JOUKKOLIIKENNEINFRAN JA MUIDEN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKILIIKENNE OY:N VÄLILLÄ
JOUKKOLIIKENNEINFRAN JA MUIDEN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKILIIKENNE OY:N VÄLILLÄ
– YHTEISTYÖSOPIMUS
1. SOPIJAPUOLET
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös ”Yhtiö”)
Y-tunnus: 3251002-1
ja
Helsingin kaupunki (jäljempänä myös ”Kaupunki”) Y-tunnus: 0201256-6
Jäljempänä kumpikin erikseen myös ”Sopijapuoli” tai yhdessä ”Sopijapuolet”.
2. SOPIMUKSEN YHTEYSHENKILÖT
Yhtiön yhteyshenkilön yhteystiedot: Omaisuudenhallintayksikön johtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxx. 09 310 32528
xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Kaupungin yhteyshenkilön yhteystiedot:
Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx Xxx. 09 310 37079
Yhteyshenkilöiden (”Yhteyshenkilöt”) tehtävänä on seurata ja valvoa tämän sopimuksen toteutumista sekä tiedottaa siitä oman organisaationsa sisällä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on raportoida sopimuksen toteutumisesta sekä tarvittaessa saattaa käsiteltäväksi tietoonsa tulleet ongelmat kohdan 5 Yhteistyöryhmälle. Yhteyshenkilön vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava toisen Sopijapuolen yhteyshenkilölle.
3. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS
Helsingin kaupunginvaltuusto on 22.9.2021 päättänyt (§ 282) Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) toiminnan yhtiöittämisestä metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta. HKL:n toiminta (sisältäen mm. HKL:n omistuksessa ja taseessa olleen omaisuuden ja sopimukset) on yhtiöitettävien toimintojen osalta siirtynyt sen liiketoimintaa välittömästi jatkamaan perustetulle Yhtiölle 1.2.2022 apporttiluovutuksena.
Apporttisopimuksella Yhtiön omistukseen on siirtynyt pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tarvittavaa sekä joukkoliikenteeseen liittyvää Kaupungin tarvitsemaa infrastruktuuriomaisuutta. Yhtiö tuottaa myös muita joukkoliikennettä tukevia palveluja kuten kaupunkipyöräpalvelu, lauttaliikenne ja liityntäpysäköintialueiden ylläpito. Yhtiön omistukseen siirtynyt infraomaisuus sijaitsee Kaupungin omistamalla ja Kaupungin Yhtiölle erillisin sopimuksin vuokraamilla ja käyttöön luovuttamilla maa-alueilla. Selvyyden vuoksi todetaan, että Metroliikenteen infra ei ole vielä siirtynyt Yhtiön omistukseen, vaan se on tarkoitus siirtää Yhtiölle myöhemmin.
Yhtiö omistaa ja hallinnoi kohdassa 4 määriteltyä infrastruktuuriomaisuutta (jäljempänä ”Infra”) ja osoittaa sen Kaupungin käyttöön erillisellä sopimuksella, jotta Kaupunki voi edelleen osoittaa joukkoliikenneinfraomaisuuden tarvittavilta osin Kaupungin ja HSL:n välisen joukkoliikenteen kustannusten korvaamisesta 7.12.2011 tehdyn sopimuksen edellyttämällä tavalla HSL:n käyttöön. Kaupungin ja Yhtiön välillä laaditaan erikseen sopimus siitä, että Yhtiö luovuttaa Kaupungille käyttöoikeuden Infraan ja että Kaupunki maksaa Yhtiölle korvausta Infran käyttöoikeudesta sekä Infraa koskevista investoinneista, ylläpidosta ja hallinnoinnista, muiden Yhtiön tuottamien palvelujen tuottamisesta ja Infraa sekä muita palveluita koskevan hyvän palvelutason ylläpitämisestä (jäljempänä ”Palvelukorvaussopimus”). Sopijapuolet sopivat lisäksi erikseen Infraan liittyvistä kunnossapidon vastuurajoista.
Tämän joukkoliikenneinfran ja muiden palveluiden tuottamisesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”Yhteistyösopimus”) tarkoituksena on sopia Yhtiön ja Kaupungin välisestä yhteistyöstä ja toimintaperiaatteista, kun Yhtiö toteuttaa Kaupungin tarpeiden mukaan pääkaupunkiseudun ja Kaupungin joukkoliikenteeseen liittyvää infrastruktuuriomaisuutta
sekä tuottaa muita joukkoliikennettä tukevia palveluita. Lisäksi Yhteistyösopimuksella sovitaan Infran ja muiden palvelujen palvelutasosta, kustannustehokkuudesta sekä investointien toteuttamisesta ja käyttötalouden ohjaukseen liittyvästä yhteistyöstä.
Yhtiö on hankintalainsäädännössä tarkoitettu Kaupungin sidosyksikkö. Sopijapuolten toiminta liittyy myös erityisalojen hankintalain 26 §:n mukaiseen viranomaishankintayksiköiden väliseen yhteistyöhön (horisontaalinen yhteistyö), jonka osapuolia ovat Yhtiö, Kaupunki ja Yhtiön mahdolliset muut omistajat, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (”HSL”) ja Länsimetro Oy.
4. SOPIMUKSESSA TARKOITETTU INFRASTRUKTUURIOMAISUUS
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan infrastruktuuriomaisuudella (“Infra”) seuraavaa
Joukkoliikenneinfra
• Raitiotieliikenneinfra
• Bussiliikenneinfra
• Junaliikenneinfra
• Lauttaliikenneinfra
Muu joukkoliikennettä tukeva infra
• Liityntäpysäköinti-infra
• Kaupunkipyöräinfra
• Muu joukkoliikennettä tukeva Yhtiön omistuksessa ja/tai hallinnassa oleva infra Infrastruktuuriomaisuus on kuvattu liitteessä 1.
Yhtiö ylläpitää Yhtiön omistuksessa olevasta ja yhteistyössä kehitettävästä Infrasta ajantasaista luetteloa/rekisteriä, johon Kaupungille myönnetään käyttöoikeus tarvittavassa laajuudessa.
Selvyyden vuoksi todetaan, että metroliikenneinfra ei ole Yhtiön omistuksessa eikä siten sisälly Yhteystyösopimuksen piiriin Yhteistyösopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Metroliikenneinfra on tarkoitus siirtää Yhtiön omistukseen myöhemmin Yhteistyösopimuksen piiriin, jolloin tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset tähän Yhteistyösopimukseen.
5. YHTEISTYÖRYHMÄ
Sopijapuolet asettavat Yhteistyösopimuksen sekä Palvelukorvaussopimuksen yhteistyöryhmän (”Yhteistyöryhmä”), jonka tehtävänä on muiden Yhteistyösopimuksessa nimenomaisesti mainittujen tehtävien lisäksi mm.:
• kehittää Sopijapuolten välistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa
• valvoa Yhteistyösopimuksen ehtojen noudattamista, tavoitteiden toteutumista ja mm. kohdan 8 mukaisen palvelutason täyttymistä ja reagoida niitä koskeviin poikkeamiin
• valmistella päätöksentekoa varten esitykset kohdan 8 mukaisen palvelutason tarkennuksiin liittyen
• valmistella päätöksentekoa varten esitys kustannustehokkuuden seurantaan ja yhteisten kannusteiden luomiseen liittyvästä mallista Yhteistyösopimuksen Käynnistysvaiheen aikana
• käsitellä vuosittain Yhtiön laatimat, kohdassa 9.2 tarkoitetut Korjaus- ja Uudisinvestointiohjelmat ja laatia niistä esitykset Kaupungille
• valvoa investointiohjelmien toteuttamista
• seurata investointiohjelmien mukaisten investointien kustannusarvioiden toteutumista
• arvioida ja määrittää Palvelukorvaussopimukseen perustuva korvausten määrä kullekin vuodelle päätöksentekoa varten sekä huolehtia siitä, että valmistelu tapahtuu Kaupungin yleisen talousarvioaikataulun puitteissa
• seurata ja valvoa Palvelukorvaussopimuksen mukaisten korvausten toteumaa ja laskutusta ja reagoida niitä koskeviin poikkeamiin
• käsitellä Yhteistyöryhmälle esitetyt Yhteistyösopimusta ja Palvelukorvaussopimusta koskevat muutosehdotukset sekä päättää muutosten hyväksymisestä ja viemisestä Sopijapuolten päätöksentekoon
• päättää Yhteistyösopimuksen liitteen 2 (Yhteistyöryhmän ja Johtoryhmän jäsenet) päivittämisestä Sopijapuolten esitysten mukaisesti
• vahvistaa Infran tai palveluiden lisäämisen, muuttamisen ja poistamisen Palvelukorvaussopimuksen piiriin Sopijapuolten päätöksenteon perusteella
• valmistella tarvittavat muut asiat päätöksentekoa varten, mukaan lukien toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset
• nimetä tarvittaessa muita Sopimukseen liittyviä työryhmiä
• käsitellä myös kaikki mahdolliset muut Sopijapuolten sille osoittamat asiat
Selvyyden vuoksi todetaan, että varsinaista Sopijapuolten päätöksentekoa edellyttävät asiat päätetään Sopijapuolten tavanomaisia päätöksentekomenettelyjä ja -käytäntöjä noudattaen, ja Yhteistyöryhmän rooli on toimia asioiden valmisteluelimenä.
Yhteistyöryhmä muodostuu enintään kuudesta (6) Kaupungin nimeämästä jäsenestä ja näiden varajäsenistä, sekä enintään kolmesta (3) Yhtiön nimeämästä jäsenestä ja näiden varajäsenistä. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii valittu Kaupungin jäsen, tai tämän ollessa estynyt, tämän varajäsen. Yhteistyöryhmän sihteerinä toimii valittu Yhtiön jäsen, tai tämän ollessa estynyt, tämän varajäsen.
Yhteistyöryhmään jäsenet on listattu liitteessä 2.
Yhteistyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan joko puheenjohtajan tai sihteerin xxxxxxxxx.
Yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kummankin Sopijapuolen nimittämä Yhteistyöryhmän jäsen tai tämän varajäsen on paikalla.
Yhteistyöryhmän päätökset edellyttävät Yhteistyöryhmän kokouksessa läsnä olevien Sopijapuolten jäsenten yksimielistä päätöstä. Yhteistyöryhmän yksimieliset päätökset sitovat molempia Sopijapuolia lukuun ottamatta niitä asioita, joissa Yhteistyöryhmä toimii valmisteluryhmänä.
Mikäli Yhteistyöryhmä ei pääse yksimieliseen päätökseen, siirretään asia Johtoryhmän päätettäväksi.
Sopijapuolet vastaavat itse nimittämiensä Yhteistyöryhmän jäsenten tai varajäsenten Yhteistyöryhmän toimintaan osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista.
6. JOHTORYHMÄ
Sopijapuolet asettavat nelijäsenisen johtoryhmän (”Johtoryhmä”), johon kuuluu kaksi (2) Kaupungin ja kaksi (2) Yhtiön nimeämää jäsentä.
Johtoryhmän tehtävänä on ratkaista Yhteistyösopimukseen tai Palvelukorvaussopimukseen liittyvät erimielisyydet, joista Yhteistyöryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteen. Johtoryhmä tekee päätökset yksimielisesti, ja Johtoryhmän yksimieliset päätökset sitovat molempia Sopijapuolia lukuun ottamatta niitä asioita, joissa Johtoryhmä toimii valmisteluryhmänä.
Johtoryhmä kokoontuu tarpeen vaatiessa, ja sen kutsuu koolle Yhteistyöryhmän puheenjohtaja tai sihteeri.
Johtoryhmän jäsenet on listattu liitteessä 2.
7. YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA YHTEISTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET
Yhteistyön tavoitteena on
- Infran kehittäminen kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta optimaalisella tavalla elinkaaritaloudellisuus ja Kaupungin määrittelemät taloudelliset reunaehdot huomioiden siten, että kaupunkilaisten käytettävissä on Kaupungin tavoitteiden mukaiset joukkoliikenteen palvelut Helsingin alueella, ja että Infran kehittäminen tukee Kaupungin elinvoimaisuuden ja kaupunkirakenteen kehittämistä kaupunkistrategian mukaisesti, ja
- varmistaa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen kustannustehokkuus ja palvelutaso siten, että se osaltaan edistää kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvattamista ja joukkoliikenteen matkustajatyytyväisyyden korkeaa tasoa.
Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen ja tiedostavat tavoitteiden saavuttamisen edellyttävän kumppanuusperiaatteen mukaisesti Sopijapuolten välistä avoimuutta, luottamusta sekä säännöllistä ja kulloinkin oikea-aikaista vuorovaikutusta koko sopimuskauden ajan. Sopijapuolet ottavat toiminnassaan kohtuullisessa määrin huomioon myös sopimuksen toisen sopijapuolen edut.
Kaikki tähän sopimukseen liittyvät päätökset tehdään noudattaen Sopijapuolten tavanomaisia päätöksentekomenettelyjä ja -käytäntöjä.
8. INFRAN JA MUIDEN PALVELUJEN PALVELUTASO
Yhtiö sitoutuu huolehtimaan ammattitaitoisesti ja huolellisesti kaikista sellaisista tehtävistä ja toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, jotta Infra ja muut palvelut ovat koko sopimuskauden ajan kohdan 7 mukaisten yhteistyön tavoitteiden edellyttämällä tavalla käytettävissä. Tavoitteena on, että Infra varmistaa liikenteenhoidon hyvät toimintaedellytykset ja siten mahdollistaa laadukkaan joukkoliikenteen palvelun syntymisen.
Lisäksi Yhtiön tulee tuottaessaan palveluita ottaa huomioon mahdolliset muut Kaupungin kanssa yhdessä asetetut tavoitteet.
9. TALOUDEN OHJAUS
Yhteistyöryhmä toimii Kaupungin talousarvion ja -suunnitelman valmisteluryhmänä noudattaen Kaupungin talouden suunnittelusta ja seurannasta annettuja ohjeita ja aikatauluja. Varsinaista Sopijapuolten päätöksentekoa edellyttävät asiat päätetään Sopijapuolten tavanomaisia päätöksentekomenettelyjä ja -käytäntöjä noudattaen, ja Yhteistyöryhmän rooli on toimia asioiden valmisteluryhmänä.
KÄYTTÖTALOUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS
Yhtiö pyrkii Palveluskorvaussopimuksen mukaisesti korvattavissa investoinneissa ja muiden palveluiden tuottamisessa kustannustehokkuuteen niin, että kustannuskehitys on linjassa Sopijapuolten yhteisesti sopimien tavoitteiden kanssa. Kustannuskehityksen arvioinnissa tulee kuitenkin huomioida, että Yhtiön toteutettavaksi tulee myös yksittäisiä, laajuudeltaan ja kustannuksiltaan huomattavan suuria infrahankkeita tai investointeja, eikä Palvelukorvaussopimuksen perusteella korvattavien kokonaiskustannusten vuotuinen kehitys Yhtiön toiminnan luonteesta johtuen välttämättä seuraa esimerkiksi Kaupungin yleistä kustannuskehitystä.
Kohdan 5 mukaisesti Yhteistyöryhmän tehtävänä on tämän sopimuksen kohdassa 13 kuvatun käynnistysvaiheen aikana kehittää tavoitekustannus- tai vastaava malli, jossa kustannustehokkuutta ohjataan korvattavien kustannusten määrään sidottavien kannusteiden ja sanktioiden avulla.
Kaupungin Palvelukorvaussopimuksen perusteella maksamien korvausten laskenta suoritetaan Yhtiössä ja korvauksia seurataan Yhtiön kirjanpidossa. Kaupungilla on oikeus omalla kustannuksellaan sisäisten tarkastajiensa tai tilintarkastajien avulla tarkistaa Yhtiön laskelmat sekä saada tarvittaessa tietoja Yhtiön kirjanpidosta kustannusten ja laskutuksen oikeellisuuden toteamiseksi.
INVESTOINNIT JA INVESTOINTIOHJELMAT
Yhtiön toteutettavaksi tulevat investoinnit jaetaan kolmeen osaan
1. Uutta Infraa koskevat uudisinvestoinnit
2. Olemassa olevaa Infraa koskevat korjausinvestoinnit
3. Yhtiön omat investoinnit, joita ei korvata Palvelukorvaussopimuksen perusteella
Uudisinvestoinnit ovat pääsääntöisesti suuria, pitkän aikavälin kaupunkikehitysinvestointeja, joiden suunnittelu tapahtuu osana Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua. Yhtiö laatii vuosittain esityksen uudisinvestointitarpeista seuraavalle 10 vuodelle ja ylläpitää yhdessä Xxxxxxxxx kanssa uudisinvestointien tilannekuvaa (”Uudisinvestointiohjelma”). Uudisinvestointiohjelman perusteella Kaupunki linjaa hankkeiden kustannuksista ja ajoituksesta 10-vuotisella suunnitelmakaudella osana Kaupungin talousarvioprosessia tai erillisinä päätöksinä Kaupungin toimivaltarajojen mukaisesti.
Korjausinvestoinnit kohdistuvat olemassa olevaan Infraan. Yhtiö laatii vuosittain esityksen korjausinvestointitarpeista seuraavalle 10 vuodelle ja ylläpitää yhdessä Xxxxxxxxx kanssa korjausinvestointien tilannekuvaa (”Korjausinvestointiohjelma”). Korjausinvestointeja koskeva päätöksenteko tapahtuu osana Kaupungin talousarvioprosessia tai erillisinä päätöksinä Kaupungin toimivaltarajojen mukaisesti.
Yhtiön tulee laatia Uudisinvestointiohjelma ja Korjausinvestointiohjelma noudattaen Kaupungin talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeita sekä talousarvioehdotuksen laatimisesta mahdollisesti annettavia muita teknisiä valmisteluohjeita.
Yhtiön omat investoinnit, kuten kalustoinvestoinnit, tuotannollisten laitteiden investoinnit ja liiketilainvestoinnit, eivät vaikuta Kaupungin Yhtiölle Palvelukorvaussopimuksen perusteella maksamaan korvaukseen, ja niiden osalta Yhtiö hoitaa itsenäisesti päätöksentekoa ja rahoitusta. Yhtiö toimittaa Kaupungille tiedot myös omista investoinneistaan osana Kaupungin talousarvion valmistelua.
10. VAHINGONKORVAUSVASTUU
Siltä osin kuin Yhteistyösopimuksessa ei ole erityisesti muuta määrätty, Sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan sopimusrikkomuksestaan toiselle Sopijapuolelle aiheutuneet välittömät vahingot. Sopijapuolen enimmäisvastuu aiheutuneista välittömistä vahingoista on 500 000,00 euroa vuodessa. Välillisiä vahinkoja ei korvata.
Sopijapuolet eivät ole vastuussa vahingosta, joka johtuu Sopijapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta tekijästä ja jota Sopijapuoli ei ole voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamallakaan välttää.
Jos sopimusrikkomus on seurausta rikkomuksen aiheuttaneen Sopijapuolen tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta, on rikkomuksen aiheuttaneen Sopijapuolen korvattava sopimusrikkomuksen kohteena olleelle Xxxxxxxxxxxxxx välittömien vahinkojen lisäksi myös välilliset vahingot (täyden korvauksen periaate).
Sopijapuolet ovat sopimusrikkomuksen sattuessa velvollisia ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin vahinkojen vaikutusten minimoimiseksi.
11. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JULKISUUS JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN
Tämä sopimusasiakirja on julkinen.
Yhteistyösopimuksen liitteiden ja sen voimassaoloaikana Sopijapuolen saamien tietojen luovuttamisessa kolmansille osapuolille noudatetaan avoimuuden periaatetta ottaen kuitenkin huomioon mm. Sopijapuolten liikesalaisuudet ja lainsäädäntöön perustuvat salassapitovelvoitteet.
Sopijapuolten toimintaa koskevasta salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (21.5.1999/621), ja Sopijapuolet ovat tietoisia siitä, että molemmilla Sopijapuolilla on julkisina toimijoina lakimääräisiä ja muita velvoitteita antaa kolmansille osapuolille tietoja toiminnastaan joko suoraan tai epäsuorasti.
Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että ennen mahdollista tietojen luovuttamista toista Sopijapuolta kuullaan tietojen luottamuksellisuudesta ja tietojen antamisesta ilmoitetaan toiselle Sopijapuolelle.
12. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA PÄÄTTYMINEN
Yhteistyösopimus tulee takautuvasti voimaan 1.2.2022 alkaen, kun se on allekirjoitettu.
Sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin niin, että mikäli Palvelukorvaussopimus päättyy eikä uutta vastaavaa sopimusta tehdä, Yhteistyösopimus päättyy samanaikaisesti Palvelukorvaussopimuksen päättyessä ilman eri toimenpiteitä.
Sopijapuolet ymmärtävät, että Yhteistyö- ja Palvelukorvaussopimuksien tarkoituksen toteuttaminen edellyttää myös laajakantoisia ja pitkävaikutteisia investointeja, joita ei voida siirtää muuhun kuin tarkoituksensa mukaiseen käyttöön. Yhteistyö- ja Palvelukorvaussopimuksien päättymisen taloudellisista vaikutuksista sovitaan Palvelukorvaussopimuksessa.
13. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN KÄYNNISTYSVAIHE
Sopimuskausi alkaa käynnistysvaiheella, jonka kesto on alustavasti noin 2–3 vuotta (“Käynnistysvaihe”). Käynnistysvaiheen aikana on tarkoitus seurata sopimuksen yhteistyöhön liittyvien toimintatapojen toimivuutta sekä arvioida mahdollisten sopimusmuutosten tarvetta. Kohdassa 5 tarkoitettu Yhteistyöryhmä päättää Käynnistysvaiheen lopettamisesta. Käynnistysvaiheen päättyessä Sopijapuolet sopivat tai voivat sopia Käynnistysvaiheesta saatujen kokemusten perusteella Yhteistyösopimukseen tehtävistä muutoksista tai täydennyksistä mm. seuraaviin liittyen:
- Palvelukorvaussopimuksen mukaisiin korvauksiin liittyvä tavoitekustannus- tai muu vastaava malli
- Palvelutason tarkennukset
- Yhteistyö- ja Palvelukorvaussopimuksiin liittyvät raportointikäytännöt
- Yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvaa infrastruktuuriomaisuutta koskeva rekisteri/luettelo
14. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Sopijapuolet voivat muuttaa tätä Sopimusta kirjallisesti, muut muutokset ovat mitättömiä.
Muutoksista tehdään joko muutossopimus tai mikäli mm. muutosten laajuuden vuoksi katsotaan tarkoituksenmukaisemmaksi, kokonaan uusi sopimusasiakirja, jossa muutokset on huomioitu ja joka korvaa olemassa olevan sopimusasiakirjan.
Sopijapuolet ovat myös velvollisia hyväksymään ne muutokset, jotka ovat välttämättömiä lakien, asetusten, määräysten tai viranomaisten ohjeiden noudattamiseksi sekä vahinkojen välttämiseksi.
Muutokset tulevat voimaan, kun molemmat Sopijapuolet ovat ne asianmukaisesti ja tavanomaisia päätöksentekomenettelyjä noudattaen hyväksyneet ja allekirjoittaneet toimivaltaisten edustajiensa toimesta. Ennen muutosten viemistä Sopijapuolten päätöksentekoon, muutokset käsitellään ja hyväksytään kohdan 5 mukaisesti Yhteistyöryhmässä.
15. SOVELLETTAVA LAKI
Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia sen kansainvälistä lainvalintaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta.
16. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Yhteistyösopimuksesta mahdollisesti syntyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti Yhteistyöryhmässä ja toissijaisesti Johtoryhmässä.
Mikäli Sopijapuolet eivät pysty ratkaisemaan erimielisyyttä Johtoryhmässä, Sopijapuolten välinen riita tai erimielisyys ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.
17. SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET
Yhteistyösopimusta on laadittu kaksi (2) saman sanaista kappaletta, yksi (1) Yhtiölle ja yksi
(1) Kaupungille.
ALLEKIRJOITUKSET
Helsinki, XX. XXkuuta 2022
Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Toimialajohtaja, kaupunkiympäristön toimiala
Helsinki, XX. XXkuuta 2022
Xxxxx Xxxxxxxxx
toimitusjohtaja
LIITTEET:
Liite 1: Infrastruktuuriomaisuus
Liite 2: Yhteistyöryhmän ja Johtoryhmän jäsenet