OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Turun yliopiston missiona on olla kansainvälisesti verkostoitunut ja vetovoimainen tiedeyliopisto, jonka vahvuus on korkeatasoisessa ja monialaisessa tutkimuksessa. Yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen yhteiskunnan kanssa ja osallistuu aktiivisesti alueensa kehittämiseen. Yliopisto rakentaa rohkeasti hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.

Turun yliopiston strategian 2021-2030 neljä päätavoitetta ovat innostava oppimiskokemus ja erinomaiset oppimistulokset, korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö, houkutteleva ja vaikuttava kumppani sekä osaava ja hyvinvoiva yhteisö.

Yliopisto on tunnistanut strategiaa läpileikkaaviksi teemoiksi kansainvälisyyden, monitieteisyyden, avoimen tieteen ja vaikuttavuuden, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen, digitalisaation sekä hyvinvoinnin.

Yliopiston temaattiset kokonaisuudet toteuttavat ja edistävät monitieteistä tiedekuntarajat ylittävää tutkimusta ja koulutusta. Kokonaisuudet vahvistavat yliopiston sisäistä yhteistyötä ja luovat alustoja verkostoitumiselle, yritysyhteistyölle ja innovaatioiden synnylle. Kokonaisuuksissa tehtävä työ edistää kestävää kehitystä, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, osaamisen vientiä ja muuta tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopiston määrittelemät vahvuusalat ovat tutkimuksen ja koulutuksen kuusi temaattista kokonaisuutta: 1) Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys, 2) Tulevaisuuden teknologiat ja digitaalinen maailma, 3) Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos, 4) Lapset, nuoret ja oppiminen, 5) Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys, 6) Meri ja merenkulku.

Yliopisto tekee useassa temaattisessa kokonaisuudessa tiivistä yhteistyötä Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Yliopiston tunnistamat uudet ja nousevat alat ovat tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen laajennus, kiinan kieli ja kulttuuri sekä eriarvoisuuden tutkimus ja interventiot (INVEST-lippulaiva). Ne toteuttavat monitieteistä lähestymistapaa ja vaikuttavat niin tutkimukseen kuin koulutukseen. Alat vahvistavat temaattisten kokonaisuuksien toteuttamista ja yliopiston sisäistä yhteistyötä. Tiivis alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat oleellinen osa näitä uusia ja nousevia aloja.

Yliopiston strategian kuudelle tutkimuksen ja koulutuksen temaattiselle kokonaisuudelle nimettiin joulukuussa 2020 johtoryhmät, jotka kehittävät yksikkörajat ylittävää monitieteistä yhteistyötä. Vuonna 2021 johtoryhmät laativat temaattisille kokonaisuuksille vaikuttavuussuunnitelmat, jotka esiteltiin vuoden 2022 alussa yliopiston johdolle ja laajalle yleisölle. Vaikuttavuussuunnitelmia on toteutettu ja niihin on sisältynyt muun muassa tapahtumien järjestämistä (esim. Studia Generalia), tutkimusrahoituksen hakemisen aktivointia, viestinnän tehostamista www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä monitieteisten opintokokonaisuuksien valmistelemista mm. MOOC.

Tekniikan uusien koulutusalojen käynnistämiseen on panostettu yliopistossa merkittävästi. Tekniikan laajennuksen taustalla on voimakas alueellinen tarve tekniikan yliopistolliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Asian valmistelua on tehty läheisessä yhteistyössä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Yritykset ja muut sidosryhmät ovat tukeneet tekniikan laajennusta aktiivisesti myös useiden lahjoitusprofessuurien muodossa.

Uusi teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2021. Tekniikan uusiin koulutusaloihin liittyvissä henkilöstörekrytoinneissa on onnistuttu erinomaisesti. Uudet koulutusalat ovat myös osoittautuneet opiskelijoiden näkökulmasta erittäin houkutteleviksi. Tekniikan opetusyhteistyötä on käynnistetty yhteistyössä muiden yliopiston tiedekuntien kanssa ja uutena avauksena mainittakoon lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian DI-koulutus yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Myös kyseinen koulutusohjelma oli heti erittäin suosittu hakijoiden keskuudessa. Vuonna 2021 yliopistoon perustettiin myös uusi teknologian tohtoriohjelma, joka kokoaa yhteen kaikkien tekniikan eri alojen tohtorikoulutettavat ohjaajineen. Teknologian tohtoriohjelmaan hakeneet menestyivät erittäin hyvin ensimmäisessä Finland Fellowship -haussa.

Turun yliopistossa syyslukukaudella 2021 käynnistynyt kiinan kielen tutkintokoulutuksen hakukohde on osoittautunut houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, sillä hakijoita oli vuonna 2020 167 ja vuonna 2021 194 (aloituspaikkoja 15). Kiinan kielen kandidaattiopinnoissa tavoitteena on vahvan kiinan kielitaidon lisäksi perehtyminen kiinalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä kielen ja vuorovaikutuksen analyysitaitojen omaksuminen.

Turun yliopistossa toimii kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuksen lippulaivaa: INVEST (Inequalities, Interventions and a New Welfare State) yhdessä THL:n kanssa ja InFlames (Innovation Ecosystem based on the Immune System) yhdessä Åbo Akademin kanssa. INVEST-lippulaivassa oli väliarviointi 2021 ja sen arvioitiin edistyneen erinomaisesti ja sen rahoitukseen tuli kasvua. INVEST- lippulaivan toiminta on laajentunut merkittävästi, sillä se on kasvanut noin 50 tutkijasta lähes 200 tutkijan ekosysteemiksi. Lippulaivaan kuuluu useita merkittäviä tutkimusrahoituksia (ERC, STN, Profi,

FIRI). InFLAMES-lippulaiva on rahoitettu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksella ja

Turun yliopistossa on pyritty vaikuttamaan siihen, että lippulaiva saisi samanlaisen pidemmän rahoituksen kuin aikaisemmin rahoitetut lippulaivat. TY rahoittaa itse merkittävästi molempia lippulaivoja. Lippulaivat ovat omalla alallaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa ja tarttuvat ajankohtaisiin haasteisiin muun muassa tukemalla Ukrainan sotaa pakenevia tutkijoita.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

Kolme toimenpidettä, joissa on erityisesti onnistuttu

- Turun yliopisto on ollut erittäin aktiivinen lisäaloituspaikoissa 2020-2022.

Vuosina 2020 ja 2021 Turun yliopistossa on täytetty yhteensä 444 rahoitettua lisäaloituspaikkaa, jonka lisäksi vuonna 2022 on haettavana 481 uutta lisäaloituspaikkaa.

- Turun yliopiston uudet avaukset - tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen laajennus sekä kiinan kielen uusi tutkinto-ohjelma - ovat käynnistyneet erinomaisesti.

Koulutukset ovat osoittautuneet yhteishauissa houkutteleviksi hakukohteiksi ja henkilökunnan rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin. Uuden teknillisen tiedekunnan toiminta on käynnistynyt aktiivisena vuoden 2021 alusta lukien.

- INVEST-lippulaivan tutkimusalueen vahvistaminen STN- ja EU-rahoituksella.

INVEST-lippulaiva on menestynyt hyvin STN- ja EU-rahoituksen saamisessa ja näin ollen vahvistanut toimintojaan merkittävästi.

Kolme toimenpidettä, joiden osalta vaaditaan vielä lisäponnistelua:

- Kansainvälisen täydentävän rahoituksen kasvun vahvistaminen.

Yliopisto on vahvistanut EU-rahoitukseen liittyviä tukitoimia ja tulee vahvistamaan niitä edelleen rekrytoimalla Åbo Akademin ja Turun seudun ammattikorkeakoulujen (TuAmk ja Novia) kanssa yhteisen EU-asioiden päällikön. EU-asioiden päällikön tehtävänä on koordinoida yliopiston EU- vaikuttamistoimia, tukea tutkijoita liittymään ja toimimaan EU-verkostoissa ja näin olleen pitkällä aikavälillä lisätä yliopiston EU-rahoitusta.

- Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin kehittäminen.

Markkinointiponnistelujen avulla kevään 2022 haussa kv-maisteriohjelmien hakijamääriä onnistuttiin kasvattamaan peräti 75 prosenttia, mutta paikkoja jää valitettavasti edelleen merkittävä määrä vastaanottamatta. Syksyllä 2022 käynnistyvät myös EU:n Erasmus+ -rahoitteisessa yhteistyöhankkeessa EC2U (European Campus of City Universities) luodut uudet maisteriohjelmat.

- Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen.

Opiskelijahyvinvointi on koronatilanteen vuoksi asia, joka vaatii lukuisista käynnistetyistä toimista (mm. mielen päällä -hanke, opintopsykologin lisärekrytointi, opintovartu-toiminta) huolimatta edelleen merkittävästi huomiota. Koronapalautuminen on tärkeää toteuttaa suunnitelmallisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Turun yliopiston strategiaa 2021-2030 toteutetaan teemoitetulla toimenpideohjelmalla. Toimenpideohjelmassa nyt esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääosin vuoden 2024 loppuun mennessä. Toimenpideohjelmaa tullaan päivittämään säännöllisesti strategiakauden 2021-2030 aikana.

Toimenpiteiden etenemistä tullaan seuraamaan laadullisesti, jonka lisäksi tavoitteiden seurannalle on määritetty numeerisia indikaattoreita.

Strategian perusteella yliopisto on tunnistanut kuusi kehittämiskohdetta.

Innostava oppimiskokemus ja erinomaiset oppimistulokset

Yliopisto kouluttaa monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja kestävän maailman rakentajia. Opetus kannustaa opiskelijaa itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja laaja-alaisen sivistyksen hankkimiseen. Yliopistosta valmistuvilla on erinomaiset yhteistyötaidot, valmiudet luoda työtä itselleen ja muille sekä toimia asiantuntijatehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Yliopisto tarjoaa houkuttelevia ja monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Opiskelijoiden ohjauksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Yliopisto lisää hyvinvoinnin seurantaa, kokeilee matalan kynnyksen mielenterveystyön malleja, huomioi yksilölliset ohjaustarpeet sekä huolehtii kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksesta ja palveluista.

Opetuksen digitalisaation vahvistaminen. Yliopisto vahvistaa digitaalisia alustoja ja koulutuksen tietovarantoja, kehittää opettajien ja opiskelijoiden digiosaamista sekä kehittää moderneja oppimisen ja opetuksen menetelmiä (esim. ajasta ja paikasta riippumaton opetus).

Yliopistopedagogiikan osaamisen vahvistaminen. Yliopisto tarjoaa osana opetuspainotteisten tehtävien urapolkumallia yliopistopedagogisia opintoja ja opetuksen tukea suomeksi ja englanniksi sekä edellyttää opetuspainotteisten tehtävien täytössä pedagogisia opintoja tai sitoutumista niiden suorittamiseen.

Tekniikan koulutuksen vahvistaminen. Yliopisto panostaa voimakkaasti DI-koulutuksen uusien koulutusalojen käynnistämiseen sekä integroi koulutuksen osaksi monialayliopiston laaja-alaista toimintaa.

Kansainvälisyyden vahvistaminen. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti opiskelijoita ja huolehtii kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta esim. tarjoamalla suomen kielen ja kulttuurin opetusta (ml. SIMHE-kehittämistyö).

Jatkuvan oppimisen vahvistaminen. Yliopisto toteuttaa jatkuvan oppimisen ohjelmaa, tuo opintotarjonnan korkeakoulujen yhteiselle alustalle, tarjoaa tutkintojen täydentämistä joustavien väylien avulla sekä panostaa kansalliseen yhteistyöhön (esimerkkinä SOTE-akatemia Itä-Suomen yliopiston kanssa).

Seurantaindikaattorit:

- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn keskiarvopisteet (rahoitusmalli) v. 2024: 3,84 (KA 2017-2019: 3,81, 2022:

3,83)

- DI-tutkintojen lukumäärä v. 2024: 140 (KA 2017-2019: 83, 2020: 120)

- Jatkuvan oppimisen opintopisteet (rahoitusmalli) v. 2024: 64 000 (KA 2017-2019: 60 831, 2022: 62 000)

- Ulkomaalaisten suorittamien ylempien tutkintojen lukumäärä v. 2024: 160 (KA 2016-2018: 129, 2022: 150)

Korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö

Yliopiston tutkimus on eettistä, tieteellisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa. Tutkimus vastaa tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin. Tiivis kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö vahvistaa Turun yliopiston asemaa merkittävien tutkimusyliopistojen joukossa.

Temaattisten kokonaisuuksien ja INVEST-lippulaivan vahvistaminen. Yliopisto edistää monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ottamalla käyttöön kansainvälisten mallien mukaisen koordinaation temaattisissa kokonaisuuksissa sekä hyödyntää INVEST-tutkimuksen vaikuttavuusanalyysiä ja -osaamista temaattisissa kokonaisuuksissa ja muissa tutkimusohjelmissa.

Avoimen julkaisemisen ja datapalveluiden kehittäminen. Yliopisto päivittää avoimen tieteen politiikat ja toimenpidesuunnitelmat, tukee tutkimusaineistojen hankintaa, yhteiskäytettävyyttä, datan käsittelyä ja aineistojen hallintaa sekä hyödyntää tekoälyä ja laskennallisia tieteitä aineistojen hallinnassa.

Tutkijanuran kehittäminen. Yliopisto selkiyttää alkuvaiheen tutkijoiden urapolkua (ml. xxxxxxx-xxxxx), vahvistaa mentorointia ja urasuunnittelua, kehittää monitieteistä yhteistyötä tutkijanuran eri vaiheissa, kehittää kansainvälisten tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden integroitumista, lisää tohtorikoulutettavien

kansainvälistä liikkuvuutta kaksoistutkintojen ja Cotutelle-yhteistyön kautta, parantaa apurahatutkijoiden asemaa sekä tukee uran ja perheen yhdistämistä.

Kansainvälisen täydentävän rahoituksen kasvun vahvistaminen. Yliopisto tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen, erityisesti Horizon Europe -rahoituksen, hakupalveluja ja tekee tutkimusrahoituspalveluissa tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yliopisto vahvistaa tukea ja palveluita uusien rahoituslähteiden käyttöönottoon.

Tutkimuksen infrastruktuurien vahvistaminen. Yliopisto huolehtii tutkimuslaitteistojen ajantasaisuudesta ja niiden tehokkaasta yhteiskäytöstä yliopiston sisällä ja alueellisten kumppaneiden kanssa sekä rakentaa aineistoinfrastruktuuria, kehittää aineistojen ja materiaalin hallintaa sekä niiden pitkäaikaista säilyttämistä.

Tekniikan tutkimuksen edistäminen. Yliopisto edistää uusien tekniikan koulutusalojen tutkimuksen edellytyksiä sekä hyödyntää tekniikan laajennuksen mukanaan tuomia uusia osaamisalueita, mm. terveysteknologian ja materiaaliteknologian tutkimuksessa.

Tutkimuksen kokonaisarvioinnin toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen. Yliopisto toteuttaa kattavan tutkimuksen arvioinnin 2021-2022 Arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä 2023 alkaen.

Seurantaindikaattorit:

- Tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat A ja C, jufot 2 ja 3) v. 2024: 1 600 (KA 2016-2018: 1168, 2022: 1 400)

- Avoimesti saatavilla olevien julkaisujen osuus (julkaisutyyppiluokat A ja C) v. 2024: 90 % (KA 2016-2018: 41,3 %, 2022: 70%)

- Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus v. 2024: 13 M€ (KA 2017-2019: 7,8 M€, 2022: 11 M€)

- Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus v. 2024: 21 % (KA 2017-2019: 15,6 %, 2022: 18 %)

- Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen lukumäärä: v. 2024: 65 (KA 2017-2019: 40, 2022: 55)

Houkutteleva ja vaikuttava kumppani

Yliopisto on globaali vastuunkantaja ja aloitteellinen kehittämiskumppani. Tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu luovat pohjan yliopiston vaikuttavuudelle. Yliopisto kouluttaa uudistumiskykyisiä osaajia, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta yhteiskunnan eri aloilla.

Strategisten kumppanuuksien vahvistaminen. Yliopisto kehittää strategisten kumppanuuksien toimintamallia, edistää kumppanuuksien hallintaa ja siihen liittyvää osaamista sekä kehittää kumppanuuksienhallintajärjestelmää.

International Advisory Boardin perustaminen. Yliopisto perustaa kansainvälisen neuvottelukunnan tukemaan yliopiston strategista johtamista sekä yliopiston koulutus- ja tutkimustoiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämistä.

Alumnitoiminnan vahvistaminen. Yliopisto rakentaa kansainvälistä alumniverkostoa ja käynnistää kansainvälisen alumnitoiminnan sekä lisää englanninkielistä alumniviestintää.

Valmistuneiden työllistymisen edistäminen. Yliopisto kehittää ohjauskeskustelukäytäntöjä ja koko opintojen aikaista ohjausta, parantaa kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työelämäyhteyksiä sekä kehittää yrittäjyysyliopistoa toteuttamalla yrittäjyysopintoja ja kehittämällä yrittäjämäistä ajattelua.

Seurantaindikaattorit:

- Suurelle yleisölle ja ammattiyhteisölle suunnattujen julkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat D ja E) v. 2024: 1 500 (KA 2016-2018: 1277, 2022: 1450)

- Innovaatioaihioiden lukumäärä v. 2024: 145 (KA 2017-2019: 131, 2022: 140)

- Koulutusviennin liikevaihto v. 2024: 1,7 M€ (KA 2018-2019: 1,42 M€, 2022: 1,6 M€)

- Kansainvälisten strategisten tutkimus- ja koulutuskumppanuuksien lukumäärä v. 2024: 3 (2019: 0, 2022: 2)

- Mediamainintojen lukumäärä (uutismediat ja sosiaalinen media) v. 2024: 75 000 (KA 2018-2019: 58 593, 2022: 70 000)

Osaava ja hyvinvoiva yhteisö

Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat ovat ylpeitä työ- ja opiskelupaikastaan ja yhdessä saavutetuista tavoitteista. Yhdenvertainen ja moniarvoinen yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Hyvän johtamisen vahvistaminen. Yliopisto kehittää tiedolla johtamista, edellyttää esimiesvalmennukseen osallistumista esimiestehtävissä toimivilta, vahvistaa esimiesten kykyä edistää työkykyä ja -hyvinvointia, lisää päätöksenteon avoimuutta ja vahvistaa yhteisön jäsenten osallistumismahdollisuuksia sekä toteuttaa yhteisten palvelujen kehittämistoimet vuosina 2019-2020 toteutetun arvioinnin pohjalta.

Henkilöstön osaamisen, erityisesti yhteisön digiosaamisen, kehittäminen. Yliopisto tukee henkilöstön jatkuvaa oppimista ja työelämätaitojen kehittämistä, edistää digitaalista, saavutettavaa, yhdenvertaista ja tasa-arvoista työkulttuuria, tukee henkilöstön urasuunnittelua sekä tarjoaa työhöntulo-ohjausta, valmennusta, mentorointia ja vertaiskouluttautumista.

Kansainvälisten rekrytointien kehittäminen. Yliopisto käyttää opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa pääosin kansainvälistä rekrytointia, kehittää rekrytointiviestintää sekä vahvistaa työnantajamielikuvaa.

Yliopiston kampuksien kehittäminen. Yliopisto kehittää fyysisiä ja virtuaalisia työ- ja opiskeluympäristöjä huomioiden kestävyyden näkökulmat, edistää tilatehokkuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja yhteisöllistä työkulttuuria sekä parantaa opetustilojen käyttöasteita, tilojen muunneltavuutta ja joustavaa käyttöä.

Seurantaindikaattorit:

- Työhyvinvointikyselyn kaikkien aihealueiden keskiarvo v. 2024: vähintään 3,75 (2019: 3,64, 2022: 3,66)

- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn hyvinvointikysymyksien keskiarvo v. 2024: vähintään 3,2 (KA 2017-2019: 3,0, 2022:3,1)

- Yliopiston johtamis- tai esimieskoulutukseen osallistuneiden esimiesten osuus v. 2024: vähintään 65 % (2020: 44%, 2022: 55 %)

Monitieteisyyden ja yhteistyön yleinen vahvistaminen, erityisesimerkkinä tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen

Yliopisto tunnetaan korkealaatuisena ja vaikuttavana tutkimuksen ja koulutuksen toteuttajana kansallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti monitieteisyydestään ja tieteidenvälisestä yhteistyöstään. Tekniikan koulutus ja tutkimus vahvistavat entistä monitieteisemmän yliopiston rakentamista ja luo uusia mahdollisuuksia sisäiselle yhteistyölle sekä kumppanuuksille eri toimijoiden kanssa. Tekniikan koulutuksen laajennus ja tekniikkaa monitieteisesti hyödyntävä tutkimus tulevat valtakunnallisesti luomaan yliopistolle uuden ja merkittävän lisän sen koulutus- ja tutkimusprofiilin.

Monitieteisten koulutuskokonaisuuksien edistäminen. Yliopisto edistää tiedekuntien välistä yhteistyötä, ottaa huomioon monitieteisyyden näkökulman opetussuunnitelmien kehittämisessä ja opettajien pedagogisten taitojen vahvistamisessa sekä kehittää opetuksen digitaalisia alustoja ja koulutuksen tietovarastoja tiedekuntien ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä.

Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteistyön edistäminen. Yliopisto vahvistaa strategisia kumppanuuksia ja verkostoja, tukee kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden palveluja ja integroitumista yliopistoyhteisöön sekä parantaa opiskelijoiden harjoittelu- ja työelämäyhteyksiä.

Monitieteisten osaamiskeskittymien vahvistaminen. Yliopisto hyödyntää alueen vahvoja biotieteiden, lääketieteen, kuvantamisen ja materiaalitieteen tutkimuslaitekokonaisuuksia, tukee mm. Terveyskampuksen, Teknologiakampuksen, SOTE-akatemian, Tekoälyakatemian ja Kulttuurikampuksen työtä sekä toimii aktiivisesti kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, kuten biopankki- ja lääkekehityskeskus -yhteistyössä.

Seurantaindikaattorit:

- Osaamiskeskittymiä tukevien strategisten yrityskumppanuuksien lukumäärä v. 2024: 4 (2020: 1, 2022: 2)

- Tiedekuntarajat ylittävien yhteisjulkaisujen lukumäärä (kaikki julkaisutyyppiluokat) v. 2024: 425 (KA 2016-2018:401, 2022: 410)

- Kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärä (julkaisutyyppiluokat A ja C) v. 2024: 2 000 (KA 2017-2018: 1636,2022:

1 900)

Vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen

Yliopisto on globaali vastuunkantaja. Monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden tutkimus ja siihen pohjautuva opetus rakentaa kestävää tulevaisuutta ja uusia innovaatioita. Yliopiston tutkimus- ja koulutusprofiili

mahdollistaa rohkeat avaukset liittyen kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Yliopiston kilpailukyky syntyy yhteisön osaamisesta ja hyvinvoinnista sekä kampuksien elinvoimaisuudesta. Yliopisto on hiilineutraali vuonna 2025.

Kestävän kehityksen koulutuksen ja vastuullisen tutkimuksen toteuttamisen edistäminen. Yliopisto suuntaa koko yliopistoyhteisölle laaja-alaista opintotarjontaa, kehittää opettajien tietoja ja taitoja, noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, mahdollistaa tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin sekä toteuttaa monipuolisesti täydennyskoulutusta, osaamisen vientiä ja sidosryhmille suunnattuja koulutuspalveluja.

Kestävän kehityksen tutkimuksen edistäminen. Yliopisto kehittää vastuullisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tutkimuksen toteuttamistapoja sekä toteuttaa korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisesti mm. bioenergia- ja biodiversiteettitutkimuksessa.

Hiilineutraalisuustavoitteen edistäminen. Yliopisto kehittää edelleen hiilijalanjälkensä laskentaa sekä noudattaa laatimaansa tiekarttaa hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kompensaation toteuttamiseksi. Yliopisto kehittää kestäviä fyysisiä ja virtuaalisia työ- ja opiskeluympäristöjä sekä toteuttaa ilmastoyhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Globaalin vastuullisuuden edistäminen. Yliopisto toteuttaa Maailmanpankin (World Bank) kanssa Resilience Academy - yhteistyötä Tansaniassa ja muualla Afrikassa, SDG-yhteistyötä UNECAn (United Nations Economic Commission for Africa) kanssa sekä Carbon Garden -tutkimusyhteistyötä UNAMin (University of Namibia) kanssa. Yliopisto kehittää vastuullista osaamisen vientiä asiakkaidensa kanssa ja hyödyntää globaalin vastuullisuuden tukemiseen suunnattuja rahoituslähteitä.

Seurantaindikaattorit:

- Yliopiston hiilijalanjälki (aito vähennys ilman kompensaatiota) vuonna 2024 -20 % vuoden 2019 tasosta (2019: 21 680 t

CO2ekv, 2022: -10 % vuoden 2018 tasosta).

Innostava oppimiskokemus ja erinomaiset oppimistulokset

Turun yliopisto oli hakijamäärissä mitattuna suosituin korkeakoulu kevään 2022 yhteishaussa. Kv- maisteriohjelmien hakijamäärä kasvoi 75%.

Opetuksen laadunvarmistuksessa on otettu käyttöön vuosittainen tutkinto-ohjelmakohtainen itsearviointi. Ohjauksen laadun varmistamiseksi on perustettu uusi ohjauksen kehittämisasiantuntijan tehtävä.

Opetussuunnitelmissa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan 30/70-periaatetta, jossa 30% opetuksesta tarjotaan ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Oppimisympäristön kehittämiseen on panostettu korona-ajan haasteet huomioiden. Nk. opetukitiimi tukee digitaalisen opetuksen järjestämistä ja muodosteilla on myös MOOC-tuotantotiimi.

UTUPEDA-keskus on vakiinnuttanut toimintansa.

EC2U-allianssin puitteissa on luotu syksyllä 2022 käynnistyviä uusia kv. maisteriohjelmia. Opiskelijalähettiläiden toiminta on ollut aktiivista ja SOME-näkyvyyttä on vahvistettu.

Varsinais-Suomen yritysten kanssa solmittujen kumppanuussopimuksien avulla edistetään opiskelijoiden työllistymistä ja harjoittelua sekä tehdään yliopistoa ja YO-opintoja tutuiksi.

Uusi avoin yliopisto ja jatkuva oppiminen -osasto on aloittanut toimintansa. Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan linjauksien toteuttamiseksi on nimetty ohjausryhmä.

Korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö

Avoimen tieteen palveluita on kehitetty Avoimen tieteen kiihdyttämö -konseptina. Avoimen tieteen linjausten sekä toimenpiteiden päivittämistyö aloitettiin syksyllä 2021. EC2U:n Horisontti 2020 -rahoitteisessa projektissa TY:n vastuulla on avoimen tieteen työpaketti.

Datapalveluiden kehittämiseen on panostettu mm. tallennustilaratkaisuiden ja pitkäaikaissäilytyksen osalta. Keväällä 2022 julkistetaan datakatalogi, joka on avoin tutkimusdatan kokonaisuuksien metatietojen katalogi. TY toimii aktiivisesti DMPTuuli-konsortiossa, jonka tavoitteena on yhteistyössä edistää aineistohallintasuunnittelua.

TY on kehittänyt tutkijan ja tutkimuksen vastuullista arviointia osallistumalla kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön sekä työstämällä omia linjauksia. TY on mukana EC:n Reforming Research Assessment - aloitteessa ja vaikuttaa eurooppalaiseen tutkimuksen vastuullisen arvioinnin kehittämiseen Coimbra-ryhmän kautta.

Urapolkujen kehittämistä tarkasteleva työryhmä työskenteli vuoden 2021 aikana. Tutkijanuraa on kehitetty mm. panostamalla väitöskirjatyön ohjaamisen käytänteisiin. Syksyllä 2021 toteutettiin ensimmäistä kertaa haku tohtorikoulutettavan tehtäviin Finland Fellowship -rahoituksella. Tutkijakollegiumit ovat jatkaneet rekrytointejaan.

Kv-osaajien integroitumista yhteiskuntaan tuetaan monin eri tavoin. Vuonna 2021 toteutettiin ensimmäistä kertaa yritysten/kolmannen sektorin jatkotyöuria tukeva mentorointiohjelma kv-osaajille. Parhaillaan valmistellaan kesällä 2022 toteutettavia kv-tohtorikoulutettavien 1-3 kk yrityksissä työskentelyn jaksoja.

Tukitoimia on vahvistettu erityisesti EU-rahoitushakujen osalta. Valmistelurahoituksella on tuettu erityisesti EU-rahoitushakemusten laadintaa. ERC-hankkeille ja merkittäville SA:n rahoituksille on luotu tuki- ja kannustinjärjestelmä. EU-rahoituksen määrässä näkyy lippulaivojen ja teknillisen tiedekunnan myönteinen vaikutus.

TY:n systemaattinen järjestelmä innovaatioaihioiden etsintään, seulontaan ja jalostamiseen näkyy innovaatioaktiivisuudessa (ks. liite).

TY:n omalle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittiin vuonna 2021 yhteensä 50 infrastruktuuria. Laboratorioverkoston toiminnalla edistetään laboratoriohenkilöstön yhteistyötä mm. yhteisillä käytännöillä ja osaamisen vaihdolla. OpenIris-laiterekisterin käyttöönotto on ollut aktiivista.

Vuonna 2021 käynnistynyt RAE-arviointi kattaa laitosten, erillislaitosten sekä tutkijakoulun ja kollegiumien tutkimustoiminnan vuosina 2014-2019. Itsearvioinnit suoritettiin 2021 ja vertaisarviointi sekä bibliometriset analyysit keväällä 2022. Tulokset julkaistaan elokuussa 2022.

Houkutteleva ja vaikuttava kumppani

TY:n yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen organisoitumista on edistetty nimeämällä yliopistoon YVV- neuvosto. Lisäksi TY:lle on nimetty uusi 14 hengen neuvottelukunta ja International Advisory Boardin perustamistoimet käynnistettiin vuoden 2021 lopulla. Uusi kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikkö tukee ja kehittää yliopiston YVV:tä ja sidosryhmäyhteistyötä.

TY:ssa on valmisteltu kumppanuusmallia ja aloitettu yhteistyömuotojen konseptointi sekä kehitetty kumppanuuksien hyvien käytäntöjen jakamista. TY on solminut merkittävät strategiset kumppanuudet Xxxxx Turun sekä Bayer Nordicin kanssa. Uusia strategisia kumppanuuksia on jo suunnitelmissa.

Yritysyhteistyötä ja yhteistä hankevalmistelua tukevaa UTU Business Collaboration palvelua on kehitetty ja pilotoitu vuoden 2020 lopulta alkaen. Terveyskampus, Teknologiakampus ja Kulttuurikampus edistävät yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Xxxxxxx UTU Business Collaboration Salo -hanke tukee YO- yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä.

Uuden CRM-järjestelmän hankinta eteni vuoden 2021 lopulla kilpailutusvaiheeseen.

Kv. alumnisuhteiden toimissa on aktivoiduttu kv. alumnisuhteiden koordinaattorin aloitettua tehtävässään syksyllä 2021. Toimenpiteinä ovat hyvien käytäntöjen jakaminen, kv-alumnirekisterin kehittäminen ja uuden Alumni Platform-alustan hankinnan käynnistäminen. Lisäksi kehitettiin kv. mentorointiohjelmaa.

Entrepreneurial and Engaged Universities -akkreditointi saatettiin valmiiksi vuoden 2021 lopulla. TY läpäisi akkreditoinnin ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

Osaava ja hyvinvoiva yhteisö

TY:n hallitus hyväksyi uuden strategian mukaisen henkilöstöohjelman kokouksessaan 19.3.2021. Rehtori hyväksyi TY:n digiohjelman 14.2.2022.

Yhteisön hyvinvointia on seurattu korona-pandemian aikana korostetusti. TY:ssa toteutettiin useampia hyvinvointikyselyitä koko yhteisölle ja tulosten perusteella henkilökunnalle ja opiskelijoille on kohdennettu

useita tukitoimia. TY:n vakiintuneet vartu-muodot ovat olleet laajasti käytössä. Saavutettavuusohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. YO-kunnan kanssa on toteutettu OKM-rahoitteista Mielen päällä -hanketta.

Henkilökunnalle järjestettiin yliopistojen yhteinen työhyvinvointikysely 2021: Tulokset olivat jonkin verran paremmat kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Työkykyä mittaavat kysymykset saivat hieman yliopistojen keskiarvoja paremmat arvot. Esihenkilötyö arvioitiin TY:ssa hyväksi.

Yhteisten palvelujen kehittäminen saatiin maaliin vuoden 2021 aikana ja TY:ssa toteutettiin tarvittavat organisaatiomuutokset.

Esihenkilö- ja johtamisvalmennukset ovat jatkuneet koko korona-ajan ja koulutukset on toteutettu laajasti etämuotoisina. Kaikille avointa koulutusta järjestettiin mm. digiosaamiseen, kieliin ja viestintään, rahoituksen hakuun, etäopetuksen sujuvoittamiseen ja yleisiin työelämätaitoihin liittyen.

Yksiköitä on kannustettu avaamaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytoinnit kv-hakuina, hyödyntäen mm. Academic Positions ja Euraccess -hakukanavia. Erityisesti profihankkeiden, kollegium-hakujen sekä (apulais)professorin tehtävien osalta on panostettu kv-näkyvyyteen ja rekry-viestintään. Kv. henkilökunnan osuus kasvoi hieman 2021.

Työympäristökonseptoinnilla on parannettu tilatehokkuutta sekä työkulttuuria entistä yhteisöllisempään suuntaan. Tilatehokkuutta on kehitetty mm. tilojen yhteiskäyttöä parantamalla ja monitilaratkaisuilla. Rakennuksiin on toteutettu kohtaamispaikkoja.

Monitieteisyyden ja yhteistyön yleinen vahvistaminen

Sisäistä yhteistyötä on toteutettu aktiivisesti mm. SOTE- ja tekoälyakatemioiden puitteissa. Alueellista yhteistyötä on jatkettu niin Terveyskampuksen, Teknologiakampuksen kuin uuden kulttuurikampuksenkin muodossa. Yhteistyö ÅA:n kanssa on jatkunut aktiivisena. TuAMK:n kanssa yhteistyötä on vahvistettu entisestään erityisesti luonnontieteissä, tekniikassa sekä terveystieteissä. Sisäisellä strategiarahoituksella on tuettu monitieteisiä yhteistyöhankkeita.

TY tekee tiivistä yhteistyötä 7 yliopiston muodostaman EC2U-allianssin kanssa. EC2U:ssa kehitetään mm. avoimia oppimisympäristöjä sekä tiivistetään koulutus-ja tutkimusyhteistyötä ml. yhteiset maisteriohjelmat ja cotutelle-väitöskirjahankkeet.

TY vaikutti aktiivisesti kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen, joka päätettiin perustaa Turkuun helmikuussa 2022.

Vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen

Kestävän kehityksen työtä toteutetaan KEKE-koulutustyöryhmässä, hiilineutraalisuustyöryhmässä ja kestävän kampusarjen teot -ryhmässä. Kestävää kehitystä edistämään on rekrytoitu projektipäällikkö. KEKE- koulutusta ja -tutkimusta tehdään näkyväksi mm. opintojaksojen ja tutkimushankkeiden linkittämisellä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jatko-opiskelijoiden KEKE-kurssi toteutettiin ensimmäinen kerran 2021 ja henkilöstökoulutuspaketin suunnittelu on käynnistetty. KEKE-sidosryhmäyhteistyötä on toteutettu eri tasoilla ja teeman ympärillä on järjestetty useita tapahtumia.

Yliopiston hiilijalanjäljen laskentaa on kehitetty edelleen. TY:ssa on laadittu tiekartta hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kompensaation toteuttamiseksi. Tilojen osalta SYK kompensoi toimintansa hiilijalanjäljen. Matkustus on koronan vuoksi vähentynyt 2020 ja 2021, mikä on vähentänyt TY:n hiilijalanjälkeä.

Vastuullisuuteen on tartuttu mm. tutkimusetiikkaa korostamalla. Tutkimuseettinen toimikunta toimii tiiviissä yhteistyössä VSSHP:n kanssa, minkä lisäksi toimikunta käsittelee maksua vastaan muiden organisaatioiden ennakkoarviointitapauksia. HTK-loukkausepäilyprosessia on tarkennettu. Tutkimuseettistä koulutusta on lisätty merkittävästi. Tutkimusneuvosto hyväksyi prosessin vastuullisen tutkimuksen ja tutkijan arvioinnin linjausten valmistelemiseksi.

Globaalia vastuullisuutta toteutetaan mm. FAPI-globaalipilottiverkostossa. TY on aktiivinen SAR -verkoston toiminnassa ja tarjoaa sitä kautta tukea mm. Ukrainasta pakeneville tutkijoille.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 980
Kasvatusalat	280
Taiteet ja kulttuurialat	15
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	500
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	500
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	220
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	220
Lääketiede ja hammaslääketiede	185
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	60
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	184
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 800

Yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 140, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 35, luokanopettajat 170, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 80.

Yliopisto lisää logopedian koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.

Turun yliopisto on täyttänyt vuosina 2020-2021 yhteensä 444 rahoitettua lisäaloituspaikkaa, jonka lisäksi vuonna 2022 on haettavana 481 uutta lisäaloituspaikkaa.

Yliopisto on lisännyt logopedian sisäänottoa vuonna 2020 kymmenellä lisäaloituspaikalla, jonka lisäksi lisäsisäänottoa toteutetaan 2021 ja 2022 sisäänotoissa. Turun yliopisto on sitoutunut lisäämään sosiaalityön aloituspaikkoja 10 paikalla vuosina 2021 ja 2022.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen

perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 185 321 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 140 610 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon PET -keskus, ESO-keskus, tulevaisuuden tutkimus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 728 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021- 2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 21 336 000 euroa vuonna 2021 ja 21 240 000 euroa/v

vuosina 2022-2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 14 467 000 euroa vuonna 2021 ja 13 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 3 459 000 euroa vuonna 2021 ja 4 830 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 371 000 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 3 410 000 euroa/v vuosina 2021-2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 15 647 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.

Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Turun yliopisto

Talent Boost -toimintaa on edistetty hyvin aktiivisesti kehittämällä muun muassa kansainvälisten osaajiemme työelämä - ja yritysyhteyksien prosesseja, alumnitoimintaa sekä SIMHE-neuvontapalveluita (ml. suomen kielen jatko-opetus sekä EU-ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden hammaslääkärien laillistamiskokeeseen valmentavaa koulutus). Toiminta SIMHE-korkeakouluna on jatkunut aktiivisena (ohjauksiin ja koulutuksiin on vuonna 2011 osallistunut 111 osallistujaa) ja toiminta on ollut keskiössä Ukrainan sodan aikana. Yliopiston SIMHE-toimijoita on nimettynä myös International House Turku - ohjausryhmään sekä Varsinais-Suomen maahanmuuttoasian toimikuntaan. Neljälle jatkokoulutettavalle ja 26 maisteriopiskelijalle myönnettiin Suomi-stipendi (ensimmäisillä hakukierroksilla). Maisteritasolla varauduttiin lisäapurahoilla mahdollisten ukrainalaisten hyväksytyksi tulleiden hakijoiden huomioimiseksi.

Turun yliopisto koordinoi kahta globaalipilottiverkostoa ja osallistuu lisäksi viiteen muuhun verkostoon. Pilottiverkostojen ensimmäisenä vuonna verkostot ovat järjestäytyneet, luoneet kukin omat toimintatapansa ja suunnitelleet toimintoja eteenpäin. Verkostoissa on järjestetty niiden toimintaan, esimerkiksi verkostoitumiseen, akateemiseen sisältöön ja ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen, liittyviä tapahtumia erilaisten webinaarien muodossa. Turun yliopistossa koordinoitavissa verkostoissa Finland-China Network in Food and Health (FCFH) ja Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (FAPI) panostetaan ulkoisen rahoituksen lisäämiseen ja pitkäaikaiseen vaikuttavuuteen. Uuden akateemisen toiminnan käynnistämiseksi kaikkiin pilotteihin on ollut tarjolla siemenrahoitusta. Koordinoitavien pilottien kehittäminen etenee

toimintasuunnitelmien mukaisesti ja toimintaa edistetään seurantaindikaattorien avulla.