Vakuutusalan työehto- ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011

Vakuutusalan työehto ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011 1

Vakuutusalan työehto- ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011

Neuvottelujärjestelmäsopimus 1.10.2010 – 31.12.2014

2 Vakuutusalan työehto ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011

FINANSSIALAN KESKUSLIITTO

Xxxxxxxxx 00

00120 Helsinki

Puhelin 020 7934 200 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx

Johtaja	Xxxxx Xxxxxx	020 793 4290
Työsuhdeasiat	Xxxxx Xxxxxx	020 793 4292
	Xxxx Xxxxxxxxxx	020 793 4291
	Xxxxx Xxxxxxx	020 793 4293
Assistentti	Xxxxx Xxxxxxx	020 793 4215

VAKUUTUSALAN TYÖEHTO- JA PALKKASOPIMUKSET

1.10.2010 – 30.9.2011

NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄSOPIMUS 1.10.2010 – 31.12.2014

Julkaisija

Finanssialan Keskusliitto ry

Paino Painopirtti Oy Helsinki 2/2011

VAKUUTUSALAN TYÖEHTO- JA PALKKASOPIMUKSET1.10.2010 – 30.9.2011

PÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI 6

VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 9

I Työhön ottamista, harjoitteluaikaa ja työsuhteen päättymistä koskevat työehdot 11

II Työn johto, järjestäytymisoikeus ja luottamusmies 14

III Työaikaa ja vuosilomaa koskevat työehdot 14

IV Poissaoloja koskevat määräykset 19

V Muita työehtoja 23

VI Neuvottelujärjestys ja työrauha 24

VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 1.1.2009 26

Liite 1 Toimenluokituslomake 32

Liite 2 Toimenluokituslomakkeen tulkintaohjeita 34

Liite 3 Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.10.2010 lukien 37

Liite 4 Palkkakeskustelua koskeva pöytäkirja 38

Liite 5 Toimenkuvaus 46

Liite 6 Palkkakeskustelu 47

Liite 7 Yhteenveto palkkakeskustelusta 49

Liite 8 Palkkakeskustelujen käyttöönottoon liittyvä koulutus 51

VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 53

Liite 9 Kenttämiesten palkkataulukot 57

Liite 10 Paikkakuntakalleusluokitus 58

MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ 59

VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS 61

VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 63

LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET 69

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 70

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet 70

II Yhteistoimintamenettely 71

III Tiedotustoiminta 72

IV Kehittämistoiminta 74

V Työsuojelu 76

VI Muita määräyksiä 82

TYÖSOPIMUSLOMAKE 85

ETÄTYÖOHJEISTUS 86

ETÄTYÖSOPIMUSMALLI 89

Liite 11 Tekstimuutokset 91

Liite 12 Työryhmät 94

PöYTÄKIRJA

TYöEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI

Allekirjoittaneet ovat sopineet vakuutusalan työehtosopimusta koskevista muutoksista jäljempänä ilmenevällä tavalla:

1 § Konttoritoimihenkilöiden palkankorotukset 1.10.2010 ja 1.4.2011

Palkkoja korotetaan 1.10.2010 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 prosenttia. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.10.2010 lukien yleiskorotuksen mukaisesti. Uudet vähimmäis- palkat ovat tämän sopimuksen liitteessä 3.

Palkkoja korotetaan 1.4.2011 lukien 1,2 prosentin suuruisella palkkakeskusteltavalla erällä.

2 § Kenttämiesten palkankorotukset 1.10.2010 ja 1.4.2011

Kenttämiesten henkilökohtaisia kiinteitä palkkoja korotetaan 1.10.2010 1,0 prosentin suuruisel- la yleiskorotuksella ja 1.4.2011 lukien 1,2 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusten mukaisesti. Taulukkopalkat ovat tämän sopimuk- sen liitteessä 9.

3 § Tekstimuutokset

Liitteenä 11 olevat tekstimuutokset tulevat voimaan 1.1.2011 lukien.

4 § Voimassa olevan työehtosopimuksen päättyminen

Voimassa oleva työehtosopimus päättyy 30.9.2011.

5 § Neuvottelut 1.10.2011 voimaantulevasta työehtosopimuksesta

1. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta, 1.10.2011 yleiskorotuksesta (puolet sovitusta yleiskorotusvarasta) ja 1.4.2012 yleiskorotuksesta (puolet sovitusta yleiskorotusvarasta) ja palk- kakeskusteltavasta erästä käydään 15.8.2011 ja 15.9.2011 välisenä aikana.

2. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.10.2011 ja 1.4.2012 lukien yleiskorotusten mukaisesti.

3. Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, 1.4.2013 yleiskorotuksesta ja palkkakeskustelta- vasta erästä (jakosuhde 50/50) sekä 1.1.2013 alkaen toteutettavista tekstimuutoksista käydään 1.10.2012 ja 30.11.2012 välisenä aikana. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopi- mus 31.12.2012.

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.4.2013 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

4. Neuvottelut työehtosopimuksen jatkumisesta, 1.4.2014 yleiskorotuksesta ja palkkakeskus- teltavasta erästä (jakosuhde 50/50) käydään 1.10.2013 ja 30.11.2013 välisenä aikana. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.12.2013.

5. Kenttämiesten henkilökohtaisia kiinteitä palkkoja korotetaan yleiskorotuksilla, joiden suuruus on sama kuin konttoritoimihenkilöille sovitut yleiskorotukset ja palkkakeskusteluerät yhteensä, ja jotka maksetaan samoina palkankorotusajankohtina kuin konttoritoimihenkilöt saavat yleiskoro- tuksen ja palkkakeskusteluerän.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusten mukaisesti.

6. Työehtosopimus päättyy 31.12.2014, ellei se ole sitä ennen päättynyt tämän allekirjoituspöytä- kirjan mukaisesti.

6 § Sopimusmallin tarkoitus

Sopimuksen voimassa ollessa osapuolten tavoitteena on

- kilpailukykyinen ansiokehitys alan kehitysnäkymät huomioon ottaen

- palkkakeskustelumallin onnistuminen ja kehittäminen yhdessä yrityksiltä ja henkilöstöltä kerättävien kokemusten perusteella

- yritystason päätöksenteon lisääminen palkkauksessa yhteistyössä henkilöstön kanssa

- palkkausjärjestelmän kehittäminen.

7 § Työryhmät

Työryhmistä on sovittu liitteen 12 mukaisesti.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILöITÄ KOSKEVA TYöEHTOSOPIMUS

Sopimuksen ulottuvuus 1 § Työhön ottaminen 2 § Harjoitteluaika 3 §

Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen 4 § Kenttämiehen työsuhteen päättyminen 5 §

Työn johto ja järjestäytymisoikeus 6 § Luottamusmies 7 § Konttoritoimihenkilöiden työaika 8 §

Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden työaika 9 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä sopimismenettely 10 § Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö 11 §

Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset 12 § Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus 13 § Konttoritoimihenkilöiden atk-kirjoitustyö 14 § Vuosiloma 15 §

Vuosiloman siirto 16 § Säästövapaa 17 §

Lomaltapaluuraha 18 §

Lapsen syntymään liittyvät poissaolot 19 § Sairausajan palkka 20 §

Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus 21 § Lääkärintarkastukset 22 §

Tilapäinen poissaolo 23 § Säännöt ja sosiaaliedut 24 § Matkakulujen korvaus 25 § Muuttokustannukset 26 §

Konttoritoimihenkilöiden ateriaetu 27 § Kenttämiehen ateriaetu 28 § Ryhmähenkivakuutus 29 §

Kokoustilat 30 § Jäsenmaksujen perintä 31 §

Yrityskohtainen sopiminen 32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 33 § Työnseisaukset 34 §

Sopimuksen voimassaoloaika 35 §

VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILöITÄ KOSKEVA TYöEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään Finanssialan Keskusliitto ry:n jäsenten, joista jäljem- pänä käytetään nimitystä yhtiöt, palveluksessa työskentelevien Vakuutusväen Liitto VvL ry:n jäseninä olevien konttoritoimihenkilöiden ja päätoimisten kenttämiesten työehdot. Konttoritoimihenkilöiden palkoista ja kenttämiesten palkkaehdoista ovat voimassa eri sopi- mukset. Edellä mainituista henkilöistä käytetään jäljempänä nimitystä toimihenkilöt.

2. Tässä sopimuksessa kenttämiehellä tarkoitetaan henkilöä, jonka päätehtävänä on välitön myyntityö. Hän voi tehtävänsä suorittaa joko itsenäisesti tai yhden tai useamman apulaisen avustamana.

3. Konttoritoimihenkilöillä tarkoitetaan muita toimihenkilöitä kuin kenttämiehiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Päätehtävällä tarkoitetaan tehtävää, joka ajallisesti käsittää suurimman osan työajasta. Kenttämiehen päätehtävänä on välitön myyntityö, johon voi kuulua

- uusien asiakassuhteiden luomista ja olemassa olevien asiakassuhteiden hoitoa

- asiakkaan rahoitusjärjestelyjä

- asiamiesten kouluttamista ja tiedottamista

- asiakastilaisuuksien järjestämistä

- työskentelyä asiakkaan luona.

Kenttämiehillä on yleensä henkilökohtaiset tavoitteet. Työnantajan antamien ohjeiden puitteissa hän päättää toimintatavoistaan ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kenttämiehillä on tavanomaisesti asiamiesverkko hoidettavanaan. Kenttämiehen toimialue on yleensä maantieteellisesti rajattu.

4. Mikäli pykälässä ei ole muuta mainittu, koskee pykälä molempia toimihenkilöryhmiä. Vain toista ryhmää koskevat määräykset käyvät ilmi joko otsikosta tai nimenomaisesta pöytäkirja merkinnästä.

5. Sopimus ei kuitenkaan koske

a) johtavassa asemassa olevia konttoritoimihenkilöitä kuten esim. osastopäälliköitä tai heihin rinnastettavassa asemassa olevia tahi organisaatiossa heidän yläpuolellaan olevia toimihenkilöitä,

b) yhtiöiden palveluksessa olevia sellaisia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehtosopimus,

c) kesäapulaisia tai konttoritoimihenkilöitä, joiden keskimääräinen säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 16 tuntia viikossa tai joiden kanssa on sovittu enintään

3 kuukauden työsuhteesta.

I TYöHöN OTTAMISTA, HARJOITTELUAIKAA JA TYöSUHTEEN PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVAT TYöEHDOT

2 § Työhön ottaminen

1. Työsuhteen alussa on työnantajan ja toimihenkilön tehtävä keskenään kirjallinen työsopimus liittojen yhteisesti hyväksymän mallin mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Todettiin, että edellisen kappaleen määräystä sovelletaan 1.9.1980 tai sen jälkeen alkaviin työsuhteisiin.

2. Sovittaessa alan työehtosopimuksessa kulloinkin määrättyjä etuuksia paremmista henkilö- kohtaisista ehdoista on tämä tehtävä kirjallisesti.

3. Työsopimusta tehtäessä voidaan toimihenkilön kanssa sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan ilman irtisanomisaikaa molemmin puolin purkaa.

4. Ellei työsopimusta ole purettu koeajan kestäessä, noudatetaan työsuhteeseen irtisanomismääräyksiä.

5. Työsopimusta tehtäessä on toimihenkilölle ilmoitettava, mitä työehtosopimusta häneen tullaan soveltamaan sekä selvitettävä alan järjestö- ja neuvottelusuhteet.

6. Työsopimusta tehtäessä toimihenkilölle ilmoitetaan lisäksi kuka toimii luottamusmiehenä.

7. Työsopimusta ei katsota tilapäiseksi, sijaisuutta koskevaksi tai määrä-aikaiseksi, ellei näin ole nimenomaan sovittu. Määräaikaisuuden peruste tulee mainita työsopimuksessa.

Huomautus:

Pelkästään kalenteriaikaan sidottuja työsopimuksia tehdään vain erityistapauksissa.

3 § Harjoitteluaika

1. Harjoitteluaikaa noudatetaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Se on enintään yksi vuosi, jonka jälkeen toimihenkilö vakinaistetaan. Vakinaistamisesta annetaan kirjallinen ilmoitus.

2. Muussa vakuutusyhtiössä suoritettu harjoitteluaika otetaan kokonaisuudessaan huomioon toiseen yhtiöön siirryttäessä.

3. Palvelusta yhden kesän ajan kesäapulaisena ei oteta huomioon, jos työsuhde on tämän jälkeen lakannut.

4. Toimihenkilöä ei kuitenkaan nimitetä vakinaiseksi ennen koeajan päättymistä.

4 § Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen

1. Konttoritoimihenkilö noudattaa yhden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2. Yhtiö noudattaa

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta viiden kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- konttoritoimihenkilöön, jonka työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta kuuden kuukauden pituis- ta irtisanomisaikaa.

5 § Kenttämiehen työsuhteen päättyminen

1. Kenttämies noudattaa yhden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2. Yhtiö noudattaa

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta viiden kuukauden pituista irtisanomisaikaa

- kenttämieheen, jonka työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

3. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai joissa työt ylivoimaisen esteen takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

4. Työsuhteen lopettaminen toimitetaan todistettavasti.

5. Irtisanomisen tapahtuessa voi yhtiö lomauttaa kenttämiehen irtisanomisajaksi. Tällöin suoritetaan kenttämiehelle irtisanomisajalta palkkaa, mikä määräytyy samoin perustein kuin sairausajan palkka.

6. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että töiden laiminlyömisenä pidetään syytä, jonka vuoksi kenttämiehen hankintatulokset kausivaihteluista johtumattomista syistä tai yhtiön antamasta kirjallisesta huomautuksesta ja varoituksesta huolimatta alittavat yhtiökohtaiset vähimmäis- tavoitteet hankinnan määrään, laatuun ja voimassa pysymiseen nähden.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallisen varoituksen edellytyksenä on, että kenttämiestä on aiemmin kirjallisesti huomautettu tavoitteiden saavuttamattomuudesta ja siitä mahdollisesti johtuvista seuraamuksista. Yhtiö määrittää huomautusrajat ja huomautuskauden keston neuvotel- tuaan asiasta pääluottamusmiehen kanssa. Huomautuskausi on pääsääntöisesti alle kolme kuukautta. Huomautuksen voimassaolo päättyy yhden vuoden kuluttua, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

7. Ellei vähimmäistavoitteita ole vahvistettu, arvostellaan kenttämiehen työsuoritusta va- roituksen antamisen jälkeen vastaavanlaisissa olosuhteissa kuin varoituksen saanut kenttä- mies työskentelee, työskentelevien yhtiön muiden kenttämiesten tuloksiin vertaamalla.

8. Kun kenttämiehelle annetaan huomautus tai varoitus, on työnantajan selvitettävä hänelle yhtiön tuki- ja myynninedistämiskeinot sekä työjärjestelyt, joilla autetaan kenttämiestä ta- voitteiden saavuttamiseksi. Huomautus ja varoitus annetaan kenttämiesten pääluottamus- miehelle tiedoksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Kun yhtiö harkitsee huomautuksen tai varoituksen antamista, tulee sen antaa huomau- tuksen tai varoituksen perusteet tiedoksi kenttämiestä edustavalle pääluottamusmiehel- le ennen niiden antamista, jotta niiden aiheellisuus voidaan varmentaa.

9. Varoituksen antamisen jälkeen on annettava enintään kolmen kuukauden kulua, jotta varoituksen teho voidaan puolueettomasti todeta. Tähän aikaan ei voida sisällyttää kenttä- miehen vuosilomaa, pitempiaikaista sairausaikaa tai näihin verrattavaa poissaoloaikaa.

Soveltamisohje:

Varoitusmenettelyä sovellettaessa on tehtävä ero kenttämiehelle asetettujen myynti- tavoitteiden ja niiden vähimmäisvaatimusten välillä, joita pöytäkirjamerkinnässä tar- koitetaan. Toisin sanoen myyntitavoitteiden saavuttamatta jäämistä ei vielä voida pitää riittävänä irtisanomisperusteena.

Jottei edellä olevasta sovellutusohjeesta syntyisi yhtiön ja luottamusmiehen välillä epäsel- vyyttä, olisi tarkoituksenmukaista, että yhtiö etukäteen tekisi luottamusmiehelle selväksi ne periaatteet, joiden mukaan kenttämiehille myyntitavoitteet vahvistetaan ja varoituksen antamisen raja-arvot.

10. Jos yrityskohtaisiin työnantajan kanssa käytäviin palkkioneuvotteluihin käytettävä aika olen- naisesti poikkeaa niihin välittömästi osallistuvien kenttämiesten tavoitteita asetettaessa huomioidusta ajasta, on tämä otettava huomioon tarkasteltaessa mainittujen neuvottelijoi- den tavoitteiden toteutumista.

11. Varsinaisiin työnantajan kanssa käytäviin neuvotteluihin osallistumisen ajalta maksetaan kenttämiehelle yrityskohtaisesti sovittava korvaus ansionmenetyksestä. Tällöin otetaan huomioon, että pääluottamusmieskorvaus kohdistuu osittain tämän kaltaiseen ansion- menetykseen.

12. Liitot suosittelevat, että yhtiö ja kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti työsuh- teen päättymisen vaikutuksista palkkioiden maksamiseen.

II TYöN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES

6 § Työn johto ja järjestäytymisoikeus

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi toimihenkilöiden järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpi- teisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiasta.

3. Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä:

Jos konttoritoimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön yhtiössä, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

7 § Luottamusmies

1. Luottamusmiesjärjestelmästä ovat liitot tehneet erillisen luottamusmiessopimuksen.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

III TYöAIKAA JA VUOSILOMAA KOSKEVAT TYöEHDOT

8 § Konttoritoimihenkilöiden työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia ja 36 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika järjestetään siten, että se sijoitetaan pääsääntöisesti viidelle arkipäivälle, ei kuitenkaan lauantaipäivälle.

2. Säännöllisen lauantaityön tekeminen edellyttää kirjallista sopimusta yrityksen ja toimihen- kilön välillä. Sopimuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Xxxxxx toimihenkilöiden kanssa voidaan työsopimuksessa sopia säännöllisestä lauantaityöstä, mikäli he työsopimuk- sensa mukaan tulevat sellaiseen työhön, jossa on käytössä tai suunnitteilla säännöllinen lauantaityö.

3. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

4. Yhtiön ottaessa käyttöön säännöllisen lauantaityön on ennen sen käyttöönottoa noudatettava seuraavaa menettelytapaa:

1. Työnantaja tekee suunnitelman lauantaityön toteuttamisesta yhtiössä ja tekee siitä esityksen suunnitellun muutoksen piiriin tulevalle henkilöstölle. Suunnitelma annetaan tiedoksi pääluottamusmiehelle ja toimihenkilöyhdistykselle. Esityksestä on käytävä ilmi lauantaityön suunniteltu laajuus ja sen kestoaika.

2. Työnantaja sopii pääluottamusmiehen kanssa miten suunnitellun muutoksen piiriin

kuuluvalta henkilöstöltä tiedustellaan heidän valmiuttaan lauantaityöhön ja tiedustelu toteutetaan.

3. Toimihenkilöyhdistyksen valitsemat neuvottelijat, joihin kuuluu edellä 2. kappaleessa tarkoitettuja lauantaityöstä kiinnostuneita henkilöitä, neuvottelevat työnantajan kanssa lauantaityön käytännön ehdot kuten

1. henkilöstön määrä ja työvuorojen vahvuus

2. työjärjestelyt

3. työturvallisuus

4. loma- ja vapaapäiväjärjestelyt

5. lounasjärjestelyt

6. työterveyshuolto

Edellä kohdassa 3.1 tarkoitetusta kohdasta tulee sopia. Tällöin otetaan erityisesti huomioon niiden toimihenkilöiden tahto, jotka ovat ilmoittaneet edellä 2 kohdan mukaisesti kiinnos- tuksensa lauantaityöhön.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat lauantaityöstä sopimista niissä toimipisteissä, joissa se on yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista ja joissa on riittävästi vapaaehtoisia lauantaityöhön.

Toimihenkilöyhdistyksellä ei ole kielto-oikeutta lauantaityön käyttöön ottoon, jos vapaaehtoisia on riittävästi. Lauantaityö voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 1.5.2001 alkaen.

4. Työnantaja tekee käytyjen neuvottelujen jälkeen täsmennetyn esityksen ehdoista ja järjestelyistä. Esitys annetaan tiedoksi pääluottamusmiehelle ja toimihenkilöyhdistyk- selle.

5. Toimihenkilö antaa lauantaityöstä sitovan suostumuksen.

6. Jos toimihenkilö on jo työsopimusta tehtäessä sopinut lauantaityön tekemisestä tämän pykälän 2. kohdan mukaisesti, ei lauantaityöhön voida siirtyä ennen kuin tässä kohdassa tarkoitettu neuvottelumenettely on toteutettu kyseistä toimipistettä koskien.

7. Järjestelmä otetaan käyttöön.

(Liittojen yhteinen tulkinta: Tilanteessa, jossa lauantaityön tekeminen toimipisteessä on keskeytynyt yli vuodeksi, tulee vapaaehtoisuus selvittää uudelleen kaikkien toimihenkilöiden osalta ja mikäli malli poikkeaa aiemmin käytössä olleesta, tulee poik- keamista neuvotella ja sopia tämän kohdan mukaisesti.)

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että edellä esitetyn menettelyn noudattaminen täyttää myös työnantajan yhteistoimintalain mukaiset velvoitteet.

5. Säännöllisen työajan on oltava 1. kappaleessa mainitun pituinen ja työviikon viisipäiväinen siten, että säännöllistä lauantaityötä seuraavan maanantain on oltava vapaa, ellei toisin sovita.

6. Säännöllisestä lauantaityöstä maksetaan vähintään 50 % korotettua palkkaa, ellei muusta korvauksesta työnantajan ja toimihenkilöyhdistyksen kesken sovita.

7. Juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, ellei yhtiön toiminnan häiriintymättömän kulun turvaamiseksi muu järjestely ole välttämätön.

Pöytäkirjamerkintä:

Finanssialan Keskusliitto sitoutuu antamaan uudenvuodenaaton ja kiirastorstain työai- kaa koskevat suositukset.

8. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika kolmen viikon aikana tasoittuu keskimäärin ensimmäisen kappaleen mukaan laskettuun viikoittaiseen tuntimäärään.

9. Päivittäistä lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö sinä aikana saa esteettömästi pois- tua työpaikalta ja lepoaika on vähintään puolen tunnin pituinen.

10. Konttorin sulkemisajan jälkeen varataan riittävästi säännöllistä työaikaa sitä tarvitseville toimihenkilöille.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä olevan kohdan tarkoituksena on rajoittaa säännöllisen ylityön muodostumista asiakaspalvelussa oleville toimihenkilöille.

9 § Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden säännöllinen työaika

Työnantaja ja konttoritoimihenkilöitä edustava yhdistys voivat 8 §:n määräyksistä poiketen sopia, että säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia enintään 26 viikon ajanjaksoissa sekä viikoittainen säännöllinen

työaika enintään 40 tuntia. Työajan tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluettelosta sekä sopimis- menettelystä on tällöin voimassa mitä 10 §:ssä on määrätty.

10 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä sopimismenettely

1. Keskimääräiseen työaikaan 9 §:n mukaisesti siirryttäessä tai työaikajärjestelmää muutettaes- sa on neuvoteltava konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa niistä järjestelyistä, joita siirtyminen aiheuttaa.

2. Keskimääräistä työaikaa 9 §:n mukaisesti käytettäessä on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 38 tuntiin. Samoin on laadittava vähintään kuukaudeksi työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat.

3. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri konttori- toimihenkilöiden kannalta. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

4. Sovittaessa 9 §:n mukaisesta keskimääräisestä työajasta on sopimus solmittava kirjallisesti. Toistaiseksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa päättymään tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on neljä viikkoa, ellei toisin sovita.

5. Toimihenkilöyhdistyksen 9 §:n mukaisesti solmima sopimus on annettava toimihenkilöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia niitä toimihenkilöitä, joita sopimuksen solmineen yhdistyksen on katsottava edustavan. Sopimuk-

sessa on oltava määräykset siitä, millä ehdoin toimihenkilöllä on oikeus noudattaa aikaisem- paa työaikaansa.

11 § Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö

1. Vuorotyötä varten on laadittava etukäteen työtuntijärjestelmä vähintään kolmen viikon kaudeksi ja se annetaan konttoritoimihenkilöille tiedoksi yhtä kuukautta ennen kauden alkamista, ellei voittamatonta estettä ole, jolloin se kuitenkin annetaan viimeistään yhtä viikkoa ennen.

2. Lista on pyrittävä laatimaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti konttoritoimihenkilöiden vuorottelun kannalta.

3. Vuorotyössä säännöllinen työaika kolmen viikon ajanjaksona ei saa olla pitempi kuin nor- maalia konttorityöaikaa noudattavien työaika vastaavalta ajalta.

4. Kolmen viikon ajanjaksoon tulee sisältyä yhtä monta vapaapäivää kuin normaalia konttori- työaikaa noudattavilla.

5. Vuoron vaihtuessa on vähintään yksi vuorokausi järjestettävä vapaaksi.

6. Vuorotyöhön siirryttäessä tai vuorotyöjärjestelmää muutettaessa on neuvoteltava joko luot- tamusmiehen tai konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa niistä järjestelyistä, joita siirtyminen aiheuttaa.

12 § Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset

1. Siitä huolimatta, että kenttämies yhteistuumin esimiehensä kanssa itse suunnittelee työtään, hänellä on periaatteessa viisipäiväinen työviikko, joka alkaa maanantaina ja loppuu perjantna.

2. Mikäli kenttämies työn menestyksellisen hoitamisen vuoksi poikkeaa edellä mainitusta periaatteesta, on tästä ilmoitettava esimiehelle.

3. Kenttämiehen osallistuessa yhtiön aloitteesta viikonloppuisin näyttely- tai messu- tai vastaa- vaan tilaisuuteen maksetaan hänelle yrityskohtaisesti sovittava korvaus.

13 § Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus

Työvuorojen vahvuuden tietokoneen välittömissä käyttötehtävissä tulee olla vähintään kaksi konttoritoimihenkilöä, lukuun ottamatta niitä poikkeustapauksia, joissa konttoritoimihenkilö joutuu erityisistä tilapäisluonteisista syistä työskentelemään yksin tai mikäli työolosuhteet ovat niin järjestetyt, että työturvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon.

14 § Konttoritoimihenkilöiden ATK-kirjoitustyö

Jatkuvassa rutiininomaisessa ATK-kirjoitustyössä oleville järjestetään henkilökohtaisia elpymis- taukoja siten, ettei yhdenjaksoinen työjakso ylitä yhtä tuntia.

15 § Vuosiloma

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Toimihenkilön vuosilomaoikeus määräytyy työssäoloajan mukaan seuraavasti:

2.1. 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeyty- mättä jatkunut yhden vuoden.

2.2. Kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on loma kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 10 vuotta.

3. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon vakuutusalalla yhteensä palveltu aika.

4. Enintään kolmen kuukauden palkaton poissaolo otetaan huomioon laskettaessa työsuhteen kestoaikaa. Kuitenkin lapsen syntymään liittyvät poissaolot otetaan huomioon kuten

19 §:ssä on erikseen sovittu.

5. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan vuosilomalain mukaan.

6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon toimihenkilö saisi lomaa 2. kappaleen nojalla.

7. Tämän pykälän määräykset eivät koske mahdollista vuosilomalaista poikkeavaa vuosiloma käytäntöä eivätkä vähennä yhtiöiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden lomaoikeutta.

16 § Vuosiloman siirto

1. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää ylittävä vuosilomalain mukaan lomakauden aikana pidettävä loman osa yhdenjak- soisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvo- teltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan, ellei sitä anneta 50 %:lla pidennettynä,

sen lisäksi mitä lomaltapaluurahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan lakisääteisestä vuosilomapalkasta.

2. Jos kausivaihtelujen tai muiden niihin verrattavien syiden johdosta on tarkoituksenmukaista noudattaa tai yhtiökohtaisen käytännön mukaan on noudatettu edellisestä kappaleesta poik- keavaa hyvittämismenettelyä, työnantaja voi toteuttaa vuosiloman edellä tarkoitetusta siirtä- misestä aiheutuvan hyvityksen myös siten, että toimihenkilölle annetaan ylimääräisen loma- ltapaluurahan sijasta vaihtoehtoisesti 50 %:n aikahyvitys.

17 § Säästövapaa

1. Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan tai kokonaan 18 päivää ylittävästä lomasta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

2. Toimihenkilöllä on oikeus säästää osa tai kokonaan 24 päivää ylittävästä lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle tuntuvaa haittaa.

3. Säästövapaaseen noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Säästövapaata koskevilla työehtosopimusmuutoksilla 1.11.2007 ei ole tarkoitettu muu- tettavan voimassa olevia säästövapaasopimuksia.

18 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle toimihenkilölle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen ja työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluuraha suoritetaan myös silloin, kun toimihenkilön työsuhde päättyy vuosi- loman aikana, vaikka toimihenkilö ei palaa työhön vuosiloman jälkeen.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti sen maksamis- ajankohdasta toisin sovita. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kutakin loman osaa vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostu- muksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten

2. kappaleessa on määrätty.

Pöytäkirjamerkintä:

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että toimihenkilö palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslaissa tarkoitetun ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tahi varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilöllisel- le varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaltapaluuraha.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloma-aikana siten, että toimihenkilö on työsuhteen päät- tymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, toimihenkilö ei tästä syystä menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

IV POISSAOLOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

19 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot

1. Xxxxxxxxxxxx saa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada 72 arkipäivän pituiselta äitiysvapaan ajalta ja kuuden arki päivän pituiselta isyysvapaan ajalta täysi palkka.

3. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kahden vuoden ikäisen lapsen, annetaan hänelle lapsen haltuunottopäivästä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.

4. Xxxxxxxxxxxxx ollessa lakiin perustuvalla äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla sekä hoito- vapaalla yhteensä yli 18 kuukautta ei tätä ylittävää poissaoloaikaa oteta huomioon työssäolo- ajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia.

5. Työnantaja suorittaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavan palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset.

6. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään sen vuoksi, ettei toimihenkilö lain edellyttämässä määrä- ajassa tehtävää hakemusta varten ole jättänyt selvitystä, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

7. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastetta- vaan työhön.

20 § Sairausajan palkka

1. Xxxxxxx toimihenkilö estyy työtään tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suoritetaan hänelle

- täyttä palkkaa 30 päivän sairausajalta

- sairauden kestäessä yli 30 päivää suoritetaan toisen ja kolmannen kuukauden palkka enintään kerran kalenterivuoden aikana ja vain kerran yli kalenterivuo- den vaihteen jatkuneen sairauden johdosta

Kenttämiehiä koskeva pöytäkirjamerkintä:

Sairausajalta suoritetaan vakinaiselle kenttämiehelle palkka, joka lasketaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkka.

2. Sairauden kestäessä yli kolme kuukautta voi yhtiö harkintansa mukaan maksaa sairausajan palkkaa.

Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä:

Konttoritoimihenkilön estyessä työtään tekemästä sairauden vuoksi on poissaolon syystä yhtiön vaatiessa esitettävä lääkärintodistus.

Milloin yhtiö määrää lääkärin, jonka todistus on hankittava, yhtiö suorittaa lääkärintar- kastuksesta aiheutuneet kustannukset.

3. Xxxxxx toimihenkilö oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempain- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Toimihenkilö, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvolli- nen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle siitä sekä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

5. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset.

6. Xxxxxxx toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeuttavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä yhtiölle sairausvakuutuslain mukaan työnanta- jalle palautettavan päivärahan hakemista varten tarvittavat selvitykset.

21 § Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus

1. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä konttoritoimihenkilö saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustus- kassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työnteki- jäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen, liikenne- vakuutuslain tai rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suo- ritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

2. Sairausajan palkasta vähennetään kuitenkin, mitä konttoritoimihenkilö samalta ajalta saa työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla taikka avustuksena sellaisesta avustuskassasta, johon työnantaja on toimihenkilön puolesta suorittanut ainakin puolet tämän osakas- tai jäsenmaksuista.

22 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

- Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen taikka työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän fysikaa- lisen hoidon ajalta.

- Työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän silmälääkärillä tai optikolla käynnin ajalta, jos käynti tapahtuu työterveyshuollon lähetteen perusteella.

- Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

- Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saa- misen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttä- mättömään tarkastukseen.

- Toimihenkilön neuvolassa käynnin ajalta.

- Toimihenkilön osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston pää- töksessä tarkoitettuihin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuh- teen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin ja näihin liittyviin matkoihin.

- Toimihenkilön osallistuessa nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuihin tutkimuksiin sekä niihin terveydenhoitolaissa edellytettyihin tutkimuksiin, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärin- tarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

- Toimihenkilön käydessä lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen kanssa sairauden toteamiseksi ja samana päivänä suoritettavissa tarkastukseen liittyvissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa.

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen myös mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen.

3. Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

23 § Tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön palkasta tai lomasta ei vähennetä lyhyttä, pääsääntöisesti enintään yhden päivän pituista tilapäispoissaoloa, joka aiheutuu lapsen tai muun lähiomaisen äkillisestä sairaustapaukses- ta tai lähiomaisen kuolemasta tai hautajaisista.

2. Alle 10-vuotiaan tai alle 18-vuotiaan valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta sairastavan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen tilapäispoissa-olon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämä- töntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää 3 päivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa itse lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Tulkinta:

Kyseessä on oltava äkillisestä sairastumisesta aiheutuvan hoidon järjestämisen tai hoidon tarve, ei ennakolta tiedossa oleva hoitojakso.

3. Jos toimihenkilön lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on työntekijällä oikeus olla palkatta poissa työstä osallistuakseen päätöksen 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen. Poissaolosta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.

4. Mikäli lapsen tai muun lähiomaisen sairauden hoito tai sen järjestäminen edellyttää pitempää poissaoloa, pyritään toimihenkilölle järjestämään työtilanteen salliessa mahdollisuus palkat- tomaan poissaoloon edellä sanottua pitemmäksi ajaksi.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

6. Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reser- viläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työ aikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansion- menetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihen- kilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10. Jos toimihenkilö muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän, mikäli muutto osuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään toimihenkilöllä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on toimihenkilön sovittava työnantajansa kanssa.

V MUITA TYöEHTOJA

24 § Säännöt ja sosiaaliedut

1. Yhtiössä noudatetaan siinä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työjärjestystä, mitkä eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

2. Ohjesääntöä laadittaessa sekä sitä muutettaessa on neuvoteltava yhtiön toimihenkilöitä edustavan yhdistyksen tai, mikäli tällaista ei ole, luottamusmiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen voimaan tullessa kunkin yhtiön palveluksessa olevien, tämän sopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvien toimihenkilöiden vuosilomia tai muita sosiaali- sia etuja ei vähennetä tämän sopimuksen voimassa ollessa ilman sopijapuolten suostu musta.

25 § Matkakulujen korvaus

Toimihenkilön matkakulut korvataan mallimatkustussäännön tai vähintään palkkasopimusten mukaisesti.

26 § Muuttokustannukset

Jos toimihenkilö työnantajan aloitteesta siirretään vakinaisesti toiselle paikkakunnalle, korvataan hänelle muutosta aiheutuneet kohtuulliset muuttokustannukset.

27 § Konttoritoimihenkilön ateriaetu

Yhtiöt järjestävät kustannuksellaan konttoritoimihenkilöille mahdollisuuden ateriointiin työpai- kalla tai sen läheisyydessä.

28 § Kenttämiehen ateriaetu

1. Yhtiö järjestää kenttämiehelle kustannuksellaan mahdollisuuden ateriointiin sellaisina työ- päivinä, joilta kenttämies ei saa matkapäivärahaa.

2. Niillä paikkakunnilla, joilla käytännössä ei ole mahdollisuutta järjestää ateriaetua, tämä voidaan vaihtaa rahakorvaukseen.

29 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

30 § Kokoustilat

1. Vakuutusväen Liitto VvL ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

- Kokouksen pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

- Kokouksen järjestyksestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä.

Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

2. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Vakuutusväen Liiton ja sen alayhdis- tyksen sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajia.

31 § Jäsenmaksujen perintä

Finanssialan Keskusliitto suosittelee jäsenyhtiöilleen, että mikäli toimihenkilö tai kenttämies on antanut siihen valtuutuksen, peritään Vakuutusväen Liiton jäsenmaksut toimihenkilön ja

kenttämiehen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYöRAUHA

32 § Yrityskohtainen sopiminen

1. Yritys ja rekisteröity toimihenkilöyhdistys voivat sopia poikkeavasti työehtosopimuksen määräyksistä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa. Sopia ei voi yleisesti koko työehtosopi- muksen tai sen oleellisen osan kuten palkkaus- ja työaikajärjestelmän kokonaan syrjäyttämi- sestä. Sopimuksen osapuolina ovat yritys ja rekisteröity asianomainen toimihenkilöyhdistys.

2. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

3. Esityksessä sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen määräyksestä tai määräyk- sistä halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle.

4. Yrityskohtaisen sopimuksen on oltava kirjallinen.

5. Sopimuksesta on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen määräyksestä on sovittu ja mikä on sopimuksen sisältö.

6. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimuksessa

tulee olla määräykset siitä miten siirrytään takaisin aiempiin ehtoihin, jos sopimus irtisano- taan.

7. Sopimus on lähetettävä tiedoksi liitoille.

8. Sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta, kun liitot ovat saaneet siitä tiedon.

9. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopimuksella.

10. Tähän pykälään perustuvien sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet, ellei palkkakeskustelupöytäkirjasta muuta johdu.

11. Toimihenkilöyhdistyksen nimeämille neuvottelijoille on varattava riittävästi työaikaa sopi- muksen tekemisestä aiheutuvien tehtävien hoitamista varten.

33 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvotelta- va yhtiön ja toimihenkilön luottamusmiehen kesken.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Siinä on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia ja tosi- seikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Neuvottelut pyritään aloittamaan viimeistään kahden viikon kuluessa siitä kun niitä pyyde- tään, ja käydään tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen asiassa, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

34 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 30. syyskuuta 2011 saakka.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILöITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 1.1.2009 ALKAEN

Sopimuksen ulottuvuus 1 § Palkkausjärjestelmä 2 §

Työpalkat 3 §

Osa-aikaisen toimihenkilön palkka 4 § Kuukausipalkan osittaminen 5 § Vakuutustutkinto 6 §

Siirtäminen vaativampaan tehtävään 7 § Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet 8 § Matkat ja siirrot 9 §

Ylityö 10 §

Vuorotyö 11 §

Ilta- ja yötyölisä 12 § Varallaolokorvaus 13 § Hälytysluontoinen työ 14 § Työasioita koskeva soitto 15 § Työnseisaukset 16 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 17 § Sopimuksen voimassaoloaika 18 §

VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILöITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 1.1.2009 ALKAEN

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tämä sopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä.

2 § Palkkausjärjestelmä

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti palkkakeskustelupöytäkirjan ja tämän sopi- muksen mukaisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutumi- nen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Konttoritoimihenkilöt sijoitetaan palkkaryhmiin toimien vaativuusluokittelun perusteella (Liite 1).

2. Jos toimihenkilön työtehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi siten, että uuden toimen vaa- tivuuspisteet alenevat vähintään 80 pistettä, voidaan hänen toimensa vaativuusluokkaa alentaa. Tällöin voidaan myös hänen palkkaansa alentaa vähimmäispalkan muutoksen verran eli uuden ja vanhan palkkataulukon erotuksella. Asiaa luottamusmiehen kanssa käsiteltäessä työnantaja esittää tehtävän muutosperusteet. Vaativuusluokka ja palkka voidaan alentaa tehtävän muutosta seuraavan neljännen kuukauden alusta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä ei oteta kantaa direktio-oikeuden laajentamiseen tai supistamiseen eikä työsopimuksen yksipuolisiin muutoksiin.

3. Työnantajan on ilmoitettava jokaiselle konttoritoimihenkilölle, miten toimihenkilön toimi on pisteytetty ja miten kokonaispalkka maksettavat lisät huomioon ottaen muodostuu.

4. Toimen pisteytystä tarkastellaan toimen kuvauksen perusteella esimiehen ja toimihenkilön välillä organisaation uudistuksesta tai toiseen tehtävään nimityksestä johtuvan tehtävämuu- toksen tai muun olennaisen tehtävämuutoksen yhteydessä. Olennaisesta tehtävämuutoksesta johtuva palkankorotus toteutetaan vaativuusluokan muutosta seuraavan kuukauden alusta korottamalla toimihenkilön palkkaa vähintään uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan muutoksen verran. Toimihenkilö voi tarvittaessa joko itse tai luottamusmiehen välityksellä pyytää edellisessä kappaleessa tarkoitettua selvitystä.

3 § Työpalkat

1. Työehtosopimuksen 8 §:n mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan mukaiset konttoritoimi henkilöiden vähimmäispalkat ovat liitteen 3 mukaiset.

4 § Osa-aikaisen toimihenkilön palkka

1. Osa-aikaisen, työehtosopimuksen piirissä olevan toimihenkilön palkka lasketaan tuntipalk- kaperusteisesti. Palkka maksetaan kuitenkin toimihenkilöille kuukausipalkkana. Vähimmäis- tuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatoimihenkilön vastaava taulukkopalkka luvulla 150.

2. Osa-aikaisen toimihenkilön vähimmäispalkan ylittävä henkilökohtainen palkanosa voidaan suhteuttaa hänen työaikaansa. Osa-aikaisen toimihenkilön VTS-lisä maksetaan täysimääräise- nä kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaan.

5 § Kuukausipalkan osittaminen

Jos konttoritoimihenkilöllä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle maksettava palkka seuraavasti:

1. Konttoritoimihenkilölle palkanmaksukaudelta tuleva palkka jaetaan niiden palkanmaksukau- teen sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat olleet hänen työpäiviään. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkansa.

2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia myös kiinteän kuukausipalkan jakajan käyttämisestä.

3. Konttoritoimihenkilön vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan siten kuin vuosilo- malaissa on säädetty.

6 § Vakuutustutkinto

Vaativuusluokittelun piiriin kuuluville konttoritoimihenkilöille, jotka ovat suorittaneet vakuu- tustutkinnon, suoritetaan erityinen VTS-lisä, jonka suuruus on 1.11.2007 lukien 72 euroa/kk.

7 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään

1. Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, pisteytetään hänen toimensa uudelleen.

2. Mikäli konttoritoimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa tehtäväs- sä perehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustaso huomioon ottaen voi olla enintään kaksi- toista kuukautta.

3. Perehdyttämiskauden pituus on etukäteen ilmoitettava konttoritoimihenkilölle.

4. Toimihenkilölle maksetaan perehdyttämiskauden aikana uuden tehtävän mukainen palkka.

5. Jos siirto on tarkoitettu tilapäiseksi, on siirron arvioitu kestoaika etukäteen ilmoitettava konttoritoimihenkilölle. Vaativamman tehtävän kestäessä yli 1 kuukauden maksetaan ylittä- vältä ajalta uuden tehtävän mukainen palkka. Tilapäisen siirron pisin yhtämittainen kestoaika on vuosi, kuitenkin hoitovapaan ollessa kysymyksessä enintään hoitovapaan aika.

8 § Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet

1. Palkkaryhmien yläpuolella ovat sellaiset toimet, joiden pistemäärä on yli 910 pistettä tai jotka eivät uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa tulleet järjestelmän piiriin.

2. Palkkaryhmien yläpuolella olevien toimien vähimmäispalkka on vähintään 2 % korkeampi kuin ylimmän palkkaryhmän toimen palkka. Sääntöä noudatetaan myös aiemmin luokittele- mattomiin toimiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimi on pisteytetty 7 + 25 % säännön perusteella ja uusi toimihenkilö tulee vastaa- vaan toimeen, myös uuden toimihenkilön toimi luokitellaan palkkatasosta riippumatta. Jos luokiteltujen toimien alueella syntyy kokonaan uusi toimenkuva, se luokitellaan ja jos pisteet ovat yli 910 pistettä, siirtyy toimi palkkaryhmien yläpuoliseksi.

9 § Matkat ja siirrot

1. Mikäli konttoritoimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu suorittamaan työtehtäviä toisella paikkakunnalla, suoritetaan hänelle matkasta aiheutuneet sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti, kuitenkin siten, että todelliset kustan- nukset peitetään.

2. Mikäli konttoritoimihenkilö joutuu tilapäisesti suorittamaan työtehtäviä toimipaikassa, joka verrattuna hänen vakinaiseen toimipaikkaansa sijaintinsa tai huonojen liikenneyhteyksien puolesta

- aiheuttaa hänen työmatkojensa huomattavan pidentymisen tai

- muuten vaikeuttaa hänen työpaikalle/kotiin saapumistaan taikka

- huomattavasti lisää hänen kustannuksiaan,

hänelle suoritetaan tästä kussakin yksittäistapauksessa erikseen paikallisesti sovittava korvaus. Lisäkustannuksien korvaamisesta sovittaessa noudatetaan soveltuvin osin matkustussäännön määräyksiä.

3. Xxxxxxx konttoritoimihenkilön työtehtävät edellyttävät siirtymistä samalla paikkakunnalla päivittäisen työajan kuluessa työpaikasta toiseen, sovitaan matkakustannusten korvaamisesta paikallisesti.

10 § Ylityö

1. Ylityöksi katsotaan työ, joka tehdään työehtosopimuksen 8 §:ssä määrätyn työajan lisäksi ja saadaan sitä teettää lain alimmissa rajoissa.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu tuntipalkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 % koro- tettu tuntipalkka. Mikäli ylityö jatkuu vuorokauden vaihteen yli, ei vuorokauden vaihtumi- nen aiheuta alentumista ylityön korvausprosentteihin.

3. Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka.

4. Sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.

5. Ylityökorvausta määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neljännestunnit.

6. Tuntipalkka, jonka mukaan ylityökorvaus lasketaan, saadaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan enintään nelinkertaisella viikoittaisen säännöllisen työajan tunti- määrällä.

7. Säännöllisen ilta- tai yövuoron jatkuessa ylityönä lisätään tuntipalkkaan ilta- tai yövuorolisä.

8. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että ylityökorvaus vaihdetaan vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana tai ylityökorvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään työeh- tosopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-aikaan sovelletaan jälkimmäi- sessä tapauksessa tällöin soveltuvin osin säästövapaata koskevia määräyksiä.

9. Ylityökorvaus suoritetaan ja ylityökorvausta vastaava vapaa-aika annetaan kahden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. Muistutukset ylityökorvausta vastaan on, ellei voittamatonta estettä ole, tehtävä kuukauden kuluessa niiden suorittamisesta.

10. Yhtiössä mahdollisesti noudatettavaa käytäntöä vuorokauden vaihteen yli jatkuvien töiden korvaamisesta ei muuteta.

11 § Vuorotyö

1. Säännöllisessä vuorotyössä olevalle konttoritoimihenkilölle maksetaan iltatyöstä iltavuoroli- sänä vähintään 20 % hänen perustuntipalkastaan ja yötyöstä yövuorolisänä vähintään 30 % hänen perustuntipalkastaan vuoroon sisältyneiltä tunneilta.

2. Yleisenä vapaapäivänä tehty vuorotyö korvataan 10 §:n mukaan.

12 § Ilta- ja yötyölisä

1. Jos konttoritoimihenkilö suorittaa säännölliseen vuorokautiseen työaikaansa kuuluvaa työtä

- kello 18.00 - 23.00 välisenä aikana, maksetaan hänelle näiltä tunneilta korvauksena lisä, jonka suuruus on vähintään 20 % hänen perustuntipalkastaan tai

- kello 23.00 - 7.00 välisenä aikana, jolloin hänelle suoritettavan lisän suuruus vastaa- vasti on vähintään 30 % hänen perustuntipalkastaan.

2. Korvausta laskettaessa otetaan huomioon vain em. kellomäärien väliin sattuvat täydet nel- jännestunnit.

13 § Varallaolokorvaus

Xxxxxxx konttoritoimihenkilö sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet tuntiansion mukaises- ta palkasta varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

14 § Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, jolloin konttoritoimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysluontoisesta työstä maksetaan vähintään tunnin palkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi hälytysluontoisesta työstä maksetaan hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

I Päivätyössä

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai konttori-toimihen- kilön vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

b) Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

II Vuorotyössä

a) Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.

b) Ilta- ja yövuorossa

Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa toimihenkilön säännöllisen työ- ajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

c) Jos hälytyskutsu annetaan sen jälkeen kun on kulunut 9 tuntia toimihenkilön säännöl- lisen työajan päättymisestä, mutta vähintään tuntia ennen toimihenkilön seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suoritetaan toimihenkilölle 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Mikäli työ edellä I b) ja II b)-kohdissa mainituissa tapauksissa on ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

15 § Työasioita koskeva soitto

Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu toimihenkilön normaalin työajan ulkopuolella hänen

vapaa-aikanaan ja hän tällöin pystyy hoitamaan asian puhelimessa, suoritetaan hänelle korvaus yk- sinkertaisena tuntipalkkana vähintään 1 tunnilta. Mikäli soitto tapahtuu arkipäivänä kello 22.00

- 07.00, lauantaisin, sunnuntaisin tai pyhäpäivinä, on korvaus kolminkertainen tuntipalkka.

16 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

17 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:ssä sovitulla tavalla, ellei palkkakeskustelupöytäkirjasta muuta johdu.

18 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Liite 1 TOIMENLUOKITUSLOMAKE

Finanssialan Keskusliitto

Vakuutusväen Liitto Vaativuustekijöiden pisteet

TOIMEN EDELLYTTÄMÄ PERUSOSAAMINEN	OPPIAIKA
	1. ≤ 1 vuosi	2. ≤ 2 vuotta	3. > 2 vuotta
ei erityistä koulutusvaatimusta	40	60	80
opistotaso	80	100	120
korkeakoulututkinto	120	140	160

TIETOTAITO / Toimen hoitaminen edellyttää
1. perustietämystä	60
2. xxxxxx perustietämystä	100
3. ammattitietämystä	150
4. laajaa ammattitietämystä tai rajattua erikoistietämystä	200
5. monipuolista ammattitietämystä	250
6. laajaa erikoistietämystä	300
7. monipuolista erikoistietämystä	350

TOIMINNAN VAPAUS JA VASTUU / Toimen hoitaminen edellyttää
1. selkeää ohjeistusta	50
2. vakiintuneiden tilanteiden ja työtapojen hallintaa	100
3. itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista	150
4. itsenäistä harkintaa ja ratkaisuja	200
5. etukäteen määriteltyä palveluajatusta	250

ERILLISVASTUU / Toimeen sisältyy yksilö- tai ryhmäkohtainen	Pisteet
1. perehdyttämis- ja/tai koulutusvastuu	0	20	40
2. työnjohdollinen vastuu	0	40	80
3. vastuu asiakassuhteista	0	40	60
Pistemäärään vaikuttavat vastuiden lukumäärä ja yksittäisen vastuutekijän merkittävyys Pisteet yhteensä _________________

VUOROVAIKUTUS
Pistemäärään vaikuttavat yhteyksien lukumäärä, erilaisuus ja palvelutilanteiden vaativuus	40	70	100	130	160

RASITTAVUUS
1. aikataulusidonnaisuus	0	20	40
2. yksintyöskentely	0	20	40
3. olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus	0	20	40
4. fyysinen rasittavuus	0	20	40
Pistemäärän vaikuttavat rasittavuustekijöiden lukumäärä ja yksittäisen rasittavuustekijän vaikuttavuus Pisteet yhteensä _____________

Toimen yhteispisteet

LIITE 2 TOIMENLUOKITUSLOMAKKEEN TULKINTAOHJEITA

Perusosaaminen ja oppiaika

Perusosaamisella tarkoitetaan toimen edellyttämää ennen työsuhteen alkua saatua koulutusta. Oppiajalla tarkoitetaan uuden toimihenkilön perehdyttämis- ja työnopastusaikaa, joka on tarpeen itsenäisen työskentelyvalmiuden saavuttamiseksi.

Tietotaito

Toimi luokitellaan kokonaisuutena. Tehtäväalueet, jollaisina voidaan pitää myös osaamisalueita, sovitaan yhtiökohtaisesti. Työskentely tiimissä ei muuta lähtökohtaa, että luokiteltavana on kunkin toimihenkilön oma tosiasiallinen toimi. Tarkoituksena on luokitella tosiasialliset tehtävät työt, ei tavoitetoimenkuvia tms. suunniteltuja kehittämisasioita.

Perustietämys:

- työnkulkujen ja asiakirjojen tunteminen

- järjestelmien perustuntemus

- tiedot saadaan perehdyttämisen kautta, poikkeamat opastetaan erikseen

Ammattitietämys:

- edellyttää työkokemuksen kautta saatua ammattitaitoa tai alan ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista koulutusta

- edellyttää tehtäväalueen asiantuntemusta

- työskentely on itsenäistä ja tiedonhankinta omatoimista

Erikoistietämys:

- edellyttää ammatillista ”historiatietojen” hallintaa sekä tehtäväalueen syvällistä asiantuntemusta.

Rajattu: toimeen sisältyy yksi tehtäväalue.

Laaja: toimeen sisältyy useita tehtäväalueita.

Monipuolinen: toimeen sisältyy erilaisia tehtäväalueita, jotka edellyttävät myös erilaista ammatti- tietämystä ja tiedon yhteensovittamista. Yhteensovittamista on esimerkiksi asiakkaan ja yhtiön etujen rinnakkainen harkinta.

Toiminnan vapaus

Tiimityö ja tiimin valtuudet eivät vaikuta, vaan tarkastelu yksilökohtaisesti.

1. Itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista

- usein olemassa yleisluontoisia ohjeita tai iso joukko yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä

- edellyttää jo käytössä olevien sekä uusien voimaantulevien ohjeiden ja normien itsenäistä tiedon hankintaa sekä soveltamista

2. Itsenäistä harkintaa ja ratkaisua

- toimeksiannot usein yleisluontoisia

- käytettävissä olevat ohjeet ja normit edellyttävät kehittävää tai luovaa soveltamista

- harkinnan käyttöön liittyy ammatillinen tai taloudellinen vastuu

- kyky itsenäisiin, mahdollisesti uusiin ratkaisuihin

3. Etukäteen määritelty palveluajatus

- antaa toimenhaltijalle itsenäisen vastuun töiden suunnittelusta ja toteuttamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta

- nimenomaiset ohjeet tai käytännöt eivät rajoita toimenhaltijan tehtävien suoritusta vaan toimen- haltijaa ohjaa yhdessä sovittu palveluajatus

- saavutettuja tuloksia arvioidaan

Erillisvastuut

1. a) Perehdyttämisvastuu

Perehdyttämisellä tarkoitetaan yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön perehdyttämistä työhönsä tai sen muutoksiin sekä uuden toimihenkilön perehdyttämistä työhönsä, yritysorganisaatioon, työym- päristöön ja muuhun henkilöstöön

1. b) Koulutusvastuu

Koulutusta ovat esimerkiksi erikseen järjestetyt tilaisuudet, joissa opetetaan käyttämään uutta toimin- tajärjestelmää tai uusia laitteita tai joissa käsitellään uusien tuotteiden sisältöä tahi myyntitekniikoita.

Jos yrityksessä maksetaan sivutoimisista koulutusluennoista erikseen palkkioita eikä toimeen sisälly muunlaista koulutusvastuuta, ei palkkausjärjestelmän mukaisia pisteitä sovelleta vaativuusluokittelussa.

2. Työnjohdollinen vastuu

Luokittelun yhteydessä on selvitettävä, onko työnjohdollista vastuuta annettu tiimille ja myönteisessä tapauksessa kuka sitä käyttää.

Työnjohdollisella vastuulla tarkoitetaan vastuuta toimihenkilön tai toimihenkilöryhmän työn tekemi- sestä ja työn tuloksista.

3. Vastuu asiakassuhteista

Vastuulla tarkoitetaan asiakassuhteiden säilyttämistä, kehittämistä positiiviseen suuntaan tai vastuuta asiakaskuvasta.

Vuorovaikutus

Lähtökohtaisesti ulkoinen ja sisäinen asiakaspalvelu on samanarvoista.

Sataan pisteeseen oikeuttavaksi arvioidaan esimerkiksi suora perusasiakaspalvelu, joka liittyy muun työn tekemiseen korvaus-, vakuutus tai eläkekäsittelyssä. Asiakaspalvelu on vuorovaikutteista.

Rasittavuus

1. Aikataulusidonnaisuus

Tarkoitetaan jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa päivittäistä aikataulusidonnaisuutta.

2. Yksintyöskentely

Yksintyöskentelyllä tarkoitetaan sitä, että työt on pakko jatkuvasti tehdä yksin (yhden hengen konttori) tai eristyksissä työtovereista (mikrofilmaus).

3. Olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus

Olosuhdehaitoilla tarkoitetaan töitä, joissa esimerkiksi

- työpuku likaantuu

- normaalista poikkeavat lämpötilat

- melu on niin häiritsevää, että puhe kuuluu vain ääntä korottaen

- kuulosuojaimet ovat jatkuvasti tarpeen

- veto ylittää normaaleissa konttoritiloissa esiintyvän tai

- työtä joudutaan tekemään pidempiä aikoja vaikeissa työasennoissa.

4. Fyysinen rasittavuus

Fyysisellä rasittavuudella tarkoitetaan esimerkiksi työn väsyttävyyttä, voiman tarvetta tai erityistä energian kulutusta. Tällaista saattaa esiintyä töissä, jotka edellyttävät jatkuvaa kantamista tai toistuvia nostoja.

Liite 3

KONTTORITOIMIHENKILöIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.10.2010 LUKIEN

Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.10.2010 lukien
Pääkaupunkiseutu	Vähimmäispalkka euroa/kk	Pisteraja
B	1776	Alle 590
C	1892	591 –
D	2023	671 –
F	2164	751 –
G	2319	831 – 910
yläpuoliset	2365	911 –

Muu Suomi	Vähimmäispalkka euroa/kk	Pisteraja
B	1721	Alle 590
C	1830	591 –
D	1953	671 –
F	2090	751 –
G	2237	831 – 910
yläpuoliset	2282	911 –

Liite 4 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PöYTÄKIRJA

1 § Palkkaperiaatteet

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä.

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy konttoritoimihenkilöitä koskevan palkkasopimuksen 2 §:n mukaisen tai tämän pöytäkirjan mukaisesti yrityskohtaisesti sovitun vaativuusluokittelun perusteella.

Työnantajan on ilmoitettava palkkasopimuksen 2 §:n 3 kohdan mukaisesti jokaiselle konttoritoi- mihenkilölle miten toimihenkilön toimi on pisteytetty ja miten toimihenkilön kokonaispalkka maksettavat lisät huomioon ottaen muodostuu.

Toimen pisteytyksestä tarkastellaan palkkasopimuksen mukaisesti organisaation uudistuksesta tai toiseen tehtävään nimityksestä johtuvan tehtävämuutoksen tai muun olennaisen tehtävämuutok- sen yhteydessä. Olennaisesta tehtävämuutoksesta johtuva palkankorotus toteutetaan vaativuus- luokan muutosta seuraavan kuukauden alusta korottamalla toimihenkilön palkkaa vähintään uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan muutoksen verran.

Muita tehtävämuutoksia tarkastellaan vaativuusluokittelun perusteella palkkakeskustelussa, jolloin mahdolliset tehtävän vaativuuden noususta johtuvat palkankorotukset toteutetaan palkka- keskustelussa.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan työehtosopimuksen arvioin- tilomakkeen perusteella, ellei yritys-/ryhmä-/konsernikohtaisesti sovita toisin Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.

2. Xxxxxx päättää palkkapolitiikan sen jälkeen, kun palkkapolitiikka on käsitelty palkkakeskustelu- työryhmässä tai yhdessä henkilöstön kanssa, jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää. Yritys tarvitsee ajan tasalla olevan palkkapolitiikan palkkakeskustelujen käymistä varten. Palkkapolitiikalla tarkoitetaan yrityksen liiketoimintastrategiasta johdettuja periaatteita, joihin palkkauksen kokonaisuus yrityksessä perustuu. Se voi sisältää näkemyksiä siitä, miten palkka- kehityksestä huolehditaan, miten palkkapolitiikan toteutumista seurataan ja miten arvioidaan palkitsemisen toimivuutta. Palkkapolitiikan sisältöä käsitellään tarkemmin liittojen yhteisessä palkkakeskusteluoppaassa.

Yritys perehdyttää ja tiedottaa henkilöstöä riittävästi palkkapolitiikan sisällöstä ennen palkkakes- kustelujen käymistä.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:

- työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset (toimen vaativuus)

- kokemus työtehtävissä

- pätevyys (osaaminen ja ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen)

- työssä suoriutuminen (työn laatu ja tavoitteellisuus)

- oman työn ja työtapojen kehittäminen

- yhteistyökyky ja vuorovaikutus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen ja palkkakehitykseen, jonka toimihenkilöt kokevat oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi.

2 § Palkkakeskustelu

1. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista kiinteää kokonaispalkkaa, ellei kes- kustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.

Henkilökohtaisena kiinteänä kokonaispalkkana pidetään toimihenkilön kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, johon kuuluvat:

- taulukkopalkka

- 1.4.1999 asti voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukainen tehtäväkohtainen lisä

- henkilökohtainen lisä

- tasa-arvoerä (1.12.1994)

- järjestelmälisä/ylite (31.3.1999 ja 1.4.1999 välisten palkkataulukkojen erotus)

- palvelusvuosilisät

- muut työehtosopimukseen perustuvat lisät (”hännät”)

Olosuhteista maksettavat lisät (ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soittokorvaus), VTS-lisä, erilaiset tulos- ja myyntipalkkiot eivät ole ns. henkilökohtaista kiinteää kokonaispalk- kaa.

Yrityskohtaisten lisien sisällyttämisestä henkilökohtaisiin kiinteisiin kokonaispalkkoihin voidaan sopia Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.

2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilö sopivat palkkakeskustelun ajankohdan palkkakeskustelutyö- ryhmän mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti.

Palkkakeskustelua käyvät esimiehet ilmoittavat hyvissä ajoin luottamusmiehelle ajanjakson, jolloin palkkakeskusteluja on tarkoitus käydä.

Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuksessa sovittuja palkankorotusajankohtia. Palkkakeskustelua käyvällä työnantajan edustajalla tulee olla päätösvalta palkkakeskustelun perusteella maksettavasta palkankorotuksesta.

3. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä hyvissä ajoin ennen palkkakeskustelua saatavilla olevat vakuutusalan keskiansio- ja ansiokehitystiedot sekä saatavilla olevat yrityskohtaiset, tilastoihin perustuvat keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin sekä yrityskohtaiset palkkaryhmäjakaumaa koskevat tiedot.

4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräytymistä ja palk- kakehitystä. Esimiehellä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esimies ja toimihenkilö vahvistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei yritys-/ryhmä-/konserni- kohtaisesti sovita toisin Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.

5. Palkkakeskustelun tarkoituksena on:

- kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esimiehen ja toimihenki- lön välisessä vuoropuhelussa

- keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävissään

- keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja mahdollisesti tulevat työteh- tävät sekä vastuualueet

- pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta

3 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut ja neuvottelut

Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat palkkakeskustelutyöryhmässä tai luottamusmiehen kanssa, jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tai henkilöstön kanssa, jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä ennen kuin palkkakeskustelumalli otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön:

1. Luottamusmiesten lukumäärä luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiessopimuksen soveltamisperiaatteiden mukaisesti sopimuksessa on jätetty yhtiökoh- taisesti ratkaistavaksi tarkoituksenmukaisen luottamusmiesjärjestelmän tekeminen, jonka tulisi noudattaa yhtiöiden toimintaorganisaatiota ja näin ollen luoda puitteet luottamusmiestehtävien suorittamiseksi.

2. Palkkapolitiikka ja sen käsittely.

Palkkapolitiikan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.

Liitot suosittelevat, että palkkapolitiikan käsittelyyn osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös palkkapolitiikasta päättäviä työnantajan edustajia.

3. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esimiehille ja toimihenkilölle.

4. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.

5. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset yrityksessä toisin sovitut asiat sekä palkankoro- tusten taso ja ajankohdat.

6. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.

7. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen käsittely. Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin:

Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen palkkakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 3 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.

4 § Yksilön suoja

1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esimiehet perehdytetään ja koulutetaan vaativuusluo- kitteluun, pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin, palkkapolitiikan periaatteisiin ja palkkakes- kustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita. Perehdytys ja koulutus tapahtuu säännöllisenä työaikana ja työnantaja vastaa tarpeellisista kuluista.

Esimiehille ja toimihenkilöille järjestetään myös yhteistä koulutusta.

2. Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä, esimerkiksi lisätietojen hankkimista varten, keskeyttää palkkakeskustelu. Toimihenkilön keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun toimihenkilölle on varattu mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen, jos sellai- nen on.

3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

4. Työnantaja tuo palkkakeskustelutyöryhmän käsittelyyn kahden kuukauden kuluessa palkkakes- kustelun perusteella jaetusta korotuksesta kaikki ne tapaukset, joissa toimihenkilön palkankoro- tus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä prosentuaalisesta korotuksesta. Toimihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn.

Jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tässä kohdassa tarkoitetut tapaukset käsitellään luottamusmiehen kanssa, jos sellainen on.

5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkka- keskustelun lopputulos ja perustelut sekä osapuolten näkemykset. Yhteenvedosta toinen kappale jää toimihenkilölle.

6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää toimi- henkilölle.

7. Palkkakeskustelun tuloksena toimihenkilön henkilökohtainen kiinteä kokonaispalkka ei voi laskea.

8. Työnantajan tulee säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat vähintään 10 vuotta palkkakeskustelujen käymisestä ja toimihenkilön pyytäessä toimittaa tiedot toimihenkilölle. Palkkakeskustelupöytäkirjat voidaan säilyttää sähköisessä muodossa.

9. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedottaa tästä asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoittamaan osapuolissa tapahtuneet muutokset välittömästi.

5 § Erityistilanteet

1. Jos toimihenkilö on estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia, käydään palkkakeskus- telu esimiehen ja toimihenkilön välillä joko ennen esteen alkamista tai heti esteen lakattua.

2. Toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskustelujen välisenä aikana perhe- vapaan, sairauden, armeijan, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen vuoksi, taataan vähintään yrityksen keskimääräinen ansiokehitys prosentuaalisena korotuksena.

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän pakkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisikin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydes- sä. Tällöin toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.

3. Jos esimies vaihtuu, keskustelun käynyt esimies ja toimihenkilö dokumentoivat tulevaan palkka- keskusteluun tarvittavat asiat.

4. Jos toimihenkilö työskentelee usean esimiehen alaisuudessa, palkkakeskustelussa otetaan huomi- oon kaikki toimihenkilön työtehtävät.

5. Jos palkkakeskustelua ei ole käyty työnantajasta johtuvasta syystä sovittuun ajankohtaan mennes- sä, toimihenkilölle maksetaan palkankorotusajankohtana yrityksessä käytyjen palkkakeskustelu- jen keskimääräinen euromääräinen korotus.

6. Jos toimihenkilö kieltäytyy palkkakeskustelusta, esimies päättää palkankorotuksen.

7. Kokonaan työstä vapautetulle päätoimiselle pääluottamusmiehelle ja kokonaan työstä vapautetul- le päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle taataan vähintään yrityksen keskimääräinen prosentuaali- nen korotus.

6 § Palkkakeskustelutyöryhmä

1. Yrityksissä, joissa on yrityskohtainen Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys, perustetaan palkka- keskustelutyöryhmä. Palkkakeskustelutyöryhmä voidaan yritysten sijasta perustaa ryhmä- tai

konsernitasolla, jos siitä ryhmä- tai konsernikohtaisesti erikseen sovitaan Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.

Palkkakeskustelutyöryhmä:

- seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta ja käytännön toteutusta

- käsittelee palkkapolitiikan periaatteet vuosittain ennen palkkakeskustelujen käymistä

- osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnitteluun ja toteutta- miseen

- selvittää, miten yrityskohtaiset nimikkeet on sijoitettu yleisiin tilastonimikkeisiin

- käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.

2. Yritys/ryhmä/konserni ja yrityksen henkilöstöä edustava Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys sopivat palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta kuitenkin siten, että työnantajan edustajien lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edustajien lukumäärästä. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta, Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys nimeää neljä edustajaa ja yritys/ryhmä/konserni kaksi edustajaa palkkakes- kustelutyöryhmään.

3. Työnantaja ja henkilöstö nimeävät edustajansa palkkakeskustelutyöryhmään. Vakuutusväen Lii- ton jäsenyhdistys päättää henkilöstöä edustavien jäsenten valintamenettelystä. Pääluottamusmies kuuluu palkkakeskustelutyöryhmään henkilöstön itseoikeutettuna edustajana.

4. Palkkakeskustelutyöryhmän henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, elleivät yritys/ryhmä/konserni ja Vakuutusväen liiton jäsenyhdistys sovi muusta toimikaudesta.

5. Palkkakeskustelutyöryhmän toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan palk- kakeskustelutyöryhmässä. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava palkkakeskustelutyöryhmä koolle aina tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa.

Kokouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkakeskustelutyöryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta.

6. Henkilöstön edustajat saavat riittävästi palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvitsevat palkkakeskustelutyöryhmän kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Työstä vapautus otetaan huomioon henkilöstön edustajien työmäärässä ja tavoitteissa sekä töiden järjestelyissä.

Työnantaja vastaa palkkakeskustelutyöryhmän tarpeellisista kuluista.

7 § Yrityksen antamat ansiotiedot

1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden vertailukelpoiset henkilökohtaisten kiinteiden kuukausipalkkojen palkkasummat myös erikseen palkkaryhmissä olevien ja palkkaryhmien yläpuolisten palkkasummat. Tämän lisäksi pääluotta- musmiehelle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta.

Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, työnantaja tiedottaa henkilöstölle työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden vertailukelpoiset henkilökohtaisten kiinteiden kuukausipalkkojen palkkasummat.

Yrityksen tulee antaa edellä mainitut tiedot kahden kuukauden kuluessa korotusajankohdasta ellei yrityskohtaisesti toisin sovita Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa.

2. Palkkakeskusteluja käynyt esimies tiedottaa ko. toimihenkilöille käymiensä palkkakeskustelujen palkankorotusten lukumäärän ja keskimääräisen euromääräisen korotuksen kahden kuukauden kuluessa korotuksesta. Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä ei anneta, mikäli niistä on tunnistettavissa, onko yksittäinen henkilö saanut korotuksen. Näissä tapauksissa ryhmiä tulee yhdistellä siten, että kuuden henkilön raja täyttyy.

3. Lisäksi luottamusmiehelle annetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaiset tiedot. Pääluotta- musmies saa vuosittain edellisen lokakuun palkkatilastojen perusteella yrityskohtaisesti seuraavat tiedot mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot:

a) vaativuusluokkajakauma

b) keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin

c) kohtien a - b tiedot erikseen naisten ja miesten osalta

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta. Tämä ei kuitenkaan koske 3 a kohtaa.

4. Jos työnantaja ja luottamusmies eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen toteutumisesta yritystasolla, voi luottamusmies vaatia asian käsittelyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

8 § Liittotason ansiokehitystarkastelu

Osapuolten saatua EK:n vakuutusalaa koskevat palkkatilastot tarkastellaan liittotason ansioke- hitystä liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä mahdollisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua.

Yrityksissä seuranta tapahtuu mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n yrityskohtaiset tilasto- tiedot. Ansiokehityksen pitää olla vähintään työehtosopimuksessa sovitun mukainen.

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkakeskustelutyöryhmissä. Niissä yrityk- sissä, joissa ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, seuranta toteutetaan työnantajan ja luottamusmie- hen välillä, jos sellainen on.

9 § Paikallinen sopiminen

1. Yrityksissä tai vaihtoehtoisesti ryhmissä ja konserneissa voidaan sopia työehto-sopimuksen 32 §:n mukaisesti paikallisesti toisin seuraavista palkkausta koskevista määräyksistä:

- konttoritoimihenkilöiden palkkausjärjestelmä vaativuusluokitteluineen

- palkkakeskustelutyöryhmä

- toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi

- toimenkuvauslomake

- palkkakeskustelujen yhteenveto

- palkkakeskustelun käyminen henkilökohtaisesti

Pöytäkirjamerkintä:

Poikkeuksellisesti palkkakeskustelu voidaan tässä kohdassa määrätyin tavoin sopia käy- täväksi henkilökohtaisen paikallaolon sijasta yrityksessä yleisesti neuvotteluissa käytössä

olevia sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, jos palkkakeskustelun aito vuorovaikutus suhde, henkilökohtaisuus ja luottamuksellisuus varmistetaan.

2. Yhtiökohtaisen palkkasopimuksen tulee perustua työtehtävien vaativuuden arviointiin ja täyttää vakuutusalan työehtosopimuksen yleiset edellytykset muun muassa tasa-arvonäkökulmasta. Yhtiökohtaisessa palkkasopimuksessa ei voida syrjäyttää työehtosopimuksen määräyksiä yleisko- rotuksista, palkankorotusajankohdista eikä konttoritoimihenkilöitä koskevan palkkasopimuksen 4 – 6 ja 9 - 17§:ien määräyksiä osa-aikaisen toimihenkilön palkasta, kuukausipalkan osittami- sesta, vakuutustutkinnosta, matkoista ja siirroista, ylityöstä, vuorotyöstä, ilta- ja yötyölisästä, varallaolokorvauksesta, hälytysluonteisesta työstä, työasioita koskevasta soitosta, työnseisauksista ja erimielisyyksien ratkaisemisesta.

3. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.

10 § Neuvottelujärjestys

Neuvottelujärjestys koskee tässä pöytäkirjassa sovitun palkkakeskustelun toteuttamiseen, palkkakeskustelussa tapahtuvaan arviointiin ja palkkakeskustelun perusteella maksettavaan palkankorotukseen sekä paikalliseen sopimiseen kohdistuvia erimielisyyksiä. Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimielisyysasiana tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan vakuutusalan luottamusmiessopimuksen ja konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

1. Paikalliset neuvottelut

Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset neuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen välillä luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kumpikin osapuoli saattaa asian palkkakeskustelutyöryhmään niissä yrityksissä, ryhmissä tai konserneissa, joissa palkkakeskuste- lutyöryhmä on tämän pöytäkirjan mukaisesti perustettu.

Ellei erimielisyys ratkea paikallisissa neuvotteluissa, asiasta on laadittava viivytyksettä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen.

2. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä

Paikallisissa neuvotteluissa erimielisiksi jääneissä asioissa voi kumpikin osapuoli saattaa asian liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.

Liitot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yksittäisiä pätevyyden ja suoriutumisen arviointia koskevia erimielisyystapauksia ei käsitellä liittotasolla, vaan ne tulisi pääsääntöisesti ratkaista yritystasolla. Niissä tapauksissa, joissa palkkakeskustelutyöryhmää ei ole, paikalliset osapuolet voivat saattaa myös yksittäistä pätevyyden ja suoriutumisen arviointia koskevan erimielisyysasian liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.

3. Työtuomioistuin

Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi kumpikin liitto saattaa sellaisen erimielisyysasian, joka ei koske esimiehen yksittäistapauksessa suorittamaa pätevyyden ja suoriutumisen arviointia, työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

11 § Erinäiset määräykset

Niissä yrityksissä, joissa on vähintään 10 konttoritoimihenkilöä sekä palkkaryhmissä että palk- karyhmien yläpuolella, palkkakeskusteluin jaettava korotuserä lasketaan ja jaetaan yhtiötasolla ryhmittäin.

Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yrityksen hallinnossa olevan henkilöstön edustajan luottamustehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö tulee ottaa huomioon, kun toimihenkilön pätevyyt- tä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan. Toimihenkilöitä ei saa syrjiä palkkakeskusteluissa luottamustoimen hoitamisen vuoksi.

Työnantaja antaa palkkakeskustelun jälkeen pääluottamusmiehelle tiedoksi luottamusmiesten prosentuaaliset ansiokehitystiedot. Mikäli selvityksessä ilmenee poikkeamia yrityksen keskimää- räisestä ansiokehityksestä, selvitetään poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin yritysten palkkakeskustelujen tueksi sekä järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia esimiehille ja henkilöstön edustajille.

Yritys ohjeistaa ja kouluttaa omalta osaltaan esimiehet, henkilöstön edustajat ja toimihenkilöt käymään palkkakeskusteluja.

Liite 5 TOIMENKUVAUS

(päiväys) alkaen Toimihenkilön nimi:

Toimi ja sen asema organisaatiossa
Tehtävänimike:
Organisaatioyksikkö:
Esimies:
Tehtäväalueet	Keskeiset työtehtävät: Erityistehtävät:
Toimi edellyttää	Osaaminen: Tietotaito: Xxxxxxxxx vapaus ja vastuu: Muu henkilökohtainen vastuu: Muu ryhmäkohtainen vastuu:
Vuorovaikutus	Sisäiset yhteydet: Ulkoiset yhteydet:

Päiväys ja allekirjoitukset Toimihenkilö Xxxxxxx

Liitteenä toimenluokituslomake, pisteet ja palkkaryhmä

Liite 6 PALKKAKESKUSTELU

PÄTEVYYDEN JA SUORIUTUMISEN ARVIOINTI TYÖTEHTÄVISSÄ

Toimihenkilön nimi:                   Esimiehen nimi:      

	Kehittämis- alue	Täyttää toimessa edellytettävän tason	Ylittää toimessa edellytettävän tason
Ammattitaito, osaaminen ja työkokemus - ammattitaidon ja osaamisen ylläpito ja vahvistaminen - työkokemus - kehittyminen ja halu kehittyä - oman työn ja työtapojen kehittäminen - moniosaaminen - kielitaito - johtaminen (vain esimiestehtävissä)
Yhteistyökyky ja vuorovaikutus - kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä erilaisissa tilanteissa • esimiehenä • työntekijänä • työtoverina • suhteessa asiakkaisiin - yhteisten asioiden hoitaminen ja osallistuminen - kyky antaa ja vastaanottaa palautetta (erityisesti esimiestehtävissä)
Työn laatu - työn laatu ja siitä saatu palaute - johtaminen (vain esimiestehtävissä)
Työssä suoriutuminen ja tavoitteellisuus - kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti

Yhteisymmärrys pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista Kyllä    

Ei

Erimielisyyden perustelut

Esimies:            Toimihenkilö:                   

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle

Allekirjoitukset ja päiväys:

Esimies Toimihenkilö

Palkkakeskustelussa esimies ja toimihenkilö arvioivat toimihenkilön suoriutumista ja pätevyyttä toimihenkilön oman tehtävän vaatimuksiin nähden tämän arviointi- lomakkeen mukaisesti, mikäli työehtosopimuksen mukaisesti ei ole sovittu muun arviointijärjestelmän käytöstä.

Sekä esimies että toimihenkilö allekirjoittavat arviointilomakkeen.

Lomakkeeseen merkitään myös se, onko arvioinnista ja sen perusteluista yhteis- ymmärrys esimiehen ja toimihenkilön välillä.

Esimiehellä ja toimihenkilöllä on oikeus keskeyttää palkkakeskustelu. Toimihen- kilön keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun toimihenkilölle on varattu mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen, jos sellainen on.

Liite 7 YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA

Toimihenkilö:                                  Esimies:       

1. Työn vaativuus (mitä tehdään)

Liitteenä henkilön toimenkuvauslomake

Tärkeimmät työtehtävissä tapahtuneet muutokset:

Toimihenkilön palkkaryhmä muuttuu

kyllä, uusi palkkaryhmä  

ei

Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin:

2. Henkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä (miten työ tehdään)

Liitteenä pätevyyden ja suoriutumisen arviointilomake

Palkkakeskustelussa todetut kehittämistoimenpiteet:

Yleiskorotus xx.yy.20zz ______ euroa ( %)

Palkkakeskustelun perusteella maksettava palkankorotus    euroa kuukaudessa xx.yy.20zz alkaen.

Henkilökohtainen kiinteä kuukausipalkka xx.yy.20zz alkaen    euroa Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta.

Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta.

Erimielisyyden perustelut:

Esimies:               Toimihenkilö:                      

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle

Allekirjoitukset

Aika ja paikka                                Xxxxxxx           Xxxxxxxxxxxx                      

OHJE:

Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskus- teluissa esimiehen käytyä kaikki palkkakeskustelut.

Tehtävänmuutokset ja palkankorotus muulloin kuin palkkakeskusteluissa

Konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen 2 §:n 4. kohdan mukaisista olennai- sista tehtävänmuutoksista johtuvat palkankorotukset toteutetaan vaativuusluokan muutosta seuraavan kuukauden alusta. Vaativuusluokan noustessa palkankorotus on vähintään uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan erotuksen suuruinen.

Tehtävänmuutokset ja palkankorotus palkkakeskusteluissa

Palkkakeskustelussa tarkastellaan muita kuin olennaisia tehtävämuutoksia ja sellaisia olennaisia tehtävämuutoksia, jotka eivät ole johtaneet vaativuusluokan nousuun.

Liite 8 PALKKAKESKUSTELUJEN KÄYTTööNOTTOON LIITTYVÄKOULUTUS

1. Opaskirja

Liitot laativat yhteisen opaskirjan palkkakeskustelusta vakuutusalalla vuoden 2008 alussa ennen palkkakeskustelukoulutuksen aloittamista.

2. VvL – FK yhteiset infopäivät

Vakuutusväen Liitto ja Finanssialan Keskusliitto järjestävät yhdessä palkkakeskusteluun liittyvät infopäivät.

Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat esimiehet, muut työnantajan edustajat ja Vakuutusväen Liiton henkilöstön edustajat varahenkilöineen (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, puheenjohta- jat).

Tilaisuuksien kesto on ½ päivää.

Sisältö:

- sopimuksen esittely ja ohjeistus palkkakeskusteluun

- ulkopuoliset asiantuntijat aiheena: kuinka toimihenkilö ja esimies onnistuvat palkkakes kustelussa

Keväällä 2008 järjestettävät:

- 1 x Espoo, 2 x Helsinki, 2 x Tampere, 2 x Turku

- Hämeenlinna, Lahti, Kuopio, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Joensuu

Tilaisuudet järjestetään säännöllisenä työaikana ilman ansionmenetystä. Työnantaja vastaa matkakuluista.

Liitot maksavat yhdessä ulkopuolisen luennoitsijan kulut. Osallistujia tulee olla vähintään 20/tilaisuus.

3. Vakuutusväen Liiton järjestämä koulutus

Palkallisiksi sovitut teemakoulutuspäivät keväästä 2008 alkaen koko sopimuskauden ajan luottamus- miehille ja varaluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja varatyösuojeluvaltuutetuille, yhdistysten johtokunnille ja hallintoedustajille. Osa teemoista voidaan yhdistää luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin, osa erillisinä 1 – 2 päivän koulutuspaketteina seuraavista teemoista:

- Palkkakeskustelun tekniikka (sopimustekstit)

- Palkkakeskustelu ja yrityskohtaiset neuvottelut ja sopiminen (mistä/miten pitää neuvotella/ sopia, mistä/miten voi neuvotella/sopia, neuvottelutaito)

- Luottamusmiehen oikeudet, tehtävät, rooli palkkakeskustelujen aikana

- Luottamusmiehen oma palkkakeskustelu

- Hyvä palkkakeskustelu

Palkallisiksi sovittu paikallisen sopimisen koulutus yhdistysten johtokunnille 2 pv/vuosi koko sopimus- kauden ajan.

4. Yritysten järjestämä koulutus

Yritykset perehdyttävät ja kouluttavat toimihenkilöt ja palkkakeskusteluja käyvät esimiehet

- työn vaativuuden arviointiin (vaativuusluokitteluun ja yrityksessä käytettäviin arviointi- järjestelmiin),

- pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin,

- palkkapolitiikan periaatteisiin ja

- palkkakeskustelujen käymiseen

ennen palkkakeskusteluja palkkakeskustelutyöryhmässä sovitulla tavalla.

Perehdytys järjestetään osittain yhteisenä esimiehille ja henkilöstölle.

Luottamusmiesten oikeudesta osallistua esimiehille suunnattuun koulutukseen ja esimiesten oikeudesta osallistua henkilöstön omaan koulutukseen sovitaan Vakuutusväen Liiton jäsen- yhdistyksen kanssa.

VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS

Sopimuksen ulottuvuus 1 § Kiinteä palkka 2 § Palkkiojärjestelmä 3 §

Siirrot 4 §

Koulutusajan palkkaus 5 § Palkkalaskennan tarkistus 6 § Kuukausipalkan osittaminen 7 § Vahingon arviointi 8 §

Matka- ja muut kustannuskorvaukset 9 § Luottamusmies 10 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen 11 § Työtaistelutoimenpiteet 12 § Sopimuksen voimassaolo 13 §

VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Sopimus koskee Finanssialan Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevia päätoimisia Vakuu- tusväen Liittoon kuuluvia kenttämiehiä, joilla ei ole päätoimisia alaisia.

2 § Kiinteä palkka

1. Vakinaiseksi nimitetylle kenttämiehelle maksetaan vähintään liitteen mukainen kiinteä kuukausipalkka.

2. Palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston 11.12.2003 antamalla päätöksellä vahvistettua kuntien yleistä kalleusluokitusta. Yhtiössä voidaan sopia erillisestä Helsinkiä koskevasta taulukosta.

3. Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % liitteen mukaisesta kiinteästä kuukausipalkasta.

4. Kenttämiehen vakuutusalalla palvelema aika otetaan kokonaisuudessaan huomioon palve- lusvuosilisiä laskettaessa ja muussa yrityksessä samankaltaisissa tehtävissä palveltu aika otetaan kohtuullisessa määrin huomioon. Työnantaja ilmoittaa työsuhteen alkaessa kirjalli- sesti paljonko aikaisempaa palvelusaikaa otetaan huomioon.

5. Työehtosopimukseen perustuva synnytysloma tai enintään 3 kuukauden palkaton poissaolo luetaan mukaan palvelusvuosilisien ansainta-aikaa laskettaessa.

6. VTS-tutkinnon 1.1.1993 jälkeen suorittaneelle kenttämiehelle maksetaan erillistä VTS- lisää, jonka suuruus on 1.11.2007 lukien 72 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen 1.1.1993 suoritetuista VTS-tutkinnoista ei makseta VTS-lisää. Määräyksellä ei muuteta yrityksessä ennen 1.1.1993 suoritettuja VTS-tutkintoja koskevaa käytäntöä.

3 § Palkkiojärjestelmä

1. Yhtiö ja yhtiön kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti työehtosopimuksin vakuutusten palkkiojärjestelmästä. Palkkaus voi perustua myös kokonaan kiinteälle palkalle. Jos kenttämiehiä edustavaa yhdistystä ei ole, sovitaan palkkioista yksilöllisesti kunkin kenttä miehen kanssa

2. Tällä sopimuksella ei sovita yhtiökohtaisten palkkiojärjestelmien perusteista.

4 § Siirrot

1. Mikäli kenttämies määrätään toimimaan yli kuukauden vaativammassa tehtävässä sijaisena eikä sijaisuus vaikuta hänen kokonaisansioonsa korottavasti esimerkiksi provisioperusteiden muuttumisen johdosta tai muusta sellaisesta syystä, suoritetaan hänelle sijaisajan korvaukse- na hänen kiinteä palkkansa kymmenen prosenttia korotettuna.

2. Jos yli 10 vuotta yhtiön palveluksessa ollut ns. provisiopalkkainen kenttämies ilman omaa pyyntöään tai ilman hänestä itsestään johtuvaa syytä siirretään tehtävään, josta sopimuksen

mukaan maksetaan alempaa palkkaa, ei kenttämiehen kiinteää palkkaa siirron johdosta alenneta.

5 § Koulutusajan palkkaus

Työnantajan lähettäessä kenttämiehen hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvaa työnantaja tästä aiheutuneet suoranaiset kustannukset ja ansionmenetyksen. Korvauksen suuruus on sama kuin kenttämiehen myyntityössä tekemän matkan päiväraha jokaisesta päivästä. Kou- lutustilaisuuksina ei pidetä informaatio- ja raportointitilaisuuksia kuten esimerkiksi myynti- ja kenttämieskokouksia.

6 § Palkkalaskennan tarkistus

Kenttämiehellä tai hänen valtuuttamallaan asiamiehellä on oikeus tutustua aineistoon ja asiakir- joihin, joiden perusteella hänen palkkansa ja palkkionsa on laskettu.

7 § Kuukausipalkan osittaminen

1. Jos kenttämiehellä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle maksettava kiinteä palkka seuraavasti. Kenttämiehelle palkanmaksukaudelta tuleva kiinteä palkka jaetaan niiden palkanmaksukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat olleet kenttämiehen työpäiviä. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, joilta kenttämiehellä on oikeus saada palkkansa.

2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia kiinteän kuukausipalkan jakajan käyttämisestä.

3. Kenttämiehen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan siten kuin vuosilomalaissa on säädetty.

8 § Vahingon arviointi

Osittain provisiopalkalla työskentelevän kenttämiehen osallistumisesta yhtiön erillisestä toimek- siannosta vahingon arviointiin hänelle suoritetaan yhtiökohtaisesti sovittava korvaus.

9 § Matka- ja muut kustannuskorvaukset

Mikäli paikallisesti ei muuta sovita, noudatetaan matkakustannusten korvaamisessa valtion virka- miesten matkustussäännön määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä ei muuteta yrityksessä noudatettavaa matkakustannusten korvauskäytäntöä.

Yhtiössä sovitaan oman puhelimen käytöstä ja mahdollisista muista syistä kenttämiehelle aiheutu- neiden kustannusten korvaustavasta ja korvauksen suuruudesta.

10 § Luottamusmies

Luottamusmiesjärjestelmästä ovat sopijapuolet tehneet erillisen luottamusmiessopimuksen.

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:ssä sovitulla tavalla.

12 § Työtaistelutoimenpiteet

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Edellä 1. kappaleessa sovitusta huolimatta voi kenttämiehiä edustava yhdistys tai työnantaja ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen, jos 3 §:ssä tarkoitetuissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ole päästy yhtiökohtaisesti sovittavista palkkioasioista yhteisymmärrykseen 3 §:ssä tarkoi- tetun sopimuksen voimassaolon päätyttyä.

3. Edellä 2. kappaleessa tarkoitettuja työtaistelutoimenpiteitä ei saa tukea sympatia- työtaistelulla.

13 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Vakuutusalan kenttämiehet 1.4.2011, euroa

Vakuutusalan kenttämiehet 1.10.2010, euroa

Liite 9 KENTTÄMIESTEN PALKKATAULUKOT

Paikkakuntakalleusluokka	I	II
0-2 vuotta	1803	1755
2 vuoden jälkeen	1896	1841
5 vuoden jälkeen	1991	1933
9 vuoden jälkeen	2087	2029
12 vuoden jälkeen	2184	2119
15 vuoden jälkeen	2283	2214
19 vuoden jälkeen	2383	2310

Paikkakuntakalleusluokka	I	II
0-2 vuotta	1825	1776
2 vuoden jälkeen	1919	1863
5 vuoden jälkeen	2015	1956
9 vuoden jälkeen	2112	2053
12 vuoden jälkeen	2210	2144
15 vuoden jälkeen	2310	2241
19 vuoden jälkeen	2412	2338

Liite 10 PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx		Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	l		Kuopio	l
Espoo	l		Kuusamo	l
Helsinki	l		Muonio	l
Houtskari	l		Nauvo	l
Hyrynsalmi	l		Oulu	l
Hyvinkää	l		Pelkosenniemi	l
Hämeenlinna	l		Pello	l
Inari	l		Posio	l
Iniö	l		Ranua	l
Joensuu	l		Ristijärvi	l
Jyväskylä	l		Rovaniemen mlk	l
Järvenpää	l		Rovaniemi	l
Kauniainen	l		Salla	l
Kemi	l		Savukoski	l
Kemijärvi	l		Simo	l
Keminmaa	l		Sodankylä	l
Kerava	l		Tampere	l
Kirkkonummi	l		Tervola	l
Kittilä	l		Tornio	l
Kolari	l		Utsjoki	l
Korppoo	l		Vaasa	l
Kuhmo	l		Vantaa	l
Kuivaniemi	l		Ylitornio	l

Kaikki muut kunnat kuuluvat ll kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat l kalleusluokkaan.

MALLIMATKUSTUSSÄÄNTö

1. Yleistä

1.1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan toiselle paikkakunnalle, suoritetaan matkakustannusten korvausta, majoittamiskorvausta ja päivärahaa tämän matkustus- säännön mukaisesti.

1.2. Matka lasketaan asunnosta tai toimipaikasta sen mukaan mistä matkalle on lähdetty ja mihin paluu on tapahtunut.

1.3. Toisella paikkakunnalla tarkoitetaan muuta paikkakuntaa kuin toimihenkilön vakinaisen toimipai- kan ja asuinpaikan sijaintipaikkakuntaa.

1.4. Tarkoituksenmukaisesta matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.

2. Matkakustannukset

2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan rautatie-, laiva-, lento yms. matkalippujen hinnat II luokassa, muut välttämättömästi varsinaiseen matkustamiseen liittyvät kustannukset, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana makuu- vaunulippujen hinnat.

2.2. Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan (1.1.2011 lukien): 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 0,46 euroa/km

seuraavilta kilometreiltä 0,41 euroa /km

Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöi- tä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta 3 sentti/km.

3. Päiväraha

3.1. Päivärahan tarkoituksena on korvata toimimatkasta aiheutuvat toimihenkilön henkilökohtaiset kustannukset. Mikäli työnantaja on järjestänyt toimimatkan ajaksi vapaan aterioinnin, ei päivära- haa makseta.

3.2. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun toimimatka ulottuu yli 25 kilometrin etäisyydelle toiselle paikkakunnalle mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai toimipaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai toimipaikkaan.

3.3. Jos toimihenkilön toimimatka on kestänyt 10-24 tuntia, suoritetaan hänelle päivärahaa 34 euroa (kokopäiväraha).

Jos tässä kohdassa tarkoitettu työ siihen liittyvine matkoineen kestää 4-10 tuntia, maksetaan 16 euroa puolipäivärahaa.

Jos toimimatkasta ei suoriteta koko- tai puolipäivärahaa, ja toimihenkilöllä ei ole toimimatkan vuoksi mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, suoritetaan toimihenkilölle ateriakorvausta 8,50 euroa, mikäli toimimatka kestää yli kuusi tuntia ja ulottuu vähintään 10 kilometrin etäisyydelle virkapaikasta tai asunnosta.

Puolipäivärahaa tai ateriakorvausta ei makseta säännöllisesti sisäiseen tarkastustyöhön osallistuvil- le toimihenkilöille työajan puitteissa suoritetuista toimimatkoista.

4. Majoituskorvaukset

4.1. Jos toimihenkilö joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, korvataan majoituskustannukset laskun mukaan.

5. Ulkomaan matkat

5.1. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustan- nuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän sopimuksen periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

6. Matkaennakko

6.1. Toimihenkilölle maksetaan tarvittaessa matkaennakkoa matkustus- ja majoituskustannuksien sekä päivärahojen todennäköisiin euromääriin asti.

7. Kurssilaisille maksettavat korvaukset

7.1. Mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä toimihenkilön ammattitaidon edistämi- seen tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, maksetaan hänelle matkakorvausten lisäksi päivärahaa matkaan käytetyltä ajalta.

7.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt koulutustilaisuuteen osallistuvalle vapaata ateriointia ja majoitusta, maksetaan hänelle päivärahaa ja korvataan majoituskustannukset tämän sopimuksen periaatteita noudattaen.

8. Yhteensovitus

8.1. Mikäli yhtiössä on voimassa matkustusohjesääntö, sovitaan yhtiökohtaisesti, käytetäänkö yhtiön omaa matkustusohjesääntöä vai tätä mallimatkustussääntöä.

9. Voimassaoloaika

9.1. Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.

9.2. Valtion virkamiesten matkustussäännön muuttuessa neuvotellaan sopijapuolten kesken vastaavis- ta muutoksista tähän sopimukseen.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto kumpikin nimeävät kolme edustajaa.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusoh- jelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta ja järjestämispaikasta ja mahdolli- sista muista koulutustyöryhmän pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tiedotettava viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Vakuutusväen Liiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuu- tettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että

heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Kenttämiehen ansionmenetys korvataan kenttämiehiä koskevan palkkasopimuksen 5 §:n mukaisesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen toimihenkilö- tai kenttämiesyhdistysten puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja kenttämiestä ja yhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomis- ajalla.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL y

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Finanssialan Keskusliitto ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka ovat Vakuutusväen Liitto VvL ry:n jäseniä.

2 § Luottamusmies

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvilla vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan työehtoso- pimuksen alaisilla sekä vakuutuskenttämiehiä koskevan työehtosopimuksen alaisilla toimihenki- löillä on kummallakin ryhmällä oikeus valita yhtiökohtaisesti koko ryhmää edustava luottamus- mies. Tällaista koko ryhmää edustavaa luottamusmiestä kutsutaan pääluottamusmieheksi.

2. Pääluottamusmiehen lisäksi on edellä mainituilla toimihenkilöillä oikeus valita yhtiökohtaisesti sovittava tarpeellinen määrä muita luottamusmiehiä.

3. Ellei luottamusmiehen valinnasta päästä paikallisesti yksimielisyyteen, voidaan asia alistaa liitto- jen ratkaistavaksi.

4. Edellä 1. - 3. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmie- hen oikeudet ja velvollisuudet.

5. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla kyseisen yrityksen palveluksessa oleva vakinainen toimihenkilö, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen

ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa yhdistyksen nimeämille toimihenkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

2. Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä ja mahdollisesta varamiehestä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

4 § Työsuhdeturva Syrjintäkielto

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoin-

kaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

2. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiestehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alen- tumista.

Irtisanomisperusteet

3. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perus- teilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa

keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

4. Mikäli yrityksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toiminta keskeytetään kokonaan, luottamusmies joutuu viimeksi edellä mainitun toimenpiteen kohteeksi. Mikäli yhtei- sesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa

Pöytäkirjamerkintä 1:

Lyhennettyyn työviikkoon siirtymistä käsitellään lomauttamisena.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Luottamustehtävään valittu lomautettu toimihenkilö on otettava töihin luottamusteh- tävän alettua heti, kun voidaan osoittaa hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.

5. Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään Vakuutusväen Liiton toimesta.

6. Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luottamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimuslain 3 luvun 1 §:n järjestys- määräyksiin.

Ehdokassuoja

8. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

Jälkisuoja

9. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

10. Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruu- teen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin säännökset sekä toimihenkilön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehto- ja palkkasopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittä- miseen vaikuttavat tiedot.

2. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskevat tiedot:

- suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,

- työpaikka ja organisatorinen osasto,

- uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain sekä tieto irtisa- notuista ja lomautetuista,

- tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,

- tiedot uusista työsopimuksista, joissa on sovittu säännöllisen työajan sijoittamisesta lauan- taiksi,

- vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu sekä työehto- ja palkkasopimuksen mukaiset kiinteät euromääräiset lisät; uusista toimihenki- löistä ainakin neljännesvuosittain,

- koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

- selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muutokset.

3. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilanteen muuttuessa.

4. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

5. Toimihenkilön valtuutukseksi edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus tai muu selvitys toimihenkilön suostumuksesta.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle ja erityisesti pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten ja sovitaan heidän työstä vapautuksestaan paikallisesti.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkakeskustelumallin käyttöönoton yhteydessä työstä vapau- tuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee järjestelmän vakiinnuttua.

Pöytäkirjamerkintä:

Kenttämiesten luottamusmiehelle asetettavissa myyntitavoitteissa tulee huomioida luottamusmiestehtävien hoitoon käytettävä aika.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimisto- välineille.

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luottamusmiestehtävään- sä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle osoittaa luottamusmiestehtävien hoitamisen ajaksi tehtävään sopiva tila.

9 § Palkkaus ja ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Kenttämiesten pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaus määräytyy kenttämiehen myyntityössään tekemän matkan päivärahan mukaisesti.

3. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan työnantajan ja luottamus- miehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

4. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksen matkustus- säännön mukaisesti, kuitenkin siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään.

5. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia edellä 3 ja 4 kohdissa mainittujen korvausten suorittamisesta pää- luottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on:

Korvauksen suuruus 1.3.2009 lukien:

56 euroa, mikäli toimihenkilöitä 20 – 49

132 euroa, mikäli toimihenkilöitä 50 – 99

156 euroa, mikäli toimihenkilöitä 100 – 399

178 euroa, mikäli toimihenkilöitä 400 – 1000

202 euroa, mikäli toimihenkilöitä yli 1000

Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle maksettavan kuukausi- korvauksen suuruus 1.3.2009 lukien:

67 euroa, jos toimihenkilöitä on 20 – 99 79 euroa, jos toimihenkilöitä on 100 -

10 § Pääluottamusmiehen ansiokehitys

1. Pääluottamusmiehen henkilökohtaisen kokonaispalkan kehitystä seurataan yli 50 toimihenkilön yrityksissä tilastokausittain. Henkilökohtaiseen kokonaispalkkaan luetaan mukaan pääluotta- musmieslisä ja muut työehtosopimuksen mukaiset lisät sekä mahdollinen ansiokehitystakuun perusteella maksettu lisä.

2. Pääluottamusmiehelle annetaan kunkin vuoden helmikuun viimeiseen päivään mennessä tieto vakuutusalan suoritustason ansiokehityksestä. Suoritustasolla tarkoitetaan samaa kuin EK:n ansiotilastoissa.

3. Jos pääluottamusmiehen ansiokehitys on samalla tilastokaudella ollut alempi kuin xxxx xxxxxxxxx- tys, korotetaan pääluottamusmiehen palkkaa seuraavana vuonna 1.4 alkaen.

4. Korotus lasketaan kertomalla alan suoritustason ansiokehitysprosentin ja pääluottamusmiehen ansiokehitysprosentin erotus pääluottamusmiehen henkilökohtaisella kokonaispalkalla ennen 3. kappaleessa tarkoitettua korotusta.

5. Korotus toteutetaan työehtosopimuksessa tarkoitettuna henkilökohtaisena lisänä tai sen korotuk- sena.

6. Korotus toteutetaan myös sellaisille pääluottamusmiehille, joiden luottamusmieskausi on päätty- nyt vuodenvaihteessa.

Kentän pääluottamusmiehiä koskevat erityismääräykset

7. Kentän pääluottamusmiesten osalta pidetään vertailukohteena kenttämiesten kiinteiden palkkojen alakohtaista ansiokehitystä ja provisioiden osalta yrityskohtaista ansiokehitystä niillä pääluottamusmiehillä, jotka edustavat vähintään 50 kenttämiestä.

8. Tarkastelu tehdään erikseen kiinteän palkan ja provisioiden osalta noudattaen samoja periaatteita kuin edellä konttorin osalta on todettu.

9. Kiinteän palkan tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteään palkkaan ja se jää pysyväksi.

10. Provisioiden tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteänä euromääränä provisio-osuuteen yhdeksi vuodeksi 3. kappaleessa tarkoitetusta ajankohdasta lukien. Perusteena tarkastelulle on tilastokauden keskimääräinen provisio. Mahdollinen korjaus pääluottamusmiehelle lasketaan hä- nen viimeisimmän tilastokauden keskimääräisestä provisiostaan. Korvauksen maksaminen lakkaa kuitenkin aina pääluottamusmieskauden jälkeen alkavan kalenterivuoden loputtua.

11 § Luottamusmiehen koulutus

1. Sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestämiin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin annetaan pääluot- tamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle tilaisuus osallistua, milloin se

aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yhtiön toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle riittävän ajoissa, mutta mikäli mahdollista, viimeistään 10 päivää ennen kurs- sin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus osallistua em. luottamusmieskursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

3. Pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia,

henkilöstöhallintoa, yritystaloutta tms. käsittelevään koulutustoimintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoiminnasta johtuvat kustannukset.

4. Edellä tässä pykälässä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläketurva- tai muiden niihin verrattavien etujen vähenemistä. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kyse pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen kurssin alkua.

5. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmies- kauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kään- tyä välittömästi esimiehensä puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työn- antajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

4. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudate- taan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

5. Luottamusmiehelle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluis- sa sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

6. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevissa erimielisyystapauksissa noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

13 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 31. joulukuuta 2014 saakka ellei se ole sitä ennen päättynyt allekir- joituspöytäkirjan mukaisesti.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET

1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on turvata työmarkkinaosapuolten välisien työehtoso- pimuksien noudattaminen työpaikalla ja työehtosopimuksista aiheutuvien tulkintaerimielisyyksi- en ratkaiseminen sekä työrauhan ylläpitäminen.

Näitä tarkoituksia varten on luottamusmiessopimuksessa jätetty yhtiökohtaisesti ratkaistavaksi tarkoituksenmukaisen luottamusmiesjärjestelmän tekeminen, jonka tulisi noudattaa yhtiöiden toimintaorganisaatiota ja näin ollen luoda puitteet luottamusmiestehtävien suorittamiseksi.

2. Luottamusmiehen toiminnan kannalta on tärkeätä, että luottamusmiehen ansiotaso vastaa hänen varsinaisien työtehtävien mukaista ansiotasoa, vaikka hän ei luottamusmiestehtävien hoitamisen takia pystyisi varsinaisia ammattitehtäviään hoitamaan.

Luottamusmiestehtävien määrän vaikutus on lisäksi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon luotta- musmiehen työjärjestelyissä.

3. Luottamusmiehen tehtävät saattavat koko uraa ajatellen olla hyvin lyhytaikaisia ja ohimeneviä. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista huolehtia myös luottamusmiehen ammatillisesta kehityk- sestä ja varata hänelle tilaisuus osallistua ammattitaidon ylläpitämiseksi tarpeellisiin koulutustilai- suuksiin yhtiöiden normaalin koulutustoiminnan puitteissa.

4. Luottamusmiestehtävien hoitaminen työpaikalla edellyttää, että luottamusmies ja työnantajan edustaja noudattavat sopimuksien mukaisia toimintaperiaatteita. Yhteisten toimintaperiaattei- den noudattaminen tekee mahdolliseksi luottamusmiestehtävien hoitamisen mahdollisimman kitkattomasti ja edistää mahdollisuuksia suoriutua niistä tehtävistä, joita varten järjestelmä on perustettu.

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet II Yhteistoimintamenettely

1 § Henkilöstön lisäedustaja

2 § Asiantuntijat

3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen asema yhteistoimintamenettelyssä 4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa

5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin

III Tiedotustoiminta

1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita

2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

IV Kehittämistoiminta

1 § Kehittämistoiminnan määritelmä 2 § Kehittämissuunnitelmat

3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä

4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus 5 § Konsulttitoiminta

6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset 7 § Laatupiiritoiminta

8 § Tunnusluvut

9 § Tietosysteemien käyttöönottoa koskeva suositus

V Työsuojelu

1 § Työsuojelutoimikunta

2 § Työsuojelupäällikkö

3 § Työsuojeluvaltuutettu

4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 5 § Työsuojeluasiamies

6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöstöä 7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä

8 § Työterveyshuolto

9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta

VI Muita määräyksiä

1 § Koulutus

2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset 3 § Tietojen salassapitovelvollisuus

4 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 5 § Sopimuksen voimaantulo

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Palvelutyöantajien ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 1.6.2001 voimaan tulleen yhteistoi- mintaa koskevan sopimuksen huomioon ottaen ovat Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto sopineet työnantajan ja työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön välisestä yhteistoi- minnasta seuraavaa:

I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet

1 §

1. Tämän sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä tasa-arvoa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista vakuutusalalla.

2. Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn.

Kehittämistoimintaan ja muihin tässä sopimuksessa mainittuihin asioihin kohdistuvan yhteistoi- minnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteistoiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.

3. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus on lainsää- däntöä täydentävä.

4. Tämän sopimuksen 2. luvun määräyksiä ei sovelleta yrityksissä, joiden työsuhteessa olevan hen- kilöstön määrä säännöllisesti on alle 20. Niissä ei liioin sovelleta 6. luvun 2 §:ää yt-lain mukaisen yhteistoiminnan osalta.

II Yhteistoimintamenettely

1 § Henkilöstön lisäedustaja

1. Henkilöstön edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia myös työpaikan henkilöstöön kuuluva ns. lisäedustaja. Tällaisia voivat laissa tarkoitetut henkilöstön edustajat valita työantajan kanssa sopien. Samalla on sovittava siitä, missä asioissa, laajuudessa ja tarvittaessa minkä ajan sovittu edustaja toimii. Ellei muuta sovita, toimiaika on yksi vuosi.

2 § Asiantuntijat

1. Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on tämän sopimuksen 5 §:ssä tarkoitetulla yhteistoiminta- ja neuvotteluelimellä oikeus kuulla asiantuntijoina asianomaisessa toimintayksikössä työsken- televää henkilöä ja saada tietoja muiltakin yrityksen asiantuntijoilta, mikäli tämä on muutoin mahdollista.

2. Henkilöstön edustajilla, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa, on sama oikeus heidän valmistau- tuessaan yhteistoiminta- tai neuvotteluelimen kokoukseen.

3. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan korvaus ansionmenetyksestä.

3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen aseman yhteistoimintamenettelyssä

1. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvassa asiassa, joka koskee työsuojelua, on neuvoteltava työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen kanssa.

2. Asiassa, joka koskee pääosaltaan muuta kuin työsuojelua, mutta jossa työsuojelunäkökohdilla on merkitystä, käsittely tapahtuu työnantajan edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasia- miehen välillä taikka työsuojelutoimikunnassa.

3. Asianomaisen henkilön tai henkilöstön edustajan vaatiessa neuvottelu tapahtuu henkilön ja hänen edustajansa ja työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen kanssa yhtäaikaisesti.

4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa

1. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajien aloitteesta.

2. Mikäli päätös asiassa tehdään yrityksen organisaation eri tasolla tai eri osassa kuin missä yhteis- toimintamenettely on käyty, on henkilöstön edustajalle ilmoitettava, missä päätös tehdään. Menettelyn päätyttyä on varmistettava, että työnantajalla päätöstä tehdessään on tiedossaan myös henkilöstön yhteistoimintamenettelyssä esiin tuomat asiat.

3. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorganisaation muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaaviksi.

5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin

1. Vakuutusalalle ei perusteta yhteistoimintalain 9 §:n mukaisia yhteistoimintaneuvottelukuntia.

2. Yrityksissä jo sovitut sekä mahdollisesti sovittavat yhteistoiminta- ja neuvotteluelimet hoitavat yhteistoimintalain mukaisia asioita. Tällainen elin voi, jos osapuolet niin sopivat, toimia myös yhdistettynä työsuojelu- ja yhteistoimintaneuvottelukuntana.

3. Mahdollisesti sovittavien yhteistoimintaelinten kokoonpanossa, käsiteltävissä asioissa yms. sovel- letaan keskusjärjestöjen välisen sopimuksen perusperiaatetta.

III Tiedotustoiminta

1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita

1. Tiedotustoiminnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä yrityksen toiminta, työnantajan ja hen- kilöstön välinen yhteistoiminta, tämä sopimus sekä työmarkkinaosapuolten sopimukset edellyttä- vät.

2. Sisäisessä tiedottamisessa käytettäviä menettelytapoja kehitettäessä on ne käsiteltävä ennen päätöksentekoa henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Tiedotustoiminnassa on myös eri tasoilla olevien esimiesten tiedon saanti otettava huomioon.

3. Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaation on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

4. Henkilöstön tulee saattaa esimiestensä tietoon yrityksen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kannalta merkitykselliset asiat. Sisäisestä tiedotustoimintaa koskevat asiat

henkilöstöllä on oikeus saattaa myös kaikkien niiden henkilöiden tietoon, joiden tehtäviin kuuluu sisäisten tiedotustoiminnan kehittäminen.

5. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

5.1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta. Yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjalli- sena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti yli 20.

Osapuolet suosittelevat, että tässä yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

5.2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät.

5.3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

5.4 Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

5.5 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteis- toimintalain 10 §:ssä tarkoitetut yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajalle pyydet- täessä kirjallisena.

5.6 Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunni- telmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksik- köjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajille käyttäen apuna niitä selvitettäviä tunnuslukuja.

5.7 Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menet- telylle.

5.8 Yrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on alle 20, menetel- lään lisäksi seuraavasti:

Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa ja työolosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava päätöksenteon jälkeen myös päätöksen sisällöstä, jos se poikkeaa ennen päätöksentekoa tiedotetusta suunnitelmasta tai jos ao. henkilöstö tai sen edustaja sitä pyytää.

Tiedottaminen on toteutettava riippumatta siitä, onko asiaa pidettävä pääasiassa kehittämis- toiminta-, työsuojelu- tai muun tiedottamisen piiriin kuuluvana asiana.

2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

1. Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdis- tyksellä ja sen työpaikalla olevalla ammattiosastolla on oikeus järjestää maksutta työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioista, työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpakalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Tämän pykälän 1 kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulko- puolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan. Sama oikeus on työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysy- myksiin liittyvien kirjallisten tiedonantojen jakamiseen henkilökunnan ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa tilassa varsinaisen työtekopaikan ulkopuolella.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu lehti, on 1 kappaleessa mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus maksutta käyttää sitä kokous- ym. ilmoitusten ja työpaikan työsuh- teita tai yleensä työmarkkinakysymyksiä koskevan tiedotusaineiston julkaisemiseen.

4. Työpaikalla toimiva ammattiosasto voi tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista ilmoitustaululla, joka työnantajan on annettava ammattiosaston käyttöön. Ammattiosasto vastaa käytössä olevan ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta. Tiedon- antoja saa kiinnittää voin ilmoitustaululle. Tällainen tiedottaminen ei saa käsitellä asianomaisen yrityksen kilpailuasemaan liittyviä kysymyksiä.

5. Kokouskutsussa ja tiedonannossa on oltava sen liikkeellepanneen ammattiosaston nimi.

6. Henkilöstön keskinäisessä viestinnässä voidaan käyttää myös muita paikallisesti sovittavia tiedo- tustapoja ja välineitä noudattaen tässä pykälässä mainittuja periaatteita.

7. Yhteistoimintalain 27 §:ssä tarkoitettuja sosiaalitoiminnan varoja voidaan osoittaa henkilöstöl- le myös tiedonhankintaa ja välittämistä varten asioissa, jotka koskevat työmarkkina-asioita tai työsuhteita.

IV Kehittämistoiminta

1 § Kehittämistoiminnan määritelmä

1. Kehittämistoiminnalla parannetaan päätöksentekoa yrityksissä ja lisätään tuottavuutta sekä työn mielekkyyttä. Sillä pyritään myös parantamaan henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan.

2. Kehittämisessä on otettava huomioon työsuojelun asettamat vaatimukset. Tämän vuoksi toimen- piteiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta riittävän vaihtelun järjestämiseen.

2 § Kehittämissuunnitelmat

1. Pitkäjänteisen kehittämistoiminnan toteuttamiseksi yrityksen on syytä laatia kehittämissuunnitel- mia yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

2. Kehittämissuunnitelma voi koskea yrityksen kaikkia kehittämistoimenpiteitä taikka se voidaan laatia koskemaan erikseen yrityksen tiettyjä toimintoja tai yksilöitä taikka kehittämiskohteita.

3. Kehittämissuunnitelman tulisi sisältää kehittämiskohteista riippuen:

- luettelo suunnitelluista kehittämistapahtumista ja uuden tekniikan käyttöönotosta

- arvio henkilöstövaikutuksista koulutustarpeineen

- selvitys niistä yksiköistä, joita kukin tapahtuma koskee

- suunnitelman päätavoitteet, toteutusaikataulu ja menettelytavat

3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä

1. Milloin kehittämishanke on merkittävä ja aiheuttaa henkilöstölle olennaisia muutoksia, perus- tetaan henkikohtainen kehittämistyöryhmä, jossa ovat edustettuina työnantaja ja henkilöstö. Se tulee perustaa niin aikaisessa vaiheessa, että työryhmän asiantuntemus voidaan ottaa huomioon ja vaikutusmahdollisuus voi toteutua. Ryhmälle tulee antaa ennen kunkin asian käsittelyyn ryhty- mistä asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

2. Henkilöstö nimeää omat edustajansa kehitettävän työkohteen henkilöistä. Työsuojeluvaltuutetul- le varataan mahdollisuus osallistua työsuojelukysymysten käsittelyyn työryhmässä.

4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus

1. Työnantaja huolehtii kehittämisen tai uuden tekniikan käyttöönoton yhteydessä uuteen tai muuttuneeseen työtehtävään tarpeellisen lisäkoulutuksen tai työnopastuksen järjestämisestä. Ammattitaidon ja koulutuksen tarve selvitetään ja todetaan työnantajan tai luottamusmiehen välillä.

2. Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja siihen osallistuvilla henkilöillä on riittä- vät tiedot ja valmiudet kyseisiin toimiin.

3. Luottamusmiehelle annetaan asianmukaista koulutusta kehittämiseen liittyvissä asioissa toimin- nan laajuus huomioon ottaen. Muille kehittämisyhteistyöhön pysyvämmin osallistuville henki- löille annetaan asianmukaista koulutusta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, jotta he pystyvät arvioimaan erilaisia kehittämistoimenpiteitä ja niiden seurausvaikutuksia. Tällaisia henkilöitä voivat olla esim. työsuojeluvaltuutetut ja mahdollisten pysyvien kehittämistyöryhmien jäsenet.

5 § Konsulttitoiminta

Jos työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttiyritystä, työnantaja vastaa siitä, että tätä sopimusta noudatetaan. Konsultin käyttämisestä on ilmoitettava luotta- musmiehelle ennen työn tutkimus- tai kehittämistoimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli asia koskee työsuojelua, ilmoitus on tehtävä myös työsuojeluvaltuutetulle.

6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset

Kehittämistoimintaan liittyvistä tutkimuksista on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luotta- musmiehelle sekä niille henkilöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat.

7 § Laatupiiritoiminta

Laatupiiritoiminta tai muu vastaava yrityksen kehittämisyhteistyö voidaan aloittaa, jos siitä paikallisesti sovitaan.

8 § Tunnusluvut

1. Liitot suosittelevat, että yrityksissä käsiteltäisiin yhteistoiminnassa yksiköittäin tai toimipisteittäin toiminnallisia tavoitteita, myyntiä, tulosta sekä muita yrityksen tehokkuutta koskevia tietoja tai tunnuslukuja.

2. Ennen tällaiseen menettelyyn siirtymistä tai ennen sen muuttamista on asia käsiteltävä työnanta- jan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa.

9 § Tietosysteemien käyttöönottoa koskeva suositus

Liitot suosittelevat, että yrityksen uuden tietosysteemin käyttöönotossa yhteistoiminta toteutet- taisiin seuraavasti:

- varmistetaan käyttäjän mukanaolo jo suunnittelun alkuvaiheessa

- hoidetaan sijaisuusjärjestelyt siten, että ne mahdollistavat kaikkien kehittämis- hankkeeseen osallistuvien täysipainoisen mukanaolon työajalla

- järjestetään kehittämishankkeeseen osallistuville tarvittavaa koulutusta

- otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat:

• käyttö- ja varahenkilöiden nimeäminen

• tietokonelaitteiden sijoituspaikat

• työasemien ergonomia

• käyttökoulutuksen suunnittelu

• tapa, jolla tietokannat muodostetaan

• vastuujaot

• testaukset ja mahdollisen rinnakkaisajon suunnittelu

• huonetilojen suunnitteluun liittyvät käyttäjäläheiset ratkaisut

V Työsuojelu

1 § Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnan perustaminen

1. Työsuojelutoimikunta perustetaan vakuutusalalla yrityskohtaisesti. Perustamisen edellytyksenä

on, että yrityksessä työskentelee vähintään 20 toimihenkilöä.

2. Yrityksessä, jossa työskentelee 20 - 49 toimihenkilöä, työnantajalla on toimikunnassa yksi edus- taja ja toimihenkilöillä kaksi.

3. Yrityksessä, jossa työskentelee 50 - 149 toimihenkilöä ja joiden palveluksessa ei ole kenttämie- hiä, työnantajalla on toimikunnassa kaksi ja toimihenkilöillä kolme edustajaa. Mikäli yrityksen palveluksessa on kenttämiehiä, toimihenkilöllä on neljä edustajaa.

4. Yrityksessä, jossa työskentelee vähintään 150 toimihenkilöä, työnantajalla on toimikunnassa kolme ja toimihenkilöillä kuusi edustajaa. Mikäli yrityksen palveluksessa on kenttämiehiä, toimi- henkilöillä on toimikunnassa seitsemän edustajaa.

5. Työnantajan edustajat toimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä tulee olla työsuojelu- päällikkö.

6. Toimihenkilöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu itseoikeutettuna jäsenenä sekä muina valtuutettujen, varavaltuutettujen ja asiamiesten keskuudestaan valitsemat henkilöt. Mikäli toimihenkilöiden edustus työsuojelutoimikunnassa on suurempi kuin edellä mainittujen valtuutettujen ja asiamiesten lukumäärä, toimihenkilöt valitsevat puuttuvat edustajat muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

7. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri voidaan valita toimikunnan ulkopuolelta, mikäli siitä ollaan yksimielisiä.

Työsuojelutoimikunnan tehtävät

8. Työsuojelutoimikunnan tehtävistä on säädetty työsuojelun valvontalain 26 §:ssä. Lisäksi työ- suojelutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:

8.1 Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon myös työnantajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteiksi kustannus arvioineen. Toimintasuunnitelmaa koskeva kokous pidetään edellisen toimintavuoden viimeisen neljänneksen aikana.

8.2 Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudis- tussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suunnitelmallista hoitoa koskevia esityk- siä ja aloitteita.

8.3. Käsitellä työpaikan työsuojelun tilaa ja tasoa kuten työsuojelullisia haittoja, työtapaturmia ja henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia. Toimikunnassa ei kuitenkaan käsitellä työpaikan asiakaspalveluun liittyvän turvajärjestelmän teknisiä ratkaisuja. Selvityk siä tehtäessä käytetään tarvittaessa tilastotietoja.

8.4. Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työnopastuksen tarve työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai töiden muutoin muuttuessa.

8.5. Käsitellä työpaikan olosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarve, toteuttaminen ja seuranta.

8.6. Käsitellä mahdollisen elpymisliikunnan järjestämistä koskevat asiat sekä suunnitella jatku- van rutiininomaisen työn kuten puhelintyön terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haitta- vaikutusten ehkäisemistä.

8.7. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liikakäyttöön liittyvää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen yleistä toteutusta.

8.8. Käsitellä 8 §:ssä mainittua työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvaushakemusta sekä muita 8 §:ssä mainittuja asioita samoin kuin seurata työpaikan työ- terveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia.

8.9. Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla.

8.10. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tämän perusteella ehdotus yrityksen koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta. Tältä osin koulutus toteutetaan yhteistoimintalain 30 §:ssä tarkoitetussa sopimismenettelyssä.

Työsuojelutoimikunnan kokoukset

9. Työsuojelutoimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa ja lainsäädännössä asetetut tehtävät edellyttävät. Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta koolle. Lisäksi toimikunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelu- päällikkö tai –valtuutettu tai vähintään neljännes toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaan- sa asiaa varten.

10. Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että mahdolli- simman moni voi osallistua kokouksiin.

11. Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille jo kokouskutsun yhteydessä tai muutoin ennen kokousta, mikäli se on mahdollista. Ennen asian käsittelyä kokouk- sessa annetaan jäsenille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajille järjes- tetään mahdollisuus ennen kokousta tai sen aikana valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan, siten kuin työnantajan edustaja tai työsuojeluvaltuutettu siitä sopivat. Tämä koskee työsuojelu- toimikunnassa käsiteltävää toimintasuunnitelmaa sekä työpaikan muutos- ja kehittämissuunnitel- mia tai milloin se muutoin asiasta ja sen laajuudesta riippuen on tarpeen.

2 § Työsuojelupäällikkö

1. Työnantajan on nimettävä jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikkö, ellei hän itse toimi työ- suojelupäällikkönä. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yksi yhteinen työsuojelupäällikkö, jos työsuojelun tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Työsuojelupäällikkö vastaa työnan- tajan edustajana yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa sekä työsuojeluasioiden hoidosta siten kuin työsuojelun valvontalain 28 §:ssä on säädetty.

2. Työsuojelupäällikön tulee olla hyvin perehtynyt yrityksen työsuojelukysymyksiin. Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät toimintaedellytykset. Ellei työsuojelupäälliköllä ole valtuuksia itse ratkaista asiaa, hänen tehtävänään on työsuojelutoimikunnassa tehtyjen kannanot- tojen toimittaminen yrityksen organisaatiossa sellaisen henkilön tietoon, jonka tehtäviin asiassa ratkaisun teko kuuluu.

3 § Työsuojeluvaltuutettu

1. Työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua valitsee henkilöstö sellaiselle työpaikalle, jonka henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään kymmenen. Pienemmällekin työpaikalle on henkilöstöllä oikeus valita em. valtuutetut.

2. Työpaikkana pidetään:

yritystä, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä,

yrityksen aluekonttoria, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä, jolloin tähän lukumää- rään sisällytetään myös niiden alaisuudessa toimivien konttoreiden toimihenkilömäärät ja yrityksessä toimivaa erityisyksikköä, kuten esimerkiksi ATK-keskus, kirjapaino, jossa työskente- lee vähintään 10 toimihenkilöä.

3. Valtuutetut valitaan työpaikan toimihenkilöiden keskuudesta kahdeksi kalenterivuodeksi ker- rallaan. Mikäli kesken toimikauden joudutaan suorittamaan uusi vaali, tapahtuu se toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

4. Kaikki yritykseen työsuhteessa olevat ovat toimihenkilöasemassa olevia työntekijöitä.

5. Ellei työpaikan määritelmän soveltamisesta päästä yksimielisyyteen, on asia alistettava allekirjoit- tajajärjestöjen ratkaistavaksi.

6. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Hänen tehtävänsä ilmenevät työsuojelun valvontalain 31 §:stä. Sen lisäksi työsuojeluval- tuutetun tehtäviin kuuluu osallistua tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien suunnitel- mien valmisteluun.

7. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäviä toimii hänen sijallaan I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuutettu. Varavaltuutetun

sijaantulo ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jos työsuojeluvaltuutetun este kestää vain lyhyehkön ajan. työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäälli- kölle. Jos tämä ei ole tavattavissa, ilmoitus tehdään ilmoittajan esimiehelle. Ilmoituksen tekee työsuojeluvaltuutettu, ellei hän ole tähänkin estynyt. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluval- tuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työskentelytilat

8. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle paikan, jossa voidaan säilyttää hänen tehtäviään var- ten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Työsuojeluvaltuutetulla on puhelimen käyttöoikeus työsuojeluasioiden hoitamista varten. Xxxxxxx työpaikan koko ja laatu sekä valtuutetun tehtävien määrä sitä edellyttävät, työnantaja järjestää hänelle myös tarkoituksenmukaisen toimitilan toi- mistovälineineen.

9. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä -ohjeet. Lisäksi näitä asiakirjoja on tarvittaessa hankittava myös muiden työsuojeluelimien käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa on yhteisesti todettu.

Korvaukset

10. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan säännöllisesti kuukausittain palkkaan lisättynä korvaus. Kor- vaukset ovat seuraavat:

Työsuojeluvaltuutetun edustaman Korvaus euroa henkilöstön lukumäärä 1.3.2009 lukien 20 – 49 30 euroa

  50 – 99         67 euroa           

100 – 399 79 euroa

400 – 1000 90 euroa

yli 1000          101 euroa           

4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto

1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstään.

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkai- seen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.

Yksilösuoja

4. Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsuojelun valvontalain 37 §:ssä ja työsopimuslain 7:10 §:ssä on säädetty. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia sään- nöksiä, joita tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai työsuojelu- valtuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla taval- la, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Vahingonkorvaus

7. Työsuojeluvaltuutetulla, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.

5 § Työsuojeluasiamies

1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti.

2. Työsuojeluasiamiehen valitsee toimialueen henkilöstö keskuudestaan toimikaudeksi, joka kestää kaksi vuotta kerrallaan.

3. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan

3.1 osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen,

3.2 osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpano johtuu tapaturman vaarasta tai sattuneen tapaturman laadusta taikka sen mahdollisesta vaikutuksesta työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen,

3.3 tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta,

3.4 ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensi sijassa asianomaiselle esimiehelle ja milloin se on asian laatuun nähden tarpeellista, työsuojeluvaltuutetulle, sekä huomauttaa työsuojelumää- räysten noudattamisesta ja havaituista vaaratekijöistä työntekijöille,

3.5 tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämisestä, ja olla yhteydessä toimialueensa asioista työsuojeluvaltuutettuun.

4. Työsuojeluasiamiestä ei työsuojelutehtävien tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluasiamieheksi tullessaan. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöstöä

1. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön puoleen työpaikan olosuhteista joutuvissa työsuojeluongelmissa. Tällaisilla työpaikoilla tulee työsuojelupäälliköiden olla yhteistoiminnassa keskenään työpaikan olosuhteista johtuvien työsuojeluongelmien hoitami- seksi.

2. Vastuu yhteistoiminnan järjestämisestä kuuluu työpakalla toimivan henkilöstömäärältään suu- rimman työnantajan työsuojelupäällikölle. Työsuojelupäälliköiden keskinäinen yhteistoiminta on myös tarpeen tilanteissa, joissa useampi yritys toimii samoissa yhtenäisissä tiloissa.

7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä

Paikallisten työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyyn liittyvät ongelmat sekä tehdä ehdotuksia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.

8 § Työterveyshuolto Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

1. Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla ja työterveyshuollon kustannus-

ten korvaaminen Kansaneläkelaitoksen varoista edellyttävä, että työpaikkakohtaisesti laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa käsitellään mm. seuraavia asioita:

- työterveyshuollon järjestämistapa

- terveydenhuollon ja työterveyshuoltoon liittyvien ammattihenkilöiden määrä ja laatu

- lakisääteiset toimintamuodot

- mahdollinen sairaanhoitotoiminta

- vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta

- terveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön

- työterveyshuollon toimintatilat

- työterveyteen liittyvä valistustoiminta

2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa, ja ellei tätä ole, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Työterveyshuollon korvaushakemus

3. Työsuojelutoimikunnalle, tai milloin tätä ei ole, työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa mahdolli- suus lausunnon antamiseen työterveyshuollon kustannuksia koskevasta korvaushakemuksesta. Lausunnon antamiselle tulee varata riittävästi aikaa, jotta työsuojelutoimikunnalla tai työsuojelu- valtuutetulla on mahdollisuus perehtyä hakemukseen ja sen liitteisiin.

Työpaikkaselvitykset

4. Työterveyshuoltolain 12 §:ssä tarkoitettuja työpaikkaselvityksiä tehtäessä käytetään hyväksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä siten kuin lainkohdassa on säädetty. Työpaikkaselvitykset laaditaan työnantajan edustajan, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun välisenä yhteis- toimintana. Työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa.

9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta

1. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.

Tässä tarkoituksessa työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:

- osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan

- edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista

- seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä

- tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikön ja –valtuutetun tehtävänä on:

- osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa

- osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaa.

VI Muita määräyksiä

1 § Koulutus

1. Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edellyttämään koulu- tukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan vakuutusalan koulutussopimuksessa. Tällä määräyksellä ei rajoiteta IV luvun 4 §:ssä kehittämistoiminnan mukaista oikeutta koulutukseen.

2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset

1. Luottamusmiesten työstä vapautuksista on sovittu luottamusmiessopimuksessa. Töiden järjeste- lyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistyöhön.

2. Työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa riittävästi aikaa tässä sopimuksessa mainittujen tehtävien hoitamiseen. Tämä koskee myös muita työsuojeluyhteistyöhön osallistuvia henkilöstön edustajia.

3. Työnantajan on annettava yt-laissa tarkoitetulle ja tämän sopimuksen II luvun 1§:n mukaisesti valitulle henkilöstön edustajalle yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoimintalain mukaisesti vapautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä vä- littömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Valmistau- tumisajan tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa henkilöiden lukumäärään, joita neuvoteltava asia koskee, käsiteltävän asian laatuun, laajuuteen ja taustatietojen määrään, käsiteltävän asian tärkeyteen henkilöstölle sekä asian käsittelyyn osallistuvien henkilöitten luku- määrään ja heidän työpaikkansa sijaintiin.

4. Ellei työstä vapautuksen tarve yksittäistapauksissa muuta edellytä, annetaan vapautusta henkilös- tön edustajien keskinäisistä valmistautumista varten enintään

- tunti, jos henkilöstön määrä on pienempi kuin 200

- kaksi tuntia, jos henkilöstön määrä on 200 – 500

- kolme tuntia, jos henkilöstön määrä on yli 500

5. Edellisessä kappaleessa mainitun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus työstä vapau- tuksen ajalta määritellään niiden perusteiden mukaan, joista on luottamusmiesten osalta sovittu. Jos työajan ulkopuolella tapahtuneesta yhteistoimintamenettelystä tai muusta työnantajan kanssa sovitusta yt-lain mukaisesta tehtävästä maksettavasta palkkiosta ei ole sovittu, henkilöstön

edustajalle maksetaan tehtävään käytetyltä ajalta yt-lain 56 §:n mukaisesti korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työajan palkkaa.

6. Yhteistoiminta- ja neuvotteluelimen ja työsuojelutoimikunnan valitulle sihteerille maksetaan erillinen korvaus kokouksen sihteerin tehtävistä riippumatta siitä, pidetäänkö kokous työajalla tai sen ulkopuolella. Xxxxxxx on valtiovarainministeriön kokouspalkkiosta antaman suosituksen alle yhden tunnin kokouksesta muulle jäsenelle kuin puheenjohtajalle maksettavan palkkion suurui- nen.

7. Työnantaja suorittaa työpaikkaan kuuluvien eri toimipaikkojen välisistä yhteistoiminnan vaati- mista matkoista työsuojeluorganisaation jäsenelle tarkoituksenmukaista kulkuneuvoa käyttäen matkakustannukset ja päivärahat yrityksessä noudatettavan matkustussäännön ja sen puuttees- sa liittokohtaisesti sovittavan tavan mukaisesti. Sama koskee myös muita tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyöhön osallistuvia henkilöstön edustajia, jos matkasta on sovittu työnantajan edustajan kanssa.

8. Annettaessa henkilöstön edustajalle vapautusta työstä työjärjestelyt hoidetaan siten, että henki- löstön edustajalla on mahdollisuus sovittuun tai yt-lakiin perustuvaan yt-menettelyyn tai muuhun tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan. Antaessaan henkilöstön edustajalle vapautusta työstä tulee työnantajan tarpeen vaatiessa järjestää vapautuksen ajaksi välttämätön sijainen.

9. Liitot suosittelevat, että jos työsuojeluvaltuutettu on kokonaan työstä vapautettu, hänen ansioke- hityksensä osalta seurataan pääluottamusmiehen ansiokehitystä koskevaa luottamusmiessopimuk- sen 10 §:n mukaista menettelyä.

3 § Tietojen salassapitovelvollisuus

1. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan 57 §:ssä tarkoitetun liike- tai ammat- tisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle henkilöstölle tai henkilöstön edustajalle. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Xxxxxxx pidettäviä tietoja saa- daan käsitellä, ellei työnantajan tai tiedonsaantiin oikeutettujen välillä muuta sovita, vain niiden henkilöiden tai henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee.

2. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, tervey- dentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.

3. Työsuojelun valvontalain 43 §:ssä on säädetty erikseen työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevi- en tietojen salassapitovelvollisuudesta.

4 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

5 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa 31.12.2014 saakka ellei se ole sitä ennen päättynyt allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.

Helsingissä 24. syyskuuta 2010 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖSOPIMUSLOMAKE TYÖSOPIMUS

Vakuutusalan toimihenkilö

ETÄTYöOHJEISTUS

Finanssialan Keskusliiton ja Vakuutusväen Liiton yhteinen ohjeistus etätyöstä.

Ohjeistusta on tarkennettu Euroopan työmarkkinaosapuolten 16.7.2002 allekirjoittaman etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa koskevan sopimuksen 23.5.2005 periaatteita vastaavaksi.

Peruslähtökohdat

Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisella työpaikalla tai työnantajan varsinaisten toimitilojen ulkopuolella tehtävää koko- tai osa-aikaista työtä, jossa käytetään apuna tietotekniikkaa.

Etätyötä koskevista suunnitelmista neuvotellaan yhteistoimintalain, työehtosopimuksen ja työpaikan käytännön mukaisesti asianomaisen toimihenkilön tai toimihenkilön edustajan kanssa. Etätyötä käyt- töönotettaessa on syytä keskustella myös siitä, miten toimihenkilön työpanos määritellään ja miten sitä seurataan. Etätyösopimuksen tekeminen on osoitus loppuun käydyistä yhteistoimintalain mukaisista neuvotteluista.

Etätyöstä sopiminen

Etätyön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Sen tekemisestä tulee tehdä kirjallinen sopimus, josta ilmenee yksilöidysti etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimuksessa on myös määriteltävä, millä perusteella ja miten työnantaja ja toimihenkilö voivat keskeyttää etätyön tekemisen ja toimihenkilöllä

on oikeus palata/siirtyä perinteiseen työskentelyyn. Sopimuksessa on syytä sopia ennakkoilmoitusajas- ta, jonka jälkeen perinteiseen työskentelyyn voidaan palata. Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista.

Etätyösopimuksessa määritellään miten töistä sovitaan ennakolta työnantajan kanssa ja toimihenkilön mahdollisesta velvollisuudesta olla tavoitettavissa tiettyinä aikoina. Toimihenkilön siirtyessä etätyöhön työskentelylle on syytä asettaa selkeät tavoitteet ja aikataulu. Euroopan työmarkkinaosapuolten alle- kirjoittaman etätyötä koskevan puitesopimuksen mukaan etätyöntekijän työmäärä ja suoritusstandardit ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien toimihenkilöiden.

Työnantaja informoi toimihenkilöä muun muassa:

- siitä, kuka toimii organisaatiossa etätyöntekijän yhteyshenkilönä työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvissä kysymyksissä sekä siitä, kuka on toimihenkilön lähin esimies

- raportointijärjestelyä koskevista ohjeista

- organisaatiossa tapahtuvista muutoksista sekä muista yrityksen tiedottamisen piiriin kuuluvista asioista.

Työsuhteen ehtojen määräytyminen

Etätyön aikana noudatetaan soveltuvin osin vakuutusalan työehto- ja palkka-sopimusta. Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti kaikkea työlainsäädäntöä. Näin ollen sovellettavaksi tulevat työsuhdeturvaa, työterveyshuoltoa, tapaturmavakuutusta, vuosilomaa, työturvallisuutta ja työttömyys- ja eläketurvaa koskevat säännökset.

Etätyöskentelyn aikana kertyy työsuhteen pituuteen liittyviä etuuksia työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti.

Työaika

Työaikalakia ei lähtökohtaisesti sovelleta kotona tehtävään työhön. Laki saattaa tulla sovellettavaksi niissä tapauksissa, jossa työnantaja kuitenkin voi tosiasiallisesti määrätä toimihenkilön työajan käytöstä (esim. aloittamis- ja lopettamisajankohdat, velvollisuus olla työnantajan tavoitettavissa jne.).

Vuosiloma

Etätyöskentelyn aikana kertyy vuosilomaoikeutta työehtosopimuksen ja vuosiloma-lain mukaan.

Poissaolot

Sairauspoissaoloihin, lääkärintarkastuksiin ja tilapäisiin poissaoloihin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimusta ja yhtiöiden voimassa olevaa käytäntöä. Poissaolot on otettava huomioon, kun työn tulosta ja määrää arvioidaan.

Luontoisedut ja kulukorvaukset

Lähtökohtana on, että luontoisedut säilyvät etätyötä tehtäessä. Sopimuksessa on syytä sopia mm. puhe- limen käyttö-, työhuone- ja ateriakorvauksista.

Etätyöjärjestelyihin mm. työhuoneeseen, tietoliikenteeseen, kodin ja työpaikan välisiin matkakustan- nuksiin sekä omien työvälineiden käytön mahdolliseen korvaamiseen liittyvät verotuskäytännöt on syytä tarkistaa etukäteen.

Palkkaus

Toimihenkilölle maksetaan normaali kuukausipalkka. Myös urakkapalkasta voidaan sopia, jos työehto- sopimuksen vähimmäispalkka toteutuu. Tarvittaessa sovitaan erikseen ylityöstä ja työehtosopimukseen perustuvista lisistä.

Yksityisyyden suoja

Etätyö ei rajoita toimihenkilön oikeutta lakiin perustuvaan yksityisyyden suojaan. Tarkkailujärjes- telmien käyttöönotto kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin siten kuin siitä on säädetty työelämän yksityisyyden suojaa koskevassa laissa sekä yhteistoimintalaissa.

Matkustaminen

Työn tekeminen etätyönä voi edellyttää, että työmatkoista ja niihin liittyvistä korvauksista sovitaan tavanomaista yksityiskohtaisemmin, erityisesti silloin, kun työnantajan tiloissa työskennellään vain poikkeuksellisesti. Etätyösopimuksessa on hyvä todeta esimerkiksi, mitä pidetään työntekijän varsinai- sena työntekopaikkana.

Matkojen osalta lähtökohtana on, että:

- tavanomaisia kodin ja työpaikan välisiä matkoja ei korvata

- varsinaisten työmatkojen osalta etätyöntekijään sovelletaan työehtosopimusta ja yrityksen käy- täntöä.

Työturvallisuus

Työnantajalla on etätyön osalta ohjaus- ja valvontavelvollisuus. Työnantajan on perehdytettävä toimi- henkilö työn turvalliseen ja oikeaan suorittamiseen.

Työsuojelua koskevat määräykset soveltuvat pääsääntöisesti myös työhön, jota sopimuksen mukaan

tehdään kotona tai siihen verrattavissa olosuhteissa. Xxxxxx työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kuitenkin kodin olosuhteisiin vain rajoitetusti.

Työskentelytilat ja laitteet

Työnantaja hankkii tavallisesti työvälineet, mutta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia myös siitä, että etätyöntekijä käyttää omaa tietokonettaan ja muita omia työvälineitä.

Etätyöntekijältä edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä, ja hänen on muun muassa ilmoitet- tava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle.

Jos muusta kustannusjaosta ei ole erityisten syiden vuoksi sovittu, työnantaja vastaa työnteon kannalta tarpeellisten laitteiden, ohjelmien yms. hankinnasta, asentamisesta, linjayhteyksistä ja huollosta.

Työnantaja vastaa, ellei muuta sovita, lähtökohtaisesti säännöllisesti etätyöstä aiheutuvista suorista kustannuksista, kuten tietoliikennekustannuksista.

Etätyössä käytettävien laitteiden vakuuttamisesta ja vakuutuksen tekijästä on syytä sopia etätyötä koskevassa sopimuksessa. Työnantajan laitteiden vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla. Vakuutus- turvan kattavuus on niin ikään syytä selvittää ennen etätyöhön siirtymistä.

Ammatillisiin tarkoituksiin käytettävien ohjelmistojen ja tietojen suojauksen on oltava etätyössä läh- tökohtaisesti samaa tasoa kuin työnantajan tiloissa työskentelevillä. Etäyhteyden suojaus saattaa lisäksi edellyttää erityisjärjestelyjä. Jos etätyöhön käytettävää tietokonetta saa käyttää myös omiin tarkoi- tuksiin, työnantajan ja toimihenkilön on syytä sopia pelisäännöistä muun kuin työkäytön osalta sekä arvioida muun käytön riskit tietosuojaukselle. Tietoturvaa koskevat säännökset ovat myös lähtökohtai- sesti samat, joita sovelletaan työnantajan tiloissa työskenteleviin.

Sopimuksessa on syytä sopia myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyvistä asioista sekä postin hakemi- sesta ja lähettämisestä ja työhuoneesta aiheutuvista kustannuksista.

Etätyösopimuksessa voidaan sopia työnantajan edustajan oikeudesta tutustua työskentelytiloihin.

Koulutus

Etätyöntekijällä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuin työnantajan tiloissa työskentelevillä, myös teknisen välineistön osalta. Koulutukseen osallistuminen on otettava huomioon etätyölle asetettavia tavoitteita ja aikatauluja laadittaessa.

Etätyöjärjestelyjä käyttöönotettaessa on hyvä kiinnittää huomiota esimiesten valmiuteen johtaa etätyö- tä.

ETÄTYöSOPIMUSMALLI

Yritys Toimihenkilö

Vakituinen työpaikka

Sopimuksen voimassaolo

Etätyö alkaa     .

Sopimus on voimassa toistaiseksi/määräajan     asti.

Kumpi tahansa sopijapuoli voi päättää sopimuksen noudattaen      pituista irtisanomisaikaa. Sopimus voidaan myös päättää yhteisesti sovittuna ajankohtana.

Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista.

Sopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata entiseen tai sitä vastaavaan työhön vakituiseen työpaikkaansa.

Tätä sopimusta on tehty kaksi kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Etätyönä tehtävä työ

Työtehtävät ja niiden antaminen.

Yhdyshenkilö työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvissä asioissa on        Lähin esimies on    

Etätyön suorituspaikka    

Osoite, puhelinnumero ja muut yhteystiedot   Toimihenkilö työskentelee etätyöpaikassa/etätyöpäiviä ovat      Työnantajan toimitiloissa työskentely    

Toimihenkilö on velvollinen tulemaan työnantajan toimitiloihin, jos työtehtävät niin vaativat.

Toimihenkilön työhön liittyvät velvoitteet etätyön aikana

Raportointi ja muu yhteydenpito.

Työvälineiden hankkimisesta, asentamisesta ja huollosta vastaa    

Työvälineiden hankkimaa tietokonetta saa/ei saa käyttää myös muihin tarkoituksiin/käytön rajoituk- set.

Tietoaineiston säilytys ja hävittämistapa.

Salassapitovelvollisuus ja tietosuoja

Esim. työhön liittyvän normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi toimihenkilön on huolehdittava tietosuojan säilymisestä siltä osin kuin se liittyy etätyöpaikassa hänen vastuullaan säilytettävään tietoai- neistoon.

Työaika

Etätyön aikana säännöllisen työajan pituus on työehtosopimuksen mukainen, mutta toimihenkilö itse päättää työajan sijoittamisesta.

Velvollisuus olla tavoitettavissa tiettyinä aikoina

Esim. toimihenkilö sitoutuu olemaan tavoitettavissa puhelimitse etätyöpäivinä klo    

Palkkaus

Esim. etätyön aikana toimihenkilölle maksetaan hänen normaali kuukausipalkkansa. Osapuolet ovat sopineet liitteenä olevasta urakkapalkkauksesta.

Ravintoetu

Esim. kuukausipalkan yhteydessä maksetaan ravintoedun verotusarvoa vastaava rahakorvaus etätyöpäi- viltä.

Kustannusten korvaukset

Korvattavat kustannukset

Esim. työnantaja vastaa etätyöstä aiheutuvista suorista kustannuksista, kuten tietoliikennekustannuk- sista.

Puhelinkulut

Esim. työnantaja maksaa toimihenkilön pitämän puhelinpäiväkirjan perusteella korvauksen toimihenki- lön puhelimen käyttämisestä työasioiden hoitamiseen.

Työmatkat

Esim. tavanomaisista työmatkoista etätyöpaikasta työnantajan toimitiloissa olevaan vakituiseen työpaikkaan ja takaisin ei makseta matkakulujen korvausta. Muut työmatkat korvataan yrityksen mat- kustussäännön mukaisesti. Varsinaisena työntekopaikkana pidetään    

Poissaolot

Sopimis- ja ilmoitusmenettely

esim. työstä poissaolojen (vuosiloma, sairaus jne.) osalta on sovittu seuraavasta sopimis- ja ilmoitus- käytännöstä:

Noudatettava työehtosopimus

Etätyön aikana noudatetaan lisäksi soveltuvin osin vakuutusalan työehto- ja palkkasopimusta.

Päiväys ja allekirjoitukset

                 ,       päivänä       kuuta 20   .

Yritys Toimihenkilö

Liite 11 TEKSTIMUUTOKSET

Tekstimutokset 1.1.2011 lukien

19 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot

2. Toimihenkilöllö on oikeus saada 72 arkipäivän pituiselta äitiysvapaan ajalta ja kuuden arkipäivän pituiselta isyysvapaan ajalta täysi palkka.

5. Työnantaja suorittaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavan palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvi- tykset.

6. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään sen vuoksi, ettei toimihenkilö lain edellyttämässä määräajassa tehtävää hakemusta varten ole jättänyt selvitystä, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

7. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Palkkakeskustelua koskeva pöytäkirja

2 §

1. Poistetaan

1. (Entinen kohta 2) Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista kiinteää kokonais- palkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.

Henkilökohtaisena kiinteänä kokonaispalkkana pidetään toimihenkilön kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, johon kuuluvat:

- taulukkopalkka

- 1.4.1999 asti voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukainen tehtäväkohtainen lisä

- henkilökohtainen lisä

- tasa-arvoerä (1.12.1994)

- järjestelmälisä/ylite (31.3.1999 ja 1.4.1999 välisten palkkataulukkojen erotus)

- palvelusvuosilisät

- muut työehtosopimukseen perustuvat lisät (”hännät”)

Olosuhteista maksettavat lisät (ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soittokorvaus, VTS-lisä, erilaiset tulos- ja myyntipalkkiot) eivät ole ns. henkilökohtaista kiinteää kokonaispalk- kaa.

Yrityskohtaisten lisien sisällyttämisestä henkilökohtaisiin kiinteisiin kokonaispalkkoihin voidaan sopia Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistyksen kanssa. (Poistettu ”Liitot suosittelevat - - kokonaispalk- kaan”).

2. (Entinen kohta 3)

3. (Entinen kohta 4) Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä hyvissä ajoin ennen palkkakeskustelua saatavilla olevat vakuutusalan keskiansio- ja ansiokehitystiedot sekä saatavilla olevat yrityskohtai- set, tilastoihin perustuvat keskiansiotiedot (poistettu ansiokehitystiedot) EK:n tilastonimikkeittäin sekä yrityskohtaiset palkkaryhmäjakaumaa koskevat tiedot.

4. (Entinen kohta 5)

5. (Entinen kohta 6)

4 §

4. Työnantaja tuo palkkakeskustelutyöryhmän käsittelyyn kahden kuukauden kuluessa palkkakes- kustelun perusteella jaetusta korotuksesta kaikki ne tapaukset, joissa toimihenkilön palkankoro- tus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä prosentuaalisesta korotuksesta. Toimihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn.

8. Työnantajan tulee säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat vähintään 10 vuotta palkkakeskustelujen käymisestä ja toimihenkilön pyytäessä toimittaa tiedot toimihenkilölle. Palkkakeskustelupöytäkirjat voidaan säilyttää sähköisessä muodossa.

5 §

1. Jos toimihenkilö on estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon takia, käydään palkkakeskus- telu esimiehen ja toimihenkilön välillä joko ennen esteen alkamista tai heti esteen lakattua.

2. Toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskustelujen välisenä aikana perhe- vapaan, sairauden, armeijan, siviilipalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen vuoksi, taataan vähintään yrityksen keskimääräinen ansiokehitys prosentuaalisena korotuksena.

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän palkkasum- massa, vaikka palkanmaksu realisoituisikin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin toimihen- kilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.

3. (Entinen kohta 2)

4. (Entinen kohta 3)

5. (Entinen kohta 4) Jos palkkakeskustelua ei ole käyty työnantajasta johtuvasta syystä sovittuun ajankohtaan mennessä, toimihenkilölle maksetaan palkankorotusajankohtana yrityksessä käytyjen palkkakeskustelujen keskimääräinen euromääräinen korotus.

6. (Entinen kohta 5)

7. (Entinen kohta 6) Kokonaan työstä vapautetulle päätoimiselle pääluottamusmiehelle ja kokonaan työstä vapautetulle päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle taataan vähintään yrityksen keskimääräi- nen prosentuaalinen korotus.

7 §

2. Palkkakeskusteluja käynyt esimies tiedottaa ko. toimihenkilöille käymiensä palkkakeskustelujen palkankorotusten lukumäärän ja keskimääräisen euromääräisen korotuksen kahden kuukauden kuluessa korotuksesta. Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä ei anneta, mikäli niistä on tunnistettavissa, onko yksittäinen henkilö saanut korotuksen. Näissä tapauksissa ryhmiä tulee yhdistellä siten, että kuuden henkilön raja täyttyy.

3. Lisäksi luottamusmiehelle annetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n mukaiset tiedot. Pääluotta- musmies saa vuosittain edellisen lokakuun palkkatilastojen perusteella yrityskohtaisesti seuraavat tiedot mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot:

a) vaativuusluokkajakauma

b) keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin

c) kohtien a - b tiedot erikseen naisten ja miesten osalta

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta. Tämä ei kuitenkaan koske 3 a kohtaa.

8 §

Osapuolten saatua EK:n vakuutusalaa koskevat palkkatilastot tarkastellaan liittotason ansio- kehitystä liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä mahdollisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua.

Yrityksissä seuranta tapahtuu mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot.

Ansiokehityksen pitää olla vähintään työehtosopimuksessa sovitun mukainen.

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkakeskustelutyöryhmissä. Niissä yrityk- sissä, joissa ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, seuranta toteutetaan työnantajan ja luottamusmie- hen välillä, jos sellainen on.

9 §

1. Yrityksissä tai vaihtoehtoisesti ryhmissä ja konserneissa voidaan sopia työehtosopimuksen 32 §:n mukaisesti paikallisesti toisin seuraavista palkkausta koskevista määräyksistä:

- konttoritoimihenkilöiden palkkausjärjestelmä vaativuusluokitteluineen

- palkkakeskustelutyöryhmä

- toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi

- toimenkuvauslomake

- palkkakeskustelujen yhteenveto

- palkkakeskustelun käyminen henkilökohtaisesti

11 §

Pöytäkirjamerkintä:

Poikkeuksellisesti palkkakeskustelu voidaan tässä kohdassa määrätyin tavoin sopia käytäväksi henkilö- kohtaisen paikallaolon sijasta yrityksessä yleisesti neuvotteluissa käytössä olevia sähköisiä viestintä- välineitä käyttäen, jos palkkakeskustelun aito vuorovaikutussuhde, henkilökohtaisuus ja luottamuksel- lisuus varmistetaan.

Niissä yrityksissä, joissa on vähintään 10 konttoritoimihenkilöä sekä palkkaryhmissä että palkkaryhmien yläpuolella, palkkakeskusteluin jaettava korotuserä lasketaan ja jaetaan yhtiötasolla ryhmittäin.

Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yrityksen hallinnossa olevan henkilöstön edustajan luottamustehtävät ja niihin liittyvä ajankäyttö tulee ottaa huomioon, kun toimihenkilön pätevyyt- tä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan. Toimihenkilöitä ei saa syrjiä palkkakeskusteluissa luottamustoimen hoitamisen vuoksi.

Työnantaja antaa palkkakeskustelun jälkeen pääluottamusmiehelle tiedoksi luottamusmiesten prosentuaaliset ansiokehitystiedot. Mikäli selvityksessä ilmenee poikkeamia yrityksen keskimääräi- sestä ansiokehityksestä, selvitetään poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet.

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin yritysten palkkakeskustelujen tueksi sekä järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia esimiehille ja henkilöstön edustajille.

Yritys ohjeistaa ja kouluttaa omalta osaltaan esimiehet, henkilöstön edustajat ja toimihenkilöt käymään palkkakeskusteluja.

Liite 12

1.§ Työryhmät

TYöRYHMÄT

1. Sopimusmääräysten tekninen selkeyttäminen, kieliasu, johdonmukaisuus. Työryhmä selvittää myös mahdollisuuden käyttää ulkopuolista palveluntarjoajaa.

2. Tulevaisuus- ja tuottavuustyöryhmä

Toimeksianto: Työryhmä selvittää vakuutusalan lähivuosien kehitysnäkymät kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmä selvittää ja arvioi vakuutusalan tuottavuustekijöitä ja niiden mittaamisen käytäntöjä. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita. Työryhmässä on myös yritysten edustajia.

Toimikausi: 31.12.2012

3. Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Toimeksianto: Työryhmän tehtävänä on palkkakeskustelua koskevassa pöytäkirjassa sovitun lisäksi palkkakeskustelujen toimivuuden seuraaminen ja kehittäminen, yhteisen koulutuksen järjestäminen sekä ansiokehityksen seuraaminen.

Työryhmän toimeksianto on voimassa toistaiseksi.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää vaativuuden arvioinnin kehittämismahdollisuuksia erityisesti erillisvastuuseen ja rasittavuuteen liittyvien tekijöiden osalta 1.1.2012 mennessä. Vaativuuden arvioinnin osalta työryhmän työhön osallistuu yritysedustajia.

Työryhmä voi työssään kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

4. Tasa-arvotyöryhmä

Toimeksianto: Työryhmän tehtävänä on tukea työnantajia tasa-arvon edistämistä koskevissa asioissa. Työryhmä laatii vakuutusalan tasa-arvoraportin vuoden 2010 tilastoaineiston perusteella sekä päättää tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä sekä selvittää palkkakeskustelumallin vaiku- tuksia miesten ja naisen palkkoihin ja ansiokehitykseen mm. tehtävä- ja ikäryhmittäin. Lisäksi työryhmä seuraa ja tarvittaessa ohjeistaa paikallisia osapuolia tasa-arvosuunnitelmiin liittyvissä asioissa sekä tekee tarvittaessa toimenpidesuosituksia miesten ja naisten perusteettomien palk- kaerojen pienentämiseksi. Työryhmä selvittää myös sukupuolineutraalien termien käyttöönotta- mista vakuutusalalla ja työehtosopimuksessa sekä jatkaa sopimuskauden aikana sukupuolivaiku- tusten arviointia ja laatii yhteisen raportin mahdollisine toimenpidesuosituksineen.

Työryhmässä on myös yritysten edustajia. Toimikausi: 30.9.2011

5. Tilastotyöryhmä

Toimeksianto: Työryhmä selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää vakuutusalan tilasto- nimikkeitä.

Toimikausi: 31.12.2012

Vakuutusalan työehto ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011 95

96 Vakuutusalan työehto ja palkkasopimukset 1.10.2010-30.9.2011

Jälkipainos kielletään

FINANSSIALAN KESKUSLIITTO FINANSBRANSCHENS CENTRALFÖRBUND