Suomen Salukikerho r.y.:n kommentit Kennelliiton uusista sopimuksista

Suomen Salukikerho r.y.:n kommentit Xxxxxxxxxxxx uusista sopimuksista

Sopimusluonnosten käsittely: Skype-puhelu kasvattajien kanssa 8.5.2019, jonka perus- teella laadittu kommenttiluonnos, jonka eri versioista pyydetty kommentteja kasvatta- jilta.

SOPIMUS KOIRAN KAUPASTA

Kaupan kohteen käyttötarkoitus

Kohdassa todetaan: ” Koira myydään kotikoiraksi, joka on rotuaan edustava, luovutetta- essa terve koira.” Pääsääntöisesti kaupankohteena on terve (pentu-)koira. Joskus kui- tenkin myydään myös koiria, joilla on todettu jokin sairaus/puute/virhe. Tämä tulisi huo- mioida tässä kohtaa ja lisätä kauppakirjaan tila, johon kirjata koiran sairaudet/viat, esi- merkiksi valintaruudut:

Koira myydään kotikoiraksi, joka on rotuaan edustava, luovutettaessa terve koira.

Koira myydään kotikoiraksi, joka on rotuaan edustava, luovutettaessa muutoin terve koira, mutta jolla on todettu        

Lisäksi pyydämme, että termin ”kotikoira” sijasta käytettäisiin toista termiä, kuten esi- merkiksi ”lemmikki”. Vaikka kasvattaja ei kauppaa tehdessään lupaisikaan koiran sovel- tuvan tiettyyn tarkoitukseen kuten näyttely- tai kisakoiraksi, iso osa rotumme omista- jista harrastaa koiriensa kanssa. ”Kotikoira”-termi on leimaava ja katsomme, että xxx- xxxxx kertoo paremmin koiran asemasta.

Maksuehdot

Erämaksu on otettu uutena kauppasopimukseen. Tällaisia tilanteita varmaan esiintyy käytännössä, mutta myyjän kannalta osamaksusopimus suositeltavin ja turvallisin vaih- toehto. On valitettavaa, jos tällainen erämaksumahdollisuus, jossa kaupankohteen omis- tusoikeus siirtyy jo kauppakirjan allekirjoitushetkellä, määritetään vallitsevaksi (suositel- luksi?) tavaksi. Tämä nimittäin korostuu sivulla 2 kohdassa ”Maksuehdot ja erämaksu”, jossa osamaksusopimusta ei mainita lainkaan (ks. jäljempänä).

Myyjän tiedonantovelvollisuus

Kauppasopimus laaditaan yleisimmin pennusta/nuoresta koirasta, josta ei vielä kaikki viat ja sairaudet ole nähtävissä. Erityisesti salukin osalta rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet ovat sellaisia, jotka puhkeavat vasta myöhemmällä iällä. Koiran suvussa esiin-

tyvät viat ja sairaudet osoittavat usein riskin, mikä kyseisellä koiralla itsellään on sairas- tua ja kasvattajan tuleekin informoida pennunostajaa tiedossaan olevista pennun su- vussa esiintyvistä sairauksista. Ehdotamme, että kohtaa tarkennetaan seuraavasti (tar- kennus lihavoituna):

”Myyjä vakuuttaa kertoneensa kaikista tiedossaan olevista koiran ja sen suvun ja rodun tyypillisistä ominaisuuksista, rodussa esiintyvistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista sekä näiden seikkojen merkityksestä ja siitä, miten niitä esiintyy koiran suvussa. LIITE 1.”

tai vaihtoehtoisesti nykyisin voimassaolevan kauppasopimuksen mukaisesti (tarkennus li- havoituna):

”Myyjä vakuuttaa kertoneensa kaikista tiedossaan olevista koiran ja rodun tyypillisistä ominaisuuksista, rodussa esiintyvistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista sekä koiran pe- rinnöllisistä taipumuksista saada niitä ja näiden seikkojen merkityksestä. LIITE 1.”

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Kohdassa mainitaan sinänsä, Kuluttajansuojalain soveltuessa, paikkansa pitävä tosiasia, että ”kuluttaja voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx) ratkais- tavaksi ratkaisusuosituksen saamiseksi. ” Tässä kohtaa olisi ensinnäkin hyvä mainita mah- dollisuus ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, mikä on mainittu sijoitussopimusluonnok- sessa. Tärkeä olisi lisätä myös maininta siitä, milloin kuluttajansuojalakia sovelletaan koi- rankaupassa. Pelkkä kuluttaja-sana johtaa varmasti ostajia harhaan luulemaan kuluttaja- viranomaisten olevan aina käytettävissä.

Vuosina 2016 – 2018 rekisteröidyissä salukipentueissa oli Kuluttajansuojalaissa tarkoite- tulla tavalla (Kuluttajariitalautakunnan tulkinnan mukaan) elinkeinonharjoittajaksi katsot- tava kasvattaja vain 15 prosentissa syntyneistä pentueista. Yli 85 prosenttia salukipentu- eista myydään siis tilanteessa, jossa Kuluttajansuojalaki ei sovellu. Tästä syystä maininnat Kuluttajansuojalain mukaisiin kuluttajan oikeuksiin ovat harhaanjohtavia.

SKL – FKK asema ja antama myyjää velvoittava ohjeistus

Osaomistus Sopimusluonnoksessa todetaan ”Xxxxx ei saa pidättää itsellään osaomis- tusta kaupan kohteeseen”. Katsomme, että sopimusta on muutettava tältä osin. Osa- omistuskielto ei johdu kuluttajansuojalainsäädännöstä tai muustakaan lainsäädännöstä tai oikeus- tai viranomaiskäytännöstä. Myös kuluttajansuojalainsäädännön mukaan yh- teisomistus on täysin sallittua ja yleistä yhteiskunnassamme (mm. viikkolomaosakkeet, ravihevoset, yhteiskäytössä olevat veneet ja ajoneuvot jne). Yhteisomistus ei ole kiellet- tyä, sen sijaan kohtuuttomat sopimukset ovat.

Yhteisomistussuhteet ovat monimutkaisia, etenkin, kun kohteena on elävä olento – koira

- josta toinen osapuoli usein haluaa jalostusoikeuden ja toinen puolestaan lemmikin ja/tai harrastuskoiran. Ongelmatilanteet johtuvat kuitenkin pääsääntöisesti siitä, että osapuo- let ovat tehneet huonon/puutteellisen sopimuksen tai jättäneet tekemättä (kirjallisen) sopimuksen. Näissä tilanteissa sopimus muodostuu valitettavan usein kohtuuttomaksi toista osapuolta kohtaan.

Kieltämisen sijaan Xxxxxxxxxxxx olisi suositeltava laatia luonnospohja yhteisomistussopi- muksille ja samalla määrittää, missä tilanteissa yhteisomistus olisi sallittua. Yhteisomis- tussopimuksen tärkeimpiä säännöksiä koiran osalta ovat kohteen hallinta, vastuu koh- teesta ja sen kuluista, oikeus kohteen tuottamaan tuloon, mahdollinen jalostuskäyttö sekä hyvin tärkeänä sopimuksen päättyminen (määräaikaisuus!) ja se, miten ja xxxxx eh- doin osapuolet pääsevät irtautumaan sopimuksesta kesken sopimuskauden.

Yhteisomistus on salukiharrastajien keskuudessa yleistä ja erityisen yleistä se on tuonti- koirien osalta. Rotumme on pienilukuinen niin Suomessa kuin maailmalla ja geenipohjan säilymisen vuoksi Suomeen tuodaan paljon koiria ulkomailta (vuosina 2008 – 2018 Suo- meen rekisteröidyistä salukeista noin 14 prosenttia oli tuonteja). Osa tuonneista oli lisäksi ns. alkuperämaatuonteja1, jolla rotuumme saadaan täysin uutta geenipohjaa. Näiden al- kuperämaatuontien arvo rodullemme on mittaamaton. Prof. Xxxxxx Xxxxx tutkimus- ryhmä on määrittänyt salukeilta yli 30 eri immuunijärjestelmän DLA-haplotyyppiä. Suo- malaisista salukeista kuitenkin yli 70 prosenttia kantaa yleisintä haplotyyppiä, joko hete- rotsygoottisena tai homotsygoottisena. Tuontikoirilla on suuri merkitys suomalaiselle sa- lukikannalle.

Ulkomaisten koirien tuontikustannukset ovat yleensä korkeammat kuin kotimaasta han- kittaessa. Erityisen korkeat tuontikustannukset liittyvät alkuperämaista tuotuihin koiriin, joiden tuontikulut ovat helposti yli kymmenentuhatta euroa ja jotka prosesseina ovat erit- täin vaativia ja aikaa vieviä. Tuontitilanteissa suomalainen kasvattaja on se, joka neuvot- telee koiran hankinnasta sen kasvattajan kanssa ja toimii ostajana ulkomaisen kasvattajan suuntaan. Suomalaista kasvattajaa kohtaan on kohtuutonta, jos hänellä on mahdollisuus tämän jälkeen ainoastaan pitää koira itse tai sijoittaa se tai myydä jalostusoikeuskauppa- sopimuksella. Saluki on pitkäikäinen rotu, jossa koira käytetään jalostukseen vasta myö- hemmällä iällä (vuosina 2014 – 2019 synnyttäneistä ensisynnyttäjistä 58 prosenttia on ollut yli 5 vuotiaita pentujen syntyessä). Salukien ja erityisesti tuontikoirien, joiden tausta ovat yleensä kotimaisia huonommin tunnettu, osalta sijoitussopimuksen ja jalostusoi- keuskauppasopimuksen sisältämä 5 vuoden ikäraja tekee sopimuksista käytäntöön sovel- tumattomia.

Mikäli osaomistuskielto jätetään voimaan tilanteissa, joissa myydään osuus koirasta, on riskinä se, että kieltoa aletaan kiertää naamioimalla sopimukset lahjoituksiksi tms. (lah- joitukseenhan ei esim. Kuluttajansuojalaki sovellu ja toisaalta aitoja osuuden lahjoituksia tapahtuu erityisesti perhesuhteissa paljon). Riskinä on myös se, että tuotaessa koiria ul- komailta koiran tosiasiassa hankkivan kasvattajaosapuolen ohella toiseksi ostajaksi mer- kitään toinen osaomistaja. Tällöin on erittäin suuri riski, että kotimaiset ostajaosapuolet eivät laadi keskenään osaomistussopimusta ja tuleva sopimusriita on valmiina ”muhi- massa”. Parempi olisi, että Suomeen koiran ostanut kasvattaja myisi osuuden erillisellä sopimuksella toiselle omistajalle.

1 Nk. täysaavikkosalukeja on Suomeen tuotu vuodesta 2000 lähtien yhteensä 15, joista täällä rotuun otettuja 6 kappaletta.

Kennelliiton rekisteritodistus

Kohdassa ”Jos myyjä ei toimita rekisteritodistusta ostajalle viimeistään kuuden (6) kuu- kauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, myyjä maksaa ostajalle takaisin 50 % os- tajan maksamasta koko kauppahinnasta.” tulee huomioida, että myytäessä Suomessa edelleen ulkomailta ostettu koira, kuuden kuukauden määräaika on todella lyhyt, koska jopa joissain FCI-maissa kestää kuukausia tai reilusti yli vuoden ennen kuin Export Pe- digree toimitetaan ulkomaiselle ostajalle.

Kohtaan ”Jos myyjä ei toimita rekisteritodistusta ostajalle XXX kuluessa, myyjä palauttaa koko kauppahinnan ostajalle.” tulisi mielestämme lisätä se, että koko kauppahinnan pa- lauttaminen tulee kyseeseen vain tilanteessa, jossa koirien rekisteröimättömyys on myy- jästä johtuvaa (ei saata rekisteröintiä loppuun, ei lunasta rekisterikirjoja tms.). Sen sijaan tilanteissa, joissa rekisteröimättömyys ei johdu myyjän tuottamuksesta tai huolimatto- muudesta, koko kauppahinnan palauttaminen on kohtuutonta. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos kasvattajan käyttämä, ulkopuolisen omistama uros pois- tettaisiin rekisteristä esimerkiksi epäselvän perimän vuoksi, tai jos kaupan kohteena olisi ulkomailta ostettu koira, joka myydään Suomessa edelleen ja joka jäisi rekisteröimättä ulkomaisen kasvattajan laiminlyönnin vuoksi (lisäksi on huomioitava, että jopa joissain FCI-maissa kestää kuukausia tai jopa reilusti yli vuoden ennen kuin Export Pedigree toimi- tetaan ulkomaiselle ostajalle). Olisi kohtuutonta, jos hyvässä uskossa toiminut kasvattaja, joka olisi sittemmin rekisteristä poistettua urosta käyttänyt, joutuisi palauttamaan koko kauppahinnan ostajalle. Ostaja on sentään saanut koiran ja myös sekarotuisella koiralla on arvo. Tällaisissa tilanteissa pitäisi riittää, että kasvattaja on palauttanut puolet koiran kauppahinnasta edellä olevan 6 kuukauden säännön perusteella.

Kennelliiton antamia suosituksia

Varausmaksu kohta on sinällään asianmukainen, mutta olisi toivottavaa, että Xxxxxxxxxxxx laatisi erillisen esisopimuslomakkeen, johon tämän kohta sisällytetään. Koirankaupassa kauppakirja tehdään yleensä vasta koiraa luovutettaessa, kun taas varausmaksu makse- taan paljon aikaisemmin. Kauppakirjan osana tämä kohta ei toimi esisopimustilanteissa.

Maksuehdot ja erämaksu Mielestämme tässä pitäisi mainita osamaksusopimusvaihto- ehto ja nostaa se ensisijaiseksi käytännöksi silloin, kun koiran koko kauppahintaa ei mak- seta kaupantekohetkellä. Tällaisenaan kohta kannustaa erämaksuun, joka on myyjän kan- nalta huonompi vaihtoehto. Ehdotamme, että kohta muutetaan muotoon (lisäykset liha- voituna):

”Maksuehdot, erämaksu ja osamaksusopimus

Kauppahinta voidaan maksaa kaupantekotilaisuudessa ja kuitata kokonaan maksetuksi kauppakirjan allekirjoituksin.

Erämaksu: Ostaja ja myyjä voivat sopia, että kauppahinta tai osa siitä maksetaan sovitta- vissa erissä kaupan kohteen luovutuksen jälkeen. Kysymyksessä ei tällöin ole osamaksu- kauppalain mukainen osamaksukauppa, koska myyjä ei pidätä itselleen omistusoikeutta kaupan kohteeseen.

Osamaksusopimus: Osapuolet laativat erillisen osamaksusopimuksen, jonka perus- teella koiran omistusoikeus jää myyjälle, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan suoritettu. Myyjällä on myös koiran takaisinotto-oikeus osamaksusopimuksen ehtojen mukaisesti.”

Kivespuutos Sopimusluonnosta kommentoineet salukikasvattajat ovat olleet sitä mieltä, että ehdotettu vakiokorvaus 20 prosenttia on salukin osalta liian alhainen. Mikäli kives/ki- vekset joudutaan leikkaamaan vatsaontelosta, ovat leikkauskulut paljon 20 prosentin alennusta korkeammat. Xxxxxxx osalta on huomioitava myös se, että rodun edustajien kanssa harrastetaan todella paljon näyttely- ja koetoimintaa. Vaikka kauppasopimuksen mukaan koira myydäänkin kotikoiraksi, tuntuu 20 prosentin korvaus pieneltä. Salukien hinnat ovat keskimäärin noin 1 500 euroa ja tällöin 1 200 euroa kivespuutteisesta koi- rasta, jonka kanssa ei voi käydä näyttelyissä ja joka ei esim. voi koskaan valioitua käyttö- puolelta, tuntuu kovalta hinnalta. Ehdotamme, että tähän kohtaan lisätään (lihavoitu): ”Eläinlääkärin tai myyjän todettua vuoden täyttäneellä uroskoiralla kivespuutoksen, koh- tuullisena korvauksena on pidetty vähintään 20 % ostajan maksamasta koko kauppahin- nasta. Osapuolet ovat sopineet keskenään      % suuruisesta korvauksesta.”

Virhe koiran kaupassa

Kohdassa todetaan, että ostajalla voi olla oikeus saada korvaus Kuluttajansuojalain pe- rusteella. Tältä osin viittaamme aiemmin mainitsemaamme, että salukikasvattajista vain pieni osa on Kuluttajariitalautakunnan käytännön mukaisia elinkeinonharjoittajia. Viit- taus Kuluttajansuojalakiin on mielestämme tässä harhaanjohtava.

Tässä kohdassa tulisi mielestämme selkeästi todeta muun muassa Kuluttajariitalauta- kunnan päätöksistäkin selkeästi esille tuleva tosiasia, että kasvattajan vastuu pienenee ajan kuluessa ostajan saadessa nk. käyttöhyötyä koirasta ja poistuu näin ollen ajan kulu- essa. Kauppakirjaluonnoksessa todetaan lisäksi yksikantaan ”Mikäli korjaaminen/kor- jauttaminen ei ole mahdollista, ostajalla on oikeus saada hinnanalennusta tai ostaja ja myyjä voivat sopia korvaavasta koirasta.”, mikä luo virheellisen mielikuvan kasvattajan vastuusta ja ennen kaikkea sen määrästä (vastaava koira).

Katsomme, että tähän kohtaan tulisi lisäksi lisätä aika, jonka kuluessa ostajan on ilmoi- tettava havaitsemastaan virheestä. Mielestämme tämä voisi olla Kuluttajansuojalain mukaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja tosiasiallisesti havaitsi virheen.

SOPIMUS KOIRAN KAUPASTA MYYJÄLLE JÄÄVÄLLÄ OIKEUDELLA KÄYTTÄÄ KOIRAA JALOSTUKSEEN

Tämä uusi sopimus ei salukikasvattajien näkemyksen mukaan tämän sisältöisenä tule kor- vaamaan leasingsopimuksia, joita rodussamme tehdään paljon2. Siksi olisi toivottavaa, että Xxxxxxxxxxxx laatisi leasingsopimuspohjan, jollainen oli vuoden 2016 sopimusten osana.

Myyjän oikeudet ja velvollisuudet

Ostajan oikeudet ja velvollisuudet Tässä tulisi määrittää, saako ostaja luovuttaa koiran kolmannelle osapuolelle ja jos saa, miten myyjän oikeus tulisi huomioida (vähintään il- moitusvelvollisuus!).

Mielestämme sopimuksessa tulisi (voida) sopia myös koiran vakuuttamisesta, erityisesti jalostusvakuutuksen ottamisesta.

Sopimuksessa tulisi ostajalle asettaa myös ilmoitusvelvollisuus myyjälle, mikäli hän käyt- tää itse tai luovuttaa koiran jalostukseen (erityisesti uros). Myös rodun mahdolliset jäl- keläismäärän rajoitukset tulisi huomioida uroksen osalta sopimuksessa siten, ettei myy- jän tai ostajan jalostuskäyttö estä toista osapuolta käyttämästä urosta. Tämä tulisi huo- mioida vähintään suosituksena.

Myyjän oikeudet ja velvollisuudet Tässä lähdetään siitä, että uroskoiralla teetetään kolme pentuetta. Se on paljon meidän rodussamme ja käsityksemme mukaan jälkeläis- määrärajoitukset voivat useassa rodussa tulla vastaan estäen ostajan oman jalostuskäy- tön. Mielestämme sopimuksessa tulisi voida sopia, kuinka monesta pentueesta jalostus- oikeus halutaan pidättää. Tämä myös selkeyttäisi sivulla 2 olevia säännöksiä maksueh- doista (ks. jäljempänä).

Jalostusoikeuskauppasopimuksella ei rajoiteta ostajan omaa jalostuskäyttöä. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että sopimuksen ikärajaa nostettaisiin 5 vuodesta esimerkiksi 6 vuoteen. Tämä olisi erityisen tärkeää urosten osalta, jos niihin pidätetään useampi jalostuskerta. Rodun kannalta ei ole toivottavaa, että samaa urosta käytetään lyhyellä aikavälillä ja eri- tyisesti salukinkaltaisessa rodussa, jossa jalostukseen käytetään pääsääntöisesti vain yli 4 vuotiaita. Erityisesti, jos yhteisomistuskielto jätetään voimaan, tulisi tällä sopimuksella voida perustellusta syystä (arvokas tuontikoira ym.) sopia pidemmästä ikärajasta kuin 5 vuotta.

Sopimuksessa olisi hyvä määrittää, että myyjä saa tämän sopimuksen perusteella rekiste- röityä tulevan(-t) pentueen(-t) nimiinsä, vaikka hän ei olekaan nartun/uroksen omistaja. Vaihtoehtoisesti tulisi ostajan velvollisuuskohdassa asettaa ostajalle velvollisuus allekir- joittaa jalostusoikeuden luovutussopimus/kuitata pentue Omakoirassa.

2 Aitoja leasingsopimuksia, jossa kasvattaja hankkii jalostusoikeuden aikuiseen salukiin.

Maksuehdot

Kohdan mukaan nartun jalostusoikeudesta maksetaan korvauksena nartusta maksetun kauppahinnan suuruinen määrä (”Myyjä palauttaa ostajalle narttukoirasta maksetun kauppahinnan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pentue on syntynyt. ”). Tämä on kohtuuttoman suuri korvaus tilanteissa, joissa pentueeseen syntyy vain yksi tai muutama pentu. Salukikasvattajien mukaan esimerkiksi pentujen määrään pohjautuva korvaus on oikeudenmukaisempi ja tämä tulisi mahdollistaa myös tässä sopimuksessa.

Uroksen kohdalta maksuehdot on kirjattu harhaanjohtavasti. Sivulla 1 on kohdassa Myy- jän oikeudet ja velvollisuudet määritetty, että uroksella voi teettää kolme pentuetta.

Maksuehdot-kohdassa sen sijaan mainitaan, että myyjä palauttaa ostajalle uroskoirasta maksetusta kauppahinnasta puolet kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen pentue on syntynyt ja samassa ajassa loput kauppahinnasta, kun toinen pentue on syn- tynyt. Sen jälkeen mainitaan, että mikäli uroksella teetetään kolme pentuetta, palauttaa myyjä ostajalle kolmasosan kauppahinnasta kahden kuukauden kuluessa kunkin pentu- een syntymän jälkeen. Mielestämme tätä kohtaa tulisi selkeyttää ottaen huomioon myös kohtuullisuus: mikäli kasvattaja pidättää oikeuden käyttää urosta jalostukseen vain kerran tai kaksi kertaa, korvauksen suuruus tulisi silloinkin olla sama eli 1/3. Jos kohtaa ei muuteta, johtaa tämä varmasti siihen, että urosten osalta valitaan aina kolme pentuetta, vaikka tarkoitus olisi käyttää sitä vain kerran.

Lisäksi katsomme, että kauppahinnan palauttamiselle tulisi määrittää pidempi aika kuin kaksi kuukautta pentujen syntymän jälkeen. Salukin pennut varttuvat hitaasti ja useat kasvattajat luovuttavat pennut vanhempina kuin 8 viikkoisina. Tällöin myös pennuista maksettavat kauppahinnat maksetaan vasta myöhemmin, jolloin kohtuullista olisi, että kauppahinta palautettaisiin viimeistään, kun pentujen syntymästä on kulunut kolme kuukautta. Tämä olisi tällöin myös linjassa sijoitussopimusten (narttu ja uros) määräys- ten kanssa.

Kohdassa ”Mikäli koiraa ei tapaturman, loukkaantumisen tai sairauden vuoksi voida käyttää jalostukseen, kummallakaan osapuolella ei ole korvausvelvollisuutta toista osa- puolta kohtaan.” tulisi mielestämme määritellä mahdollinen vahingonkorvaus, mikäli koiraa ei ostajan tuottamuksesta johtuen voi käyttää jalostukseen.

Myyjän tiedonantovelvollisuus

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

SKL – FKK asema ja antama myyjää velvoittava ohjeistus

Sopimuksen mukaan myyjä ei voi tällä kauppasopimuksella pidättää itsellään myytävän kohteen jalostusoikeutta. Tämä kohta, joka on sinällään Kasvattajasitoumuksen ja Koiran- haltijan ja -omistajan perussäännön mukainen, on ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Osaomistus Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu. Kennelliiton rekisteritodistus

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Maksuehdot ja erämaksu

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Kivespuutos

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Virhe kaupan kohteessa

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

SIJOITUSSOPIMUS NARTTUKOIRASTA / UROSKOIRASTA

Yleisenä kommenttina katsomme, että Xxxxxxxxxxxx olisi hyvä ohjeistaa yleisesti sijoituk- sesta: mitä sopimus tarkoittaa, miten päästään hyvää sijoitussopimukseen jne. Valitetta- van usein vastaanottajat eivät ymmärrä sijoitussopimuksen solmiessaan, mitä kaikkea so- pimus heiltä edellyttää, kun mielessä on vain saada lupaava pentu edullisemmin. Toi- saalta myös kasvattajilla on usein epärealistisia odotuksia sijoitussuhteesta.

Lisäksi Xxxxxxxxxxxx pitäisi mielestämme selvittää, miten vastaanottajan asema voitaisiin merkitä Kennelliiton rekistereihin, jotta sijoituskoira näkyisi myös vastaanottajan Oma- Koira-sovelluksessa tarvittavin osin (rokotustietojen merkitseminen, terveystutkimuslo- makkeiden tilaus (tulisiko tällainen voida olla mahdollista?) jne.).

Hallintaoikeus

Mielestämme tähän kohtaan olisi hyvä lisätä selvennys siitä, että luovuttajan oikeuksista ja jalostuskäytöstä aiheutuu haittaa haltijan normaalille arkielämälle ja että haltija ym- märtää, että sopimuksen toteutuminen edellyttää hänen panostaan.

Sopimuksen kohde (UROS)

Mielestämme tähän tulisi lisätä kohta, miten monesta pentueesta (1-3) uros sijoitetaan. Rodussamme on tavanomaista, että urosta käytetään vain kerran tai kaksi.

Kauppahinta ja vakuusmaksu (UROS)

Kohdassa mainitaan, että luovuttaja palauttaa vakuusmaksun vastaanottajalle käytetty- ään koiraa tämän sopimuksen mukaisesti jalostukseen. Tämä kohta on epäselvä varsinkin, jos uros on sijoitettu useammasta pentueesta. Jos uros on sijoitettu kolmesta pentueesta, tarkoitus ei varmaan ole, että kasvattaja joutuu palauttamaan koko vakuusmaksun en- simmäisen pentueen jälkeen tai että koko vakuusmaksu palautetaan vasta kolmannen pentueen syntymän jälkeen.

Vastaanottajan oikeudet ja velvollisuudet

Tähän olisi hyvä lisätä se, että haltija ymmärtää, että sopimuksen toteutuminen edellyt- tää hänen panostaan ja joustamistaan.

Narttukoira: Vastaanottajan ”aikaansaaman” vahinkopentueen osalta on sopimuksessa mainittu, että vastuu vahinkopentueesta kuluineen on vastaanottajalla. Sopimukseen tulisi mielestämme lisätä vastaanottajan kuluvastuu myös siinä tapauksessa, että nartun on kasvattajan valitseman uroksen lisäksi päässyt vastaanottajan tuottamuksesta astu- maan toinen uros, ja nartun pentueeseen syntyykin molempien urosten jälkeläisiä (tai tätä epäillään). Vastaanottajan tuottamuksesta johtuvan vahinkoastumisen vuoksi teh- tävät polveutumistutkimusten tulisi tällöin tulla vastaanottajan maksettaviksi.

Luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet

Narttu: näkemyksemme mukaan pitäisi olla mahdollista sijoittaa narttu myös useam- masta kuin yhdestä pentueesta, mikäli kyseessä on jalostuksen kannalta poikkeuksellisen arvokas koira (mm. tuontikoira). Myös ehdottomasta 5 vuoden ikärajasta tulisi voida poi- keta painavin perustein varsinkin, jos yhteisomistussuhteet kielletään.

Uros: Ehdotus (lihavoitu lisätty): ”Jalostusoikeus tarkoittaa luovuttajan oikeutta teettää uroskoiralla enintään kolme pentuetta tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti. Osapuolet ovat sopineet uroksen sijoittamisesta _ 1     2    3 pentueesta.” Myös ehdotto- masta 5 vuoden ikärajasta tulisi voida poiketa salukin kaltaisessa rodussa varsinkin, jos yhteisomistussuhteet kielletään. Vanhempien urosten käyttö on Kennelliiton jalostusstra- tegiankin mukaan suositeltavaa.

Kuluvastuu jalostuskäytöstä

Kohdassa määritetään, että vastaanottaja vastaa koiran tavanomaisesta hoidosta johtu- vista kuluista. Määräys tuntuu olevan väärän otsikon (jalostuskäytön kuluvastuuta käsit-

televässä) alla. Kohtaa tulisi mielestämme tarkentaa siten, että luovuttajan vastuu (yh- dessä vastaanottajan kanssa) osallistua poikkeaviin sairauden- ja terveydenhoidosta ai- heutuviin kustannuksiin tulisi selkeästi ilmi. Tällaisenaan säännös saattaa aiheuttaa eri- mielisyyksiä tilanteessa, jossa koira sairastuu vakavasti tai loukkaantuu onnettomuudessa ilman vastaanottajan tuottamusta.

Näyttely-, koe- ja kilpailuoikeus

Kohdasta ”Luovuttajalla on oikeus viedä koiraa vuosittain enintään 6 (kuuteen) la-su ko- timaiseen näyttely-, koe- tai kilpailutapahtumaan kuitenkin korkeintaan 15 (viisitoista) vuorokautta vuodessa.” tulisi mielestämme poistaa ensinnäkin ”la-su” määrittely. Suo- messa on vakiintuneita näyttelyitä mm. pääsiäisen ja vapun tienoilla sekä kesällä, jotka voivat osua muille viikonpäiville. Myös rodun erikoisnäyttely voi joskus olla jonain muu- nakin viikonpäivänä.

Lisäksi katsomme, että sijoitussopimuksessa ei pitäisi asettaa ehdotonta enimmäismää- rää näyttelyille ja kisoille. Vaikka osapuolet saavatkin keskenään sopia lisäkäynneistä erik- seen, tällainen Kennelliiton puolesta asetettu rajoitus saattaa tosiasiassa ohjata käytän- töjä. Suositeltavaa olisi, että osapuolet sopisivat näyttely- ja koekäyntien määrästä sijoi- tussopimusta tehdessään. On varmasti tilanteita, joissa kasvattaja näyttelyttää/kilpailut- taa sijoituskoiraansa vähemmän kuin kuusi kertaa vuodessa, ja toisaalta taas tilanteita, joissa sijoitetaan niin lupaava pentu, että molemmat osapuolet ovat suostuvaisia siihen, että koiraa näyttelytetään/kilpailutetaan enemmän. Tällöin on kohtuullista kumpaakin osapuolta kohtaan, että alustavasta enimmäismäärästä voidaan sopia tapauskohtaisesti.

Lisäksi näyttelytys-/kilpailutuskohdan kotimaisuusvaatimusta tulisi mielestämme voida muokata sopimusta tehtäessä. Osapuolten tulisi voida sopia keskenään jo sopimusta teh- täessä, saako kasvattaja käyttää koiraa ulkomaisissa näyttelyissä/kilpailuissa.

Tässä kohdassa tulisi lisäksi mainita, ettei kasvattajan näyttelytys- ja kilpailuttamisoikeu- desta saa aiheutua kuluja vastaanottajalle. Käytännössä vastaanottajan oletetaan joskus kuljettavan sijoituskoiraa pitkiäkin matkoja omalla kustannuksellaan kasvattajan näytte- lykäyntejä varten ja siksi selvennys olisi hyvä olla sopimuksessa.

Vahingonvastuu

Vakuutuskohdassa tulisi määrittää, kuka on (ketkä ovat) vakuutuksen edunsaaja(-saajia). Esimerkiksi luovutuksensaajan ottaessa koiralle sairaskuluvakuutuksen luovuttajan on tärkeä saada hakea vakuutuskorvauksia koiran sairastaessa/loukkaantuessa/saadessa synnytyskomplikaatioita hänen hallinnassaan ollessa, jolloin suositeltavaa olisi, että edunsaajiksi sairaskuluvakuutuksessa määritettäisiin sekä luovuttaja että vastaanottaja. Samoin myös kuolemanvaravakuutuksen osalta olisi hyvä voida määritellä jo sopimuk- sessa, miten mahdollinen korvaus jaetaan (esim. vastaanottaja saa korvauksesta vakuus- maksua vastaavan määrän, loppukorvauksen jäädessä luovuttajalle).

Tiedonantovelvollisuus

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Sopimuksen päättyminen

Tältä osin sopimusluonnoksissa todetaan, että sopimus päättyy koiran täyttäessä 5 vuotta tai kun luovuttaja on käyttänyt jalostusoikeutensa. Mielestämme olisi hyvä tarkentaa, milloin luovuttajan katsotaan käyttäneen jalostusoikeutensa. Pentueeksi katsotaan yksi- kin 7 viikon ikäiseksi elävä pentu, olisiko tämä aika raja sopiva eli sopimuksen katsottaisiin päättyvän 7 viikon kuluttua pentueen (uroksen osalta viimeisen (toisen/ kolmannen) pen- tueen syntymästä) tai olisiko pentueen rekisteröinnin kannalta parempi määrittää, että omistusoikeus siirtyisi vasta pentueen ollessa 8/10/12 viikkoa vanha? Erityisesti narttu- koiran synnyttäessä luovuttajan luona olisi hyvä, ettei omistusoikeus siirtyisi ennen kuin narttu olisi sopimuksen mukaan palautettava vastaanottajalle.

Lisäksi käytettäessä pian viisi vuotta täyttävää koiraa jalostukseen sopimuksen tulisi jat- kua vielä koiran täytettyä viisi vuotta edellä olevan mukaisesti, kunnes pentue on 7/10/12 viikkoa vanha.

Sopimuksen päättymistä pitäisi mielestämme lykätä vuodella, mikäli nartulle syntyisi va- hinkopentue vastaanottajan luona. Samoin sopimuksen päättymistä pitäisi lykätä vuo- della, mikäli koira loukkaantuu vastaanottajan tuottamuksesta johtuen siten, ettei sitä voida käyttää sopimuksen voimassaoloaikana jalostukseen.

Kohdassa mainitaan, että luovuttajalla on oikeus pitää koiran rekisteritodistus hallussaan, kunnes omistusoikeus on siirtynyt kokonaan vastaanottajalle. Käytännössä osa kasvatta- jista luovuttaa rekisteritodistuksen jo pennun mukana. Mielestämme tämä käytäntö tulisi huomioida sopimuksessa siten, että osapuolet valitsevat, luovutetaanko rekisteritodistus jo pennun mukana vaiko vasta omistusoikeuden siirryttyä.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ks. edellä kauppasopimuksen osalta lausuttu.

Suomen Kennelliitto ry:n asema Kennelliiton rekisteritodistus

Kohta ”Rekisteritodistus on ostajalle annettava todistus siitä, että hänen ostamansa koira on rekisteröity Xxxxxxxxxxxx pitämään koirarekisteriin. ” on epäselvä. Tarkoitetaanko tässä ostajalla vastaanottajaa ja ”ostajan ostamalla koiralla” sijoituksen kohdetta? Ja eikö re- kisteröinti ilmene kotimaisten koirien osalta Jalostustietokannasta; tarkoitetaanko tässä ehkä sitä, että luovuttajan tulee antaa vastaanottajalle kopion rekisteritodistuksesta (mikä tosin ilmenee jo edellisellä sivulla kohdassa Sopimuksen päättyminen ”Vastuunot- tajalla on oikeus saada kopio rekisteritodistuksesta)?

Kohdan ”Jos luovuttaja ei toimita rekisteritodistusta viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, luovuttaja maksaa vastaanottajalle 50 % sopi- muksen mukaisesta kauppahinnasta.” osalta haluamme huomauttaa, että tämä kohta voi

johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa alkuperäinen rekiste- riote on kadonnut eikä myyjä voi toimittaa rekisteriotetta. Omistusoikeuden siirtyessä luovuttajahan on käyttänyt jalostusoikeuttaan ja näin ollen palauttanut vakuusmaksun vastaanottajalle. Vastaanottaja saa siirrettyä sijoitussopimuksen perusteella koiran omis- tusoikeuden itselleen Xxxxxxxxxxxx rekistereissä ja saa silloin myös tilattua uuden rekiste- riotteen (mitä oikeutta luovuttajalla ei enää ole). Uuden rekisteriotteen hinta on murto- osa nyt määritellystä korvauksesta ja mielestämme korvaus pitäisi määrittää kohtuulli- semmaksi (esim. 10-20 % sopimuksen mukaisesta kauppahinnasta).

Lisäksi sopimuksessa tulisi huomioida aiemmin mainitsemamme käytäntö, että osa kas- vattajista luovuttaa rekisteritodistuksen jo pennun mukana. Mielestämme tämä käytäntö tulisi huomioida sopimuksessa myös tämän sopimussakon vuoksi siten, että osapuolet valitsevat, luovutetaanko rekisteritodistus jo pennun mukana vaiko vasta omistusoikeu- den siirryttyä. Muutoin käytännössä saattaa syntyä tilanne, jossa omistusoikeuden siirryt- tyä vastanottaja alkaa vaatia korvausta rekisteritodistuksesta, jonka hän on saanut aika- naan vuosia aikaisemmin pennun mukana, mutta sittemmin hukannut ja unohtanut.

SOPIMUS KOIRAN ASTUTUKSESTA

Xxxxxxxxxxxx uroksen omistajalle

Sopimuksessa on kaksi vaihtoehtoa: maksu pentukohtaisesti pentujen synnyttyä tai ker- tamaksu heti astutuksen tapahduttua. Pentukohtaisessa maksussa on hyppymaksu esi- tetty siten, että se maksettaisiin aina. Näin ei kuitenkaan ole. Salukeissa hyppymaksun vaatiminen on poikkeuksellista ja siksi sopimuksessakin se pitäisi olla valinnaisena. Eh- dotus: ”Astutus maksetaan per pentu perusteisesti. Lisäksi on sovittu nk. hyppyrahasta:

Kyllä määrältään _    euroa, jota ei palauteta

Ei

Kohta: ”Uroksen omistaja allekirjoittaa allekirjoitetun astutustodistuksen…” tähän olisi hyvä lisätä, että uroksenomistaja kuittaa astutuksen myös OmaKoirassa, mikäli hän on Kennelliiton jäsen.

Kohtaan ”Osapuolet ovat sopineet uusinta-astutuksesta” tulee lisätä aikaraja, mihin mennessä uusinta-astutus on viimeistään tehtävä. Erityisen tärkeää tämä on roduissa, joissa JTO:ssa on asetettu uroksille tietyt jälkeläisrajoitukset.

Sopimuksessa mainitaan: ”Xxxxxxxxxxxxxxx ei suositella luovutettavan pentua”. Tälle kohdalle emme näe mitään perusteita. Lauseen jälkeen tuleva teksti ”Jos astutusmak- suksi kuitenkin sovitaan pentu, on erikseen sovittava uroksen omistajan valintaoikeu- desta ja pennun luovuttamisajankohdasta, sekä menettelystä siinä tilanteessa, että pen- nut syntyvät kuolleina tai niitä syntyy esimerkiksi vain yksi.” sen sijaan on järkevä ja se on hyvä pitää sopimuksessa. Kennelliiton asiana ei kuitenkaan saa olla määrittää, päädy- täänkö kasvattajan ja uroksen omistajan välillä siihen, saako uroksen omistaja astutus- palkkiona pennun tai ei. On itsestään selvää, että yksikään vastuullinen kasvattaja ei suostuisi antamaan astutuspalkkiona pentua, jollei uroksenomistajalla olisi tarjota hyvää kotia. Ehdotamme, että kyseinen kappale muutetaan muotoon: ”Astutusmaksuksi ei

suositella luovutettavan pentua. Jos astutusmaksuksi kuitenkin sovitaan pentu, on erik- seen sovittava uroksen omistajan valintaoikeudesta ja pennun luovuttamisajankoh- dasta, sekä menettelystä siinä tilanteessa, että pennut syntyvät kuolleina tai niitä syntyy esimerkiksi vain yksi.”

JALOSTUSOIKEUDEN LUOVUTUSSOPIMUS

Ehdotettu asiakirja palvelee pentujen rekisteröintitarkoitusta, mutta ei toimi sopimuk- sena jalostusoikeuden luovuttamisesta. Kennelliiton olisi suositeltava laatia leasingsopi- musluonnos samaan tapaan kuin vuoden 2016 sopimuksissa oli. Epäselvyyksien välttä- miseksi tämä asiakirja olisi parempi otsikoida esimerkiksi ”Ilmoitus jalostusoikeuden luo- vuttamisesta” tms. josta kävisi selkeästi ilmi, että kyse on vain rekisteröintitarkoitusta varten täytettävästä lomakkeesta ja lomakkeessa olisi hyvä mainita, että osapuolten olisi suositeltavaa laatia jalostusoikeuden luovuttamisesta erillinen sopimus, jossa mää- ritelty vähintään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja sopimuksen kesto (jos erilli- sistä leasingsopimusmallia ei Kennelliiton toimesta laadita).

Salukikasvattajat käyttävät laajalti leasingiä ja valmis sopimuspohja olisi todella tarpeel- linen. Tilanne, jossa ei ole olemassa minkäänlaista valmista pohjaa, lisää liisauksia, joista ei laadita minkäänlaista kirjallista sopimusta tai laaditaan sisällöltään epäselvä sopimus. Tämä ei ole toivottava tilanne kummankaan osapuolen kannalta.