OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE‌

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE ‌

2021

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2021

Sisällys

1. Strategiset valinnat 3

2. Opetushallituksen palvelulupaus 4

3. Tulostavoitteet 4

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6

3.3 Voimavarojen hallinta 6

4. Riskienhallinta 7

5. Erityiset kehittämiskohteet 7

6. Voimassaolo ja seuranta 8

LIITTEET 10

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

- Liite 6 c. Digikehittäminen Opetushallituksen tulossopimuksen osana 2021

1. Strategiset valinnat

Opetushallitus vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asiantuntijavirastona koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämis-, hallinto- ja palvelutehtävistä Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) mukaisesti.

Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoitteidensa mu- kaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Uudistamistyö perustuu ulkoisen toimintaympäristön analyysiin (liite 1), asiakastarpeisiin ja valtiokonsernin ohjaukseen.

Opetushallituksen tavoitteena on selkeyttää asiakaspalvelutarjoomaa, vahvistaa vuorovaikutusta, yhteis- kehittämistä ja kumppanuuksia sekä osallistua aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Opetushallituksen toiminta perustuu henkilöstön kanssa muotoiltuun visioon, missioon ja toimintatapoja koskeviin kirjauksiin.

Visio

Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.

Missio

Intohimona oppiminen!

Tapamme toimia

− luomme avoimuudella luottamusta

− muotoilemme yhdessä ratkaisuja

− uskallamme uudistua oppijan parhaaksi

− elämme kuten opetamme

Opetushallituksen visiosta ja missiosta johdetut neljä vaikuttavuustavoitetta ovat:

− eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa

− oppijoiden hyvinvointi paranee, painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret

− jatkuva oppiminen nostaa osaamistasoa

− avarakatseisuus lisääntyy.

Opetushallitus tukee hallitusohjelman toimeenpanoa ja valtioneuvoston linjauksia ja niiden toteutta- mista. Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet muodostavat yhden- mukaisen kokonaisuuden ja varmistavat johdonmukaisen kehittämisen hallinnonalalla. Strategiset valin- nat pohjautuvat toimintaympäristöstä tehtyyn analyysiin (Kuva 1. Strategiset valinnat Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteiden mukaan).

Opetushallitus edistää aktiivisesti Agenda 2030 -ohjelman toteutumista toiminnassaan. Lisäksi Opetushal- litus toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.

2. Opetushallituksen palvelulupaus

Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kansainväli- syyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetus- hallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapalvelut.

Opetushallitus kehittää toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Tätä tehdään syventämällä henkilöstön asiakas- osaamista sekä kehittämällä palveluiden ja asiakkuuden johtamista. Keskeisiä asiakkaita ovat oppijat, op- pimisen ja kansainvälistymisen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, työelämä sekä koko ympäröivä yhteiskunta päätöksentekijöineen.

3. Tulostavoitteet

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvastavat Opetushallituksen suunnitelmia toiminnan pitkäkestoisiksi yhteiskun- nallisiksi vaikutuksiksi ja tukevat vision saavuttamista. Vaikutustavoitteet ovat neljän vuoden tavoitteita koulutuksen ja kansainvälisyyden saralla. Vaikutustavoitteiden toteutumista seurataan nelivuotisen tulos- sopimuskauden aikana. Vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden saavuttamiseksi Opetushallitus vahvistaa poikkihallinnollista, eri hallinnon tasojen ja eri toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Tavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat

Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautumi- nen vahvempaa. Johtamisosaaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistunut ja parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.

Opetushallitus on

− tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista

− uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen

− vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista.

Tavoite 2: Hyvinvointi paranee

Oppijoiden ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee. Erityisesti lapset ja nuoret voivat paremmin ja osal- listuvat aktiivisesti oman jatkuvan oppimisen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen.

Opetushallitus on

− tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä

− kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa

− vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä.

Tavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy

Opetushallitus vahvistaa omalla toimialallaan kansainvälistä osaamista ja luo valmiuksia yksilöille, yhtei- söille ja työelämälle toimia globaalisti verkostoituneessa toimintaympäristössä. Opetushallitus lisää ym- märrystä kansainvälisen osaamisen, kielivarannon ja asenneilmapiirin merkityksestä suomalaiselle yhteis- kunnan uusiutumiselle ja kilpailukyvylle. Opetushallitus toimii osana Talent Boost -ekosysteemiä ja toteut- taa toimenpiteitä, jotka vahvistavat Suomea kansainvälisesti houkuttelevan paikkana opiskella, tutkia, työllistyä ja yrittää.

Opetushallitus on

− Vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkostojen tehokkaalla toimeenpanolla

− Edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja hou- kuttelevana korkean osaamisen maana

− Vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon tuot- tajana.

− Lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.

Tavoite 4: Osaamistaso nousee

Yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista ja vahvistetaan jatkuvaa op- pimista. Opetushallitus toimii ennakoivammin kansainvälisen ja kansallisen tutkimus- ja arviointitiedon perusteella.

Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa

− uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja

− joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla

− kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.

Tavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät

Jokaisella oppijalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa potentiaalinsa. Tasa-arvo ja yhdenvertai- suus koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kansainvälisyyden saavutettavuudessa ja saatavuudessa pa- ranee. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus maan eri osissa toteutuu. Osaaminen työelämässä vahvistuu.

Opetushallitus on

− tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alueelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoi- suuden vähentäminen.

− kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta tavoitteena kan- sainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen.

− tukenut toimijoita päättöarvioinnin kriteerien käyttöönotossa.

Opetushallituksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat indikaattorit ovat liitteessä 2.

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Opetushallitus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toimin- nalle asettamat reunaehdot. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat mittarit ovat liitteessä 3.

3.3 Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteiden mukaisesti Opetushallitus kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistämi- nen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Opetushallitus kehittää toimintakulttuuriaan, pääpro- sessejaan ja organisaatiotaan tukemaan laadukasta vaikutustavoitteiden toteuttamista ja tiukan resurssi- tilanteensa mukaista tehtävien priorisointia.

Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman toteutusta tuetaan siten, että Opetushallitus parantaa kilpailu- kykyään työnantajana. Opetushallitus valmistelee ja ottaa käyttöön vuoden 2020 aikana henkilöstöjohta- misen ja tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivan ohjelman, joka kytkeytyy vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetushallitus ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovel- voitteet niin toiminnallisesta kuin henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta.

Opetushallituksen toimitilat ovat tehokkaasti käytössä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että Opetushallitus siirtyy strategian mukaisesti monitilaympäristöön vuoden 2021 aikana. Hanketta on suunniteltu yhdessä Opetushallituksen sekä erillisyksiköinä toimivien Kansallisen koulutuksen arvioin- tikeskuksen (Karvi) ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian (YTL) henkilöstön kanssa. Tavoitteena on sy- nergiaetujen saavuttaminen siten, että erillisyksiköiden toiminnallinen riippumattomuus säilyy. Hankkeen valmistelussa keskeisiä periaatteita on, että fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen työympäristö vahvistaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Rahoitustaulukko vuodelle 2021 liitteenä 4.

4. Riskienhallinta

Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätöksentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toimintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja sen tarkoi- tuksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä.

Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti laaja riskienarviointi vuonna 2019. Ar- vion mukaan strategisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit on ryhmitelty tulossopimukseen seuraavasti:

− Talouteen liittyvät riskit

− Valtionavustustoimintaan liittyvät riskit

− Johtamisjärjestelmään liittyvät riskit

− Maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät riskit

− Palvelutuotantoon liittyvät riskit

− Osaamiseen, henkilöstöön ja uudistumiskykyyn liittyvät riskit

− Tietoon liittyvät riskit

Opetushallitus huomioi ja käsittelee riskit riskienhallintapolitiikan mukaisesti osana johtamisjärjestelmää. Selkeä rahoitus ja toimiva työnjako, hyvä yhteistyö sekä ennakointi tehostavat toimintaa ja parantavat ministeriön ja Opetushallituksen työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

5. Erityiset kehittämiskohteet

Erityisiä kehittämiskohteita vuosina 2020-2023 ovat:

- Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ottavat käyttöön yhteisen digitaalisten palvelujen hal- lintamallin. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan (ml. koulutuksen järjestäjät) tiedon ja palve- luiden yhteen toimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Tavoitteena on kehittää mallia yhteis- työssä edelleen vuosien 2021 -2023 aikana.

- Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kehittävät yhdessä valtionavustustoimintaa osana strategista toiminnan ohjausta. Valtionavustustoiminnassa parannetaan avustusten tarkoituksenmu- kaista kohdentumista, kansainvälistymisen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ja yhteis- kunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että valtionavustustoiminta osana kokonaiskehittämistä on vaikuttavaa, tehokasta ja läpinäkyvää.

- Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ennakointijärjestelmää työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston linjausten pohjalta.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määrärahojen seuranta- ja raportointijärjestel- mät sekä toimintamallit yhtenäistetään ajantasaisen ja laadukkaan raportointitiedon tuottamiseksi.

- Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskasvatusta ja tai- teen perusopetusta koskevia indikaattoreita.

- Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimeenpanevat yhteistyössä oppivelvollisuuden laa- jentamiseen liittyviä kokonaisuuksia.

- Opetushallitus kehittää oppilaan- ja opinto-ohjausta opinto-ohjauksen kehittämisohjelman linjaus- ten pohjalta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, huomioiden erityisesti tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon ja jatko-opintosuunnitelmien kehittämistä tuke- van perusopetuksen digitaalisten tukipalveluiden kokonaisuuden sekä hyvän opinto-ohjauksen kri- teerien uudistamisen ja koulutuspolun sujuvaa jatkumista tukevan tiedonsiirron ja digitaaliset palve- lut.

- Opetushallitus kehittää varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja laatua sekä esi- ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa Oikeus oppia -ohjelman linjausten mukaisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministe- riön kanssa.

- Opetushallitus kehittää ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa Oikeus osata -ohjelman sekä lukiokoulutuksen laatua Lukion laatuohjelman linjausten mukaisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuu- riministeriön kanssa.

6. Voimassaolo ja seuranta

Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön ja viraston välillä käytävien tulosneuvottelujen yhteydessä ja ministeriön tilinpäätöksessä koskien kirjanpitoyksikköjä sekä tarvittaessa erillisissä ministeriön ja viraston välisissä ko- kouksissa. Virasto raportoi opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä esitettyjen tavoitteiden, myös konk- reettisten toimien, saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä vaikuttavuudesta vuosittain tilinpää- tösasiakirjassaan sekä tarkoituksenmukaisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta ja toimit- taen edellisiä koskevat voimassaolevat suunnitelmat ministeriölle vuosittain helmikuun loppuun men- nessä.

Liitteet

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet Liite 6. Digitaalisuuden edistäminen

- Liite 6 a. Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

- Liite 6 b. Mahdollisesti kehitettävät digiasiat

- Liite 6 c. Digikehittäminen Opetushallituksen tulossopimuksen osana 2021

Liite 1. Toimintaympäristön analyysi

Toimintaympäristön nopeat ja ennakoimattomat muutokset koronaviruksen aiheuttamassa pandemiatilan- teessa vuoden 2020 aikana haastavat kasvatuksen, opetuksen ja kansainvälistymisen toimialaa tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Pandemiatilanne on edellyttänyt paljon nopeita päätöksiä ilman, että on ollut käsitystä mihin suuntaan tilanne etenee. Toistaiseksi käytettävissä olevien tutkimustulosten mukaan pandemiatilan- teella on sekä hyviä että huonoja seurauksia oppimiseen ja kansainvälistymiseen sekä lasten ja nuorten hy- vinvointiin. Ensimmäisten tutkimustulosten mukaan, esim. professori Xxxxxxx-Xxx, etäopiskelussa optimaa- listen oppimishetkien määrä oli laskenut puolella verrattuna aiempaan tilanteeseen. Pandemiatilanne on pal- jastanut toimialaan liittyviä heikkouksia, mutta samanaikaisesti on kehitetty uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja, joista opitusta seurannee pysyviä toimintatapojen muutoksia toimialalle.

Yhteiskunnan kompleksisuus, digitalisaatio, väestönkehitys, eriarvoistumiskehitys, arvojen ja asenteiden muutokset sekä yhä lisääntyvät globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos luovat sekä epävarmuutta että uusia mahdollisuuksia uudistua. Vahva kansallinen ja erinomaisia tuloksia saavuttanut koulutusjärjestel- mämme joutuu myös koetukselle kohdatessaan palveluverkoston muutospaineet, oppimisympäristöjen tek- nologiset mahdollisuudet ja oppijoiden yhä moninaistuvammat tarpeet ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat. Koronan vaikutuksesta suomalainen koulutusjärjestelmä on siirtynyt vauhdilla hyödyntämään digitaalisia vä- lineitä opetuksessa ja oppimisessa. Valmiudet keväällä 2020 olivat ymmärrettävästi vaihtelevat niin laittei- den, ohjelmistojen kuin osaamisen suhteen. Tämä saattaa entisestään korostaa oppimisedellytysten ja –tu- losten eriytymistä. Oppijoiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi voisi harkita tähän hetkeen päivitettyä ”tie- toyhteiskuntahanketta”.

Viime aikoina kuntakentässä on käynnistynyt kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin tähtääviä digitalisaatiohankkeita, jotka vaativat myös kansallisia toimia ja haastavat valtiota mukaan ekosysteemiin. Samanaikaisesti valtion- hallinnossa tarve tehdä hallinnonaloja ylittäviä digitaalisia ratkaisuja on konkretisoitumassa ja palveluita on ryhdytty tarkastelemaan kansalaisten elämäntilanteista käsin. Sekä kansallisten että paikallisten kuin eri hal- linnonalojen toimiminen yhteisessä ekosysteemissä on haastavaa nykyisten hallinnollisten ja päätöksenteko- rakenteiden puitteissa.

Suomen ennustetun väestökehityksen mukaan 0-2-vuotiaiden ikäluokka pienenee 8 % vuodesta 2017 vuo- teen 2025 ja 12 % vuoteen 2040. Vastaavat luvut 3-5-vuotiaiden osalta on 16 % ja 20 %. Kuusivuotiaiden ikäluokka pienenee 18 % vuodesta 2017 vuoteen 2025 ja 21 % vuoteen 2040 ja lisäksi alueellinen vaihtelu väestökehityksessä on huomattava. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluverkko kohtaa haasteita vä- estörakenteen muutoksessa. Koulutuksellista tasa-arvoa haastaa lisäksi vieraskielisten oppijoiden heikom- mat oppimistulokset. Ruotsinkielisen opetuksen ja koulutuksen osalta haasteina ovat mm. kelpoisten opet- tajien ja oppimateriaalien saatavuus sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuus tietyillä aloilla ja alueilla. Myös sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ja alueelliset erot oppimisen tuessa koettelevat peruskou- lujärjestelmäämme.

Globaalisti koulutukseen osallistuminen (pääsy koulutukseen) lisääntyi kevääseen 2020 asti. Kuitenkin sa- maan aikaan havaittiin, että monissa maissa koulutusjärjestelmät eivät tuota tavoiteltuja oppimistuloksia (ks. Maailmanpankin raportti). Pandemiatilanne on johtanut koulujen sulkemiseen 180 maassa. Unescon arvion mukaan jopa 1,8 miljardia nuorta oli poissa koulusta. Lyhyellä tähtäimellä tällä arvioidaan olevan vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, terveyteen ja hyvinvointiin ja haavoittuvimmassa asemassa olevien (usein

tytöt kehitysmaissa) koulunkäynnin keskeytymiseen kokonaan. Keskipitkällä aikavälillä vaikutuksia on laajem- min työllisyyteen, osaavan työvoiman saatavuuteen, köyhyyden lisääntymiseen ja kasvaviin epätasa-arvon haasteisiin - jopa alueellisiin levottomuuksiin. Suomella on mahdollisuus vahvistaa rooliaan globaalin oppi- miskriisin ratkaisemisessa mm. edistämällä koulutusta ja osaamista kehitysyhteistyössä, koulutusviennillä sekä digitaalisilla ratkaisuilla. Pandemiatilanteesta selviäminen ja sen aikana kehitetyt ratkaisut korostavat kansainvälisten verkostojen ja tiedonvaihdon merkitystä toimialalla. Esimerkiksi PISA-tuloksissa vuonna 2018 hyvin menestyneet maat tekevät yhteistyötä ja oppivat toisiltaan jatkuvasti.

Koulutusvienti on kasvanut vuodesta 2015 merkittävästi (alan yritysten liikevaihto kasvanut 260 milj. eurosta 387 milj. euroon vuonna 2019). Vuonna 2015 Education Finland -ohjelmassa oli jäsenenä 28 suomalaista koulutusviennin toimijaa, ja vuoden 2019 lopussa yhteensä 120 yritystä. Määrä on pysynyt vuonna 2020 sa- mana. Keväästä 2020 alkaen Education Finland -ohjelman toimintaa on suunnattu uudelleen koronan ja Kou- lutusviennin tiekartan julkaisun myötä. Yksi painopisteistä on hyödyntää digitaalisuutta mahdollisimman mo- nessa, joustavuuden ja palvelujen saavutettavuuden lisäämiseksi.

Kansainvälisyyden tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että nuorten liikkuvuus ennen pandemiatilannetta koulutuksen aikana on osin hieman vähentynyt. Pandemia on vähentänyt kansainvälisen liikkuvuuden mah- dollisuuksia. Samalla kuitenkin kansainväliseen yhteistyöhön on tullut vahvemmin esille uusia painotuksia ja toimintamalleja, kuten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, virtuaaliset vaihdot ja yhteistyö, jotka myös laajentavat toimijoiden osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. Kriisin jälkeisenä aikana kansainvälisellä opiskelija- ja nuorisoliikkuvuudella ja ulkomaan harjoittelulla nähdään EU-tasolla olevan iso rooli turvattaessa nuorison tulevaisuuden näkymiä.

Oppijoiden hyvinvointi on tärkeä tekijä oppimisen taustalla. Kouluterveyskyselyn vuonna 2019 julkaistujen tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on ongelmia. Koulukiusaamisessa on havaittavissa positii- vinen laskeva trendi mutta seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisiä yläkouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja erityisesti tyttöihin kohdistuvana. Lasten ja nuorten terveystottumuksissa on myönteistä kehitystä, mutta huolenaiheena ovat mm. ylipaino ja liikuntaa harrastavien nuorten määrän merkittävä vä- heneminen. Koulu-uupumuksessa on havaittavissa kasvua erityisesti perusopetuksen yläluokilla ja lukioissa. Pandemia-aika on vaikuttanut oppijoiden hyvinvointiin mutta vielä on liian aikaista arvioida pitempiaikaisia vaikutuksia.

Väestön koulutustaso Suomessa ei ole enää juuri noussut. Vuodesta 2008 vuoteen 2018 korkeakoulutettujen osuus on noussut vain 3 % ja on nyt 41 %. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on Tilastokeskuksen tuoreim- man tiedon mukaan vuodelta 2017 samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Olemme kuitenkin onnistuneet vähen- tämään koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta, ja toimet oppivelvollisuuden laajenta- miseksi tullevat vielä parantamaan tilannetta.

Ikäluokkien pienentyminen ja työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmat eivät kuitenkaan helpota osaamistason nostamista ja asettavat uusia vaatimuksia koko koulutusjärjestelmälle. Tarvitsemme koulutus- järjestelmän, joka mahdollistaa joustavat opintopolut sekä nuoruudessa että työuran aikana ja yhteiskunnan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja osaamisen hankkimisen eri tavoin — entistä enemmän myös for- maalin koulutuksen ulkopuolella. Tämä edellyttää hallinnonalat ylittävää tiiviistä yhteistyötä sekä erilaisen kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä suomalaisessa työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa.

Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoite/ toimenpide sekä mittarit	2019 toteuma	2020 to- teuma	2021 tavoite	2022 tavoite	2023 tavoite
Vaikutustavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista − uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen − vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista
1.1 Osallisuus ja vaikuttamis- mahdollisuudet op- pilaitoksissa: Hyvät vaikutusmah- dollisuudet koulussa, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	12,4		13,0		14,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,8		14,5		15,0
Ammatillinen koulu- tus	27,8		28,5		29,0
1.2. Kasvuympäris- tön turvallisuus: ta- voitteena vähentää koulukiusaamista. Kokemukset koulu- kiusaamisesta, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	5,5		5,2		4,9
Lukio 1. ja 2. vuosi	1,1		1,0		0,9
Ammatillinen koulu- tus	3,6		3,3		3,0
1.3 Oppivan yhteisön ja oppilaitosjohtami- sen tilannekuva	Selvityk- sen pe- rusteella laadittu tilanne- kuva				Kehitys edennyt myöntei- seen suuntaan tilanneku- vasta

Vaikutustavoite 2: Hyvinvointi paranee
Opetushallitus on − tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osalli- suutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyö- dyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä
2.1 Osallisuus: Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	56,6	57,2	58,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	56,6	57,1	58,0
Ammatillinen koulu- tus	64,8	65,7	66,3
2.2 Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvin- vointi
2.2.1 Koettu tervey- dentila keskinkertai- nen tai huono, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	20,9	20,3	19,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	21,2	20,5	19,7
Ammatillinen koulu- tus	23,2	22,5	21,7
2.2.2 Vähintään tun- nin päivässä liikkuvat, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	21,9	23,2	24,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	13,9	14,8	15,5
Ammatillinen koulu- tus	15,0	16,2	17,4
2.2.3 Kouluruokailun ulkopuolelle jäämi- sen vähentäminen (ei kouluruokailuun osal- listuneet, %)
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	36,5	33,0	30,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	30,3	26,5	23,0

Ammatillinen koulu- tus	36,4		31,5		27,0
2.2.4 Kokee, että asuinalueella järjes- tetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	31,4		32,0		32,5
Lukio 1. ja 2. vuosi	28,7		29,3		30,0
Ammatillinen koulu- tus	29,7		30,4		31,0
2.2.5 Pitää koulun- käynnistä, %
Perusopetuksen 8.-9. -luokat	60,0		60,8		62,0
Lukio 1. ja 2. vuosi	70,8		72,5		73,0
Ammatillinen koulu- tus	81,5		82,3		83,0
Vaikutustavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy
Opetushallitus on − vahvistanut kansainvälistä yhteistyötä, osaamista ja liikkuvuutta Erasmus+ - ohjelman ja muiden vastuullaan olevien ohjelmien, toimintojen ja verkosto- jen tehokkaalla toimeenpanolla − edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäy- tyy kiinnostavana ja houkuttelevana korkean osaamisen maana − vahvistanut toimijuuttaan kansainvälisissä verkostoissa ja kansainvälistymi- seen liittyvän tiedon tuottajana − lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ym- märrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.
3.1 Liikkuvuusohjel- miin osallistuneiden määrä	32 601	24 702	34 000*	37 000*	40 000*
Kansainvälinen opis- kelija- ja oppilasliik- kuvuus - yliopistot - ammattikor- keakoulut - ammatilliset oppilaitokset - lukiot	4 465 3 428 4 426 6 604	2 800 1 900 600 2 233	2 800 1 900 1 000 200	4 500 3 400 4 500 6 900	4 725 3 570 4 725 7 300

Korkeakouluissa tai ammatillisessa koulu- tuksessa* tutkinnon suorittaneiden kan- sainvälisten opiskeli- joiden työllistyminen (*1. ylempi korkeakoulu- tutkinto, 2. alempi korkea- koulututkinto, 3. ammatil- linen tutkinto; ** luvut vuonna 2017 valmistuneet

ja 2018 työllistyneet)

1) 47**

2) 51 **

3) 69**

Uudet ulkomaiset opiskelijat, jotka ovat ottaneet opiskelupai- kan vastaan (vuosit- tain)

- Ammattikor- keakoulu

- Yliopisto

2 904

1 926

Peruskoulujen ja luki- oiden osallistuminen kansainväliseen opet- tajaliikkuvuuteen % kouluista

- peruskoulut

- lukiot

18,7

11,9

3.2

Osuus EU-komission jakamasta, keskite- tystä Erasmus+ -ra-

hoituksesta (%)

3,0

3,4

3,5

4,0

3.3 Koulutusvienti

Education Finland - ohjelmaan hyväksyt- tyjen ja jäsenmaksun maksaneiden yritys- ten ja organisaatioi-

den määrä

120

122

150

Asiakkaiden (jäsenyri- tysten) tyytyväisyys palveluiden laatuun

(1-5)

4,0

Koulutusviennin arvo Suomen taloudessa (mittari laaditaan

vuoden 2021 aikana)

Vaikutustavoite 4: Osaamistaso nousee

Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa

− uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja

− joustavoittanut koulutustarjontaa ja toteuttamistapoja vastaamaan yhteis- kunnan osaamistarpeisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaa- liinsa ennakointitiedon avulla − kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.
4.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuneiden osuus 1-6 -vuotiaista (31.12.2019)	73,9	77,0	74,6	74,8	75,0
4.2 Esiopetusta saa- vien lasten osuus esi- opetusikäisten ikä- luokasta (2019), %	99,0	99,3	99,4	99,6	99,6
4.3 Keskeyttäminen 2017/2018 (tuorein), %
Lukiokoulutus	1,6	1,6	1,2	1,1	1,0
Ammatillinen koulu- tus	6,7	7,8	6,3	6,1	5,9
Ammattikorkea- koulutus	6,1	6,1	5,7	5,6	5,5
Yliopistokoulutus	5,2	5,2	4,8	4,7	4,6
4.4 Läpäisy: koulu- tuksen suorittanei- den osuus kolmen vuoden päästä aloit- tamisesta (aloituslu- kuvuosi 2015/2016)
Lukiokoulutus	69,5	70,5	69,8	69,9	70,0
Ammatillinen koulu- tus	64,1	54,6	65,0	65,5	66,0
4.5 Ammatillisen koulutuksen opiske- lijapalaute (30.6.2020): Opinto- jen aikana muualla hankkimani osaami- nen (muut opinnot, työkokemus, harras- tukset, muutoin han- kittu osaaminen) sel- vitettiin ja sen perus- teella HOKSia tarvit- taessa päivitettiin. (1- 5)	3,8	3,9	4,0	4,1	4,2

Vaikutustavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät

Opetushallitus on

− tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-ar- voisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet, alu- eelliset ja kielelliset erityispiirteet sekä eriarvoisuuden vähentäminen.

− kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikut- tavuutta tavoitteena kansainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaami- nen

− tukenut toimijoita päättöarvioinnin kriteerien käyttöönotossa

5.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuminen alueittain (2019) Var- haiskasvatukseen osallistuneiden osuu- det 1-6 -vuotiaista, maakuntien osuuk- sien keskihajonta (vuonna 2019 maakunta- osuuksien vaihteluväli 67,4 – 83,3 %; valtakunnan kes-

kiarvo 77,0)

4,5

4,2

4,3

4,2

4,1

5.2 Koulutukseen siirtyminen perusas- teen jälkeen alueit-

tain

Lukiokoulutukseen siirtyminen. Perus- opetuksesta suoraan lukiokoulutukseen siirtyneiden osuudet (2018), maakuntien keskihajonta (vuonna 2018 maakuntien vaihteluväli oli 42,7 – 60,8 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes-

kiarvo 53,1, %,)

3,2

4,1

3,2

Ammatilliseen koulu- tukseen siirtyminen. Perusopetuksesta suoraan ammatilli- seen koulutukseen siirtyneiden osuudet (2018), maakuntien keskihajonta (vuonna 2018 maakuntien vaihteluväli oli 33,0 – 53,1 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes-

kiarvo 40,8 %)

3,4

4,5

3,0

2,7

2,5

Perusopetuksen päättäneiden osuu- det (2018), jotka ei-

vät välittömästi siirty-

0,8

1,2

0,7

0,6

neet mihinkään kou- lutukseen, maakun- tien keskihajonta (vuonna 2018 maakuntien vaihteluväli oli 1,6 – 5,9%, pl. Ahvenanmaa, valta- kunnan keskiarvo oli 3,1 %)
5.3 Digilaitteiden, vä- lineiden ja oppima- teriaalien käyttö opettajilla ja oppi- lailla yleisopetuk- sessa Opeka -itsearvioinnin perusteella (valta- kunnallinen kes- kiarvo)
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tekno- logisista valmiuksista (0-4)	2,99	3,03	3,3	3,35	3,40
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä (0-4)	1,63	1,65	1,75	1,8	1,85
5.4 Muodollisesti kelpoisten opetta- jien osuus, % (2019)
Esi- ja perusopetus	95,1		96,0		96,5
Lukiokoulutus	97,0		98,5		99,0
Ammatillinen koulu- tus	93,1		91,0		92,0
Vapaa sivistystyö	82,2		83,0		83,5
5.5 Tasa-arvoinen ar- viointi: Perusopetuk- sen päättötodistuk- sessa annettujen ar- vosanojen vastaa- vuus oppimistulosten arvioinneissa saatui- hin tuloksiin	Oppimis- tulosten arvioinnit osoitta- vat eroja				Erot ovat pienenty- neet oppi- mistulos- ten arvi- ointien perus- teella

Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet

Mittarit

2019

toteuma

2020

arvio

2021

tavoite

2022

tavoite

2023

tavoite

Opintopolku- palvelun kävi-

jämäärä (lkm)

12 400 000

8 500 000

9 000 000

9 200 000

9 400 000

Opintopolku- palvelussa jul- kaistujen kou- lutusten

määrä (lkm)

17 848

20 000

24 000

27 000

30 000

Oma Opinto- polussa tar- jolla olevat

palvelut (lkm)

KOSKI, kansa- laisten kirjau-

tumiset (lkm)

515 786

440 000

485 000

530 000

585 000

XXXXX, kansa- lainen jakanut tietojaan lin-

killä

28 745

20 000

23 000

30 000

35 000

Asiakaspalve- luratkaisussa käsiteltävät

asiat (lkm)

15 800

20 000

24 000

28 000

25 000

Myynnissä olevien julkai- sujen ja vähä- levikkisten op- pimateriaalien

määrä (kpl)

417

450

500

Saatavilla ole- vien oppimista tukevien kus- tannettujen digimateriaa- lien määrä (kpl)

216

120

230

250

270

Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettava-

päivät (kpl)

6 572

7 000

8 000

Julkaistu- jen opsien

määrä ePerus- teet -palve-

lussa (lkm)

625

500

620

700

750

Palvelukyky ja laatu

Mittarit

2019

toteuma

2020

arvio

2021

tavoite

2022

tavoite

2023

tavoite

Tutkinnon tunnustami- nen (päätös- ten käsittely-

aika, kk)

2,7

2,5

Kansainväli- nen ohjelma- toiminta (joka

3. vuosi; 1-100)

Maksullinen koulutus (1-5)

4,3

4,1

Hakijapalaute Opintopolusta

(1-5)

4,0

4,1

4,2

4,3

Kuljettajakou- lutuksen tar- kastusten määrä (lkm) perustaso ja

jatkokoulutus

Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuus

Mittarit

2019

toteuma

2020

arvio

2021

tavoite

2022

tavoite

2023

tavoite

Valtionavus- tuspäätökset

kpl/htv

257

250

Kansainvälis- ten toiminto- jen apuraha- päätökset

kpl/htv

Koulutettava- päivät/htv

000

860

Taloudellisuus 1)

Mittarit

2019

toteuma

2020

arvio

2021

tavoite

2022

tavoite

2023

tavoite

Valtionavus- tusprosessi 1 000

euroa/htv

Kansainväliset liikkuvuus- ja yhteistyöoh- jelmat 1 000

euroa/htv

120

100

1) Mittari tarkoittaa kyseiseen toimintoon käytettyjä toimintamenojen bruttoeurojen sekä toimintoon käytettyjen henkilötyövuosien suhdetta. Tietolähde: toimintolaskenta.

Kustannusvastaavuuslaskelmat

Maksullinen palvelutoi- minta, liiketaloudellinen, vähälevikkinen (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 TAE	2021 kehys	2022 kehys	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuotot	1 281	1 350	1 200	1 200	1 200
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	2 358	2 000	1 820	1 820	1 820
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 1 077	- 650	- 620	- 620	- 620
Kustannusvastaavuus, %	54	68	66	66	66
Hintatuki	620	620	620	620	620
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %	- 457	99	100	100	100

Maksullinen palvelutoi- minta, muut liiketaloudel- liset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 TAE	2021 kehys	2022 kehys	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuotot	1 615	1 000	1 000	1 000	1 000
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	1 774	880	880	880	880
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 000	000	000	120	120
Kustannusvastaavuus, %	91	112	112	112	112

Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)	2019 toteuma	2020 TAE	2021 kehys	2022 kehys	2023 kehys
Maksullisen toiminnan tuotot	534	500	500	500	500
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset	632	900	900	900	900
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	- 98	- 400	- 400	- 400	- 400
Kustannusvastaavuus, %	84	56	56	56	56

Liite 4. Voimavarojen hallinta

Konsernitavoitteet (henkiset voimavarat, toimitilat ja infrastruktuuri, muut konsernitavoitteet)

Mittari

2019

toteuma

2020

arvio

2021

tavoite

2022

tavoite

2023

tavoite

Henkilötyövuodet (toimintamenot, htv)

340

326

324

322

320

Työtyytyväisyys- indeksi (VM Baro)

3,3

3,6

Sairauspoissaolot (pv/htv)

6,8

6,0

Koulutuspäivät (työpäiviä/htv)

Johtaminen

(VM Baron johta- juusindeksi)

3,1

3,5

3,6

Tyytyväisyys osaamiseen, op- pimiseen ja uu- distumiseen

(VMBaro)**

3,6

Tyytyväisyys työnantajakuvaan ja arvoihin

(VMBaro)**

3,8

Tilat (tilatehokkuus

m2/hlö)

22,1

19,5

15,5

Sopimuksista Hanselin kilpailut-

tamia (%)

Yhdenvertai- suutta ja tasa-ar- voa koskeva mit- tari (onko laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuun- nitelmat sekä konkreettiset toi-

met)

kyllä

Kestävää kehi- tystä koskeva mittari (konkreet-

tiset toimet)

Digitaalisuutta koskeva mittari (konkreettiset

toimet)

*) Htv-kehitys on pitkälti riippuvainen mm. nettoutuksen piirissä olevista projekteista, niiden kestosta sekä perustoi- mintamenojen rahoituksesta.

**) Valtionhallinnon keskimääräinen tulos

Määrärahat erillisessä excel-taulukossa.

Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet vuosille 2020-2023:

- Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon tukeminen

- Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen

- Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen mukaan lukien digitalisaation tasa-arvon lisääminen

- Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen ja kiusaamisen ehkäisy oppimisyhteisöissä

- Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen

- Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittäminen

- Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen sekä oppilaan ja opiskelijan arviointiin liitty- vän osaamisen vahvistaminen

- Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

- Kestävän elämäntavan vahvistaminen

- Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen

Määrärahaliite tulossopimukseen vuodelle 2021 ‌

27.1.2021

		Talousarvio 2020 (sis. LTAEt ja tilij. muutokset)	Rahoitus 2021	htv
Rahoitustili (pisteellinen)		EUR
29.01.02.1.	Toimintamenot	28 162 300	24 610 300	324
29.01.02.2.01.	Ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen	620 000	620 000
29.01.02.2.02.	Avustukset vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen	80 000	80 000
29.01.02.2.03.	Avustus saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen	500 000	500 000
29.01.02.2.04.	Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksaminen	14 506 000	15 506 000
29.01.02.2.05.	Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano, auktorisoitujen kääntäjien koulutus ja tutkintojen kehittäminen sekä oikeustulkkirekisterin kehittäminen ja ylläpito	524 000	524 000
29.01.02.2.06	Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistäminen (47 htv)	1 600 000	1 600 000
29.01.02.2.07.	Opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihto sekä virkamiesvaihtoon myönnettävät stipendit, apurahat ja avustukset	2 870 000	2 870 000
29.01.02.2.08.	EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansallinen rahoitus,monenkeskinen ja kahdenvälinen yhteistyö, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen, kansainvälistämistä edistävät apurahat sekä saamelaisen korkeakoulun pohjoismainen tutkimustoiminta (sis. vähintään 1 280 000 euroa E+ hallintoon)	1 942 000	2 942 000
29.01.02.2.09.1.	Luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävät toimenpiteet		500 000
29.01.02.2.09.2	Rauhantyön ja globaalityön vahvistaminen		300 000
29.01.02.3.	Kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskeva tiedotus- ja selvitystoiminta	14 676 700	14 676 700

		Talousarvio 2020 (sis. LTAEt ja tilij. muutokset)	Rahoitus 2021	htv
29.01.03.1.	Kansallinen koulutuksen arviointikeskus	3 494 000	3 122 000
29.01.03.2.	Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia	3 188 000	1 891 000
29.10.01.1.	Kielikoulut	5 105 000	7 271 000
29.10.01.2.	VALTERI-koulu	25 072 000	27 380 000
29.10.01.3.	Koulukotien perusopetus	493 000	1 900 000
29.10.01.4.	Eurooppa-koulut	1 193 000	1 942 000
29.10.01.5.	Helsingin eurooppalainen koulu	3 183 000	3 763 000
29.10.20.1.02	ePerusteiden organisaatiopalvelun ja koodistopalvelun kehittäminen	63 000	000 000
29.10.20.1.03	Laajennettu oppivelvollisuus/ICT		396 000	0,4
29.10.20.1.04	Ohjaus ja kartoituspalvelut		99 000
29.10.20.1.05	Rahoituksen palvelut VALOS II		273 000	0,5
29.10.20.1.06	Koski Omadata-palvelun kehitys		20 000
29.10.20.1.07	MPASS ID-palvelun ylläpito		400 000
29.10.20.1.08	Perusopetuksen oppilaanohjauksen tukipalveluiden toimenpidekokonaisuus		100 000
29.10.20.1.09	Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tuki ja koordinaatio		40 000	0,5
4.20.29.10.20.3.	Lukiokoulutuksen sekä siihen liittyvien kokeilu- ,tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksaminen	325 120	270 000
29.10.20.2.2.	Vapaassa sivistystyössä saavutettu osaaminen Koski- tietovarantoon	159 000	25 000	5 kk
29.10.30.08.	Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen digitaalisaation kehittäminen ja edistäminen alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukeminen sekä kansainvälinen toiminta *sis. 300 000 euroa Erasmus+ varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeisiin	5 575 000	3 800 000
29.10.30.09.	Kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta	842 000	842 000
29.10.30.10.	Kerhotoiminnan tukeminen	2 865 000	2 865 000

		Talousarvio 2020 (sis. LTAEt ja tilij. muutokset)	Rahoitus 2021	htv
29.10.30.11.	Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisiin menoihin	355 000	300 000
29.10.30.12.	Saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen	75 000	110 000
29.10.30.13.	Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen	19 975 000	19 975 000
29.10.31.2.1.2.	Kansanopistot	50 000	50 000
29.10.31.2.1.3.	Kesäyliopistot	50 000	50 000
29.10.31.2.2.	Laatu- ja kehittämisavustukset kansalaisopistoissa	1 099 000	1 099 000
29.10.31.2.3.1.	Kansalaisopistot	1 000 000	1 000 000
29.10.31.2.3.2.	Kansanopistot	1 066 000	1 066 000
29.10.31.2.3.3.	Opintokeskukset	150 000	150 000
29.10.31.2.4.1.	Kansalaisopistot	863 000	863 000
29.10.31.2.4.2.	Kansanopistot	1 040 000	1 040 000
29.10.31.2.6.	Jatkuvan oppimisen vahvistaminen	7 500 000	1 900 000
29.10.51.1.1.	Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille	240 000	271 000
29.10.51.1.2.	Suomi-koulujen toiminnan tukeminen	725 000	729 000
29.10.51.1.3.	Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola-toiminnan tukeminen	398 000	398 000
29.10.51.1.4.	Kesälukioseura ry	163 000	128 000
29.20.01.1.	Toimintamenot	5 705 000	6 032 000
29.20.01.2.	Liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentaminen	2 400 000	2 400 000
29.20.21.1.	Työelämätoimikunnat, Örebron kuulovammaiset	4 000 000	30 000	5
29.20.21.2.	Alkuperäiskarjan geenipankkitoiminta	96 000	96 000
29.20.21.3.	Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutus	1 700 000	1 700 000
4.20.29.20.21.1	Oppivelvollisuuden laajentamisen digitaaliset palvelut (VALPAS, opintopolun kehittäminen, eperusteet, hoks, ylläpito ym.)		735 000	0,6

		Talousarvio 2020 (sis. LTAEt ja tilij. muutokset)	Rahoitus 2021	htv
4.20.29.20.21.1.	Muu digitaalisten palveluiden kehittäminen (YKI, yleistunniste, koski-omadata) sekä palveluihin liittyvä ylläpito (koski, ehoks, eperusteet)		320 000	1
4.20.29.20.21.1.	Ohjaus ja kartoituspalvelut		75 000
4.20.29.20.21.1.	Rahoituksen digitaaliset palvelut (VALOS II, palautteiden automatisointi)		555 000	1,5
29.20.35.03	Valtionavustukset innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin yms. sekä kansainväliseen toimintaan. * sis. 170 000 euroa Erasmus+ lukiokoulutuksen hankkeisiin		1 775 000
29.40.20.1.2.	Opintopolku (hakukohderyhmäpalvelu, hakeutuminen tunnistautuneena)	406 000	66 000
29.40.20.1.3.	Koski-oppijan palvelut (KOSKI omadata ja ylläpito)	98 000	49 000
29.40.20.1.4.	Yhteiskäyttöiset palvelut (toimialan yleistunniste)	67 000	10 000
29.80.34.02.2	OPH:n jakamat avustukset opetuksen järjestäjille		700 000
29.80.34.03	Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionavustusta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille		150 000
29.80.50.04.	Lukuliikkeen toiminnan jatkaminen	600 000	1 000 000
29.80.52.05.1.	Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointi ja kansallinen vastinrahoitus	000 000	000 000
29.90.50.05.2.	Kansainväliseen yhteistyöhön Opetushallituksen käytettäväksi	67 500	67 500	1
29.91.50.07.6.	European Solidarity Corps - kansallinen vastinrahoitus	100 000	170 000	1

* myönnetään tarvittaessa lisärahoitusta

Liite 6a: Opetushallituksen digitaalisten palveluiden hallintamalli

Sisällys

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset 2

2. Hallintamallin kuvaus 2

2.1. Johtoryhmä 3

2.2. Koordinaatioryhmä 3

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello 4

3. Hallintamallin soveltaminen 4

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen 4

3.2. Kehityksen hankkeistaminen 4

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito 5

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio 5

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät 5

1. Tausta, periaatteet ja rajaukset ‌

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) ylläpitämien ja kehittämien digitaalisten palveluiden ohjausmekanismi pohjautuu tulossopimukseen. Tulossopimuksen kirjaukset eivät yksin riitä varmistamaan, että eri palveluiden ja hankkeiden toteutus saataisiin parhaimmalla tavalla vastamaan hallitusohjelmien ja kehittämisen tavoitteita. Digitaalisten palveluiden hallintamalli vastaa näihin tulossopimusta tarkentaviin ja täydentäviin ohjauksen ja vuoropuhelun tarpeisiin. Sen laatimiseen on osallistunut asiantuntijoita OKM:stä ja OPH:sta.

Digitaalisten palveluiden kehittämistä tehdään myös hankkeissa tai kehittämisohjelmissa, jolloin ohjaus ja vastuut, sekä resurssien käyttö, priorisointi ja seuranta ovat yleensä hankkeen ohjausryhmän ja mahdollisten muiden ryhmien vastuulla. Hallintamalli ei määrittele hankkeiden aikaista ohjausta, mutta kuvaa hankkeiden ja yhteisten ryhmien välisiä rajapintoja. Hallintamallissa esitetään, milloin palveluiden kehitys on hyvä hankkeistaa riittävän ohjauksen ja vuoropuhelun varmistamiseksi.

Olemassa olevien palveluiden osalta palvelukohtainen sidos- ja asiakasryhmäkohtainen työ korostuu. Näiden ryhmien kautta voi syntyä palveluihin kohdistuvia kehittämistarpeita ja uusien palveluiden kehittämistarpeita. Näiden ryhmien osalta kuvataan rajapinnat yleisiin ryhmiin sekä tavat, joilla ryhmissä syntyneet kehittämistarpeet tuodaan kehittämisestä päättävien ryhmien tietoon.

Hallintamallin eri ryhmiin ja ohjaukseen liittyvinä yleisinä periaatteita on läpinäkyvyys ja avoimuus. Periaatteiden toteutuminen edellyttää tietojen löydettävyyden ja hyödynnettävyyden varmistamista ja esittämistapojen yhdenmukaistamista. Tämä koskee OPH:n ja OKM:n välistä viestintää, teknistä dokumentaatiota, raportointia sekä muita erikseen kirjallisesti sovittuja asioita. Tarkemmat raportointi- ja dokumentointikäytänteet sovitaan johtoryhmässä koordinaatioryhmän esityksen pohjalta.

Hallintamalli kattaa OPH:n kehittämät ja ylläpitämät digitaaliset palvelut sisältäen rekisterit ja tietovarannot. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan tiedon ja palveluiden yhteentoimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Hallintamallissa on kuvattu yhteydet tulosopimusprosessiin. Lisäksi OKM:n kansliapäällikön johtoryhmä ja OPH:n johtotiimi ohjaavat strategisesti digitaalisten palveluiden kokonaisuutta.

Hallintamallin toimivuutta arvioidaan vuoden 2021 lopussa ja siihen tehdään arvioinnin pohjalta tarvittavat muutokset.

2. Hallintamallin kuvaus ‌

Hallintamalli jakaantuu strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Johtoryhmä toimii strategisella tasolla ja koordinaatioryhmä taktisella tasolla.

Strateginen

Strategiset painopisteet, kyvykkyyksien

ennakointi ja varmistaminen tulevaisuuden tarpeista Johtoryhmä

Taktinen

Valmistelu, seuranta, raportointi

Koordinaatioryhmä

Operatiivinen

Toteutukset ja palveluiden hallinta, raportointi

Kuva 1. Digitaalisten palveluiden hallintamallin rakenne.

2.1. Johtoryhmä ‌

Johtoryhmä koostuu OKM:n kansliapäälliköstä ja koulutusosastojen johdon edustajista sekä OPH:n pääjohtajasta ja johdon edustajista. Johtoryhmä voi tarpeen mukaan kuulla kokouksissaan asiantuntijoita.

Johtoryhmä varmistaa, että strategiset tavoitteet mm. hallitusohjelmasta tulevat otetuksi huomioon digitaalisten palveluiden kehityksessä. Johtoryhmä varmistaa myös yhteentoimivuuden ja sovittujen tavoitteiden saavuttamisen. Johtoryhmä varmistaa molempien organisaatioiden johdon yhteisen tilannekuvan syntymisen, ylläpitämisen sekä siitä organisaatioiden sisällä viestimisen ja koordinoimisen.

Strategista digitaalisten palveluiden suunnittelua varten voidaan lisäksi perustaa väliaikaisia yhteistyöryhmiä tai hyödyntää jo olemassa olevia ryhmiä.

Johtoryhmän tehtäviin kuuluu tulossopimuksen valmistelu ryhmälle annettujen vastuiden osalta, vuosisuunnitelmasta päättäminen sekä yhteistyön aktiivinen ohjaus ja tuki. Johtoryhmä seuraa hankkeiden ja palveluiden kehitystä, linjaa merkittävimmistä muutoksista palveluihin ja niiden kehittämiseen ja voi päättää uusien hankkeiden käynnistämisestä. Johtoryhmä päättää merkittävistä muutoksista hankkeisiin ja niiden resursointiin.

2.2. Koordinaatioryhmä ‌

Koordinaatioryhmä koostuu OKM:n ja OPH:n edustajista. Ryhmää muodostettaessa huolehditaan organisaatioiden sisäisen viestinnän ja koordinoimisen kannalta riittävä edustavuus.

Koordinaatioryhmä seuraa hankkeiden, osahankkeiden ja palveluiden kehittämiseen liittyviä asioita. Koordinaatioryhmä valmistelee johtoryhmän kokoukset ja siellä käsiteltävät asiat sekä kokouksiin vietävät päätösehdotukset liittyen digipalveluiden muutoksiin, hallintaan, seurantaan

tai ristiriitatilanteisiin. Koordinaatioryhmä voi sopia pienemmistä kehitykseen vaikuttavista asioista johtoryhmän linjausten mukaisesti. Koordinaatioryhmä huolehtii omien organisaatioiden sisällä tapahtuvasta viestinnästä ja yhteistyöstä niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat seuranta- ja johtoryhmän seurantaan tai päätäntään.

Jos kehittämistä ei ole hankkeistettu, koordinaatioryhmä voi toimia kehittämisen ohjausryhmänä yhteisten ja yleiskäyttöisten palveluiden osalta ja sovittaessa myös muiden palveluiden osalta.

Koordinaatioryhmä voi myös tehdä muita johtoryhmän määräämiä tehtäviä.

2.3. Yhteys tulossopimusprosessin ja vuosikello‌

Johto- ja koordinaatioryhmän kokousaikataulut on suunniteltu niin, että ne tukevat OKM–OPH- tulossopimusprosessia. Johtoryhmä kokoontuu lähtökohtaisesti kolme kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Ryhmien kokousajankohdat tarkistetaan, kun tulossopimusprosessin ohjekirje julkaistaan virastoille kesäkuussa, jotta kokoukset tukevat valmistelua. Ryhmät käyvät tarvittavat keskustelut ennen OPH:n ehdotusta tulossopimukseksi ja tarvittaessa jatkavat keskustelua ehdotuksen antamisen jälkeen. Tulossopimuksen allekirjoituksen jälkeen johtoryhmä ja koordinaatioryhmä kokoontuvat ja mm. tarkentavat vuosisuunnitelman sopimuksen mukaiseksi.

Hallintamallia tarkentavassa vuosikellossa kuvataan tärkeimmät kokousajankohdat ja ryhmien toiminnan yhteys tulossopimusprosessin aikatauluihin. Vuosikellon päivittäminen on koordinaatioryhmän vastuulla.

3. Hallintamallin soveltaminen ‌

3.1. Kehitysaihioiden käsittely ja hankkeistaminen ‌

Uusien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kehittämisideoita ja tarpeita voi syntyä useasta eri lähteestä. OPH kerää olemassa oleviin palveluihin liittyvät, sidos- ja asiakasryhmiltä tulevat palautteet ja ehdotukset ja tuo ne koordinaatioryhmän käsiteltäväksi. Koordinaatioryhmä ja muut ryhmät koostavat kehittämisaihiot johtoryhmän käsiteltäväksi.

OKM ja OPH tekevät kehittämisaihioiden vaikutusarvioinnit (ml. lainsäädännön muutostarpeet) ja muun valmistelun yhteistyössä. OKM ja OPH rakentavat yhdessä kehittämisideoiden käsittelyä varten ns. ideapankin eri tarpeiden ja ehdotusten systemaattista käsittelyä ja päätöksentekoa varten. OKM päättää edistettävät kokonaisuudet ja ohjaa tarvittaessa mm. lausuntomenettelyiden läpivientiä.

3.2. Kehityksen hankkeistaminen ‌

Uusien palveluiden kehittäminen suositellaan aina hankkeistettavaksi. Näin voidaan varmistaa riittävä osaaminen ja ohjaus uuden palvelun kehittämiseen. Xxxxxxxxxxxxxxx on tarpeellista myös seurantaan ja raportointiin liittyvien velvollisuuksien vuoksi.

Olemassa olevien palveluiden jatkokehittämisen hankkeistaminen riippuu tehtävän kehittämisen laajuudesta. Jos kehittämishankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät 300 000 € arvioidaan tarve hankkeistamiselle ja jos ne ylittävät 500 000 € kehittäminen hankkeistetaan aina.

Jos valittujen kehittämisideoiden toteutus hankkeistetaan, vastuu siirtyy pääosin hankeorganisaatiolle. Hankkeet sisältävät vähintään yhden asetetun ryhmän. Ryhmä tai ryhmät tekevät päätökset itsenäisesti, mutta raportoivat sovitun mukaisesti koordinaatioryhmälle ja tarvittaessa johtoryhmälle. Jos digitaalisen palvelun kehittäminen tapahtuu jonkin hankekokonaisuuden osana, ohjaus tapahtuu kyseisessä hankkeessa, jos erikseen ei muuta sovita.

Johtoryhmä vastaa hankkeiden tavoitteiden ja tekemisen yhteensovittamisesta yhteisten linjausten mukaisesti. Seuranta- ja johtoryhmää informoidaan hankkeen aikana erikseen sovitussa laajuudessa ja tavoilla ja ne voivat sovittaa yhteen esim. palvelukehitystä useamman eri hankkeen osalta.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx palveluiden kehityksen osalta koordinaatioryhmä vastaa yhteensovittamisen lisäksi kehityksen priorisoinnista, tarpeiden ja tavoitteiden asettamisesta, rahoituksen ja resurssien (ml. ylläpito) varmistamisesta ja vaikutusten/vaikuttavuuden arvioinnista.

3.3. Olemassa olevien palveluiden ylläpito ‌

Johto- ja koordinaatioryhmät linjaavat ja päättävät ylläpidon resursseista. OPH vastaa pääsääntöisesti palveluiden ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä ja ylläpitoon liittyvästä ns. pienkehityksestä. Keskeisten palveluiden ylläpitoon liittyvät juridiset kysymykset tuodaan johtoryhmän käsiteltäväksi.

OPH vastaa ylläpidettävien palveluiden seurannasta ja tekee pienkehittämiseen liittyvät päätökset. OPH raportoi ylläpidon kustannuksista ja resurssien käytöstä yhteisesti sovitulla tavalla ja tuo ylläpidosta syntyneet kehittämistarpeet käsiteltäväksi seuranta- ja johtoryhmälle.

3.4. Palveluihin liittyvä dokumentaatio ‌

Kaiken palveluihin liittyvän dokumentaation tulee noudattaa johto- ja koordinaatioryhmässä sovittuja ja kirjattuja käytänteitä.

3.5. Sidos- ja asiakasryhmät ‌

Sidos- ja asiakasryhmiin kuuluvat palveluiden ja palvelukokonaisuuksien asiakasryhmät ja oleellisimmat sidosryhmät. Palveluiden osalta tämä voi tarkoittaa mm. eri virastoja (kuten Tilastokeskus).

Koulutuksen ja tutkimuksen tietotuotannon ja tietoarkkitehtuurin ryhmistä merkittävimpiä sidosryhmiä ovat

- Tietovirta- ja sanastotyön koordinaatioryhmä: ryhmän tehtävänä on tukea koulutuksen ja tutkimuksen tietojen yhteismitallisuuttaa ja yhteentoimivuutta luomalla yhteisiä määritelmä ja pelisääntöjä.

- Kokonaisarkkitehtuuriryhmä: ryhmä tulee vastaamaan eri viite- ja ratkaisuarkkitehtuurien yhteensovittamisesta ja yhteisen varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen kokonaisarkkitehtuurista. Ryhmä tullaan asettamaan vuoden 2020 aikana.

- Koulutussektori/-astekohtaiset ryhmät: ryhmät tukevat esim. tilastoihin, luokitteluun ja arkkitehtuuriin liittyvää työtä. Ne tarjoavat mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen esim. kentän toimijoiden ja ministeriön välillä.

- OKM:n hallinnonalan muut ryhmät, kuten tietohallinnon ohjausryhmä sekä tiedonhallinnan toimeenpanoon liittyvät ryhmät.

Liite 6 b ‌

Erillisellä rahoituksella 2021 tehtävät digipalveluiden kehittämistoimet

Seuraavien kehittämiskokonaisuuksien toteuttaminen aloitetaan vuonna 2021, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö saa järjestettyä tarvittavan rahoituksen ja/tai kehittämistoimen sisältö täsmentyy riittävästi.

- Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämistoimet

- Ennakoinnin palveluiden kehittäminen

- Kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessin sujuvoittamisen pilottihanke

LIITE: Digikehittäminen opetushallituksen tulossopimuksen osana 2021

		Kehittäminen								Ylläpito

	Palvelu	Toiminnallisuudet	% jako €			HTV	HTV €	YHTEENSÄ	Aikataulu	% jako €			YHTEENSÄ
OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENTAMINEN			amm+lukio	kk	perusopetu s+vst					amm+luki o	kk	perusopet us+vst
vaihe 1 (09/2020- 07/2021)	VALPAS	uusi palvelu oppivelvollisuuden seurantaan	270 000	0	180 000	1	63 000	513 000	9/2020-2021	67 500	0	67 500	135 000
	Olemassa olevien palvelujen laajennukset ja muutokset	Koski, ePerusteet, tiedonsiirrot, raportointi, Oma opintopolku, tarjonta, virkailijan työpöytä, käyttäjähallinta	0	0	0			0	9/2020-2021				0
	ePerusteet	Paikallisten ammatillisten tutkintojen toteutussuunnitelmien integrointi koulutustarjontaan	30 000	0	0			30 000	9/2020-2021				0
	ePerusteet	Tutkintoon valmistavan koulutuksen perusteet ja paikallisen työn tuki. VST pitkät ja lyhyiden linjojen paikallisen työn tuki.	126 000	0	54 000			180 000	9/2020-2021				0
vaihe 2 (01-12/2021)	Xxxxxxxxxxx.xx ja koulutustarjonta	Tutkintoon valmistavan koulutuksen tarjonnan ja Opintopolun näkymät. VST koulutuksen tiedonsiirtojen ja rajapintojen tuki. Hakurajaimet tukemaan oppivelvollisuusiän nostoon liittyviä koulutustarpeita.	108 000	0	72 000			180 000	9/2020-2021				0
	Haku- ja valintapalvelut	Oppivelvollisuuden piirissä oleviin koulutuksiin hakeutuminen: Hakujen yhdistäminen, erityyppisten koulutusten erottaminen hakulomakkeella, VST - koulutusten lisääminen yhteishakuun, Hakulomakkeen ohjaavuus, Oppivelvollisten hakijoiden käsittely yyhteishaussa.	96 000	0	64 000			160 000	9/2020-2021				0
	eHOKS	TUVA-koulutukseen laadittavan HOKSin varmistaminen. Työpajoille katseluoikeus HOKS-tietoihin.	40 000	0	0			40 000	9/2020-2021				0

			670 000	0	370 000	1	63 000	1 103 000		67 500	0	67 500	135 000

Palvelu

Toiminnallisuudet

% jako €

HTV

HTV €

YHTEENSÄ

Aikataulu

OHJAUS- JA KARTOITUSPALVELUT

amm+lukio

perusopetu

s+vst

% jako €

YHTEENSÄ

amm+luki

perusopet

us+vst

Hakukohderyhmäpalvelu

Nykyisen hakukohderyhmäpalvelun hallinta siirrettävä uuteen omaan palveluun tarjonnan uudistamisen ja käyttöliittymäteknologian vanhentumisen takia vuonna 2021

33 000

34 000

33 000

100 000

2021

Hakeutuminen tunnistautuneena korkeakoulujen siirtohauissa

Toteutetaan hakijalle mahdollisuus hakeutua tunnistautuneena, jolloin hakija saa käyttöönsä omat tietonsa Digivisio 2030:n mukaisesti (Omadata) valtakunnallisista rekistereistä. Samalla toteutetaan lähettävän oppilaitoksen tiedottaminen siirtyvästä

opiskelijasta.

42 000

21 000

105 000

2021

75 000

76 000

54 000

205 000

	Palvelu	Toiminnallisuudet	% jako €			HTV	HTV €	YHTEENSÄ	Aikataulu	% jako €			YHTEENSÄ
RAHOITUKSEN PALVELUT			amm+lukio	kk	yleissiv+vst					amm+luki o	kk	perusopet us+vst
	VALOS II		204 100	0	204 100	1	63 000	471 200	käynnissä oleva	36 500	0	36 500	73 000
	Palautteen automatisointi	Työelämäpalautteen (amm.koulutus) käyttöönoton mahdollistaminen	110 000	0	0	1	63 000	000 000	2021	110 000	0	0	110 000
			314 100	0	204 100	2	126 000	644 200		146 500	0	36 500	183 000

	Palvelu	Toiminnallisuudet	% jako €			HTV	HTV €	YHTEENSÄ	Aikataulu
MUU KEHITTÄMINEN			amm+lukio	kk	perusopetu s+vst
	Toimialan yleistunniste (Opettaja ID)	oppijanumerorekisterin laajennus opetushenkilöstön tunnisteeksi	9 900	9 900	9 900			30 000	2021
	MPASS palvelun käyttöönotto virkailijoille	ePerusteet paikallisten työkalujen käytön helpottaminen	0	0	30 000			30 000	2021
	Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöhanke	Opintosuoritustietojen tiedonvaihdon kehittäminen Pohjoismaiden ja Balttian maiden välillä	0	0	0			0	0000-0000
	ePerusteiden kehittäminen tukemaan Uudet lukutaidot osaamiskuvauksia		0	0	60 000			60 000	2021
	YKI-tutkinnot ja kotoutumiskoulutus Koski- palveluun		60 000	0	0			60 000
	Omadata -kehitys Koski - palvelussa		20 000	20 000	20 000

% jako €			YHTEENSÄ
amm+luki o	kk	perusopet us+vst
0	0	0	0
0	0	0	0
0	0	0	0

89 900

9 900

119 900

180 000

	Palvelu	Toiminnallisuudet	% jako €			HTV	HTV €	YHTEENSÄ	Aikataulu
YLLÄPIDON MUUTOSTARPEET			amm+lukio	kk	yleissiv+vst
	eHOKS	palvelu on kehitetty vv 2019-2020. Siirto yllpitoon 2021						0	2021
	KOSKI	vuonna 2020 kehittämisen seurauksena palvelun sisältö laajentunut ja vaikuttaa ylläpitokustannukseen						0	2021
	MPASS	OKM:n kehittämä tunnistautumisen palvelu, jota ollaan siirtämässä OPH:n ylläpitoon						0	2021
	ePerusteet	laajentuneen palvelun ylläpitokustannusvaikutus						0	2021
			0	0	0	0	0	0

% jako €			YHTEENSÄ
amm+luki o	kk	yleissiv+vs t
110 000	0	0	173 000
29 308	28 446	28 446	111 400
0	0	400 000	400 000
21 000	0	14 000	35 000
160 308	28 446	442 446	719 400

% jako €			HTV	HTV €	YHTEENSÄ
amm+lukio	kk	yleissiv+vst
670 000	0	370 000	1	63 000	1 103 000
75 000	76 000	54 000	0	0	205 000

314 100	0	204 100	2	126 000	644 200
89 900	9 900	119 900	0	0	180 000
160 308	28 446	442 446	1	88 200	719 400
1 309 308	114 346	1 190 446	4	277 200	2 851 600

% jako €			YHTEENSÄ
amm+luki o	kk	yleissiv+vs t
67 500	0	67 500	135 000


146 500	0	36 500	183 000
0	0	0	0
160 308	28 446	442 446	719 400
374 308	28 446	546 446	1 037 400

HTV:t

kustannu ksineen jakamatta vielä osastojen vastuille!

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUKSEN TARKISTUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE‌

Document Metadata