitenkin ottaa huomioon sähkölaitteiden mahdolliset häiriöt. Hänen pitää mitätöidä varsinkin sellainen osuma, jonka hän on juuri hyväksynyt laitteen antaman merkin johdosta, jos hän toteaa valvonnassaan suoritettujen kokeiden perusteella ennen kilpailun todellista jatkamista ja suorittamatta minkäänlaisia muutoksia paikalla oleviin varusteisiin (vrt. t.35/d), että
- osutuksi julistetun miekkailijan antama osuma ei aiheuta osumamerkkiä;
- osutuksi julistetun miekkailijan aiheuttama signaali ei jää merkinantolaitteessa näkyviin (ne reste pas fixé sur l'appareil);
- osumamerkki osutuksi julistetun miekkailijan vahingoksi syttyy ilman, että on tapahtunut osumaa tai jos tämän signaalin käynnistää kosketus aseeseen taikka epäpätevään alueeseen.
Jos osutuksi julistetun miekkailijan säilä ei ole kohdan m.24 momenttien 4-6 mukainen (kilven, kädensijan ja nupin sisäpinnan ja ulkopinnan eristäminen), mitätöimistä ei tehdä siitäkään huolimatta, että osuma aseeseen aiheuttaa signaalin.
Ylituomarin pitää lisäksi soveltaa seuraavia sääntöjä:
a) ainoastaan vian toteamista edeltävä viimeinen osuma voidaan mitätöidä;
b) miekkailija, joka ilman ylituomarin kehotusta on ryhtynyt muuttamaan tai vaihtamaan varusteitaan ennen kuin ylituomari on tehnyt päätöksensä, menettää kaikki oikeutensa mitätöimiseen (vrt. t.35/d);
c) jos ottelua on todella jatkettu, miekkailija ei voi enää vaatia edellisen vaiheen aikana hänen vahingokseen merkityn osuman mitätöimistä;
(STR:n huomautus: Miekkailijan on reagoitava tilanteessa viimeistään silloin, kun häneltä kysytään onko hän valmis jatkamaan ottelua. "Allez" -komennon antaminen tarkoittaa ottelun jatkamista, ja estää siten edellisen piston annuloinnin.)
d) laitteista löydetyn vian paikallistaminen (mukaan lukien miekkailijoiden varusteet) ei vaikuta tähän mahdolliseen mitätöimiseen;
e) ei ole välttämätöntä, että todettu vika toistuu jokaisella yrityksellä, mutta ylituomarin pitää itse todeta se vähintään kerran ehdottoman varmasti hänen itsensä suorittamassa tai hänen johdollaan suoritetuissa testeissä;
f) osutuksi julistetun miekkailijan terän särkyminen ei riitä tämän osuman mitätöimiseen;
g) ylituomarin pitää olla äärimmäisen tarkka niiden osumien suhteen, joita laite ei ole merkinnyt tai jotka laite on merkinnyt epänormaalisti. Näiden virheellisyyksien toistuessa ylituomarin pitää kehottaa läsnäolevia sähkömerkitsijälaitteiden ja varustevaliokunnan jäseniä tai tehtävään määrättyä teknistä asiantuntijaa tarkastamaan, onko välineistö sääntöjen mukainen.
h) Kaikissa tapauksissa, joissa osuman toteaminen tulee mahdottomaksi ennalta odottamattomasta tapauksesta johtuen, osumaa pidetään "epäselvänä" (douteuse) ja se hylätään.
i) Jos molemmin puolin on merkitty osumat, ylituomari soveltaa kohdan t.80 sääntöjä.
j) Soveltaessaan miekkailun yleisiä sääntöjä (vrt. t.18) ylituomarin pitää keskeyttää ottelu heti kun tilanne on epäselvä eikä hän enää pysty analysoimaan miekkailijoiden asetoimintaa, vaikka yhtään osumaa ei ole merkitty.
II OSUMAN PÄTEVYYS TAI ETUOIKEUS
(Validite ou priorite de la touche)
§ 1. ALKUHUOMAUTUS
t.74 Ylituomarin kuuluu yksin päättää osuman pätevyydestä tai etuoikeudesta soveltamalla seuraavia periaateita eli säilän taistelusopimuksia.
§ 2. LIIKEVAIHEIDEN KUNNIOITTAMINEN
(Respect de la phrase d'arme)
a) Jokainen oikein suoritettu hyökkäys (vrt. t.7) pitää väistää tai sen tieltä on kokonaan väistyttävä ja liikesarjan on oltava jatkuva.
b) Hyökkäys on alkuperäinen hyökkäysliike, joka suoritetaan ojentamalla käsi ja tähtäämällä jatkuvasti pätevään osuma-alueeseen kärjellä tai terällä.
1. Hyökkäys syöksyllä on suoritettu oikein kun:
- jos kyseessä on "yksinkertainen hyökkäys" (vrt. t.8), käsi ojentuu syöksyn aikana ja osuma tapahtuu viimeistään etummaisen jalan koskettaessa uudelleen lattiaa;
- jos kyseessä on "yhdistetty hyökkäys" (vrt. t.8), käden ojentuessa oikein suoritetussa ensimmäisessä valepistossa (vrt. t.77) osuma tapahtuu viimeistään etummaisen jalan koskettaessa lattiaa tai välittömästi sen jälkeen.
2. Hyökkäys askel-syöksyllä on suoritettu oikein, kun:
- jos kyseessä on "yksinkertainen hyökkäys" (vrt. t.8), käsi ojentuu ennen kuin askel on loppuun suoritettu ja osuma tapahtuu viimeistään syöksyn loppuvaiheessa;
- jos kyseessä on "yhdistetty hyökkäys" (vrt. t.8), käden ojentuessa oikein suoritetussa ensimmäisessä valepistossa (vrt. t.77) askeleen aikana osuma tapahtuu viimeistään syöksyn loppuvaiheessa.
3. Kaikki ristiaskeleet eteenpäin (la passe avant) ja ryntäys (la flèche) on kielletty. Rikkomuksesta rangaistaan kohtien t.114, t.116 ja t.120 mukaisesti. Rikkomuksen yhteydessä annettua osumaa ei hyväksytä. Rikkomuksen tehneeseen miekkailijaan sääntöjen mukaisesti annettu osuma hyväksytään.
t.76 c) Hyökkäyksen oikeellisuutta arvosteltaessa on otettava huomioon, että:
1. hyökkäyksen alkaessa silloin, kun vastustaja on aselinjassa (vrt. t.10), hyökkääjän pitää ensin siirtää vastustajan ase sivuun. Ylituomareiden pitää olla tarkkana, ettei mitä tahansa yksinkertaista hipaisua tai kosketusta terään pidetä riittävänä vastustajan aseen sivuun siirtämisenä.
2. ellei vastustajan terää tavoiteta sen siirtämiseksi sivuun (välttö, dérobement), toimintaoikeus siirtyy vastustajalle.
3. hyökkäyksen alkaessa silloin, kun vastustaja ei ole aselinjassa, hyökkäys voidaan suorittaa suorana pistona, siirtopistona (dégagement), heittopistona (coupé), tai sitä ennen voidaan suorittaa valepistoja (vrt. t.77) pakottaen vastustaja näin väistöön (parade).
t.77 d) Yhdistetyissä hyökkäyksissä valepistot pitää suorittaa oikein, eli:
1. valepisto käsi ojentuen kärjen ollessa jatkuvasti suunnattuna pätevään osuma-alueeseen;
2. valelyönti käsi ojentuen terän ja käden muodostaessa noin 135° tylpän kulman teräpuolen ollessa suunnattuna pätevään osuma-alueeseen.
e) Xxxxxxxxxx, joka tapaa yhdistettyä hyökkäystä suorittavan hyökkääjän aseen valepistossa tai valelyönnissä, on oikeutettu ripostiin.
f) Yhdistettyä hyökkäystä suorittavan miekkailijan vastustajalla on oikeus pysäytykseen; jotta pysäytys voitaisiin hyväksyä, se pitää suorittaa yhtä miekkailuvaihetta (temps d'escrime) ennen hyökkäyksen viimeistä vaihetta, t.s. pysäytyksen pitää osua ennen kuin hyökkääjä on aloittanut yhdistetyn hyökkäyksensä viimeisen vaiheen viimeisen liikkeen.
t.78 g) Hyökkäys terää vastaan lyönnillä:
1. hyökkäys terää vastaan lyönnillä on oikein suoritettu ja säilyttää etuoikeutensa, kun lyönti tehdään vastustajan terän heikkoon osaan, t.s. 2/3 terän kärjen yläosasta;
2. hyökkäys terään lyönnillä on huonosti suoritettu, kun lyönti tehdään vastustajan terän vahvaan osaan, t.s. 1/3 terän alaosasta ja tällaisesta lyönnistä johtuen vastustaja saa välittömästi etuoikeuden ripostiin.
t.79 h) Väistö oikeuttaa ripostiin. Yksinkertainen riposti voi olla suora tai epäsuora, mutta jotta se mitätöisi hyökkääjän kaiken jatkotoiminnan, se pitää suorittaa välittömästi, epäröimättä tai viivyttelemättä.
Väistön, jolla torjutaan teräpuolella suoritetut lyönnit, tarkoitus on estää pääsy pätevälle osuma-alueelle, jota kohti vastustajan lyönnit on suunnattu, joten siis:
1. väistö on oikein suoritettu, kun se ennen hyökkäyksen loppua estää vastustajan lyönnin perille menemisen sulkemalla linjan, johon tämän hyökkäyksen piti päättyä;
2. oikein suoritetun väistön jälkeen ylituomarin pitää julistaa vastustajan hyökkäys väistetyksi ja tuomita sen mukaan, vaikka hyökkäävän terän kärki taipuisuudestaan johtuen osuukin lopulta suunnattuun maaliin.
§ 3. TUOMITSEMINEN
(Jugement)
t.80 Näitä säilän taistelusopimuksia koskevia perussääntöjä soveltaessaan ylituomarin pitää tuomita seuraavasti:
1. Kun jossakin liikesarjassa molemmat miekkailijat ovat samanaikaisesti vastaanottaneet osuman, kyseessä on joko samanaikainen hyökkäysliike tai kaksoispisto.
Ensin mainittu johtuu molempien miekkailijoiden samanaikaisesta hyökkäysajatuksesta ja hyökkäysliikkeestä; tässä tapauksessa annetut osumat mitätöidään molemmilta miekkailijoilta (vrt. 423).
2. Kaksoispisto sitä vastoin on seurausta toisen miekkailijan selvästi virheellisestä toiminnasta. Näin ollen, jos kahden osuman välillä ei ole yhden miekkailuvaiheen verran eroa:
1. Ainoastaan hyökkäyksen kohteeksi joutunut on vastaanottanut osuman, jos:
a) hän suorittaa pysäytyspiston yksinkertaista, oikein suoritettua hyökkäystä vastaan;
b) hän väistön xxxxxxxx yrittää väistyä hyökkäyksen tieltä siinä kuitenkaan onnistumatta;
c) onnistuneen väistön jälkeen on pysähdyshetki, mikä antaa vastustajalle oikeuden hyökätä uudelleen (toisto-, jatko- tai uusintahyökkäys);
d) hän yhdistettyä hyökkäystä vastaan suorittaa pysäytyksen ilman, että on olemassa miekkailuvaiheen verran aikaeroa;
e) hän aselinjassa oltuaan (vrt. t.10) aseen sivuun siirtävän terään osuneen lyönnin tai terän sidonnan jälkeen hyökkää tai siirtää asettaan uudelleen aselinjaan sen sijaan, että väistäisi hyökkääjän välittömän hyökkäyksen.
2. Ainoastaan hyökkääjä vastaanottaa osuman, jos:
a) hän ryhtyy hyökkäykseen silloin, kun vastustaja on aselinjassa (vrt. t.10) siirtämättä vastustajan asetta sivuun. Ylituomareiden pitää olla tarkkana, ettei mitä tahansa yksinkertaista kosketusta tai hipaisua pidetä riittävänä vastustajan aseen sivuun siirtämisenä.
b) hän tavoittelee vastustajan aseen terää, eikä tapaa sitä (vastustajan suorittaman vältön johdosta) ja jatkaa hyökkäystä;
c) hän yhdistetyssä hyökkäyksessä, jonka kuluessa vastustaja on tavannut hänen aseensa, jatkaa hyökkäystä vastustajan suorittaessa välittömästi ripostin;
d) hän yhdistetyssä hyökkäyksessä koukistaa käsivarren tai epäröi hetken, jolloin vastustaja suorittaa pysäytyspiston taikka hyökkäyksen ja jos hän itse jatkaa hyökkäystään;
e) jos hänet on yhdistetyssä hyökkäyksessä pysäytetty yhden miekkailuvaiheen verran ennen viimeistä liikevaihetta;
f) jos hän osuu vasta jatko-, toisto- tai uusintahyökkäyksellään vastustajansa väistettyä ja ripostoitua välittömästi siten, että riposti on tehty yksinkertaisena ja yhdessä vaiheessa ilman, että kättä on vedetty taakse.
3. Miekkailijat määrätään varoasentoon joka kerta, kun ylituomari ei kaksoispiston tapauksessa pysty selvästi ratkaisemaan, kumpi miekkailijoista teki virheen.
Vaikeimmin ratkaistavia tapauksia on pysäytyspisto, jonka kohdalla ei olla varmoja, suoritettiinko se riittävän ajoissa ennen yhdistetyn hyökkäyksen viimeistä vaihetta. Yleensä kaksoispisto on tässä tapauksessa seurausta molempien miekkailijoiden samanaikaisesta virheestä, mikä on riittävä peruste komentaa miekkailijat takaisin varoasentoon. (Hyökkääjän epäröinti, hitaus tai riittämättömän tehokkaasta valepistosta johtuva virhe, hyökkäyksen kohteeksi joutuneen miekkailijan pysäytyspiston myöhästyminen tai sen hitaudesta johtuva virhe).