STRATEGINEN SOPIMUS 2016, KJ-TOIMIALA‌

STRATEGINEN SOPIMUS 2016, KJ-TOIMIALA‌

1.1 Kuvaus toiminnasta (kh)

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaosto. Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konser- niohjauksen kehittämisestä ja niiden yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta sekä val- vonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä.

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii konsernihallinto, seitsemän palvelukeskusta, Varsinais-Suomen aluepelastuslai- tos, Vesiliikelaitos sekä 23 strategista yhteisöä. Strategisten yhteisöjen osalta kaupunginhallitus on delegoinut valvontavas- tuunsa konsernijaostolle, joka huolehtii yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta.

Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitos- ten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kan- sainvälisiä suhteita. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidos- ryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa.

Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon ryhmää: hallintoryhmä, talous- ja strate- giaryhmä sekä kaupunkikehitysryhmä. Kullakin ryhmällä on kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva johtaja. Palvelukeskusten hallinnollisen johtamisen kaupunginjohtaja on delegoinut konsernihallinnon ryhmiin kuuluville johtajille.

Konsernihallinnon tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksente- on valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa.

Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiak- kaille. Palvelukeskuksen johtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginjohtajan alaisena pal- velukeskusta ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen sekä lakipalveluiden mat- riisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh)

Talouden näkymät

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kansan- talouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin, sillä lasku oli 1,4 prosenttia vuonna 2012 ja 1,3 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2015 tammikuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 0,1 prosenttia verrattuna vuoden 2014 tammikuuhun ja helmikuussa se laski vastaavasti 0,5 prosenttia.

Maaliskuuhun 2015 mennessä julkaistuissa talousennusteissa arvioidaan Suomen vuoden 2015 talous-kasvun olevan hi- dasta: ennusteet vaihtelevat yleisesti nollan ja yhden prosentin välillä. Kasvun ennustetaan nopeutuvan Suomessa vasta vuonna 2016.

Maaliskuussa 2015 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 - katsauksessa arvioidaan Turun seutukunnan tulevan 6 kk:n taloudellisia näkymiä kokonaisuudessaan siten, että elinkei- noelämän ja yritystoiminnan tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan ja työllisyystilanteen olevan nykyistä heikompi. Vastaa- vasti tulevan 12 kk:n kuluttua elinkeinoelämän ja yritys-toiminnan tilanteen odotetaan olevan nykyhetkeen verrattuna pa- rempi, mutta työllisyystilanteen pysyvän ennallaan.

Kuntatalous

Kuntatalouden tulevaisuudennäkymät ovat erittäin haasteelliset. Heikko taloustilanne näkyy verotulojen laimeana kasvuna. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva kuntapalvelujen kysynnän kasvu näkyy kuntien menojen tuloja korkeampana kehityksenä. Työttömyys tulee pysymään korkeana. Kuntien velkaantuminen on ollut ja tullee olemaan voimakasta johtuen ensisijaisesti suurista investointi- ja peruskorjaustarpeista. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen kuntien 2015 talousarvioista ja 2016 – 2017 taloussuunnitelmista tekemän tiedustelun perusteella kuntien nettokäyttömenot vuonna 2015 kasvavat 4,0 prosenttia. Vuonna 2016 kasvu olisi 1,0 prosenttia ja vuonna 2017 kasvu olisi 1,2 prosenttia.

Valton taloutta on sopeutettu siirtämällä vastuita kunnille. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien liikkumavaraa merkittävästi viime vuosina. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuosille 2012 – 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kun- nilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 mrd. euroa. Työmarkkinatuen kustannusvastuun siirtämi- nen kunnille kasvattaa kuntien menoja vaikeassa työllisyystilanteessa. Kustannusten kasvu näkyy jo 2015 toimintakuluissa.

Kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan tulevaisuudessa vaikuttaa ratkaisevasti meneillään olevat kuntarakenne- uudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämislain toteutus ja sen taloudelli- set vaikutukset kuntiin ja niiden asukkaisiin ovat vielä avoinna talousarviota 2016 ja taloussuunnitelmaa 2016 – 2019 laadit- taessa ja se tuo epävarmuutta toiminnan suunnittelulle ja talouden raamitukselle.

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaan hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämis- ratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäviä itsehallintoalueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää pal- veluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään ra- hoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin.

Väestönkehitys ja työllisyys

Kaupungin väestönkasvu on vuosina 2010-2014 ollut aiempiin vuosiin verrattuna suhteellisen nopeaa ja on ylittänyt Tilas- tokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen luvut selvästi. Varsinkin 15-64 -vuotiaiden määrän kasvu on ollut ennustettua suurempi. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista välillä 2004-2009, mutta vuodesta 2010 alkaen tulomuutto on ylittänyt lähtömuuton. Kasvu on, kuten koko maan tasollakin, paljolti maahanmuuton ansiota. Nettosiirtolaisuus on ollut Turulle voi- tollista koko 2000-luvun.

Vuonna 2014 Turun väestö kasvoi 1 752 hengellä ja väkiluku oli vuoden lopussa 183 824. Lisäyksestä muunkielisten osuus oli 1 023 ja kokonaislukumäärä kaupungissa 17 727. Tällä hetkellä noin 17 000 turkulaista eli noin 10 % kaupungin väestöstä on vieraskielisiä. Ruotsinkielisten määrä oli 9 924, jossa lisäystä 141. Turun ruotsinkielisten määrä ylittänee 10 000 vuoden 2015 aikana.

Vuoden 2015 aikana turvapaikanhakijoiden määrä on ollut voimakkaassa ja nopeassa kasvussa, ja Suomeen arvioidaan tulevan vähintään 30 000 turvapaikanhakijaa. Syyskuun loppuun mennessä Suomeen oli tullut 17 000 turvapaikanhakijaa, joista 80 % miehiä ja valtaosan lähtömaa Irak. Turussa turvapaikanhakijoita oli syyskuussa noin 1000. Tilanteen kehitys on vaikeasti ennustettava. Kotoutumista tukevien palveluiden tarve tulee kuitenkin merkittävästi kasvamaan vuodesta 2016 eteenpäin.

Turun työttömyysaste on kymmenen suurimman kaupungin vertailussa viidenneksi korkein. Turkua korkeampi työttömyys-

aste on Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on Turussa kuudenneksi ja nuorisotyöttömien osuus seitsemänneksi korkein (Lähde: StatFin maaliskuu 2015). Jatkossa Turun työlli- syysnäkymät kohentunevat aktivoituneen laivanrakennustoiminnan ansiosta.

1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

Turun kaupungin kehittämisen lähtökohtana toimivat Turku 2029 –kaupunkistrategian visio, toimintalupaukset ja päämää- rät sekä strategisten ohjelmien linjaukset. Strategiset ohjelmat sisältävät yhteensä 41 linjausta.

Turun sijainti joen, meren ja saariston äärellä tarjoaa ainutkertaisen vetovoimatekijän kaupungin kasvulle. Vetovoimaisuutta vahvistaa arvokas ja monimuotoinen luonnonympäristö sekä Suomen vanhimman kaupungin historiallinen rakennettu ym- päristö. Näitä vahvuuksia hyödyntäessään kaupunki kantaa vastuunsa niin luonnon kuin kulttuuriympäristönkin säilymises- tä.

Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi. Väestön ikääntyminen, työttömyys, hyvinvointiin liittyvien ongelmien kasaantuminen ja resurssien oikea kohdentaminen ovat esimerkkejä toimintaympäristöön liittyvistä haasteista, joiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapojen muutosta. Kaupungin palvelurakennetta on muutettava siten, että kallis erityistyö ja korjaava työ vähenevät ja toimintaa suunnataan mahdollistavaan ja ehkäisevään työhön. Palvelumuotoilulla parannetaan erityisesti paljon palveluja käyttävien palveluketjuja. Kun investoidaan oikealla ta- valla ehkäiseviin, tarpeenmukaisesti monialaisiin ja yhteen sovitettuihin palveluihin, syntyy sekä hyvinvointihyötyjä että ta- loudellisia säästöjä.

Palvelut järjestetään vaikuttavien palveluketjujen avulla siten, että asiakaspalvelu on toiminnan keskiössä. Palveluja toteu- tetaan kiinteässä ja laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka tukena on laadukkaat ja joustavat yritys- ja innovaatiopalvelut. Pa- ras tapa hoitaa työllisyyttä on kehittää ja tukea yritysten syntyä, kilpailukykyä ja kasvua, jolloin työvoimalle syntyy aitoa ja pysyvää kysyntää. Turun logistinen sijainti EU:n TEN-T (Trans European Network) runkoverkossa ja osana Tukholmasta, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla kasvuvyöhykkeellä tarjoaa kaupungille mahdollisuudet kehittyä merkittävänä logistisena solmukohtana.

Turun erityisenä vahvuutena ovat laadukkaat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset. Ne tukevat kaupungin jatkuvaa uudistumista luomalla pohjaa laaja-alaiselle osaamiselle ja luovuudelle. Turun 40 000 opiskelijaa ovat merkittävä potentiaali kaupungille ja sen yrityksille.

Matkailu- ja kongressikaupunkina kehittymisen näkökulmasta Turun historia, kulttuuripalvelut, tapahtumatoiminta, saaristo, merellisyys ja joki ovat merkittäviä vetovoima- ja elinvoimatekijöitä.

Kaupungin uudistumisen lähtökohtana ovat toiminnan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johtaminen, joita tuetaan ajanmu- kaisilla tietojärjestelmillä. Tämän vuoksi kaupunki haluaa tuntea asukkaansa ja asiakkaansa paremmin. Keskeisiä element- tejä tuottavuuden parantamisessa ovat lisäksi kaupungin tilojen käytön tehostaminen, aktiivinen omistajaohjaus ja tukipal- velujen tuotteistaminen. Yhteiset pelisäännöt varmistavat kaupungin voimavarojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käy- tön.

Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajan- käytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdolli- suuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta.

Uudistamalla palveluja laajalla innovaatioyhteistyöllä avoimuuden periaatteita noudattaen kaupunki edistää myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelumuotojen syntymistä. Jotta kehittäminen olisi tehokasta, tarvitaan kaupunkitasolla yhteisiä menetelmiä ja työvälineitä, joilla kehittämistä hallitaan.

Aktiivinen rakentaminen, joka tarkoittaa sekä määrätietoista uudisrakentamista, että täydennysrakentamista, on aina ollut eräs kasvavan kaupungin tunnusmerkeistä. Kaupungin kehittäminen laajoina kokonaisuuksina tukee elinkeinoelämän kil- pailukykyä ja asukkaiden viihtyvyyttä.

Ilmastotietoinen kaupunkikehitys edellyttää entistä kestävämpää rakentamistapaa ja uudenlaista innovatiivisuutta kaikessa toiminnassa aluesuunnittelusta korjausrakentamiseen. Tämän ymmärryksen ja osaamisen arvo korostuu tulevaisuuden yhdyskuntarakennetta luotaessa.

Kehittämismalli

Turun kaupungissa kehittäminen perustuu kaupungin kehittämismalliin (Kh 29.9.14, § 368). Peruskaupunki noudattaa ke- hittämismallia kaikessa kehittämisessä. Strategiaa toteutetaan pääosin hankkeina ja projekteina. Merkittävimmät hankkeet ja projektit nostetaan toimialojen ja konsernihallinnon strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin.

Kehittämismalli yhtenäistää kehittämiseen liittyvät käsitteet, rakenteet ja työtavat. Kehittämismalli sisältää sekä kehittämis- kokonaisuuden johtamisen (=salkunhallinta) että yksittäisen projektin johtamisen (=projektinhallinta).

Jokainen hanke ja projekti sijoitetaan kaupungin strategiarakennetta mukailevaan salkkuun tai toimialan salkkuun. Kehit- tämissalkkua ohjaa nimetty salkunomistaja ja salkun ohjausryhmä. Kehittämismallin käytössä hyödynnetään ThinkingPort- folio –salkunhallintavälinettä.

Kaupungin kärkihankkeet

1. Kaupunkikeskustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen

Turun kaupunki vahvistaa toimenpiteitään kaupunkikeskustan elinvoiman ja vetovoimaisuuden tukemiseksi nostamalla keskustan kehittämisen strategian mukaiseksi kärkihankkeeksi.

Kärkihanketyö käynnistetään asettamalla työryhmä pohtimaan kehittämisehdotuksia ja luomaan strateginen visio keskus- tan kehittämisestä. Kärkihankkeessa määritetään keskeisimmät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset keskustan elinvoimai- suuden vahvistamiseksi.

2. Kampus- ja tiedepuistoalueen kehittäminen Kupittaan suunnalla

Turun kilpailukyvyn edistämisen kannalta elinkeino- ja osaamisintensiivisen korkeakoulukampusten ja tiedepuiston alueen kasvu on hyvin keskeistä.

Kokonaisuus pohjautuu kunnianhimoiseen alueen maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen suunnitteluun ja to- teutukseen. Olennainen elementti on tunnin juna –hanke, jolla kampus- ja tiedepuistoalue kytkeytyy vahvasti pääkaupunki- seudun työssäkäyntialueeseen. Kärkihankkeen menestyksen kannalta olennaista on kytkeä hankkeeseen monipuolinen korkeakoulu- ja yritysmaailman innovatiivisuus. Alueen kokeilu-, kehitys-, referenssi- ja tutkimustoiminnalle kärkihanke tar- joaa näyteikkunan ja kiinnostavan alustan.

3. Palveluohjauksen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien kokonaiskustannusten on dokumentoitu jakautuneen väestön osiin epäsuhtaises- ti, ja pienen vähemmistön aiheuttaneen suuren osan kustannuksista. Ilmiönä sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajuus vaikuttaa melko pysyvältä. Palveluiden suurkäyttö perustuu useimmiten tarpeeseen. Paljon palveluita käyttävät ovat usein keskimääräistä sairaampia, ja monisairaat lienevät useammin hoidossa julkisen sektorin puolella. Lisäksi julkisen sektorin kokonaismenoissa painottuvat hyvin kalliit hoitomuodot, kuten erikoissairaanhoito ja psykiatrian vuodeosastohoito. Palve- luiden suurkuluttajat eivät ole joka vuosi samoja henkilöitä, vaan elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti palveluiden käyt- töön.

Kärkihankkeena Palveluohjaus palveluita paljon käyttäville muodostuu neljästä toisiaan tukevista osasta, jotka puolestaan jakautuvat useammaksi projektiksi:

1) Ikäihmisten palveluohjaus

2) Terveyspalvelujen uudistaminen

3) Perhe- ja sosiaalipalveluiden toiminnan kokonaiskehittäminen

4) Varsinais-Suomen uusi psykiatrian toimintamalli.

4. Palvelujen digitalisoiminen

Kaupungin strategia korostaa kaupungin edelläkävijyyttä palvelutuottamisessa sekä digitaaliseen asiointiin että verkkovies- tintään tehtäviä panostuksia:

”Tehdään Turusta palvelutuottamisen ja -kehittämisen edelläkävijä ja uusien elinkeinojen kehittymisen mahdollistaja (esim. digitaalisten palveluiden kehittäminen ja toiminnan rationalisointi).”

Tavoitteena on vuonna 2016 digitalisoida kaksi ulkoista ja kaksi sisäistä asiointiprosessia. Kustannussäästöjä syntyy pitkäl- lä tähtäimellä sisäisten prosessien suoraviivaistamisesta ja tehostamisesta sekä asiakastyytyväisyydestä.

Maahanmuuttajakoordinaattorin tehtävä muutetaan kokopäivätoimiseksi.

Selvitetään muuttuneessa tilanteessa mahdollisuudet huolehtia kotitalousjätteen energiatuotannosta Lounais-Suomen Jä- tehuoltoyhtiön toiminta-alueella siten, että LSJH oy on osaomistajana.

Tiedolla johtaminen otetaan keskeiseksi hankkeeksi, joka velvoittaa hoitaman liitteessä 5. (=Strategiset sopimukset) koh- dassa 3.2.4 mainitut (=Kj-toimiala, kohta 4.2, Talous ja strategia) asiat niin, että tiedolla johtamiseen siirtyminen voitaisiin aloittaa 2017.

Selvitetään edellytykset joidenkin palveluiden hankkimisesta inhousejärjestelmällä konsernin sisällä.

1.4 Lausekkeet Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus

Lauta- ja johtokunnat eivät saa käyttää tilakustannuksista mahdollisesti säästyviä määrärahoja muiden toimintamenojen kattamiseen ellei valtuusto erikseen tee kohdentamista koskevaa päätöstä.

2.1 Määrärahat

Kaupunginhallitus 1.000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Toimintatuotot	55.067	55.992	57.344	57.344	57.024	57.034	57.044
Valmistus omaan käyttöön	156	5.462	4.800	4.800	4.317	4.317	4.317
Toimintakulut	129.765	149.686	150.677	154.613	152.382	152.092	152.462
Toimintakate	-74.541	-88.232	-88.533	-92.469	-91.040	-90.740	-91.100
Muutos-%		18,3 %	0,3 %	4,8 %	-1,5 %	-0,3 %	0,4 %

2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh)

€	TUOTOT	KULUT	KATE
Kaupunginhallitus yhteensä	62 144 462	154 613 223	-92 468 761
Yhteiset	4 200 000	21 627 129	-17 474 096
I Konsernihallinnon ryhmät	7 050 626	20 562 149	-13 464 556
II Xxxxxxxx ja kayttotalousinvestoinnit	6 043 544	8 537 613	-2 494 069
III Edelleen kohdistettavat maararahat	45 000	16 514 178	-16 469 178
Keskusvaalilautakunta	0	120 757	-120 757
Hankinta- ja logistiikkakeskus	5 712 633	5 960 636	-248 003
IT-palvelut	18 223 730	19 811 956	-1 588 226
Henkilostoasiain palvelukeskus	830 200	904 536	-74 336
Matkailun palvelukeskus	1 354 690	4 901 565	-3 546 875
Turun Seudun Kehittamiskeskus	3 515 757	3 580 100	-64 343
Velkaneuvontatoimisto	320 000	605 180	-285 180
Tyoterveyshuollon palvelut	6 998 500	6 971 788	26 712
UBC	711 830	789 583	-77 753
Valonia	0	0	0
Tyollisyyspalvelukeskus	6 383 417	42 971 518	-36 588 101
Ruokapalvelut - toiminta	754 535	754 535	0

2.3. Investoinnit

1.000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Investointikulut	9 812	7 062	36 700	37.000	11 100	5 250	3 800
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet	198
Pysyvien vastaavien luovutustuotot	2 283
NETTO	-7 331	-7 062	-36 700	-37.000	-11 100	-5 250	-3 800
Muutos-%	-130,5%	-3,7 %	419,7 %	423,9 %	-70,0 %	-52,7 %	-27,6 %

1.000 €	2016	2017	2018	2019
Kj varaus 1 M€ , eri päätöksillä erityistoimiin työttömyyden hoitamiseksi - rahoitus alijäämän lisäys 0.5M€ (Käyttötalousosa, menot).	1 000
valtiolle maksettavan korvauksen vähennys 0,5M€ (Käyttötalousosa, menot).	-500
Kj varaus 0.5M€, eri päätöksillä maahanmuuttoon kohdistuviin erityistoimiin rahoitus alijäämän lisäys 0.5M€ (Käyttötalousosa, menot).	500
Yhteensä (käyttötalous)	1 000

2.4. Muutokset Kaupunginvaltuusto

Kaupunginjohtaja

1.000 €	2016	2017	2018	2019
Joulun viestintä ja markkinointi (käyttötalousmenot)	24	24	24	24
Nuorisolautakunnan juhlavuosi (käyttötalous)	50
Sisäiset vuokrat (Käyttötalous, menot)	-638	-614	-614	-614
Työmarkkinatuen kuntaosuus, menot (Käyttötalous)	3 500	2 750	2 000
Menojen lisäys (Käyttötalous ts, menot)		629	249	1 079
Yhteensä (käyttötalous)	2 936	2 789	1 659	489
eFöli, sähköbusseihin perustuva liikennöintiratkaisu (Investointi)	300
Yhteensä (Investoinnit)	300

2.5 Sidotut investoinnit (kh)

1. 000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Investointikulut	9 812	7 062	36 700	37 000	11 100	5 250	3 800
Varaus Suomen Joutsenen kunnost. varten			300	300
eFöli, sähköbusseihin per. liikennöintiratkaisu				300
SAP-käytön laajennus		1 400	1 200	1 200
SAP HR		400	75	75
ICT-infran yhtenäistaminen ja tehostaminen		1 412	1 000	1 000
Kaupunkitason sähkoiset palvelut		1 100	1 238	1 238
Tiedolla johtamisen kehittäminen		200	250	250
KH/DriveTurku		1 400	1 400	1 400
Tietoliikenne-ohjelma		950	1 037	1 037
Osakkeet ja osuudet, varaus		200	25 200	25 200
AMK Oy osakepääoman varaus			5 000	5 000
Investointitulot	2 481	-	-	-	-	-
Netto	-7 331	-7 062	-36 700	-37 000	11 100	5 250	3 800

2.6 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet

Määrärahat, 1.000 €	TP * 2014	TAM * 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Toimintakulut	46.159	48.284	21.597	21.597	22.203	22.811	23.418
Toimintakate	-46.159	-48.284	-21.597	-21.597	-22.203	-22.811	-23.418
Muutos-%	3,1%	4,6 %	-55,3 %	-55,3 %	2,8 %	2,7 %	2,7 %

*) sisältää Kiton omarahoitusosuuden

2.7 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet kohteittain (kh)

Määrärahat, 1.000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Eläkkeet			7 925	7 925
Eläkkeet; tuotantoyht. xxxx.xx.			-1 600	-1 600
Varsinais-Suomen aluepelastus- laitos	12 832	13 053	13 243	13 243
Maaseutuelinkeinotoiminnot	56	56	56	56
Turun Seudun kehittämiskes- kus, väestöosuus	1 773	1 616	1 827	1 827
UBC, hanketoiminnot	169	245	145	145
Poistuneet yhteensä (Kila omaisuuden ylläpito, Mat- kailu, Velkaneuvonta; Tp 2014 ja Tam 2015).	31 329	26 713	-	-

Kaupunginhallituksen omarahoitusosuuksiin on budjetoitu kaupungin osuus kunkin taulukossa mainitun toiminnon hoitamiseen.

3.1 Työvoiman käyttö

Henkilötyövuodet, htv	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Kh yhteensä	609	534,9	579,0	580,0
Konsernihallinto	212	206,5	190,0	191,0
Palvelukeskukset	393	328,4	389,0	389,0
Lisätietoja: TA 2015 ei sisällä työllisyyspalvelukeskuksen henkilötyövuosia. TA 2016 - htv-luku sisältää maahanmuuttajakoordinaattorin tehtävän (Kv 16.11.2015 §197, lauseke)

3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)

Tilat, m²	TP 2014	TA 2015	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Konsernihallinto	7.653	7.653	7.576	7.500	7.423	7.347
Palvelukeskukset	19700	19653	19456	19259	19063	18866
Yhteensä	27353	27306	27032	26759	26486	26213

4.1 Strategiset tavoitteet, kv

Kärkihanke 1: Digitaalinen asi- ointi	Strateginen linjaus: 3.2.3		Muut toteutettavat linjaukset: -
Kuntalaistiliin liitettyjen palvelujen määrä	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
		2 kpl	3 kpl uutta	3 kpl uutta	3-5 kpl uutta
Tavoitteen kuvaus: Asiakkaan digitaalinen asiointi Turun kaupungin kanssa (MunTurku) (edellyttää palvelujen digitalisoimisen ja tunnistautumisen).

Kärkihanke 2: Keskustan kehit- tämishanke	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.1
Toimeenpanon käynnistäminen.	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Xxxxxxx- xxxxx	Xxxxxxx- tetty
Tavoitteen kuvaus: Laaditaan kehittämissuunnitelma keskustan alueelle. Tunnistetaan ja liitetään kokonaisuuteen palveluiden, matkailun, elinkeinoelämän, tapahtumatoiminnan sekä fyysisen ympäristön ja infrastruktuurin kehittämiskokonaisuudet.

Kärkihanke 3: Kampus- Tiedepuisto -alueen kehittämis- hanke	Strateginen linjaus: 3.3.1		Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.3, 3.3.7, 3.3.10
Toteutusmalli ja kehityssuunnitel- ma.	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Xxxxxxx- xxxxx	Xxxxxxx- tetty
Tavoitteen kuvaus: Hanketta koskevan toteutusmallin laadinta ja toimeenpanon käynnistäminen. Toteutusmallin kilpailutus. Luodaan Kampus-Tiedepuisto -hankkeessa kaupunkikehitysalusta, jolla yhdistetään innovaatiotoiminta kaupunkisuunnitteluun.

Kärkihanke 4: Palveluohjaus paljon palveluita käyttäville	Strateginen linjaus: 2.1.3		Muut toteutettavat linjaukset:2.1.3, 2.1.2, 3.2.2
Arviointikriteeri -	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Hankkeen käynnis- täminen	Hankkeen käynnis- täminen	Toteutus	Toteutus	Toteutus
Tavoitteen kuvaus: Kokonaisuus muodostuu toisiaan tukevista osista: Ikäihmisten palveluohjaus, Terveyspalvelujen uudistami- nen, Perhe- ja sosiaalipalvelut – toiminnan kokonaiskehittäminen, Varsinais-Suomen uusi psykiatrian toimintamalli. Lisäksi palveluohjaus-hanke on osana kaupungin monikanavaisen asiakaspalvelun kehittämistä (ei vain paljon palveluita käyttäville).

Työllisyyden edistäminen	Strateginen linjaus: 3.1.4		Muut toteutettavat linjaukset 2.1.3, 2.1.1
	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Henkilöitä aktivointi- ja työkykypal- veluiden piirissä Kokonaisasiakasmäärä			1100 3000 henkeä	1100 3000 henkeä
Uusien asiakkaiden määrä Palvelun päättäneistä asiakkaista työssä tai päätoimisessa koulutuk- sessa			2000 henkeä vähintään 30% eli 600 hen- keä	2000 henkeä vähintään 30% eli 600 hen- keä
Tavoitteen kuvaus: Työllisyyden edistäminen kau-pungin aktivointi- ja työkykypalveluissa ”Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä” : tarkoittaa henkilöitä, jotka ovat Turun työmarkkinatuen kuntaosuudella (Kela-listalla) olevia Turun aktivointitoimenpiteissä (tukityöllistäminen, työllistäminen Turku-lisällä, muu työllistäminen työnetsijä- palvelujen kautta sekä kuntouttava työtoiminta). Tavoite 2017-2019 tarkastellaan uudelleen, koska kokonaisvastuu (vaikeimmin työllistettävien osalta) työllistämisestä saattaa siirtyä kunnille. Keskeisenä toimenpiteenä mm. Party-hankkeen toteuttaminen.

Nuorisotyöttömyyden vähentä- minen	Strateginen linjaus: 3.1.4		Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7
Nuorten osuus työttömistä, %	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	13,65	13,2	12,7	12,7	12,2	11,5	11,0
Tavoitteen kuvaus: Keskeisenä toimenpiteenä Ohjaamo-hankkeen ja TUTTU-hankkeen toteuttaminen.

Ylipainoisuuden ja liikalihavuu- den vähentäminen tiedotuksen keinoin	Strateginen linjaus: 2.1.2		Muut toteutettavat linjaukset 2.3.7
Arviointikriteeri	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Tiedotus- kampanja toteutunut	Tiedotus- kampanja toteutunut
Tavoitteen kuvaus: Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla omaehtoisen terveyden edistämisen kampanjalla pyri- tään vähentämään ylipainoisuutta ja liikalihavuutta.

4.2 Strategiset tavoitteet, kh

Hallintoryhmä

Kaupungin asiakaspalvelun monikanavaistaminen	Strateginen linjaus: 3.2.3		Muut toteutettavat linjaukset: -
Arviointikriteeri toteutumiselle uusien palvelukanava- tai muiden ratkaisujen lukumäärä eri toimin- noissa	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
		järjestel- mäedelly- tykset kuntoon	5-8	5-8	6-10	6-10
Tavoitteen kuvaus: Kaupungin palveluja tarjotaan uusissa palvelukanavissa (esim. chat, video) sekä uusia ratkaisuja esim. puhelinasioinnissa. Edellyttää mm. kontaktienhallintajärjestelmän käytön mahdollisuutta Huom. digitaalinen asiointi erillisenä kohtana

Kaupunkikehitysryhmä

Blue Industry Park - meriteolli- suuden yrityspuiston perustami- nen ja markkinointi	Strateginen linjaus: 3.1.1		Muut toteutettavat linjaukset: -
Kehittämisohjelman toteutus	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Valmis	Valmis
Tavoitteen kuvaus: Toteutetaan telakka-alueen kehittämisohjelma.

Muotoillaan yrityspalvelukoko- naisuus yhdessä asiakkaiden, yrityspalveluyritysten ja opiskeli- joiden kanssa	Strateginen linjaus: 3.1.1		Muut toteutettavat linjaukset: -
Palvelukokonaisuuden päivitys	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Valmis	Valmis
Tavoitteen kuvaus: Parannetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä.

Vahvistetaan toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuk- sen yhteyttä elinkeinoelämään elinkeinoelämän tarpeisiin vas- taamiseksi	Strateginen linjaus: 3.1.1		Muut toteutettavat linjaukset: -
Toimintamallin käynnistys	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Käynnis- tetty	Käynnis- tetty
Tavoitteen kuvaus: Varaudutaan vastaamaan joustavasti elinkeinoelämästä nouseviin koulutustarpeisiin.

Tunnin junan suunnittelu aloite- taan	Strateginen linjaus: 3.1.3		Muut toteutettavat linjaukset: -
Suunnittelun käynnistämiseksi tehdään kansallinen päätös	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Päätös tehty	Päätös tehty
Tavoitteen kuvaus: Turun ja Helsingin välisen oikoradan suunnittelusta tehdään kansallinen päätös

Verkkosivuston xxxxx.xx ja digi- taalisen työpöydän uudistami- nen asiakaslähtöisiksi	Strateginen linjaus: 3.2.3		Muut toteutettavat linjaukset 2.3.3, 2.3.5, 3.1.2
	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Verkkosivuston kävijämäärän kas- vattaminen		190 000 kävijää/kk	215 000 kävijää/kk	215 000 kävijää/kk	230 000 kävijää/kk
Positiivinen palaute ja verkkosivun käytettävyyden arvosana		käynniste- tään
Tavoitteen kuvaus: Turun verkkopalvelun ja samalla henkilöstön digityöpöydän uudistaminen Suomen edelläkävijöiksi.

Kehittämishanke, projekti tai toimenpide; Varsinais-Suomen työllistämistä edistävän monia- laisen palvelukeskuksen perus- taminen	Strateginen linjaus: 3.1.4		Muut toteutettavat linjaukset: -
28 kunnan, TE-toimiston ja Kelan yhteispalvelupiste	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Toiminta käynnis- tetty	Toiminta käynnis- tetty
Tavoitteen kuvaus: Perustetaan Varsinais-Suomeen monialainen yhteispalveluverkosto, johon kuuluvat kaikki maakunnan kun- nat, TE-toimisto ja Kela. Vuoden 2017- 2019 tavoitteita ei vielä voida arvioida.

Kiertotaloutta vahvistetaan yh- teistyössä Sitran, yritysten ja korkeakoulujen kanssa	Strateginen linjaus: 3.1.3		Muut toteutettavat linjaukset: -
Toteutetaan kehittämiskumppanuus (2015–2018) ja valmistellaan kierto- talouden kehitysrahaston perusta- minen	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Toteutus	Toteutus
Tavoitteen kuvaus: Kiertotalouden liiketoiminta vahvistuu ja sen kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernin toimenpitein jätehuol- lossa, energiasektorilla, vesiensuojelussa ja maamassojen hallinnassa

Vahvistetaan yhteistyötä teknil- listen yliopistojen kanssa elin- keinoelämän tarpeiden mukai- sesti	Strateginen linjaus: 3.1.6		Muut toteutettavat linjaukset: -
Uuden toimintamallin käynnistys	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
			Käynnis- xxx	Xxxxxxx- tyy
Tavoitteen kuvaus: Uudistetaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kaupungin yhteistyö teknillisten yliopistojen kanssa; pai- nopisteenä meriteollisuuden t&k&i-toiminta.

Konsernihallinnon ja toimialojen yhteiset maankäytön hankkeet	Hankkeiden painopis- teet ja kohdentuminen sisällön mukaisesti		Hankkeiden painopisteet ja kohdentuminen sisällön mukaisesti
Linnakaupunki, Skanssi, Matkakes- kus, LogiCity, Yleiskaava2029	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
				Ks. tavoit- teen ku- vaus
Tavoitteen kuvaus: Maankäytön strategisten hankkeiden koordinointi osaksi elinkeinopolitiikan kehittämistä toimialojen strategi- sen sopimuksen yhteisen osion mukaisesti. Hankkeita toteutetaan erillisillä projekteilla, joiden päätöksenteko, seuranta ja rapor- tointi talouden ja toiminnan vuosikellon mukaisesti. Projekteissa yhdistetty suunnittelu ja investoinnit. Strategiset linjaukset kyt- ketty toteutusprojektitasolle.

Lentoliikennettä ja lentoaseman ympäristöä Suomen kakkos- kenttänä kehitetään matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvattamisek- si	Strateginen linjaus: 3.1.3		Muut toteutettavat linjaukset: -
Lentoaseman matkustajamäärä	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	297 858		> 350 000	> 350 000
Tavoitteen kuvaus: Alatavoite: Lentoliikennettä ja lentoaseman ympäristöä Suomen kakkoskenttänä kehitetään matkustaja- ja rahtiliikenteen kas- vattamiseksi

Turkua kehitetään vetovoimai- sena matkailukaupunkina	Strateginen linjaus: 3.1.5.		Muut toteutettavat linjaukset: -
Kokonaisyöpymiset Turussa	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	704312		707132	707132	+0,2%/v	+0,2%/v	+0,2%/v
Tavoitteen kuvaus: Kokonaisyöpymiset ovat mittarina matkailun kehittymisessä kuvaavampi mittari kuin erikseen kotimais- ten/ruotsalaisten/venäläisten yöpymiset

Talous ja strategia

Kehittämismallin käyttöönotto	Strateginen linjaus: 3.2.2		Muut toteutettavat linjaukset: -
	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Strategisiin ja operatiivisiin sopi- muksiin sisältyvät hankkeet ja pro- jektit salkunhallintatyökalussa			100%	100%
Ko. projektit ja hankkeet käsitelty kehittämismallin edellyttämässä järjestyksessä			100%	100%
Ko. projekteissa ja hankkeissa tehty kokonaisarkkitehtuuritarkastelu			100%	100%
Tavoitteen kuvaus: Kaupunginhallituksen 29.9.2014 hyväksymää kehittämismallia ja sitä tukevia yhtenäisiä työtapoja ja työväli- neitä käytetään koko kaupungissa. Kytkemällä kehittämissalkun hallinta osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää varmistetaan, että tehdään oikeita asioita. Yhtenäisillä hanke- ja projektihallinnan menetelmillä kehittämisprojektien valmistelu ja toteutus tapahtuvat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Keskeisenä kehittämismalliin kuuluvana osa-alueena on kokonaisarkkitehtuu- ritarkastelu, jonka kautta varmistetaan, että kehittämiskokonaisuudet ovat yhteensopivia ja päällekkäisyydet poistetaan. Alatavoite: Kehittämismallin käyttöönotto

Tietojohtamisen kehittäminen	Strateginen linjaus: 3.2.4		Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2, 2.3.3
Hankesuunnitelma	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
		Suunnitte- lu	Suunni- telma toteutuu	Suunni- telma toteutuu
Tavoitteen kuvaus: Vuoden 2015 aikana määritettävän ja kaupungin johdon hyväksymän tietojohtamisen tavoitetilan ja strategi- sen hankkeen toteuttaminen suunnitelman mukaisesti. Tietojohtaminen on toimintaa, jolla ohjataan ja toteutetaan tiedon jalos- tamista eri tietolähteissä olevasta datasta johtamisessa ja päätöksenteossa käytettäväksi tiedoksi. Toiminta organisoidaan, resursoidaan ja kytketään osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää siten, että se muodostaa yhdessä vuosijohtamisen ja kehittä- mismallin kanssa strategisen johtamisen ytimen. Tiedolla johtaminen otetaan keskeiseksi hankkeeksi, joka velvoittaa hoitaman liitteessä 5. (=Strategiset sopimukset) kohdassa 3.2.4 mainitut (=Kj-toimiala, kohta 4.2, Talous ja strategia) asiat niin, että tiedolla johtamiseen siirtyminen voitaisiin aloittaa 2017. (Kv 16.11.2015 § 197) Alatavoitteet, 2.1.2: Kehitetään asiakkuuksien hallintaa parantamalla asiakastiedon hyödyntämistä palveluprosessien kehittämi- sessä. 2.3.3: Lisätään asukas- ja asiakastiedon hyödyntämistä osana suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä.

4.3 Uudistamistoimenpiteet (kh)

Toiminnan uudistamistoimenpide	Uudista- misohjelma 1 ja 2, toi- minto- analyysi /nro	Vastuu- taho	TAE 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Eräiden kaupungin omistaminen osake- yhtiöiden osakekannan myyntimahdolli- suuden selvittäminen	U2/14	Talous ja rahoitus	Toteutus
Velkaneuvontasopimuksen irtisanominen	U2/57	Hallinto	Toteutus
Ulkoisesta vuokraustoiminnasta luopu- minen	U2/70	Talous ja rahoitus	Käytäntö- jen kehit- täminen
Kaupungin kassan pitkäaikaisten korko- sijoitusten purku	U2/71	Talous ja rahoitus	Toiminta- mallin kehittämi- nen
Nykyisen vaihdeohjelman, monikanavai- sen asiakspalvelun ja palveluprosessin uudistaminen	TO/8	Hallinto	Uudista- minen ja sähköis- täminen
Asiakkuuden ja osallisuus vastuualueen toimintojen karsiminen	TO/9	Hallinto	Toteutus
Rahoitustoiminnot → Henkilöstökassan palvelutasoa arvioidaan uudelleen, jonka tulisi vähentää henkilöstöresursseja ja parantaa toiminnan kannattavuutta	TO/13	Talous ja rahoitus	Henkillös- tökassa- palvelujen uudista- minen
Selvitetään IT:n keskittäminen kokonai- suudessaan (luovutaan toimialojen omaa IT-tuotantoa)	TO/15	Talous ja rahoitus	Toteutus
Keskusvaraston toiminta siirretään ulko- puoliselle toimijalle tai sairaanhoitopiirille	TO/31	Talous ja rahoitus/ Haloke	Arvioidaan logistiikka- toiminto- jen järjes- tämis- mahdolli- suudet
Työterveyshuollon yhtiöittäminen toteute- taan ja avoin kilpailutus arvioidaan	TO/33	Hallinto	Toteutus
Palvelukeskuksen palveluiden laajenta- minen kaikile toimialoille. Toteutetaan toimialojen vastaavien toimintojen siirto palvelukeskuksen yhteyteen.	TO/34	Talous ja rahoitus	Toteutus
Elinkeinopoliittisten toimijoiden yhteis- työn syventäminen. Vähenevän rahoituk- sen johdosta elinkinopoliittiset toimijat kootaan samaan organisaatioon. Seudul- linen rahoitusmalli ratkaistaan samassa yhteydessä.	TO/35	Kaupunki- kehitys	Toteutus

5.1 Henkilöstön työhyvinvointi (kh)

Henkilöstöohjelman paino- pistealue	Ohjelman alatavoite	TA 2016
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvoin- tia.	Toimintaedellytykset ovat laadukasta työtä tukevat: resurssien riittävyys sekä työympä- ristön soveltuvuus työhön ovat kunnossa.	Kunta10: Työpaineita paljon, työn hallintaa vähän (kyllä %), pienempi kuin 2015 Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista.
Aktiivinen osaamisen enna- kointi.	Kriittinen osaaminen on määritelty ja osaa- minen on riittävällä tasolla.	Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty.
Turku on vetovoimainen työn- antaja.	Paremman johtamisen kokonaisuus edistää Turun kaupungin työpaikkojen vetovoimai- suutta.	Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmu- kaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mit- tauksesta 2015.

6.1 Tunnusluvut (kh)

Tiedoksi annettavat tunnusluvut Henkilöstöasioiden palvelukeskus

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Suoritemäärät (rekrytointi ja palvelus- suhdeasiat, 2014 luvut laskennallisesti alkuvuoden suoriteseurannan perus- teella)		21678	23000	23000	23000	23000	23000

Hankinta- ja logistiikkakeskus

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Tarjouspyynnöt, lkm	151	102
Saapuneet tarjoukset, lkm (avg per tarjouspyyntö)	5	4	5	6	6	7	7
SAP käyttöaste, peruskaupunki (tilauk- sellisten laskujen osuus, %	7	11	14	40

IT-palvelut

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Työasemia, kpl	13 000	12 957	13 000	14 062
Palvelupyynnöt ja vikailmoitukset, kpl	59 822	60 000	60 000	60 000

Työterveystalo

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Henkilöasiakkaiden määrä	23 400	23 450	23 450	23 450	23 450	23 450	23 450
Yritysasiakkaiden määrä	1 120	1 280	1 280	1 280	1 280	1 280	1 280
Työpaikkakäynnit	1 100	1 500	1 550	1 580	1 590	1 600	1 600

Matkailun palvelukeskus

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Verkkosivujen kävijät/ 1000 hlöä	400	420	580	650	700	720
Ryhmien lukumäärä	000	000	000	720	720	730
Lehdistövieraat		400-500	400-500	400-500	400-500	400-500

Velkaneuvonta

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Jonotusaika ensimmäiselle tapaamisel- le lyhenee (vrk)	36,30	40,00	39,50	39,00	39,00	39,00

Työllisyyspalvelukeskus

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Palvelutapahtumat			79 000	85 000
Asiakasmäärä (poikkileikkaus) Kela-listan henkilömäärä			2 000 4 500	2 000 4 400

7.1 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat (kh)

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
6Aika - Avoimet ja älykkäät palvelut	6AIKA – Avoimet ja ketterät kaupungit on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Van- taa, Oulu, Tampere ja Turku. Strategia on kansallisesti erittäin merkittävä: mukana olevis- sa kaupungeissa asuu 30 % maamme väestöstä. Suurimpien kaupunkiseutujen käyttö uusien innovaatioiden kehitysympäristönä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, koska koko- naisuus on riittävän suuri maa-ilmanluokan referenssikohteeksi. Strategiassa myös pa- rannetaan kaupunkien palveluprosesseja ja niiden yhteen toimivuutta yli kuntarajojen. Toimenpiteet lisäävät sekä osallistujakaupunkien että koko maan julkisen sektorin tuotta- vuutta, koska uudet toimintamallit ovat kaikkien kaupunkien ja kuntien käytettävissä.
Elinkeino- ja innovaatiosopimus	Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä ja palveluja, jotka tukevat uusien yritysten käynnistämistä, innovatiivisten yritysten syntymistä ja yritysten kasvua sekä uudistumista Saattamalla alueen toimijat ja palvelut yhteen voidaan työtä tehdä yhdessä ja saavuttaa toiminnan parempaa vaikuttavuutta sekä synergiaetuja, jotka syntyvät ny- kyistä paremman työnjaon kautta. Asiakkaan näkökulmasta palvelukokonaisuudet ovat helpommin saavutettavissa ja palveluprosessit muodostuvat saumattomiksi kokonaisuuk- siksi, jossa palvelut tuottaa yhteistyössä eri toimijat. Sopimuksen lähtökohtana on innovaatio- ja elinkeinopalvelujen tuottaminen yhteisissä toimitiloissa nykyisessä ICT-talossa. Tilajärjestelyistä vastaa Teknologiakiinteistöt Oy. Sopimukseen pohjautuen ICT-taloon sijoitetaan Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun innovaatiopalvelut sekä Turku Science Parkin ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (mukaan lukien Potkuri) palvelut. Edelleen ICT-talossa aloitetaan uusien innovatiivisten yritysten syntymiseen ja käynnistymiseen tähtäävää AHJO- toimintaa. Sopimukseen sisältyy myös yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalvelujen kokoami- nen yhteen paikkaan. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen muuttamisen johdosta avau- tuu uusia mahdollisuuksia tilajärjestelyihin kaupunkikonsernissa. Sopimuksen ansiosta innovaatio- ja elinkeinopalvelut ovat nykyistä helpommin saavutet- tavissa. Asiakkaan on mahdollista saada lähes kaikki yritystoimintaan liittyvät palvelut saman katon alta riippumatta siitä, kuka on palvelun tuottaja. Sopimus luo edellytykset myös nykyistä parempaan tehtävien jakamiseen kumppanien kesken ja resurssien te- hokkaamman kohdentamisen. Mielikuva yritysmyönteisyydestä kirkastuu ja vahvistuu.
FinnwayLearning-sopimus	Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Aikuiskoulutuskes- kus käynnistivät vuonna 2012 valmistelun alueellisen koulutusviennin kokoamiseksi ja toimintamallin luomiseksi. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2013. Konsortio käsittää koko suomalaisen koulutuskaaren perusopetuksesta aina korkeakou- lujen huippututkimukseen ja aikuiskoulutukseen. Yhteisenä tavoitteena on edistää Suo- men ja Turun alueen koulutusvientiä kansainvälisillä markkinoilla.
Itämerihaasteen toimenpideohjelma	Ohjaa ja koordinoi Turun kaupungin Itämeritoimenpiteitä vuosina 2014–2018
Kasvusopimus	Kasvusopimuksen tavoitteena on Turun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen, yhdys-kuntarakenteen kestävä kehittäminen sekä sosiaalisen eheyden vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken.
Kaupunkitutkimusohjelma	Kaupunkikehitystä koskevan tutkimusyhteistyön kohdistaminen.
Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliit- tinen ohjelma	Kuntien maanhankinta, maankäyttösopimusten periaatteet, tontinluovutus, asemakaavo- jen toteutumisen edistäminen, haja-asutusalueelle rakentaminen, asuntotuotannon mää- rälliset ja laadulliset tavoitteet vuoteen 2025 asti.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2012–2015	Aiesopimus perustuu pääministeri Xxxxxxxx hallituksen hallitusohjelmaan 2011, jonka mukaisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aie-sopimusmenettelyä jatketaan ja kehitetään sitovammaksi. Menettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Aiesopimus kuvaa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteistä tahtotilaa ja tulevai- suuden kehityssuuntia. Aiesopimuksen sisältämät toimenpiteet perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalli- työhön 2035 sekä sen rinnalla käynnissä olevaan seudun liikennejärjestelmätyöhön.
Maakuntakaava	Turun kaupunkiseudun maankäyttö ja kehittäminen.
Maakuntastrategia	Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistellaan samanaikaisesti, jolloin ne muodostavat Varsinais-Suomen maakuntastrategian. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma sisältää

	maakunnan kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Maakuntaohjelma 2014–2017 sisäl- tää yksilöidyt tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja muut kehittämistoimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi.
RSGT / Opiskelukaupunki Turku - yhteistyösopimus	Turun kaupunki, kaupungissa toimivat korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt vahvistavat omal- la toiminnallaan ja yhteisesti sovittavilla toimenpiteillä Turun asemaa opiskelukaupunkina.
Turun kaupungin ja Sitran yhteistyöso- pimus / Kestävän kehityksen kump- panuus 2015-2018	Osapuolten yhteisenä tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa sekä luoda, toteuttaa ja tehok- kaasti viestiä kestävän kehityksen mukaisia kaupunkikehitysratkaisuja, joiden avulla luo- daan Suomeen hiilineutraalia ja resurssiviisasta tulevaisuutta sekä sitä palvelevaa inno- vaatio- ja yritystoimintaa. Erityisenä tavoitteena on em. kehityksen ja ratkaisujen referenssialueiden kehittäminen Turun seudulle sekä Turun kaupungin kehittäminen kestävän kaupunkikehityksen kan- sainväliseksi mallialueeksi. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi osapuolet toteuttavat yhdessä hankkeita, joihin kumpikin osapuoli kohdistaa tarvittavan asiantuntemuksen ja muut resurssit sekä kantaa vastuunsa toteutuksesta mahdollisimman tuloksellisesti ja laadukkaasti.
Turun kaupungin kaavoitus- ja toimen- pideohjelma rakennemallin toteuttami- seksi	Kaavoitusohjelma ja valmiiden asemakaavojen varanto, arvio rakentuvista asunnoista ja asukkaiden määrästä, arviot rakentuvista työpaikka-alueista vuosille 2015–2018, suuntaa- antavana vuoteen 2025 asti.
Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035	Kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoiman edistäminen, väestö- ja työpaikkatavoitteet ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2035 asti.
IT-strategia	- Resurssien tehokkaampi käyttö yhteisen IT-ohjauksen kautta - IT-ratkaisujen parempi uudelleen käytettävyys ja päällekkäisten investointien välttämi- nen yhteisellä kehittämissuunnittelulla ja kokonaisarkkitehtuureilla - Kaupunkitason skaalaetujen hyödyntäminen noudattamalla yhteistä linjaa infrastruktuu- riratkaisuissa ja IT-tuen järjestämisessä - Kustannustehokkuuden parantaminen hoitamalla toimittajahallinta ja IT-hankinnat yhte- näisellä tavalla - IT:n vaikuttavuuden parantaminen panostamalla systemaattisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen strategian mukaisilla osaamisalueilla.
Tilastrategia	Kaupungin tilojen käyttö

LIITTEET

Aluepelastuslaitoksen strateginen sopimus 2016 Vesiliikelaitoksen strateginen sopimus 2016

STRATEGINEN SOPIMUS 2016 – 2019

Kj-toimiala/Aluepelastuslaitos

1 Lähtökohdat

1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta, kh

Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasa- puolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina.

Aluepelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palveluja Varsinais-Suomen maakunnan 28 kunnan alueella Alupelastuslauta- kunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Aluepelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät, kh

- Pelastustoimen palvelutasopäätös koskee vuosia 2013–2016. Suunnitelmakauden luvut on tehty sillä oletuksella, että nykyinen palvelutaso säilyy. Uusi palvelutasopäätös kaudelle 2017-2020 päätetään lautakunnassa suunnitelman mu- kaisesti vuonna 2016.

- Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi Sairaanhoitopiirille 2013 alusta. Suunnitelmakauden luvut 2016-2018 on tehty ole- tuksella, että toiminnan laajuus ensihoitopalveluiden osalta säilyy 2015 tasolla.

- Vuokratuissa paloasemakiinteistöissä on merkittävästi ns. korjausvelkaa. Peruskorjaushankkeiden esisuunnittelua to- teutetaan ja vuokrakustannusten nousuun vaikuttavat Kemiönsaaren ja Piikkiön asemien uudistaminen n. 100 000 eu- rolla sekä mahdollisesti Tarvasjoen paloaseman uudisrakentaminen n. 50 000 euroa. Suunnitelmakauden aikana käynnistynee Kuninkojan paloaseman toteutus. Hankkeen vuokrakustannukset eivät ole vielä tiedossa.

- Investointien osalta raskasta kalustoa ei pystytä hankkimaan palvelutasopäätöksessä edellytettyä tasoa. Keskeisenä syynä on investointien valtionavustusten poistuminen. Toisena tekijänä vaikuttaa hintojen yleinen nousu. Mikäli inves- tointimäärärahoihin ei tulevaisuudessa pystytä saamaan lisämäärärahoja, edes palvelutasopäätökseen kirjattu pois- toikätavoitteen (25 vuotta) heikentäminen 30 vuoteen ei mahdollista halutun raskaan kaluston tyydyttävän kiertoajan saavuttamista. Tästä seuraa korjauskustannusten nousu, työturvallisuuden ja työtyytyväisyyden heikentyminen.

1.3

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet, kv

Toiminnan kehittämissuunnitelma:

- Palvelutasopäätöksessä on määritelty suunnitelmakauden kehittämissuunnitelma.

Strategiset painopistealueet:

- Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö

- Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat

- Toimiva ja kattava paloasemaverkosto

- Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat

- Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.

2 Taloudelliset tavoitteet

2.1 Määrärahat, kv

1.000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Toimintatuotot	43 133 €	43 418 €	44 000 €	44 000 €	44 600 €	45 300 €	45 800 €
Valmistus omaan käyttöön	0 €	0 €	0 €	0 €	0 €	0 €	0 €
Toimintakulut	41 177 €	41 818 €	42 400 €	42 400 €	43 000 €	43 700 €	44 200 €
Toimintakate	1 956 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €
Muutos-%	4 %	-18 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %

2.2 Investoinnit, kv

1.000 €	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Investointikulut	2 265 €	2 098 €	2 106 €	2 106 €	2 734 €	2 038 €	2 200 €
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet	301 €	389 €	397 €	397 €	963 €	267 €	450 €
Pysyvien vastaavien luovutustuotot	8 €	109 €	109 €	109 €	171 €	171 €	150 €
NETTO	1 956 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €
Muutos-%	4 %	- 18 %	0 %	0 %	0 %	0 %	0 %

2.3 Muutokset Kaupunginjohtaja

1.000 €	2016	2017	2018	2019
Sisäiset vuokrat (Käyttötalous, menot)	57
Sisäisen vuokrien muutoksen yhteismäärän vähennys, koska muutoin vaikutus olisi liian laaja-alainen; koskisi kaikkia jäsenkuntia	-57
Yhteensä	0

3 Resurssien käyttö

3.1 Työvoiman käyttö, kv

Henkilötyövuodet (htv)	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Aluepelastus	550	555	552	552	552	552	552
Lisätietoja: -

3.2 Tilojen ja alueiden käyttö, kh

Toimilan käytössä olevat	TP 2014	TAM 2015	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Tilat (m²)	10.920	10.920	10.920
Alueet (ha)
Lisätietoja: Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on lähettänyt Turun kaupungin konsernihallinnon Strategisen tilojen ohja- uksen vastuualueelle ehdotukset peruskorjaushankkeesta (keskuspaloasema) ja uudisrakennushankkeista (Satavan paloase- ma, öljyntorjuntavarikko, Jäkärlän paloasema, Kakskerran paloasema, Paattisten paloasema). Lisäksi paloasemaverkkosuunni- telmassa on esitetty, että Turun Kärsämäen paloaseman toiminnat siirretään Raision Kuninkojan alueelle. Toteutusvuosia ei ole vielä vahvistettu.

4 Toiminnalliset tavoitteet

4.1 Strategiset tavoitteet, kv

Tavoite 1	Varsinais-Suomen pe- lastuslaitos/ Palvelu- tasopäätös 2013-2016		Muut toteutettavat linjaukset: -
Toimintavalmiusaika (%)	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	80 %	80 %	80 %	80 %
Tavoitteen kuvaus: -

Tavoite 2	Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelu- tasopäätös 2013-2016		Muut toteutettavat linjaukset: -
Tarkastusmäärät (%)	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	90 %	90 %	90 %	90 %
Tavoitteen kuvaus: -

Tavoite 3	Varsinais-Suomen pelas- tuslaitos/ Palvelu- tasopäätös 2013-2016		Muut toteutettavat linjaukset: -
Kustannusvertailu (€/as.)	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	71 €	72 €	73 €	73 €
Tavoitteen kuvaus: -

4.2 Strategiset tavoitteet, kh

-

4.3 Uudistamistoimenpiteet, kh

-

5 Henkilöstön työhyvinvointi ja työelämän laatu

5.1 Henkilöstön työhyvinvointi, kh

Henkilöstöohjelman paino- pistealue	Ohjelman alatavoite	TA 2016
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvoin- tia	Toimintaedellytykset ovat laadukasta työtä tukevat: resurssien riittävyys sekä työympä- ristön soveltuvuus työhön ovat kunnossa.	Kunta10: Työpaineita paljon, työn hallintaa vähän (kyllä %), pienempi kuin 2015. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista.
Aktiivinen osaamisen enna- kointi	Kriittinen osaaminen on määritelty ja osaa- minen on riittävällä tasolla.	Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty.
Turku on vetovoimainen työn- antaja	Paremman johtamisen kokonaisuus edistää Turun kaupungin työpaikkojen vetovoimai- suutta.	Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmu- kaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mit- tauksesta (2015).

6 Tunnusluvut

6.1 Tunnusluvut, kh Tiedoksiannettavat tunnusluvut

Tunnusluku	TP 2013	TP2014	TA 2015	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Tuottavuus ja taloudellisuus
Pelastetut henkilöt	230	335
Pelastettu omaisuus (1 000 €)	80 291	91598
Ensihoitoyksiköiden käyttöaste-%	36,3	39,5
Valtakunnallinen kustannusvertailu €/as.	75,8	76	77	78	79	80	81
V-S alupelastus kustannukset €/asukas	70,1	70,5	72	73	74	75	76

7 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat

7.1 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat, kh

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Johtosääntö	Määrittää toimivaltuudet.
Toimintasääntö	Määrittää organisaation.
Palvelutasopäätös	Aluepelastuslautakunta määrittää pelastustoimen palvelutason, resurssit ja kehit- tämisen valtuustokaudeksi.
Ensihoidon sopimus	Määrittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisen palvelutuotannon.
Valvontasuunnitelma	Määrittää riskienhallinnan toiminnan resurssien kohdentamisen.

STRATEGINEN SOPIMUS 2016 – 2019

Kj-toimiala/Vesilaitos

1 Lähtökohdat

1.1

Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh)

Strateginen sopimus on laadittu liikelaitosmuotoiselle toiminnalle.

Vesiliikelaitos tarjoaa laadukkaita vesihuoltopalveluja kaupunginvaltuuston vahvistamalla toiminta-alueella Vesihuoltopalvelut kattavat huleveden viemäröinnin. Vesiliikelaitos ostaa talousvettä ja jäteveden puhdistuspalvelua seudullisilta yhtiöiltä. Vesiliike- laitos vastaa asiakassuhteista sekä verkostojen ylläpidosta ja laajentamisesta uusille kaava-alueille hankkimallaan rahoituksella.

Laadun takeena on palveluiden jatkuva kehittäminen sekä infraomaisuuden ylläpitäminen.

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh)

Vesiliikelaitoksen verkosto laajenee uudisalueille maankäyttöohjelman mukaisesti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on vanhoja asutusalueita, joille voi olla tarvetta laajentaa viemäröintiä asutuksen tiivistymisen tai muuttuneen lainsäädännön vuok- si. Mikäli viemäriverkkoa on tarpeen laajentaa vanhoille asutusalueille on olemassa, tulisi rahoitusmalli ja toteutustapa ratkaista.

Maailmanpoliittinen tilanne voi vaikuttaa yritysten toimintaan ja sitä kautta vesilaitoksen myymään veden määrään. Rakentamis- suhdanteet vaikuttavat erityisesti liittymismaksukertymään.

VesihuoltolaIn muutoksessa hulevedet poistuivat vesihuoltolaista MRL:n puolelle. Vesihuoltolaitos vastaa toiminnasta toistai- seksi, mutta kaupungin tulisi tehdä uuden muuttuneen lainsäädännön mukainen päätös hulevesien viemäröintialueesta ja vas- tuuorganisaatiosta. Kaupungin tulee maksaa vesihuoltolaitokselle korvaus yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä, mikäli tehtävä on määrätty vesihuoltolaitokselle. Huleveden viemäröinnin kustannukset tulee kirjanpidollisesti erotella. Kustannusvas- taavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi hulevesien viemäröinnin taksat tulee erottaa jätevesitaksasta. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja tällöinkin tulee periä jätevesitaksan mukaisia maksuja. Hulevesien osalta lakimuutokset vaatinevat vaiheittaisen toteutuksen.

Laskelmat sisältävät talousveden käyttömaksuun 10 – 15 snt taksankorotuksia ja lisäksi on varauduttu suunnittelukauden lo- pussa pieneen jäteveden käyttömaksun tarkistamiseen. Talousveden taksankorotus on välttämätöntä, koska tekopohja- vesihankkeen pääomakustannukset ovat nostaneet kustannuksia. Lisäksi on oletettu, että maanomistajilta saadaan merkittävä osa vesihuoltoinfran rakentamiskustannuksista.

Investoinneissa on varauduttu Kiton tuloja lisäävien investointien vesihuoltoinfran toteuttamiseen muun uudisrakennusinfran lisäksi. Korvausinvestointeja tehdään poistotason verran.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä selvitetään konsernijaoston linjauksen mu- kaisesti.

1.3

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet, kv

• Maankäytön prosessia sekä uudisinvestointien rahoitusmallia kehitetään yhdessä toimialojen kanssa.

• Asiakaspalvelussa pyritään lisäämään asiakkaan itsepalvelumahdollisuuksia ja luomaan monikanavaisia palvelukokonai- suuksia.

• Infraomaisuuden hallinnalla pyritään entistä kohdennetumpaan ja ajantasaisempaan vesihuoltoverkostojen saneerauk- seen.

• Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä selvitetään konsernijaoston linjauksen mukaisesti

• Taksarakennetta kehitetään muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi.

2 Taloudelliset tavoitteet

2.1 Määrärahat, kv

1.000 €	TP 2014	TAM 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Korvaus peruspääomasta	4.051	4.051	4.051	4.051	4.051	4.051	4.051
Liikeylijäämä/-alijäämä + poistot	10.796	11.267	11.666	11.666	11.684	11.877	12.028
Toimintatuotot *	41.731	41.856	42.410	42.410	42.421	42.788	42.908
Valmistus omaan käyttöön	000	000	000	650	650	650	650
Toimintakulut	31.587	31.209	31.395	31.395	31.387	31.561	31.530
Toimintakate	10.796	11.267	11.665	11.665	11.684	11.877	12.028
Muutos-%	-2,6 %	4,4 %	3,5 %	3,5 %	0,2 %	1,6 %	1,3 %

*) Valmistus omaan käyttöön ei sisälly toimintatuottoihin

2.2 Investoinnit, kv

1.000 €	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Investointikulut	9.664	12.900	12.803	12.803	13.000	14.000	13.500
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-9.664	-12.900	-12.803	-12.803	-13.000	-14.000	-13.500
Muutos-%	- 9,9 %	33,5 %	-0,8 %	-0,8 %	1,5 %	7,7 %	-3,6 %

2.3 Muutokset

1.000 €	2016	2017	2018	2019
Muutoksia ei esitetty (kj/kh/kv)
Yhteensä

2.4 Sidotut investoinnit, kh

-

3 Resurssien käyttö

3.1 Työvoiman käyttö, kv

Henkilötyövuodet (htv)	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Vesilaitos	92	76	74	74	74	73	73

3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)

Toimilan käytössä olevat	TP 2014	TAM 2015	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
Tilat (m²)	37 174	37 174	37 174
Alueet (ha)	195,3	195,3	195,3
Lisätietoja: Vesiliikelaitoksen tilat ovat laitoksen taseessa. Tiloissa on mukana monikerroksisia vesihuoltorakenteita ja raken- nuksia, joten kerrosala ei anna oikeaa kuvaa hyödynnettävissä olevista tiloista Mahdollisen yhtiöittämisen yhteydessä arvioita- va uudelleen

4 Toiminnalliset tavoitteet

4.1 Strategiset tavoitteet, kv

Toimialojen yhteiset asunto- tuotannon tavoitteet	Strateginen linjaus: 3.3.5		Muut toteutettavat linjaukset: -
Liittymävalmius TVT, TYS, Vaso luovutettaville tonteille	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	-	-	-	toteutuu	toteutuu	toteutuu	toteutuu
Tavoitteen kuvaus: -

4.2 Strategiset tavoitteet, kh

Kehittämishanke, projekti tai toimenpide Hulevesien hallin- ta	Strateginen linjaus 3.3.6		Muut toteutettavat linjaukset: -
Sekaviemärin pituus	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	51,8	vähenee	vähenee	vähenee	vähenee	vähenee	vähe- nee
Tavoitteen kuvaus: Erillisviemäröintiä lisäämällä vähennetään laimeiden ja puhdistamon toimintaa haittaavien vesien johta- mista Kakolanmäen puhdistamolle. Samalla pumppaukseen tarvittavat energiankulutus vähenee. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää riittäviä investointivaltuuksia Vesiliikelaitokselle ja Kiinteistötoimelle.

4.3 Uudistamistoimenpiteet, kh

-

4.4 Strategiset maankäytön hankkeet (kh)

Toimialojen yhteiset asunto- tuotannon tavoitteet	Strateginen linjaus: 3.3.5		Muut toteutettavat linjaukset: -
Liittymävalmius TVT, TYS, Vaso luovutettaville tonteille	TP 2014	TA 2015	TAE 2016	TA 2016	TS 2017	TS 2018	TS 2019
	-	-	toteutuu	toteutuu	toteutuu	toteutuu	toteutuu
Tavoitteen kuvaus: -

4.4 Strategiset maankäytön hankkeet, kh TOIMIALOJEN YHTEINEN

Käynnissä olevat strategisen maankäytön hankkeet: Hankekokonaisuus 1

Keskustan kehittäminen - pohjaa keskustan elinvoiman kehitykselle

Fortuna -kortteli	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.1.5, 3.3.8	Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisätään. Kaupunkilaisten yhteisiä kaupunkitiloja sekä kävelyn alueita parannetaan kehittämällä korttelia luovaa taloutta, kauppaa ja matkailua palvelevaksi alueeksi. Ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääpe- riaatteet
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava on valmis		-		-		-
KITO	Korttelin sisäosien piharakentei- den suunnit- telu	-0,05	Korttelin sisäosien piharakentei- den toteutus	-0,1	Korttelin sisäosien piharakentei- den toteutus	-0,6
Vesiliikelaitos

Kauppatori	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.3.7	Keskustan asemaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan kehittämällä keskustaa kaupunkilaisten yhteisenä ja viihtyisänä olohuoneena. Kaupan kehittymistä tuetaan keskustan elinvoimaa tukevalla tavalla. Varmistetaan keskustan saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus kaikilla liikennemuodoilla sekä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun. Tavoitteena on mm. parantaa rakenteiden, rakennusten ja valaistuksen laatua ja ulkonäköä ja järjestää toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis kauppatori. Pysäköinti on tarkoitus toteuttaa maan alle. Kauppiaskadun muuttami- nen kävelypainoitteiseksi alueeksi ja Yliopistonkadun muuttaminen kävelyalueeksi myös Kauppatorin kohdalla parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Katu-, liiken- ne ja miljöö- suunnitelmat valmiita		-
KITO	Rakennus- suunnittelu ja toteutus	-3,0	Rakennus- suunnittelu ja toteutus	-6,25	Rakennus- suunnittelu ja toteutus	-10,0	Rakennus- suunnittelu ja toteutus	-8,73
Vesiliikelaitos	Mahdolli- sista verkos- ton siirroista vastaa hankkeen toteuttaja

Fabriikin alue (VR konepaja)	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.1.5, 3.3.1, 3.3.4	Kaupunkikeskustan ja kulttuurielämän laajentumisalue. Entisestä VR:n konepajarakennuk- sesta on kehkeytynyt merkittävä myös matkailua palveleva tapahtumapaikka (3.1.5) ja yli 400 media-alan työpaikan keskittymä. Luovan talouden ja kulttuurin keskus Logomossa yhdistyy uuden ja vanhan rakennuskannan harmoninen yhteensovittaminen (3.3.8). Logo- mon viereen toteutetaan uusi kerrostaloalue, Fabriikki, joka tarjoaa vetovoimaista keskusta- asumista noin 1300 asukkaalle (3.3.4). Yrjänänaukion arvokas puutaloympäristö rauhoittuu kun läpiajoliikenne vähenee Köydenpunojankaaren toteuttamisen myötä. Ratapihan yli rakennettavat sillat parantavat toteutuessaan merkittävästi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja keskusta-alueen palveluiden saavutettavuutta (3.3.7).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO	Köyden- punojankaa- ren itäosan ja Vaunukadun infran toteu- tus valmis	-1,85	Infran toteu- tus	-1,0	Köyden- punojanka- dun toteutus alkaa	-3,0	Infran to- teutus	-1,7

Vesiliikelaitos Infran toteu- tus -0,57 Infran toteu- tus -1,0

Logomon silta ja parkki	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.1.5, 3.3.1, 3.3.7	Ratapihan ylittävä kävelysilta parantaa Logomon luovan talouden keskuksen ja uuden Fabriikki-asuinalueen kytkentää kaupungin keskustaan ja mahdollistaa sujuvat yhteydet mm. keskustan hotelli- ja ravintolapalveluihin. Silta mahdollistaa myös pääsyn asemalaitu- reille, joka edistää matkojen yhdistämisketjuja. Ratapihankadun varren pysäköintitalon toteuttaminen palvelee sekä Logomoa että päärautatieaseman liityntäpysäköintiä. Pysä- köintilaitos palvelee tulevaisuudessa myös Matkakeskusta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava valmis, liittyvä katu-, liiken- ne- ja miljöö- suunnittelu
KITO	Sillan raken- taminen alkaa	-2,2	Sillan raken- taminen	-1,82	Silta valmis		Pysäkäintita- lon suunnttelu
Vesiliikelaitos

Linnanfältti	Strateginen linjaus: 3.3.4		Muut linjaukset: 3.3.3, 3.3.5, 3.3.10	Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat kokeellinen puurakentaminen, kaupunki- rakennetta eheyttävä (3.3.4) ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen, visuaalinen ja toiminnallinen kaupunkikeskustamaisuus, asumisen uudet muodot (3.3.5), hankkeen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä (3.3.3) sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympäristötaiteen avulla (3.3.10). Uudisrakentamisella on tarkoitus vahvistaa historian ja olemassa olevan rakennuskannan antamia lähtökohtia (2.3.7, 3.3.8).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO	Infran toteu- tus Tonttien luovutus	-0,5 2,5	Infran toteu- tus Tonttien luovutus (arvio pää- omatuloista)	-0,25 2,5	Infran toteu- tus Tonttien luovutus (arvio pää- omatuloista)	-0,9 0,5	Infran toteu- tus Tonttien luovutus (arvio pää- omatuloista)	-0,5 2,5
Vesiliikelaitos	Infran toteu- tus	-0,06

Turku Energian tontti	Strateginen linjaus: 3.3.4		Muut linjaukset: 3.3.3, 3.3.5, 3.3.8	Turku Energian kortteli on jatkumo Linnankadun varren muille kehittämishankkeille – Harp- puunakortteli ja Linnanfältti ja siten toteuttaa strategista tavoitetta luoda pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina kokonaisuuksina (3.3.1). Selvitetään säilyvän rakennuskan- nan uusia innovatiivisia käyttötarkoituksia ja mahdollisuuksia rakentaa alueelle uusia asuin- rakennuksia. Aluetta kehitetään yhdessä Turku Energian ja TVT Asunnot Oy:n kanssa tavoitteena korttelin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kohtuuhintainen keskusta-asuminen merellisessä ympäristössä (3.3.9)
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos suunnittelu- kilpailun pohjalta		Asemakaava KV
KITO					Johtojen ja laitteiden siirrot
Vesiliikelaitos

Ruusukortteli (TVT)	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.3.4, 3.3.5, 3.3.10	Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunki- keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaik- kaympäristöjä ja palveluja. (3.3.2) Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa (3.3.7). Ruusukorttelin asemakaavassa selvitetään erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia tavoitteena lisätä kohtuuhintaista keskusta- asumista monipuolisten palveluiden äärellä (3.3.4, 3.3.5). Sujuvan arjen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi alueelle tavoitellaan myös palveluja eri-ikäsille (3.3.10).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO
Vesiliikelaitos

Kakola	Strateginen linjaus: 3.3.2		Muut linjaukset: 3.1.5, 3.3.4, 3.3.8	Vetovoimainen jokirantaan tukeutuva keskustan täydennysrakentamisalue noin 1200 asukkaalle (3.3.4, 3.3.9). Uudisrakentamisen ohella alueella edistetään vanhan rakennus- kannan uudiskäyttöä sekä uuden ja vanhan innovatiivista yhteensovittamista (3.3.8). Entinen vankila-alue kytkee sen ympärillä olevat kaupunginosat toisiinsa, puistoinen mäki- alue lisää ympäröivien kaupunginosien viihtyisyyttä ja on läntisen keskustan oma keidas. Toteutuessaan funikulaari yhdessä förin kanssa parantaa alueen saavutettavuutta ja palve- lee myös matkailua (3.1.5).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO	Infran toteu- tus	-0,05	Infran toteu- tus	-0,25	Infran toteu- tus	-1,6
Vesiliikelaitos	Infra valmis

Telakkaranta	Strateginen linjaus: 3.3.9		Muut linjaukset: 3.3.4, 3.3.7, 3.3.8	Rakenteilla oleva vetovoimainen merellinen keskustan täydennysrakentamisalue noin 900 asukkaalle (3.3.4, 3.3.9). Uudisrakentamisen ohella alueella edistetään vanhan rakennus- kannan uudiskäyttöä sekä uuden ja vanhan innovatiivista yhteensovittamista (3.3.8). Entinen telakka-alue kytkee sen ympärillä olevat kaupunginosat toisiinsa; jokirantaan toteutettava arki- ja työmatkaliikennettävä palveleva jalankulku- ja pyöräilyreitti edistää terveydelle tärkeää hyötyliikuntaa (3.3.7).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO	Infran toteu- tus	-0,3	Infran toteu- tus	-0,05	Infran toteu- tus	-0,05	Infran toteu- tus	-0,05
Vesiliikelaitos	Infra valmis

Uusi siirtolapuu- tarha	Strateginen linjaus: 3.3.4		Muut linjaukset:	Kaupunginvaltuustossa hyväksytyn uudistamisohjelma 1:n mukainen hanke. Selvitetään mahdollinen Kupittaan siirtolapuutarhan korvaava paikka ja luodaan edellytykset sen toteut- tamiselle
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO			Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Uusi siirtola- puutarha, suunnitelma ja päätös (KITO:U1)
Vesiliikelaitos

Hankekokonaisuus 2

Kampus tiedepuisto

TYKS U2	Strateginen linjaus: 3.3.4		Muut linjaukset: 3.3.1, 3.3.3, 3.3.7	Alueen kehittämisessä tavoitellaan saumattomasti yhdessä toimivaa sairaanhoidon, ope- tuksen ja tutkimuksen kokonaisuutta, jossa seinät eivät ole tehokkaan toiminnan esteenä. Asemakaavanmuutoksella turvataan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, TYKS:n ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ajankohtainen merkittävä kehitysvaihe sekä sairaa- lan pitkän tähtäyksen asema ottaen huomioon sairaala-alueen kulttuurihistoriallinen arvo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS) sairaala-alueet Kiinamyllynmäellä ja Saviteh- taankadun varrella yhdistetään rautatien ja Helsinginkadun valtatien päälle rakennettavalla kannella. Kannelle on suunniteltu rakennettavan nykyisen U-sairaalan korvaavat tilat. Lääketieteellisen tiedekunnan, Medisiinan, laajennus on monialainen yhteishanke, syner- giarakennus, joka rakentuu sairaalatilojen viereen Karjaan radan varrelle. Kupittaan vanhan aseman tontilla suojellaan rakennuksia ja osoitetaan lisää uudisrakentamista näkyvällä paikalla. Uudisrakentamisella on tarkoitus vahvistaa historian ja olemassa olevan rakennus- kannan antamia lähtökohtia (2.3.7, 3.3.8). Helsingin valtatie muutetaan kaduksi Suntiontiel- tä Kalevanramppiin. Joukkoliikenteen runkolinjojen kehittäminen ja liikenteen toimivuuden turvaaminen edistää seudullisesti merkittävän sairaalan ja opinahjon saavutettavuutta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava on valmis
KITO	Infran suunnittelu	-0,01	Infran suunnittelu	-0,08	Infran suunnittelu	-0,05
Vesiliikelaitos

Palloiluhalli	Strateginen linjaus: 3.3.4		Muut linjaukset: 3.1.5	Palloiluhallin ja pysäköintitilojen toteuttamiseksi on valmisteltu asemakaava, joka mahdollis- taa hallin toteuttamisen osoitteessa Xxxxxxxxxxxxxxxx 00 a olevalle tontille. Tavoitteena on, että vuokrahankkeena toteutettava palloiluhalli on valmis vuonna 2017. Palloiluhalli toteuttaminen tukee myös Turun kehittämistä matkailu- ja tapahtumakaupunkina (3.1.5).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava on valmis
KITO
Vesiliikelaitos

Helsinginkatu III/ Itäharjun liittymä	Strateginen linjaus: 3.3.1		Muut linjaukset: 3.1.3	Itäharjun maankäytön kehittämisen tukemiseksi Helsingin maantie suunnitellaan muutetta- vaksi kaduksi välillä Kalevanramppi-Jaaninsilta. Hanke toteuttaa myös Valtatie 1:n TEN – tieverkon E18 statuksen poistamista Ohikulkutien ja Turun keskustan väliltä. Tien muutta- minen kaduksi mahdollistaa kaupungin sisääntuloväylän muuttamisen kaupunkimaisem- maksi bulevardiksi ja tasoliittymän toteuttamisen, joka parantaa Itäharjun alueen saavutet- tavuutta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO			Infran suun- nittelu	-0,05	Infran suunnittelu	-0,05
Vesiliikelaitos

Pääskyvuorenrinne	Strateginen linjaus: 3.3.5		Muut linjaukset: 3.3.1, 3.3.4	Tavoitteena on toteuttaa uusi asuinalue, jonka yhteydessä tulee tarkastella alueen liittymi- nen olemassa olevaan katu-, kävely- ja pyörätieverkostoon. Jaaninpuiston merkitystä alueelle tulee vahvistaa. Suunnittelualueen maapohja on kokonaan kaupungin omistukses- sa
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus Infran suun- nittelu	0,15	Asemakaava KV Infran suun- nittelu
KITO	Infran suun- nittelu	-0,15	Jaaninojan ylittävän sillan toteutus	-2,4	Infran toteu- tus	-1,8	Infran toteu- tus Tonttien luovutus	-3,0 1,7
Vesiliikelaitos			Infran suun- nittelu	-0,04			Infran toteu- tus	-0,76

Hankekokonaisuus 3

Linnakaupunki – merellinen kaupunkikeskusta

Kirstinpuisto	Strateginen linjaus: 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.3; 3.3.4; 3.3.7	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittä- minen kumppanin kanssa Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta (3.3.1, 3.3.3). Pyrkimyk- senä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta (3.3.4, 3.3.5, 3.3.7).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV Infran suun- nittelu
KITO			Maankäyttö- sopimus Infran suunnittelu	-0,05	Infran suunnittelu	-0,1
Vesiliikelaitos					Infran suun- nittelu	-0,05	Infran suun- nittelu	-0,1

Herttuankulma	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.3; 3.3.4; 3.3.9	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittä- minen yhdessä kumppanin kanssa Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta (3.1.1, 3.3.3). Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä ja monipuolista asumista (3.3.4, 3.3.5) kävely- ja pyöräi- lyetäisyydellä kaupungin keskustasta (3.3.7). Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimai- suutta (3.3.9). Alueelle on tarkoitus sijoittaa palvelukeskus entisen tupakkatehtaan raken- nuksen yhteyteen (3.3.8) ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 2000 asukkaalle. Alueen pinta- ala on noin 8 ha ja se on suurelta osin kaupungin omistuksessa.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV Infran esi- suunnittelu	0,015	Infran suun- nittelu	0,05
KITO	Infran suun- nittelu Maankäyttö- sopimus	-0,015	Infran suun- nittelu ja esirakentami- nen Johtojen siirrot	-1,05	Infran toteu- tus	-1,5	Infran toteu- tus	-3,0
Vesiliikelaitos			Infran suun- nittelu	-0,03	Infran toteu- tus	-0,5	Infran toteu- tus	-1,0

Vaasanpuisto	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.4, 3.3.7, 3.3.9	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittä- minen Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta kaupungin omistuksessa olevalle entiselle jätevedenpuhdistamon alueelle (3.1.1). Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailuky- kyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä ja monipuolista asumista (3.3.4, 3.3.5) kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta (3.3.7). Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta (3.3.9).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV		Infran suun- nittelu
KITO					Infran suun- nittelu	0,025
Vesiliikelaitos							Infran suun- nittelu	-0,03

Harppuunakortteli	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.4, 3.3.7, 3.3.9	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskustan kehittä- minen Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta kaupungin omistuksessa olevalle entiselle jätevedenpuhdistamon alueelle (3.1.1). Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta ja kilpailuky- kyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä ja monipuolista asumista (3.3.4) kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta (3.3.7) historiallisesti arvok- kaassa Turun linnan ympäristössä (2.3.7). Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuut- ta (3.3.9).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO			Infran toteu- tus	-0,2	Infran toteu- tus	-0,3	Infran toteu- tus	-0,1
Vesiliikelaitos

Hankekokonaisuus 4

Skanssi – älykäs ja kestävä kaupunginosa

Skanssin Vallikatu	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.4, 3.3.6, 3.3.7	Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 § 509). Tavoit- teena on toteuttaa vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen asuinalue (3.3.4, 3.3.5). Alueen sivuitse suunniteltu raitiotielinjaus mahdollistaa tiiviin maan- käytön ja liikenteen tukeutumisen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen (3.3.7). Skanssin Vallikadun kaava-alueelle toteutaan asuntoja noin 600 asukkaalle. Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja (3.3.6).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	-
KITO	Hulevesirat- kaisun ja Skanssinka- dun toteutus	-0,49
Vesiliikelaitos	Infran toteu- tus	-0,2

Itäskanssi	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.4, 3.3.6, 3.3.7	Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 § 509). Tavoit- teena on suunnitella ja toteuttaa vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen asuinalue (3.3.4, 3.3.5) tarvittavine palveluineen, erityisesti päiväkoti ja koulu.. Alueen sivuitse suunniteltu raitiotielinjaus mahdollistaa tiiviin maankäytön ja liikenteen tukeutumisen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen (3.3.7). Itä-Skanssin kaava-alueelle tavoi- tellaan noin 2200 asukkaan väestöpohjaa. Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja (3.3.6). Alueen hulevesiratkaisut, liikuntapaikat (2.3.) ja viheralueiden suunnittelu ovat oleellinen osa alueen kaavoitusta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Tontinluovu- tuskilpailu (pohjoisosa) Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV Infran suun- nittelu
KITO	Tontinluovu- tuskilpailu (pohjoisosa) Infran suun- nittelu	-0,1	Maankäyttö- sopimus Infran suun- nittelu	-0,1	Infran toteu- tus	-2,0	Tonttien luovutus Infran toteu- tus	-2,0
Vesiliikelaitos	Infran suun- nittelu	-0,05			Infran toteu- tus	-1,0

Hankekokonaisuus 5

LogiCity – pohjaa kasvulle

Maa-ainespuisto	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7	Logistiikan ja tuotannollisten toimialojen LogiCity on yksi kaupungin maankäytön painopis- tealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle luomalla uusia teollisuus- ja logistiikan työpaikka-alueita lentokentän yhteyteen. Maa-ainespuiston asemakaava-alueella tavoitteena on ensisijaisesti laajan ylijäämämasso- jen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittaminen Saramäkeen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Toijalan radan hyö- dyntämistä osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa. Kaavan valmistelun yhteydessä selvitetään mikäli Toijalan radan yhteyteen voidaan sijoittaa vaarallisten ainei- den kuljetuksiin liittyvä järjestelyratapiha. Ajanmukaistamalla alueella olevien teollisuuskort- telien asemakaavat luodaan edellytykset kysyntää vastaavalle kaupungin omistuksessa olevalle elinkeinotonttitarjonnalle.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	Infran toteu- tus: Kettinki- katu ja Vaijerikadun eteläosa valmiit	-0,5	Infran toteutus	-0,8	Infran toteu- tus	-0,9
Vesiliikelaitos	Infran toteu- tus	-0,5

Mustasuo	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7	Logistiikan ja tuotannollisten toimialojen LogiCity on yksi kaupungin maankäytön painopis- tealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle luomalla uusia teollisuus- ja logistiikan työpaikka-alueita lentokentän yhteyteen. Mustasuon asemakaava-alueella tavoitteena on myös mahdollistaa Toijalan radan hyödyn- tämistä osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa. Kaavan valmistelun yhtey- dessä selvitetään mikäli Toijalan radan yhteyteen voidaan sijoittaa vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä järjestelyratapiha. Mustasuon kaava-alueen toteuttaminen lisää kaupun- gin omistuksessa olevaa elinkeinotonttitarjontaa.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 20189		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV Infran suun- nittelu osalle aluetta	+0,05					Infran suun- nittelu jatkuu
KITO	Maankäyttö- sopimus Infran suun- nittelu	-0,05	Infran toteu- tus alkaa osalle aluetta	-0,4	Infran toteu- tus	-1,374	Infran suun- nittelu ja toteutus	-0,9
Vesiliikelaitos			Infran toteu- tus	-0,2	Infran toteu- tus	-0,3

Hankekokonaisuus 6

Halistenväylä

Koroistenkaari	Linjauksen tunnus 3.3.7		Muut linjaukset 3.1.3, 3.3.4	Tavoitteena on muuttaa Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamatto- man suurelta osin kaupungin omistuksessa oleva alue pääosin liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Uusi alue liitetään olemassa olevaan katuverkostoon Koroistenkaaren tietä jatka- malla Topinojan tieliittymään saakka. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Samalla tutkitaan Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä katuverkostoon Turun kautta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 20189		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV Infran esi- suunnittelu	0,05	Infran suun- nittelu	0,1
KITO	Maankäyttö- sopimus Infran suun- nittelu	-0,05	Infran suun- nittelu	-0,1	Infran toteu- tus alkaa	-2,0	Infran toteu- tus	-2,0
Vesiliikelaitos			Infran suun- nittelu	-0,03	Infran toteu- tus	-0,7	Infran toteu- tus	-0,4

Koroinen	Linjauksen tunnus 3.3.7		Muut tot.linjaukset 3.3.4, 3.3.5	Liikenteellisesti tavoitteena on mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentaminen Markulan- tieltä Halistensillalle sekä tämän kadun yhdistäminen Koroistenkaareen. Samalla Gregorius XI:n tien liikennejärjestelyjä kehitetään. Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx ja rautatien tasoristeyksen tilalle suunnitellaan alikulkua nykyistä tasoristeystä etelämmäksi. Vanhan Maarian Kirkkosil- lan on tarkoitus jäädä kevyen liikenteen käyttöön. Rautatien osalta kaavoituksen yhteydes- sä selvitetään kaksirataistamista sekä mahdollisten paikallisjunapysäkkien. Tarkoituksena on mahdollistaa uudisrakentaminen soveltuvilla alueilla sekä luoda edellytyk- siä jokivarren aktiivisemmalle virkistyskäytölle. Alue on kaupungin omistuksessa.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 20189		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus Infran esi- suunnittelu		Asemakaava KV		Infran suun- nittelu
KITO	Infran suun- nittelu	-0,05			Infran suun- nittelu	-0,1
Vesiliikelaitos					Infran suun- nittelu	-0,05

Käynnistyvät strategisen maankäytön hankkeet: Hankekokonaisuus 1

Keskustan kehittäminen

Eerikinkatu 32 – 34 /Vanha vedenjake- lu	Linjauksen tunnus 3.3.2		Muut linjaukset 2.3.7, 3.3.3, 3.3.4	Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunki- keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaik- kaympäristöjä ja palveluja. (3.3.2) Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa (3.3.7). Entistä vedenjakelun korttelia kehitetään yhdessä kumppanin kanssa (3.3.3). Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia (3.3.4) keskustatoiminnoille kulttuuri- historiallisesti arvokkaassa ympäristössä (2.3.7). Toteuttaa strategista tavoitetta painotta- malla kasvua keskustaan.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Kumppanin valinta, kehittämis- suunnitelma		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kumppanin valinta, kehittämis- suunnitelma

Vesiliikelaitos

Herrainkulma/ Marina-Linnank24	Linjauksen tunnus 3.3.2		Muut linjaukset 2.3.7, 3.3.4, 3.3.5	Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunki- keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaik- kaympäristöjä ja palveluja. (3.3.2) Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa (3.3.7). Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Toteuttaa strategista tavoitetta painotta- malla kasvua keskustaan.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaava KV
KITO			Maankäyttö- sopimus
Vesiliikelaitos

Hämeenkatu/ Vä- hä-Hämeenkatu; Aura-Tavast, työ- terveystalo ym	Linjauksen tunnus 3.3.2		Muut linjaukset 2.3.7, 3.3.4	Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunki- keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaik- kaympäristöjä ja palveluja. (3.3.2) Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa (3.3.7). Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Toteuttaa strategista tavoitetta painotta- malla kasvua keskustaan.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO					Maankäyttö- sopimus
Vesiliikelaitos

Matkakeskus	Linjauksen tunnus 3.1.3		Muut linjaukset 3.3.7	Tavoitteena on vahvistaa Turun asemaa logistisena solmukohtana, missä kaikki liikenne- muodot yhdistyvät toisiinsa katkeamatta (3.1.3). Selvitetään hankkeen palvelukonsepti – eri käyttötarkoitukset ja rakentamisen määrä. Toteuttaa kestävän liikenteen ja liikkumisen kaupunkirakenteellisia edellytyksiä (3.3.7)
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
KONHA	Kehittämis- suunnitelma ja hankkeen käynnistämi- nen (Kh)
YTO	Kehittämis- suunnitelman valmisteluun osallistumi- nen		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kehittämis- suunnitelma
Vesiliikelaitos

Österblad	Linjauksen tunnus 3.3.2		Muut linjaukset 2.3.7, 3.3.4		Keskustan kehittäminen on yksi kaupungin painopistealueista. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunki- keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaik- kaympäristöjä ja palveluja. (3.3.2) Suunnittelun tavoitteena on myös vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa (3.3.7). Selvitetään alueen erilaisia täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Toteuttaa strategista tavoitetta painotta- malla kasvua keskustaan.
	TA 2016			TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide		milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos			Asemakaava KV
KITO				Maankäyttö- sopimus
Vesiliikelaitos

Hankekokonaisuus 2

Kampus tiedepuisto

AMK Kampus ja Itähajun silta	Linjauksen tunnus 3.3.1		Muut linjaukset 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7	Kampus tiedepuisto on aluekokonaisuus, joka on yksi viidestä strategisista maankäytön hankkeista. Tavoitteena liittää alusta alkaen mukaan älykkäät palvelukanava- ja teknologiaratkaisut.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Kumppanin valinta ja sopimus		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kumppanin valinta ja sopimus				Kampus I- vaihe valmis		Maankäyttö- sopimus Kampus II- vaihe valmis
Vesiliikelaitos

Itäharjun aloitus- kortteli	Linjauksen tunnus 3.3.1		Muut linjaukset 3.1.3, 3.3.4, 3.3.7	Kampus tiedepuisto on aluekokonaisuus, joka on yksi viidestä strategisista maankäytön hankkeista. Tavoitteena liittää alusta alkaen mukaan älykkäät palvelukanava- ja teknologiaratkaisut.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
KONHA	Kehittämis- suunnitelma ja käynnistä- mispäätös KH
YTO	Kehittämis- suunnitelma, kumppanuus- sopimus		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO							Maankäyttö- sopimus
Vesiliikelaitos

Hankekokonaisuus 3

Skanssi – älykäs ja kestävä kaupunginosa

Skanssinkatu etelä	Strateginen linjaus 3.3.1		Muut linjaukset 3.3.3, 3.3.4, 3.3.6	Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 § 509). Tavoit- teena on suunnitella ja toteuttaa vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva monipuolinen asuinalue (3.3.4, 3.3.5). Alueen sivuitse suunniteltu raitiotielinjaus mahdollis- taa tiiviin maankäytön ja liikenteen tukeutumisen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen (3.3.7). Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja (3.3.6).
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV		Infran suun- nittelu
KITO			Maankäyttö- sopimus
Vesiliikelaitos

Hankekokonaisuus 4

Blue Industry Park

	Linjauksen tunnus 3.3.1		Muut tot.linjaukset	Tavoitteena suunnitella Pernoon meri- ja metalliteollisuuteen keskittyvää tuotan- nollista kohdetta. Aluekokonaisuus, joka on yksi viidestä strategisista maankäy- tön hankkeesta ja muiden ohella tukee Turun asemaa osana pohjoista kasvu- käytävää. Alueen kehittämistä koordinoidaan kehittämissuunnitelman pohjalta.
	TA 2016		TS 2017		TS 2018		TS 2019		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
KONHA	Kehittämis- suunnitelma
YTO			Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO
Vesiliikelaitos

5 Tunnusluvut

5.1 Tunnusluvut, kh

Tiedoksiannettavat tunnusluvut

Tunnusluku	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Tuottavuus ja taloudellisuus
Liikeylijäämä	4,0	3,5	4,6	4,7	4,5	4,7	4,8
Liikevaihto /htv 1.000 €	000	000	000	573	573	586	588
Omaisuuden arvon säilyttäminen
Vesijohtoverkoston uusiutumisaika (vuosia)	180	168	100-150	100-150	100-150	100-150	100-150
Viemäriverkoston uusiutumisaika (vuo- sia)	91	116	<100	<100	<100	<100	<100
Veden vertailuhinta Turku / suuret laitok- set (VVY:n tilasto)	5,56 /5,09	5,56/5,09 lähesty- nyt	lähestyy keskiar- voa	lähestyy keskiar- voa	lähestyy keskiar- voa	lähestyy keskiar- voa	lähestyy keskiar- voa
Vesihuollon käyttömaksujen seudullinen sijoittuminen	halvin	halvin	halvin	halvin	halvin	halvin	halvin

6 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat

6.1 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat, kh

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Vesihuollon kehittämissuunnitelma	Vesihuoltoverkostojen laajentamistavoitteet ja vesihuollon laadullinen parantami- nen