TYÖEHTOSOPIMUS

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia:

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2012

- Luottamusmiessopimus 3.3.2010

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.3.2003

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittanutta liittoa ja Airpro Oy:tä.

4 § Työrauhavelvoite

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta.

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai liitteiden muuttamista.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Osapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin työsopimuslain mukainen. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä työsopimuksessa koeaika saa kuitenkin olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

3. Työsuhteissa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisai- koja.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkka määräytyy kuukausipalk- kana tai tuntipalkkana.

2. Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskentelyaika 31.1.2016 alkaen.

Palkkataulukot

1.6.2014 alkaen

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2233,95	13,14
1-3 vuotta	2384,23	14,02
3-6 vuotta	2456,64	14,45
6-10 vuotta	2534,10	14,91
yli 10 vuotta	2617,30	15,40

1.12.2014 alkaen

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2237,30	13,16
1-3 vuotta	2387,81	14,05
3-6 vuotta	2460,32	14,47
6-10 vuotta	2537,90	14,93
yli 10 vuotta	2621,23	15,42

1.6.2015 alkaen

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2246,25	13,21
1-3 vuotta	2397,36	14,10
3-6 vuotta	2470,16	14,53
6-10 vuotta	2548,05	14,99
yli 10 vuotta	2631,71	15,48

1.12.2015 alkaen

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2249,62	13,23
1-3 vuotta	2400,96	14,12
3-6 vuotta	2473,87	14,55
6-10 vuotta	2551,87	15,01
yli 10 vuotta	2635,66	15,50

8 § Erilliset lisät

1. Vuorotyölisä

Mikäli työ joudutaan jakamaan vuorotyöksi, voidaan sen ajat työnte- kijän kanssa sopia paikallisesti.

Iltavuoron tunneilta maksetaan lisää, jonka suuruus on 15 % työnte- kijän taulukkopalkasta ja yövuoron tunneilta 30 % työntekijän taulukkopalkasta.

2. Ilta- ja yötyölisä

Muussa kuin vuorotyössä suoritetaan ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

Klo 17.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 30 % taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina klo 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta. Lauantaisin sekä pyhien aattoina klo 18.00 ja

24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Joulupäivänä klo 00- 24 tehdystä työstä maksetaan pyhätyön lisäksi joulutyölisä, jonka suuruus on 100 % työtunnilta laskettuna työntekijän taulukkopalkasta.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

9 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain mukaan noudattaen jaksotyöaikaa siten, että säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikko- jaksossa tai 120 tuntia 3-viikkojaksossa.

2. Työpäivän katkaisee enintään 1 tunnin mittainen ruokailutauko, ellei työntekijän kanssa paikallisesti muuta sovita.

3. Viikoittaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenteri- vuorokausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vähintään 4 ja 3-viikkojaksossa 6 vapaapäivää.

4. Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).

10 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia 3-viikkojaksossa, 80 tuntia 2-viikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajanlyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä ja työajanlyhennystä kertyy hänen tekemänsä säännöllisen työajan ja kokoaikaisen työajan suhteessa. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan myös osa-aikaeläkeläisiä ja erikseen töihin kutsuttavia työntekijöitä.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti.

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

	työtuntimäärä	lyhennys
vähintään	94 h	8 h	eli	1	päivä
	188 h	16 h	eli	2	päivää
	283 h	24 h	eli	3	päivää
	377 h	32 h	eli	4	päivää
	471 h	40 h	eli	5	päivää
	565 h	48 h	eli	6	päivää
	660 h	56 h	eli	7	päivää
	754 h	64 h	eli	8	päivää
	848 h	72 h	eli	9	päivää
	942 h	80 h	eli	10	päivää
	1036 h	88 h	eli	11	päivää
	1131 h	96 h	eli	12	päivää
	1225 h	104 h	eli	13	päivää
	1319 h	112 h	eli	14	päivää
	1413 h	120 h	eli	15	päivää
	1508 h	128 h	eli	16	päivää
	1602 h	136 h	eli	17	päivää
	1696 h	144 h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

	työtuntimäärä	lyhennys
vähintään	90 h	8 h	eli	1	päivä
	180 h	16 h	eli	2	päivää
	270 h	24 h	eli	3	päivää
	360 h	32 h	eli	4	päivää
	447 h	40 h	eli	5	päivää
	537 h	48 h	eli	6	päivää
	627 h	56 h	eli	7	päivää
	717 h	64 h	eli	8	päivää
	807 h	72 h	eli	9	päivää
	893 h	80 h	eli	10	päivää
	983 h	88 h	eli	11	päivää
	1073 h	96 h	eli	12	päivää
	1163 h	104 h	eli	13	päivää
	1253 h	112 h	eli	14	päivää
	1340 h	120 h	eli	15	päivää
	1430 h	128 h	eli	16	päivää
	1520 h	136 h	eli	17	päivää
	1610 h	144 h	eli	18	päivää
	1696 h	152 h	eli	19	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hal- lituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hal- lituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheut- tama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvolli- suus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamis- tavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Yllämainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.

Jos työntekijä sairastuu ennen lyhennysvapaata, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sai- rasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma siten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myö- hemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden (5) päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnte- kijälle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijärjestelmässä

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka keskituntiansion mukaan (8 h/pv). Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajanlyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Erikseen kutsuttaville työntekijöille maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus vuosityöajan lyhentämisestä 13 § 2. kohdan mukaisesti, mutta laskentajaksona käytetään koko kertymävuotta. Korvaus maksetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

11 § Työtuntijärjestelmä

1. Työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Työntekijälle on varattava mahdol- lisuus ruokailuun.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.

Jos työnantaja joutuu sairauden tai muun pakottavan syyn takia vaihtamaan työvuoron, maksetaan työntekijälle suunnitellun työvuoron mukaiset tunnit, lisät ja korvaukset kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään toteutuneen työvuoron tunteja, lisiä ja korvauksia.

Työnantajan suostumuksella työntekijät voivat vaihtaa työvuoroja keskenään.

12 § Yli-, hätä-. sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla.

2. Ylityöstä maksetaan työaikalain 22 § mukaiset korvaukset siten, että kaksiviikkoisjakson 12 ensimmäiseltä ja kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50%:lla korotettu perustuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka.

Katkenneen jakson palkka.

Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Yli- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 165.

4. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 22:lla.

5. Osakuukauden palkka

Jos palkkaa oikeuttavia päiviä on kuukaudessa alle 13, osakuukauden palkka lasketaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä (ma-pe, 5 pv/vk). Mikäli em. päiviä on vähintään 13, vähennetään kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka.

13 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksuperusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrä tään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskitun- tiansiota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

- helmi, maalis ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko, kesä ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- elo, syys ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota sekä

- marras, joulu ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

14 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan vapaa-ajalta hälytystyöhön. Hälytystyöksi katsotaan työ, joka on aloitettava 4 tunnin kuluessa kutsun lähettämisestä

2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytys- työhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti.

- Kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa.

- Kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa.

3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus- palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus

Päivärahojen ja matkakustannusten osalta noudatetaan verohallituksen ohjeita.

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkka- sopimuksen määräyksiä.

Kaksi- tai kolmiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työosuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

Loma- päivät		Loma- päivät
1.	73,5	1.	113,0
2.	66,5	2.	106,5
3.	60,0	3.	100,0
4.	53,5	4.	93,5
5.	46,5	5.	86,5
6.	40,0	6.	80,0
7.	33,5	7.	73,5
8.	26,5	8.	66,5
9.	20,0	9.	60,0
10.	13,5	10.	53,5
11.	6,5	11.	46,5
		12.	40,0
		13.	33,5
		14.	26,5
		15.	20,0
		16.	13,5
		17.	6,5

Kuukausipalkkaisen vuosilomalisä saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut ilta-, yö-, lauantai- ja vapaapäivätyölisät lomanmääräytymisvuoden aikana tehdyillä työtunneilla kerrottuna lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.

18 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Xxxxxxxx maksetaan yhdessä lomapalkan kanssa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.

Yrityksessä voidaan maksaa lomaraha koko vuosiloman osalta erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Jos työsuhde päättyy siten, että

osa lomasta jää antamatta, voidaan etukäteen maksettu lomaraha periä takaisin työsuhteen päättymisen yhteydessä.

2. Xxxxxxxx maksetaan vanhuus- tms. eläkkeelle tai hoitovapaalle siirtyvälle sekä asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle työntekijälle myös vuosilomakorvauksesta.

3. Jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka on kertynyt päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

4. Kuukausipalkkaisen lomarahan laskenta:

kk-palkka / 25 x lomapäivät /2 = lomaraha ilman vuosilomalisää

Em. tavalla laskettuun lomarahaan lisätään puolet 17 § 3 kohdan mukaisesta vuosilomalisästä.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Erinäisiä määräyksiä

1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua ja jalkineita, on ne työnantajan kustannettava, ellei paikallisesti muusta korvauksesta ole sovittu.

Työpukujen ja jalkineiden osalta on huomioitava kesä- ja talviolosuh- teet.

2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työn- tekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työnte- kijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimi- ensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustan- nukset, sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipä- tevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijäl- le, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle

korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

20 § Sairausajan palkka ja äitiys- sekä isyysvapaan palkka

1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadit- taessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukaisesti varmennettava, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta.

2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 5 viikkoa.

3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 6 viikkoa.

4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

10 vuotta tai sitä kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 8 viikkoa. Samaa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riippumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palautuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.

7. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä (5) sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnilta 2-viikkojaksossa ja 120 tunnilta 3- viikkojaksolta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntai päivää.

9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tai 120 tunnin palkkaa on se tasattava tähän määrään.

10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pidetään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä.

Sairaus- päivät	80 h	120 h
1	72	112
2	64	104
3	56	96
4	48	88
5	40	80
6	32	72
7	24	64
8	16	56
9	8	48
10	0	40
11		32
12		24
13		16
14		8

11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajan- kohdan.

13. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

15. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiyisvapaansa ajalta kolmelta (3) kuukaudelta palkkaa työehtosopimuksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä äitiysvapaan ajalta.

16. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi

(6) kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

21 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen ter- veystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/ 2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaises- sa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkas- tukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakus- tannuksista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansiomenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansiomenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnis- tu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

22 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain

mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada sään- nöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työ- päiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus, siunaus, uurnanlasku sekä omana hääpäivänään. Lähiomaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, veljiä ja sisaria sekä omia, avio- ja avopuolison vanhempia ja omia isovanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmas osaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Työntekijän alle 10 vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 päivää / 1, 2, 3 tai 4 päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta työnantajan hyväksymän selvityksen

Sama oikeus on myös huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että kummallakaan lapsen kanssa vakituisesti asuvalla ei ole sairauden, matkan, vuorotyön, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten tms. tilapäisen esteen vuoksi mahdollista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopi- muksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen

peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtoso- pimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoite- taan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pi- temmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2

§:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu yrityksessä sovitulla tavalla.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväk- si, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijäin kanssa sopien mak- setaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankki- tilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin STK:n ja SAK:n 13.1.1969

allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu.

26 § Kokoontuminen työpaikalla

27 § Koulutustoiminta

Työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla, työnantajan tiloissa, heidän työpaikkaansa koskevissa asioissa.

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.2.2008 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun sopimuksen mukaisissa tapauksissa 13 §:n mukaista keskituntiansiota.

Työnantaja on velvollinen kustantamaan ja järjestämään ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen koulutuksen. Koulutusaika luetaan työaikaan.

Työnantajan antaessaan ammatillista koulutusta maksetaan matka- aika koulutukseen ja takaisin matkustusajan palkkana.

28 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.3.2003 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta.

2. Työsuojeluvaltuutetun osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 9.3.2006 allekirjoitettua sopimusta työsuojelutoiminnasta työpaikoilla lukuun ottamatta vapautustaulukoita.

3. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, jolle luottamusmiestehtävien

hoitamista varten on annettava säännöllistä vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä	Luottamusmies vapautus/3 –viikkoa	Työsuojeluvaltuutettu vapautus/3 –viikkoa
alle 30	8 h	4 h
30-79	12 h	6 h
80- 119	21 h	12 h

4. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkiota taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti:

Työntekijämäärä Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu

palkkio palkkio

alle 30	1,0 %	1,0 %
30-79	2,5 %	1,0 %
80-119	3,0 %	2,5 %

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa keskituntiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien keskituntiansioita.

5. Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työ- sopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimii pää- luottamus miehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

6. Osapuolet toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan Airpro Oy:n ja AKT:n välillä solmittujen työehtosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun- palkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamushenkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työ- vuorolistaan,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keski- tuntiansion mukaan.

29 § Työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 12.2.1995 allekirjoitettua sopimusta.

a) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yri- tyksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.

b) Lainamiesten tai tuntipalkkaisten työntekijöiden käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien työntekijöiden asemaa.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

30 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.2.2014 ja päättyy 31.1.2017. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

AIRPRO OY

AIRPRO OY:N JA AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N VÄLINEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YRITYSKOHTAISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

Aika

Paikka

9.1.2014

AIRPRO OY

Läsnä

AIRPRO OY PALTA

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

AKT ry

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

1. Sopimuskausi

1.2.2014 – 31.1.2017

2. Palkankorotukset

2.1. Yleiskorotukset

2.1.1. Vuonna 2014

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa.

2.1.2. Vuonna 2015

Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2014

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2015

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3. VUOSI 2016

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkaste- lemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumis- ta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita te- kijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityk- sen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdas- ta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan Airpro Oy:n ja AKT:n välisen työehtosopimuksen piirissä ns. kevään yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena sekä 1.12.2016 taulukkopalkkakorotuksena.

Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluis- sa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Airpro Oy ja Auto- ja Kul- jetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelevat kolmatta sopimusvuotta koske- van palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, työ- ehtosopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti viimeistään 31.12.2015 päättymään 31.1.2016.

4. Tekstimuutokset

4.1. Muutetaan työehtosopimuksen 6 §:n 1 kohta seuraavaksi:

Osapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

4.2. Muutetaan työehtosopimuksen 11§ seuraavaksi:

Poistetaan kohdan 2 kolmannen kappaleen viimeinen lause. ”Tällöin työnteki- jälle maksetaan suunnitellun vuoron mukaiset tunnit, lisät ja korvaukset”.

4.3. Lisätään työehtosopimuksen 19 §:n kohdat 2 ja 3 seuraavaksi

2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudis- tamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia ky- seisessä työsuhteessaan.

3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa päte- vyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammatti- pätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hank- kimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnanta- jalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtu- vasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työnte- kijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai mer- kintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

4.4. Muutetaan työehtosopimuksen 22 §:n 4 ja 5 kohta seuraavaksi:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 päivää / 1, 2, 3 tai 4 päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta työnantajan hyväksymän selvityksen

Sama oikeus on myös huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että kummallakaan lapsen kanssa vakituisesti asuvalla ei ole sairauden, matkan, vuorotyön, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten tms. tilapäisen esteen vuoksi mahdollista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista. Soveltamisohje:

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työeh- tosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse auto- maattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkal- lisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Työntekijällä, jonka huollettava lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4

§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

5.Työryhmät

”Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 7 §:n 2 kohdan 2 kappaleen kehittämistä kohti AKT:n linja-autosopimuksen kirjausta toisella työnantajalla hankitusta kokemuksesta. Työryhmän työ pyritään saamaan val- miiksi ennen sopimuskauden alkua 1.2.2014.”

”Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää linja- autonkuljettajien turvallisuutta lisääviä keinoja ja välineitä sekä yrityksissä käy- tössä olevia työohjeita liittyen väkivalta- ja vakivallanuhkatilanteisiin. Työryh- män tulee selvitysten perusteella luoda turvallisuusmittareita ja –malleja, joissa otetaan huomioon turvallisuuteen vaikuttavia liikennöintiympäristöjä, sekä vai- kuttaa niihin viranomaistahoihin, joilla on päätöksentekovaltaa turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa.”

6. Pöytäkirjan tarkastaminen

Todettiin, että pöytäkirja katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi osapuolten allekirjoi- tuksin.

Helsingissä 9.1.2014 Vakuudeksi:

Tarkistettu

AIRPRO OY

AUTO –JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata