OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TU- LOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE 2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TU- LOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE 2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2020
Sisällys
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2020-2023 SEKÄ VOIMAVARAT VUODELLE 2020 1
2. Opetushallituksen palvelulupaus 4
3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4
3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 6
5. Erityiset kehittämiskohteet 7
Liite 1. Toimintaympäristön analyysi 9
Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10
Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus 17
Liite 4. Voimavarojen hallinta 22
Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet 23
1. Strategiset valinnat
Opetushallitus vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan asiantuntijavirastona koulu- tukseen, varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämis-, hallinto- ja palvelutehtävistä Opetushallituksesta annetun lain (564/2016) mukai- sesti.
Opetushallitus jatkaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä uudistamistyötä vaikuttavuustavoit- teidensa mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Uudista- mistyö perustuu ulkoisen toimintaympäristön analyysiin (liite 1), asiakastarpeisiin ja valtiokon- sernin ohjaukseen.
Opetushallituksen tavoitteena on selkeyttää asiakaspalvelutarjoomaa, vahvistaa vuorovaiku- tusta, yhteiskehittämistä ja kumppanuuksia sekä osallistua aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Opetushallituksen toiminta perustuu henkilöstön kanssa muotoiltuun visioon, missioon ja toi- mintatapoja koskeviin kirjauksiin.
Visio
• Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa.
Missio
• Intohimona oppiminen!
Tapamme toimia
• luomme avoimuudella luottamusta
• muotoilemme yhdessä ratkaisuja
• uskallamme uudistua oppijan parhaaksi
• elämme kuten opetamme
Opetushallituksen visiosta ja missiosta johdetut neljä vaikuttavuustavoitetta ovat:
• eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuus kasvaa
• oppijoiden hyvinvointi paranee, painopisteenä erityisesti lapset ja nuoret
• jatkuva oppiminen nostaa osaamistasoa
• avarakatseisuus lisääntyy.
Opetushallitus tukee hallitusohjelman toimeenpanoa ja valtioneuvoston linjauksia ja niiden to- teuttamista. Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan yhteiset tavoitteet muo- dostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden ja varmistavat johdonmukaisen kehittämisen hallin- nonalalla. Strategiset valinnat pohjautuvat toimintaympäristöstä tehtyyn analyysiin (Kuva 1.
Strategiset valinnat Opetushallituksen vaikuttavuustavoitteiden mukaan).
Opetushallitus edistää aktiivisesti Agenda 2030 -ohjelman toteutumista toiminnassaan. Lisäksi Opetushallitus toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.
2. Opetushallituksen palvelulupaus
Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistää kan- sainvälisyyttä. Opetushallitus parantaa palvelujaan yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Opetushallitus varmistaa asiakkailleen sujuvan asioinnin ja laadukkaat asiantuntijapal- velut.
Opetushallitus kehittää toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Tätä tehdään syventämällä henkilös- tön asiakasosaamista sekä kehittämällä palveluiden ja asiakkuuden johtamista. Keskeisiä asi- akkaita ovat oppijat, oppimisen ja kansainvälistymisen asiantuntijat, varhaiskasvatuksen, ope- tuksen ja koulutuksen järjestäjät, työelämä sekä koko ympäröivä yhteiskunta päätöksenteki- jöineen.
3. Tulostavoitteet
3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vaikuttavuustavoitteet kuvastavat Opetushallituksen suunnitelmia toiminnan pitkäkestoisiksi yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja tukevat vision saavuttamista. Vaikutustavoitteet ovat neljän vuoden tavoitteita koulutuksen ja kansainvälisyyden saralla. Vaikutustavoitteiden toteutumista seurataan nelivuotisen tulossopimuskauden aikana. Vaikuttavuus- ja vaikutustavoitteiden saa- vuttamiseksi Opetushallitus vahvistaa poikkihallinnollista, eri hallinnon tasojen ja eri toimijoi- den kanssa tehtävää yhteistyötä.
Tavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat
Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautuminen vahvempaa. Johtamisosaaminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitok- sissa on vahvistunut ja parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hy- vinvoinnin tarpeisiin.
Opetushallitus on
• tukenut oppivien yhteisöjen ja yhteiskehittämisen mallien muotoutumista
• uudistanut tapaansa toimia suuntaamalla työn painopistettä ohjaukseen ja tukeen sekä oppimisen johtamiseen
• vahvistanut valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista.
Tavoite 2: Hyvinvointi paranee
Oppijoiden ja oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee. Erityisesti lapset ja nuoret voivat parem- min ja osallistuvat aktiivisesti oman jatkuvan oppimisen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentami- seen.
Opetushallitus on
• tukenut oppimisyhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä
• kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyödyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa
• vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä.
Tavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy
Kansainvälisyys vahvistuu toimialalla. Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö, kielivaranto sekä avarakatseisuus lisääntyvät. Koulutusvienti kasvaa.
Opetushallitus on
• mahdollistanut liikkuvuuden ja yhteistyön kasvun Erasmus+ -ohjelman ja muiden vas- tuullaan olevien ohjelmien tehokkaalla toimeenpanolla
• edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäytyy kiinnos- tavana ja houkuttelevana korkean osaamisen maana
• lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ymmärrystä ja toteutumista yhteiskunnassa.
Yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittua osaamista ja vahvistetaan jatkuvaa oppimista. Opetushallitus toimii ennakoivammin kansainvälisen ja kansallisen tutki- mus- ja arviointitiedon perusteella.
Opetushallitus on kumppaneidensa kanssa
• uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja
• joustavoittanut koulutusjärjestelmää vastaamaan yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja yk- silöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla
• kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista.
Tavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät
Jokaisella oppijalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa potentiaalinsa. Tasa-arvo ja yh- denvertaisuus koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kansainvälisyyden saavutettavuudessa
ja saatavuudessa paranee. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus maan eri osissa toteutuu. Osaaminen työelämässä vahvistuu.
Opetushallitus on
• tukenut toimijoita niin, että varhaiskasvatus ja koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laadukkaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet sekä alueelliset ja kielelli- set erityispiirteet.
• kehittänyt opetushallinnon kansallisia digitaalisia palveluita ja niiden vaikuttavuutta ta- voitteena kansainvälinen edelläkävijyys ja tasa-arvon turvaaminen.
Opetushallituksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat indikaattorit ovat liitteessä 2.
3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
Opetushallitus toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalou- den toiminnalle asettamat reunaehdot. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat mittarit ovat liitteessä 3.
Konsernitavoitteiden mukaisesti Opetushallitus kehittää ja johtaa työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja hyvinvointi, asiantuntijuus, vahva osaaminen ja sen kehittäminen, liikkuvuuden edistäminen sekä valtion työnantajakuvan uudistaminen. Opetushallitus kehittää toimintakulttuuriaan, pääprosessejaan ja organisaatiotaan tukemaan laadukasta vaikutusta- voitteiden toteuttamista ja tiukan resurssitilanteensa mukaista tehtävien priorisointia.
Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman toteutusta tuetaan siten, että Opetushallitus parantaa kilpailukykyään työnantajana. Opetushallitus valmistelee ja ottaa käyttöön vuoden 2020 ai- kana henkilöstöjohtamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivan ohjelman, joka kyt- keytyy vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintatapoihin.
Opetushallitus ottaa toiminnassaan huomioon lainsäädännön mukaiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovelvoitteet niin toiminnallisesta kuin henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta.
Opetushallituksen toimitilat ovat tehokkaasti käytössä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että Opetushallitus siirtyy strategian mukaisesti monitilaympäristöön vuoden 2021 aikana. Hanketta on suunniteltu yhdessä Opetushallituksen sekä erillisyksiköinä toimivien Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian (YTL) henkilöstön kanssa. Tavoitteena on synergiaetujen saavuttaminen siten, että erillisyksi- köiden toiminnallinen riippumattomuus säilyy. Hankkeen valmistelussa keskeisiä periaatteita on, että fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen työympäristö vahvistaa vuorovaikutusta, yhteis- työtä ja työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Rahoitustaulukko vuodelle 2020 liitteenä 4.
4. Riskienhallinta
Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätök- sentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toi- mintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva nä- kökulma toimintaan ja sen tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavutta- mista ja toiminnan kehittämistä.
Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti laaja riskienarviointi vuonna 2019. Arvion mukaan strategisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit on ryhmitelty tulossopimukseen seuraavasti:
• Talouteen liittyvät riskit
• Valtionavustustoimintaan liittyvät riskit
• Johtamisjärjestelmään liittyvät riskit
• Maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät riskit
• Palvelutuotantoon liittyvät riskit
• Osaamiseen, henkilöstöön ja uudistumiskykyyn liittyvät riskit
• Tietoon liittyvät riskit
Opetushallitus huomioi ja käsittelee riskit riskienhallintapolitiikan mukaisesti osana johtamis- järjestelmää.
Selkeä rahoitus ja toimiva työnjako, hyvä yhteistyö sekä ennakointi tehostavat toimintaa ja parantavat ministeriön ja Opetushallituksen työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
5. Erityiset kehittämiskohteet
Erityisiä kehittämiskohteita vuosina 2020-2023 ovat:
• Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat yhteistyössä digitaalisten palvelujen hallintamallin. Hallintamallilla varmistetaan hallinnonalan (ml. koulutuksen järjestäjät) tiedon ja palveluiden yhteentoimivuus ja ohjataan palveluiden kehittämistä. Tavoitteena on ottaa malli käyttöön vuonna 2020.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kehittävät yhdessä valtionavustustoi- mintaa osana strategista toiminnan ohjausta. Valtionavustustoiminnassa parannetaan avustusten tarkoituksenmukaista kohdentumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että valtionavustustoiminta osana kokonaiskehittämistä on vaikuttavaa, tehokasta ja läpinäkyvää.
• Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ennakointi- järjestelmää työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston linjausten pohjalta.
• Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määrärahojen seuranta- ja rapor- tointijärjestelmät sekä toimintamallit yhtenäistetään ajantasaisen ja laadukkaan rapor- tointitiedon tuottamiseksi.
• Opetushallitus kehittää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa varhaiskas- vatusta ja taiteen perusopetusta koskevia indikaattoreita.
6. Voimassaolo ja seuranta
Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön ja viraston välillä käytävien tulosneuvottelujen yhtey- dessä ja ministeriön tilinpäätöksessä koskien kirjanpitoyksikköjä sekä tarvittaessa erillisissä ministeriön ja viraston välisissä kokouksissa. Virasto raportoi opetus- ja kulttuuriministeriölle edellä esitettyjen tavoitteiden, myös konkreettisten toimien, saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä vaikuttavuudesta vuosittain tilinpäätösasiakirjassaan sekä tarkoituksenmukai- sesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta ja toimittaen edellisiä koskevat voimas- saolevat suunnitelmat ministeriölle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus seuraavat tavoitteiden toteutumista ja määrä- rahojen riittävyyttä ja ryhtyvät toimenpiteisiin mikäli tavoitteita ei pystytä saavuttamaan Ope- tushallitukselle osoitetuilla resursseilla.
Allekirjoitukset Helsingissä 27.1.2020
Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxx Pääjohtaja Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Liitteet
Liite 1. Toimintaympäristön analyysi Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus Liite 4. Voimavarojen hallinta
Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet
Liite 1. Toimintaympäristön analyysi
Toimintaympäristön muutokset haastavat kasvatuksen ja opetuksen alaa tällä hetkellä enem- män kuin ennen. Yhteiskunnan kompleksisuus, digitalisaatio, väestönkehitys, eriarvoistumiske- hitys, arvojen ja asenteiden muutokset sekä yhä lisääntyvät globaalit ongelmat, kuten ilmas- tonmuutos luovat sekä epävarmuutta että uusia mahdollisuuksia uudistua. Vahva kansallinen ja erinomaisia tuloksia saavuttanut koulutusjärjestelmämme joutuu myös koetukselle kohda- tessaan palveluverkoston muutospaineet, oppimisympäristöjen teknologiset mahdollisuudet ja oppijoiden yhä moninaistuvammat tarpeet ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat.
Suomen ennustetun väestökehityksen mukaan 0-2-vuotiaiden ikäluokka pienenee 8 % vuo- desta 2017 vuoteen 2025 ja 12 % vuoteen 2040. Vastaavat luvut 3-5-vuotiaiden osalta on 16
% ja 20 %. Kuusivuotiaiden ikäluokka pienenee 18 % vuodesta 2017 vuoteen 2025 ja 21 % vuoteen 2040 ja lisäksi alueellinen vaihtelu väestökehityksessä on huomattava. Varhaiskasva- tuksen ja koulutuksen palveluverkko kohtaa haasteita väestörakenteen muutoksessa. Koulu- tuksellista tasa-arvoa haastaa lisäksi ruotsinkielisten ja vähemmistökielisten oppimistavoittei- den suomenkielistä heikompi saavuttaminen. Myös sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ja alueelliset erot oppimisen tuessa koettelevat peruskoulujärjestelmäämme.
Globaalisti koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt, mutta monissa maissa koulutusjärjes- telmät eivät tuota tavoiteltuja oppimistuloksia. Suomella on mahdollisuus vahvistaa rooliaan globaalin oppimiskriisin ratkaisemisessa mm. koulutusviennillä. Vienti on kasvanut vuodesta 2015 merkittävästi. Education Finland -kasvuohjelmassa oli tuolloin jäsenenä 28 suomalaista koulutusviennin toimijaa, nyt vuonna 2019 mukana on yhteensä 120 yritystä ja lisäksi 64 starttivaiheen yritystä. Jäsenmäärä on edelleen kasvussa.
Kansainvälisyyden tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että nuorten liikkuvuus koulutuksen aikana on osin hieman vähentynyt. Myös Suomen eri alueiden, sukupuolen ja alojen mukaan on vaihtelua liikkuvuudessa. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa kohdataan myös ympäröi- vän yhteiskunnan asenneilmaston vaikutus lapsiin ja nuoriin. Tutkimuksen mukaan nuoret ovat keskimääräistä suvaitsevaisempia asenteissaan ja myönteiset asenteet ovat lisääntyneet mutta samaan aikaan kuitenkin maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien määrä ei ole pienen- tynyt. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ja tytöt kokevat useammin syrjintää kuin suo- malaistaustaiset nuoret ja pojat.
Hyvinvointi on tärkeä tekijä oppimisen taustalla. Kouluterveyskyselyn vuonna 2019 julkaistu- jen tulosten mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on ongelmia ja eroja niin koulutusmuo- tojen kuin sukupuolten välillä. Koulukiusaamisessa on havaittavissa positiivinen laskeva trendi mutta seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisiä yläkouluissa sekä toisen asteen oppilai- toksissa ja erityisesti tyttöihin kohdistuvana. Lasten ja nuorten terveystottumuksissa on myön- teistä kehitystä, mutta huolenaiheena ovat mm. ylipaino ja liikuntaa harrastavien nuorten määrän merkittävä väheneminen. Koulu-uupumuksessa on havaittavissa kasvua erityisesti pe- rusopetuksen yläluokilla ja lukioissa.
Väestön koulutustaso Suomessa ei ole enää juuri noussut. Vuodesta 2008 vuoteen 2018 kor- keakoulutettujen osuus on noussut vain 3 % ja on nyt 41 %. Aikuiskoulutukseen osallistumi- nen on Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan vuodelta 2017 samalla tasolla kuin 1990- luvulla. Xxxxxx kuitenkin onnistuneet vähentämään koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävien nuorten osuutta ja toimet oppivelvollisuuden pidentämiseksi tullevat vielä parantamaan tilan- netta.
Ikäluokkien pienentyminen ja työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmat eivät kuiten- kaan helpota osaamistason nostamista ja asettavat uusia vaatimuksia koko koulutusjärjestel- mälle. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka mahdollistaa joustavat opintopolut sekä nuo- ruudessa että työuran aikana ja yhteiskunnan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja osaa- misen hankkimisen eri tavoin — entistä enemmän myös formaalin koulutuksen ulkopuolella. Erilaisen kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä suomalaisessa työelämässä ja laajemminkin
yhteiskunnassa on myös tärkeä tarkastella. Meidän on rakennettava koulutusjärjestelmän li- säksi suomalaista osaamisjärjestelmää.
Liite 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Tavoite/ toimenpide sekä mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Vaikutustavoite 1: Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen vahvistuvat | |||||
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyö- dyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä | |||||
1.1 Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet oppilaitoksissa: Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 12,4 | 13,0 | 14,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 13,8 | 14,5 | 15,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 27,8 | 28,5 | 29,0 | ||
1.2. Kasvuympäristön turvallisuus: tavoitteena vähentää koulukiusaamista. Kokemukset koulukiusaamisesta, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 5,5 | 5,2 | 4,9 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 1,1 | 1,0 | 0,9 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 3,6 | 3,3 | 3,0 | ||
1.3 Oppivan yhteisön ja oppilaitosjohtami- sen tilannekuva | Selvityk- sen pe- rusteella laadittu tilanne- kuva | Kehitys edennyt myöntei- seen suuntaan tilanneku- vasta | |||
Vaikutustavoite 2: Hyvinvointi paranee | |||||
Opetushallitus on − tukenut oppivien yhteisöjen kykyä ja keinoja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta turvallisissa oppimisympäristöissä − kehittänyt tietotuotannon sisältöä ja menetelmiä sekä lisännyt tiedon hyö- dyntämistä hyvinvoinnin edistämisessä ja uusien toimintatapojen luomisessa − vahvistanut moniammatillisuutta, yhdessä toimimista ja yhteiskehittämistä | |||||
2.1 Osallisuus: Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 56,6 | 57,2 | 58,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 56,6 | 57,1 | 58,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 64,8 | 65,7 | 66,3 | ||
2.2 Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi | |||||
2.2.1 Koettu tervey- dentila keskinkertai- nen tai huono, %) | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 20,9 | 20,3 | 19,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 21,2 | 20,5 | 19,7 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 23,2 | 22,5 | 21,7 | ||
2.2.2 Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 21,9 | 23,2 | 24,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 13,9 | 14,8 | 15,5 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 15,0 | 16,2 | 17,4 | ||
2.2.3 Kouluruokailun ulkopuolelle jäämisen vähentäminen (ei kouluruokailuun osallistuneet, %) | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 36,5 | 33,0 | 30,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 30,3 | 26,5 | 23,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 36,4 | 31,5 | 27,0 | ||
2.2.4 Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 31,4 | 32,0 | 32,5 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 28,7 | 29,3 | 30,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 29,7 | 30,4 | 31,0 | ||
2.2.5 Pitää koulunkäynnistä, % | |||||
Perusopetuksen 8.-9. -luokat | 60,0 | 60,8 | 62,0 | ||
Lukio 1. ja 2. vuosi | 70,8 | 72,5 | 73,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 81,5 | 82,3 | 83,0 | ||
Vaikutustavoite 3: Kansainvälisyys lisääntyy | |||||
Opetushallitus on − mahdollistanut liikkuvuuden kasvun ja yhteistyön lisääntymisen − edistänyt koulutusvientiä ja rakentanut maakuvaa niin, että Suomi näyttäy- tyy kiinnostavana ja houkuttelevana korkean osaamisen maana − lisännyt avarakatseisuuden, Agenda 2030:n sekä kotikansainvälistymisen ym- märrystä ja toteutumista yhteiskunnassa | |||||
3.1 Liikkuvuusohjel- miin osallistuneiden määrä | 30 000 | 32 000 | 34 000* | 37 000* | 40 000* |
3.2 Osuus EU-komission jakamasta, keskite- tystä Erasmus+ -ra- hoituksesta (%) | 3,0 | 3,5 | 3,5 | 4,0 | 4,0 |
3.3 Koulutusvienti | |||||
Education Finland - ohjelmaan hyväksyt- tyjen ja jäsenmaksun maksaneiden yritys- ten ja organisaatioi- den määrä | 120 | 135 | 150 | 150 | 150 |
Ohjelmassa mukana olevien, kasvuvaihee- seen päässeiden PK- yritysten koulutus- viennin liikevaihdon kasvu (%) | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |
Asiakkaiden (jäsenyri- tysten) tyytyväisyys palveluiden laatuun (1-5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
3.4 OPH:n englannin- kielisten verkkopal- velujen kävijämäärät | 1 600 000 | 1 750 000 | 1 900 000 | 2 050 000 | 2 200 000 |
Vaikutustavoite 4: Osaamistaso nousee | |||||
Opetushallitus on eri kumppaneiden kanssa − uudistanut koulutuksen ja osaamisen hankkimisen kehittämisprosesseja − joustavoittanut koulutusjärjestelmää vastaamaan yhteiskunnan osaamistar- peisiin ja yksilöiden mahdollisuuksia kasvaa potentiaaliinsa ennakointitiedon avulla − kehittänyt strategioita ja keinoja, joilla vahvistetaan toimijoiden osaamista. | |||||
4.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuneiden | 73,9 | 74,2 | 74,6 | 74,8 | 75,0 |
osuus 1-6 -vuotiaista (31.12.2018) | |||||
4.2 Esiopetusta saa- vien lasten osuus esi- opetusikäisten ikä- luokasta (2017), % | 99,0 | 99,2 | 99,4 | 99,6 | 99,6 |
4.3 Keskeyttäminen 2016/2017 (tuorein), % | |||||
Lukiokoulutus | 1,6 | 1,4 | 1,2 | 1,1 | 1,0 |
Ammatillinen koulu- tus | 6,7 | 6,5 | 6,3 | 6,1 | 5,9 |
Ammattikorkea- koulutus | 6,1 | 5,9 | 5,7 | 5,6 | 5,5 |
Yliopistokoulutus | 5,2 | 4,9 | 4,8 | 4,7 | 4,6 |
4.4 Läpäisy: koulutuksen suorittaneiden osuus kolmen vuoden päästä aloittami- sesta (aloituslukuvuosi 2013/2014) | |||||
Lukiokoulutus | 69,5 | 69,7 | 69,8 | 69,9 | 70,0 |
Ammatillinen koulu- tus | 64,1 | 64,5 | 65,0 | 65,5 | 66,0 |
4.5 Ammatillisen koulutuksen opiske- lijapalaute (2018): Opintojen aikana muualla hankkimani osaaminen (muut opinnot, työkoke- mus, harrastukset, muutoin hankittu osaaminen) selvitet- tiin ja sen perusteella HOKSia tarvittaessa päivitettiin. (1-5) | 3,8 | 3,9 | 4,0 | 4,1 | 4,2 |
Vaikutustavoite 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisääntyvät | |||||
Opetushallitus on − tukenut toimijoita niin, että koulutus järjestetään tasa-arvoisesti ja laaduk- kaasti huomioimalla yksilöiden lähtökohdat ja tarpeet sekä alueelliset ja kie- lelliset erityispiirteet. | |||||
− tukenut teknologian hyödyntämistä tasa-arvon turvaamiseksi. | |||||
5.1 Varhaiskasvatuk- seen osallistuminen alueittain (2018) Var- haiskasvatukseen osallistuneiden osuu- det 1-6 -vuotiaista, maakuntien osuuk- sien keskihajonta (vuonna 2018 maakunta- osuuksien vaihteluväli 69,1 – 79,1 %; valtakunnan kes- kiarvo 73,9) | 4,5 | 4,4 | 4,3 | 4,2 | 4,1 |
5.2 Koulutukseen siirtyminen perusasteen jälkeen alueittain | |||||
Lukiokoulutukseen siirtyminen. Perus- opetuksesta suoraan lukiokoulutukseen siirtyneiden osuudet (2017), maakuntien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 45,0 – 60,4 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 53,0, %,) | 3,2 | 3,2 | 3,2 | 3,2 | 3,2 |
Ammatilliseen koulu- tukseen siirtyminen. Perusopetuksesta suoraan ammatilli- seen koulutukseen siirtyneiden osuudet (2017), maakuntien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 33,4 – 48,6 %, pl. Ahve- nanmaa, valtakunnan kes- kiarvo 41,3 %) | 3,4 | 3,2 | 3,0 | 2,7 | 2,5 |
Perusopetuksen päättäneiden osuu- det, (2017), jotka ei- vät välittömästi siirty- neet mihinkään kou- lutukseen, maakun- tien keskihajonta (vuonna 2017 maakuntien vaihteluväli oli 0,8 – 4,3%, | 0,8 | 0,7 | 0,7 | 0,6 | 0,6 |
pl. Ahvenanmaa, valta- kunnan keskiarvo oli 3,1 %) | |||||
5.3 Digilaitteiden, välineiden ja oppimateriaalien käyttö opettajilla ja oppilailla yleisopetuksessa Opeka -itsearvioinnin perusteella (2019, valtakunnallinen keskiarvo) | |||||
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tekno- logisista valmiuksista (0-4) | 2,94 | 3,2 | 3,3 | 3,35 | 3,40 |
Arvio yleissivistävien oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä (0-4) | 1,63 | 1,7 | 1,75 | 1,8 | 1,85 |
5.4 Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus, % (2016) | |||||
Esi- ja perusopetus | 94,7 | 96,0 | 96,5 | ||
Lukiokoulutus | 98,0 | 98,5 | 99,0 | ||
Ammatillinen koulu- tus | 90,0 | 91,0 | 92,0 | ||
Vapaa sivistystyö | 82,3 | 83,0 | 83,5 | ||
5.5 Tasa-arvoinen ar- viointi: Perusopetuk- sen päättötodistuk- sessa annettujen ar- vosanojen vastaa- vuus oppimistulosten arvioinneissa saatui- hin tuloksiin | Oppimis- tulosten arvioinnit osoitta- vat eroja | Erot ovat pienenty- neet oppi- mistulos- ten arvi- ointien perus- teella | |||
Liite 3. Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta
Suoritteet ja julkishyödykkeet
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Opintopolku- palvelun kävi- jämäärä (lkm) | 8 000 000 | 8 500 000 | 9 000 000 | 9 200 000 | 9 400 000 |
Opintopolku- palvelussa jul- kaistujen kou- lutusten määrä (lkm) | 18 000 | 20 000 | 24 000 | 27 000 | 30 000 |
Oma Opinto- polussa tar- jolla olevat palvelut (lkm) | 3 | 5 | 6 | 7 | 8 |
KOSKI, kansa- laisten kirjau- tumiset (lkm) | 400 000 | 440 000 | 485 000 | 530 000 | 585 000 |
KOSKI, kansa- lainen jakanut tietojaan lin- killä | 18 000 | 20 000 | 23 000 | 30 000 | 35 000 |
Asiakaspalve- luratkaisussa käsiteltävät asiat (lkm) | 16 000 | 20 000 | 24 000 | 28 000 | 25 000 |
Myynnissä olevien julkai- sujen ja vähä- levikkisten op- pimateriaalien määrä (kpl) | 430 | 450 | 500 | 500 | 500 |
Saatavilla ole- vien oppimista | 100 | 120 | 150 | 180 | 220 |
tukevien kus- tannettujen digimateriaa- lien määrä (kpl) | |||||
Maksullisten koulutusten ja tapahtumien koulutettava- päivät (kpl) | 6 500 | 7 000 | 7 000 | 8 000 | 8 000 |
Julkaistu- jen opsien määrä ePerus- teet -palve- lussa (lkm) | 480 | 500 | 620 | 700 | 750 |
Palvelukyky ja laatu
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Tutkinnon tunnustami- nen (päätös- ten käsittely- aika, kk) | 3 | 3 | 2,7 | 2,5 | 2,5 |
Kansainväli- nen ohjelma- toiminta (joka 3. vuosi; 1-100) | - | - | 92 | - | - |
Maksullinen koulutus (1-5) | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 |
Hakijapalaute Opintopolusta (1-5) | 4,0 | 4,1 | 4,2 | 4,3 | 4,3 |
Kuljettajakou- lutuksen tar- kastusten määrä (lkm) perustaso ja jatkokoulutus | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 |
Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Valtionavustus- päätökset kpl/htv | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
Kansainvälisten toimintojen apu- rahapäätökset kpl/htv | 53 | 60 | 60 | 60 | 60 |
Koulutettava-päi- vät/htv | 860 | 860 | 860 | 860 | 860 |
Taloudellisuus 1)
Mittarit | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Valtionavustus- prosessi 1 000 euroa/htv | 95 | 90 | 80 | 75 | 75 |
Kansainväliset liikkuvuus- ja yh- teistyöohjelmat 1 000 euroa/htv | 110 | 100 | 100 | 95 | 95 |
1) Mittari tarkoittaa kyseiseen toimintoon käytettyjä toimintamenojen bruttoeurojen sekä toimintoon käytettyjen henkilötyövuosien suhdetta. Tietolähde: toimintolaskenta.
Kustannusvastaavuuslaskelmat
Maksullinen palvelutoi- minta, liiketaloudellinen, vähälevikkinen (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 300 | 1 350 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 2 000 | 2 000 | 1 820 | 1 820 | 1 820 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | - 700 | - 650 | - 620 | - 620 | - 620 |
Kustannusvastaavuus, % | 65 | 68 | 66 | 66 | 66 |
Hintatuki | 620 | 620 | 620 | 620 | 620 |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 96 | 99 | 100 | 100 | 100 |
Maksullinen palvelutoi- minta, muut liiketaloudel- liset suoritteet (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 1 000 | 880 | 880 | 880 | 880 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 0 | 120 | 120 | 120 | 120 |
Kustannusvastaavuus, % | 100 | 112 | 112 | 112 | 112 |
Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 570 | 500 | 500 | 500 | 500 |
Maksullisen toiminnan ko- konaiskustannukset | 900 | 900 | 900 | 900 | 900 |
Kustannusvastaavuus (tuo- tot - kustannukset) | - 330 | - 400 | - 400 | - 400 | - 400 |
Kustannusvastaavuus, % | 63 | 56 | 56 | 56 | 56 |
Maksullinen palvelutoi- minta, julkis- oikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) | 2019 TA | 2020 TAE | 2021 kehys | 2022 kehys | 2023 kehys |
Maksullisen toiminnan tuotot | 570 | 500 | 500 | 500 | 500 |
Maksullisen toiminnan ko- konaiskustannukset | 900 | 900 | 900 | 900 | 900 |
Kustannusvastaavuus (tuo- tot - kustannukset) | - 330 | - 400 | - 400 | - 400 | - 400 |
Kustannusvastaavuus, % | 63 | 56 | 56 | 56 | 56 |
Liite 4. Voimavarojen hallinta
Konsernitavoitteet (henkiset voimavarat, toimitilat ja infrastruktuuri, muut konsernitavoitteet)
Mittari | 2019 arvio | 2020 tavoite | 2021 tavoite | 2022 tavoite | 2023 tavoite |
Henkilötyövuodet (toimintamenot, htv) | 326 | 326 | 324 | 322 | 320 |
Työtyytyväisyys- indeksi (VM Baro) | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Sairauspoissaolot (pv/htv) | 9,0 | 6,0 | 6,0 | 6,0 | 6,0 |
Koulutuspäivät (työpäiviä/htv) | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Johtaminen (VM Baron johta- juusindeksi) | 3,4 | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Tilat (tilatehokkuus m2/hlö) | 22,1 | 19,5 | 15,5 | 15,5 | 15,5 |
Sopimuksista Hanselin kilpailut- tamia (%) | 21 | 25 | 30 | 30 | 30 |
Yhdenvertai- suutta ja tasa-ar- voa koskeva mit- tari (onko laadittu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuun- nitelmat sekä konkreettiset toi- met) | laaditaan 01/2020 |
Kestävää kehi- tystä koskeva mittari (konkreet- tiset toimet) | kyllä/ei | ||||
Digitaalisuutta koskeva mittari (konkreettiset toimet) | kyllä/ei |
*) Htv-kehitys on pitkälti riippuvainen mm. nettoutuksen piirissä olevista projekteista, niiden kestosta sekä perustoi- mintamenojen rahoituksesta.
Määrärahat erillisessä excel-taulukossa.
Liite 5. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopisteet vuosille 2020-2023:
• Johtamisosaamisen ja yhteisöllisen kehittämisen vahvistaminen
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
• Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen oppimisyhteisöissä
• Oppimisen tuen ja yksilöllisten oppimispolkujen uudistaminen
• Arviointiosaamisen ja laadunhallinnan vahvistaminen
• Kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen
• Digitalisaation tasa-arvon lisääminen
• Kestävän elämäntavan vahvistaminen
• Jatkuvan oppimisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistaminen