ITSESTÄÄNSELVYYSKÖ?
TÄMÄN NUMERON
TEEMANA
TYÖEHTO-
SOPIMUS
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITON JÄSENLEHTI 1 • 2022
ITSESTÄÄNSELVYYSKÖ?
Lomarahakin tulee tessistä sivu 8
10
UUSI YT-LAKI ANTAA PAREMMAT MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA
12
TIETOLIIKENNEASENTAJAN
URA KOLIKONKERUUSTA 5G:HEN
24
RANTAPYYHE ESILLE!
VASAMA 1
VOLTTIPÄIVIEN OHJELMA TÄSMENTYY
XXXXX XXXXXXXXX, varapuheenjohtaja | vice ordförande
HAASTEITA RIITTÄÄ ILMAN ULKOPUOLISTEN PUUTTUMISTAKIN
SÄHKÖLIITTO joutui vuoden vaih- tuessa aloittamaan työtaistelut neljäs- sä UPM-yhtiössä, yhdessä Paperiliiton ja Ammattiliitto Xxxx kanssa. Syynä oli UPM:n haluttomuus neuvotella koko yhtiötä koskevasta työehtosopi- muksesta.
UPM ilmoitti neuvottelevansa vain liiketoimintakohtaista sopimuksista, joita se haluaisi viisi. Yhtenä hajautta- misen keskeisenä tavoitteena on hei- kentää työntekijöiden neuvottelu- ja edunvalvontavoimaa jatkossa. Vuosi- työaikaa yhtiö tahtoisi kasvattaa me- gakikyn tavoin, jopa sadalla tunnilla. Lisäksi tavoite on yhdessä sopimisen sijaan päättää yksipuolisesti osasta työn tekemisen ehdoista.
Muut suuret metsäteollisuudessa toimivat konsernit ovat jo sopineet alalle uusista yrityskohtaisista työeh- doista. Miksi sama menettely ei käy UPM:lle? Meneekö sillä taloudellisesti niin heikosti, että on pitänyt lähteä
tälle tielle? Viime syksyn osavuosi- katsauksessaan se ilmoitti tuloksensa lähestulkoon tuplaantuneen heinä- syyskuussa vuoden takaiseen verrat- tuna. Yhtiön vertailukelpoinen liike- voitto kasvoi 424 miljoonaan euroon, ja kolmas vuosineljännes oli kaikkien aikojen paras!
Taloudellisesti yrityksellä menee siis erinomaisesti, joten meneillään lienee ideologinen taistelu ay-liikettä ja sen jäseniä vastaan. Mitä työnte- kijät mahtavat ajatella tästä kaikesta, ja miten se vaikuttaa työtyytyväi- syyteen? Kliseisesti voisi todeta, että motivoituneet, tyytyväiset, ammat- titaitoiset ja sitoutuneet työnteki-
jät ovat yrityksen tärkein voimavara. Lieneekö tämä mennyt UPM:ltä vallan ohi?
Tämäkin työtaistelu päättyy aika- naan yhdessä sopien, toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.
YRITTÄJÄJÄRJESTÖ
AY-LIIKKEEN JA SOVITTELI- XXXXXX XXXXXXXX
Oma väriläiskänsä kuluvalla neuvot- telukierroksella on Suomen Yrittäjät ry:n toiminta ja kannanotot julkisuu- dessa. Osa mekaanisessa metsäteol- lisuudessa toimivissa yrityksissä on valitettavasti tarttunut sen ohjeistuk- seen olla solmimatta yrityskohtaisia työehtosopimuksia ammattiliittojen kanssa.
Yksi ammattiliittojen keskeisim- mistä tehtävistä on neuvotella jäsenil- leen työehdot ja edustus työpaikoille, tarvittaessa vaikka painostustoimia käyttäen. Se, että yritys ilmoittaa uu- sista noudatettavista työehdoista tai käytännöistä, ei ole sopimista.
Yrittäjäjärjestön kannanotot julki- suudessa ovat ylittäneet hyvän maun rajan kaikilla mittareilla mitattuna: värikkäällä kielenkäytöllä otettiin kantaa joulukuussa alkaneisiin saar-
toihin ja saarron murtamisyritystä vastaan suunnattuun mielenilmai- suun. Länsimaisessa demokratiassa työtaisteluvapaus on olennainen osa oikeusvaltiota.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on verrannut ammattiliittoja Lapuan liikkeeseen, mafiaan ja rikollisjärjes- töön. Herää aidosti kysymys, kuinka uskottavana tällaisia laukovaa järjes- töä voi ylipäätänsä pitää.
Uusimpana, mutta ei varmaankaan viimeisenä hämmentävänä kannan- ottona on kyseenalaistaa valtakun- nansovittelijan instituutio. Suomen Yrittäjien johtaja kyseenalaisti valta- kunnansovittelijan yritystä sovitella yritysten ja ammattiliittojen työriito- ja. Tuntuu siltä, että yrittäjäjärjestö tekee kaikkensa hankaloittaakseen käynnissä olevaa työmarkkinakier- rosta.
Hyvää alkanutta vuotta!
UTMANINGAR ÄVEN UTAN YTTRE INBLANDNING
ELEKTRIKERFÖRBUNDET måste
inleda det nya året med en arbetskon- flikt i fyra UPM-bolag tillsammans med Pappersförbundet och Fackför- bundet Pro. Orsaken var UPM-s ovilja att förhandla om ett kollektivavtal för hela koncernen.
UPM uppgav att de förhandlar en- dast om avtal separat för varje affärs- verksamhet. De ville ha fem avtal. Det främsta syflet är att försvaga arbets- tagarnas fortsatta förhandlingsstyrka och intressebevakning. Bolaget vill utöka årsarbetstiden på samma sätt som ett mega-konkurrenskraflsavtal med upp till hundra timmar. I stället för en överenskommelse strävar bolaget därtill efler att ensidigt få besluta om en del av arbetsvillkoren.
De övriga stora skogskoncernerna har redan avtalat om nya företagsspe- cifika arbetsvillkor. Varför duger inte samma förfarande för UPM? Går det ekonomiskt så dåligt för dem att de måste välja den här vägen? I höstens
delårsöversikt anges att resultatet närapå fördubblades i juli-september jämfört med samma period året inn- an. Bolagets jämförbara rörelsevinst ökade till 424 miljoner euro, och resultatet för det tredje kvartalet var alla tiders bästa!
Det går således alldeles utmärkt ekonomiskt, och därför torde det nu pågå en ideologisk strid mot fackför- eningsrörelsen och dess medlemmar. Man undrar vad arbetstagarna tycker om allt detta, och hur det påverkar arbetstillfredsställelsen? Klichémäs- sigt kan man konstatera att motive- rade, nöjda, yrkeskunniga och en- gagerade arbetstagare är företagets viktigaste resurs. Har detta gått UPM totalt förbi?
Den här arbetskonflikten slutar förr eller senare med en överenskom- melse, förhoppningsvis ändå inte senare.
FÖRETAGARORGANISATIONEN GÅR ÅT FACKFÖRENINGS-
RÖRELSEN OCH ÄVEN
FÖRLIKNINGSMANNEN
I den pågående förhandlingsrundan utgör organisationen Företagarna i Finlands verksamhet och ställnings- taganden i offentligheten en riktig färgklick. En del av företagen inom den mekaniska skogsindustrin har tyvärr tagit fasta på organisationens rekommendationer att låta bli att ingå företagsspecifika kollektivavtal med fackförbunden.
Ett av fackförbundens främsta uppgifler är att förhandla fram ar- betsvillkor för sina medlemmar och en representation på arbetsplatserna, vid behov genom påtryckning. Det kan inte kallas överenskommelse om företaget helt sonika meddelar om nya arbetsvillkor eller ny praxis.
Företagarorganisationens offentliga ställningstaganden har överskridit gränsen för god smak med sjumila-
steg: med ett mycket färgstarkt språk tog organisationen ställning mot blockaderna i december och genom- förde en manifestation i ett försök att bryta dem. I en västerländsk demo- krati utgör strejkfrihet en väsentlig del av rättsstaten.
Verkställande direktören för Före- tagarna i Finland jämförde fackför- bunden med Lapporörelsen, maffian och en kriminell organisation. Man måste fråga sig hur trovärdig en orga- nisation är som släpper sådana grodor ur munnen.
Det senaste men knappast sista för- virrande ställningstagandet ifråga- sätter hela riksförlikningsmannainsti- tutionen. Direktören för Företagarna
i Finland ifrågasatte riksförliknings- mannens försök att medla i företagens och fackförbundens arbetskonflikter. Det verkar som att företagarorgani- sationen gör allt för att försvåra den pågående arbetsmarknadsrundan.
Ett gott nytt år!
SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITON JÄSENLEHTI
Perustettu 1957 Lehti ilmestyy
8 kertaa vuodessa. Seuraava Vasama ilmestyy 24.2.2022
Aineistot 14.2.2022 mennessä.
TÄSSÄ LEHDESSÄ
JULKAISIJA:
Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, XX 000, 00000 Xxxxxxx
Faksi: 03 252 0210
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx xxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx
Sanoma Manun tulostuspalvelussa työskentelevä
11 12
Tietoliikenneasentaja Xxxxx Xxxxxx on nähnyt urallaan
PÄÄTOIMITTAJA
Xxxxx Xxxxxx
VIESTINTÄASIANTUNTIJA
Xxxxx Xxxxxxxxx
Xxxx Xxxxxxx vahtii, ettei painoon lähetetyissä Xxxxxxx sivuissa ole mitään epäselvyyttä.
suomalaisten arkeen keskeisimmin vaikuttaneet teknologiset muutokset.
puh. 050 567 2164
TOIMITTAJA
Xxxxxx Xxxxxx
puh. 050 67 590
NETTOPAINOS: 20 000
ILMESTYMINEN:
8 kertaa vuodessa
PAINOPAIKKA:
Sanoma Manu Oy Xxxxxxxxxxxx 0,
4
6-9
6
7
TES-RINTAMALLA PUOLITTAIN VALOISAA
Teknologiateollisuuteen syntyi tes sovittelijan avustuk- sella, UPM:n ratkaisua vauhditetaan lakolla.
XXXXXXX TYÖEHTOSOPIMUS MIKÄ IHMEEN PERÄLAUTA?
Tärkeimmät tes-termit selväksi suomeksi selitettyinä jälkivaikutuksesta työrauhaan.
NÄIN SYNTYY TYÖEHTOSOPIMUS
Neuvotteluprosessi voi olla suoraviivainen tai mutkitteleva: katso kaksi vaihtoehtoista aikajanaa.
EDUSTAJISTO KOKOONTUU 13.5.
14
Kokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat tulee toimittaa kirjallisina Sähköliiton toimistoon viimeistään
11. maaliskuuta.
15
PIDÄMME PUOLIASI
Uudella palstalla kerromme tositapauksista, joissa liitto on auttanut jäsentä työelämän hankalissa tilanteissa.
16
KUKA SANOI MITÄ?
Kokoamme uudelle palstalle nasevimpia kannanottoja eri kanavista.
PL 1010, 33201 Tampere
8 TÄMÄ ON TES
- 16
KAARNIEMELLÄ ON OMA FANISIVU
PAINON YHTEYSHENKILÖ:
Asiakaspalvelu 010 700 4969
sanomamanu.asiakaspalvelu@ xxxxxx.xxx
PAINONTUKI:
Asiakaspalvelu 010 700 4969
sanomamanu.asiakaspalvelu@
Mitä kaikkea itsestään selvältä tuntuvaa työehto sopimukseen sisältyy? PAM selvitti näkemyksiä sen tuomasta turvasta.
9
TES TYÖNTEKIJÄN SILMIN
Xxxxx Xxxxxx kuuluu sopimusalansa tes- neuvottelukuntaan ja joutui puolustamaan tes-oikeuttaan lakolla.
10 UUSI YT-LAKI TULI VOIMAAN -
Xxxxx Xxxxxxxx vietti joulun ja uudenvuodenkin sähköliittolaisten omassa lomapaikassa.
18
JÄSENINFO
Kattaus ajankohtaisimmista jäsenyyttäsi koskevista asioista.
19 TYÖTTÖMYYSKASSA
xxxxxx.xxx
PAINOPINTA-ALA:
250 x 310 mm
ILMOITUSMYYNTI:
Ekamedia / Tmi Xxxx Xxxxxx Xxxxxxx: 044 344 4414 Sähköposti: xxxx.xxxxxx@xxxxxxxx.xxx
MEDIAKORTTI
Xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx
KANNEN KUVA: XXXXXX XXXXXXXX
Keskustella pitää noin neljännesvuosittain ja henkilös tön vaihtoehtoisia ratkaisuja kuunnella.
11
SISÄISESTI JA ULKOISESTI UUSI VASAMA
Etukäteistestaajamme kiittelevät, että lehteä pystyy lukemaan myös selinmakuulla.
12
TIETOLIIKENTEEN KEHITYSKAARI YHDEN URAN AIKANA
Xxxxx Xxxxxx tyhjensi alkuunsa kolikkopuhelimia. Nyt hän uumoilee jo 6G:tä.
Loppuiko määräaikainen työ, vai irtisanouduitko? Työsuhteen päättymistapa vaikuttaa ansiopäivärahaan.
20
KURSSIT
Helmikuun kurssimme on peruttu, mutta eiköhän keväämmällä päästä taas oppimaan uutta!
22
OSASTOT TOIMIVAT
Ensimmäinen kevätkokousilmoitus bongattu!
24
VOLTTIPÄIVÄT YYTERISSÄ
15. helmikuuta lähtien voi alkaa varailla majoitusta ja illalliskorttia.
Paine kasvaa kattilassa
Sopimukseton tila ja lakot jatkuvat paperi- ja sellutehtailla
M
ikäli Vasaman painoonmenon ja ilmestymisen välissä ei ole eh-
tinyt tapahtua ratkaisevaa käännet- tä, Sähköliiton lakko UPM:n paperi- ja sellutehtaissa on yhä käynnissä. Kol- miviikkoinen lakko alkoi 1. tammikuu- ta neljässä yhtiössä, ja liiton hallitus il-
xxxxxx hyvissä ajoin sen jatkosta 5. hel- mikuuta saakka, mikäli ratkaisua ei löy- dy.
Sähköliiton lakon piirissä ovat UPM Communication Papers Oy, UPM Rafla- tac Oy, UPM Specialty Papers Oy ja UPM-Kymmene Oyj.
Samat ratkaisut on tehnyt alan pääsopija Paperiliitto, jonka lakko kos- kee kaikkia paperiteollisuuden työeh- tosopimusta noudattaneita UPM:n teh- taita. Ammattiliitto Pro päätti niin ikään
Työmarkkinatilanne saattaa elää lehden painoonmenon ja ilmestymisen välillä. Tuoreimmat tes-tiedot:
Xxxxxxxxxxx.xx > Ajankohtaista
toimihenkilöiden kolmiviikkoisesta la- kosta mutta ilmoitti sen jatkoksi hake- vansa kahdenvälistä neuvotteluyhte- yttä UPM:n kanssa. Pron lakko päättyi
22. tammikuuta. Valtakunnansovittelija pyrki hake-
maan ratkaisua riitaan vielä ennen vuo- denvaihdetta, mutta osapuolten näke- mykset jäivät kauas toisistaan. Sovitte- lija joutui toteamaan, ettei lakkoa ole mahdollista välttää.
YRITYSKOHTAINEN VS. TUKKU LIIKETOIMINTAKOHTAISIA
Sähköliiton ja Paperiliiton lakoissa on kyse yhteisestä taistelusta työehtoso- pimuksen ja työehtojen puolesta. Am- mattiliitot ovat tehneet selväksi, että vain työehtosopimus takaa, että sii-
nä sovitut työehdot ovat voimassa niin kauan kuin seuraava työehtosopimus solmitaan.
Yhtiö on sanonut alkavansa soveltaa työntekijöihin itse määrittelemiään työ- ehtoja. Ammattiliitot tähdentävät, että työnantaja voisi irtisanoa ne milloin ta- hansa. Minkäänlaista taetta niiden jat- kuvuudesta ei olisi.
Lakonuhka joudutti teknologiateollisuuden tessin syntymistä
Lakkoilmoitus lähti työnantajayhdistykselle ja valtakunnansovittelijalle viime vuoden lopussa, mutta lakonuhka väistyi.
uoden alkupäivinä päästiin hur- raamaan pitkään jännitetyn tilan-
V
teen laukeamiselle, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry saavuttivat neuvottelutuloksen val- takunnansovittelija Xxxxxx Xxxxxxxxx avustuksella.
Kun Teollisuusliiton ja uuden työnan- tajayhdistyksen hallinnot vielä hyväk- syivät neuvottelutuloksen valtakunnal- liseksi työehtosopimukseksi, ilmoitetut työtaistelutoimet teknologiateollisuu- den ja malmikaivosten sopimusaloilla väistyivät. Teollisuusliitto olisi aloittanut lakon 14. tammikuuta noin 300 toimi- paikassa, ja myös Sähköliitto teki vas-
taavan ratkaisun viime vuoden lopulla. Lakot olisivat kestäneet 23. tammikuu- ta saakka.
Sähköliittolaisia olisi ollut lakossa noin tuhat, sillä lakon piirissä olisivat olleet muun muassa SSAB:n terästeh- taat, Konecranesin nosturitehdas, Ou- tokummun terästehdas ja kaivos sekä Helsingin ja Turun telakoita.
Muita teknologiateollisuuden ja mal- mikaivosten sopimusalojen yrityksiä olisi koskenut ylityökielto ja työnanta- jan aloitteesta tapahtuva vuoronvaih- tokielto. Aloilla työskentelee kaikkiaan noin 2 000 sähköliittolaista.
Sähköliitto ja Paperiliitto tavoittele- vat yrityskohtaista työehtosopimus- ta, jollaisia on syksyn mittaan solmit- tu muiden metsäteollisuuden yritysten kanssa. UPM sen sijan kelpuuttaisi ai- noastaan tukun liiketoimintakohtaisia sopimuksia.
PARI HÄMMENNYSLIIKETTÄKIN KATTILASSA
Lakkotilannetta UPM on pyrkinyt häm- mentämään lupaamalla maksaa työn- tekijöille lisäpalkkion, jos nämä tekevät töitä lakon aikana.
Ennen vuodenvaihdetta Helsingin käräjäoikeus vielä hylkäsi UPM:n tur- vaamistoimihakemuksen kieltää Pape- riliiton lakko tai rajoittaa sitä. Käräjäoi- keus katsoi, että ammattiliitolle pitää varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Keskustelua julkisuudessa käytiin siitä, miten käy UPM:n tehtaiden tuottaman kaukolämmön lakkotilanteessa. Pape- riliitto on todennut, että sen jäsenet ovat lakon aikana valmiita näihin töihin päättyneen työehtosopimuksen mukai- sin ehdoin. ◼
ENSI VUODEN PALKAT NEUVOTELLAAN SYKSYLLÄ
Hartaudella synnytetty työehtosopimus on voimassa vuoden 2023 marraskuun
Minä satuin syntymään ennen uudistusta, ja vanhempieni yhteenlaskettu ansiosidonnainen vapaa oli runsaat 12 kuukautta. 4. syyskuuta lähtien syntyvien lapsien perheitä koskevat uudistuksen mukaiset perhevapaat.
Perhevapaa uudistuu elokuussa
E
Sulle ja mulle 160 päivää
loppuun. Se on kuitenkin irtisanottavis- sa tämän vuoden marraskuun lopus- sa, jos osapuolet Teollisuusliitto ja Tek- nologiateollisuuden työnantajat eivät pääse sopimukseen ensi vuoden palk- karatkaisusta.
Saavutettu ratkaisu korottaa tänä vuonna palkkoja 2 prosenttia; yleisko- rotus on 1,5 prosenttia ja paikallisesti jaettava erä 0,5 prosenttia.
Neuvottelutilanteen teki vaikeak- si se, että pitkään pysyi pimennos-
sa, mitä yrityksiä uusi työnantajayhdis- tys Teknologiateollisuuden työnanta- jat ry edustaa. Viime vuoden elokuus- sa aloittanut yhdistys onnistui kuiten- kin saamaan jäsenikseen riittävästi yri- tyksiä, jotta neuvottelut voitiin aloittaa ja yleissitovuus varmistui.
Ala ehti olla sopimuksettomassa ti- lassa marraskuun lopusta lähtien. ◼
lokuussa ei enää puhuta äitiys- tai
isyysvapaista, ja kummallakin van- hemmalla on saman verran ja aikai- sempaa enemmän ansiosidonnaisia vanhempainvapaapäiviä. Näin voi tii- vistää elokuun alussa voimaan tulevan perhevapaauudistuksen.
Sen myötä kummallakin vanhem- malla on käytettävissään 160 päivä- rahapäivän kiintiö, josta voi halutes- saan luovuttaa enintään 63 päivää toi- selle vanhemmalle, muulle huoltajal- le, omalle puolisolle tai toisen vanhem- man puolisolle.
Viikkoon sisältyy aina kuusi päivära- hapäivää, joten kaikkiaan päiviä kertyy yli 14 kuukautta. Vielä voimassa ole-
va vanhempien yhteenlaskettu ansiosi- donnainen vapaa on noin kaksi kuu- kautta vähemmän.
Yhden vanhemman perheissä van-
hemmalla on uudistuksen jälkeen
käytettävissään 320 päivän kiintiö.
MUUTTUUKO SUHDE 90/10?
Perhevapaauudistuksen toivotaan ta- saavan hoitovastuuta perheissä ja vahvistavan tasa-arvoa työelämässä. Kelan tutkimuksen mukaan äidit pi- tivät yhä vanhempainpäivärahapäi- vistä 90 prosenttia ja isät 10 vuon-
na 2020.
Jos perheeseen syntyy kaksoset, päivärahakiintiö pidentyy 84 päiväl- lä. Kolmosperheessä kiintiö kasvaa jo kaksinkertaisesti eli 168 päivää.
Perhevapaiden päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kak- si. Päivärahaa voidaan maksaa jous- tavasti yksittäisinä päivinä, osan vii- kosta tai päivästä tai esimerkiksi joka
toinen viikko. Päivät voi käyttää useas-
sa osassa.
Kaikilla lapsen huoltajiksi katsotuil- la on oikeus päivärahaan sukupuolesta tai siitä riippumatta, onko hän biologi- nen vai adoptiovanhempi, lähi- vai etä- vanhempi.
Uudistuksen mukaiset perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen las- kettu syntymäaika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen. Ennen uudistusta alkanei- ta vanhempainpäivärahoja ei voi muut- taa uuden lain mukaisiksi.
Adoptioperheistä uusien perheva- paiden piiriin kuuluu, jos lapsi tulee perheeseen 31. heinäkuuta tai myö- hemmin. ◼
◼ TEKSTI: XXXXX XXXXXXXXX
◼ KUVA: XXXXXX XXXXXXXX
JÄLKIVAIKUTUS
PIENI TES-SANASTO
⏷
SOPIMUKSETON TILA
Työehtosopimuksella on jälkivaikutus. Vaikka se olisi päättynyt, sen sisältämiä työehtoja noudatetaan, kunnes uusi sopi- mus syntyy.
NEUVOTTELUKUNTA
Sähköliiton asiantuntijoista ja sopimusalan jäsenistä koottu elin, joka käy työehtoso- pimusneuvotteluita työnantajan kanssa.
Kullakin sopimusalalla on oma neuvottelu- kuntansa.
NEUVOTTELUTULOS
Neuvotteluihin osallistuneiden työntekijä- ja työnantajaosapuolten hyväksymä sopimusaihio, joka hallintojen tulee käsi- tellä ja hyväksyä uudeksi työehtosopimuk- seksi.
PERÄLAUTA
Työehtosopimukseen tehty kirjaus siitä, kuinka paikalliset erät jaetaan, mikäli ja- kamisesta ei päästä paikallisesti yksimie- lisyyteen.
Aika, joka alkaa siitä, kun työehtosopimus päättyy eikä uutta ole vielä solmittu. So- pimukseton tila päättyy, kun uusi sopimus tulee voimaan.
TES-ESITYS
Jäsenistö voi tehdä uuden työehtosopi- muksen sisältöön omia esityksiään hyvis- sä ajoin.
Ammattiliiton jäsenen tärkein jäsenetu, joka määrittelee työehdot, esimerkiksi palkkauksen. Sopimuksen neuvottelevat työntekijä- ja työnantajapuoli. Työehto- sopimus takaa paremmat työehdot kuin työlainsäädäntö mutta on kuitenkin vain työehtojen minimitaso. Paikallisesti voi sopia paremminkin.
TYÖRAUHA
6 VASAMA
Työrauha vallitsee, kun työehtosopimus on voimassa. Silloin työnantaja- tai työnte- kijäpuoli eivät kumpikaan saa ryhtyä sopi- musta koskeviin työtaistelutoimiin: työnte- kijät lakkoon tai työnantaja työsulkuun.
NÄIN SYNTYY
TYÖEHTO-
SOPIMUS
TYÖEHTOSOPIMUS- NEUVOTTELUT SÄHKÖLIITON NEUVOTTELUKUNNAN
JA TYÖNANTAJAPUOLEN KESKEN
⏷
VANHA TYÖEHTOSOPIMUS PÄÄTTYY
⏷
RATKAISUA EI LÖYDY, NEUVOTTELUT KESKEYTYVÄT, UUTTA NEUVOTTELUAIKAA
EI SOVITA
⏷
SÄHKÖLIITTO JÄTTÄÄ TYÖTAISTELUVAROITUKSEN TYÖNANTAJALLE JA VALTAKUNNANSOVITTELIJALLE 14 VUOROKAUTTA ENNEN TYÖTAISTELUN AIOTTUA ALKAMISAIKAA. TYÖNANTAJA VOI ILMOITTAA TYÖSULUSTA
⏷
SOVITTELIJA KUTSUU OSAPUOLET SOVITTELUUN ENNEN
TYÖTAISTELUN ALKAMISTA
⏷
RATKAISUA EI LÖYDY
SOVITTELIJAN AVUSTUKSELLA, JA LAKKO ALKAA
⏷
SOVITTELIJA KUTSUU OSAPUOLET SOVITTELUUN JA TEKEE SOVINTOEHDOTUKSEN, KUN SEN EDELLYTYKSET
OVAT OLEMASSA
⏷
SÄHKÖLIITON KYSEISEN SOPIMUSALAN JOHTOKUNTA KÄSITTELEE SOVINTO- EHDOTUSTA JA
HYVÄKSYY SEN
⏷
SÄHKÖLIITON HALLITUS KÄSITTELEE SOVINTO- EHDOTUSTA JOHTOKUNNAN PÄÄTÖSESITYKSEN POHJALTA JA HYVÄKSYY SEN UUDEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI
⏷
TYÖEHTOSOPIMUS TULEE VOIMAAN
⏷
TYÖEHTOSOPIMUS- NEUVOTTELUT SÄHKÖLIITON NEUVOTTELUKUNNAN
JA TYÖNANTAJAPUOLEN KESKEN
⏷
NEUVOTTELUTULOS SYNTYY
⏷
SÄHKÖLIITON KYSEISEN SOPIMUSALAN JOHTOKUNTA KÄSITTELEE NEUVOTTELUTULOSTA
JA HYVÄKSYY SEN
⏷
SÄHKÖLIITON HALLITUS KÄSITTELEE NEUVOTTELUTULOSTA JOHTOKUNNAN PÄÄTÖSESITYKSEN POHJALTA JA HYVÄKSYY SEN UUDEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI
⏷
TYÖEHTOSOPIMUS TULEE VOIMAAN
⏷
T
yöehtosopimus, lyhennettynä tes ja tuttujen kesken tessi. Jos-
kus se syntyy suoraviivaisesti, joskus taas mutkitellen.
Aikajanat yllä näyttävät, millaisten vaiheiden kautta työehtosopimus- neuvottelut Sähköliitossa etenevät kohti maalia ja uutta sopimusta. Ylin, punaisin välietapein merkitty aika- jana esittää yksinkertaisimman mal- lin, jossa on viisi etappia. Alimmassa mallissa on kymmenen mustalla mer- kittyä välietappia.
Harvoin tapahtumat etenevät kum-
mankaan yksinkertaistetun mallin mukaan. Variaatioita ja välietappe-
ja on monia. Neuvottelijat voivat pyy- tää valtakunnansovittelijan toimis- tosta vapaaehtoista sovittelua, jos ti- lanne tuntuu vaativan ulkopuolista apua. Neuvotteluja yritetään vauhdit- taa mahdollisesti ylityökiellolla. Työn- antaja voi puolestaan ilmoittaa esi- merkiksi vuoronvaihtokiellosta.
Työntekijäpuoli voi ilmoittaa lakos- ta, mutta myös työnantaja voi ilmoit- taa työsulusta. Ilmoitus on tehtävä vastapuolelle ja valtakunnansovitte-
xxxxx toimistoon 14 vuorokautta en- nen työtaistelun alkamista. Painavas- ta syystä sovittelija voi siirtää työtais- telun alkamista.
Ennen työtaistelua sovittelija kut- suu osapuolet yleensä neuvotteluun kartoittaakseen tilanteen. Sovintoesi- tyksen sovittelija voi antaa siinä vai- heessa, kun edellytykset sovinnolle ovat olemassa.
Jos jonkin soisi työehtosopimuk- sen syntyvaiheista jäävän mieleen, se on se, että neuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin ennen voimassa olevan
sopimuksen päättymistä ja helposti- kin syntyneen sopimuksen taustalla on aina useampi neuvottelukerta.
Sopimuksemme kootusti: Xxxxxxxxxxx.xx > Työehtosopimukset
Tärkeimmät poiminnat voimassa olevista sopimuksista:
Xxx.xx > Työelämä > Sopimukset > Voimassaolevat työehtosopimuk- set > Työehtosopimukset liitoittain > Sähköalojen ammattiliitto
TYÖEHTOSOPIMUS
JA MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ SEN HYVÄKSI?
Katso video, mitä työehtosopimus tarkoittaa työelämässä
YouTube-kanavaltamme:
xxxxx.xx/X0XX0xXxxX0
J
os vastakkain ovat työlainsäädän- tö ja työehtosopimus, kumpi voit- taa? Jälkimmäinen päihittää kirkkaas-
ti edellisen, sillä vaikka työehtosopi- mus on työehtojen minimitaso, ehdot ovat silti paremmat kuin pelkästään la- kiin sisältyvät.
Monet oman työehtosopimuksen si- sältämät edut tuntuvat nykyään itses- tään selviltä. Viereinen kuva havain- nollistaa esimerkein, mitkä kaikki tutut edut voisivat poistua, jos työehtosopi- musta ei olisi. Esimerkiksi lomaraha ei suinkaan ole lakisääteinen, vaikka se siltä voi tuntuakin. Lomarahasta sovi- taan nimenomaan työntekijä- ja työn- antajapuolen välisessä työehtosopi- muksessa.
Jos työehtosopimusta ei olisi, voi- taisiin joutua tilanteeseen, jossa ku- kin työntekijä neuvottelisi itse työnan- tajan kanssa oman palkkansa ja muut työehtonsa.
Kaikista ammattiliiton jäsenyyden tuomista eduista ja palveluista työeh- tosopimus on tärkein. Luonteeltaan se on määräaikainen. Periaatteessa edel- lisen sopimuksen jokaista kohtaa voi- taisiin siis puntaroida uutta sopimusta pohjustavissa neuvotteluissa. Siksi on tärkeää, että työnantajan kanssa tasa- vahvana kumppanina neuvottelemas- sa on ammattiliitto, jonka asiantuntijoil- la on tarvittava osaaminen.
Työehtosopimus määrittelee työeh- tojen minimin. Parempien työehtojen sopiminen paikallisesti on täysin mah- dollista.
MITÄ SINÄ VOIT SÄHKÖLIITTOLAISENA TEHDÄ OMAN TYÖEHTOSOPIMUKSESI HYVÄKSI?
• Parhaat työehdot on mahdollista saa- vuttaa vain yhdessä työkavereiden ja samalla alalla työskentelevien kans- sa.
• Xxx siis aktiivinen Sähköliiton jäsen ja pidä huoli, että myös työkaverisi ovat liittyvät jäseniksi. Liiton neuvot- teluvoima on suoraan verrannollinen alan järjestäytymisasteen kanssa.
• Valitkaa työpaikallanne oma edusta- ja ja pitäkää työhuonekunnan toimin- ta aktiivisena, säännöllisenä ja suun- nitelmallisena.
• Tukekaa edustajaanne ja kertokaa hänelle ajatuksianne ja mielipiteitäm- me. Hän tekee töitä työehtojenne puolesta ja on tärkeä linkki ammatti- osastoon ja liittoon. ◼
TÄMÄ ON TYÖEHTOSOPIMUS
PAM SELVITTI:
TYÖEHTOSOPIMUS KOETAAN TURVAKSI TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA
xxx, että ammattiyhdistysliikettä tarvitaan turvaksi työelä- män muutostilanteissa. Myös lakko-oikeuksien koetaan olevan kohdallaan ja työelämään kaivataan joustoja.
Näkemykset käyvät ilmi Palvelualojen ammattiliitto PA- Min tilaamassa kyselyssä, jossa kartoitettiin käsityksiä eri- laisista työelämää ja työmarkkinoita koskevista väitteistä: muun muassa työehtosopimuksista, ammattiyhdistysliik- keen roolista ja lakkojen oikeutuksesta.
Osa väitteistä on esitetty samanlaisena jo useampana vuotena, ja muutokset näkemyksissä ovat olleet pieniä.
Vpimusten turvaavan asemaansa työpaikoilla ja ajatte-
altaosa työikäisistä suomalaisista tuntee työehtoso-
VÄITTEITÄ JA NIIHIN LIITTYVIÄ NÄKEMYKSIÄ
Tässä muutama esimerkki siitä, mitä väitteitä vastaajille esitettiin ja mitä he vastasivat.
”Tunnen, että erilaiset säännökset, kuten esimerkiksi
työehtosopimukset, turvaavat asemaani työpaikalla”
80 prosenttia vastaajista oli väitteestä täysin tai jok- seenkin samaa mieltä.
”Ammattiliittoja tarvitaan työelämän muutostilanteissa huolehtimaan palkansaajien työehdoista.”
75 prosenttia vastanneista yhtyi näkemykseen joko täy- sin tai oli jokseenkin samaa mieltä.
”Nykyisiä työntekijöiden lakko-oikeuksia voisi rajoit- taa”
Lakko-oikeuksia ei rajoittaisi 61 prosenttia vastanneis- ta, ja 27 prosentin mielestä niitä voisi rajoittaa. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 8 prosenttia ja täysin eri mieltä 30 prosenttia. Lakko-oikeuksien rajoittajien osuus on pienentynyt viime vuosina.
Kyselyn toteutti TNS Kantar marraskuussa, ja siihen vastasi 1 106 henkilöä.
Lue tarkemmin kyselystä: Xxx.xx/xxxxxxx
TYÖEHTOSOPIMUS
TES VARMISTAA YHDENMUKAISEN KOHTELUN
TEKSTI: XXXXX XXXXXXXXX ◼ KUVA: HAASTATELTAVAN KOTIALBUMI
Kukapa olisi parempi tiivistämään työehtoso-
pimuksen merkityksen muutamaan sanaan kuin hän, joka on joutunut puolustamaan omaa ja työkaverien oikeutta siihen työtais-
telun keinoin? Kouvolalainen automatiikka-asen- taja Xxxxx Xxxxxx työskentelee UPM-Kymmene Oyj:n Kymin sellutehtaalla ja kuuluu Sähköliiton paperi- ja puumassateollisuuden TES-neuvottelu- kuntaan.
Neuvottelukunnan jäsenyys tarkoittaa, että hän osallistuu oman alansa työehtosopimuksen neu- votteluprosessiin. Teollisuus- ja erityisalojen joh- tokunnan jäsenyytensä ansiosta hän on ollut myös käsittelemässä muita yrityskohtaisia työehtosopi- muksia.
”Mielestäni neuvotteluissa on tärkeää ymmärtää, miksi toinen osapuoli ehdottaa jotain tai ei hyväksy jotain. Silloin on helpompaa löytää kompromissi.”
LIITON AMMATTILAISTEN
NEUVOTTELUTAITO ON TARPEEN
Paperi- ja sellutehtaissa sekä mekaanisessa met- säteollisuudessa, kuten sahoilla, sopiminen siirtyi yrityksiin, kun entinen sopimusosapuoli Metsäte- ollisuus ry ilmoitti irtautuvansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisestä ja sälytti sopimi- sen jäsenyritystensä harteille.
– En sinällään pidä yrityskohtaista sopimista uhkana, kunhan työnantajan kanssa neuvottele- massa ovat ammattiliiton ammattilaiset. Paikalli- silla luottamusmiehillä ei tarvittavaa ammattitai- toa ole, itsekin teollisuuden luottamusmiehen teh- täviä hoitava Jouni sanoo.
Xxxxxx yrityskohtaisten neuvottelujen hän kiittelee pääasiassa sujuneen hyvässä hengessä. Paperi- ja selluteollisuuden pääsopijana toimivan Paperiliiton neuvottelujen jälkeen Sähköliiton asi- antuntijat perkaavat sähköalan työntekijöitä kos- kevan sopimuksen teollisuus-ja erityisalojen johto- kunnan käsiteltäväksi.
– Paikallisesti sovittaviksi jätettyjen asioiden käsittely saattaa työllistää liiton asiantuntijoita jat- kossa. Toivottavasti niitä tulee mahdollisimman vähän.
MILTÄ MAISTUISI 500
LISÄTYÖPÄIVÄÄ TYÖURAN AIKANA?
Miksi työehtosopimus sitten on niin tärkeä?
– Syitä on monia, mutta itse pidän tärkeänä sen antamaa varmuutta yhdenmukaisesta kohtelusta. Emme me kaikki työntekijät pystyisi sopimaan omista työehdoistamme omin päin, vaikka moni voi niin itsestään uskoakin.
– Nuorilla voi vielä olla hatara kuva tessin tar- peellisuudesta. Yleensä merkitys konkretisoituu, kun puhutaan vaikka työajan pidentämisestä. Pek- kaspäivistä luopuminen merkitsisi nyt parikymp- piselle työntekijälle työuran aikana yli 500 työpäi- vää lisää. Siis yli kaksi vuotta! Tätä kannattaa itse kunkin miettiä.
Työnantajapuolikin korostaa tessin merkitystä, tosin kovin yksipuolisesta näkökulmasta: mitä hal- vemmalla yritykset pystyisivät palkkaamaan työ- voimaa, sitä enemmän ne lupaisivat työllistää.
– Uuden työpaikan syntyminen on kyllä use- amman asian summa eikä riipu pelkästään työeh- doista. Vaikea nähdä, että solmittavan työehtosopi- muksen työllistävä vaikutus olisi merkittävä.
YMMÄRRÄ TOISTAKIN, PÄÄSET KOMPROMISSIIN VARMEMMIN
Syksyn neuvotteluissa kantona kaskessa on ollut juuri Xxxxxx oma työnantaja, joka on halunnut yksi-
puolisesti sanella työntekijöiden työehdot ja solmia liiketoimintakohtaisia sopimuksia yrityskohtais- ten sijaan. Sähköliitto, Paperiliitto ja Ammattiliitto Pro eivät löytäneet muuta ratkaisun vauhdittamis- vaihtoehtoa kuin ilmoittaa vuoden alusta alkavasta kolmen viikon työtaistelusta UPM:n paperi- ja sel- lutehtailla. Sähköliittolaisia lakko koski neljässä UPM-yhtiössä. Sähköliitto ja Paperiliitto ilmoittivat vielä kahden viikon jatkoajasta.
– Tilanteen ajautuminen lakkoon on aina huono ja valitettava asia, ja itselleni lakkoon ryhtyminen on aina ollut vastenmielistä. Joskus siihen on kui- tenkin välttämätöntä turvautua, kun kyse on rahaa suuremmista asioista.
Jouni muistuttaa, että johtokunnan käsiteltäväksi saapuva neuvottelutulos on aina kompromissi: kumpikin osapuoli saa jotakin tavoittelemaansa ja joutuu luopumaan jostakin haluamastaan.
– Mielestäni neuvotteluissa on tärkeää ymmär- tää, miksi toinen osapuoli ehdottaa jotain tai ei hyväksy jotain. Silloin on helpompaa löytää komp- romissi. ◼
UUSI YHTEISTOIMINTALAKI VOIMAAN
3 KESKEISTÄ POINTTIA – MIKÄ MUUTTUU?
U
TEKSTI: XXXXX XXXXXXXXX
usi yhteistoimintalaki on ollut voi- massa vuoden alusta lähtien. Sen
tarkoitus on parantaa työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.
Laki koskee yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on vähintään 20 vakituista työn- tekijää.
Uudistuneeseen lakiin sisältyy kolme keskeistä periaatetta: jatkuva vuoropu- helu työnantajan ja työntekijöiden välil- lä, velvollisuus käydä muutosneuvotte- lut ennen työntekijöiden asemaan vai- kuttavia päätöksiä ja henkilöstön oma edustajan osallistuminen yrityksen hal- lintoon.
Mitä muutoksia laki tuo työpaikoille?
YHDESSÄ SOPIEN,
MITEN JA MILLOIN PUHUTAAN
Uusi yt-laki velvoittaa työnantajaa ja työntekijöitä käymään säännöllistä vuoropuhelua. Keskustelun aiheita voi- vat olla esimerkiksi työpaikan taloudel- linen tilanne, henkilöstön osaamistar- peet ja työhyvinvointi.
Mitä säännöllisyydellä sitten tarkoite- taan? Se riippuu yrityksen koosta. Mi- nimiehto on, että vuoropuhelua käy-
???
✓
dään kerran vuodessa. Ehto koskisi nii- tä työpaikkoja, joissa henkilöstöllä ei ole valittua edustajaa vaan keskuste- lu tapahtuu työnantajan ja koko henki- löstön välillä.
Muuten nyrkkisääntö on, että nel- jännesvuosittain toteutettu keskustelu täyttää säännöllisyyden tunnusmerkit. Pienemmissä yrityksissä tästä voidaan poiketa niin, että vuoropuhelu toteutuu kahdesti vuodessa.
Työpaikoilla voidaan itse sorvata käytännöt, miten ja milloin vuoropu- helumallin mukaisia keskusteluja käy- dään.
Jos lakiuudistuksen onnistumista jol- lakin tavalla halutaan mitata, ensisijai- nen keino on arvioida, miten säännöl- linen vuoropuhelu on toteutunut työ- paikoilla.
Kiljavan opisto järjestää tänä vuonna neljä kaksipäiväistä kurssia uudesta yt-laista. Ensimmäinen pidettiin tammikuun puolivälissä; seuraava järjestetään toukokuun lopulla. Lain muutoksiin perehtyminen on tärkeää varsinkin luottamushenkilöille.
Katso tarkemmat kurssitiedot Xxxxxxxxxxx.xx > Koulutukset & tapahtumat
Parhaimmillaan vuoropuhelun peri- aate pitää henkilöstön ajan tasalla työ-
!
🗶
paikkansa asioista ja antaa mahdolli- suuden vaikuttaa, mikä lisää luottamus- ta. Työnantajapuolelta on pitkin lain valmistelua kuulunut väitteitä siitä, että vuoropuhelun toteuttaminen on ”hallin- nollinen taakka”.
EI POTKUT MIELESSÄ VAAN AVOIMIN MIELIN MUUTOSNEUVOTTELUIHIN
Voimaan tullut yt-laki tuo työpaikoil- le myös uuden termin: muutosneuvot- telut. Niillä tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa
kesken muutostilanteessa käytyjä neu- votteluja. Muutostilanteeksi katsotaan kaikki henkilöstön asemaan vaikutta- vat tilanteet.
Muutosneuvottelut on pidettävä en- nen kuin työnantaja päättää vähentää työvoimaa. Työnantajan tulee kuunnel- la henkilöstön ehdotuksia ja vaihtoeh-
toisia ratkaisuja tilanteesta pääsemi- seksi. Neuvotteluvelvoite ei täyty sillä, että työnantaja esittelee syyt ennalta päättämiinsä henkilöstövähennyksiin.
Työnantajapuoli on pitänyt muutos- neuvotteluita ”nopean reagoinnin” es- teenä. Uusi yt-laki takaa, että työnteki- jät voivat laatia vaihtoehtoisia ratkaisu- ja myös kirjallisina ja työnantajan tulee silloin vastata niihin kirjallisesti.
HYPPY TOISESTA LAISTA YT-LAKIIN: HALLINTOEDUSTAJA
Isompiin, yli 150 työntekijän yrityksiin uusi laki tuo työntekijöille ns. hallinto- edustajan. Kun hän on mukana yrityk- sen hallinnossa, tieto kulkee paremmin kumpaankin suuntaan ja henkilöstön asiantuntemus tulee todennäköisem- min yrityksen käyttöön.
Hallintoedustajalla tulee olla todel- linen asema, jonka turvin hän pääsee osallistumaan yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koske- vien kysymysten käsittelemiseen.
Paitsi hallintoedustaja-nimike, uut-
ta on laissa koko hänen olemassaolon- sa. Aikaisemmin henkilöstön edustaja hallinnossa on sisältynyt hallintoedus- tuslakiin. ◼
EDESSÄSI OH UUDISTUHUT FflSflHfl!
K
VASAMA PYÖRII NYT SANOMA MANUSSA
Vasaman uudistusta alettiin valmistella jo ennen vuodenvaihdetta. Taittajan ruudulla on tekeillä työttömyyskassan sivu.
äsissäsi oleva Vasama-lehti on valmistunut Sanoma Manu Oy:n
painossa Tampereella. Samasta talosta lähtee maailmalle noin 70 muutakin säännöllisesti ilmestyvää tuotetta ja lisäksi mainos- ja markki- nointilehtisiä.
Pohjoismaiden moderneimmaksi ti- tuleerattu painotalo valmistui vuonna 2013. Ympäristöystävällisyys on toi- minnan kantavia periaatteita. 92 pro- senttia tuotannosta kertyvästä jät- teestä, kuten paperista ja alumiinista, menee kierrätykseen, ja 8 prosent- tia hyötykäyttöön. Tuotannon pääs- töt ovat lähes nollassa, ja talo käyttää hiilineutraalia sähköä.
Vasaman painos on nykyisellään 20 000. Suurin osa painoksesta me- nee sähköliittolaisille, mutta lehteä ti- laavat myös ammatilliset oppilaitok- set ja kurssikeskukset, alan yritykset sekä työvoima- ja työsuojeluviran-
UUDET, JA MYÖS VANHAT, LEHDET SÄHKÖISINÄ
Tuttuun tapaan Vasaman voi lukea myös sähköisenä. Tämä pätee niin tuo- reimpaan lehteen kuin arkistoon.
Sähköliiton nettisivuilla pdf-muo- toisten lehtien arkisto käsittää kaik-
ki ilmestyneet Vasama-lehdet vuodes- ta 2009 lähtien ja digilehtiarkisto vuo- desta 2015 lähtien.
Sähköliiton sähköisessä asiointipal- velussa olevasta painikkeesta sopi- musalajäsenet pääsevät hallinnoimaan Vasama-tilaustaan: joko tilaamaan leh- den paperisena, mikäli ovat aiemmin peruuttaneet sen, tai peruuttamaan sen, jos haluavat lukea lehden pelkäs- tään sähköisenä.
Painike näkyy vain sopimusalajäse- nillä, ei oppilas- tai eläkeläisjäsenillä. ◼
Xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx
S
inä, joka luet tätä Vasamaa paperi- sena, hoksaatkin heti, että lehti on
kokenut muodonmuutoksen. Digi- tai pdf-muotoisen lehden lukijalle muutok- set eivät ihan helposti näy.
Ulkoisia uudistuksia ovat lehden lu- kijaystävällisempi koko, paperilaatu ja taitto.
Vasama on nyt kapeampi ja mata- lampi: leveydestä on lähtenyt kolme senttiä ja korkeudesta viisi. Nykyinen koko on siis 25 senttiä leveä ja 31 kor- kea. Etukäteistestaajamme ovat kiitel- leet, että lehteä pystyy lukemaan myös leppoisasti selinmakuulla.
P
Painotalon vaihtuessa Vasaman pai-
töä. Toimituksen apuna tässä työssä on ollut paitsi liittojohto, myös media- ryhmä, johon kuuluu kolme aktiivista sähköliittolaista: Xxxx Xxxxxxxxxx Hy- vinkäältä, Xxxxx Xxxxx Kaarinasta ja Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx.
Tässä vuoden ensimmäisessä leh- dessä aloittaa jo pari uutta palstaa, ja vuoden mittaan on luvassa lisää uusia juttutyyppejä.
Uutta on myös joka numerossa ole- va teema, joka tässä numerossa on ajankohtaan sopivasti työehtosopi- mus. Teemasivut ja -jutut erottuvat muusta sisällöstä sivujen ulkonurkan
vinjetistä.
omaiset.
Xxxxxx Xxxxx myyntijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx on syystäkin ylpeä esitellessään nykyaikaista painotaloa, jonka tuotanto ei rasita ympäristöä.
xxxxxxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx
nopaperikin vaihtui: nyt kansiarkki on 70-grammaista ja sisäsivut 52-gram-
Xxxxx Xxxxxx houkuttaisi lukemaan ja jutuista syntyisi myös keskustelua ja
AIKATAULUMUUTOKSIA POSTIN JAKELUMUUTOSTEN TAKIA
maista.
Xxxxxxx uuden raikkaan ulkoasun on suunnitellut jo pitkään lehteä tait- tanut graafikko Xxxx Xxxxxxx. Sivukoon muuttuessa tututkin elementit, kuten pääkirjoitus, sisällysluettelo ja kurssisi- vut, on myllätty uuteen uskoon. Matti- la on toteuttanut myös uudet formaatit uusille palstoille ja juttutyypeille.
SISÄLTÖUUDISTUS KÄSI KÄDESSÄ XXXXXXXX KANSSA
Uudistus ei olisi kunnon uudistus, ellei ulkoasun lisäksi ravisteltaisi myös sisäl-
jaettavaa, toivomme sähköliittolaisilta runsaasti juttuvinkkejä. Onko juuri si- nun työpaikallasi käynnissä jokin mie- lenkiintoinen työ, ja haluaisitko vaikka- pa kuvata työpäiväsi kulkua muiden- kin nähtäväksi? Onko itselläsi tai työ- kaverillasi jännä harrastus? Saitko lii- tosta apua kinkkisessä työelämän ongelmassa? Me haluamme kuulla vinkkisi! Lähetä meille sähköpostia ai- heesta, niin otamme yhteyttä. ◼
Sähköpostit toimitukseen: xxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx
ostin huhtikuussa voimaan tulevi-
en jakelumuutosten takia Xxxxxxx tämänvuotiseen aikatauluun on vielä tehty muutama muutos. Huhtikuun nu- merosta lähtien virallinen ilmestymis- päivä on perjantai, ja lehteä jaetaan maanantaisin keskiviikkoisin ja perjan- taisin. Siihen saakka Vasamaa jaetaan ilmestymisviikon maanantaina, keski- viikkona ja torstaina.
Huhtikuussa ja toukokuussa ilmes- tymispäivä on poikkeuksellisesti kes- kiviikko, koska perjantaina 15.4. on pit- käperjantai ja torstaiksi 26.5. osuu he- latorstai.
Varsinkin osastojen tiedotusvastaa-
vien on hyvä merkitä muuttuneet päi- vät kalenteriin, jotta osastoilmoitukset ehtivät haluttuun numeroon. ◼
Ilmestymis- Ilmoitusten
päivä aineistopäivä
to 27.1. 17.1.
to 24.2. 14.2.
ke 13.4. 4.4.
ke 25.5. 13.5.
pe 19.8. 8.8.
pe 30.9. 19.9.
pe 25.11. 14.11.
pe 23.12. 12.12.
XXXXX XXXXXX ON KOKENUT TIETOLIIKENTEEN KEHITYSKAAREN
TEKSTI JA KUVAT: XXXX XXXXXXX
Tietoliikenneasentaja Xxxxx Xxxxxx on nähnyt 37-vuotisella työurallaan läheltä suomalaisten arkeen keskeisimmin vaikuttaneet teknologiset muutokset. Oma työ on muuttunut yleisöpuhelinten kolikonkerääjästä nykyiseen,
5G-verkkojen asennuksiin painottuvaan tietoliikenneasentajan ammattiin. Aikaa ja kiinnostusta
N
on riittänyt alusta alkaen myös luottamustehtäviin.
e telealalla työskentelevät, joilla on oma- kohtaista tuntumaa aikaan ennen känny- köitä, ovat enää pieni vähemmistö. Maa- liskuussa 58 vuotta täyttävä tietoliikenne-
asentaja Xxxxx Xxxxxx kuuluu heihin ja on samalla hyvä esimerkki ammattilaisesta, joka on koko ajan halunnut laajentaa osaamistaan ja samalla hyödyn- tää aiemmin oppimaansa.
Työura alkoi parikymppisenä pienellä metalli- verstaalla aikana, jolloin myös esimerkiksi Helsin- gin Puhelinyhdistyksellä oli palveluksessaan mui- denkin käytännön ammattien osaajia kuin puhelin- asentajia. Kun työkaveri lähti HPY:lle ja houkutte- li mukaan samalle työnantajalle, Xxxxx hetken mie- tittyään tarttui kutsuun.
– Tällaista pestiä pidettiin siihen aikaan eläke- virkana. Myöhemmät vaiheet ovat osoittaneet, et- tei se ihan niin mennyt. HPY:ssä ja sittemmin Xxx- xxxxx opin kuitenkin koko ajan uutta. Ensin olin las- kemassa yleisöpuhelinten kolikkoja ja pian korjaa- massa myös niiden vikoja. Ilkivallan kohteeksi jou- tuneiden puhelinkoppien korjaamisessa puoles- taan oli hyötyä metallialan koulutuksesta ja työko- kemuksesta. Kun Elisa sitten vuonna 2006 ulkois- ti asentajatehtävät Relacomille, minä siirryin sinne muiden asentajien mukana vanhana työntekijänä.
Relacomissa vierähti 13 vuotta, kunnes yritys meni konkurssiin. Xxxxx sai uuden työpaikan Data- silta Oy:ssä, joka siitä lähtien on vastannut Elisan ja
Vian paikantamiseen tarvitaan yleensä työpari. Xxxxxx Xxxxxxxxxx (kuvassa selin) on yhtä kokenut ammattilainen kuin pylvääseen kiipeävä Xxxxx Xxxxxx.
12
Xxxxx Xxxxxx osaa kytkennät lähes ulkoa. Pylvään kuntoa turvallisen kiipeämisen varmistamiseksi voi testata yksinkertaisin keinoin: ruuvimeisselillä tai koputtamalla vasaralla.
”Tolppaan kiipeäminen on aina työturvallisuusriski, johon tulee suhtautua vakavasti.”
myös muiden operaattorien tietoliikenneasennuk- sista. Työnkuva säilyi samana myös vuoden 2021 lopulla toteutuneen yrityskaupan jälkeen; nyt Jan- nen työnantaja on alihankkijansa Datasillan osta- nut Voimatel Oy.
ISDN:STÄ 5G:HEN
Xxxxx kertoo kiinnostuvansa hanakasti uusista asi- oista, mikä epäilemättä on ollut eduksi ajatellen työllistymismahdollisuuksia nopeasti muuttuvalla alalla. Kun hän aloitti HPY:llä, kännyköistä ei ollut kuultukaan. Muutaman vuoden kuluttua, 1980-lu- vun lopulla, työnkuva oli kuitenkin jo muuttunut, koska puhelintekniikkaan oli alettu yhdistää tie- totekniikkaa. Tuolloin elettiin ISDN:n eli piirikyt- kentäisten puhelinverkkojärjestelmien aikaa: puhe ja data siirtyivät digitaalisesti perinteisillä puhe- linlinjoilla.
Pian vuosikymmenen vaihduttua alkoi laajakais- tatekniikan voittokulku, joka tavallaan jatkuu vie- läkin. Koko tämän ajan Xxxxxx työ on ollut paljolti uusien tietoliikenneverkkojen asentamista – ja toi- saalta vianetsintää. Viime mainitut työkeikat vaa- tivat toisenlaista osaamista kuin uusien verkkojen asennukset.
– Xxx xxxxxxx on tehnyt vikailmoituksen, voi pai- xxxxx xxxxxxxx käydä niinkin, että vikaa ei jostain syystä ilmenekään. On kuin menisi lääkäriin sel- kävaivoja valittamaan, ja sitten selkä ei perillä yht- äkkiä olekaan enää kipeä. Toisinaan taas vianet- sinnän merkeissä on mentävä maastoon paikanta- maan vian lähde. Silloin voi joskus joutua jopa kii- peämään tolppaan.
Edelleen osa myös tietoliikenneverkosta koostuu ilmajohdoista, jolloin vian löytämiseksi on tarkis- tettava niiden kunto. Jos vika paikantuu kokonaista kaupunginosaa palvelevaan keskukseen, tarkem- paa vikakohtaa on joskus etsittävä työparin kanssa. Käytännössä toinen tarkistaa ilmajohtojen kuntoa samalla, kun työkaveri operoi jakokaapilla. Näin saadaan eliminoiduksi vikalähteet yksi kerrallaan.
– Tolppaan kiipeäminen on aina työturvallisuus- riski, johon tulee suhtautua vakavasti. Kaikilla ikäi- silläni ei terveyssyistä ole asiaa tolpan nokkaan, mutta minulla ei ole terveydellisiä esteitä. Silloin tällöin näitä keikkoja osuu kohdalle edelleen var- sinkin, jos osuu päivystysvuoro lauantaille.
METSURITAITOINEN LUOTTAMUSMIES
Xxxxx kuuluu monien kollegojensa tavoin niihin, joiden työpanoksen tärkeys korostuu silloin, kun talvimyrsky katkoo puita ja aiheuttaa sähkökat- koksia tuhansissa kodeissa. Hän on näitä tilanteita varten hankkinut myös metsurikoulutuksen, ja sil- le on tullut myös käyttöä.
– Kerran vierähti kaksi vuorokautta yhtä soittoa sähkölinjojen päälle kaatunutta puustoa raivaa- massa. On metsurikokemuksesta ollut kyllä vapaa-
ajallakin hyötyä. Tervakosken mökillä on tullut rai- vattua puustoa, mikä ei kokemattomalle ole ihan vaaratonta puuhaa.
Monitaitoinen kun on, Xxxxxxxx tulee säännölli- sesti kutsuja tulla auttamaan kollegoja, kun pitäisi kiivetä tolppaan tai raivata puustoa. Osittain tämä on seurausta myös siitä, että Xxxxxx tuntevat lä- hes kaikki hänen luottamusmieshistoriansa kaut- ta. Rauhallisena ja asioihin perehtyvänä henkilö- nä hän on oppinut hyvin sekä ammattinsa että sen harjoittamiseen liittyvät olosuhteet ja niiden kehit- tämistarpeet.
– Työsuojeluasiat olen kokenut erityisen tärkeik- si jo ollessani HPY:llä aikanaan luottamusmiehenä. Tässä asiassa alamme on onneksi mennyt huomat- tavasti eteenpäin, mutta parannettavaa on edel- leen. Putoamisriski väijyy omassakin nykytyössä etenkin talvisin, kun katoille on joskus mentävä. 5G-asennusten määrä on korona-aikana vain kas- vanut, kun isät ja äidit ja kouluikäiset lapset ovat olleet paljon päivisinkin kotona.
Tulevaisuudessakaan työt tuskin vähenevät, sil- lä tarve kehittää tietoliikenneyhteyksiä edelleen on luonnollinen. Lähitulevaisuudessa – etenkin pää- kaupunkiseudulla – verkko saattaa Xxxxxx xxxx- on mukaan olla 6G, jossa dataa siirtyy entistä no- peammin. Työelämässä hän aikoo näillä näkymin olla vielä seitsemän vuotta – ja kaikki viikonloput sinä aikana vaimonsa kanssa Tervakosken Valajär- ven mökillä.
– Luonto on aina ollut minulle tärkeä – sekä sen suoma hiljaisuus että kalastus ja muu harrastami- nen, kertoo Xxxxx, joka moneen ehtivänä on myös tuore Sähköliiton 700-jäsenisen Tieto- ja Infor- maatiotekniikka Osasto 039 Ry:n puheenjohtaja. ◼
13
J
Liittokin tarvitsee ilmoituksen työsuojeluvaltuutetun valinnasta
ärjestettiinhän työpaikallanne viime vuoden lopulla työsuojelu- vaalit? Hyvä! Vielä pitäisi muistaa lähettää Sähköliittoonkin il-
moitus työsuojeluvaltuutetun valinnasta.
Liittoon ilmoittaminen kuuluu työntekijöitten edustajille eli luottamusmiehille tai työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelu- henkilöilmoitus-niminen lomake löytyy liiton nettisivuilta, ja sen voi lähettää Sähköliittoon joko sähköpostitse osoittee- seen anne-marie.paasonen@sahkoliitto .fi tai kirjeitse osoit- teella Sähköliitto, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx, PL 747, 33101 Tam- pere.
Kopio lomakkeesta tulee lähettää myös ammattiosastoon. Työnantaja puolestaan huolehtii tiedot valinnoista Työtur-
vallisuuskeskukseen.
Ilmoitusta ei voi jättää tekemättä, vaikka entiset työsuoje- luvaltuutetut ja -asiamiehet jatkaisivat tehtävissään.
Työsuojeluhenkilöiden kausi on kaksivuotinen.
Xxxxxxxxxxx.xx > Lomakkeet > Työsuojeluhenkilöilmoitus
RISTIKON RATKAISU
ENNAKKOILMOITUS
EDUSTAJISTON KEVÄTKOKOUS
Aika perjantai 13.5.2022
Paikka Tampere
Sähköalojen ammattiliiton sääntöjen 8 §:n 16. xxxxxx mukaan edustajiston kevätkokouksesta on annettava edustajiston jäsenille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.
Hallitus on kokouksessaan 16.12.2021 päättänyt kutsua edustajiston kevätkokouksen koolle
toukokuun 13. päivänä 2022.
Käsiteltävät asiat
Liiton sääntöjen 8 §:n 17. kohdan mukaan asioista, jotka halutaan edustajiston kevätkokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä esitys hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta.
Edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on kirjallisina osoitettava hallitukselle ja toimitettava liiton toimistoon viimeistään 11.3.2022.
Ammattiyhdistysterveisin
Sähköalojen ammattiliitto ry Hallitus
Xxxxx Xxxxxx puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxxxxx varapuheenjohtaja
Jouluristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotun palkinnon voitti Xxxxxx Xxxxxxxx Paneliasta. Onnittelut voittajalle.
Tällä palstalla kerromme tositapauksista, joissa liitto on auttanut jäsentä työelämän hankalissa tilanteissa.
PIDÄMME PUOLIASI
Työsopimuksen perusteeton päättäminen:
KORVAUS VASTASI 8 KUUKAUDEN PALKKAA
Y
ritys irtisanoi sähköasentajan vajaan vuoden työsuhteen jälkeen vedoten ilmoittamattomiin poissaoloihin ja osaamattomuuteen.
Asentaja oli kuitenkin ilmoittanut poissaoloistaan työnantajalle, ja niillä oli laillinen syy. Ilmoitukset hän oli lähettänyt tekstiviestillä, min- kä hän uskoi olevan yrityksen hyväksymä käytäntö. Xxxxx saatuaan varoituksen luvattomasta poissaolosta hänelle selvisi, että yritykses- sä piti ilmoittaa poissaoloista suullisesti. Varoituksen jälkeen hän al- koi noudattaa tätä käytäntöä.
Työnantaja alkoi vaatia häneltä poissaoloselvityksiä vasta jälkikä- teen, eikä asentaja siksi pystynyt enää toimittamaan todistuksia kai- kista poissaoloistaan. Tosi asiassa yrityksellä ei ollut oikeutta vaatia todistuksia vain kyseiseltä asentajalta eikä varsinkaan jälkikäteen.
Irtisanomiseen olisi ollut pätevä syy vain, jos asentaja olisi jatka- nut toimintaa, josta hän oli saanut varoituksen.
Toisena irtisanomisperusteena mainitun ammattitaidottomuuden asentaja kiisti, eikä hänelle ollut koskaan annettu tällaisesta syystä varoitusta.
Työtuomioistuin velvoitti työnantajan korvaamaan asentajalle kah- deksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen viivästyskorkoi- neen. ◼
TOIMI NYT – VASTAA KUTSUUN JA
L
ILMOITTAUDU LUOTTAMUSHENKILÖSEMINAARIIN!
uottamushenkilö, mikäli tietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissäm-
me, olet saanut sähköpostiisi henkilö- kohtaisen kutsun Sähköliiton perintei- seen luottamushenkilöseminaariin. Kut- suviestin lähettäjänä näkyy CWT Mee- tings & Events, ja siinä on mukana il- moittautumislinkki ja lisätietoa kaksi- päiväisen tapahtuman ohjelmasta.
Ole skarppi, klikkaa linkkiä ja täytä tietosi viimeistään nyt, sillä ilmoittautu- minen päättyy jo 4. helmikuuta.
Epävarman koronatilanteen muuta- man kerran siirtämä seminaari järjeste- tään perjantaista lauantaihin 1.–2. huh- tikuuta. Seminaari on suosittu tilaisuus verkostoitua muiden luottamustehtä- vässä toimivien sähköliittolaisten kans- sa sekä saada vertaistukea, ajankoh- taista tietoa ja uusia näkökulmia.
Ensimmäinen seminaaripäivä on kai- kille yhteistä ohjelmaa, toisena päivä-
nä osallistujat kokoontuvat sopimus- aloittain. ◼
Kevään 2019 luottamushenkilöseminaariin osallistuivat muun muassa Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxx.
Vuosina 2020 ja 2021 seminaaria ei pystytty koronavirustilanteen takia järjestämään.
”Osa työnantajista kuvitteli, että paikallinen sopiminen tarkoittaa samaa kuin työnjohto- oikeus. Xxxxx tuli ajatelleeksi, että sama am- mattiyhdistysväki neuvottelee paikallisellakin tasolla.”
XXXXX XXXXXXXX, Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Apu.fissä 7.1.2022
”Parhaimmillaan organisoitunut ay-liike on siis eräänlainen anti-luddiitti. Se ei odota, että kakku tuodaan pöytään jaettavaksi vaan se osallistuu koko ajan myös kakun kasvatta- miseen. […] Parhaimmillaan ammattiliitot
voivat siis vahvistaa tuottavuuden kasvua sekä pitää huolta työllisyydestä.”
XXXX XXXXXXXXX, Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Labore.fin blogissa 13.1.2022
KUKA SANOI MITÄ?
Kokoamme tälle palstalle nasevia puheenvuoroja eri kanavista.
”Työmarkkinoiden toimivuus on perustunut sopimiseen ja sopi- musten kattavuuteen. Siten on varmistettu vakaa työllisyys- ja palkkakehitys, investoinnit sekä sosiaaliset uudistukset.”
XXXXX XXXXXXXXX,
johtaja Sttk.fissä 30.12.2021
”Miksi työnantajan pitäisi voida esittää joku määrä työ- ehtosopimuksia, tänä vuonna viisi, ensi vuonna kymmenen. Suomessa on sopimuksia jo nytkin liikaa. Niiden määrä- hän voisi kasvaa räjähdyk- senomaisesti ja vaikeuttaa työrauhaa entisestään.”
XXXXX XXXXXXX,
Paperiliiton puheenjohtaja Maaseuduntulevaisuus.fissä 10.1.2022
”Työmarkkinoilla tehdään sopimuksia parin prosentin palkankorotuksilla ja infiaa- tio on reilusti nopeampaa. Malttia on sopijoilla ollut.
Ja toimii mallina muillekin.”
XXXXXX XXXXXXXX,
SAK:n puheenjohtaja Twitterissä 7.1.2022
”Tänään on kiva olla ydinvoi- maihminen. Uraani halkeaa, OL3 lämpenee jo. Ja ydinvoi- man suosio on korkeammalla kuin koskaan. Hyvä mennä kohti sähköntuotantoa.”
XXXXX XXXXXX,
TVO:n toimitusjohtaja Twitterissä 21.12.2021
”Teknologiateollisuuskin ravisteli totuttua sopimusraken- netta, kun se päätti lopettaa työehtosopimusten solmimisen keväällä viime vuonna. Neuvotteluorganisaatioksi perus- tettiin Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Siihen oli ehkä tarkoitus koota ne yritykset, jotka eivät voi tai eivät halua tehdä sopimuksiaan suoraan työntekijäliiton kanssa. Uuteen järjestöön liittyi kuitenkin lyhyessä ajassa niin pal- jon jäseniä, että sen tekemästä sopimuksesta tuli kerralla yleissitova: sitä on noudatettava myös niiden yritysten, jotka eivät työnantajajärjestöön liittyneet.”
PÄÄKIRJOITUS Hs.fissä 13.1.2022
”Minusta UPM:n kannattaisi ottaa vakavasti se, että moni kokenut harkitsee alan vaih- toa. Se työnantajaimago ei ole mikään vähäpätöinen asia.”
XXXX XXXXXXXXX, ex-työ-
ministeri, nykyinen Kunta- liiton projektikoordinaattori Twitterissä 12.1.2022
Käyntiosoite:
Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxx
Postiosoite:
PL 747, 33101 TAMPERE
Faksi: 03 252 0210
Järjestämis- ja järjestötyö:
puh. 03 252 0600
Työsuhde- ja työehtosopimusasiat:
puh. 03 252 0700,
Jäsenrekisteri ja jäsenpalvelut:
puh. 03 252 0400,
Työnantajatilitykset:
puh. 03 252 0500,
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx
Asiakaspalvelusarjoihin perustuvat numerot ovat avoinna arkisin kello 9.00–15.00, jäsenrekisteri ma, ke, pe 9–15, ti, to suljettu.
Asiointi paikan päällä vain ajanvarauksella.
FANI PYKÄSI KAARNIEMELLE OMAN FB-SIVUN
TEKSTI: XXXXX XXXXXXXXX
E
KUVA: HAASTATELTAVAN KOTIALBUMI
i se suinkaan ollut rakkautta ensi silmäyk- sellä. Lahtelaisen Xxxxx Xxxxxxxx ensimmäi- nen visiitti sähköliittolaisten omaan loma- paikkaan Kotkan Kaarniemeen osui syksyyn,
jolloin päivä oli melkein yhtä hämärä kuin yö. Xxxxx kaunis alkusyksy monta vuotta myöhemmin sai hänet rakastumaan paikkaan.
Rakkaalleen haluaa tehdä myös palveluksia: Soile on perustanut Kaarniemelle oman Facebook-sivun, joka löytyy nimellä Kaarniemi, loma-alue liiton jäsenille. Kyseessä ei ole siis Sähköliiton virallisesti hallinnoima tili vaan fanitili, jolla on kaikin puolin kannatettava tarkoitus.
– Halusin nostaa Kaarniemen käyttöastetta ja helpottaa talkoiden järjestämistä alueella. Osa kävijöistä osallistuu vapaaehtoisesti alueen kun- nossapitoon muutoinkin, mutta ilmoittamalla tal- koista omalla sivulla saisimme kenties sähköliitto- laisia varaamaan majoituksen ja tulemaan mukaan talkoisiin.
Kaarniemi, loma-alue liiton jäsenille -sivun seu-
Soile kouluttautuu parhaillaan uudelleen ja tähtää merkonomiksi. – Niin kamalaa kuin se onkin heittää yli 20 vuoden kokemus sähkö-, palo- ja poistumistieturvallisuudesta hukkaan, kroppa on irtisanonut toimintasopimuksensa ja on opiskeltava ammatti, jossa voi työskennellä pöydän ääressä.
raajamäärässä on vielä paljon kasvunvaraa. Nykyi- sille ja tuleville seuraajille Soilella on pari toivetta:
MAKKARANPAISTO ON MUST!
– Xxxxxx saisin ajankohtaisia kuvia paikallaoli- joilta ja tiedon talkoopäivistä ajoissa, pystyisin pos- taamaan useammin. Sivun jo löytäneet voisivat kertoa tietoa eteenpäin omissa osastoissaan: mitä enemmän meitä on, sitä varmemmin tämä ainut- laatuinen paikka pysyy.
Vertailukohtien puutteesta ei Kaarniemi-fania voi syyttää: tutuiksi ovat tulleet niin Espanjan aurinkokohteet kuin kotimaan lomailualueetkin. Viime vuonna alkoi myös lomailu ympäri vuoden asuttavassa mökissä Vihdissä.
– Siellä on puilla lämmitettävä ulkosauna, jonka löylyt ovat todella ihanat, kuten Kaarniemen puu- saunassakin. ◼
Kaarniemen fanisivu Xxxxxxxx.xxx/
Kaarniemi-loma-alue-liiton-jäsenille
Kaarniemen varaukset: Xxxxxxxxxxx.xx > Edut ja palvelut > Omat lomapaikat, joissa viihtyy
Vannoutuneelle Kaarniemi-fanille on pakko esittää muutama revolverihaastattelukysy- mys:
Majoitussuosikkisi: mökki, huoneisto vai asuntovaunualue?
– Huoneisto. Tulen Xxxxxxxxxxx usein yksin tai miesystäväni kanssa, emmekä kaipaa kuu- den hengen mökkiä.
Kaarniemi-lomasi suosikkipituus: päivä, kaksi vai koko viikko?
– Jokaista olen kokeillut. Jos työt ovat osu- neet Kotkan suunnalle, olen saattanut yöpyä yön tai kaksi. Viime käynnillä saavuimme jouluaatonaattona ja lähdimme kotiin vasta uudenvuodenpäivän jälkeen. Se oli toistaiseksi pisin varaamani pätkä.
Xxxxx ja uusivuosi Kaarniemessä – miten meni omasta mielestäsi?
– Vietimme joulua jo toista kertaa Kaarnie- messä, ja se sujui loistavasti. Vieraanamme oli pari päivää miesystäväni pojat ja toisen tyt- töystävä. Hän on kotoisin Afganistanista ja
näki nyt suomalaista joulunviettoa. Vuoden- vaihdetta vietimme miesystäväni kanssa kah- destaan. Tapasimme hauskoja sikäläisiä ystä- viä, nautimme hyvästä ruoasta ja juomasta ja ammuimme jokusen ilotulitteenkin taivaalle.
Suosikkivuodenaikasi Kaarniemessä: kevät, kesä, syksy vai talvi?
– Minulle paras on joko toukokuu tai sitten elo-, syys- tai lokakuukin sen mukaan, millai- nen sää on.
Suosikkiharrastuksesi Kaarniemessä?
– Vuokrasimme jouluna jo toista kertaa kyl- pypaljun. Mikäs siinä oli nauttiessa kauniista lumisesta maisemasta ja raikkaasta ilmasta. Tätä ei tule kotona tehtyä. Muuten käymme tutustumassa lähikaupunkeihin, kävelemme lähimetsissä ja saunomme hyvin. Makkaran- paisto nuotiolla ”mutterissa” tai kodalla on loman must!
Kaarniemen varausjärjestelmä – kelpo vai kehittämisen varaa?
– Helppo ja sinällään hyvä. ◼
JÄSENINFO
TIEDOTAMME TÄLLÄ PALSTALLA JÄSENYYTEESI LIITTYVISTÄ TÄRKEISTÄ ASIOITA
MUISTA 1 PROSENTTIIN LASKENUT JÄSENMAKSU!
XXXXXXXX opiskelija kesätyön nappaa, kuuluu sanonta. Sähkö- liiton oppilasjäsen, kun etsit ke- sätyöpaikkaa, muista myös Työ- tori-palvelumme. Mikä parasta, se kokoaa nimenomaan sähkö- alan työpaikat yhteen, eikä sinun tarvitse perata niitä muiden alo- jen työpaikkojen joukosta.
Työtorin yhtenä hakuehtona on Kesätyöt. Kun ruksaat sen Tar- kenna hakua -näkymässä, saat tuloksena kaikki palvelussa ole- vat alan kesätyöpaikat. Lisäksi voit tarkentaa hakua paikkakun- nan ja toimialan mukaan sekä ha- kea myös hakusanalla.
Työtorilla on jatkuvasti satoja sähköalan työpaikkoja. ◼
xxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx
Oppilasjäsen, tsekkaa TYÖTORIN
kesätyöpaikat!
ITSEMAKSAVA sähköliittolainen, muis- tathan, että edustajisto xxxxx viime vuo- den päätteeksi jäsenmaksua? Tänä vuonna se on tasan yksi prosentti ve- ronalaisesta tulostasi. Helppo siis las- kea!
Kun lasket jäsenmaksun Sähköliit- to-mobiilisovelluksessa, pääset parilla pyyhkäisyllä myös maksamaan sen sa- man tien verkkopankissa. Maksunvälit-
täjänä toimii Paytrail Oyj, ja valittavana-
si on kymmenen pankkia.
Jos et halua maksaa jäsenmaksua suoraan sovelluksen kautta, sovellus tarjoaa maksutiedot muita maksutapo- ja varten: esimerkiksi viitenumeron ja virtuaaliviivakoodin.
Yhden prosentin satsauksella ulottu- villasi ovat kuitenkin 110 prosentin pal- velut ja edut. Ammattiliiton tarjoamat palvelut antavat sellaista tukea ja tur- vaa, jota ei voi euroilla mitata. ◼
EHDOKAS,
HAE VAALITUKEA
15. HELMIKUUTA MENNESSÄ
XXXXXX ehdokkaana 23. tammikuuta toimitetuissa historian ensimmäi- sissä aluevaaleissa? Muistithan, että, kuten kunta-ja eduskuntavaa- leissakin, Sähköliitto tukee ehdokkaina olleita jäseniään vaalikuluis- sa?
Toimita siis hakemuksesi tositeliitteineen liittoon viimeistään 15. helmikuuta järjestöasiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxxxxxx. Voit lähettää ne sähköisesti osoitteeseen xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx tai postitse osoitteella Sähköliitto, Kaisa Xxxxxxxxxx, XX 000, 00000 Xxxxxxx.
Tositteiden tulee olla esimerkiksi laskuja. Itse tehtyä matkalas- kua liitto ei maksa. Jos hakemuksesi loppusumma jää alle enim- mäissumman eli 200 euron, sinulle maksetaan tositteiden mukai- nen summa.
Tukea on mahdollista saada enintään 200 euroa hakemuksen ja tositteiden perusteella. Vaalikulujen tukemiseen on varattu 8 500 euroa. Jos ehdokkailta saapuneiden hakemusten yhteis- summa ylittää tuon summan, varattu määrä jaetaan suhteelli-
sesti hakijoiden kesken. ◼
Kalentereiden jälkilähetyksiä niin
kauan kuin tuotteita riittää
SOPIMUSALAJÄSENTEN kalenteri on lähetetty sen tilanneille vuodenvaihtees- sa. Kalentereita painettiin sopimusalajäsenten tilaaman määrän lisäksi vain pieni määrä ylimääräisiä. Ne varattiin lähetettäväksi niille, jotka unohtivat tilata kalen- terin tilauskanavien aukioloaikana lokakuun loppuun mennessä ja jotka kysyvät sitä myöhemmin liitosta. Heistä on laadittu ns. jonotuslista.
Ylimääräisiä kalentereita lähetetään niin kauan kuin tuotteita riittää. Selvää on, että kaikki ne, jotka unohtivat tilata kalenterin etukäteen ja ovat pyytäneet sitä toimistolta, eivät saa sitä enää.
Kalenteri on tarkoitettu vain sopimusalajäsenille. Se toimii heidän työnsä tu- kena. Oppilas- ja eläkeläisjäsenet eivät voi sitä tilata. ◼
työttömyyskassa
Puhelinpalvelu ma ja ke klo 9–15, pe klo 9–12 puh. 03 252 0300, asiakaspalvelu vain ajanvarauksella. Xxxxxxxxxxx.xx > Työttömyyskassa
TAMMIKUUN VEROTUS VIIME VUODEN VEROKORTIN MUKAAN
TAMMIKUUN ansiopäivärahasta peritään vero vielä viime vuoden verokortin mu- kaan.
Helmikuusta lähtien meillä on käytössämme uudet verotiedot ja verotus tapah- tuu vuoden 2022 verokortin mukaan.
Voit hakea muutosverokorttia etuutta varten verohallinnon OmaVero-palvelus- sa. Muistathan, että vaikka ansiopäivärahasi on palkkaasi pienempi, veroprosent- tisi ei välttämättä pienene, koska ansiopäivärahasta ei voi tehdä verotuksessa sa- moja vähennyksiä kuin palkkatulosta.
OmaVero-palveluun: Xxxx.xx > Kirjaudu OmaVeroon
XXXX XXXXXX XXXXXX?
PALSTALLA SUKELLETAAN SYVEMMÄLLE TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEIHIN
PERUSTEELLISESTI TYÖTTÖMYYSTURVASTA:
PÄIVÄRAHAOIKEUS
MITEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISTAPA
VAIKUTTAA ANSIOPÄIVÄRAHAAN?
Se, miten työsuhde päättyy, vaikut- päivää. Karenssipäiviä seuraa vielä taa suuresti päivärahaoikeuteen. viiden päivän omavastuuaika, xxx- Myös työsuhteen päättymisen yh- ka jälkeen päivärahan maksatus voi teydessä maksettavat ylimääräiset alkaa.
korvaukset saattavat siirtää päivära- Työnantajasi saattaa irtisanomis- haoikeuden alkamisajankohdan pit- tilanteessa maksaa sinulle erityisiä källekin tulevaisuuteen. etuuksia, joita kutsutaan tukipake- Määräaikaisen työsuhteen päät- tiksi, kultaiseksi kädenpuristuksek-
tyessä päivärahaoikeus alkaa taval- si tai erorahaksi. Niiden maksami- lisesti heti viiden päivän omavas- nen ei perustu lakiin, vaan osapuol- tuuajan jälkeen. Samoin irtisanottu ten väliseen yhteiseen sopimuk- työntekijä, jolle ei ole maksettu työ- seen. Etuuksia saadessasi sinulla suhteen päättymisen yhteydessä ei yleensä ole oikeutta ansiopäivä- esimerkiksi erityistä erorahaa, pää- rahaan. Niiden jaksotusajan pituus see ansiopäivärahan piiriin omavas- riippuu sinulle maksetun etuuden tuuajan jälkeen. määrästä ja päivärahan perusteena
Jos irtisanoudut ilman pätevää olevasta palkastasi.
syytä, työ- ja elinkeinotoimisto aset- Päivärahaoikeuden alkaminen taa korvauksettoman määräajan vaihtelee siis tilannekohtaisesti. Mi- eli karenssin, jonka pituus on 90 käli työsuhteesi on päättymässä ja päivää. Jos sinun katsotaan omal- sinua pohdituttaa jokin päiväraha- la menettelylläsi aiheuttaneen irti- oikeuteen liittyvä asia, olethan yhte- sanomisen, karenssin pituus on 60 ydessä kassaan. ◼
JOS e vielä tunne Tatsia, nyt on syy- tä tutustua. Xxxxx on Työttömien ay- jäsenten tukiyhdistys ry, joka järjes- tää tukitoimintaa ja koulutusta työttö- mille. Sähköliitto on yksi Tatsin liitto- jäsenistä.
Miten tutustua Tatsiin? Ensimmäi- nen askel on vierailla yhdistyksen net- tisivuilla ja tilata Tatsi-lehti, joka ilmes- tyy kerran vuodessa. Sivuilla voi myös
selata koko digilehtiarkiston vuodes- ta 2011 alkaen.
Pääset itsekin vaikuttamaan ja ker- tomaan toiveistasi vastaamalla Työ- tön-kyselyyn, johon on linkki yhdis- tyksen verkkosivuilta. Se kartoittaa muun muassa kokemiasi työttömyy- den syitä ja sen aiheuttamia ongel- mia sekä työllistymistä edistäviä kei- noja.
Tilaa lehti: Xxxxx.xx/xxxxxx; lehtiarkisto: Xxxxx.xx/xxxxx-xxxxx/xxxxxxx
Seuraa: Xxxxxxxx.xxx/Xxxxx.xxx
Kyselyyn: xxxxx.xx/xxxx-xxxx-xxxxxx-xxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx
JOS TYÖNANTAJASI MAKSAA SINULLE LOMAUTUKSEN AIKANA ARKIPYHÄ- TAI LOMAKORVAUKSIA, MUISTA ILMOITTAA SIITÄ ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSESSASI.
VUOROTTELUKORVAUKSEN MAKSUPÄIVÄT VUONNA 2022
Vuorotteluvapaajärjestelyssä kokoaikatyötä tekevä siirtyy vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa sen ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorottelukorvausta maksetaan takautuvasti neljän kalenteriviikon jaksoissa. Tänä vuonna maksupäivät ovat:
Tammikuu to 20.1.
Helmikuu to 17.2.
Maaliskuu to 17.3.
Huhtikuu to 14.4.
Toukokuu to 12.5.
Kesäkuu to 9.6.
Heinäkuu to 7.7.
Elokuu to 4.8.
Syyskuu to 1.9. ja to 29.9.
Lokakuu to 27.10.
Marraskuu to 24.11.
Joulukuu to 22.12.
Lue lisää vuorotteluvapaasta:
Xxxxxxxxxxx.xx > Työttömyyskassa > Vuorotteluvapaa
kurssit Julkaisemme omien kurssiemme lisäksi myös Kiljavan opiston järjestämiä ja muita jäsenillemme tarkoitettuja kursseja
ALUEELLISET SÄHKÖISTYS-
JA SÄHKÖASENNUSALAN KURSSIT
Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille lähialueiden sähköistys- ja sähköasen- nusalan jäsenille.
Tarkoituksena on ensin käydä tes-tutuksi kurssi, sen jälkeen urakka- määräykset ja viimeisenä urakkalaskentakurssi.
TYÖEHTOSOPIMUS TUTUKSI -KURSSI
9.4.2022 SCANDIC XXXXXXX, KAJAANI
Hakuaika päättyy 25.3.2022
URAKKAMÄÄRÄYKSET-KURSSI
21.5.2022 SCANDIC XXXXXXX, KAJAANI
Hakuaika päättyy 6.5.2022
URAKKALASKENTA-KURSSI
17.9.2022 SCANDIC XXXXXXX, KAJAANI
Hakuaika päättyy 2.9.2022
VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN KURSSI
Kurssi on tarkoitettu työmailla jo joitakin vuosia sähköasentajan tehtävissä toimineille, jotka haluavat toimia vastuullisessa tehtävässä.
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖ- ASENNUSALAN KÄRKIMIESKURSSI
19.3.2022 GRAND HOTEL TAMMER, TAMPERE
Hakuaika päättyy 4.3.2022
TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI
21.–25.2.2022, OULU (Yhteinen muiden liittojen kanssa) 21.–25.3.2022, KILJAVAN OPISTO, NURMIJÄRVI (Sähköliiton oma)
28.3.–1.4.2022, KUOPIO (Yhteinen muiden liittojen kanssa)
Voit osallistua asuinpakkasi mukaan, lähimmälle kurssipaikalle.
Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuojelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille.
KURSSIN TAVOITE
Selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja perehtyä toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Kurssilla tutustutaan työsuojeluorganisaatioon sekä
työsuojeluhenkilöstön tehtäviin ja rooleihin. Kurssilla saadaan perustiedot myös työn ja terveyden vuorovaikutuksesta sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä.
AVAINSISÄLTÖJÄ OVAT
◼ työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueet, tavoitteet ja työhyvinvoinnin merkitys
◼ työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet
◼ työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet
◼ ennakoiva työsuojelutoiminta ja vaarojen arviointi
◼ tapaturma-ajattelu ja jälkivalvonta
◼ toimialakohtaiset yhteistoimintasopimukset
◼ työn ja työympäristön kuormitustekijät
◼ työsuojelutoiminnan kehittäminen
ALUEELLISET SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN KURSSIT
Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille lähialueiden sähköistys- ja sähköasen- nusalan jäsenille.
Tarkoituksena on ensin käydä tes-tutuksi kurssi, sen jälkeen urak- kamääräykset ja viimeisenä urakkalaskentakurssi.
TYÖEHTOSOPIMUS TUTUKSI -KURSSI
12.3.2022 SCANDIC AVIACONGRESS, VANTAA
Hakuaika päättyy 25.2.2022
URAKKAMÄÄRÄYKSET-KURSSI
10.9.2022 SCANDIC AVIACONGRESS, VANTAA
Hakuaika päättyy 26.8.2022
URAKKALASKENTA-KURSSI
1.10.2022 SCANDIC AVIACONGRESS, VANTAA
Hakuaika päättyy 16.9.2022
HEI NUORI TAI UUSI SÄHKÖLIITON JÄSEN!
Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua Sähköliiton toimintaan ja nähdä muita alan ammattilaisia rennoissa merkeissä. Tapahtuma on sinulle mak- suton, eli matkat, ruoat ja yöpymisen maksaa Sähköliitto. Kaksipäiväisessä tapahtumassa teeman mukaisesti kerrotaan Sähköliitosta ja innostetaan aktiiviksi niin omalla työpaikalla, osastossa kuin liitossa yleensä. Osallis- tuja saa valmiuksia kehittyä osaajaksi. Illalla luvassa TPS-Tappara -peli.
SÄHKÖLIITTO TUTUKSI
5.–6.3.2022 SCANDIC JULIA, TURKU
Hakuaika päättyy 18.2.2022
LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI
21.–25.2.2022, OULU (Yhteinen muiden liittojen kanssa) 21.–25.3.2022, KILJAVAN OPISTO, NURMIJÄRVI (Sähköliiton oma)
28.3.–1.4.2022, KUOPIO (Yhteinen muiden liittojen kanssa)
Voit osallistua asuinpakkasi mukaan, lähimmälle kurssipaikalle.
KURSSIN KOHDERYHMÄ
Kurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille, varaluottamusmiehille, teollisuuden yhdyshenkilöille sekä ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi kaikille, joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan ja edunvalvonnan kehittäminen.
KURSSIN TAVOITE
on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen ja -tietojen oppiminen. Tavoit- teena on myös luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa.
AVAINSISÄLTÖJÄ OVAT
◼ luottamusmiehen perustehtävät ja verkostot
◼ luottamusmieheksi kehittyminen
◼ luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet
◼ työoikeuden perusteet
◼ yhteistoimintamenettely
◼ neuvottelutoiminnan perusteet
◼ luottamusmiehen ja jäsenistön luottamus
◼ ammattiyhdistysliikkeen merkitys ja tulevaisuus
MUUTOKSET MAHDOLLISIA!
NOUDATAMME OMILLA KURSSEILLAMME ALUEHALLINTOVIRASTOJEN KORONARAJOITUSLINJAUKSIA. XXXXXXXX OPISTO PUOLESTAAN NOUDATTAA OPPILAITOKSIA KOSKEVIA LINJAUKSIA.
OMAT KURSSIMME PERUTTU HELMIKUULTA
Sähköliitto on huonontuneessa koronatilanteessa perunut kaikki omat kurssinsa helmikuulta. Noudatamme näin aluehallintovirastojen koronarajoituslinjauksia.
Kiljavan opiston järjestämiä kursseja päätös ei koske, sillä opistoa koskevat oppilaitoksia koskevat linjaukset.
ILMOITTAUTUMINEN
KURSSEILLE JA KORVAUSKÄYTÄNNÖT
SÄHKÖLIITON OMAT KURSSIT (ILMOITUKSISSA LIITON LOGO)
• Ilmoittaudu hakuaikoja noudattaen Sähköliitto.fin tapahtumaosion kaut- ta tai koulutusasiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxxx xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx, puh. 050 409 8469.
• Liitto maksaa ohjelmaan merkityt ruokailut ja matkakulut, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lähinnä olevalle kurssipaikalle. Matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai oman auton käytöstä vain kuljettajalle 0,23 €/km. Matkakulujen korvaaminen vaatii täysipainoista osallistumista tilaisuuteen.
• Kahden päivän kursseilla liitto maksaa kurssin aikana myös majoituksen (2 hh) ja mahdolliset aktiviteetit.
KILJAVAN OPISTON KURSSIT (ILMOITUKSISSA KILJAVAN LOGO)
• Ilmoittaudu kurssihakemuslomakkeella (Xxxxxxxxxxx.xx > Lomakkeet) ja lä- hetä se osoitteeseen xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx tai Sähköliitto, PL 747, 33101 Tampere.
• Työnantajasi maksaa palkan/ansionmenetyskorvauksen (työehtosopi- muksen mukaan) kurssin ajalta sekä ateriakorvauksen opistolle, tai liitto maksaa sinulle opintostipendin.
• Liitto maksaa kurssimaksun, johon sisältyy majoitus, opetus ja jaetta-
va materiaali sekä matkakulut. Viimeksi mainitut maksetaan, mikäli niitä syntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytet- täessä vain auton kuljettajalle 0,23 €/km.
• Tarvittaessa voit majoittua jo sunnuntaista alkaen. Ilmoita siitä etukäteen Kiljavan opistolle.
osastot toimivat
Seuraava Vasama ilmestyy 24.2.
Siihen tarkoitetut osastojen ilmoitukset pyydämme toimittamaan maanantaihin 14.2. kello 15 mennessä.
LÄHETÄ OSASTOILMOITUS NETTILOMAKKEELLA!
Osastoaktiivit huomio! Osastot toimivat -ilmoituksia pääsee lähettämään sähköisellä lomakkeella. Löydät lomakkeen osoitteesta
Xxxxxxxxxxx.xx > Tietoa meistä
> Ammattiosastot > Ilmoita tapahtumasta.
Valitse ensin lomakkeen
alasvetovalikosta oma osas- tosi, kirjoita sitten ilmoituksesi teksti ja jätä vielä yhteystietosi niille varattuihin kenttiin. Paina lopuksi Lähetä-painiketta. Saat kuittauksen osastoilmoituksen lähettämisestä.
Ajantasaiset osastoilmoitukset löydät myös:
Xxxxxxxxxxx.xx > Tietoa meistä
> Ammattiosastot > Osastot toimivat
011 TAMPEREEN SEUDUN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄT RY
Veteraanijaosto kokoontuu ma 14.2.
klo 14 osaston toimistolla, Xxxxxxx- xxxxxxx 00 b A. Portin tunnusluku on 1956. Mahdollisista muutoksista ilmoi- tetaan osaston internet-sivuilla: www. xxxxxx00.xxx.
018 HÄMEENLINNAN SÄHKÖTYÖNTEKIJÄT RY
Ammattiosastosi järjestää koulutuk-
059 LAHDEN SÄHKÖ- ALANTYÖNTEKIJÄT RY
Osaston pilkkikilpailu la 19.3. JHL:n
Kotiniemi-majalla Alasenjärven ran- nalla. Kotiniemenkuja 31, 15230 Lah- ti. Kilpailu alkaa klo 9. Paikan päällä
on tarjolla pikkupurtavaa ja virvokkei- ta. Kyseessä on koko perheen tapah- tuma, joten tervetuloa kisaamaan ja kannustamaan pilkkijöitä! Järjestelyis- sä huomioidaan sen hetkiset korona- rajoitukset. Osaston kotisivuille tulee mahdolliset lisätiedot: viisysi.sahkoliit- xx.xx – Vapaa-ajan jaosto
100 JÄRVENPÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄT RY
Pilkkikisat pe–su 25.–27.3. Kaarnie-
messä. Osasto tarjoaa majoituksen
(4 huoneistoa, 2 mökkiä). Varsinainen pilkkikisa la. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä Xxxxxx Xxxxxxxxxx penttikale- xx.xx@xxxxx.xxx, lisätietoja kotisivuil- ta www.jarvenpaansahkoalantyonte- xxxxxxx.xx
Kevätkokous pe 22.4.2022 klo 18 alkaen Järvenpään keilahallilla, Xxxx- xxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen mahdolli- suus keilata! Ilmoittautumiset 15.4. mennessä osoitteella jst.sihteeri@ xxxxx.xxx. Tervetuloa!
K
SYYSKOKOUSTEN HENKILÖVALINNOISTA TIETO LIITTOON
K
Yli 500 vuotta tietoa ja taitoa
uukauden päästä osasto- jen syyskokouksissa tehty-
jen henkilövalintojen vuosi-il- moituksen tulee olla Sähkölii- tossa. Asia kannattaa siis hoi- taa pikimmiten kuntoon!
Yksinkertaisinta ilmoituksen tekeminen on liiton sähköises- sä asioinnissa kohdassa Toimi- henkilöilmoitukset. Toinen tapa on täyttää liiton nettisivuilta löytyvä lomake ja lähettää se sähköisenä osoitteeseen kai- xx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx tai postitse osoitteeseen Sähkö-
Sääntöjen mukaan syysko- kouksessa tulee valita vähin- tään puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä vähintään kaksi mutta enintään kymme- nen hallituksen jäsentä.
Ilmoitusvelvollisuuden rik- kominen voi liiton ja ammatti- osastojen sääntöjen mukaan johtaa siihen, ettei osastolle makseta jäsenmaksuun sisälty- vää liittomaksun osuutta.
Yhdistysrekisteriin valinnois- ta tulee ilmoittaa, jos toimihen- kilöt vaihtuvat aiemmin ilmoite-
uvassa on peräti 470 vuot- ta elämänkokemusta ja
rutkasti sähköalan tietämys- tä. Kun lasketaan vielä kuvaaja mukaan, niin mennään yli 500 vuoden.
Oulun Sähkötyöntekijäin am- mattiosasto nro 1 ry:n eläkeläis- jaosto kokoontui kahden vuo-
den tauon jälkeen käsittele- mään syys- ja kevätkokousasi- at. Jaoston puheenjohtajaksi valittiin Xxxxxx Xxxxxxxx (kolmas vas.) ja taloudenhoitajaksi Xxx- xx Xxxxxxxx (oik.).
Samalla juotiin kakkukahvit Xxxxx Xxxxxxx (toinen oik.) kun- niaksi, joka täyttää helmikuus-
sa 99 vuotta! Muut kuvassa olijat ovat vasemmalta lukien Xxxxx Xx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx. Yhteiskuvan otti Xxxxxx Xxxxxxxx.
Normaalitilanteessa jaosto kokoontuu kuukausittain osas- ton toimistolle vapaamuotoi- seen tapaamiseen. ◼
liitto, Xxxxx Xxxxxxxxxx, PL 747, 33101 Tampere.
Nettilomake on sikäli puut- teellinen, että siinä ei ole eril- listä kohtaa osaston hallituk- sen jäsenten ilmoittamiseen, eikä lomaketta enää päivitetä. Heidät tulee kuitenkin ilmoit- taa liittoon.
tuista. ◼
Xxxxxxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx Xxxxxxxxxxx.xx > Lomakkeet > Ammattiosaston toimihenkilöil- moitus
Xxx.xx > Yhdistysrekisteri
LIKI 900* TYÖPAIKKAA
– YHTÄ MONTA MAHDOLLISUUTTA
Juuri sinulle räätälöity Sähköliiton Työtori-palvelu kokoaa sähköalan avoimet työpaikat yhteen ja ulottuvillesi!
Rajaa hakua:
• paikkakunnan
• toimialan
• xxxx xxxxxx mukaan
• hakusanalla
Työpaikat sähköalan ammattilaisille xxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx
PANDEMIA- JA
OSALLISTUJAMÄÄRÄ-
VARAUS! TURNAUS
JÄRJESTETÄÄN, MIKÄLI
KORONATILANNE SALLII JA
OSALLISTUJIA ON
RIITTÄVÄ MÄÄRÄ.
Järjestäjä: Varkauden Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto ry 024
SÄHKÖLIITON 6. OSASTOJEN VÄLINEN
* Avoimien työpaikkojen määrä palvelussa ennen lehden painoonmenoa
MANGUSTIN VALPPAUDELLA – TYÖTORIN HAKUVAHTI VÄLITTÄÄ SINULLE TIEDON KIINNOSTAVISTA TYÖPAIKOISTA SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI!
Lauantai 9.4.2022 klo 10 alkaen
VARKAUDEN LIIKUNTATALO
Xxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxx
LIIKUNTATALON KAHVIOT PALVELEVAT PELAAJIA.
Osallistumismaksu 150 €/joukkue • Ilmoittautumiset 28.2.2022 mennessä osoitteeseen xxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxx.xxx
Seuraavassa Vasamassa
TYÖYMPÄRISTÖ KUNTOON
VOLTTIPÄIVÄT
PORIN YYTERISSÄ 1.-3.7.2022
ALUSTAVA OHJELMA
(tarkentuu helmikuun aikana)
Perjantai 1.7.
15.00
Saapuminen Yyteriin
Lounas noutopöydästä 15 €/hlö (salaattipöytä, lämmin vaihtoehto ja jälkiruoka, kahvi tai tee)
19.00
Talon päivällisbuffet
Meriravintolassa 28 €/hlö tai a la carte
Lauantai 2.7.
08.00–
Aamiainen ravintolassa
Rentoa rantaelämää, padelia, linturetki…
12.00
Paneelikeskustelu ravintolassa Golfia, Huikee-elämyspuisto, rantaelämää…
14.00
Iltapäiväkahvi tai -tee ja makea kahvileipä
Motoristitapaaminen, sököturnaus, rantaelämää…
19.00
Iltajuhla Bilebändinä Xxxxx X.
Illalliskortin hinta 58 €/hlö. Varaukset 15.2. alkaen
Xxxxx Xxxxx puh. 044 059 2448
Sunnuntai 3.7.
08.00
Aamiainen ravintolassa hotellissa majoittujille
12.00
Huoneiden luovutus
Majoitu uusitussa Virkistyshotelli Yyterissä hiekkarannan ja
meren tuntumassa
• 150 €/hlö /vrk/2 hh
• 140 €/vrk/1 hh
• 184 €/perhepaketti
(2 aikuista + 1–2 lasta 4–14 v)/vrk Huonehintaan sisältyy aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö, ilmainen parkkipaikka ja wifi
Järjestelyistä vastaa
Porin seudun
Huonevaraukset 15.2. jälkeen SUORAAN HOTELLISTA
24 VASAMA
sähköalantyöntekijät
ry 021
puh. 02 628 5300 tai xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Muista mainita koodi VOLTTI!