Jätehuoltomääräykset 1
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset
Lapin jätehuolto kuntayhtymä
Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yleiset jätehuoltomääräykset 01.10.2015 alkaen
Jätehuoltomääräykset
Jätehuoltomääräykset 1
1 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 4
1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 4
1 § Soveltamisala 4
2 § Määritelmät 5
3 § Jätehuollon tavoitteet 9
2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 9
4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 9
5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestä-
misvelvollisuuden perusteella 10
6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 10
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia 10
8 § Yhteisen jäteastian perustaminen 10
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen keräykseen so-
veltumattomien jätteiden kuljettaminen 11
10 § Liittyminen alueelliseen keräykseen 11
11 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat 12
3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 12
12 § Erikseen lajiteltavat jätelajit 12
13 § Polttokelpoinen jäte 12
14 § Muut erikseen kerättävät jätteet 13
4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 13
15 § Kompostointi 13
16 § Jätteen hävittäminen polttamalla 14
17 § Jätteen hautaaminen 14
18 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa 15
5 Luku Jäteastiat 15
19 § Jäteastiatyypit 15
20 § Jäteastian merkitseminen 16
21 § Jäteastioiden täyttäminen 16
22 § Tyhjennysvälit 17
23 § Kunnossapito ja pesu 18
6 Luku Jätteen keräyspaikat 18
24 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset 18
25 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen 19
26 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat 19
7 Luku Jätteenkuljetus 20
27 § Kuormaaminen 20
28 § Kuljettaminen 20
29 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen 21
30 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat 21
31 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen 21
8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon
piiriin kuuluvat lietteet 22
32 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 22
33 § Lietteiden omatoiminen käsittely 23
9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 24
34 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto 24
35 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla 24
10 Luku Vaaralliset jätteet, erityisjätteet ja polttokelvottomat jätteet 24
36 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto 24
37 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 25
38 § Erityisjätteet 25
39 § Polttokelvoton jäte 25
40 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 26
11 Luku Muut määräykset 26
41 § Tiedottamisvelvoite 26
42 § Jätehuoltomääräysten valvonta 26
43 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 26
44 § Voimaantulo 27
45 § Siirtymäsäännökset 27
2 Yleinen osa 28
2.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 28
2.2 Etusijajärjestys 29
2.3 Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto 29
2.4 Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen 30
2.5 Jätteiden keräys 31
2.6 Jätteiden kuljetus 31
2.7 Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 32
2.8 Elinkeinotoiminnan jätehuolto 32
2.9 Tuottajavastuu 33
2.10 Vaaralliset jätteet 34
2.11 Rakennus- ja purkujäte 34
2.12 Roskaantumisen ehkäisy 35
2.13 Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset 36
2.14 Lisätietoa 37
1 Kunnalliset jätehuoltomääräykset
1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 § Soveltamisala
Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuolto- määräyksiä.
Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Lapin Jätehuolto kuntayhtymän (jäljempänä kuntayhtymä) toiminta-alueella.
Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jäte- huoltomääräyksiä.
Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.
Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsit- telyyn toimittamiseen.
Näiden jätehuoltomääräysten seuraavat pykälät ja momentit koskevat myös elinkeino- toiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä:
• 5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvol- lisuuden perusteella
• 15 § Kompostointi 1, 3, 4, 5 ja 6 momentit
• 16 § Jätteen hävittäminen polttamalla 1 momentti
• 17 § Jätteen hautaaminen
• 19 § Jäteastiatyypit 1-4 ja 7 momentit
• 21 § Jäteastioiden täyttäminen 1, 2, 3, 6, ja 7 momentit
• 23 § Kunnossapito ja pesu
• 24 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset
• 26 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
• 27 § Kuormaaminen
• 28 § Kuljettaminen
• 32 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 1-6 momentit
• 34 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
• 35 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
• 36 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto 1, 2, 5 ja 7 momentit
• 37 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
• 38 § Erityisjätteet
• 39 § Polttokelvottomat jätteet
• 40 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
• 41 § Tiedottamisvelvollisuus
• 42 § Jätehuoltomääräysten valvonta
• 43 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
• 44 § Voimaantulo
• 45 § Siirtymäsäännökset
Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomäärä- ysten 15 - 17 §:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristölu- vassa.
Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltä- vän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.
2 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan
Aluekeräysastialla miehittämätöntä kuntayhtymän ylläpitämää alueellista jätteen kerä- yspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät asumisessa syntyvää jätettä tuottavat kiinteistöt toimittavat polttokelpoisen jätteensä. Alueke- räysastiat sijaitsevat yhden tai useamman aluekeräysastian ryppäässä tai ekopisteen yhteydessä. Aluekeräysastian käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräysmaksun maksaneil- la kiinteistöillä.
Asbestijätteellä jätettä, joka sisältää kuitumaisia silikaattimineraaleja, kuten krysotiiliä, krokidoliittiä, amosiittiä, antofylliittiä tai aktinoliittiä, sekä muita silikaattikuituja, joilla on samantyyppinen koostumus ja terveyttä vaarantava vaikutus ihmisen elimistöön.
Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riip- pumatta.
Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vas- taavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.
Ekopisteellä kuntayhtymän tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Ekopisteen yhtey- dessä voi sijaita aluekeräysastia, joka on tarkoitettu ainoastaan aluekeräysmaksun mak- saneille kiinteistöille.
Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat hai- tallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä ke- räyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.
Haja-asutus alueella asemakaava-alueiden ulkopuolisia alueita.
Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.
Jäteasemalla miehitettyä kuntayhtymän ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävi- en jätteiden tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.
Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.
Kartongilla pakkauskartonkia eli käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia kuitu- ja karton- kipakkauksia sekä pahvia niiden kiinteistöjen osalta, joissa sitä ei erilleen kerätä omana lajikkeenaan.
Kompostoinnilla biojätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa.
Kuntayhtymällä Lapin Jätehuolto kuntayhtymää.
Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräysvälineen sijaintipaikkaa keräysvä- lineineen kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.
Keräysvälineellä astioita, säiliöitä, puristinsäiliöitä, vaihtolavoja ja muita vastaavia lait- teita, joihin jätteet kiinteistöillä kerätään kuljettamista varten.
Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kuntayhtymän tai kiinteistön haltijan järjestä- mää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräysastiasta tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräysastiasta.
Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetus- ta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Kiinteällä jätteellä yhdyskuntajätettä pois lukien lietteet.
Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin.
Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella
1) kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kuntayhtymä vastaa jätteenkuljetuksen kil- pailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomää- räysten mukaisesti sekä
2) alueelliseen keräykseen perustuvaa jätteenkuljetusta, jossa kuntayhtymä vastaa alue- keräysastioihin kerätyn jätteen noutamisesta ja kuljettamisesta sekä jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelu- toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.
Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjes- telmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjes- täminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön koh- teena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain no- jalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuu- den perusteella.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä.
Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä.
Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopaikoista, kiinteistöittäises- tä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.
Lasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskel- poista lasijätettä. Lasipakkausjätettä ovat pantittomat, korkittomat lasipullot ja kannet- tomat lasipurkit. Pantilliset lasipullot kerätään ja kierrätetään panttijärjestelmän kautta.
Metallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia, kotitalouden pienmetallia ja muuta me- tallijätettä. Metallipakkausjätettä ovat säilyketölkit, pantittomat juomatölkit, metalli- kannet, -korkit ja –sulkimet, alumiinivuoat, -foliot ja –kannet, täysin tyhjät ja kuivatut maalipurkit, täysin tyhjät ja paineettomat aerosolipullot.
Muovilla käytöstä poistettua pakkausmuovia sekä kotitalouden muuta muovia. Muovi- pakkausjätettä ovat elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset, muovikassi, -pussit ja –kääreet, muovi- pullot, kanisterit ja purkit sekä solumuovipakkaukset (esim. styrox).
Pahvilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista ruskeaa pahvia, kuten aaltopahvilaatikot, sekä ruskeaa kartonkia ja voimapaperia.
Paperilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista paperia.
Polttokelpoisella jätteellä kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, joka toimitetaan jäte- voimalaan energiahyödynnettäväksi. Polttokelpoisen jätteen suurin sallittu kappalekoko on 0,5m * 0,5m *0,5m.
Polttokelvottomalla jätteellä hyötykäyttöön ja polttoon kelpaamatonta jätettä, kuten peilejä, tasolasia, keramiikkaa, tuhkaa, joustinpatjoja, suuria määriä PVC-muovia ja pitkiä nauhamaisia jätteitä katkomattomana.
Puulla käsittelemätöntä puuta, kuten puun rungot, oksat, rakennustarvikepuu, puupak- kaukset ja lavat.
Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.
Sähkölaitteilla (ent. SER) sähkökäyttöisiä laitteita, leluja ja kodinkoneita.
Taajamalla asemakaavoitettua aluetta, tai muuta taajaan asuttua aluetta.
Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kus- tannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkölaitteet, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.
Vaarallisella jätteellä terveydelle tai ympäristölle vaarallista jätettä.
Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadul- taan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.
Yhteiskeräysastialle (kimppa) kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa.
Yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla siirtokuormaus- ja hyötyjäteasemia, ekopisteitä, aluekeräysastioita, vaarallisen jätteen keräyspisteitä, tuottajayhteisön järjestämiä kerä- yspaikkoja, kunnallisia jätevedenpuhdistamoja sekä maa-ainesten ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkoja.
3 § Jätehuollon tavoitteet
Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.
Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihto- ehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusi- jajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras loppu- tulos.
2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen
4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään
Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien (esim. valtaukset ja kaivospiirit) on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestä- misvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jäte- huoltomääräyksiä.
Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu joko liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueellisen jätteenkeräyksen piiriin. Jätteen haltijan on luovutet- tava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva polttokelpoinen jäte kiinteistöit- täistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan tai kuntayhtymän alueke- räysastiaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanot- topaikkoihin.
Kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus kiinteistöittäiseen keräykseen 6 §:n mukaisella alu- eella. Ne kiinteistöt, jotka eivät määräyksistä huolimatta ole liittyneet kiinteistöittäiseen keräykseen, tulkitaan aluekeräysastian käyttäjäksi.
5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestä- misvelvollisuuden perusteella
Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kun- nan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta kuntayhtymä tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä mitä palveluita ky- seinen sopimus koskee.
6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen
Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kuntayhtymä.
Kiinteistöittäisen keräyksen alue osoitetaan kartalla. Keräyksen piiriin kuuluu automaat- tisesti asemakaava-alueet (sis. myös ranta-asemakaavat), kartalla rasteroitujen yleisten teiden ja katujen varret sekä niiltä lähtevät alle kilometrin mittaiset muut tiet. Lisäksi keräykseen kuuluvat rasteroiduilta alueilta lähtevät yli kilomerin pituiset tiet, joiden varressa on vähintään kolme asuntoa kilometrillä.
Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä ja ilmoit- tamalla liittymisestä kuntayhtymälle. Kiinteistön haltija tilaa samalla kiinteistölle kun- tayhtymältä näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastioiden tyhjentämisen ja jät- teenkuljetuksen.
7 § Kiinteistökohtainen jäteastia
Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjes- tää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat.
Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan.
8 § Yhteisen jäteastian perustaminen
Saman tien varressa sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisastian (ns. kimppa-astia) käytöstä, kun kulkureitin varrella kodista yhteiskeräysastialle ei ole aluekeräysastiaa. Kiinteistön etäisyys sen käyttämästä yhteisastiasta voi olla taajamassa enintään kaksi kilometriä ja taajaman ulkopuolella enintään kymmenen kilometriä.
Kutakin polttokelpoisen jätteen yhteisastiaa käyttävällä henkilöllä on oltava vakituisessa asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä käytössään polttokelpoisen jätteen astiatilavuutta vähintään 40 litraa neljää (4) viikkoa kohden, kompostoivalla henkilöllä 30 litraa neljää
(4) viikkoa kohden ja kullakin vapaa-ajan asunnolla 40 litraa (4) viikkoa kohden ja kom- postoivalla vapaa-ajan asunnolla 30 litraa neljää (4) viikkoa kohden.
Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kun- tayhtymälle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöis- tä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua yhteisastian käyttöön, mikäli käy- töstä aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle tai roskaantumista.
Kompostointialennuksen myöntämisen perusteena on kaikkien kimppa-astian käyttäjien hyväksytyt kompostointi-ilmoitukset.
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen keräykseen so- veltumattomien jätteiden kuljettaminen
Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin tai ekopisteisiin, on toimitettava kuntayhtymän osoit- tamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse.
Kuntayhtymä voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näis- tä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumat- tomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta kuntayhtymän osoittamaan paikkaan.
10 § Liittyminen alueelliseen keräykseen
Kiinteistöt, joita ei ole liitetty kiinteistön haltijan toimesta kiinteistöittäiseen keräykseen, liitetään kuntayhtymän toimesta aluekeräysastioiden käyttäjiksi.
Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttokelpoista jätettä ei tule varas- toida kiinteistöllä pidempään kuin kaksi viikkoa kesäaikana, neljä viikkoa talviaikana ja kompostoivilla kiinteistöillä kahdeksan viikkoa.
11 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kuntayhtymän osoittamiin paikkoihin.
Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kuntayhtymän järjestämät vas- taanottopaikat, kuten jäteasemat, aluekeräysastiat ja ekopisteet. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin.
Lista kuntayhtymän osoittamista vastaanottopaikoista on saatavana soitteesta: xxx.xxxxxx.xx.
Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitä- jän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.
Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vas- taanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanot- topaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamas- ta sinne soveltumatonta jätettä.
3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 12 § Erikseen lajiteltavat jätelajit
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskunta- jätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet, vaaralliset jätteet, polttokelvottomat jät- teet ja erityisjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimit- tamisesta.
Erikseen lajiteltavat jätelajit toimitetaan jätteen haltijan toimesta kuntayhtymän tai tuottajayhteisön osoittamaan keräykseen.
13 § Polttokelpoinen jäte
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrä- tystä varten lajiteltu jäte laitetaan polttokelpoisen jätteen jäteastiaan. Polttokelpoiselle jätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaa- rallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, kuten me- tallia ja lasia.
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käy- tössään polttokelpoiselle jätteelle tarkoitettu jäteastia kiinteistön itse järjestämänä.
14 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot, akut, sähkölaitteet ja pakkausjäte) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilli- set juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.
Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet ja polttokelvottomat jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvussa 10 annettu- jen määräysten mukaisesti.
Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kuntayhtymän osoittamaan vastaanottopaikkaan.
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumi- sessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti.
Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syn- tyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja pur- kujätteet toimitetaan kuntayhtymän osoittamaan vastaanottopaikkaan.
4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 15 § Kompostointi
Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, ra- kennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa tervey- delle, ympäristölle tai naapurille. Ellei muissa kunnallisissa määräyksissä muuta säädetä, kompostori on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän tontista rajasta (naapurin luvalla lähemmäksi) ja 15 metrin päähän kaivosta tai vesialueesta. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jä- tettä.
Kompostori voi olla myös useamman huoneiston/kiinteistön yhteinen. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö. Yhteisen kompostorin perustamisessa noudatetaan soveltuvin osin 8 §:n määräyksiä.
Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Elintarvikejätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kuntayhtymälle.
Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 32 §:ssä tarkoi- tettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetus- sa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jon- ka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukai- sesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostoin- tiaika on vähintään yksi vuosi.
Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajä- tettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.
Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta nou- dattaen.
16 § Jätteen hävittäminen polttamalla
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista polttamista tai jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.
Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puhdasta ja kuivaa puujätettä.
Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puhdasta ja kuivaa puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä haitallisista aineista vapaata (kierrätykseen kelpaamatonta) paperia, pahvia ja kartonkia mm. sytykkeenä. Muiden jätteiden, kuten muovin polttami- nen kiinteistöjen tulipesissä on kielletty.
Polttaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle eikä naapurustolle savu-, noki-, haju- tai ter- veyshaittaa.
17 § Jätteen hautaaminen
Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.
Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla.
18 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa
Omassa asumisessa syntyvän puhtaan tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen ja kerta- luontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa- ainesten käyttöä. Lisäksi hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin etukäteen ympäristösuojeluviranomaiselle, joka tarkastaa ilmoituksen pohjalta onko jätteen hyö- dyntäminen maanrakentamisessa kussakin tapauksessa mahdollista.
5 Luku Jäteastiat
19 § Jäteastiatyypit
Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuolto- määräysten mukaista jätteiden keräämistä varten.
Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiin- teistöllä syntyvää jätemäärää. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita.
Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää ainoastaan koneel- lisen kuormauksen kestäviä seuraavanlaisia jäteastioita:
1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varus- tettuja jäteastioita (jotka ovat 1.1.2015 voimassa olleiden standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN 840-3 ja SFS-EN 840-1 mukaisia);
2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jät- teet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan;
4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäte- autoon kiinteistöllä;
5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita.
Jätesäkkejä eikä jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäi- sessä jätteenkuljetuksessa pääasiallisena keräysvälineenä. Mikäli jätesäkkiä käytetään tilapäisenä keräysvälineenä, on jätteenhaltijan huolehdittava sen turvallisuudesta ja ympäristön siisteydestä. Säkki ei saa sisältä pistäviä tai viiltäviä esineitä.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntayhtymä voi hyväksyä kiinteistökohtai- sesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäris- tölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Kaikkien jäteastioiden on kestettävä koneellinen kuormaus.
Elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.
20 § Jäteastian merkitseminen
Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on merkittävä jätteen haltijan yhteystiedoilla.
21 § Jäteastioiden täyttäminen
Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.
Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.
Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin pyörällisiin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään 60 kg. Poikkeustilanteissa käytettävä jätesäkki saa painaa enintään 15 kg. Koneellisesti kuormattaviin kontteihin jätettä saa laittaa 100 kg/m3. Muiden keräysvälineiden osalta painorajat määräytyvät kuormausolosuhteista riippuen jätehuollon toteuttajan kanssa tehtävällä sopimuksella.
Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Tämä koskee aino- astaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätteen on tässäkin ta- pauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteis- töittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.
Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan.
Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.
Polttokelpoisen jätteen jäteastiaan ei saa laittaa:
• polttokelvotonta jätettä, kuten lasia, metalli, keramiikkaa, hiekoitushiekkaa, tuhkaa, katkomatonta pitkää nauhamaista jätettä kuten kuormaliinoja, joustinpatjoja
• palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä
• vaarallisia jätteitä
• lääkkeitä
• erityisjätteitä
• aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
• aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
• nestemäisiä jätteitä
• hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia
• suuria määriä rakennus- ja purkujätettä
• suuria määriä puutarhajätettä tai risuja
• käymäläjätteitä
Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa polttokelpoisen jätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.
22 § Tyhjennysvälit
Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetuksel- le, kuitenkin vähintään seuraavasti:
Jätelaji | Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18- 40) | Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41- 17) |
Polttokelpoinen jäte | 2 viikkoa | 4 viikkoa |
Polttokelpoinen jäte, jos kiinteistöllä kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti | 8 viikkoa* | 8 viikkoa* |
* Elintarvikejätteen kompostoinnista tehdään ilmoitus, jos kiinteistö haluaa polttokel- poisen jätteen jäteastian tyhjennettäväksi kahdeksan viikon välein.
Vapaa-ajan kiinteistöjen jäteastiat on tyhjennettävä käyttöoloaikana näiden jätehuolto- määräysten tyhjennysvälien mukaisesti.
Satunnaisessa käytössä olevien vapaa-ajan kiinteistöjen jäteastialle on tilattava tyhjen- nys jätemäärästä riippumatta siten, että jäte ei ole astiassa jätehuoltomääräysten mu- kaista tyhjennysväliä pidempää aikaa.
Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi voidaan asiakas velvoittaa siirtymään tiheämpään jäteastian tyhjennysrytmiin.
Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytyslaittein varustetut seka- tai biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai terveydelle haittaa.
Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten jäteastioiden käyttö ei oikeuta tyhjennysväli- en pidennykseen.
23 § Kunnossapito ja pesu
Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa.
6 Luku Jätteen keräyspaikat
24 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset
Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka. Keräys- paikka tulee valita siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä tyhjentäjälle.
Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, por- rasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varus- tettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.
Jäteastiat on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle, kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni.
Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat.
Alueiden ja siirtoväylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kulje- tusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Siirtoväylän kaltevuu- den ylittäessä 1:10, on kiinteistön haltijan huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet ja rakenteet.
Keräyspaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asunto- jen ikkunoista. Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.
Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkulje- tuksessa.
Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista. Mikäli keräyspaikka on pistotien päässä, keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla raskaalle ajokalustolle riittävän laaja ja kantava kääntöpaikka.
Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteet- tömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijait- sevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteis- töllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamis- mahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen.
25 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen
Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on jätteenkuljettajalle luovutettava avain lukittuun tilaan. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuk- sista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.
26 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat
Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä kuntayh- tymän, tuottajien että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspai- koilla, kuten polttokelpoisen jätteen aluekeräysastioilla sekä ekopisteillä.
Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepis- teellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle.
Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaa- valla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot.
7 Luku Jätteenkuljetus
27 § Kuormaaminen
Jätteiden kuormaaminen on sallittu arkisin kello 6 – 22 sekä poikkeuksellisesti lauantai- sin kello 8 – 18 ja pyhäpäivinä kello 9 – 18.
Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kulje- tusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheu- tua roskaantumista eikä ympäristö- tai terveyshaittaa.
28 § Kuljettaminen
Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kul- jetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa.
Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.
Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana.
Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa kuljetuksen ajaksi, jos niiden sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle.
Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mah- dollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee myös asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista.
29 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljettajan on luovutettava jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäin eritellyt tyh- jennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle pyydettäessä jätehuoltoviranomaisen edellyttä- män aikataulutuksen mukaisesti. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jätease- tuksen 26 §:ssä.
Tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Jätehuoltoviranomainen ylläpitää kuljetusrekisteriä, jonne edellä mainitut tiedot merki- tään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen.
30 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat
Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kuntayhtymän osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjättei- den osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan tuotta- vastuuasetuksen mukaisen keräyksen alkaessa.
Lista kuntayhtymän osoittamista vastaanotto- ja käsittelypaikoista on saatavana soit- teesta: xxx.xxxxxx.xx.
Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina au- kioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.
Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kysei- sen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi.
Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa polttokelpoisen jätteen seassa sellai- sia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.
31 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää kiinteistön haltijan aloitteesta mää- räajaksi ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä loma- matkan tai muun syyn vuoksi korkeintaan neljän kuukauden ajaksi yhden kalenteri vuo- den aikana. Keskeytyksestä on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen sen toivottua alkamisajankohtaa.
Keräysvälineiden tyhjennysrytmimuutos voidaan ottaa huomioon viikon kuluttua siitä kun kiinteistön haltija on ilmoittanut muutoksesta kuntayhtymälle.
Keskeytyksen aikana kiinteistöä ei saa käyttää asumiseen. Muun kiinteistön tai laitoksen osalta toiminnan tulee olla keskeytyneenä, ellei kyseessä ole kelirikon tmv. syyn vuoksi tehtävä väliaikainen keskeytys.
Jäteastian on oltava kokonaan tyhjä jätteestä koko keskeytyksen ajan. Jäteastia on tyh- jennettävä jätemäärästä riippumatta ja tarpeen mukaan pestävä ennen jätteenkuljetta- misen keskeyttämistä.
Yli neljän kuukauden keskeytykset edellyttävät aina poikkeamista näistä jätehuoltomää- räyksistä. Poikkeamista haetaan kirjallisesti perusteluineen jätehuoltoviranomaiselta.
Poikkeamisilmoitus hyväksytään todistuksen mukaiseksi ajanjaksoksi. Todistuksesta xx- xxx käydä ilmi väestötiedoista poikkeava asuinkiinteistön tyhjillään olo.
Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää aina poikkeamista jätehuoltomääräyksistä.
8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet
32 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesi- liete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin.
Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.
Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjen- nettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.
Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.
Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Fosfo- rinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa.
Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.
Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuol- torekisteriin.
Jätevesilietteet umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava lähimmälle lietteitä vastaanottavalle jätevedenpuhdistamolle.
33 § Lietteiden omatoiminen käsittely
Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etu- käteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.
Xxxxxx asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkki- stabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmis- teista (24/2011).
Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvän nestemäisen liet- teen sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi. Mikäli kiinteistöllä on käytössään paineellinen vesi, nestemäisen lietteen kompostointi on mahdollista vain, jos jätehuoltoviranomai- nen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jätehuoltomääräyksistä. Jätehuoltomääräyk- sistä voidaan poiketa, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle ja ympäristönsuojelu- viranomainen puoltaa luvan myöntämistä.
Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 15 §:n mukaisesti.
Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 50 litraa vuodessa.
Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 15 §:n mukaisesti kiinteistöllä.
Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 15 §:n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.
Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.
9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 34 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajit- telusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jäte- lajien keräämistä varten.
Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.
Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Mo- nipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.
Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa näiden jätehuoltomäärä- yksien 17 §:ssä jätteen arvioituun syntymäärään perustuvin edellytyksin.
Yli 300 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomai- selle ja jätehuoltoviranomaiselle. Yli 5000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jä- tehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeis- tään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.
35 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla
Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.
Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.
10 Luku Vaaralliset jätteet, erityisjätteet ja polttokelvottomat jätteet 36 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto
Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.
Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitet- tuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran kahdessa vuodessa.
Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.
Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava kuntayhtymän niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralli- set jätteet on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejät- teet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämises- tä kuntayhtymän kanssa.
Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeino- toiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.
Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukä- teen vastaanottajan kanssa.
Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9
§:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.
37 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä
Muilla kuin omakotikiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee ta- pahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.
Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoite- tuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu.
Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiin- teistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.
38 § Erityisjätteet
Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioi- hin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toi- menpiteet.
39 § Polttokelvoton jäte
Polttokelvottomat jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.
Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat polttokelvottomat jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran kahdessa vuodessa.
40 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet
Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää.
Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.
11 Luku Muut määräykset
41 § Tiedottamisvelvoite
Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjes- telyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä sovelle- taan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.
42 § Jätehuoltomääräysten valvonta
Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat kuntayh- tymän alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueen ELY-keskus. Jätehuol- tomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomää- räysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus.
Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilan- teen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa keho- tusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille.
43 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.
Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjes- tämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaan- tumista.
44 § Voimaantulo
Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.10.2015 ja niillä kumotaan:
• 1.7.2012 voimaan tulleet Lapin Jätehuolto kuntayhtymän jätehuoltomääräykset
45 § Siirtymäsäännökset
• Pakkausjätteiden tuottajavastuuta koskevat määräysten astuvat voimaan kaikilta osin 1.1.2016.
2 Yleinen osa
Tämä luku on yleinen informatiivinen lukunsa, joka ei sellaisenaan sisällä sitovia jäte- huoltomääräyksiä, kuten luku 1 Kunnalliset jätehuoltomääräykset. Tässä luvussa tuo- daan kansankielisemmin esille osa kyseisistä määräyksistä ja periaatteista, kun taas var- sinaiset jätehuoltomääräykset luvussa 1 ovat suoraan lainsäädäntöä täsmentäviä mää- räyksiä. Lisäksi tässä luvussa annetaan neuvontaa ja tietoa jätehuollosta.
2.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?
Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikal- liset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräykset antaa Lapin Jätehuolto kun- tayhtymä, joka toimii kuntayhtymä alueella jätehuoltoviranomaisena.
Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kun- nassa. Jätehuoltomääräyksissä muodostetaan normi siitä, miten kiinteistöt toimivat ja miten jätteet kuljetetaan. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, kerää- mistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä.
Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomäärä- ykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, kuten asuinkiinteistöjä, sekä palvelulaitoksia. Siten kaikkien kuntalaisten, asumiseen ja julki- seen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.
Elinkeinotoiminnan jätteiden osalta jätehuoltomääräyksiä sovelletaan silloin, jos elinkei- notoiminnan jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoi- minnan harjoittajan pyynnöstä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla.
Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Lisäksi jätteitä tulee lajitella kerätä erikseen tarvittavissa määrin. (Jätelaki 13 ja 15 §).
2.2 Etusijajärjestys
Jätelaki velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntynyt jäte on puolestaan ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrä- tettävä. Jos kierrättäminen ei ole mahdollista jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, ku- ten energiantuotannossa. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli esimer- kiksi sijoittaminen kaatopaikalle.
Etusijajärjestystä noudatetaan kuitenkin siten, että saavutetaan kokonaisuutta arvioiden jätelain tarkoituksen kannalta paras lopputulos. Siksi vaihtoehtojen, kuten käsittelyjär- jestelmien, vertailu elinkaaritarkastelun avulla on tärkeää, jota etusijajärjestyksen toteu- tumisen hyödyt voidaan saavuttaa. Elinkaaritarkastelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristönäkökulmat sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset.
Jätehuoltomääräyksissä etusijajärjestyksen toteutumista edistetään esimerkiksi anta- malle lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita erilaatuisille jätteille. Etusijajärjestyksen toteu- tumista edistetään myös toimittamalla käytöstä poistetut käyttökelpoiset kalusteet, vaatteet ja muut kodin tavarat toimijoille, joiden kautta ne päätyvät uudelleenkäytettä- viksi.
2.3 Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto
Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätelain nojalla yhdyskuntajätteet, jotka syntyvät asumisessa sekä esimerkiksi koulutuslaitoksissa, sosiaali- ja terveyspalve- luissa sekä julkisessa hallinnossa. Kunnalla on velvollisuus järjestää näiden toimintojen jätehuolto. Kunnan vastuulla on siis järjestää tällaisten jätteiden keräys, kuljetus ja käsit- tely.
Perusperiaatteena on, että jätteenkuljetus tapahtuu kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanotto- eli keräyspaikasta, johon sijoitetaan tarpeelliset jäteastiat.
Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä kunnan järjestämä jät- teenkuljetus lukuun ottamatta sako- ja umpikaivolietteitä. Kunnan järjestämä jätteen- kuljetus tarkoittaa sitä, että jätteenkuljetuksen kilpailuttaa ja tilaa kiinteistölle Lapin Jätehuolto kuntayhtymä.
Lietteiden osalta näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä kiinteis- tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistön haltija vastaa lietteenkuljetuksen tilaamisesta kiinteistölle.
Jäte kuljetetaan kuntayhtymän osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen se siirretään käsitte- lyyn. Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten keräyspaperi ja pakkausjätteet, toimitetaan tuottajien osoittamiin paikkoihin.
Polttokelpoinen jäte toimitetaan käsiteltäväksi Laanilan ekovoimalaitokseen.
2.4 Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen
Jätehuollon viranomaistehtäviä näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella hoitaa eli jätehuoltoviranomaisena toimii Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Jätehuoltoviranomai- sen tehtäviin kuuluvat:
• yleisten jätehuoltomääräysten antaminen
• jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset
• jätetaksan hyväksyminen
• jätemaksupäätökset ja maksujen perintä
• jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset
• jätteenkuljetuksen seuranta
• jätteenkuljetusrekisterin pitäminen
• yhdyskuntajätehuollosta poikkeamispäätökset (JL 42 §)
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat:
• valvoa jätelain noudattamista
• antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikai- semiseksi
• liittää valvontamääräykseen tehoste kuten uhkasakko
• tehdä päätökset valvonta-asioissa
• käsitellä sille kuuluvat ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista
Jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät, kuten jätteiden käsittelyn jär- jestäminen, on annettu Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle. Kuntayhtymän tehtävinä ovat:
• hyötyjätteiden ja yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen ja alueellinen keräys
• jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa
• vaarallisten jätteiden vastaanotto
• käsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittely- palveluiden hankkiminen
• jäteneuvonta ja tiedotus
2.5 Jätteiden keräys
Kiinteistön haltijan on jätelain mukaan järjestettävä kiinteistölle keräyspaikka jätteiden keräämistä varten. Keräyspaikalle sijoitetaan tarvittavat jäteastiat. Lähtökohtaisesti jä- teastioiden sijoituspaikka on kiinteistökohtainen. Kiinteistöt voivat sopia myös yhteisen keräyspaikan käyttämisestä. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on jätelain mukaan luovutettava kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Näissä jätehuol- tomääräyksissä määrätään, milloin ja miten jätelaji on luovutettava kunnan jätehuolto- järjestelmään.
Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä tulee olla käy- tössään polttokelpoisen jätteen jäteastia. Kierrätys- ja hyödyntämiskelpoiset jätelajit lajitellaan erikseen ja toimitetaan kuntayhtymän tai tuottajan järjestämään hyötyjättei- den keräyspisteeseen. Listaa yleisistä hyötyjätteiden vastaanottopaikoista pidetään yllä osoitteessa xxxxxxxxx.xxxx.
Jäteasetuksessa (10 §) annetaan määräyksiä jäteastioiden sijoittamiseen, käyttämiseen ja merkitsemiseen liittyen. Jäteastioiden sijoittamisesta päätettäessä on otettava huo- mioon rakentamismääräyskokoelma, kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusnä- kökohdat.
Kiinteistön keräyspaikkaan eli jäteastioiden sijoituspaikkaan tulee olla esteetön pääsy. Jäte tulee aina pystyä kuormaaman turvallisesti eikä jäteastioiden käytöstä tai tyhjentä- misestä saa aiheutua loukkaantumisen vaaraa tyhjentäjälle tai astian käyttäjälle. Keräys- paikassa tulee olla riittävä määrä jäteastioita, kuten kannellisiä säiliöitä tai syväkeräys- säiliötä, ja niiden tulee soveltua niihin kerättävälle jätelajille. Jäteastia pitää pystyä aina sulkemaan, eikä sen käytöstä saa aiheutua ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hygieenistä haittaa. Jäteastiat on puhdistettava säännöllisesti ja toisaalta on huolehdit- tava, ettei jätteiden sijoittaminen niihin riko tai tarpeettomasti likaa astiaa.
2.6 Jätteiden kuljetus
Yhdyskuntajätteet kuljetetaan joko kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kuntayhtymä huolehtii jätteenkuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta alueittain, tai kiin- teistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kiinteistön haltija huolehtii jätteenkuljettajan valitsemisesta ja kilpailuttamisesta. Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus kiinteiden yhdyskun- tajätteiden osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus on käytössä soveltamisalueella lietteiden osalta.
Vain jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettaja voi toimia jätteenkuljettajana. Kuljettajan on pyynnöstä esitettävä jätteenkuljetuksen tilaajalle voimassa ole ote jätehuoltorekiste- ristä.
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa (kiinteät yhdyskuntajätteet) kunta vastaa tilaajana siitä, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin.
Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa (lietteet) kiinteistön haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin.
Vaarallista jätettä, kiinteistökohtaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietet- tä, rakennus- ja purkujätettä tai pilaantuneita maa-aineita kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteenkuljetuksen aikana ja se luovute- taan jätteen vastaanottajalle. Jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjan laatimisesta, jos jäte noudetaan kotitaloudesta. Muussa tapauksessa siirtoasiakirjan laatiminen on jät- teen haltijan vastuulla. Sisältövaatimukset siirtoasiakirjalle annetaan jäteasetuksen 24
§:ssä.
Siirtoasiakirjaa ei vaadita siinä tapauksessa, että asuinkiinteistön haltija tai pienimuotois- ta urakkaa tekevä rakentaja kuljettaa kotitalouden rakennus- ja purkujätteitä omatoimi- sesti vastaanottopaikkaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.
2.7 Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuulu- vat lietteet
Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökoh- taisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerättäviä jätevesiä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta.
Kuten asumisessa syntyvät lietteet, myös esimerkiksi kunnan ja seurakunnan leirikeskuk- sissa ja hoitokodeissa syntyvät lietteet, kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvolli- suuden piiriin.
Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toiminnasta ja puhdistustehosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (myöhemmin haja-asutuksen jätevesiasetuksessa) (209/2011).
Asetuksessa annetaan lietteenpoistolle erityyppisistä laitteistoista vähimmäistyhjennys- välit, joihin näissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset lietteenpoistosta perus- tuvat. On tärkeää noudattaa laitteiston valmistajan antamia ohjeita esimerkiksi näissä jätehuoltomääräyksissä annettuja velvoitteita useammin tapahtuvasta lietteen poistos- ta.
2.8 Elinkeinotoiminnan jätehuolto
Elinkeinotoiminnan jätehuollosta ei enää määrätä uuden jätelain voimaantulon myötä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä yhtä kattavasti kuin ennen. Jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoimintaa siltä osin kuin niissä määrätään jätehuollon teknisistä vaa- timuksista, kuten jäteastioiden sijoittamisesta sekä ajankohdista, jolloin jäteastioita voi arkisin ja viikonloppuisin tyhjentää.
Mikäli elinkeinotoiminnan harjoittajan liikehuoneistossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, kos- kevat näissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset elinkeinotoiminnan harjoitta- jaa täysimääräisesti.
Elinkeinotoiminnan harjoittaja voi pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnalli- sessa jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella esimerkiksi yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Tällöin jätehuol- tomääräykset koskevat elinkeinotoiminnan harjoittajaa niiltä osin kuin asiasta on sovittu elinkeinotoiminnan harjoittajan ja kuntayhtymän välillä.
2.9 Tuottajavastuu
Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen ammattimaisella valmistajalla ja maahan- tuojalla sekä pakkausten osalta tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahan- tuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjes- tämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn.
Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat sähkölaitteet, keräyspaperi, romuajoneuvot, ajo- neuvojen renkaat, akut ja paristot sekä pakkaukset.
Pakkausjätteiden tuottajavastuu laajenee täydeksi 1.1.2016. Jätelain muutoksen ja val- tioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä tultua voimaan pakkausjätteet käsitellään tuottajan järjestämässä jätehuollossa. Tuottajalla on velvollisuus järjestää käytöstä poistetuille pakkauksille alueellisia keräyspaikkoja. Halutessaan tuottajalla on lisäksi oikeus järjestää kiinteistöittäistä kuljetusta. Kunnalla on oikeus järjestää täyden- tävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja alueellisia keräyspaikkoja pakkausjätteelle.
Jätehuoltomääräyksissä annetaan edelleen pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliske- räysvelvoitteita täydentämään tuottajan järjestämää jätehuoltoa ja tehostamaan käy- töstä poistettujen pakkausten kierrättämistä. Vaikka kunta huolehtisi pakkausjätteiden täydentävästä keräyksestä, käsitellään pakkaukset tuottajan järjestelmissä.
Keräyspaperin osalta tuottajan tulee järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksu- ton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin pientalo- tai haja-asutusalueella. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastiat paperinkeräystä varten ja järjestää niille sijoitus- paikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja, mutta nämä voivat halutessaan liittyä tuottajan järjestämään paperinkeräykseen järjestämällä kiin- teistölle keräyspaperin keräyspaikan. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys jär- jestetään alueellisissa keräyspisteissä.
2.10 Vaaralliset jätteet
Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä. Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat:
• paristot
• erilaiset akut ja laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä
• loisteputket, elohopealamput ja energiansäästölamput
• sähkö- ja elektroniikkaromu
• maalit, lakat, liimat ja liuottimet
• eräät puhdistusaineet
• kyllästetty ja käsitelty puu
• torjunta-aineet
• jäteöljyt ja öljyiset jätteet
• lääkejätteet
Vaarallisista jätteistä paristot ja akut, loisteputket, elohopealamput, energiansäästölam- put sekä osa sähkölaitteista ovat tuottajavastuunalaisia jätteitä. Ne toimitetaan tuotta- jan tai jakelijan keräykseen.
Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa tai muihin aineisiin tai jätteisiin. Ne toimite- taan niille erikseen järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet on pakattava tiiviisti kestäviin astioihin. Pakkauksesta tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi sekä sen ominaisuudet.
2.11 Rakennus- ja purkujäte
Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä. Etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollisimman suuri osa rakennustyömailla erotettavissa olevista käyttö- kelpoisista esineistä ja aineista, kuten ovista ja saniteettikalusteista, on pyrittävä käyt- tämään uudelleen. Tavoite mahdollisimman pienestä ja haitattomasta jätemäärästä koskee myös rakennus- ja purkujätettä. Vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja pur- kujätteestä on tavoitteena hyödyntää muuten kuin energiana tai polttoaineen valmis- tuksessa vuonna 2020.
Jotta mahdollisimman suuri osa rakennus- ja purkujätteistä päätyisi kierrätettäväksi, tulee rakennustyömaalla lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit:
• betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
• kipsipohjaiset jätteet
• kyllästämättömät puujätteet
• metallijätteet
• lasijätteet
• muovijätteet
• paperi- ja kartonkijätteet
• maa- ja kiviainesjätteet
Rakennustöiden yhteydessä voi syntyä vaarallisiin jätteisiin kuuluva asbestijätettä, joka on kerättävä aina erikseen ja kuljetettava sille erikseen määrättyihin paikkoihin tiiviissä astioissa.
Jos asuinkiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätteenkuljetuk- sesta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.
2.12 Roskaantumisen ehkäisy
Jätelaissa säädetään roskaamiskielto eli kielto jättää ympäristöön jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Ympäristöön ei saa jättää sinne kuulumattomia tavaroita.
Siivoamisvelvollinen on ensisijaisesti roskaaja. Mikäli roskaaja laiminlyö siivoamisvelvol- lisuutensa, siivoamisvelvollinen riippuu toiminnasta, jonka johdosta roskaantuminen on tapahtunut. Tarkemmat määräykset toissijaisesta siivoamisvelvollisuudesta ovat jätelain 74 §:ssä, josta ne voi tarkistaa. Siivoamisvelvollisuus on esimerkiksi tien pitäjällä, jos roskaantuminen on aiheutunut tien käyttämisestä. Asemakaava-alueella toissijainen siivoamisvelvollisuus on alueen haltijalla, mikäli se ei jätelain mukaan kuulu muulle ta- holle.
Roskaantumisen ehkäisemiseksi eri toimintojen yhteyteen on varattava tarpeeksi jättei- den jäteastioita sekä muita jätehuollon palveluita. Esimerkiksi virkistykseen käytettävän alueen haltijan on järjestettävä riittävät jätehuollon palvelut kyseiselle alueelle. On huomattava, että roskaantumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteita annetaan myös muussa lainsäädännössä, esimerkiksi yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa.
2.13 Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset
Jätelain tuomat suurimmat muutokset ovat käsitteistö, etusijajärjestys, määräysvallan rajaaminen elinkeinotoiminnan jätteeseen liittyvien määräysten osalta, järjestämisvel- vollisuuden laajeneminen koskemaan kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulu- tustoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä, kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämis- velvollisuus ja pakkausjätteiden jätehuollon siirtyminen tuottajien vastuulle.
Jätehuoltomääräysten käsitteistö on jätelain 646/2011 mukainen.
Jätteen energiahyödyntäminen polttamalla eli jätteen polttoon siirtyminen kokonaan kuntayhtymän alueella 1.10.2015 alkaen asettaa erilliskeräysvelvoitteita, jotka on huo- mioitu näissä jätehuoltomääräyksissä. Lasi, metalli ja polttokelvoton jäte tulee erilliske- rätä kiinteistöllä ja toimittaa niille osoitettuun paikkaan määräysten mukaisesti 1.10.2015 alkaen.
Jätehuoltomääräyksissä on tarkemmin määritelty mitkä pykälät ja momentit koskevat elinkeinotoiminnan jätettä.
Jätehuoltomääräykset koskevat kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoi- minnassa syntyvää yhdyskuntajätettä ja mahdolliset eritysvelvoitteet on mainittu xxxx- xxxx.
Jätehuoltomääräyksissä määrätään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvolli- suudesta.
Pakkausjäteasetus tuo mukanaan erilliskeräysvelvoitteita, jotka on huomioitu näitä jäte- huoltomääräyksiä laatiessa. Pakkausjätteiden tuottajavastuuta koskevat määräysten astuvat voimaan kaikilta osin 1.1.2016.
Jätehuoltomääräyksiin on lisätty luku 2 Yleinen osa, jossa määräyksiä ja periaatteita tuodaan informatiivisesti esille.
2.14 Lisätietoa
Jätehuoltoa säätelevä lainsäädäntö:
Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa xxx.xxxxxx.xx.
Alla luettelo keskeisimmistä jätehuoltoa ja jätehuoltomääräysten alaa koskevista laeista, asetuksista ja valtioneuvoston päätöksistä:
• Jätelaki 646/2011
• Jäteasetus 179/2012
• Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013
Lisätietoa jätehuollosta asuinkuntasi alueella:
• Lapin jätehuolto kuntayhtymä