Työ- ja elinkeinoministeriö

CCI	2021FI16FFPA001 - Partnership Agreement – Finland
Nimike	Suomen kumppanuussopimus 2021−2027 Finlands partnerskapsöverenskommelse 2021−2027
Versio	1
Ensimmäinen vuosi	2021
Viimeinen vuosi	2027
Komission päätöksen numero	CCI 2021FI16FFPA001
Komission päätöksen päivämäärä	5.5.2022

1. Toimintapoliittisten tavoitteiden ja JTF-erityistavoitteen valinta

Taulukko 1: Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF-erityistavoitteen valinta perusteluineen

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

PO 1 Kilpailuky- kyisempi ja älyk- käämpi Eurooppa

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027,

Ahvenan- maan raken- nerahasto- ohjelma 2021−2027

EAKR

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027- ja Ahvenanmaan ohjelmassa toimintapoliittinen tavoite 1 (PO1) on valittu huomioiden komission maakohtaiset suositukset sekä EAKR-asetuksessa asetetut vaatimukset temaattisen keskittämisen osalta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

-ohjelmaan on valittu EAKR-toimia erityisesti TKI- toiminnan, digitalisaation ja pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Ahvenanmaan ohjelmaan on valittu EAKR-toimia erityisesti pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Ohjelmassa toteutettavilla TKI-toimilla tuetaan kansallista tavoitetta nostaa TKI-investointien osuus bkt:sta 4 %:iin ja niiden tulee olla linjassa ilmastotavoitteiden ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen kanssa. Komissio suosittaa vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisissa suosituksissa Suomea investoimaan tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen sekä kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioon ottaen. EAKR:llä kehitetään uusia toimintamalleja elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyöhön sekä osaamisen siirtoon elinkeinoelämän monipuolistamiseksi.Toimilla edistetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kumppanuuksia ja valmiuksia kansainvälistyä ja kytkeytyä EU-tasoisiin arvoverkkoihin, parantaa tutkimus- ja

kehityshankkeiden kaupallista hyödynnettävyyttä sekä

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

osallistua vuorovaikutteisiin ja avoimiin innovointiprosesseihin. Tärkeää on kytkeä koko koulutusketju tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, testaukseen ja valmistukseen.

Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen. Siihen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Uuden teknologian ratkaisut, digitalisaatio, automaatio ja esim. robotiikka luovat mahdollisuuksia kehittää yritysten tuotantoprosesseja ja palveluja avaten samalla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaaliset innovaatio- keskittymät (ml. EDiH) tukevat yrityksiä ja julkisia organisaatioita uusien teknologioiden käyttöönotossa ja älykkäiden prosessien kehittämisessä niin eurooppalaisella, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot supistuivat 2010-luvulla Suomessa jyrkemmin kuin missään muussa EU-maassa. Korkeaan arvonlisäykseen tähtäävää innovaatiotoimintaa ja sitä tukevaa osaamista tulee lisätä.

Vaikka Suomessa on merkittävää korkean teknologian osaa- mista monilla aloilla, on talouden monipuolisuuden puute kuitenkin edelleen haaste eikä uusissa ja pienissä yrityksissä tapahtuva kehitys ole sitä vielä kompensoinut. Innovatiiviset kansainvälisesti verkottuneet liiketoimintaekosysteemit toimivat talouskasvun moottoreina luomalla uusia kasvualoja ja uudistamalla elinkeinorakennetta. Tuottavuus pitää palauttaa kasvu-uralle kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Vihreän kestävän kasvun ja kansainvälistyminen tukeminen on Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman keskeinen tavoite.

InvestEU:n jäsenvaltiokohtaisen osion tarjoama rahoitusvä- lineiden käyttömahdollisuus tukee pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä.

Kestävän kaupunkikehittämisen ITI-strategiaa toteutetaan EAKR-erityistavoitteissa 1.i, 1.ii, 1.iii, 2.i ja 0.xx.

PO 2 Vihreämpi, vähähiilinen kohti

Uudistuva ja osaava

EAKR, EMKVR

Toimintapoliittinen tavoite 2 (PO2) on valittu Uudistuva ja

osaava Suomi -ohjelmaan huomioiden komission

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

nollahiilitaloutta siirtyvä ja sopeu- tumiskykyinen Eurooppa

Suomi 2021−2027,

Suomen EMKVR-

ohjelma

maakohtaiset suositukset ja vaatimukset temaattisen keskittämisen osalta. Lisäksi on huomioitu Suomen kansallinen integroitu energia- ja ilmastosuunnitelma, jossa esitetään toimien vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden arvioituun kehityskulkuun v. 2040 asti. Ohjelmassa on toimia energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi. Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali v. 2035.

Energiatehokkuuden kehittäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteen saavuttamisessa. Kehitetään pk-yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden energia- ja resurssitehokkuutta sekä tukea rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää TKI-toimintaa.

Ilmastonmuutos luo elinkeinotoiminnalle merkittäviä fyysisiä ja yhteiskunnallisia riskejä, jotka luovat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungeilla ja maakunnilla on sopeutumistarkasteluja tai -suunnitelmia joko erillisinä tai osana laajempaa ilmasto‐ tai ympäristöohjelmaa.

Monihyötyisten viherrakenteiden ja luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto auttavat sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, että voivat myös luoda uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia. Paikallistason toimijoiden käytännön työtä varten tarvitaan alueellisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ilmastoriskeistä sekä haavoittuvuuteen ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseen vaikuttavista tekijöistä. Yritykset hyötyvät tiedoista toimintaympäristötarkastelussaan.

Kiertotalous ja resurssien käytön tehostaminen luovat uusia liiketoimintamalleja. Kiertotalouden tavoitteena on tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekä niiden arvo että raaka-aineet säilyvät kierrossa entistä paremmin. Tällä on usein myönteinen vaikutus myös energiatehokkuuteen, mikä edistää pyrkimistä kohti hiilineutraalisuutta. Tuotteet pyritään suunnittelemaan pitkäikäisiksi huomioiden korjattavuus, päivitettävyys ja osien kierrätettävyys.

Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat lisäarvoa

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

toisilleen kierrättämällä raaka-aineita, teknologiaa, osaamista, palveluja ja energiaa.

PO2 on valittu EMKVR-toimintaohjelmaan, huomioiden EMKVR-asetuksessa asetetut vaatimukset. Ohjelman toi- meenpanosta Ahvenanmaalla vastaa Ahvenanmaan maakun- tahallitus. Asetuksen liitteissä on osoitettu EMKVR:n paino- pisteiden linkitys toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Painopis- teet 1) kestävän kalastuksen edistäminen ja vesiluonnonva- rojen säilyttäminen, 2) kestävän vesiviljelyn, kalan jalostuk- sen ja kalakaupan edistäminen sekä 4) kansainvälisen mer- tenhallinnan vahvistaminen ja turvallisten, turvattujen, puh- taiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mah- dollistaminen tähtäävät vesiluonnonvarojen kestävään hyö- dyntämiseen, sinisen talouden mahdollisuuksien hyödyntä- miseen ja entistä merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin suojelemalla vesiekosysteemejä ja rahoittamalla toimia il- mastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi. Etenkin kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn toimenpiteissä pyritään entistä paremmin huomioimaan ympäristönäkökulmat ja rohkaisemaan toimijoita energiatehokkuutta, kiertotaloutta ja sopeutumista edistäviin toimiin. Vesiviljelyssä keskeistä on kasvun mahdollistaminen niin, ettei vesien hyvä tila vaa- rannu. Vesiviljelytoiminta vaatii aina Suomessa ympäristö- luvan ja tällä menettelyllä varmistetaan tapauskohtaisesti, ettei toiminta heikennä ympäristön tilaa. Keskeistä tulevai- suuden kestävän kasvun mahdollistamisessa ovat toiminnan sijainninohjaus sekä kiertotalousratkaisujen ja uuden tekno- logian kehittäminen ja käyttöönotto, jotka mahdollistavat toimialan kasvun ja ympäristönsuojelun tavoitteiden yhteen-

sovittamisen.

PO 3 Yhteenliite- tympi Eurooppa

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

EAKR (NSPA)

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta suunnataan toimintapolittisen tavoitteen 3 (PO3) osalta pk- yritystoimintaa edistäviin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin. Komissio suosittaa vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisissa suosituksissa Suomea investoimaan mm. vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioiden.

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet sekä harva asutus vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin sekä niiden sijoittumis-, liiketoiminta- ja investointipäätöksiin alueella. Pienimuotoisilla pk-yritystoimintaa edistävillä liikenneinfrastruktuurihankkeilla on siten merkittävä vaikutus Itä- ja Pohjois-Suomen yritysinvestointeihin.

Tuella on myös merkittävä vipuvaikutus kuntien infrastruktuuriin tekemiin investointipäätöksiin. Etenkin asukasluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa rahoituksella on merkittävä vaikutus investointien liikkeelle lähtöön ja yritysten liiketoimintaan alueella.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden lisärahoituksella parannetaan pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä, liikenneturvallisuutta ja eri liikennemuotojen yhteenliitettävyyttä sekä puhtaan ja kestävän liikenteen edistämistä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.

Yritystoiminnan kehittyminen on toimenpiteiden ensisijainen tavoite.

Toimilla tuetaan liikenteen energiatarpeen vähentämiseen sekä liikennejärjestelmien strategiseen suunnitteluun ja digi- talisaatioon kytkeytyvää TKI-toimintaa sekä investointeja. Tuetaan pk-yritysten kasvuun ja investointeihin vaikuttavia maantieliikenteen- ja logistiikan investointeja ml. kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Tuetaan maantieliikenteen parempaa yh- teenliitettävyyttä muihin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin sekä yhteyksiä TEN-T -verkkoon parantavia paikallistason hankkeita. Tuetaan liikenteen älykkäitä ja puhtaita ratkai- suja, melutason alentamista ja liikenneturvallisuutta paikal- listasolla edistäviä hankkeita. Kehitetään uusiutuvia ja vaih- toehtoisia voimanlähteitä käyttäviä liikennemuotoja sekä niihin liittyviä teknologioita (esim. liittymärakenteet) erityi- sesti harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien olosuhteet huomioiden. Toimintalinjassa 1 voidaan toteuttaa liikenteen ja liikkuvuuden kehittämiseen tähtääviä TKI-toimia silloin, kun ne linkittyvät älykkään erikoistumisen strategiaan. Li- säksi toimintalinjassa on tuettu älykkään ja vähäpäästöisen liikkumisen digitalisaatiota. Toimintalinjan 2 kautta voidaan vahvistaa logistiikkareittien ilmastokestävyyttä mm. tiever- kon kuntokartoitusten ja tienpidon suunnitelmien kehittämi-

sellä.

Valittu tavoite	Ohjelma	Rahasto	Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet
			OECD on kiinnittänyt huomiota NSPA-alueen saavutettavuuden kehittämiseen todeten selvityksessään, että EAKR-rahoitusta on NSPA-alueella perusteltua kohdentaa liikenneinfrastruktuuriin - erityisesti silloin, kun se saa aikaan ylialueellisia hyötyjä ja edistää uusia yksityisen sektorin investointeja.
PO 4 Sosiaali- sempi ja osallista- vampi Eurooppa	Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027, Ahvenan- maan raken- nerahasto- ohjelma 2021−2027	ESR+	Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman ESR+- toimet toteutetaan toimintapolittisessa tavoitteessa 4 (PO4). Toimet tukevat erityisesti Sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäistä lukua. Covid-19 pandemia vaikuttaa etenkin palvelujen kehittämiseen, etätyön lisääntymiseen, opiskelumahdollisuuksien saavutettavuuteen sekä kaikkien digitaalisen osaamisen parantamiseen, jotka huomioidaan ESR+toimissa. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään mm. tasa-
			arvosuunnittelun ja segregaation purkamiseen tähtäävin
			toimin ja yhdenvertaisuutta huomioimalla kohderyhmien
			erityistarpeet. Sama koskee myös Ahvenanmaan ohjelman
			ESR+-toimia. Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 - ja
			Ahvenanmaan ohjelmaan on valittu ESR+ toimia erityisesti
			työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen
			ehkäisemiseksi Suomen saamien maakohtaisten suositusten
			mukaisesti. Työllisyyttä ja osaamista edistävät toimet
			tukevat myös Porton sosiaalialan sitoumusta.
			Työllisyyteen liittyvien toimien taustalla on työikäisen
			väestön osuuden ennustettu supistuminen vuoteen 2050 asti.
			Suomen tärkeimmillä aloilla on rakenteellinen työttömyys
			säilynyt suhteellisen suurena. Nuorisotyöttömyys on
			edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella. Osaavan työvoiman
			saatavuus on suuri yritysten kasvun este. Työn murros edel-
			lyttää osaamisen päivittämistä kohtaannon paranta-
			miseksi. Digitaalisuus sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin
			vastaaminen vaikuttavat osaamisvaatimuksiin yhä enem-
			män. Työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta
			tulee edistää. Työllistymisen parantamiseksi tarvitaan eri
			kohderyhmille monialaisia palveluita
			Vaikka Suomessa on toimiva koulutusjärjestelmä, ovat kou-
			lutustulokset heikentyneet, osaamistaso on kääntynyt las-
			kuun, erot eri ryhmien välillä ovat kasvaneet, koulunkäyn-
			nin keskeyttäneiden osuus on kasvanut ja suurella osalla on

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

puutteita perustaidoissa. Joustavien jatko- ja uudelleenkou- lutusmahdollisuuksien edistäminen, ammatinvaihdon hel- pottaminen sekä koulusta työelämään sekä työstä työhön siirtymisen tehostaminen ovat tarpeen. Työnantajia tuetaan mm. rekrytointikäytäntöjen kehittämiseen ja inhimillisen pääoman hyödyntämiseen ja osaamista tulee lisätä mm. työ- elämän muutoksiin sopeutumiseen kuten työ- ja yksityiselä- män yhteensovittamisen edistämiseen. Koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien osaamisen nosto on tärkeää.

Suomessa väestön keskuudessa tapahtuu polarisaatiota ja huono-osaisuus ja köyhyys kasautuu ja periytyy. Myös alueelliset erot kasvavat. Suomessa on n. 70 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa (NEET) nuorta, joilla on riski syrjäytyä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä tulee parantaa. Monialaiset ja moniammatilliset palvelut ovat tärkeä väline kohderyhmän tarpeisiin vastaamisessa ja aktiivisen osallisuuden edistämisessä. Toimien vaikuttavuutta edistää sukupuolinäkökulman huomioiminen.

Suomessa oli Eurostatin mukaan vuonna 2020 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläviä henkilöitä 870 000.XX:n vähäva- raisimmille tarkoitettu materiaalinen apu suunnataan niille, joille sen vaikuttavuus arvioidaan parhaimmaksi. Rajatulle kohdejoukolle pääasiassa työikäistä väestöä tarjotaan ruoka- apua ja perushyödykkeitä, joilla osittain helpotetaan heidän arkielämäänsä. Avun jakamisen ohessa on tarpeen lisätä kohdejoukon sosiaalista osallisuutta sekä tietoisuutta heidän elämänsä muiden osa-alueiden vahvistamismahdollisuuk- sista mm. julkisia ja vapaaehtoisjärjestöjen tarjoamia palve- luita hyödyntämällä. Osallisuutta edistävillä toimilla ja ai- neellisen avun jakamisella autetaan ihmisiä pois köyhyy- destä ja siten tuetaan Porton sosiaalialan sitoumusta

Sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja levittämiseen. kiinnitetään erityistä huomiota lastensuojelunuorille tarjotta- viin palveluihin liittyen. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten pärjäämistä tulee tukea heidän syrjäytymi-

sensä ehkäisemiseksi.

Valittu tavoite

Ohjelma

Rahasto

Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet

PO 5 Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa

Suomen EMKVR-

ohjelma

EMKVR

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu EMKVR:n puitteissa jo vuodesta 2008. Ohjelmakaudella 2014–2020 toiminnassa on ollut yhdeksän kalatalouden pai- kallista toimintaryhmää sekä yksi ryhmä Ahvenanmaalla.

Kalatalouden paikallisesta kehittämisestä toteutettiin arvi- ointi, jonka mukaan paikallislähtöinen toimintatapa on tuo- nut Suomen kalataloudelle lisäarvoa aktivoimalla uutta sek- torirajoja ylittävää yhteistyötä ja monipuolistamalla kalata- loushankkeiden rahoitusta. Kalatalouden paikalliset kehittä- misryhmät ovat lisänneet verkostoitumista ja tuoneet esille kalatalouden potentiaalia alueellisille ja paikallisille toimi- joille. Pienet paikallistason hankkeet voivat toimia myös en- siaskeleena laajempiin kehittämistoimiin. Paikallistason rat- kaisut voivat myös nousta merkittävään asemaan ilmaston- muutokseen sopeutumisessa, koska Suomi on pitkä ja pinta- alaltaan laaja maa ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näyt- täytyvät alueilla eri aikaisesti ja eri tavalla. Toiminnan jatka- misella nähdään siis olevan lisäarvoa myös ohjelmakaudella 2021–2027. Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät ovat vakiinnuttaneet toimintaansa kalatalouden kentällä mutta niiden toiminnassa on vielä kehitettävää ja potentiaalia, jo-

hon pyritään tarttumaan tulevalla ohjelmakaudella.

JTF-erityistavoite: annetaan ”alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisellä on”

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

JTF

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii maailman ensim- mäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuus- näkökulmat huomioiden. Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. Hallitus edis- tää myös kuntien ja alueiden omien hiilineutraaliussuunni- telmien valmistelua ja ilmastotoimien toimeenpanoa.

Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi turpeen energia- käyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Ener- giaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan tur- peen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liit- tyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. Kansallinen turvealan laajapohjainen työryhmä selvittää keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeam- man jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Turvetuotan-

non puolittumisen sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön

Valittu tavoite	Ohjelma	Rahasto	Toimintapoliittisen tavoitteen ja JTF:n erityistavoitteen valintaperusteet
			liittyvien haittavaikutusten huomioimiseksi ja lieventä- miseksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 ohjelmaan sisällytetään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) erityistavoitteen mukainen rahoitus ja toimet. JTF-toi- met sisällytetään ohjelmaan myöhemmin toimitettavan oh- jelmanmuutoksen kautta, eivätkä ne siten ole vielä lopulli- sesti määräytyneet kumppanuussopimuksen toimittamiseen mennessä. Suomi esittää JTF-alueiksi maakuntia ja maakun- nan osia, joissa kansallisen sitoumuksen toteuttamisen so- sioekonomiset ja ympäristölliset haittavaikutukset ovat suu- rimmat. Turvetuotannon merkittävän vähenemisen tai lop- pumisen haittavaikutukset ja toimet niiden lieventämiseksi esitetään alueellisissa siirtymäsuunnitelmissa.

2. Toimintavaihtoehdot, koordinointi ja täydentävyys

2a. Tiivistelmä toimintapolitiikkavalinnoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin kump- panuussopimuksen kattaman rahaston osalta

PO-valinnat on kuvattu edellä taulukossa 1. Ohjelmien tulokset ja tavoitteet kuvataan tarkemmin oh- jelma-asiakirjoissa.

PO 1

Uudistuva ja osaava Suomi - ja Ahvenanmaan ohjelmissa innovaatiojärjestelmät toimivat paremmin. Tiedon ja osaamisen jakaminen on parantunut ja yritysten yhteistyö lisääntynyt. Manner-Suomessa kau- den aikana 27 000 yritystä on osallistunut innovaatioyhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus ja koulutus hyödyntävät enemmän elinkeinoelämän tuotekehitysympäristöjä. Yhteiskehittämistä tukevia alustoja ja verkostoja on kehitetty 2 400 kpl ja 8 100 yritystä on osallistunut yhteiskehittämiseen. Ohjel- man toimenpiteistä johtuvia patenttihakemuksia on toimitettu väh. 750 kpl. Alueelliset älykkään erikois- tumisen mukaiset osaamis- ja innovaatioekosysteemit kytkevät yhteen koulutusketjun osaamisen ja elin- keinoelämän kehittäen yli 8 800 uutta innovaatiota, tuotetta tai palvelua. Koulutus- ja tutkimusorgani- saatiot ovat kansainvälistyneet.

Digitalisaation hyödyntämiseen liittyvä osaaminen on kasvanut ja eri toimijoiden yhteistyö lisääntynyt; on luotu uutta liiketoimintaa ja tehostettu yhteiskunnan toimintoja. Kehitettyjen Digitaalisten innovaatiokeskittymien (DIH) palveluja käyttää yli 1 100 asiakasta. Paikkariippumattoman työn, etätyön ja monipaikkaisen asumisen ja työn mahdollisuudet ovat aiempaa paremmat.

Pk-yritysten kasvu on nopeutunut ja tuottavuus kasvanut: 3 600 pk-yrityksessä on mitattu merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli 15 000 kpl. Suomessa on enem- män kasvuhakuisia, kansainvälistyviä ja kilpailukykyisiä arvoverkostoissa toimivia yrityksiä; esim. tuote- ja prosessi-innovaatioita on ohjelman tuella tehnyt yli 2 600 pk-yritystä. InvestEU:n jäsenvaltio- kohtaisen osion tarjoama rahoitusvälineiden käyttömahdollisuus tukee pk-yritysten kasvua ja kilpailuky- kyä.

Ahvenanmaan ohjelmasta tuettavien toimien tuloksena saavutetaan kasvua kilpailukykyisten, tuottavuuttaan kasvatteneiden yritysten, uusien yritysten ja liiketoimintaansa kasvattaneiden, innovaatioita kehittäneiden, markkinoitaan laajentaneiden ja kansainvälistyneiden yritysten lisääntymisen myötä. Ohjelman tuloksena useammat yritykset hyödyntävät digitalisaation mahdollisuuksia ja kehittävät liiketoimintaansa uuden teknologian avulla. Lisäksi elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö on kehittynyt.

PO 2

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman EAKR-toimien lopputuloksena alueet ja yritykset ovat tehneet merkittävän energiatehokkuusreformin. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet alueilla merkittävästi ja uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen hyödyntäminen on lisääntynyt: ohjelmalla on synnytetty yli 1 300 päästövähennyksiä edistävää uutta ratkaisua ja lähes 300 pk-yritystä on aloittanut energiatehok- kuuteen tai uusiutuvan energian ratkaisuihin perustuvan uuden liiketoiminnan ja pk-yritysten arvover- kostojen vienti on kasvanut.

Alueellisen ilmastotyön kokonaisuus on vahvistunut ja alueiden ja kuntien ennakointi- ja varautumisvalmius ilmastoriskeihin on parantunut merkittävästi. Ohjelman tuella on tehty lähes 200 ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa ja lähes 500 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää uutta ratkaisua. Yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat parantuneet ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen ansiosta ja yritykset pystyvät ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kehittämään uutta liiketoimintaa.

Kiertotalouden toimintaperiaatteet on juurrutettu osaksi yhteiskunnan eri toimialoja: on syntynyt uuden- laisia ratkaisuja, innovatiivisia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja kiertotalouden vauhdittamiseksi.

Kiertotaloutta tai korkean jalostusasteen biotaloutta edistäviä demonstraatioita on toteutettu lähes 1 000 kpl. Materiaalitehokkuus, uusiomateriaalien käyttö, suljetut kierrot ja raaka-aineiden talteenotto ovat li- sääntyneet. Digitaaliset ratkaisut tehostavat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kuntien ja julkisyhteisö- jen investointien sekä innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntäminen pilotointi- ja demonstroin- tialustana on kasvanut.

EMKVR-ohjelman osalta Xxxxxxx hallitusohjelmaan perustuva kotimaisen kalan edistämisohjelma aset- taa tavoitteet kalan käytölle elintarvikkeena ja vision kalatalouden arvoketjun kehitykselle sekä määrit- tää strategiset valinnat. Ohjelma määrittelee yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat EMKVR:n Suomen toimintaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa.

Edistämisohjelman tavoitteena on, että v. 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan ja että kulutuksen kasvu tapahtuisi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Tavoitteena on viennin ja sen arvon kasvattaminen. Kalan syön- nin ja viennin tavoiteltu lisääminen kasvattaisi kalatalouden yritysten arvoa 70 %:a 1,7 miljardiin euroon ja lisäisi alan päätoimisia työpaikkoja 5 000:sta 8 000:een. Kalan kulutuksen kasvu edistäisi kansanter- veyttä ja lisäisi laskennallisia terveyshyötyjä 1–2 miljardia euroa. Yhden kala-annoksen lisäys pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä n. 5–6 % verrattaessa keskivertoon suomalaiseen ruokavalioon. Kalantuo- tannon hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin kolmasosa lihantuotannon hiilijalanjäljestä.

Suomen EMKVR-ohjelma edistää em. tavoitteiden saavuttamista vastaamalla kalan kasvavaan kulutta- jakysyntään kalatalousalan kestävän kasvun ja alkutuotannon edellytysten tukemisella, tukemalla uudis- tumista ja innovaatioita koko kalatalouden arvoketjussa sekä huomioimalla ympäristökysymykset yhä paremmin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on tukea kalakantojen luontaista lisääntymistä ja parantaa kalavarojen elinympäristöä sekä lisätä ympäristön kunnostuksiin ja kalavarojen tilaan liittyvää tutkimus-

tietoa. Kehitetään pyydysten valikoivuutta, tahattomien saaliiden välttämistä sekä suojautumista vahin- koja aiheuttavilta eläimiltä niiden ja kalastuselinkeinon välisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Vesi- viljelyssä panostetaan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja ravinteiden poistamiseen liittyviin inno- vaatioihin sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin toimiin. Yritysten ympäristöinvestointeja edistetään normaalia korkeammalla investointituella.

PO 3

Itä- ja Pohjois-Suomessa toteutettavien hankkeiden tuloksena on syntynyt pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeitä liikenne- ja logistiikkayhteyksiä sekä elinkeinoelämää ja pk-yritysten toimintaympäris- töä kehittäviä liikenneväyliä ja -palveluita sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, jotka ovat parantaneet 650 pk-yrityksen saavutettavuutta. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on lisännyt kasvuyritys- ten ja niiden investointien määrää. Paikallisella tasolla toteutetut hankkeet ovat poistaneet liikenteellisiä pullonkauloja, parantaneet liikenneturvallisuutta ja vähentäneet liikenteen aiheuttamia melu- ja saaste- haittoja. Eri liikennemuotojen yhdistäminen on aiempaa helpompaa ja liikenteen digitalisaatio ja älyk- käät ratkaisut helpottavat logistiikan ja matkaketjujen suunnittelua.

PO 4

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman ESR+-toimiin osallistuneista työttömistä ja työvoiman ulkopuo- lella olevista ja syrjäytyneistä väh. 40 % on työllistynyt, perustanut yrityksen tai siirtynyt koulutukseen tai aloittanut työnhaun. Henkilöiden osaaminen tunnistetaan ja se vastaa paremmin työelämän ja yhteis- kunnan tarpeisiin. Mahdollisuudet opiskella ajasta ja paikasta riippumatta ovat lisääntyneet. Organisaa- tioiden työhyvinvointia ja tuottavuutta on parannettu ja valmiuksia muutoksiin on edistetty. Hankkeilla on torjuttu materiaalista puutetta, ylisukupolvista köyhyyttä ja syrjäytymistä. Sosiaaliset innovaatiot juurtuvat organisaatioiden toimintaan. Eri toimijoiden tarjoamia työvoima-, yritys- ja monialaisia ja - ammatillisia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä yhteistyöverkostoja on kehitetty vaikuttavammaksi ja saavutettavammaksi kokonaisuudeksi eri puolilla Suomea. Kolmannen ja neljännen sektorin toimijat ja vertaistukea tarjoavat henkilöt osallistuvat palvelujärjestelmiin ja työllistämis- ja kehittämistoimintaan.

Ahvenanmaan ohjelman ESR+-toimien tuloksena on parantunut työllisyystilanne ja osallisuus lisäänty- neen liikkuvuuden ja osaamisen myötä.

PO 5

Kalatalouden yhteiskunnallisen merkityksen kasvu nähdään EMKVR-ohjelmassa mahdollisuutena, jo- hon myös paikallistason kehittämisellä vastataan. Toiminnan vähäisiä resursseja pyritään hyödyntämään aiempaa tehokkaammin kansallisen ja alueellisen yhteistyön tehostamisella sekä uusiin digitaalisiin mahdollisuuksiin tarttumalla. Myös toiminnan tunnettuutta ja viestintää tulee parantaa. Odotettavissa on, että kauden 2014−2020 ryhmät hakevat jatkoon kaudelle 2021–2027. Lisäksi uusien ryhmien muodostu- mista pyritään tukemaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Paikallisen kehittämisen tavoitteet määrittyvät paikallistasolla. Paikallistason toimijat valmistelevat yhdessä paikallisen strategian, jota ka- latalouden paikallinen toimintaryhmä toteuttaa alueellaan. Kansallisesti tavoitteena on syventää paikalli- sen ja valtakunnallisen tason kehittämisen koordinaatiota. Paikallisen kehittämisen luomaa lisäarvoa ha- lutaan myös tuoda paremmin ns. harmaiden alueiden ulottuville, joilla ei vielä ole omaa kalatalouden paikallisen toimintaryhmän toimintaa. Keskeinen väline toiminnan kehittämisessä on kansallisen ver- koston perustaminen.

JTF-erityistavoite

JTF-toimien osalta niiden tarkempi sisältö ja odotettavat päätulokset täsmentyvät myöhemmin ohjelma- valmistelun edetessä.

2b. Rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys ja tarvittaessa kansallisten ja alueel- listen ohjelmien välinen koordinointi

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan puitteet ilmastoneutraalin ja kiertotalouden saavutta- miselle v. 2050 mennessä. Suomi käyttää kumppanuussopimuksen rahastoja vihreän kehityksen ohjel- man mukaisesti toimenpiteisiin, jotka edistävät mm. puhdasta, edullista ja turvallista energiatarjontaa, siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen ja kiertotalouteen, energiatehokkuutta sekä alueiden ja kaupunkien resilienssin vahvistamista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaamiseksi. Suomi sitoutuu käyttämään rahastojen varoja tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseen kestävän kehityksen alalla sekä huomioimaan DNSH-periaatteen kaikkien toimintapoliittisten tavoitteiden toimissa. Euroopan kes- tävän kasvun ohjelma korostaa tavoitteidensa saavuttamista reilulla ja osallistavalla tavalla. Suomi tukee rahastojensa ohjelmissa heikoimmassa asemassa olevia ja niitä, joihin muutoksella on suurimmat sosiaa- liset ja taloudelliset vaikutukset, mm. osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen avulla. Toimeen- panossa huomioidaan tarvittaessa myös Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloite. Kumppanuussopimuksen rahastoilla pyritään maan eri osien, ml. maaseutualueet, tasapainoisen kehittämiseen täydentäen siten maaseuturahaston toimintaa. EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio tarjoaa tähän luontevan tarkasteluke- hikon. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan erityisesti EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) puitteissa osallistumalla tarvittaessa yhteisiin teemoittaisiin hankehakuihin tai -verkostoihin.

PO 1

Uudistuva ja osaava Suomi - ja EMKVR-ohjelmista rahoitetussa yritysten kehittämisessä on tehty työn- jakoa niin, että kansallisen yritysten kehittämisavustusta koskevan v. 2021 uudistuneen lainsäädännön mukaan on mahdollista jatkossa tukea kalanjalostusta Manner-Suomessa EAKR:n osarahoituksella, mi- käli ko. kehittämis- ja investointihankkeet katsotaan tärkeiksi alueiden näkökulmasta. Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmassa ei ole määritelty yritysten toimialoja. Yritystukien toimialarajoitukset määri- tellään TEM:n ja MMM:n lainsäädännössä.

Rahastojen seurantakomiteoissa ja valmistelutyöryhmissä on edustukset eri rahastoista. Ohjelmista vas- taavat ministeriöt järjestävät koordinaatiokokouksia säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa. EAKR-ja EMKVR-tukipäätökset tehdään pääosin alueellisissa elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskus), jotka huolehtivat alueellisesta koordinaatiosta sekä edistävät rahastojen välistä synergiaa. Maakuntien liittojen rahoittamien tukien osalta rahoittajien välinen hankekoordinointi toteutuu maakun- nan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeristöissä. TEM:n yhteydessä toimiva alueiden uudistumisen neuvot- telukunta (AUNE) sovittaa yhteen ja seuraa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja sen vai- kuttavuutta, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja käsittelee alueiden kehit- tämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia muiden tehtäviensä ohella. AUNE voi toimia eri EU:n rahasto- jen toimintaa strategisesti koordinoivana tahona.

Vastuu yhteensovittamisesta Ahvenanmaalla kuuluu Ahvenanmaan maakuntahallituksen EAKR:a, ESR+:a ja EMKVR:a hallinnoivalle elinkeino-osastolle. Yhteensovittamista voidaan tehdä myös usean rahaston yhteisessä seurantakomiteassa tai sen kautta, että seurantakomiteoissa on edustajat muista oh- jelmista tai rahastoista. Uudistuva ja osaava Suomi - ja Ahvenanmaan ohjelmat kohdistuvat eri maantie- teellisiin alueisiin, eikä mahdollisuutta päällekkäiseen toimintaan tai rahoitukseen siten ole. Edellä ku- vattu koskee Ahvenanmaan ohjelman osalta myös toimintapoliittista tavoitetta 4.

PO 2

EAKR- ja EMKVR-toimien osalta koordinaatiomenettelyt ovat samat kuin PO1:ssa. Täydentävyys ESR+-toimien osalta toteutuu erityisesti PO2/PO4-hankeparien kautta, joissa ESR+-toimin voidaan pa- rantaa PO2-teemoihin liittyvää osaamista (energiatehokkuus, kiertotalous ja ilmastonmuutokseen sopeu- tuminen).

Tietojenvaihdon edistämiseksi EMKVR voi rahoittaa yhteisen tietojenvaihto-ympäristön (CISE) kehittä- mistä ja BMVI Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) kehittämistä. Rannikkovartiosto-yhteis- työn osalta BMVI-rahoitusta suunnataan rajavalvontaan, EMKVR-toimet voivat kohdistua esim. merel- listen ympäristöonnettomuuksien valvontaan. MMM ja SM varmistavat ohjelmien hallintoviranomai- sina, että varojen käytössä ei synny päällekkäisyyksiä.

PO 3

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmassa rahoitetaan EAKR-osarahoituksella pienimuotoisia elinkei- noelämäkytkentäisiä pk-yritysten kasvuun ja investointeihin vaikuttavia liikenne- ja logistiikkainves- tointeja. Vastaavia investointeja ei rahoiteta muilla kumppanuussopimuksen ohjelmilla.

PO 4

ESR+:llä tuetaan osittain samoja maahanmuuttajaryhmiä kuin AMIF-rahastolla. ESR+-toimet ovat laaja-alaisempia, sillä AMIF keskittyy kolmansista maista tulevien kansalaistenkotoutumista edistävään toimintaan, erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa. Rahastot täydentävät kansallisella rahoituksella ra- hoitettavia kotoutumislain mukaisia kotouttamistoimia.

AMIF tukee turvapaikanhakijoiden esikotouttavaa ja toimintakykyä edistävää toimintaa sekä nivelvai- hetta vastaanottokeskuksesta kuntaan siirryttäessä. AMIF vahvistaa uudelleensijoittamisen edellytyksiä alue- ja paikallistasolla m. lisäämällä yhteistyötä ja osaamista. Em. toimia ei tyypillisesti toimeenpanna ESR+ rahaston tuella. AMIF ei tue suoranaisia työllistäviä toimia, kuten uraohjausta, rekrytointia, am- matillista koulutusta tai kielenoppimista työpaikoilla. Näitä toimia voidaan tukea ESR+:sta.

AMIF- ja ESR+-rahastot täydentävät toisiaan myös työperäisen maahanmuuton osalta ja kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa Suomeen. AMIF:n avulla edistetään laillisten väylien hyödyntämistä, vahvistetaan maahanmuuttohallinnon tiedolla johtamista ja kehitetään lupamenettelyitä. Osaajien maahanmuuttoa ja liikkuvuutta edistetään 3. maissa (lähtömaissa) tapahtuvilla toimenpiteillä, kuten lähtömaatiedotuksella, ennen maahantuloa tapahtuvan työelämä- ja yhteiskuntaviestinnän kehittämisellä sekä koulutuksin. Suomeen saapuessaan työperusteisesti muuttavat saisivat uraohjausta, rekrytointeja tai muita työllisyyttä koskevaa tukea ensisijaisesti ESR+:n rahoituksella.

AMIF- ja ESR+-rahoitusta yhteensovitetaan AMIF-seurantakomiteassa sekä Maahanmuuton ja kotoutu- misen koordinaatioryhmässä. Koordinaatioryhmässä on myös muita kotoutumistoimia rahoittavia tahoja niin kansallisen kuin EU-rahoituksenkin osalta. Kotoutumistoimien rahoittamisesta keskustellaan ennen toimien hakuun avaamista ja näin varmistetaan yhteensovittaminen eri rahoitusvälineiden välillä. Li- säksi TEM:n yhteydessä toimiva alueiden uudistumisen neuvottelukunta sovittaa yhteen ja seuraa aluei- den kehittämisen strategista kokonaisuutta.

Sisäasioiden rahastojen tuella edistetään viranomaisten yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja osaamista ja var- mistetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Ihmiskaupan teemaan liittyen kaikissa rahastoissa kehite- tään valtakunnallista ja paikallista viranomaisyhteistyötä yksityinen sektori ja järjestöt mukaan lukien. Luotettavan tuen ja palvelun saatavuus varmistetaan rajatoimissa (BMVI) sekä turvapaikkaprosesseissa (AMIF). ISF:n tuella parannetaan rikosten uhrien asemaa. AMIF:n tuella edistetään ihmiskaupan uhrien erityistarpeiden tunnistamista, varmistetaan palvelujen satavuus ja ohjataan auttamisjärjestelmän piiriin kotoutumistoimissa sekä paluutoimissa (AMIF).

Eurodaciin liittyviä toimia voidaan tukea AMIFista kun kyse on turvapaikkatutkinnasta ja BMVI:sta kun kyse on toimista rajalla. AMIF tai BMVI voivat tukea viisumikäsittelyn kehittämistä, kun kyse on lail- listen väylien edistämisestä.

EMKVR:n paikallisia toimintaryhmiä eli kalaleader-ryhmiä hallinnoivat maaseuturahaston Leader-ryh- mät, mikä mahdollistaa koordinoinnin ja työnjaon paikallistasolla. Leader-ryhmät ovat myös edustet- tuina kalaleadereiden ohjausryhmissä. Rahoitusta suunnataan paikallisten kehittämisstrategioiden mu- kaisesti ja siksi paikallistason koordinointi on tärkeää, vaikka kalaleader-ryhmät keskittyvätkin nimen- omaan kalatalouden elinkeinojen paikallisiin tarpeisiin. Lisäksi rahastojen hallintoviranomaiset koordi- noivat toimintaa ja ryhmien valitsemiseksi asetetaan yhteinen valintakomitea.

JTF-erityistavoite

JTF:n, EAKR:n ja ESR+:n ja muiden rahastojen ja ohjelmien välinen koordinaatio ja työnjako huolehdi- taan maakunnan yhteistyöryhmässä ja alueviranomaisten välillä sekä suunnitteluvaiheessa että käytän- nön toimeenpanossa. JTF- ja EAKR-toimet ovat saman tyyppisiä, mutta JTF on kohdistetumpi turvetuo- tantoaluille riittävän vaikuttavuuden ja siirtymän haittavaikutusten tehokkaan vastaamisen varmista- miseksi. Rahastot ovat toisiaan täydentäviä aluetalouden uudistamisen ja elinkeinojen monipuolista- miseksi. Tällä on erityistä merkitystä voimavarojen riittävyyden kannalta resurssien ollessa muutoin ra- jalliset suhteessa alueiden kehittämistarpeisiin. JTF:n ja ESR+:n työjako on selvempi JTF:n painotuksen ollen keskeisesti turvetuotannosta työttömiksi jääneiden uudelleenkoulutuksessa ja uusien taitojen hank- kimisessa.

2c. Kumppanuussopimuksen, AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n kattamien rahastojen ja muiden unionin välineiden välinen täydentävyys ja synergiat

PO 1

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman EAKR-toimet tukevat Horisontti Euroopan tavoitteita erityisesti rahoittamalla yritysten ja oppilaitosten innovaatiotyötä ja verkostoja, jolla voidaan luoda edellytyksiä ja kehittää osaamista Horisontti-hankkeisiin osallistumiseksi. Horisontti Euroopan TKI-toiminta painottuu erityisesti teknologisen valmiustasoasteikon keski- ja ylätasoille, jolloin päähuomio on soveltavassa tut- kimuksessa sekä uusien teknologioiden käyttöönotossa ja jalostamisessa kohti kaupallistamista ja mark- kinoille vientiä. EAKR:n tulee kuitenkin voida tukea innovaatiotasoltaan heikompien alueiden kehittä- mismahdollisuuksia ja siten huomioida lähtökohdiltaan erilaisten alueiden osaamisen haasteet. Maaseu- turahasto tukee yhteistyö- ja EIP-innovaatiohankkeita, joilla on mahdollisuus osallistua myös Horisontti Eurooppa-hankkeisiin. EAKR:sta ja Xxxxxxxxxx Euroopasta tuetaan toimia, jotka kytkevät toisiinsa älyk- kään erikoistumisen strategiat ja huipputason tutkimuksen ja innovoinnin. Em. strategiat, S3-yhteistyö sekä valtakunnallinen EAKR-toiminta (Innovaatio- ja osaamisverkosto) ovat keskeisimmät välineet EAKR:n ja Horisontti Euroopan synergialle. Paikalliset EAKR-hankkeet voivat ”valmentaa” tulevaan Horisontti Eurooppa hakuun, mutta ketju voi toimia myös toisinpäin; Horisontti-hankkeiden tuloksia voidaan EAKR-hankkeilla pilotoida, jatkokehittää ja kaupallistaa sekä siirtää alueille, joilla oma TKI- infrastruktuuri on vaatimattomampaa.

EAKR tukee ja täydentää Euroopan digitaalista strategiaa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoit- teita. EAKR:sta rahoitetaan mm. digitaalisia innovaatiokeskuksia (DIH) ja niiden yhteistyötä.

EAKR:n yritystuet toimivat koordinoidusti maaseuturahaston yritystukien kanssa (myös PO2:ssa). Kan- sallisen yritysten kehittämisavustusta koskevan 2021 uudistuneen lainsäädännön mukaan EAKR-osara- hoituksella on mahdollista tukea maa- ja metsätaloutta palvelevaa yritystoimintaa (pl. alkutuotanto) Manner-Suomessa, mikäli ko. kehittämis- ja investointihankkeet katsotaan tärkeiksi alueiden näkökul- masta. CAP-suunnitelman tavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta sekä edistää uusien työpaikkojen syntymistä lisäämällä yritysten välistä yhteistyötä, tukemalla yrittäjyyden aloittamista ja investointeja. ELY-keskuksilla ja Leader-ryhmillä on omat välineensä yritysten kehittä- miseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmassa ei ole määritelty yritysten toimialoja. Yritystukien toimialarajoi- tukset määritellään TEM:n ja MMM:n lainsäädännössä huomioiden EU-lainsäädäntöön perustuvat toi- mialakohtaiset rajoitukset koskien mm. terästeollisuutta, liikennettä ja laivanrakennusta. Kansalaistoimi- jalähtöistä kehittämistä ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintatapaa (CAP:ssa Leader) so- vitetaan yhteen ja kehitetään TEM:n ja MMM:n yhteisessä työryhmässä, jossa on edustettuina kau- punki- ja maaseutupolitiikan toimijoita eri tasoilla ja eri rahastoissa.

TEM:n ja MMM:n edustajat työskentelevät virallisissa ohjelmien valmistelutyöryhmissä ja seurantako- miteoissa yhteensovituksen varmistamiseksi ja kumppanuuden vahvistamiseksi. Epävirallinen yhteyden- pito ja yhdessä työskentely valmisteluvaiheessa on tiivistä. Alueellisesti maakunnan yhteistyöryhmä, sen sihteeristö, eri jaostot ja muut vastaavat yhteistoimintatavat varmistavat käytännössä kehittämistoimien täydentävyyttä ja tiedonvaihtoa. EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio ohjaa osaltaan em. toimenpiteiden painotuksia.

RRF-toimien osalta täydentävyys ja synergia muodostuvat toisaalta sisällöllisesti, toisaalta toteutustason ja -mittakaavan näkökulmasta. EAKR-toimet ovat pääosin luonteeltaan pienimuotoisempia paikallisia tai alueellisia yksittäisiin, tarkkarajaisiin tarpeisiin räätälöityjä hankkeita RRF-toimenpiteiden näkökul- man ollessa valtakunnallinen. RRF:n digitalisaatiota edistävien investointien (erityisesti pilari 2) avulla parannetaan esim. laajakaistaverkon valtakunnallista kattavuutta, jolloin EAKR:n toimenpitein pyritään vastaavasti aluetasolla kehittämään uusia innovatiivisia keinoja parantuneiden tietoliikenneyhteyksien tehokkaaseen hyödyntämiseen alueen elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen saatavuuden näkökul- masta. EAKR-osarahoitteisten yritystukien avulla RRF:n valtakunnallisia panostuksia vihreään ja digi- taaliseen siirtymään on mahdollista konkretisoida myös yksittäisten yritysten tasolla. EAKR:n osarahoit- taman TKI-toiminnan (PO1) tulee pohjautua maakuntien älykkään erikoistumisen strategioihin. Siten se täydentää alueellisella tasolla RRF-ohjelman 3. pilarin osa-aluetta TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilo- tointi, jossa tarkastelutaso on kansallinen. Kumppanuussopimuksen ohjelmien hankevalintoja ja hank- keiden maksatuksia arvioitaessa tarkastetaan, ettei samoihin kustannuksiin myönnetä tai makseta pääl- lekkäistä rahoitusta muista lähteistä, esimerkiksi RRF:stä. Kunkin viranomaisen menettelyt kuvataan tarkemmin niiden hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksissa tai vastaavissa asiakirjoissa.

Ohjelma-alue kattaa koko Ahvenanmaan kaikkien kyseessä olevien rahastojen osalta. Rakennerahasto- jen (EAKR ja ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri-, kalata- lous- ja vesiviljelyrahaston sekä elpymis- ja palautumistukivälineen (RFF) toimissa pyritään täydentä- vyyteen, jolloin rahastoja ei rajattaisi tiukasti toisistaan. Toimen rahoittavan rahaston valinnassa ratkai- sevaa tulee olemaan hankkeen ensisijainen tavoite ja toiminta, vaikka se sisältäisi osia, joita voitaisiin rahoittaa muustakin rahastosta. Hallintoviranomainen varmistaa koordinointimekanismit, joilla varmis- tetaan täydentävyys ja estetään kaksinkertainen rahoitus. Edellä kuvatut menettelyt koskevat Ahvenan- maan ohjelman osalta myös toimia toimintapoliittisessa tavoitteessa 4.

PO 2

LIFE+-ohjelman keskeisiä sisältöjä ovat luonto & biodiversiteetti, kiertotalous ja elämänlaatu, ilmaston- muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä siirtyminen puhtaaseen energiaan. EAKR-rahoi- tuksella tuetaan samoja tavoitteitta erityisesti elinkeinoelämän lähtökohdista.

Kalan jalostuksen ja kaupan yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää myös EAKR-rahoitusta kehittämis- toimenpiteisiinsä. EMKVR-ohjelmalla on synergioita LIFE-ohjelman kanssa mm. ympäristökunnostus- ten, vesiympäristön hyvän tilan parantamisen ja edistämisen osalta. Rahoitusta suunnataan toimenpitei- siin, jolla toimialan ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tai parantaa ympäristön tai kalakantojen ti- laa. Kunnostustoimien osalta ohjelmassa panostetaan erityisesti uusien tulosperusteisiin rahoitusmallei-

hin, joissa rahoituksen saaminen sidotaan tuloksellisuuteen, ja kokeillaan kunnostusseteleitä sekä jouk- korahoitusmallia, joilla voidaan hallinnollisesti kevyellä menettelyllä käynnistää pienempiä kunnostus- hankkeita. Ympäristöhallinnon kanssa koordinoidaan myös suojeltujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn liittyvien toimien rahoittamista. EMKVR-ohjelmassa jatketaan hylkeiden kalastukselle ai- heuttamien vahinkojen kompensoimista. Myös vesiviljelyssä tuetaan vahinkojen ehkäisemiseen liittyviä investointeja ja kehitystoimia. Ohjelman strategisena valintana on myös vahva panostus kalavarojen hal- linnointiin ja yhteisen kalastuspolitiikan valvontaan, joilla on koko Itämeren tasolla suuri merkitys kala- kantojen tilan parantamisessa.

EMKVR tukee maaseutu- ja aluepolitiikan tavoitteita mm. edistämällä kalatalouden elinkeinojen kilpai- lukykyä, monipuolisuutta ja kasvua sekä kalatalouden paikallista kehittämistä yhteistyössä maaseutura- hastosta rahoitettavien Leader-ryhmien kanssa. EMKVR rahoittaa elinkeinokalatalouteen liittyviä tutki- mus- ja kehittämishankkeita. CAP-suunnitelmassa sekä ELY-keskusten alueellisissa maaseudun kehittä- missuunnitelmissa ja Leader-ryhmien paikallisissa kehittämisstrategioissa ilmasto- ja ympäristötoimilla on vahva painotus.

Suomen RRF-rahoituksesta 50 % on tarkoitus suunnata vihreää siirtymää edistäviin toimiin (erityisesti pilari 2). Energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä korkean jalostusarvon biotuotteiden kehittämistä edistävien valtakunnantasoisten RRF-toimien näkökulmasta EAKR:n TKI-, pilotointi- ja yrityskohtaiset hankkeet tuovat toimintaan alue- ja paikallistason näkökulman täydentäen koko maata koskevien lin- jausten jättämiä katvealueita ja mahdollistaen RRF-rahoituskaudella käynnistettyjen kehittämistoimien jatkamisen ja juurruttamisen aina 2020-luvun jälkipuoliskolle asti.

PO 3

Pääpaino tulevalla CEF-rahoituskaudella Suomen valtion osalta on ydinverkkokäytävien ratahankkeissa ja niiden suunnittelussa (ml. hankeyhtiöt) Väyläviraston laatiman investointiohjelman mukaisesti. Ra- hoitusta voivat hakea valtion lisäksi myös muut toimijat, joiden hankkeet täyttävät asetuksen ja hakuoh- jelmien kriteerit. CEF-instrumentin keskeinen tavoite on edistää valtakunnallisia ja Euroopan laajuisia liikenneyhteyksiä, kun taas EAKR-rahoituksella keskitytään alueelliseen ja paikalliseen saavutettavuu- teen.

Kauden 2014−2020 aikana on EAKR:n osarahoituksella tuettu infrastruktuuri-investointeja noin 60 milj. eurolla (noin 50 hanketta) Itä- ja Pohjois-Suomessa harvan asutuksen erityisrahoituksella. Valtio ja kun- nat hyödyntävät EAKR-rahoitusta liikennejärjestelmän elinkeinoelämälähtöiseen kehittämiseen myös vuosina 2021-2027 valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja linjausten mukai- sesti.

Suomen RRF-suunnitelma ei sisällä varsinaisia investointeja tieverkkoon. Sen sijaan RRF-varoin on tar- koitus rakentaa sähkön lataus- ja kaasun tankkausinfrastruktuuria erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joille sitä ei markkinaehtoisesti välttämättä synny. Nämä investoinnit tukevat erinomaisesti EAKR-osa- rahoituksella Itä- ja Pohjois-Suomessa toteuttavia elinkeinoelämän saavutettavuutta parantavia pieni- muotoisia tiehankkeita. Rautatieliikenteen digitalisaatiota edistävä RRF-rahoitteinen digirata-hanke pa- rantaa osaltaan edellytyksiä multimodaalisuudelle, jota myös EAKR:n hankkeilla kehitetään.

PO 4

ESR+-rahaston toimet liittyvät Suomen RRF-suunnitelman Työllisyysasteen ja osaamistason nostami- nen kestävän kasvun vauhdittamiseksi -pilariin. Suurin osa ESR+-rahoituksesta käytetään toimiin, joissa vastataan alueellisiin ja paikallisiin kehittämistarpeisiin, kun RRF-toimet ovat laajempia. RRF:llä uudis- tetaan työvoimapalveluja laaja-alaisesti pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisesti. RRF-rahoi- tuksella turvataan julkisen sektorin työvoiman tarjonta mm. edistämällä työurien pidentämistä ja alan

vetovoimaisuutta, ESR+-rahoituksella huomio kiinnittyy enemmän yksityiselle sektorille. Kummallakin rahastolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. RRF-rahoituksella huolehditaan lainsäädäntömuutos- ten toimeenpanosta ja digitaalisen järjestelmän käyttöönotosta ja ESR+ hyödyntää esim. EURES:ia.

RRF:llä lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja toteutetaan digitaalinen palvelukokonaisuus, jollaiset ovat ESR+-toimien ulkopuolella. Koska RRF-toimet kestävät vain ohjelmakauden 2021−2027 alkuvuo- det, voidaan rakentaa silta RRF-rahoituksella kehitettyjen toimien levittämisestä ja jatkokehittämisestä ESR+:lla.

AMIF-rahaston laitonta muuttoliikettä ja palauttamista koskevilla tavoitteilla ja toimilla on yhtymäkoh- tia erityisesti NDICI:n soveltamisalaan ja rahaston toimeenpanossa varmistetaan koordinaatio näiden rahoitusvälineiden välillä. AMIF-rahastolla rakennetaan kokonaisvaltaisen paluuneuvonnan muotoja ja kattavia tukipolkuja. Toimissa huomioidaan asiakkaiden koulutus- ja työllistämistoimet niin lähtö- kuin paluumaassa. Yhteistyötä 3. maiden kanssa tehostetaan paluun ja takaisinoton edistämiseksi ja vahviste- taan paluumaiden viranomaisten ja muiden toimijoiden valmiuksia palaajien vastaanottamiseksi ja uu- delleenkotouttamiseksi. Yhteistyössä UM:n ja lähtömaiden kanssa informoidaan paluumaiden yhteisöjä EU:n turvapaikkapolitiikasta ja paluusta.

Kyberturvallisuuden osalta ISF:n fokus on kyberrikostorjunnassa, -tutkinnassa ja kouluttamisessa, RRF:n laajasti kyberturvallisuuden harjoitustoiminnassa ja tutkimuksessa. RRF:stä tehostetaan rahanpe- sun selvittelykeskuksen toimintaa, ISF-tuella parannetaan rahanpesuun liittyviä järjestäytyneen rikolli- suuden torjumistoimia. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset seuraavat Horisontti-hankkeiden tuloksia ja jalkauttavat niitä mahdollisuuksien mukaan ISF- ja BMVI-rahastojen kautta. CCEI-rahastosta rahoite- taan vain tullitarkastuksiin käytettävien laitteiden hankintoja, kun taas BMVI- ja ISF-rahastoista on mahdollista toteuttaa PTR-viranomaisten (poliisi, tulli, raja) yhteisiä hankkeita ja hankintoja.

Maaseuturahaston Leader-toiminta tukee osallisuutta maaseutualueilla. Leader-toiminnalla vahvistetaan ja kehitetään paikallisia yhteisöjä, yrittäjyyttä ja yrityksiä sekä alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä sekä yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön ja toimimaan ja otta- maan vastuuta kehittämistyöstä aktiivisesti ja aloitteellisesti. Leader-toiminnassa panostetaan nuoriin.

Leader-ryhmät rahoittavat ja toteuttavat myös maahanmuuttajien kotoutumista tukevia hankkeita. Lea- der-ryhmät toteuttavat myös ESR+-rahoitteisia hankkeita, joilla edistetään mm. työllistymistä.

EU4Health-toimintaohjelman tarkoitus on edistää terveyttä sekä tukea innovatiivisia, tehokkaita ja kes- täviä terveydenhuoltojärjestelmiä, jotta olisimme paremmin varustautuneita tulevissa kriiseissä. Sosiaa- lisen osallisuuden ja työterveyden edistäminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ovat esimerkkejä terveysohjelmaa täydentävistä toimista ESR+:n PO4:n alla.

Erasmus+-ohjelmalla tuettu rajat ylittävä ja kansainvälinen hanke- ja apurahamuotoinen yhteistyö on luonteeltaan alue- ja rakennepolitiikan rahastojen toimia täydentävää. Luova Eurooppa-ohjelma edistää kulttuuri- ja av-alan yhteistyötä Euroopassa. Keskeistä on alan osaamisen ja valmiuksien kasvattaminen, innovaatio- ja kokeilutoiminta, toimijoiden ja teosten liikkuvuus sekä kulttuuria ja luovia aloja koskevan yhteisen tietoperustan yhtenäistäminen. ESR+:n tukemin toimin voidaan myös lisätä luovien alojen edellyttämää osaamista.

PO 5

EMKVR:sta rahoitettava yhteislähtöinen paikallinen kehittäminen toimii tiiviissä yhteistyössä maaseu- turahaston Leader-toiminnan kanssa. Maaseudun Leader-ryhmät toimivat hallinnoivana xxxxxx xxxxxx- louden paikallisissa toimintaryhmissä.

JTF-erityistavoite

JTF:n ja maaseuturahaston keskinäinen täydentävyys ja synergiaedut huolehditaan erityisesti maakun- tien reuna-alueiden turveseuduilla. Maaseuturahastoa hyödynnetään maaseutuelinkeinojen ja maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Maaseuturahastolla on myös keskeinen rooli maaseudun yhteisölli- syyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä erityisesti Leader-ryhmien kautta. Mahdollisuuksien mu- kaan pyritään Horisontti Euroopan avulla hyödyntämään läpimurtoinnovaatioita kasvavissa pk-yrityk- sissä koko maakunnan alueella.

3. InvestEU-ohjelman talousarviotakuuseen osoitettava osuus perusteluineen

Taulukko 2A: Rahoitusosuus InvestEU-ohjelmaan (vuosikohtainen erittely)

Mistä		Mihin	Vuosikohtainen erittely
Xxxxxxx	Xxxxxxxxxx	InvestEU – investointi-ikkunat	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
EAKR	Kehittyneemmät alueet	3 Pk-yritykset		2 505 590						2 505 590
EAKR	Siirtymäalueet	3 Pk-yritykset		15 184 326						15 184 326

Taulukko 2B: Rahoitusosuus InvestEU-ohjelmaan (yhteenveto)

	Alueluokka*	Investointi- ikkuna 1 Kestävä infrastruktuuri	Investointi-ikkuna 2 Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio	Investointi- ikkuna 3 Pk-yritykset	Investointi-ikkuna 4 Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen	Yhteensä
	Alueluokka*	(a)	(b)	(c)	(d)	(f)=(a)+(b)+(c)+(d)
EAKR	Kehittyneemmät alueet			2 505 590		2 505 590
EAKR	Siirtymäalueet			15 184 326		15 184 326
ESR+	Kehittyneemmät alueet
ESR+	Siirtymäalueet
Yhteensä				17 689 916		17 689 916

Perustelut, joissa otetaan huomioon, miten nämä määrät edistävät kumppanuussopimuksessa valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista InvestEU-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman kautta rahoitettavan yrityskohtaisen tuen ja laa- jempien yhteistyöhankkeiden lisäksi tarvitaan toimia yritysten rahoituksen saatavuutta parantavia toimia, jolla vahvistetaan yritysten kasvua ja kilpailukykyä. InvestEU-ohjelman jäsenvaltiokohtai- nen osio on tarkoituksenmukainen vaihtoehto rahoitusvälineiden toteuttamiseksi. Sen avulla on tar- koitus helpottaa yritysten kokonaisrahoituksen saamista ja vivuttaa yksityisen rahoituksen kanavoi- mista PO1-tavoitteen mukaisiin investointeihin huomioiden tarpeen mukaan PO2-tavoitteet. Siirret- tävät varat (2% Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman EAKR-rahoituksesta) kohdenne- taan tukemaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman keskeisiä tavoitteita, joilla ediste- tään TKI-toimintaa, digitalisaatiota sekä pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi edistetään ja lisätään kestävään sekä ilmastoneutraaliin suuntaan vievää liiketoimintaa. Ennakkoarvioinnin perus- teella ilmenneitä rahoituskapeikoita avarretaan ja havaittuihin markkinapuutteisiin vastataan Suo- men edun mukaisesti siten, että edistetään InvestEU:n pk-yritysten politiikkaikkunan tavoitteiden saavuttamista linjassa kansallisen ohjelman tavoitteiden kanssa.

Ennakkoarvioinnin mukaan yritysrahoitus toimii kokonaisuutena hyvin ja pk-yritysten rahoituksen saatavuus on kansainvälisesti verrattain hyvä. Kun rahoitusta ei saada, nousivat keskeisinä ongel- mina esiin yrityksen kassavirran ja luottoluokituksen heikkous, vakuuksiin liittyvät ongelmat, oman pääoman riittämättömyys sekä yrittäjien rahoitusosaamisen ongelmat. Pankkisääntelyn kiristymisen myötä reittaukseltaan huonompien yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta pankeista on heikenty- nyt.

Osa selvityksissä havaituista kapeikoista johtuu siitä, että yritysten erilaiset rahoitustarpeet pyritään ratkaisemaan senioriehtoisella pankkilainalla, vaikka se ei aina ole sopivin väline. Uudistumisha- luisten pk-yritysten rahoituksessa on markkinakapeikko ja pääomasijoitusmarkkina on kapea. Alu- eellisina eroina kilpailun puute rahoituksen tarjonnassa ja paikallismarkkinan pienuus, vakuusarvo- jen eriytymistä ja epätasaista jakautumista pääomasijoituskelpoisuuden näkökulmasta. Markkinoilla ei ole kapeikkoa, jota paikkaamaan tarvittaisiin alueellisia pääomasijoitusrahastoja. Tarvetta on kan- nustimille ja uusille rahoitusmalleille, joissa kestävyysnäkökohdat integroituvat rahoituspäätökseen.

Ennakkoarviointia päivitettiin syksyllä 2020 koronaviruspandemian vuoksi muuttuneen toimin- taympäristön arvioimiseksi. Markkinapuute ja aiemmin todetut rahoituskapeikot ovat edelleen ole- massa pk-yritysten rahoituksessa. Vaikka rahoituksen saatavuus on edelleen hyvä, pk-yritykset ovat olleet hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa maailmanlaajuisen kriisin vuoksi. Tilanne heijastuu suo- raan pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä. Odotukset liike- vaihdon kehityksestä ovat laskeneet samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikenty- neet. Myös kannattavuusodotukset ovat heikentyneet ja vakavaraisuuden kasvua odottaa hyvin harva pk-yritys. Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina ja nii- den kassatilanne on heikentynyt alkuvuodesta 2020. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituk- sessa edelleen yleistä, vaikka se on laskenut voimakkaasti aiemmasta.

Epävarmasta tilanteesta ja alenevasta talouskasvusta huolimatta, mahdollisuuksien mukaan kasva- maan pyrkivien yritysten osuus on pysynyt ennallaan. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on laskenut vain maltillisesti. Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. Muuttu- neessakin toimintaympäristössä on tarve InvestEU-ohjelman kautta kanavoitavalle rahoitusmuodolle.

4. Siirrot

Jäsenvaltio pyytää siirtoa alueluokkien välillä.

4.1 Alueluokkien välinen siirto

Taulukko 3A: Alueluokkien väliset siirrot (vuosikohtainen erittely)

Mistä siir- retty

Minne siir- retty

Vuosikohtainen erittely

Alueluokka

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Kehitty- neemmät

alueet

Siirtymä- alueet

6 417 957

7 009 781

7 123 158

7 238 797

6 006 914

6 127 233

39 923 840

Taulukko 3B. Alueluokkien välinen siirto (yhteenveto)

Alueluokka

Määrärahat alueluokittain

Minne siir- retty:

Siirron määrä

Osuus alkuperäi- sistä siirretyistä

määrärahoista

Alueluokan määrärahat

siirron jälkeen

Kehittyneem-

mät alueet

148 528 112

Siirtymäalueet

39 923 840

26,88

108 604 272

Siirtymäalu-

eet

866 317 509

Kehittyneem-

mät alueet

906 241 349

Perustelu

Kehittyneiden alueiden Helsinki-Uusimaan kehyksestä siirretään 39,9 miljoonaa euroa siirtymäalu- eiden kehykseen. Suomessa ohjelmien vastinrahoituksesta huolehtivat valtio (75%) ja kunnat (25%). Valtion vastinrahoitus on määritelty valtiontalouden kehyksissä ja vuosittain valtion talous- arviossa. Ohjelmatyöhön tuo vakautta, kun alueet voivat luottaa ennalta määrättyyn, merkittävään valtion rahoitusosuuteen ja alueen kuntien kannettavaksi jää vain 25 prosenttia kansallisesta vastin- rahoituksesta. Kehittyneempien alueiden yleisasetuksessa asetetun suuremman kansallisen rahoitus- osuuden vuoksi Helsinki-Uusimaalla on muuta maata suhteellisesti korkeampi valtion kiinteä rahoi- tusosuus, vaikka alue on Suomen vaurain. Suomen alueiden kehityserot ja valtion vastinrahoituksen määrä huomioiden Helsinki-Uudenmaan kehyksestä siirretään siirtymäalueille noin 28 prosenttia, jolloin alueen rahoitusosuus edelleen on edelleen kohtuullinen ja selkeästi suurempi (+53%) kuin edellisellä ohjelmakaudella.

5 Unionin tekniseen apuun myöntämän rahoitusosuuden muoto

Unionin tekniseen apuun myöntämän rahoitusosuuden muodon valinta: 36 artiklan 5 kohdan mukai- nen tekninen apu.

Perustelu

Suomi on siirtynyt teknisen tuen flat rate -mallin käyttöön jo ohjelmakaudella 2014–2020. Malli tuo hallinnointiin yksinkertaisuutta ja vapauttaa hallinnointiin aiemmin käytettyjä resursseja mm. ohjel- marahahankkeiden entistä laadukkaampaan hallinnointiin.

6. Temaattinen keskittäminen

6.1. EAKR

Jäsenvaltio päättää noudattaa temaattista keskittämistä kansallisella tasolla.

6.2 ESR+

Jäsenvaltio noudattaa temaatti- sen keskittämisen vaatimuksia

32 % sosiaaliseen osallisuu- teen

Kohdennettu erityistavoittei- siin h–l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

5 % tukeen vähävaraisimmille

Kohdennettu erityistavoittee- seen m ja asianmukaisesti pe- rustelluissa tapauksissa erityis- tavoitteeseen l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

3,4 % nuorisotyöllisyyden tu- kemiseen

Kohdennettu erityistavoittei- siin a, f ja l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1 Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027

2 Ahvenanmaan rakennera-

hasto-ohjelma 2021-2027

2 % lapsiköyhyyden torjunnan tukemiseen

Kohdennettu erityistavoittei- siin f, h–l

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

0 % työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuk- sien kehittämiseen

Kohdennetaan kaikkiin erityis- tavoitteisiin paitsi erityista- voitteeseen m

Suunnitellut ESR+:n ohjelmat

1 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

7. Alustavat määrärahat kumppanuussopimuksen rahastoista toimintapoliittisen tavoitteen, JTF-erityistavoitteen ja teknisen avun mu- kaan, kansallisella ja tarpeen mukaan alueellisella tasolla

Taulukko 8: Alustavat määrärahat EAKR:stä, koheesiorahastosta, ESR+:sta ja EMKVR:stä toimintapoliittisen tavoitteen, JTF-erityistavoitteen ja teknisen avun mukaan*

Toiminta-	EAKR			JTF			ESR+			EMKVR	Yhteensä
poliittinen										rahoitus
tavoite,										kansallisella
JTF-erityis-										tasolla
tavoite tai	Määrärahat	Alueluo-	Määrärahat	Määrärahat	3 artiklan	4 artiklan	Määrärahat	Alueluokka**	Määrärahat
tekninen	kansallisella	kat**	alueluokit-	kansallisella	mukaiset	mukaiset	kansallisella		alueluokit-
apu	tasolla		tain	tasolla	JTF määrä-	JTF määrä-	tasolla		tain
					rahat	rahat
Toimintapo-	522 809 591	Kehitty-	37 945 240					Kehittyneem-			522 809 588
littinen ta-		neemmät						mät
voite 1		Siirtymä	315 281 238					Siirtymä
		Syrjäisim-	169 583 113					Syrjäisimmät
		mät ja						ja pohjoiset
		pohjoiset						harvaan asu-
		harvaan						tut
		asutut
Toimintapo-	252 256 471	Kehitty-	15 031 065					Kehittyneem-		62 000 000	000 707 071
littinen ta-		neemmät						mät
voite 2		Siirtymä	137 235 871					Siirtymä
		Syrjäisim-	99 989 535					Syrjäisimmät
		mät ja						ja pohjoiset
		pohjoiset						harvaan asu-
		harvaan						tut
		asutut
	65 632 099	Kehitty- neemmät						Kehittyneem- mät			65 632 099

Toiminta- poliittinen tavoite, JTF-erityis- tavoite tai tekninen apu	EAKR			JTF			ESR+			EMKVR rahoitus kansallisella tasolla	Yhteensä
	Määrärahat kansallisella tasolla	Alueluo- kat**	Määrärahat alueluokit- tain	Määrärahat kansallisella tasolla	3 artiklan mukaiset JTF määrä- rahat	4 artiklan mukaiset JTF määrä- rahat	Määrärahat kansallisella tasolla	Alueluokka**	Määrärahat alueluokit- tain
Toimintapo- littinen ta- voite 3		Siirtymä						Siirtymä
Toimintapo- littinen ta- voite 3		Syrjäisim- mät ja pohjoiset harvaan asutut	65 632 099					Syrjäisimmät ja pohjoiset harvaan asu- tut
Toimintapo- littinen ta- voite 4		Kehitty- neemmät					581 418 163	Kehittyneem- mät	51 705 577		581 418 163
		Siirtymä						Siirtymä	421 044 371
		Syrjäisim- mät ja pohjoiset harvaan asutut						Syrjäisimmät ja pohjoiset harvaan asu- tut	108 668 215
Toimintapo- littinen ta- voite 5		Kehitty- neemmät						Kehittyneem- mät		5 057 549	5 057 549
		Siirtymä						Siirtymä
		Syrjäisim- mät ja pohjoiset harvaan asutut						Syrjäisimmät ja pohjoiset harvaan asu- tut
JTF-er- ityistavoite				447 767 107	196 065 436	251 701 671					447 767 107
Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan	29 424 439	Kehitty- neemmät	1 854 169	17 910 683	7 842 617	10 068 066	23 256 720	Kehittyneem- mät	2 068 221	4 061 658	74 653 490
Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 36 artiklan	29 424 439	Siirtymä	15 838 096				23 256 720	Siirtymä	16 841 773	4 061 658	74 653 490

Toiminta- poliittinen tavoite, JTF-erityis- tavoite tai tekninen apu	EAKR			JTF			ESR+			EMKVR rahoitus kansallisella tasolla	Yhteensä
	Määrärahat kansallisella tasolla	Alueluo- kat**	Määrärahat alueluokit- tain	Määrärahat kansallisella tasolla	3 artiklan mukaiset JTF määrä- rahat	4 artiklan mukaiset JTF määrä- rahat	Määrärahat kansallisella tasolla	Alueluokka**	Määrärahat alueluokit- tain
5 kohdan mukainen tekninen apu (tarvit- taessa		Syrjäisim- mät ja pohjoiset harvaan asutut	11 732 164					Syrjäisimmät ja pohjoiset harvaan asu- tut	4 346 726
Yhteensä	870 122 590	Kehitty- neemmät	54 830 474	465 677 790	203 908 053	261 769 737	604 674 883	Kehittyneem- mät	53 773 798	71 755 962	2 012 231 225
		Siirtymä	468 355 205					Siirtymä	437 886 144
		Syrjäisim- mät ja pohjoiset harvaan asutut	346 936 911					Syrjäisimmät ja pohjoiset harvaan asu- tut	113 014 941

* Määrän olisi sisällettävä kohdennetut alustavat joustomäärät 18 artiklan mukaisesti. Lopulliset joustomäärät vahvistetaan vasta väliarvioinnissa.

** JTF-määrät suunnitellun EAKR:stä ja ESR+:stä saatavan täydentävän tuen jälkeen.

Perustelut

Rahoitustiedot perustuvat ohjelma-asiakirjoissa esitettyihin tarkempiin erittelyihin. Kestävän kaupunkikehittämisen toimet kootaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman puitteissa ITI-strategiaan, jonka rahoitus on 68 623 188 euroa (ei sisällä teknistä tukea). EAKR-osarahoitteisia toimia tuetaan TL:ssa 1 ja erityistavoitteissa 2.1. ja 2.6.

8. Xxxxxxxx suunnitelluista kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen suunnitelluista ohjelmista ja alustavat määrärahat rahastoittain eriteltynä sekä vastaavat kansalliset rahoitusosuudet alueluokittain eriteltynä

Taulukko 9B. Luettelo suunnitelluista ohjelmista ja niiden alustavat määrärahat*

Nimike	Rahasto	Alueluokka	Unionin rahoitusosuus		Kansallinen rahoitusosuus	Yhteensä
Nimike	Rahasto	Alueluokka	Unionin rahoi- tus ilman tek- nistä apua artik- lan 30(5) mukai- sesti	Unionin rahoitus tekniseen apuun artiklan 30(5) mu- kaisesti
Uudistuva ja osaava Su- omi 2021−2027**	EAKR	Kehittyneemmät alueet	49 771 740	1 742 010	77 270 625	128 784 375
		Siirtymäalueet	452 517 109	15 838 096	312 236 805	780 592 010
		Pohjoiset harvaan asutut alueet	335 204 747	11 000 000	000 291 275	578 228 186
Uudistuva ja osaava Su- omi 2021−2027	ESR+	Kehittyneemmät alueet	49 533 492	1 981 338	68 019 275	119 534 559
		Siirtymäalueet	421 044 371	16 000 000	000 943 805	701 829 949
		Pohjoiset harvaan asutut alueet	108 668 215	4 346 726	71 000 000	000 827 904
Uudistuva ja osaava Su- omi 2021−2027	JTF (Arti- kla 3)		196 065 436	7 842 617	87 389 166	291 297 219
Uudistuva ja osaava Su- omi 2021−2027	JTF (Arti- kla 4)		251 701 671	10 068 066	112 187 030	373 956 767

Nimike	Rahasto	Alueluokka	Unionin rahoitusosuus		Kansallinen rahoitusosuus	Yhteensä
Nimike	Rahasto	Alueluokka	Unionin rahoi- tus ilman tek- nistä apua artik- lan 30(5) mukai- sesti	Unionin rahoitus tekniseen apuun artiklan 30(5) mu- kaisesti
Ahvenanmaan ra- kennerahasto-ohjelma 2021−2027	EAKR	Kehittyneemmät alueet	3 000 000	000 159	4 975 086	8 291 810
Ahvenanmaan ra- kennerahasto-ohjelma 2021−2027	ESR+	Kehittyneemmät alueet	2 172 085	86 883	3 388 452	5 647 420
Yhteensä	EAKR, ESR+, JTF		1 869 883 431	70 591 832	1 232 514 936	3 172 990 199
Suomen EMKVR-ohjelma	EMKVR		67 694 304	4 061 658	68 563 000	140 155 962
Yhteensä	Kaikki ra- hastot		1 937 577 735	74 653 490	1 301 077 936	3 313 309 161

* Määrän olisi sisällettävä alustavat joustomäärät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Lopulliset joustomäärät vahvistetaan vasta väliarvioinnissa.

** Ohjelmat voivat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti olla useammasta rahastosta rahoitettavia (sillä toimintalinjat voivat yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti olla useammasta rahastosta rahoitettavia). Aina kun ohjelmaa rahoitetaan JTF:stä, JTF:n määrärahoihin on sisällytettävä täydentävät siirrot ja ne on eriteltävä määrien esittämiseksi JTF-asetuksen 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

Taulukko 10: Luettelo suunnitelluista Interreg-ohjelmista

Ohjelma 1	Interreg Central Baltic
Ohjelma 2	Interreg Aurora
Ohjelma 3	South-East Finland – Russia (keskeytetty)
Ohjelma 4	Karelia (keskeytetty)
Ohjelma 5	Kolarctic (Venäjän ja Valko-Venäjän osallistuminen keskeytetty)
Ohjelma 6	Interreg Baltic Sea Region (Venäjän ja Valko-Venäjän osallistuminen keskeytetty)
Ohjelma 7	Interreg Northern Periphery and Arctic
Ohjelma 8	Interreg Europe
Ohjelma 9	Interact
Ohjelma 11	URBACT
Ohjelma 12	ESPON

9. Tiivistelmä suunnitelluista toimenpiteistä, joita aiotaan toteuttaa hallinnollisten val- miuksien vahvistamiseksi kumppanuussopimuksen kattamien rahastojen täytäntöön- panon osalta

Kuvaus

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmassa ja Ahvenanmaan ohjelmassa kannustetaan vi- ranomaisten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Aiempien ohjelmakausien kokemusten perusteella on todettu, että hallinnolliset valmiudet vahvistuvat, kun yhteistyö välittävien toimielinten välillä on tiivistä. ELY-keskuksissa välittävien toimielinten tehtävät on jatkossakin koottu neljään ELY-kes- kukseen. Tehtävien kokoaminen on tukenut osaamisen ja resurssien hyödyntämistä. Maakuntien liittoja kannustetaan välittävän toimielimen tehtävien hoitamiseen yhteistyössä sekä kansallisen lainsäädännön että sähköisten prosessien ratkaisuilla.

Ohjelmakauden valmistelua on tehty yhteistyössä hallintoviranomaisen, ELY-keskusten ja maakun- tien liittojen kesken. Asiantuntemus ja osaaminen lisääntyvät yhteistyön myötä kaikilla osapuolilla. Hallintoviranomainen järjestää välittäville toimielimille koulutusta ohjelmakauden käynnistyessä ja myös ohjelmakauden kuluessa. Kouluttamisessa pyritään siihen, että välittävien toimielinten rooli olisi aiempaa aktiivisempi. Koulutustilaisuuksiin sisällytetään välittävien toimielinten edustajien puheenvuoroja. Välittävien toimielinten keskinäistä tiedonvaihtoa tuetaan esimerkiksi suuralueta- solla. Hallintoviranomaisen henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita arvioidaan säännöllisesti ja kouluttautumista tuetaan.

Koulutustarpeet kootaan koulutussuunnitelmaan, jota täydennetään vuosittain tilivuosikohtaisen ra- portoinnin yhteydessä. Suunnitelmaan vaikuttaa hallintoviranomaisen valvontatehtävässään tekemät havainnot sekä hallintoviranomaiselle tulleet kysymykset ohjelman toimeenpanosta. Hallintoviran- omainen toteuttaa ohjelmakauden aikana kuhunkin välittävään toimielimeen kohdistuvaa ohjausta esimerkiksi ohjaus- ja valvontakäynnillä tai vastaavalla jokaiseen välittävään toimielimeen täsmälli- sesti kohdistuvalla tarkastelulla. Hallintoviranomainen ajoittaa ja suunnittelee ohjauksen ja valvon- nan toimenpiteet sen mukaan, millaisia tarpeita valvonnan perusteella on havaittu. Toimenpiteillä tuetaan erityisesti niitä välittäviä toimielimiä, jotka tarvitsevat eniten tukea. Kaikkien välittävien toimielinten toimintaa koskevaa tarkastelua tehdään vuosittain hallinto- ja valvontajärjestelmän toi- mintaa koskevan tarkastelun yhteydessä. Hallintoviranomaisen ylläpitämiin kanaviin tulleita kysy- myksiä käsitellään säännöllisesti. Hallintoviranomainen toteuttaa välittävien toimielinten ohjausta ja koulutusta yhteistyössä kirjanpitotoiminnon ja tarkastusviranomaisen kanssa.

Koulutustilaisuuksiin osallistuminen on mahdollista laajasti välittävien toimielinten henkilöstölle, koska tilaisuudet järjestetään joko kokonaan etäyhteydellä tai etäyhteys toteutetaan lähikoulutuksen ohella. Lisäksi välittäville toimielimille tarkoitetuista koulutuksista toteutetaan tallenteet, joihin on

mahdollista palata koulutusten jälkeenkin. Hallintoviranomainen ylläpitää viranomaisille tarkoitet- tua yhteistä sähköistä työtilaa, jonne tallennetaan koulutusmateriaalit. Tietojärjestelmän käytöstä toteutetaan koulutusvideoita sekä välittävien toimielinten että rahoitusta hakevien ja tukea saavien käyttöön. Välittävät toimielimet vastaavat tuen saajien kouluttamisesta muilta osin.

Ohjelman toimeenpanoa tukee kattava kansallinen lainsäädäntö sekä yksinkertaistettujen kustannus- mallien laaja käyttö. Hankkeiden hallinnointi tapahtuu yhtenäisissä prosesseissa yhdessä tietojärjes- telmässä. Tietojärjestelmän prosessien kehittämisessä hyödynnetään viranomaiskäyttäjiltä ja tuen saajilta saatua palautetta. Tietojärjestelmän toiminnot ja ohjeistus tukevat sekä viranomaisten että tuen saajien työtä.

Ohjelmakauden valmisteluvaiheessa kumppanuussopimuksen rahastoista vastaavat hallintoviran- omaiset ovat tehneet yhteistyötä. Yhteistyössä on yhteen sovitettu lainsäädäntöä ja toimintatapoja esimerkiksi yksinkertaistettuihin kustannusmalleihin, hankintoihin ja petostentorjuntaan liittyen. Myös viestintätehtävissä yhteistyö on tiivistynyt. Rahastojen keskinäinen yhteistyö tukee ohjelmien toimeenpanoa ja vahvistaa viranomaisten toimintakykyä.

EMKVR:ssä hallintoviranomaiset pyrkivät ohjelmien valmisteluvaiheessa yhdenmukaistamaan ra- hastojen hallintokäytäntöjä. EMKVR:ssä pyritään siirtymään täysin sähköiseen menettelyyn. Tieto- järjestelmästä kehitetään tulevalle kaudelle helppokäyttöisempää käyttöliittymää. Hallintoviran- omainen järjestää välittäville toi-mielimille sekä kalatalouden paikallisille toimintaryhmille koulu- tuspäiviä sekä online-koulutuksia. Lisäksi säännöllisiä yhteistyöpalavereita hallintoviranomaisen ja välittävien toimielinten välillä jatketaan. EMKVR-toimintaohjelman kansallista koordinaatiota pa- rantaa myös perustettava kansallinen verkosto.

10. Yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin ja/tai maantieteellisten alueiden erityistarpeisin (tarvittaessa)

Kuvaus

Suomen julkisen talouden kestävyysraportin (VM 2020) mukaan väestön ikääntyminen tuo paineita julkiseen talouteen siten, että vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja elä- kemenoihin. Toiseksi työikäisen väestön supistuminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia.

Syntyvyyden merkittävä palautuminen ei riitä estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä. Li- sääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi ja suotui- sampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Kestävyyshaaste kohdistuu erityisesti kuntiin, jotka ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Suomen näkökulmasta yksi keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä on myös väestön entistä voimak- kaampi keskittyminen ja sen seuraukset. Elinvoimaa ja toimintakykyä olisi vaalittava koko Suo- messa. Ikääntymisen aiheuttamia haasteita voidaan lieventää toisaalta työllisyyttä lisäävin toimin mutta myös työn tuottavuuden kasvun kautta.

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Aluekehitystä tehdään alueiden vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on elinvoi- man lisääminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen ko- koaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. Myös Uudistuva ja osaava Suomi -oh- jelman toimenpiteet tukevat työllisyyden ja työn tuottavuuden kasvua sekä alueiden elinvoimaisuu- den vahvistamista. EAKR-toimenpiteillä pyritään alueiden TKI-intensiteetin kasvattamiseen ja elin- keinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Taustalla ovat maakuntaohjelmat, joissa määritellään alueiden älykkään erikoistumisen painopistealat. Tavoitteena on myös pk-yritysten

kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä niiden kansainvälistymisvalmiuksien, liiketoimintaosaa- misen ja tuottavuutta parantavien investointien tukeminen. Digitalisaation edistämisellä parannetaan palvelujen alueellista saatavuutta. Kiertotalouden ja korkean jalostusasteen biotalouden kehittämi- nen luo uusia työllistymismahdollisuuksia myös taajama-alueiden ulkopuolelle. Alueiden elinvoi- maisuutta pyritään lisäämään mm. ESR+-toimilla kehittämällä työn tekemisen monipaikkaisuutta, etätyö- ja etäopiskelumahdollisuuksia lisäämällä sekä tukemalla työvoiman liikkuvuutta työvoima- pulasta kärsiville alueille. Ohjelmassa on huomioitu kohderyhminä mm. ikääntyneet työnhakijat ja maahanmuuttajat, joita aktivoimalla työllisyysastetta voidaan nostaa. Demografisen muutoksen ai- heuttamat menopaineet lisääntyneestä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeesta johtuen ei- vät ole ohjelman keskiössä, vaan palveluiden järjestämisen tehostamistoimia rahoitetaan kansallisin varoin, sote-alan rakenneuudistukseen ja digitalisaatioon liittyen myös RRF:stä.

Väestön keskittyminen taajamiin ja harvaan asuttujen alueiden lisääntyminen ei ole pelkästään Itä- ja Pohjois-Suomen ongelma, vaan myös Länsi-Suomessa harvaan asuttujen alueiden pinta-ala on viime vuosina noussut. Koronapandemian aikaansaama etätyön nopea yleistyminen on kasvattanut monipaikkaisuuteen liittyviä kehittämismahdollisuuksia niin opiskelun kuin työteonkin näkökul- masta. Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmalla tuetaan tähän liittyvää TKI-toimintaa ja digitalisaa- tion uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Keskeistä on myös muilla välineillä tuetun laajakais- tainfrastruktuurin tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Itä- ja Pohjois-Suo- men saamalla pohjoisten harvaan asuttujen alueiden lisärahoituksella on tarkoitus erityisesti pureu- tua demografisten ja erilaisten saavutettavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma antaa edellä kuvatusti kehyksen ja mahdollisuuden vastata myös demografiaan liittyviin haasteisiin. Ohjelmassa ei ole kuitenkaan suunniteltu erityistoimia (esim. erityisiä toimintalinjoja tai hakuja) ko. haasteisiin liittyen.

11. Tiivistelmä 15 artiklassa sekä liitteissä III ja IV tarkoitettujen asiaankuuluvien mahdollistavien edellytysten täyttymistä koskevasta arvioinnista (valinnainen)

12. Alustava ilmastorahoitustavoite

Rahasto	Alustava ilmastorahoitus*
EAKR	304 522 630
Koheesiorahasto

* Vastaa tietoja, jotka on sisällytetty tai jotka sisällytetään ohjelmiin 22 artiklan 3 kohdan d alakoh- dan viii alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien ja määrärahojen alustavan jakautumisen tulok- sena.

Document Metadata

Table of Contents

Työ- ja elinkeinoministeriö

Document Metadata