Ensihoito- palvelualan

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sairaankuljetusliiton alueyhdistysten jäsenten tai Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenyritysten palve- luksessa olevien ensihoitopalvelu ja siirtokuljetustyössä toimivien työnte- kijöiden työsuhteissa.

Soveltamisohje: Työehtosopimusta sovelletaan myös ilmassa ja me- rellä tapahtuvaan ensihoitopalvelu- ja siirtokuljetustyöhön.

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3. Koeajasta sovitaan kirjallisesti ja sen pituus on enintään kuusi kuukautta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enin- tään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työky- vyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pi- dentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

4. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus tervey- dentilastaan. Työsopimus raukeaa, jollei todistusta esitetä vaaditussa määrä- ajassa.

5. Työsuhteen kestäessä työntekijä on velvollinen osallistumaan lakisääteisiin tai viranomaisten muutoin edellyttämiin lääkärintarkastuksiin.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌‌

1. Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi siirtymään muihin tehtä- viin, joita työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hänelle sopivina. Muutos ei kuitenkaan saa aiheuttaa palkan alenemista.

2. Työsopimuksella sovitun työaikajärjestelmän muutoksista on sovittava erikseen.

4 § Työsuhteen päättyminen ja työntekijäin lomauttaminen

1. Työsuhteen päättämisessä ja lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslakia.

2. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia työsuhteen keskeytymättömästä pituudesta riippuvia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 14 vrk

1–4 vuotta 1 kk

4–8 vuotta 2 kk

8–12 vuotta 4 kk

12– 6 kk

3. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ovat irtisanomisajat seuraavat:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

0–5 vuotta 14 vrk

yli 5 vuotta 1 kk

Irtisanomisajoista voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä toisin siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.

4. Työsopimuslain 7 luvun 7 ja 8 §:issä (työnantajan velkasaneeraus, konkurs- si ja kuolema) tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyjä irtisa- nomisaikoja.

5 § Työaika ‌

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 1.5.2020–30.4.2022 mukaisia sään- nöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 alkaen tai lähinnä kyseistä ajankohtaa seuraavan työvuoroluettelon alusta lukien. Siihen asti noudatetaan 1.2.2018– 30.4.2020 voimassa olleen työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.

Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu, noudatetaan työaikalakia. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetaan:

• työaikajaksolla viikkoa tai jaksoa

• jaksolla 3 viikkoa

• tasoittumisjaksolla kahta tai useampaa jaksoa 1. Säännöllinen työaika jaksotyössä

Työntekijän säännöllinen työaika on yhdessä jaksossa enintään 114 tuntia ja 45 minuuttia. Työvuoron pituus on enintään 12 tuntia, ellei työnantajan ja työnteki- jän kesken toisin sovita.

Edellisen kappaleen mukainen työaika voidaan järjestää tasoittumisjaksoihin siten, että se tasoittuu enintään kahden jakson aikana edellä mainittuun tunti- määrään. Näin voidaan toimia, mikäli se työn järjestelyn takia tai työntekijälle epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi on välttämätöntä. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kolmen viikon aikana.

2. Pidemmät tasoittumisjaksot jaksotyössä

Työnantaja ja työntekijä voivat jaksotyössä sopia jäljempänä olevia määräyksiä noudattaen myös pidemmästä tasoittumisjaksosta, joka voi olla enintään kuu- si jaksoa. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia yhden jakson aikana.

Pidemmän tasoittumisjakson soveltaminen edellyttää, että yrityksessä on tä- män työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies. Hänen kanssaan selvi- tetään järjestelmän perusteet ja toteutuksen laajuus. Jos luottamusmiestä ei ole, järjestelmän soveltaminen edellyttää, että tämän työaikajärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät hyväksyvät yksimielisesti järjestelmän käyttöön ottamisen.

Pidemmän tasoittumisjakson käyttäminen edellyttää lisäksi, että työntekijä ja työnantaja sopivat siitä kirjallisesti. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus

on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päät- tyessä kulumassa oleva tasoittumisjakso tehdään loppuun, ellei muusta sovita.‌

3. Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika

Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika määräytyy laskenta- ja kes- keytyspäivien perusteella seuraavasti.

Laskentapäivillä tarkoitetaan työaikajakson maanantain ja perjantain välisiä päiviä. Keskeytyspäivillä tarkoitetaan työvuorolistan laadintahetkellä tiedossa olevia poissaolojakson maanantain ja perjantain välisiä päiviä.

Keskeytyspäivät lyhentävät jakson työaikaa kukin keskimääräisen päivätyöajan verran (7 t 39 min, kun työaika on 38 t 15 min/vk). Keskeytyvälle jaksolle tulee työvuorolista laatia siten, ettei laskentapäivien työaika ylitä 9 §:n 4. kohdan tau- lukon mukaista ylityökynnystä.

Arkipyhien säännöllistä työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta on määrätty 8

§:ssä.

4. Säännöllinen työaika työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä

Säännöllinen työaika on 7–8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia vii- kossa.

6 § Vapaapäivät ja lepoajat

1. Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, viikon muuna aikana työaikalain 31 §:n mukainen viikoittainen vapaa-aika, josta on tehtävä merkintä työvuoroluetteloon ja joka on vähintään kokonainen kalente- rivuorokausi.

2. Viikon toinen vapaapäivä

Työaikajaksoihin tulee sisältyä viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi keskimäärin viik- koa kohti myös toinen vapaapäivä. Toinen vapaapäivä sijoitetaan, mikäli mah- dollista, kiinteästi varsinaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen.

Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee yleensä

käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Kuitenkin saadaan kysymyksessä oleva vapaa-aika järjestää poikkeustapauksissa myös siten, että yötyövuoro al- kaa vapaapäivänä aikaisintaan klo 20.00, jos sitä edeltää 26 tunnin pituinen yh- denjaksoinen vapaa-aika.‌

3. Ruokailutauko

Kun työaika on vuorokaudessa viittä tuntia pitempi, annetaan työntekijälle työ- vuoron aikana yksi säännöllinen vähintään puolen tunnin pituinen lepoaika, jon- ka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan tai tilaisuus enintään 20 minuuttia kestävään ateriointiin työaikana.

Jos työvuoron pituus on 12 tuntia tai pidempi, työntekijälle annetaan tilaisuus toiseen enintään 20 minuuttia kestävään ateriointiin työaikana.

4. Virkistystauko

Työntekijälle annetaan päivittäin yksi 10 minuutin pituinen virkistystauko, joka järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutenkin siten, ettei siitä aiheudu häi- riötä työn kululle.

7 § Työvuoroluettelo ja työaikasuunnitelma

Työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan mukaisista työvuoroista laadi- taan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoroluettelo, joka on saatet- tava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työvuoro- luettelon alkua. Työvuoroluetteloon merkitään myös viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät. Työvuoron muutoksista sovitaan työntekijän kanssa.

Pidemmälle tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava työaikasuunnitelma, josta ilmenee kunkin kolmen viikon jakson työaika ja tällöin tiedossa olevat työ- ajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joi- den aikana tehdään normaalia pidempää työaikaa.

Työvuoroluetteloon suunnitellaan työntekijän maanantaista perjantaihin kestä- vän sairausloman tai palkallisen työloman jälkeinen lauantai tai sunnuntai va- paapäiväksi. Vastaavasti vähintään maanantaista lauantaihin kestävän sairas- loman tai palkallisen työloman jälkeinen sunnuntai on vapaapäivä.

Työntekijän työpäivä tai työvuoro on yhtäjaksoinen lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin, ellei toisin sovita.‌

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle, mi- käli hän ei pakottavan esteen vuoksi voi saapua vuorollaan työhön.

Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa tehdyistä työtunneista ja varalla- olotunneista. Kirjanpitoon on merkittävä myös yli-, sunnuntai- ja hätätyötunnit sekä näistä maksettu korotettu palkka.

Mikäli työaikasuunnitelma jää vajaaksi, vajausta ei teetetä takaisin.

8 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt

1. Seuraavat päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdollista tehtä- vän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto sekä

• muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• vapunpäivä,

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä ja

• tapaninpäivä.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, anne- taan vastaava kokonainen vapaapäivä arkipyhän sisältävän viikon, jakson tai tasoittumisjakson kuluessa.

3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää kokoaikatyössä säännöllistä työ- aikaa 7 tunnilla 39 minuutilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tun- timäärän verran.

Pöytäkirjamerkintä: Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee arkipyhänä, korvataan työskentely kuten sunnuntaityöstä on määrätty. Lisäksi työntekijälle annetaan keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran palkallista vapaa-aikaa.

4. Arkipyhälyhennykset eivät koske työntekijöitä, joilla on alle kolme työvuoroa arkipyhän sisältävässä kolmen viikon työaikajaksossa.‌

9 § Lisä- ja ylityö sekä niiden korvaaminen

1. Lisätyö ja lisätyön korvaaminen

Lisätyö on työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyön tekemisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Lisätyö korvataan antamalla työntekijälle joko palkallista vapaa- aikaa sään- nöllisenä työaikana tai rahakorvaus sen mukaan kuin harkitaan tarkoituksen- mukaiseksi.

Vapaa-aikakorvauksena annetaan työntekijälle yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden. Erillisenä rahakorvauksena maksetaan työntekijälle korottamaton tun- tipalkka kutakin lisätyötuntia kohden.

2. Ylityö

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään 5 §:n mukaisen säännöllisen työajan lisäksi.

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan ylityöstä maksettava palkka vaih- taa vastaavasti korotettuun vapaaseen säännöllisenä työaikana.

3. Ylityön korvaaminen jaksotyössä Yksi jakso

Yhdessä jaksossa maksetaan ylityöstä erillisenä rahakorvauksena 50 %:lla ko- rotettu tuntipalkka ensimmäisiltä 18 ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tunti- palkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta.

Kaksi jaksoa ja tätä pidemmät tasoittumisjaksot

Xxxxxxx säännöllinen työaika jaksotyössä tasoitetaan tämän työehtosopimuksen

5 §:n 1. kohdan 2. kappaleen (kaksi jaksoa) tai 5 §:n 2. kohdan (pidemmät ta- soittumisjaksot) mukaisesti, säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kol- men viikon aikana.

Mikäli tällaiseen yhtä jaksoa pidempään tasoittumisjaksoon sisältyvällä kol- men viikon jaksolla tehdään ylitöitä siten, että jakson työaika ylittää 132 h 45 min, tulee tämän ylittävistä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työtunneista maksaa 100 %:lla korotettu palkka.

50 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla kolmen viikon jakson työaika (114 h 45 min) tasoittumisjaksoon sisältyvien jaksojen lukumäärällä. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään keskeytyspäivien ja arkipyhien tunnit 9 §:n 4. koh- dan mukaisesti.

100 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla tasoittumisjaksoon sisältyvien jak- sojen lukumäärä tuntimäärällä 132 h 45 min. Näin saadusta tuntimäärästä vä- hennetään keskeytyspäivien ja arkipyhien tunnit 9 §:n 4. kohdan mukaisesti.

4. Ylityön korvaaminen keskeytyneellä ja arkipyhiä sisältävällä jaksolla

Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson ylityökynnys määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti:

Ylityökorvauksen laskeminen yhden jakson aikana

Laskentapäivien	114 t 45 min	132 t 45 min
lukumäärä	50 %:n ylityökynnys	100 %:n ylityökynnys
1	7.39	8.51
2	15.18	17.42
3	22.57	26.33
4	30.36	35.24
5	38.15	44.15
6	45.54	53.06
7	53.33	61.57
8	61.12	70.48
9	68.51	79.39
10	76.30	88.30
11	84.09	97.21
12	91.48	106.12
13	99.27	115.03
14	107.06	123.54
15	114.45	132.45

Ylityökorvauksen laskeminen kahden jakson aikana

Laskentapäivien lukumäärä	232 h 30 min 50 %:n ylityökynnys	268 h 30 min 100 %:n ylityökynnys
1	7.39	8.51
2	15.18	17.42
3	22.57	26.33
4	30.36	35.24
5	38.15	44.15
6	45.54	53.06
7	53.33	61.57
8	61.12	70.48
9	68.51	79.39
10	76.30	88.30
11	84.09	97.21
12	91.48	106.12
13	99.27	115.03
14	107.06	123.54
15	114.45	132.45
16	122.24	141.36
17	130.03	150.27
18	137.42	159.18
19	145.21	168.09
20	153.00	177.00
21	160.39	185.51
22	168.18	194.42
23	175.57	203.33
24	183.36	212.24
25	191.15	221.15
26	198.54	230.06
27	206.33	238.57
28	214.12	247.48
29	221.51	256.39
30	229.30	265.30
Yllättävä keskeytys

Työvuoroluettelon julkaisemisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot eivät muuta julkaistua listaa. Yllättävän poissaolopäivän työaika otetaan ylityölaskennassa

huomioon siten kuin se on työvuorolistaan merkitty ja jakson ylityökynnystä ei muuteta.‌

Jakson sisälle ajoittuva palkaton poissaolo alentaa yllättävissä keskeytyksis- sä jakson säännöllistä työaikaa ja ylityökynnystä työvuorolistaan suunnitellun työajan mukaisesti.

Mikäli jakso keskeytyy työsuhteen päättymisen, lomauttamisen tai muun pal- kattoman jakson loppuun jatkuvan poissaolon vuoksi, lasketaan kesken jää- neen jakson tosiasialliset työtunnit ja samalta ajalta tuntimäärä keskimää- räisen päivittäisen työajan (7 h 39 min) perusteella. Keskimääräisen työajan ylittävät työtunnit korvataan tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti ylityönä.

Keskeytyksen ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

5. Ylityön korvaaminen muussa kuin jaksotyössä

Työntekijälle joka työskentelee 5 §:n 4. kappaleen mukaisessa työaikajärjestel- mässä, maksetaan viikoittaisen ylityön viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Vuorokautisen ylityön korvaamisessa noudatetaan työaikalakia, kuitenkin siten, että milloin työntekijä on tehnyt viikoittaista ylityötä 5 tuntia, maksetaan tämän jälkeen tehtäviltä kaikilta ylityö-tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Osa-aikaisella työntekijällä vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia 5 §:n 4. kappa- leen mukaisessa työaikajärjestelmässä.

10 § Ilta- , yö- , lauantai- ja sunnuntaityö sekä aattotyö

1. Iltatyö

Työstä, jota tehdään kello 18–22 välisenä aikana, maksetaan erillistä iltatyöli- sää. Iltatyölisä on 15 % tuntipalkasta laskettuna.

2. Yötyö

Työstä, jota tehdään kello 22–7 välisenä aikana, maksetaan erillistä yötyölisää. Yötyölisä on jaksotyössä 40 % ja muutoin 30 % tuntipalkasta laskettuna tai ai- kakorvauksena 20 minuuttia tuntia kohti.

Paikallisesti voidaan sopia yötyölisästä niiltä tunneilta, jolloin työntekijä päivys- tää klo 22–07 välisenä aikana työpaikalla ja hänellä on tällöin tosiasiallinen mahdollisuus lepoon.‌

3. Lauantaityö

Arkilauantaina kello 06.00–24.00 tehdyiltä työtunneilta, lukuun ottamatta pää- siäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, maksetaan erillinen 20 %:n suuruinen rahakorvaus tuntipalkasta laskettuna

4. Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena kuukausipalkan ohella yksinkertainen tuntipalkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi suoritetta- va ylityökorvaus.

Sunnuntai ja juhlapäivien lasketaan alkavan niitä edeltäneinä päivinä kello 24 ja päättyvän sunnuntaivuorokauden päättyessä eli kello 24.

5. Aattotyö

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattu- vana jouluaattona klo 00.00–24.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan erillinen 100

%:n suuruinen aattokorvaus, joka lasketaan 13 §:ssä tarkoitetusta tuntipalkasta.

11 § Varallaolo- ja hälytystyö

1. Varallaolon osalta noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä ole- vista määräyksistä muuta johdu.

2. Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä työpaikalla tai sen välittömäs- sä läheisyydessä työnantajan osoittamassa päivystystilassa työvalmiudessa, ei sitä katsota varallaoloksi, vaan tämä aika luetaan kokonaisuudessaan työ- ajaksi.

3. Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava omassa asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, on hänelle tällaisesta varal- laolosta maksettava korvaus puolesta asuntovarallaoloajasta joko rahana tai vastaavana vapaana.

4. Mikäli sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavana aikana tapahtunut asuntova- rallaolo korvataan lukemalla puolet varallaoloajasta työaikaan, maksetaan va- rallaolon näistä tunneista sunnuntaityökorvaus.

5. Jos työnantajan ja työntekijän kesken on sovittu varallaolosta, järjestetään va- paamuotoinen varallaolo pääsääntöisesti siten, että työntekijä voi valita liikkumi- salueensa niin, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun vastaavan välineen välityksellä työnantajan edellyttämässä ajassa. Työntekijä on tällöin vel- vollinen pitämään mukanaan ja käytössä mukana kannettavan laitteen.

6. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin pituinen yhtäjaksoinen varalla- olosta vapaa-aika keskimäärin viikkoa kohden, ellei toisin sovita työnantajan ja työntekijän välillä.

7. Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan työntekijälle tuntia kohden ra- hakorvaus, joka varallaolon laadun huomioon ottaen on 26–31 % korottamatto- masta tuntipalkasta laskettuna. Korvauksen suuruus riippuu mm. liikkumisalu- een laajuudesta ja työpaikalle saapumisen enimmäisajasta.

8. Kalenterivuodessa 1800 tuntia ylittävästä varallaolosta on sovittava työnteki- jän kanssa tuntirajan täytyttyä erikseen. Työnantaja ja työntekijä ovat velvollisia tarkistamaan toukokuun aikana siihen mennessä toteutuneet varallaolotunnit ja huomioimaan ne loppuvuoden varallaolon tuntimäärissä.

9. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus 19 euroa. Hälytysluon- teisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hälytysrahaan oikeut- tavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua ta- pahtuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötun- teja klo 22–06.

Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kuluessa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.

10. Työntekijälle, jolle aiheutuu kustannuksia työhön saapumisesta varallaoloti- lanteesta tai hälytystyöhön maksetaan näistä suoranaisista vähimmäiskustan- nuksista korvaus. Olosuhteiden niin vaatiessa maksetaan myös paluumatkasta aiheutuneet kustannukset.

12 § Palkkaus ‌

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta palkasta ja siihen vaikuttavista eri- tyistekijälisistä. Työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tarkoitukse- na on maksaa vaativammasta työstä korkeampi palkka paikallisesti määritelty- jen erityistekijälisien perusteella.

Palkkaryhmä I

1. Työssä toimitaan perustason tehtävissä, joissa edellytetään riittäviä valmiuk- sia valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuuksia aloittaa yksinkertaiset henkeä pelas- tavat toimenpiteet.

Palkkaryhmä II

2. Työssä toimitaan hoitotason tehtävissä, joissa edellytetään valmiuksia aloit- taa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että po- tilaan elintoiminnot voidaan turvata.

3. Työ molemmissa palkkaryhmissä edellyttää terveydenhuollon ammattihen- kilön tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä ja tehtävän mahdollisesti edellyttämien yleisten tenttien suorittamista.

Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa ol- la enintään 8 % alempi kuin ko. palkkaryhmän vähimmäispalkka. Epäpätevyy- salennusta puuttuvan koulutuksen vuoksi ei tehdä, jos puuttuva koulutus ei tosi- asiassa vaikuta työntekijän työn vaativuuteen.

Palkan määräytyminen

4. Jos työtehtävän sisältö poikkeaa palkkaryhmän tavanomaisista tehtävänsi- sällöistä ja palkkaryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää voivat korottaa esimerkiksi seuraavat erityistekijät:

• työnjohdolliset esimiestehtävät

• työn edellyttämä kielitaito

• työn edellyttämä lisäkoulutus

• muut erityisvastuut tai lisätehtävät (esim. atk-huolto, autojen kunnossapito, erityinen koulutus- ja perehdyttämisvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, ke- hittämistehtävät, erityinen vastuu kalustosta tai lääkehuollosta)

Työnantajan on määriteltävä työpaikalla käytössä olevat tai sovellettavat erityis- tekijät ja niistä maksettavat lisät. Näistä on laadittava luettelo, joka on kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Uusista erityistekijöistä ja niistä maksetta- vista lisistä on tehtävä lisäys luetteloon viipymättä. Työpaikan erityistekijälisän voi poistaa vain, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla.

Erityistekijöistä ja niistä maksettavista lisistä on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti sovita pidemmästä ajasta. Jos luottamusmiestä ei ole, neuvotellaan työntekijöiden kanssa yhdessä.

Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudestaan, jos työnte- kijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa maksetaan tehtä- vän muutoksesta lukien. Tehtävä ja lisävastuut otetaan vastaan vasta kun palk- kaus on määritelty.

Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työtehtävän vaa- tivuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia.

Henkilökohtainen palkanosa

5. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten omi- naisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn su- juvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolelli- suus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saa- tavuuteen liittyvät perusteet.

Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Hen- kilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän vä- lillä.

Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysy- västi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista pal- kanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellises- ti, jos siihen on asiallinen ja painava syy.

Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työnteki- jän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6

prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta, 7 palvelusvuoden täyttyes- sä vähintään 10 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 10 palve- lusvuoden täyttyessä vähintään 13 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Palvelusvuosien laskeminen

6. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 19 tuntia viikossa, ker- tyy palvelusvuosia ajasta, jonka hän 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimi- seksi katsottavassa palvelussuhteessa vastaavalla ammattialalla tai tehtävis- sä, joista on olennaista hyötyä työntekijän nykyisten työsopimuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa.

Työntekijälle, jonka työaika on keskimäärin alle 19 tuntia viikossa, kertyy tältä ajalta palvelusvuosia täyden ja tehdyn työajan suhteessa.

Palveluvuosia laskettaessa oikeuttaa tehtävässä vaadittu koulutustaso yhteen palvelusvuoteen, jos työntekijällä on 2. asteen tutkinto, kouluasteinen ammatil- linen koulutus tai yksivuoinen opistoasteinen tutkinto. Jos työntekijällä on teh- tävässä edellytetty ammattikorkeakoulututkinto tai vähintään kaksivuotinen tutkinto opistoasteisesta tai siihen rinnastettavasta oppilaitoksesta, oikeuttaa tämä kahteen palvelusvuoteen. Vaihtoehtoisesti työntekijällä on oikeus kerryt- tää palvelusvuodet työnteon puolelta, jos työntekijä on työskennellyt opiske- luaikana.

Sitä aikaa, jonka henkilö on ollut harjoittelijana tai oppilaana oman kehityksen- sä tai koulutuksensa vuoksi, ei lueta palvelusvuosia kerryttäväksi palvelusajaksi.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista eri palveluksista otetaan ai- noastaan yksi palvelusuhde huomioon palvelusaikaa määrättäessä.

Jos palvelusaika ei ole yhtäjaksoinen, otetaan jokaisesta palvelusjaksosta huo- mioon vain täydet kuukaudet.

Jos työntekijän työnantaja vaihtuu kesken kuukauden, katsotaan palvelusjakso kuitenkin yhtäjaksoiseksi, jos työntekijä siirtyy ilman katkosta uuden työnanta- jan palvelukseen.

Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai työnteko ei ole vielä alkanut.

Palvelusajan vähennykseksi ei kuitenkaan lueta ‌‌

– aikaa, jolloin työntekijälle on myönnetty palkkaetuja,

– vuosiloma-aikaa ja muita vuosilomalain tarkoittamia työssäolopäivien ve- roisia päiviä ja

– muuta työlomaa siltä osin kuin tämä ei saman kalenterivuoden aikana ylitä yhteensä 30 päivää edellyttäen, että työntekijä on ollut ko. vuotena työssä vähintään 30 päivää. Oikeus palvelulisään alkaa sitä seuraavan ka- lenterikuukauden alusta, jona palvelulisään oikeuttava aika on täyttynyt.

7. Työsopimusta tehtäessä työnantajan on pyydettävä selvitys työntekijän työ- kokemuksesta. Työntekijän on esitettävä työnantajan vaatima selvitys, jotta työkokemus huomioidaan palkkauksessa. Hyväksytty työkokemus todetaan työsopimuksessa.

Jos työnantaja ei pyydä selvitystä, työntekijän esittämä työkokemus huomioi- daan takautuvasti enintään 2 vuoden ajalta.

Työkokemukseen perustuvat muutokset palkkaukseen tehdään seuraavan ka- lenterikuukauden alusta.

13 § Tuntipalkan laskeminen

1. Lisä- , yli- , ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyöstä sekä varallaolosta maksettavaa korvausta laskettaessa käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163.

2. Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen sopimuksen mu- kainen osa-aikapalkkansa luvulla, joka on laskettu siten, että hänen säännölli- nen työaikansa jaetaan 5 §:n mukaisella säännöllisellä työajalla ja kerrotaan edellä tässä pykälässä sanotulla kuukausipalkan jakajalla.

14 § Osa-aikatyöntekijän palkkaus

1. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkkaus määräytyy liitteen 2 mukaan.

15 § Vajaan kuukauden palkan laskeminen ‌‌‌

1. Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, jokaista ka- lenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kuukausipalkasta kuin siinä kuukaudessa on päiviä.

2. Kun työntekijän työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää säännöllisen työajan palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 13 §:ssä mainitulla luvulla ja kertomalla se tehtyjen tuntien määrällä.

16 § Palkan maksaminen

1. Jos ei toisin ole sovittu, työpalkka maksetaan palkanmaksukauden viimei- senä päivänä. Palkanmaksukausi on enintään kuukauden pituinen. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä tai viimeis- tään 14 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Ellei toisin sovita, palkka kultakin kalenterikuukaudelta maksetaan sen viimei- senä päivänä.

2. Jollei toisin sovita lisä ja ylityökorvaukset sekä muuttuvat lisät maksetaan työaikajaksojen päättymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden palkanmak- supäivänä ja työsuhteen päättyessä muun palkanmaksun yhteydessä.

3. Jos rahapalkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy pyhä , itse- näisyys tai vapunpäivänä, joulu tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pide- tään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

4. Rahapalkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen tilille. Maksu tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.

5. Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on selvi- tys palkan suuruudesta ja palkan pidätyksistä eri tarkoituksiin.

17 § Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät matkustusliitteen mukaisesti.

18 § Vuosiloma ‌

1. Päätoimisen työntekijän vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai loma- korvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä. Työntekijän katsotaan olevan päätoiminen, mikä- li hänen säännöllinen työaikansa on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa.

2. Loman antaminen

Ennen kuin työnantaja määrää loman ajankohdan, työntekijälle varataan mah- dollisuus tulla kuulluksi vuosiloman ajankohtaa koskevassa asiassa. Vuosilo- masta annetaan 24 arkipäivää lomakaudella, muu osa lomakauden ulkopuolel- la, siten kuin vuosilomalaissa on säädetty.

Ilman työntekijän suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähe- nemiseen.

Työntekijän maanantaista perjantaihin kestävän vuosiloman jälkeinen lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Vastaavasti vähintään maanantaista lauantaihin kestävän vuosiloman jälkeinen sunnuntai on vapaapäivä.

Työntekijälle ilmoitetaan ennen vuosiloman alkamista, milloin hänen on palat- tava lomaltaan töihin, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita.

3. Loman pituuden määräytyminen

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika määräytyy työehtosopimuksen mukaisen palvelusajan perusteella seuraavasti:

a) Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta.

b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta.

Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ei palvelussuhteen jatkumisaikaan lueta sitä aikaa, jolloin työ on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä asevel- vollisena on ollut suorittamassa vakituista palvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

c) Työntekijälle annetaan lomaa kolme arkipäivää kutakin täyttä lomanmääräy- tymiskuukautta kohden milloin hän on ollut päätoimiseksi katsottavassa pal- velussuhteessa oman työnantajan palveluksessa välittömästi lomanmääräy- tymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä palvelusvuosiin oikeuttavaa palveluai- kaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

4. Loman pidennys

Mikäli vuosilomasta osa järjestetään pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena, annetaan loma tältä osin pidennettynä puolella. Pi- dennys myönnetään kuitenkin enintään työntekijän koko loman puolesta mää- rästä, niin että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta. Puolia päiviä ei tätä lomaa myönnettäessä oteta huomioon. (enintään 9 arki- päivää).

Milloin tämän pykälän 3) b) tai c) kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään 24 (b kohta) tai 30 (c kohta) arkipäivää lomakautena, myön- netään loma kuitenkin vähintään kuudella arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä pal- velusvuosiin oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oi- keus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. (vähintään 6 arkipäivää).

Xxxxxx ei kuitenkaan myönnetä pidennystä, jos loma tai sen osa on loman ajankohdan vahvistamisen jälkeen työntekijän pyynnöstä siirretty pidettäväk- si lomakauden ulkopuolella. Lomapidennyksen menetys ei koske 24 lomapäi- vää ylittävää loman osaa, jos työnantaja on määrännyt ilman työntekijän suos- tumusta myös 24 lomapäivää ylittävän lomanosan pidettäväksi lomakautena.

Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei suoriteta korvausta.

Xxxxx pidennyspäivät voidaan vaihtaa rahaksi, jos siitä lomanmääräytymis- vuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä.

5. Loma-ajan palkka

Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oi- keus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Mikäli työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityötä, on työnte- kijällä oikeus saada mainitusta työstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava li- säys vuosiloma-ajan palkkaan.

Edellä mainittua rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapäiväpalkkaa korotetaan sillä pro- senttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräy- tymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä ilta-, yö-, lau- antai- tai sunnuntaityöstä maksetut korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Työsuhteen päättyessä edellä mainittu lisäys otetaan huomioon vuosilomakor- vausta laskettaessa edellä esitettyjen määräysten mukaisesti ja käyttäen las- kelmissa sen lomanmääräytymisvuoden osan aikana maksettuja rahakorvauk- sia ja varsinaista palkkaa, jonka aikana työntekijän työsuhde päättyy.

6. Lomaraha

Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta ja se maksetaan työntekijän palattua työhön lomaltaan tai lomansa osalta. Mikäli kuitenkin lomarahan tai sen osan maksaminen tuottaisi yritykselle suuria taloudellisia vaikeuksia, työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan maksuajankohdan siirtämisestä enintään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan tai sen osan maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä.

Maksettaessa lomakorvaus työsuhteen jatkuessa tai työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lomarahaa vastaava korvaus siltä osin kuin lomarahaa ei ole hänelle aiemmin maksettu.

Lomarahaa tai vastaavaa korvausta ei suoriteta työntekijälle, joka on välittö- mästi ennen loman alkamista tai työsuhteen päättymistä tai loman päätyt- tyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai jättää irtisa- nomisajan noudattamatta. Xxxxxxxxx tai vastaavaa korvausta ei makseta siinäkään tapauksessa, että työntekijä on irtisanottu työntekijästä johtuvasta syystä tai että työsopimus on purettu edellyttäen, että irtisanomista tai purkua ei todeta lainvastaiseksi.

Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä 31.3. päättyneen lomanmääräyty- misvuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä 30.4. mennessä. Va- paan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken samalla kun va- paaksi vaihtamisesta sovitaan. Vapaan antamisessa noudatetaan vuosilomalain periaatteita ja vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa.

Lomarahavapaan ajalta maksetaan 18 §:n 5. kohdan mukainen vuosilomapalkka. Vapaaksi voidaan vaihtaa koko tai osa lomarahasta. Puolikkaat lomarahavapaa- päivät pyöristetään ylöspäin. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa makse- taan vastaavana rahakorvauksena.‌

19 § Sairausajan palkka

1. Mikäli tästä sopimuksesta ei muuta johdu työntekijän oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaisesti.

2. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella on osoittanut olevansa ky- kenemätön suorittamaan työtään todetun sairauden tai tapaturman vuoksi, on oikeus, jollei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka työsopimuslain 2 lu- vun 11 §:n 2 momentin mukaan ovat esteinä samassa laissa säädetyn sairaus- ajan palkan saamiseen, saada sairausloman aikana täysi palkkansa 60 kalen- teripäivän ajalta kalenterivuoden aikana.

3. Mikäli työsuhde ei ole välittömästi ennen sairauslomaa keskeytymättä jatku- nut vähintään yhtä kuukautta, on hänellä oikeus saman kalenterivuoden aika- na saada hänelle myönnetyn sairausloman aikana sairausajan palkkana täysi palkka 14 kalenteripäivän ajalta.

4. Täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa, peruspalkan luonteisia pal- kanlisiä ja mahdollisia palvelulisiä tai, jollei näitä ole määritelty, sovittua kuu- kausipalkkaa. Osa-aikatyöntekijällä, jolle ei ole työsopimuksessa sovittu keskimääräistä työaikaa, sairauslomaajan palkka määräytyy suunnitellun työ- vuoroluettelon mukaisesti ja sen jälkeiseltä ajalta kuuden viimeisen kuukauden aikana maksetun keskimääräisen palkan perusteella.

5. Jos työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai- työtä, korotetaan sairausloma ajan palkka 18 §:n 5. kappaleen toisen alakappa- leen määräysten mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla.

Edellä mainittua rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huomioon sairausajan palkassa siten, että varsinaisen kuukausipalkan pe- rusteella laskettua sairausloma-ajan päiväpalkkaa korotetaan sil- lä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia loman- määräytymisvuoden aikana säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetut korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

6. Mikäli työntekijä sairastuu kesken työvuoron tai työpäivän, maksetaan hänel- le tältä päivältä palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloite- taan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.

7. Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä aiheutu- neen sairauden tahi ammattitaudin johdosta on tullut kykenemättömäksi suo- rittamaan työtään, on hänellä edellisestä poiketen oikeus saada sairauden kes- täessä enintään 120 kalenteripäivän ajalta täysi palkka.

8. Jos työntekijä on oikeutettu saamaan tapaturma tai muuta korvausta, joka ei ole hänen itsensä kustantama, maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuk- sen mukaisesta sairausajan palkasta vain se osa, joka ylittää hänen saamansa muun edellä tarkoitetun korvauksen. Tämä määräys ei kuitenkaan koske hait- tarahaa, tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia, elinko- ron sijasta maksettavaa kertakaikkista tapaturmakorvausta eikä sellaista tapa- turmaeläkettä tai elinkorkoa, jota työntekijä saa sellaisen tapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairasloman aiheuttajana.

9. Saadakseen edellä tässä pykälässä tarkoitetut sairausloma ajan palkkaedut, työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi on säädetty tai määrätty uhalla, että jos työnantaja asianomaisen työntekijän laiminlyönnin seurauksena menettää sille kuuluvan sairausvakuu- tuslakiin perustuvan etuuden, tämän pykälän mukaisia palkkaetuja vähenne- tään menetystä vastaavalla määrällä.

10. Xxxxxxx työntekijällä on oikeus saada työnantajalta sairaus-ajan palkkaa, hä- nellä ei ole oikeutta saada samalta ajalta sairausvakuutuslain mukaista päi- värahaa enempää kuin se määrä, millä päiväraha ylittää hänen saamansa sai- rausajan palkan. Se osa päivärahasta, mitä ei ole suoritettava työntekijälle itselleen, maksetaan työnantajalle.

11. Sairausajan palkka voidaan maksaa täysimääräisenä, jos työntekijän työ- kyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työnantajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain mukaan palkkaa vastaava korvaus. Palkan maksamisen edellytyk- senä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaatinut syyt- teen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimen- pidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta työntekijän laiminlyönnin vuoksi.

12. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tartuntatautilain mukaan on määrätty olemaan poissa työstään, täyden ansionmenetyksen poissaolon ajalta.‌

13. Työntekijän on, ellei hänellä ole laillista estettä, viipymättä ilmoitettava sai- rastumisestaan työnantajalle tai tämän edustajalle sekä toimittamaan työnan- tajalle työnantajan hyväksymä lääkärintodistus tai muu todistus työkyvyttömyy- destä.

Jos lääkärintodistusta ei ole saatavilla, työntekijä voi todistaa työkyvyttömyy- tensä myös sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella enin- tään 3 päivää kestävässä poissaolossa.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä selvitys työnantajalle siitä, ettei hän ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa lääkärille. Selvitykseksi riit- tää yleinen tieto siitä, ettei lääkäriaikoja ole saatavilla.

20 § Äitiys- , isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijällä on oikeus saada äitiys- , isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoi- tovapaata ja osittaista hoitovapaata, siten kuin työsopimuslaissa on säädetty. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiysvapaa-ajalta palkkaa siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä on määrätty.

2. Työntekijä saa raskauden ja synnytyksen vuoksi äitiysvapaata täysin palkka- eduin ajaksi, johon sisältyy vapaan alusta lukien 72 arkipäivää. Palkan saami- sen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työsuhtees- sa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta ja että hän toimittaa työnantajalle viimeistään 70 päivää ennen laskettua synnytystä kun- nallisen äitiysneuvolan tai lääkärin antaman todistuksen raskauden kestoajas- ta. Lisäksi hänen tulee toimittaa työnantajalle todistus sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:ssä sanotussa tarkastuksessa käytyään.

3. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 30–50 arkipäivää ennen las- kettua synnytysaikaa ja työntekijän hakemuksesta sairausvakuutuslain mukai- nen äitiysraha on myönnetty työntekijälle siten, että sen katsotaan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää välittömästi seuraaviin 100 arkipäivään, työnte- kijälle myönnetään äitiysvapaa alkavaksi synnytyspäivää seuraavasta päivästä lukien ja suoritetaan 2. kappaleessa mainittu palkkaus 72 synnytyspäivää seu- raavalta arkipäivältä.

4. Jos työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-

työtä, korotetaan äitiysvapaan päiväpalkkaa 18 §:n 5. kappaleen toisen alakap- paleen määräysten mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla.‌‌

5. Täydellä palkalla tarkoitetaan 19 §:n 4. kappaleen mukaan laskettua palkkaa.

6. Äitiysvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työ- ehtosopimukseen perustuvia etuuksia.

7. Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 6 ensimmäi- seltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 2., 4., 5., ja 6. kohdissa on todettu äitiysvapaan palkanmaksusta.

8. Työntekijä saa vapaata hänen äkillisesti sairastuneen alle kymmenen vuoden ikäisen tai vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin, kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi, enintään neljä työpäivää kerrallaan. Tältä ajalta maksetaan työntekijälle täysi palkka kolmelta kalenteripäivältä.

Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai että toisella vanhemmista ei muutoin tosi- asiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon taikka että kysymyksessä on yksinhuoltaja.

Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä työskentelee kodin ulkopuolella ja et- tä molemmat vanhemmat eivät saa sanotunlaista vapautusta samanaikaises- ti ja että sairastumisesta annetaan työnantajan hyväksymä luotettava selvitys.

21 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten, kuin siitä on kulloinkin keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin sovelletaan Hyvinvointiala HA- LI ry:n ja Sote ry:n välisiä Terveyspalvelualan henkilöstönedustajia koskevia so- pimuksia.

2. Luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehiä voidaan valita yrityksiin, joissa on vähintään kaksi työsuhteessa olevaa työntekijää. Vaali voidaan pitää myös työ- aikana ja -paikalla siten, että vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei häiritse toimintaa.

23 § Koulutus ‌‌

1. Työnantajan järjestäessä itse työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä tämän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suositus: Osapuolet suosittavat, että työnantaja järjestää työntekijäl- le vähintään 3 päivää ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta vuo- dessa.

Perus- ja hoitotason tenttitilaisuudet ovat työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä: Alueelliset ja valtakunnalliset perus- ja hoitotason tenttitilaisuudet mukaan lukien näyttökokeet eivät ole tässä pykäläs- sä tarkoitettuja koulutustilaisuuksia, eivätkä ne näin ollen vähennä muuta koulutusta.

2. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää am- mattitaitoaan terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain mukaisesti. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös pi- dempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallistua täy- dennyskoulutukseen.

3. Työntekijälle annetaan tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta Tehyn osoittamalle ay-kurssille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen työvuorolistan tekemistä.

24 § Muita määräyksiä

1. Työntekijä on velvollinen työssään käyttämään työnantajan edellyttämää se- kä tämän hankkimaa ja huoltamaa malliltaan tietynlaista tai yhdenmukaista suojavaatetusta.

Työnantaja hankkii työntekijälle korkeavartiset turvajalkineet ympärivuotiseen käyttöön. Vaihtoehtoisesti erikseen työntekijän kanssa sovittaessa, työntekijä hankkii jalkineet itse, jolloin työnantaja maksaa turvajalkineiden hinnan työnte- kijälle.

2. Mikäli sovitaan, että työntekijä vastaa itse suojavaatteen huollosta, makse- taan hänelle tästä korvausta 10,43 euroa kuukaudessa.

3. Työntekijän työpäiväksi sattuva 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkimispäivä ja lähiomaisen (aviopuoliso, pysyvästi samassa taloudessa elävä avopuoliso, pa- risuhdelain mukaisesti rekisteröidyt, vanhemmat, aviopuolison tai edellä mai- nitunlaisen avo- tai muun puolison vanhemmat, lapset, veljet ja sisaret) hau- tajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

4. Kun työntekijä osallistuu lakisääteisiin, viranomaisten edellyttämiin tai työn- antajan muutoin määräämiin tutkimuksiin tai tarkastuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä ja niihin kulunut aika lasketaan työajaksi.

5. Mikäli työntekijä joutuu todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määrää- miin tutkimuksiin työaikanaan, järjestetään niitä varten vapautus työstä kor- keintaan yhden työvuoron ajaksi. Tällaiseen tutkimukseen kulunutta aikaa ei teetetä takaisin. Vastaavanlainen vapautus työstä järjestetään sellaisen lääkä- rintarkastuksen ajaksi, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äi- tiysrahan saamiseksi.

6. Reservin kertausharjoituksiin tai pelastuslain 67 §:n nojalla väestönsuojelu- koulutukseen määrätylle työntekijälle suoritetaan kertausharjoitusten tai väes- tönsuojelukoulutuksen ajalta palkka vähennettynä asianomaisella reserviläis- palkan tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.

7. Työntekijän osallistuminen esitutkintaan tai oikeudenkäyntiin asianomistajana tai todistajana on työaikaa, mikäli kyse on työtehtävissä sattuneesta rikosasias- ta ja kuuleminen tai oikeudenkäynti sattuu työvuoron ajalle. Mikäli työntekijällä on oikeus saada ansionmenetyksen korvaus valtiolta, ei työnantajalla ole palkan- maksuvelvollisuutta tältä osin.

Suositus: Mikäli kuuleminen tai todistaminen edellä mainitun kaltaises- sa asiassa tapahtuu työntekijän vapaa-ajalla, maksetaan työntekijälle korvauksena menetetystä vapaa-ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

8. Työntekijä saa osallistua työaikana pidettäviin Tehy ry:n liittovaltuuston ko- kouksiin ja niihin hallituksen kokouksiin, joissa käsitellään tämän työehtoso- pimuksen sisältöä koskevia asioita. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkka ja muita etuja vähennetä.

9. Työntekijän ja työnantajan näin sopiessa työnantaja tekee hänen kanssaan

erikseen vahvistettua perintälomaketta käyttäen sopimuksen työehtosopimuk- seen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä. Työehtosopimusosa- puolet suosittelevat, että työntekijän pyytäessä työnantaja perii jäsenmaksun palkasta.‌‌

Perintämenettely on seuraava:

• Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jäsen- maksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.

• Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilille an- nettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.

• Työnantaja tekee ammattijärjestölle seuraavan vuoden tammikuun lop- puun mennessä selvityksen koko edellisen vuoden aikana perityistä jä- senmaksuista. Jos jäsenmaksun perintä tapahtuu useammin kuin neljä kertaa vuodessa, työnantaja antaa lisäksi selvityksen viimeistään 15.8. ke- säkuun loppuun mennessä perityistä jäsenmaksuista.

• Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalas- kelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

• Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnästä kun- kin vuoden verotusta varten.

25 § Jatkuva neuvottelumenettely ja työryhmät

Osapuolet pyrkivät jatkuvaan neuvottelumenettelyyn sopimuskauden aikana. Osapuolet asettavat seuraavat työryhmät:

Osapuolet asettavat sopimuskaudelle työhyvinvointityöryhmän, jon- ka tehtävänä on selvittää keinoja edistää fyysistä ja henkistä työtur- vallisuutta työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi, työurien pidentä- miseksi ja sairauspoissaolojen minimoimiseksi. Työryhmä aloittaa työskentelynsä 30.9.2020 mennessä ja suorittaa tehtävänsä loppuun 30.9.2021 mennessä.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sat- tuessa on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai hänen edustajansa pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

2. Mikäli erimielisyyksiä ei saada selvitettyä, erimielisyyskohdista on laadittava

muistio, jossa on selvitettävä osapuolten kannanotot perusteluineen. Tämän jälkeen jompikumpi osapuoli voi siirtää asian tämän työehtosopimuksen alle- kirjoittaneiden osapuolten ratkaistavaksi.‌‌‌

3. Sopijapuolten väliset neuvottelut käydään niiden osapuolten kesken, joiden välillä erimielisyys vallitsee ja ne on aloitettava sekä käytävä tarpeetonta viivy- tystä välttäen. Neuvotteluja koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti, ellei ta- pauskohtaisesti toisin sovita. Neuvottelut katsotaan päättyneeksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai jompikumpi neuvot- teluosapuoli on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa omalta osaltaan neuvottelut päättyneeksi. Jos sopijapuolten välisissä neuvotteluissa ei saavuteta yhteisym- märrystä, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty täs- sä sopimuksessa tarkoitetun tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten väliset neuvottelut.

27 § Voimassa olevat paremmat etuudet

1. Tällä työehtosopimuksella ei kenenkään työntekijän voimassa olevia työsuh- teen ehtoja kokonaisuutena huononneta.

28 § Työrauhavelvoite

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä, ei myöskään sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen solmimiseksi taikka uhata tällaisella toimenpiteellä.

2. Allekirjoittaneet järjestöt ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä riko sopimuksen määräyksiä.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.5.2020–30.4.2022 välisen ajan jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole irtisanottu kirjallisesti kummalta- kaan puolelta viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesi- tystä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on todettu jommankum- man osapuolen toimesta päättyneiksi.

Helsingissä 17. päivänä kesäkuuta 2020 Hyvinvointiala HALI ry

Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry TEHY ry

Liitteet ‌

1. Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

2. Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden suhteelliset palkkanormit

3. Matkustusliite

4. Luottamusmiessopimus

5. Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus

6. Palkkataulukot

7. Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle

Liite 1 ‌

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet seuraavaa:

1. Sopimuksen voimassaolo

Uusi työehtosopimuskausi alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2022.

2. Palkat

Yleiskorotus 1.8.2020

Työntekijöiden 31.7.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia palkko-ja ja taulukko- palkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien 1,3 %.

Yleiskorotus 1.8.2021

Työntekijöiden 31.7.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia palkko-ja ja taulukko- palkkoja korotetaan 1.8.2021 lukien 1,0 %.

Taulukkokorotus 1.8.2021

Taulukkopalkkoja korotetaan lisäksi 1.8.2021 lukien 1,9 %.

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

3.1 Työaika

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa 30.8. 2020 asti.

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 1.5.2020–30.4.2022 mukaisia säännöl- lisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 alkaen tai lähinnä kyseistä ajankohtaa seu- raavan työvuoroluettelon alusta lukien.

3.2 Muut tekstimuutokset

1§ Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sairaankuljetusliiton alueyh- distysten jäsenten tai Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien ensihoitopalvelu- ja siirtokuljetustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteissa.

Soveltamisohje: Työehtosopimusta sovelletaan myös ilmassa ja me- rellä tapahtuvaan ensihoitopalvelu- ja siirto-kuljetustyöhön.

5§ Työaika

Lisätään uusi ensimmäinen kappale otsikon alle:

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 1.5.2020–30.4.2022 mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 alkaen tai lähinnä kyseistä ajankohtaa seuraavan työvuoroluettelon alusta lukien. Siihen asti noudatetaan 1.2.2018–30.4.2020 voi- massa olleen työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.

1. Säännöllinen työaika jaksotyössä Poistetaan pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä: Jos työpaikalla on sovellettu kolmivuorotyöhön rinnastettavaa jaksotyötä 30.9.2007 päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti, työaikamuodon käyttöä voidaan jatkaa työpaikoilla.

6§ Vapaapäivät ja lepoajat

3. Ruokailutauko Toinen kappale:

Jos työvuoron pituus on 12 tuntia tai pidempi, työntekijälle annetaan tilaisuus toi- seen enintään 20 minuuttia kestävään ateriointiin työaikana.

9 § Lisä- ja ylityö sekä niiden korvaaminen

Kohdasta 2. Ylityö poistetaan toinen kappale ja korvataan uudella määräyksellä ~~Lain tarkoittamaa ylityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella enintään 250~~

tuntia kalenterivuodessa ilman työaikalain 19 §:n tarkoittamaa välitarkastelua 4 kuu- kauden välein. Muutoin noudatetaan mainittua työaikalain säännöstä.

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

11§ Varallaolo- ja hälytystyö

9. kohta

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häi- riöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 19 euroa.

12§ Palkkaus

12 § Lisätään uusi kappale:

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu palkkaryhmän mukaisesta palkasta ja siihen vaikuttavista erityis- tekijälisistä. Työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tarkoituksena on maksaa vaativammasta työstä korkeampi palkka paikallisesti määriteltyjen erityis- tekijälisien perusteella.

Poistetaan:

Työntekijöiden palkkaryhmittely 1.3.2016 lukien 12 § Palkkaryhmä I

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 1.993,64 € 12 § Palkkaryhmä II

Palkkaryhmän tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on 2.289,94 €.

12 § työntekijöiden palkkaryhmittely

3. kohta, 2. kappale: lisätään määräys viimeiseksi virkkeeksi:

Epäpätevyysalennusta puuttuvan koulutuksen vuoksi ei tehdä, jos puuttuva koulutus ei tosiasiassa vaikuta työntekijän työn vaativuuteen.

Palkan määräytyminen

12 § 4. kohta lisätään uusi 2. ja 3. mom.

Työnantajan on määriteltävä työpaikalla käytössä olevat tai sovellettavat erityisteki- jät ja niistä maksettavat lisät. Näistä on laadittava luettelo, joka on kaikkien työnte- kijöiden nähtävillä työpaikalla. Uusista erityistekijöistä ja niistä maksettavista lisistä on tehtävä lisäys luetteloon viipymättä. Työpaikan erityistekijälisän voi poistaa vain, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla.

4. kohta uusi 4 mom. lisätään loppuun uusi virke

Tehtävä ja lisävastuut otetaan vastaan vasta kun palkkaus on määritelty.

16 § Palkan maksaminen

1. Jos ei toisin ole sovittu, työpalkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi on enintään kuukauden pituinen. Työsuhteen päät- tyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä tai viimeistään 14 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.

18 § Vuosiloma (s. 20–21)

18 § 6. kohtaan lomaraha lisätään määräys

Lomaraha voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä 31.3. päättyneen lomanmääräytymis- vuoden osalta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä 30.4. mennessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken samalla kun vapaaksi vaih- tamisesta sovitaan. Vapaan antamisessa noudatetaan vuosilomalain periaatteita ja vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa.

Lomarahavapaan ajalta maksetaan 18 §:n 5. kohdan mukainen vuosilomapalkka. Vapaaksi voidaan vaihtaa koko tai osa lomarahasta. Puolikkaat lomarahavapaapäi- vät pyöristetään ylöspäin. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa maksetaan vas- taavana rahakorvauksena.

19 § Sairausajan palkka

Muutetaan 12. kohta muotoon

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tartuntatautilain mukaan on määrätty ole- maan poissa työstään, täyden ansionmenetyksen poissaolon ajalta.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

20 § 2.kohta (stilistinen muutos), poistetaan sana naispuolinen ~~Naispuolinen~~ työntekijä…

Lisätään uusi 7. kohta (nykyinen 7. kohta siirtyy 8. kohdaksi)

Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 2., 4., 5., ja 6. kohdissa on todettu äitiysvapaan palkanmaksusta.

22 § Luottamusmies

Muutetaan kohta 2. muotoon

1. Luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin sovelletaan Hyvinvointiala HALI ry:n ja Sote ry:n välisiä Terveyspalvelualan henkilöstönedustajia koskevia sopimuksia.

23 § Koulutus

1. kohta lisätään uusi toinen kappale:

23 § Koulutus (s.29)

Lisätään 1. kohdan alle (sisennettynä)

Suositus: Osapuolet suosittavat, että työnantaja järjestää työntekijäl- le vähintään 3 päivää ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta vuo- dessa.

Lisätään uusi kappale:

Perus- ja hoitotason tenttitilaisuudet ovat työaikaa.

24 § Muita määräyksiä

Lisätään kohtaan 1. toinen kappale:

Työnantaja hankkii työntekijälle korkeavartiset turvajalkineet ympärivuotiseen käyt- töön. Vaihtoehtoisesti erikseen työntekijän kanssa sovittaessa, työntekijä hankkii jal- kineet itse, jolloin työnantaja maksaa turvajalkineiden hinnan työntekijälle.

3. kohta (stilistinen muutos)

3. Työntekijän työpäiväksi sattuva 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkimispäivä ja lä- hiomaisen (aviopuoliso, pysyvästi samassa taloudessa elävä avopuoliso, parisuh- delain mukaisesti rekisteröidyt, vanhemmat, aviopuolison tai edellä mainitunlaisen avo- tai muun puolison vanhemmat, lapset, veljet ja sisaret) hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

Lisätään uusi kohta 7 (muut kohdat siirtyvä numerolla eteenpäin)

Työntekijän osallistuminen esitutkintaan tai oikeudenkäyntiin asianomistajana tai to- distajana on työaikaa, mikäli kyse on työtehtävissä sattuneesta rikosasiasta ja kuu- leminen tai oikeudenkäynti sattuu työvuoron ajalle. Mikäli työntekijällä on oikeus saada ansionmenetyksen korvaus valtiolta, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvol- lisuutta tältä osin.

Suositus:

Mikäli kuuleminen tai todistaminen edellä mainitun kaltaisessa asias- sa tapahtuu työntekijän vapaa-ajalla, maksetaan työntekijälle kor- vauksena menetetystä vapaa-ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

25 § Jatkuva neuvottelumenettely ja työryhmät

Osapuolet pyrkivät jatkuvaan neuvottelumenettelyyn sopimuskauden aikana. Osa- puolet asettavat seuraavat työryhmät:

Lisätään työhyvinvointityöryhmä (poistetaan muut työryhmät)

Osapuolet asettavat sopimuskaudelle työhyvinvointityöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää keinoja edistää fyysistä ja henkistä työturval- lisuutta työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi, työurien pidentä- miseksi ja sairauspoissaolojen minimoimiseksi. Työryhmä aloittaa työskentelynsä 30.9.2020 mennessä ja suorittaa tehtävänsä loppuun 30.9.2021 mennessä.

Matkustusliite (Liite 3)

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka

Kohta 2. muutetaan muotoon

Sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakorvauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 150 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta, asun- nosta tai tavanomaisesta ruokailupaikasta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupai- kassaan.

Tavanomainen ruokailupaikka on asemapaikan lisäksi asemapaikan läheisyydessä sijaitseva henkilöstön vakituisessa käytössä oleva ruokailupaikka. Muussa kuin ta- vanomaisessa ruokailupaikassa aterioimisesta on tarvittaessa esitettävä kuitti tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Selvityksellä ei sinänsä ole merkitystä kor- vauksen määrään.

Ateriakorvausta on haettava kahden kuukauden kuluessa aterioinnista. Työnantajan on annettava selkeät ohjeet ateriakorvauksen hakemiseksi.

Helsingissä 17.6.2020 Hyvinvointiala HALI ry

Suomen sairaankuljetusliitto SSK ry TEHY ry

Liite 2 ‌

Osa-aikatyötä suorittavien työntekijäin suhteelliset palkkanormit

Osa-aikatyön pituus prosentteina säännöllisen täyden työajan pituudesta	Palkka prosentteina täyttä työaikaa tekevän palkasta
100 %	100 %
90	90
80	80
70	70
63	63
62	62
61	61
60	60
59	59
58	58
57	57
56	56
55	55
54	54
53	53
52	52
51	51
50	50
49	50
48	49
47	49
46	48
45	48
44	47
43	46
42	45
41	44
40	43

Osa-aikatyön pituus prosentteina säännöllisen täyden työajan pituudesta	Palkka prosentteina täyttä työaikaa tekevän palkasta
39	42
38	41
37	40
36	39
35	38
34	37
33	36
32	35
31	34
30	33
29	32
28	32
27	31
26	30
25	30
24	29
23	28
22	27
21	27
20	26
19	25
18	24
17	24
16	23
15	22
14	21
13	20
12	20
11	19
10	18
9	16
8	15
7	13
6	11
5	10

Matkustusliite ‌‌‌‌

Liite 3

1 § Yleistä

1. Työntekijälle maksetaan työnantajan määräyksestä tehdystä matkasta ai- heutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvauksena majoituskustannus- ten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömatka- rahaa.

2 § Työ ja sairaankuljetusmatkat

1. Työntekijän matka asunnosta työpaikkaan ja takaisin ei oikeuta tässä mat- kustusliitteessä tarkoitettuihin korvauksiin.

2. Ensihoitopalveluun ja siirtokuljetuksiin liittyvistä matkoista, joita jäljempänä kutsutaan sairaankuljetusmatkaksi, suoritetaan korvauksia siten kuin jäljempä- nä 3 §:ssä on mainittu. Sairaankuljetusmatkaan rinnastetaan myös muut tavan- omaisiin työtehtäviin liittyvät matkat, kuten esim. auton huoltomatka.

3. Muusta kuin edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta työmatkasta, jota jäljempä- nä kutsutaan työmatkaksi, suoritetaan jäljempänä 4 §:ssä mainitut kustannus- ten korvaukset.

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka

1. Sairaankuljetusmatka luetaan kokonaisuudessaan työaikaan kuuluvaksi.

2. Sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakorvauksen saami- sen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 150 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipai- kasta, asunnosta tai tavanomaisesta ruokailupaikasta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomai- sessa ruokailupaikassaan.

Tavanomainen ruokailupaikka on asemapaikan lisäksi asemapaikan läheisyydes- sä sijaitseva henkilöstön vakituisessa käytössä oleva ruokailupaikka. Muussa kuin tavanomaisessa ruokailupaikassa aterioimisesta on tarvittaessa esitettävä

kuitti tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Selvityksellä ei sinänsä ole merki- tystä korvauksen määrään.‌

Ateriakorvausta on haettava kahden kuukauden kuluessa aterioinnista. Työnan- tajan on annettava selkeät ohjeet ateriakorvauksen hakemiseksi.

3. Ateriakorvaus on kulloinkin voimassa olevan Verohallituksen päätöksen ve- rotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten pe- rusteista ja määristä olevan alemman enimmäismäärän suuruinen.

4. Lisäksi jos sairaankuljetusmatka ulottuu vähintään 150 kilometrin päähän sekä pysyväisluonteisesti toimipaikasta että asunnosta toisen kunnan alueel- le ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan kulloinkin voimassa olevan edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukainen osapäiväraha. Osapäi- värahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä vastaa myös toi- sen ateriansa kustannuksista itse.

5. Jos työntekijä joutuu yöpymään muualla kuin asunnossaan sairaankuljetus- matkan aikana, maksetaan työntekijälle päiväraha edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukaisesti. Päiväraha maksetaan ateriakorvauksen ja osa- päivärahan asemasta. Matkan tulee tällöin täyttää muutoin päivärahan saami- sen edellytykset.

6. Sairaankuljetusmatkalta suoritetaan majoittumiskorvausta, mikäli työntekijä on majoituspaikkakunnalla klo 21.00 ja 7.00 välisenä aikana vähintään 4 tuntia tai hän on ollut matkalla tai toimessaan muualla kuin kotipaikkakunnallaan sa- nottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua. Ma- joittumiskorvauksen sijasta ja samoin myöntämisperustein, voidaan maksaa em. enimmäismäärän suuruinen yömatkaraha. Majoittumispaikasta ja mak- settavista korvauksista sovitaan etukäteen työnantajan ja työntekijän kesken. Muissa tapauksissa noudatetaan edellä mainitun Verohallituksen päätöksen enimmäismäärien mukaista korvausta.

4 § Ulkomaan sairaankuljetusmatka

Matka-aika ja sen korvaaminen

Sairaankuljetukseen liittyvä matka-aika luetaan kokonaisuudessaan työaikaan kuuluvaksi auton kuljettajalle ja mukana olevalle työntekijälle. Myös kohteessa oloaika luetaan työajaksi, sikäli kuin aikaa on pidettävä työsuorituksena.

Siitä osasta perilläoloaikaa, jota ei voida pitää työsuorituksena, maksetaan työntekijälle työehtosopimuksen 11 §:n 7. kohdan mukainen varallaolokorvaus.‌

Muut korvaukset

Tämän lisäksi maksetaan korvauksena matkakustannusten korvausta, majoit- tumiskorvausta, päivärahaa ja / tai ateriakorvausta niiden ehtojen ja sen mu- kaan kuin kulloinkin voimassa olevat Verohallituksen päätöksen enimmäismää- rät edellyttävät.

Ulkomaan matkan suorittaminen edellyttää työntekijän suostumusta.

5 § Työmatka

1. Säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella suoritetusta työmatkasta lue- taan työajaksi vain työn tekemiseen käytetty aika.

2. Työmatkalta työnantaja suorittaa korvauksena matkakustannuskorvausta, päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta siten kuin kulloinkin voi- massa oleva edellä mainittu Verohallituksen päätöksen enimmäismäärät edel- lyttävät. Majoittumiskorvauksen sijasta ja samoin myöntämisperustein, voi- daan maksaa myös yömatkaraha.

Luottamusmiessopimus ‌

Liite 4

Johdanto

1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmu- kaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelume- nettely vähentää yrityksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden kes- kinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä yrityksen ta- voitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyö- dylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen informaatio- ja osallistumis- järjestelmää.

3. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

1. Tämä luottamusmiessopimus sitoo työehtosopimuksen sovellutuspiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja vara- luottamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yritys- kohtaista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksik- kökohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat sa- man työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon tai yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät.

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän so- pimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Yrityskohtaisesti sovitaan Tehy ry:n tai Tehy ry:n valtuuttaman luottamusmiehen/pääluottamusmiehen kanssa luottamus- miesten lukumäärä, toimintaedellytykset ja toiminta-alue ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärä, yrityksen laajuus ja toimipisteiden etäisyys sekä niiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mah- dollisuudet tavata työntekijät. Lisäksi otetaan huomioon yrityksen yhteis- toimintajärjestelmä. Ellei luottamusmiesten lukumäärästä, toimintaedelly- tyksistä ja toiminta-alueesta päästä sopimukseen, asia siirretään liittojen ratkaistavaksi.

5. Milloin yrityksen eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmie- hiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaises- sa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

6. Elleivät liitot toisin sovi, voidaan edellä 1. kappaleessa mainitulle pääluot- tamusmiehelle sekä 2., 3. ja 4. kappaleissa mainituille luottamusmiehille valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja vel- vollisuudet.

7. Edellä 4. kappaleessa mainitut osapuolet voivat sopia alakohtaisesti, mil- loin se paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjär- jestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, luottamusmiesten valinnasta yritysten osastoihin (osastokohtainen luottamusmies). Tällöin sopimuk- sessa tulee määritellä luottamusmiehen valintaa, oikeudellista asemaa, tehtäviä, toimintavapautta, ansion ja matkakustannusten korvaamista se- kä neuvottelujärjestystä koskevat sopimusehdot, mikäli ne poikkeavat täs- tä sopimuksesta.

8. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjes- tön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

9. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

10. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henki- löstöryhmän osalta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille jär- jestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen vara- luottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään se- kä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle luottamusmiesjärjestön antamin valtuuksin.

3. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, mil- loin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvis- tä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilö-

kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyk- siä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos luottamusmieheksi/ pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamusmiehen/pääluottamusmiehen tehtävien hoita- mista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuh- teet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmie- helle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oi- keus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enem- mistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena ole- van työntekijäjärjestön toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain mää- räyksiä.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10. Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava myös asianmukaisesti ehdolle

asetettuun luottamusmies- tai pääluottamusmiesehdokkaaseen, josta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai pää- luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luot- tamusmieheksi tai pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen. Kyseisiä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai pääluottamusmiehenä toimineeseen työnteki- jään kuusi kuukautta hänen luottamusmies- tai pääluottamusmiestehtävän- sä päättymisen jälkeen.

11. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

12. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Xxxxxxxxx li- säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu.

13. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmie- hen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kan- ne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muis- ta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie- dot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) työntekijän suku- ja etunimet sekä toimipiste

b) uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamispäivä

c) tiedot irtisanotuista, lomautetuista ja osa-aikaistetuista työntekijöistä

d) xxxxxx opiskelijoista, harjoittelijoista ja vuokratyövoiman käytöstä

e) tiedot määräaikaisista työsuhteista, työsuhteen sovittu kesto sekä mää- räaikaisuuden peruste

f) vaativuusryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu, erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja ja- kautuminen eri ammattinimikkeiden välillä

g) koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä, myös työhön kutsuttavat ja muu tilapäinen henkilöstö

Luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kaksi kertaa vuo- dessa, kuitenkin uusien työntekijöiden osalta neljännesvuosittain.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki tarpeelliset paikallisen sopimi- sen neuvotteluihin liittyvät tiedot kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvotte- lujen aloittamista sekä oikeus saada pyytämiään lisätietoja.

4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Uudelle luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys työpaikal- la käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä.

6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus-

miehiä, sovitaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luotta- musmiesten kesken jaetaan.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmies- tehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan ai- heuttamat muutokset. Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehel- le annetaan vapautusta edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraavaa:

Työntekijöiden määrä	Vapautuksen määrä t./3 vko
5–25	3–7
26–49	8–11
50–99	11–15
100–199	14–18
200–299	18–21
300–499	22–27
500 tai yli	27–32

2. Pääluottamusmiehelle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tarvit- taessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstä.

Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työstään, jos edustettavien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 800, elleivät työnantaja ja pääluotta- musmies yhteisesti muuta sovi.

Pääluottamusmiehen ajankäyttö on vähintään luottamusmiehen ajankäytön suuruinen. Edustettavien työntekijöiden lukumäärän lisäksi on huomioita- va pääluottamusmiehen toimialueen laajuus ja aidon neuvottelutoiminnan mahdollistaminen. Jos luottamusmies toimii myös pääluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna, otetaan tämä lisäävänä tekijänä huomioon työssä vapautuksen määrää arvioitaessa.

3. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainit- tu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toimin- nalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa.

4. Vapautusaika on merkittävä työvuoroluetteloon.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuoksi alentua. An- sionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta luottamusmies- tehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vien työntekijöiden lukumäärän perusteella (1.8.2020 alkaen) seuraavasti:

Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten korvauksia korotetaan 5 % pyö- ristettynä lähimpään euroon tai vähintään alla olevien taulukoiden mukaisesti.

Lukuun ottamatta alinta porrasta, jossa korotukset 5–11 %, niin kaikki koro- tukset 8 %.

Työntekijöiden määrä	euroa/kk
5–25	62
26–50	65
51–100	70
101–150	82
151–200	93
201–299	122
300 tai yli	139

1. Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialueellaan ole- vien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden luku- määrän perusteella seuraavasti:

Lukuun ottamatta alinta porrasta, jossa korotukset 5–10,1 %, niin kaikki ko- rotukset 8 %.

Työntekijöiden määrä	euroa/kk
5–50	78
51–100	81
101–150	98
151–200	109
201–299	133
300 tai yli	145

3. Korvausta ei makseta varaluottamusmiehelle. Varaluottamusmiehen hoita- essa luottamusmiehen tehtäviä vähintään kahden viikon ajanjakson, mak- setaan korvaus kuitenkin hänelle.

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan liittokohtaisesti taikka työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

9 § Säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville toimistovälineille ja asiakirjoille siten, että vain luottamusmiehellä on pää- sy tietoihin (esim. lukittava kaappi). Yrityskohtaisella ja alueellisen toimin- tayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutet- tavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työn- antajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmies- tehtävien hoitamiseen tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjel- mat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Luottamusmiehellä on oikeus käyt- tää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehen osallistumisesta koulutukseen on sovittu erillisessä kou- lutussopimuksessa. Luottamusmiehelle laaditaan koulutussuunnitelma vuosittain. Uuden luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa on kuu- kauden kuluessa valinnasta sovittava peruskoulutuksesta ja sen ajankohdas- ta sekä laadittava koulutussuunnitelma.

2. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammatti- taidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista kou- lutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulu- tuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmi- en muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimieli- syyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, mikäli mah- dollista, muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osa- puolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujär- jestystä.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen perus- te on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Hyvinvointiala HALI ry Sote ry

Liite 5 ‌

Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus

Johdanto

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koskevan sopimuksen. Työsuojeluvaltuutettua koskevat määräykset on koostettu terveyspal- velualan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksesta (1.2.2018–31.3.2020) sekä PT:n ja STTK:n yhteistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä soveltuvin osin. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

1. Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo työehtosopimuksen sovel- lutuspiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.

2 § Työsuojeluvaltuutettu

Valinta

1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varaval- tuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähin- tään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.

2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut.

Ilmoitukset

3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojelu- valtuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.

Tehtävät

4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuoje- lutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.

Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työn- tekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpai- kan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.

Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeu- det ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työskentelytilat

5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittä- västi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän teh- tävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräyk- set ja ohjeet.

Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

3 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhde

1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä työsuojeluvaltuutetun työsuhteeseen liittyvis- tä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muis- sa kohden työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutettutehtävän takia.

3. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työsuojelu- valtuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa

työtä. Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuh- teet ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen jär- jestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että työsuojeluvaltuutettu joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos työsuojeluvaltuutetulle ei voi- da tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräykses- tä voidaan poiketa. Jos työsuojeluvaltuutettu katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvit- tämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei työsuojeluvaltuutetun työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan työntekijä- järjestön toimesta.

8. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain mää- räyksiä.

9. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan työsuojeluvaltuutetulle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Työsuoje- luvaltuutetulle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irti- sanomisen syy. Työsuojeluvaltuutetulle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

11. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

12. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai-

nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa työsuojelu- valtuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nos- tetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoitamista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvit- see työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.

Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentely- paikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöi- den turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvalli- suuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

5 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	euroa/kk
20–29	25
30–100	47
101–200	58
201–299	75
300 tai yli	92

6 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry

Palkkataulukot ‌

Liite 6

Palkkataulukko 1.4.2019 lukien

Perustaso 2.066,08 €

Hoitotaso 2.373,12 €

Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on vuosisidonnaisen takuun perusteella oltava:

– 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %

– 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 %, ja

– 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Vähimmäispalkat

Kokemus		4 vuotta	7 vuotta	10 vuotta
Perustaso	2.066,08 €	2.190,04€	2.272,69€	2.334,67 €
Hoitotaso	2.373,12 €	2.515,51 €	2.610,43 €	2.681,63 €

Katso tehtäväkohtaiset erityistekijät sekä henkilökohtainen palkanosa työehtoso- pimuksen 12 §:stä.

Palkkataulukko 1.8.2020 lukien

Perustaso 2 092,94 €

Hoitotaso 2 403,97 €

Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on vuosisidonnaisen takuun perusteella oltava:

– 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %

– 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 %, ja

– 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Vähimmäispalkat

Kokemus		4 vuotta	7 vuotta	10 vuotta
Perustaso	2.092,94 €	2 218,52 €	2 302,23 €	2 365,02 €
Hoitotaso	2.403,97 €	2 548,21 €	2 644,37 €	2 716,49 €

Katso tehtäväkohtaiset erityistekijät sekä henkilökohtainen palkanosa työehtoso- pimuksen 12 §:stä.

Palkkataulukko 1.8.2021 lukien

Perustaso 2 154,03 €

Hoitotaso 2 474,14 €

Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on vuosisidonnaisen takuun perusteella oltava:

– 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 %

– 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 10 %, ja

– 10 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 13 % työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Vähimmäispalkat

Kokemus		4 vuotta	7 vuotta	10 vuotta
Perustaso	2.154,03 €	2 283,27 €	2 369,44 €	2 434,06 €
Hoitotaso	2 474,14 €	2 622,59 €	2 721,56 €	2 795,78 €

Katso tehtäväkohtaiset erityistekijät sekä henkilökohtainen palkanosa työehtoso- pimuksen 12 §:stä.

Liite 7 ‌

Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle

1. Työaikapankkimallin tarkoitus ja käyttöönotto

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja vapaa-ajan yhteen- sovittamiseksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tuloksellisten työaikajärjestely- jen mahdollistamiseksi voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Sopimus voidaan tehdä koeajan päättymisen jälkeen.

2. Työaikapankin osatekijät Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan tunteina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä eli täyttä työaikaa tekevällä jak- sotyössä tai yleistyöajassa 7 h 39 min.

Työaikapankin osatekijöiden siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava esimie- hen kanssa viimeistään samalla, kun sovitaan niiden tekemisestä. Työntekijällä on oikeus säästää työaikapankkiin enintään 150 tuntia.

Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus %	Korvaus minuutteina (täydestä tunnista laskettuna)
Lisätyö	100	60
Ylityön perusosa	100	60
Ylityön korotusosa / 50 %	50	30
Ylityön korotusosa / 100 %	100	60
Lauantaityö	20	12
Sunnuntaityö	100	60
Iltatyö	15	9
Yötyö	40	24
Varallaolo	30	18

3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä alustavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli vapaan ajan- kohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijälle on pyynnöstään oikeus saada vapaata vastaava rahakorvaus seuraavana palkanmaksupäivänä, kuitenkin ai- kaisintaan kahden viikon kuluttua pyynnöstä. Lähtökohtana työaikapankkijär- jestelmässä on mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallis- ten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

4. Työaikapankin hallinnointi ja kirjanpito

Työaikapankkiin säästetyt työtunnit merkitään työaikakirjanpitoon, jonka sisäl- löstä työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.

5. Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaika- pankkivapaa käsitellään työaikakirjanpidossa työssäoloaikana. Työaikapankki- vapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

6. Työntekijän sairastuminen työaikapankkivapaan käytön yhteydessä

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai pankkivapaan aikana, sairauspoissaolon ajalle suunniteltu vapaa siirtyy annet- tavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy

annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalle välittömästi työky- vyttömyyden alettua. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.

7. Työaikapankkivapaan ajalta maksettava palkka

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan työntekijälle vapaan antamisajankohdan mukainen henkilökohtaisen säännöllisen kuukausipalkan mukainen palkka.

Luontoisedut annetaan työaikapankkivapaan ajalta vähentämättöminä.

8. Työaikapankkisopimuksen päättyminen

Työsuhteen päättyessä tai irtisanottaessa työaikapankkisopimus työaikapan- kissa pitämättä olevat tunnit maksetaan rahana, ellei sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työsuhteen tai työaikapankkisopimuksen päättymistä. Vapaas- ta maksettavan korvauksen suuruus määräytyy työsuhteen päättymishetkellä voimassa olevien palkkausperusteiden mukaan.

Sovittaessa työntekijällä on oikeus saada ja työnantajalla on oikeus antaa työ- aikapankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työtehtävien tai palkkausperustei- den olennaisesti muuttuessa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kah- den kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaisek- si voimassa oleva sopimus.

Helsingissä 6.6.2016

Terveyspalvelualan liitto ry SSK ry

TEHY ry

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Table of Contents

Ensihoito- palvelualan

Document Metadata

Ensihoito- palvelualan

Ensihoito- palvelualan

1.5. 2020

TYÖEHTOSOPIMUS

Yhteystiedot

Sisällys

Ensihoitopalvelualan työehtosopimus 1.5.2020–‌‌‌

30.4.2022

Liitteet‌

Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

Osa-aikatyötä suorittavien työntekijäin suhteelliset palkkanormit

Matkustusliite‌‌‌‌

Luottamusmiessopimus‌

Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus

Palkkataulukot‌

Työaikapankkimalli ensihoitopalvelualalle

Document Metadata

Liitteet ‌

Matkustusliite ‌‌‌‌

Luottamusmiessopimus ‌

Palkkataulukot ‌