ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Sopimuskausi alkaa 4.3.2022 ja päättyy 31.1.2024. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta en- nen sopimuskauden päättymistä irtisanota.

Vuoden 2023 palkantarkistuksista neuvotellaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 15.12.2022 mennessä. Jos palkantarkistuksista ei päästä määräajassa sopi- mukseen, kumpikin liitto voi irtisanoa uusitun työehtosopimuksen 31.12.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.

2 Palkankorotukset vuonna 2022

2.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Ensisijaisesti palkankorotusten ajankohta, määrä ja jakotapa sovitaan paikalli- sesti. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen tai sen puuttuessa luottamusmie- hen kanssa. Neuvottelijoille tulee hyvissä ajon ennen neuvotteluja antaa tarvit- tavat ja riittävät tiedot neuvottelujen käymiseksi.

2.2 Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla

Jos sopimukseen ei päästä 1.4.2022 mennessä korotetaan palkkoja 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 prosentin yleis- korotuksella. Lisäksi palkkoja korotetaan samasta ajankohdasta 0,4 prosentin työnantajaerällä, jonka euromäärä lasketaan työehtosopimuksen soveltamispii- rissä olevien toimihenkilöiden joulukuun 2021 palkkasummasta luontoisetui- neen. Työnantaja päättää työnantajaerän käytöstä.

Selvitys työnantajaerän käytöstä

Työnantajaerän suuruus ja jakoperusteet tulee selvittää pääluottamusmiehelle ennen erän toteuttamista. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä vastaava selvitys koko henkilöstölle. Pääluottamusmiehen puuttu- essa selvitys voidaan antaa myös luottamusmiehelle. Yritys- tai työpaikkakoh- taisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeuden- mukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen, työssä suoriutumisen ja tehtävän vaativuuden tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

2.3 Taulukkopalkkojen korotus

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,5 prosenttia.

Uudet taulukkopalkat 1.5.2022 alkaen:

I Ryhmä	1 752,3
II Ryhmä	1 819,16
III Ryhmä	1 881,96
IV Ryhmä	2 000,96
V Ryhmä	2 079,51
V B Ryhmä	2 142,29
VI Ryhmä	2 165,21

3 Tekstimuutokset

Korjataan 8 §:n numerointi seuraavasti:

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvan työajan käytöstä siten,…

2. Seminologit

3. Asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt

4. Eläin- ja typpiauton kuljettajat

5. Yrityskohtaisesti voidaan sopia myös muusta työaikajärjestelmästä.

Päivitetään 8 §:n 3 kohdan 2 kappaleen työaikaviittaus:

” Ylityö korvataan siten kuin jaksotyön ylityön korvaamisesta on säädetty työai- kalain 20 §:n 3 momentissa.”

Muutetaan Luottamusmiessopimuksen 4 §:n ”ammattiosasto” termi ”ammatti- yhdistykseksi”.

4 Allekirjoituspöytäkirjaan

Perustetaan osapuolten välinen työryhmä 1.8.2022 voimaan tulevaan perheva- paauudistukseen liittyen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etene- mistä työmarkkinoilla ja valmistelee yhdessä sovittavalla ja kustannusneutraa- lilla tavalla uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen.

Etäyhteyksin 4. maaliskuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri MAATALOUSTOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN LIITTO MTJL RY

Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

KEINOSIEMENNYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n keinosie- mennysalalla toimivien jäsenten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin ja työn- tekijöihin (myöhemmin toimihenkilö).

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske johtoon kuuluvia, kuten esimerkiksi toimi- tusjohtajia, toiminnanjohtajia ja heidän esimiesasemassa olevia alaisiaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän kohdan piiriin kuuluvat pääasiassa henkilöstö hallinnol- lista, taloudellista ja toiminnallista vastuuta kantavat johtoon kuu- luvat toimihenkilöt. Näitä ovat toimitusjohtaja, toiminnanjohtaja, kenttäpäällikkö ja talouspäällikkö (vastaavat).

2 § Muut sopimukset ‌

Työehtosopimuksen osina noudatetaan seuraavia sopimuksia:

1. Luottamusmiessopimus

2. Koulutussopimus

3. Yhteistoimintasopimus

3 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä työehtosopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita liittoja

b) niitä yhdistyksiä, työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka kuuluvat tai sopi- muksen voimassa ollessa ovat kuuluneet a-kohdassa tarkoitettuihin liit- toihin.

4 § Työn johto ja jakaminen ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

5 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesti määräy- tyvästä koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puo- len purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityistä työhön liittyvää koulu- tusta, joka yhdenjaksoisesti kestää yli neljä kuukautta, voi koeaika olla kuusi kuukautta.

2. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet määrä- ajan pituudesta.

3. Työsopimus tehdään kirjallisesti, mikäli kyseessä on vähintään yhden vii- kon mittainen työsuhde.

4. Tämän sopimuksen tarkoittaman seminologin toimeen pääsemisen edel- lytyksenä on, että seminologi on saanut Suomessa vaadittavan toimen edellyttämän koulutuksen siihen liittyvine harjoitteluineen.

6 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsuhteen päättämisessä noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

2. Jos muuta ei sovita, työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

− 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuoden, mutta enintään 5 vuotta

− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta

− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

− 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta

− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta

Jos muuta ei sovita, toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irti- sanomisaika:

− 2 viikkoa, jos työsuhde on kestänyt enintään yhden vuoden

− 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta ja

− 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

3. Jos vakituiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö tai työntekijä eroaa ir- tisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnan- tajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

4. Edellä sanotusta riippumatta on kummallakin osapuolella oikeus purkaa työsuhde työsopimuslaissa mainituissa tapauksissa.

5. Jos toimihenkilö työsuhteen päättyessä saa vuosilomaa, voidaan tämä loma lukea irtisanomisaikaan, mikäli molemmat osapuolet ovat siitä yhtä mieltä.

7 § Palkat ‌

Peruspalkat ja vaativuusryhmät todetaan työehtosopimuksen liitteessä.

Edellä mainitusta poiketen yrityksessä voi olla käytössä myös paikallisesti sovittu oma palkkausjärjestelmä edellyttäen, että työehtosopimuksen vähim- mäispalkkatasoa ei aliteta.

Kuukausipalkan jakaja tuntipalkkaa laskettaessa on 37,5 tunnin työviikkoa te- kevillä 158 ja 40 tunnin työviikkoa tekevillä 162. Työpäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8 § Työaika ‌

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvan työajan käytöstä siten, kuin työaikalain 12 §:ssä todetaan. Työvuoroluettelo laaditaan neljän viikon ajanjaksoksi siten, että se on työntekijöiden tiedossa vähintään kaksi viik- koa etukäteen, ellei toisin sovita luottamusmiehen kanssa. Luettelosta on käytävä ilmi työajan alkaminen ja arvioitu päättymisaika. Työntekijän työ- aika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

2. Seminologit

Viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään kuu- den kuukauden ajanjakson aikana. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa.

Erillistä tasoittumisjärjestelmää ei laadita.

Seminologin työpäivä pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi. Jos esim. alki- onhuuhtelua valmistavien siemennysten johdosta työpäivä katkeaa siten, että väliaikana kotonaan seminologilla ei ole työpäivään liittyviä tehtäviä, tätä väli- aikaa ei siltä osin pidetä työaikana.

3. Asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt

Säännöllinen työaika on toimistotyössä enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa ja muissa töissä enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se toimis- totyössä on keskimäärin 7,5 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja muissa töissä siten, että se on keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Säännöllinen työaika työtuntijärjestelmässä on enintään 9 tuntia vuorokau- dessa ja 45 tuntia viikossa. Pidennettyä työaikaa saadaan (esim. kylvö- ja sa- donkorjuutyöt) käyttää yhteensä enintään 12 viikkoa kalenterivuodessa.

Saman kalenterivuoden aikana on oltava vastaava määrä lyhennettyjä työviik- koja niin, että 40 tunnin keskimäärä toteutuu. Työtuntijärjestelmä voidaan laa- tia enintään 12 kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi.

Työtuntijärjestelmän on oltava toimihenkilön nähtävissä hyvissä ajoin ennen työajan tasoittumisjakson alkamista ja sen laatimisessa on kuultava työpaikan luottamusmiestä.

Kotieläinten hoitotöissä on päivittäisen työajan jaottelu työnantajan ja työnte- kijän kesken vapaasti sovittavissa. Kotieläinten hoitajan tehtäviin kuuluvat tar- kastukset katsotaan säännölliseen työaikaan kuuluviksi.

4. Eläin- ja typpiauton kuljettajat

Jaksotyöaika siten, että säännöllinen työaika on työaikalain 7 §:n mukainen. Päivittäisen työajan jaottelu on työnantajan ja työntekijän kesken vapaasti so- vittavissa.

Ylityö korvataan siten kuin jaksotyön ylityön korvaamisesta on säädetty työai- kalain 20 §:n 3 momentissa.

Mikäli paikallisesti sovitaan, voidaan kuljettajan jaksotyöaika tasoittaa kuten seminologeilla 12 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjakson päätty- essä ylityötunnit maksetaan kuten seminologeilla tessin 14 §:n 3. kohdan mu- kaan.

Päiväraha maksetaan valtion matkustussäännön mukaan. Päiväraha kattaa myös odotusajan, mikä ei ole työaikaa.

Sijaisiin noudatetaan yllä mainittuja määräyksiä, mikäli sijaisuus kestää vähin- tään yhdenjaksoisesti 2 viikkoa.

5. Yrityskohtaisesti voidaan sopia myös muusta työaikajärjestelmästä.

8 a § Vuosittainen lisätyö ‌

Paikallisesti voidaan sopia vuosittaisen työajan pidentämisestä enintään 24:lla tunnilla siten, että työajan pidennyksen ajalta maksetaan yksinkertainen tunti- palkka (ns. yksi yhteen palkka). Kyse voi olla koulutuksista, erilaisista tilaisuuk- sista tai varsinaisista työtehtävistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksesta toi- sin.

Seminologit ja muut, jotka tekevät 40-tuntista työviikkoa

Mikäli sopimusta ei tehdä, kalenterivuoden aikana 16 normaalisti 50 %:lla ko- rotettua ylityötuntia maksetaan ilman ylityökorotusosaa.

Asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt

Mikäli sopimusta ei tehdä, työnantaja voi määrätä enintään 20:n lisätyötunnin sijoittamisesta kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka. Lisätyötunteja ei saa sijoittaa sunnuntaille, arki- pyhälle eikä arkipyhäviikon lauantaille.

Työntekijällä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus kieltäytyä lisä- työstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä.

9 § Työajan lyhennys ‌

1. Työajan lyhennys koskee niitä toimihenkilöitä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

2. Työajan lyhennyksen määrä on 64 tuntia kalenterivuodessa siten, että toi- mihenkilölle annetaan 8 vapaapäivää.

3. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia myös siitä, että vapaata ei pidetä. Työajanlyhennysvapaan aikana tehdystä työstä maksetaan toimihenkilölle lisäksi yksinkertainen palkka.

4. Työajan lyhennys on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

10 § Työaikaan liittyviä määräyksiä Seminologit ‌

Seminologin säännöllinen vuorokautinen työaika alkaa siitä hetkestä, kun hän joutuu olemaan paikalla töiden vastaanottoa varten. Päivystävän tai työtehtä- vänsä toimistosta hakevan seminologin työaika alkaa auton säilytyspaikalta. Työpäivä päättyy kaikkien osalta, kun työpäivään liittyvät tehtävät ovat annet- tujen ohjeiden mukaisesti suoritettu.

Päivystävän seminologin päivystyspaikkaan saapumiseen käytettyä aikaa ei

½ tuntia ylittävältä osalta lueta työajaksi mahdollista ylityötä laskettaessa.

Työnantajalla on oikeus määrätä säännöllisen vuorokautisen työajan tarkempi alkamisaika, mutta sen tulee alkaa niin, että vuorokautiseen säännölliseen työ- aikaa kuuluvat työtunnit voidaan suorittaa kello 18 mennessä.

Erityistapauksissa voidaan päivittäisiä säännöllisiä työtunteja sopia siirrettä- väksi kello 18 jälkeen tehtäviksi. Näiltä säännölliseen työaikaan luettavilta

tunneilta maksetaan peruspalkan lisäksi 50 %:n lisä yksinkertaisesta tuntipal- kasta laskettuna.

Seminologin tulee merkitä työtaulukkoon työhön käytetty aika ja ajettu kilomet- rimäärä.

11 § Ruokailu- ja virkistystauot ‌

Seminologilla on oikeus pitää työmatkan aikana 30 minuutin pituinen (ajoaika ml.) työaikaan luettava ruokailutauko. Jos työpäivä kestää vähintään 2 tuntia yli säännöllisen vuorokautisen työajan, on seminologilla oikeus pitää työmat- kallaan 15 minuutin pituinen työaikaan luettava virkistystauko.

Asematyöntekijöillä, joiden työaika on keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä, työaikaan sisältyy 30 minuutin lounasaika.

Asematyöntekijöillä, joiden työaika on keskimäärin alle kahdeksan tuntia päi- vässä, lounasaika on yksi tunti, mikä ei ole työaikaa. Tauko voidaan sopia toi- mihenkilön ja työnantajan kesken myös 30 min. mittaiseksi.

Toimihenkilölle on vähintään 8 tunnin pituisen työpäivän kuluessa, työnantajan lähemmin määräämänä aikana, annettava 2 enintään 12 minuuttia kestävää virkistystaukoa.

Työajan ollessa alle 8 tuntia annetaan yksi enintään 12 minuuttia kestävä vir- kistystauko. Virkistystauko pidetään työpaikalla. Säännöllistä työaikaa välittö- mästi seuraavan ylityön aikana toimihenkilöllä on oikeus em. virkistystaukoon jokaista todennäköistä kahden tunnin työjaksoa kohden.

12 § Viikoittainen vapaa-aika ‌

Viikkolepo järjestetään niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin jär- jestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkole- vosta on kysymys.

Seminologeille tulee järjestää viikkolepopäivä sunnuntaiksi tai arkipyhäksi keskimäärin joka toinen viikko.

Työnantajan ja toimihenkilön niin sopiessa voidaan viikoittaista vapaa-aikaa lyhentää ja siirtää se käytettäväksi seuraavan kalenterikuukauden aikana. Täl- löinkin vapaa-ajan tulee olla vähintään 24 tuntia, jollei paikallisesti toisin sovita.

13 § Vapaapäivät ‌

1. Seminologit

Viikkolepopäivien (2) lisäksi annetaan seminologille vapaapäiviksi seuraavat juhlapäivät: uudenvuodenpäivä, helatorstai, vapunpäivä, juhannuspäivä, itse- näisyyspäivä sekä joulupäivä.

Uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä eivät kuitenkaan ole viik- kolepopäivien lisäksi annettavia vapaapäiviä, jos ne sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Viikkolepopäivien ja juhlapäivien lisäksi annetaan seminologille vapaapäiviksi muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva loppiainen ja tapaninpäivä sekä toinen pääsiäispäivä.

Jollei edellä mainittuja päiviä ole voitu järjestää vapaapäiviksi, on vastaava vapaapäivä annettava jonakin muuna päivänä viimeistään seuraavan tasoittu- misjakson kuluessa.

2. Asema-, toimisto-, maatalous-, eläintenhoitotyöt ja eläin- ja typpiau- ton kuljetus

Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muul- loin viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.

Arkipyhän lisäksi ko. viikolla annetaan vapaapäiviksi uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, hela- torstaiviikon lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyys- päiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai, elleivät tuotanto- tekniset syyt muuta vaadi. Työnteko em. päivinä korvataan muuna aikana työ- tuntijärjestelmän puitteissa annettavalla vapaapäivällä tai samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

14 § Ylityö ‌

1. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan vaatimusta ja toimihenkilön suos- tumusta.

Seminologit

Mikäli seminologi ei ole keskimääräisessä työajassa/jaksotyössä, korvataan ylityöt kuten alla kohdissa 4 ja 5.

2. Keskimääräistä työaikaa noudatettaessa maksetaan 8 §:n 2. kohdassa tar- koitetun päivittäisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 50 %:lla koro- tettu tuntipalkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

3. Tasoittumisjakson päättyessä maksetaan ylityötunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

Muut toimihenkilöt

4. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka sekä näitä seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka sekä näitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Mikäli viikkolepopäivää ei ole voitu pitää, korvataan se maksamalla kaksin- kertainen tuntipalkka säännölliseen vuorokautiseen työaikaan kuuluvilta tunneilta.

Jos työaika muuttuu vuorokautiseksi ylityöksi tai kysymyksessä on sunnun- taiksi tai 13 §:n 2. kohdan 2 momentissa mainituksi aattopäiväksi määrätyn viikkolepopäivän korvaaminen, maksetaan edellä mainitun korvauksen li- säksi edellä 4. kohdassa määritelty ylityökorvaus tai 15 §:ssä määritelty sunnuntaityökorvaus.

15 § Sunnuntai- ja aattotyö ‌

Juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka lasket- tuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Sunnuntaina, jouluaattona, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pääsiäislauan- taina, vapunpäivänä ja helatorstaina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla ko- rotettu palkka laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Itsenäisyyspäivänä ja muuna kirkollisena juhlapäivänä (joulupäivä, toinen jou- lupäivä, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helluntai, juhan- nuspäivä ja pyhäinpäivä) tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

16 § Yö- ja iltatyö ‌

Kello 23 - 06 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan yöli- sänä 20 %:n suuruinen korvaus laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Kello 18 - 23 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan iltali- sänä 10 %:n suuruinen korvaus laskettuna yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Korvaukset maksetaan muista kuin seminologin töistä.

17 § Korvausten vaihtaminen vapaa-aikaan ‌

Ylityöstä maksettava palkka ja sunnuntaityöstä maksettavat korotukset voi- daan sopia osaksi tai kokonaan vaihdettaviksi vastaavaan vapaa-aikaan

säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin mitä maksettavasta korvauksesta on määrätty. Jollei toisin ole sovittu, on vapaa-aika annettava ja otettava kahdentoista kalenterikuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin ko. ylityö on tehty.

18 § Vuosiloma ‌

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan seuraavin poikkeuksin:

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen kestoaikaan luetaan kaikki keinosiemennysosuuskunnissa (-yhdistyksissä) yhteenlas- kettu palvelusaika.

2. Vuosilomaan oikeuttavasta ajasta älköön vähennettäkö lyhyttä tilapäislo- maa, jonka toimihenkilö on saanut hänen perheessään sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta.

3. Vuosiloman aikana palkka maksetaan normaaliin tapaan.

4. Vuosiloma järjestetään siten, että kaikilla toimihenkilöillä on tilaisuus 12 päivän mittaiseen lomaan kesä -elokuun aikana.

19 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön vuosiloman päätyttyä, maksetaan lomaltapaluura- haa 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa mainitun syyn takia.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan myös työsuhteensa päättäneille toimihenki- löille, jotka palaavat takaisin saman työnantajan palvelukseen.

5. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön,

toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluura- haan.

6. Lomaltapaluuraha tulee suorittaa kokonaan elokuun palkanmaksun yhtey- dessä, ellei toisin sovita.

7. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osit- tain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

20 § Vuosiloman säästäminen ‌

Vuosiloman säästämisessä noudatetaan vuosilomalakia.

21 § Sairausajan palkka ‌

Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden vuoksi, eikä hän ole sai- rautta aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa luontoisetuineen seuraa- vasti, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti:

Työsuhde on jatkunut yhdessä tai useammassa keinosiemennysosuuskun- nassa:

Palvelusaika sairauden Palkka alkaessa

Alle 1 kuukausi Täydestä palkasta 50 % 1 + 9 arkipäivältä

1 kuukausi, mutta vähemmän

kuin 5 vuotta Täysi palkka 1 kuukaudelta

5 vuotta tai kauemmin Täysi palkka 3 kuukaudelta

Toimihenkilöllä ei kalenterivuoden aikana ole oikeutta sairausajan palkkaan yhteensä pitemmältä sairausajalta kuin edellä kohdassa 1. on mainittu.

Mikäli työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu vuodenvaihteen yli tai samasta syystä johtuva työkyvyttömyys uusiutuu jälkimmäisen kalenterivuoden puolella enintään 30 päivän kuluessa aiemman työkyvyttömyyden päättymisestä, on toimihenkilöllä tällaisen työkyvyttömyyden osalta oikeus palkkaan enintään edellä mainitun pituiselta ajalta (10 arkipäivää, 1 tai 3 kk) mukaan lukien ne sairausajanjaksot edelliseltä kalenterivuodelta, joista työnantaja on maksanut palkkaa.

Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoittamalta karens- siajalta.

Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin

esteen arvioidaan päättyvän. Työnantajan vaatimuksesta toimihenkilön on esi- tettävä poissaolosta lääkärintodistus.

Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut sairautensa, työn- antaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta.

Xxxxxx toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia päivärahaa tai siihen verratta- vaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siir- tyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Toimihenkilön ollessa terveysviranomaisten toimesta estyneenä työtään suo- rittamasta (karanteenissa) maksetaan toimihenkilölle täysi palkka siihen saakka, kunnes viranomainen alkaa suorittaa korvausta ansionmenetyksestä. Palkan maksamisen edellytyksenä on, ettei toimihenkilö ole hankkinut karan- teeniin johtanutta tartuntaa tahallisesti tai ulkomaan lomamatkallaan. Työnan- tajalla on oikeus saada toimihenkilölle suoritettua palkkaa vastaava osuus vi- ranomaisen samalta ajalta suorittamasta korvauksesta.

22 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännöllistä työaikaa eikä palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuk- sia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoislääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuo- lella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö tai työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tar- koitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston pää- töksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa

Mikäli toimihenkilö lähetetään terveydenhuoltolain edellyttämiin tutkimuk- siin toiselle paikkakunnalle, suorittaa työnantaja korvauksen matkakustan- nuksista.

4. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden vaatiman hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hä- nen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoi- don kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5. Määräaikaistarkastukset

Työterveysseurantaan kuuluvat tarkastukset suositellaan tehtäviksi kaikille 40 vuotta täyttäneille toimihenkilöille 3 - 5 vuoden välein työpaikalla laadit- tavan työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti.

23 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoi- don järjestämiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Toimihenkilön tulee ilmoittaa poissaolosta ja osoittaa vaadittaessa lääkä- rintodistuksella lapsen hoidon järjestämisen vaativan välttämättä vanhem- man läsnäoloa. Lisäksi palkallisuuden edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhem- mista.

2. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän perheenjäsenen kuolemanta- pauksen johdosta ja hautajaispäiväksi sekä lähiomaisen hautajaispäiväksi, jos kyseinen päivä olisi ollut toimihenkilön työpäivä.

Pöytäkirjamerkintä:

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimi- henkilön aviopuolisoa / avopuolisoa ja heidän kaikkia lapsiaan. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön ja hänen aviopuolisonsa/ avopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään.

5. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kursseille tai väestönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, maksetaan hä- nelle palkka ja kertausharjoitusten osalta palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

7. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä seuraavien poissaolojen vuoksi edellyttäen, että siitä on sovittu työnantajan kanssa

− kunnanvaltuuston tai -hallituksen kokous

− vaalilautakunnan kokous

− toimihenkilöjärjestön päättävien elinten kokoukset hallituksen jäsenillä Puheenjohtajan palkkaa ei vähennetä keskusjärjestön hallituksen ja toi- mihenkilöjärjestön kokouspäiviltä niiden ollessa työpäiviä. Toimihenkilö- järjestön hallituksen jäsenten palkkaa ei vähennetä oman hallituksen ko-

kouspäiviltä niiden ollessa työpäiviä (enintään 4 työpäivää / kalenteri- vuosi).

Työehtosopimuksen uudistamisneuvottelut ovat palkallisia työpäiviä kolmelle neuvottelijalle. (8 tuntia/työpäivä)

24 § Perhevapaat ‌

1. Toimihenkilön erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoito- vapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan täysi palkka kolmen kuukauden ajalta edel- lyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta.

Työnantajalla, joka maksaa toimihenkilölle äitiysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada tältä ajalta maksettava sairausvakuutuslain mukainen päivä- raha tai maksettua palkkaa vastaava osuus siitä.

3. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hä- nelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä aikana 3 kuukau- den pituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

25 § Ruokailu Seminologit ‌

Matkakorvaukset, työpaikkaruokailu, ruoka- ja yöpymisrahat

1. Seminologille maksetaan ateriakorvauksena 7.00 € / työpäivä. Edellytyk- senä ateriakorvauksen maksamiselle on, että se voidaan suorittaa verova- paasti verohallinnon ohjeen mukaisesti. Verollisen korvauksen maksami- sesta voidaan kuitenkin sopia paikallisesti.

2. Lomituksia tekevän seminologin yöpymisen tullessa kyseeseen, hankkii työnantaja hänelle kustannuksellaan asunnon. Jos asunnon hankkii semi- nologi itse, maksetaan hänelle yöpymisrahaa enintään 17 € tositetta vas- taan kultakin yöpymiskerralta.

3. Komennusmatkojen osalta noudatetaan valtion virkamiehiä koskevaa mat- kustussääntöä.

4. Ulkomaille suoritettavan työmatkan matkakustannusten korvauksista ja päivärahasta sovitaan erikseen työnantajan ja seminologin välillä.

Asema-, toimisto-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt

1. Toimihenkilölle korvataan matkakustannukset ja päivärahat valtion virka- miehiä koskevan matkustussäännön mukaan.

2. Työpaikkaruokailun järjestää työnantaja ja perii toimihenkilöltä enintään ateriaedun verotusarvoa vastaavan euromäärän.

3. Mikäli työpaikkaruokailuun ei asemilla ole viikonloppuisin mahdollisuutta, annetaan toimihenkilölle vastaava ruokailulipuke työpäivänä. Toimihenki- löltä peritään lipukkeesta verotusarvon mukainen korvaus.

26 § Toimistohuonekorvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään asuntoaan toimeensa liittyvien tehtä- vien hoitamisessa, maksaa työnantaja kohtuullisen korvauksen vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Toimistohuonekorvaus on 26 euroa.

27 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

28 § Suojavaatetus Seminologit ‌

Työnantaja hankkii toimihenkilöille tarkoituksenmukaisen työ- ja suojavaate- tuksen vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Asema-, maatalous- ja eläintenhoitotyöt

1. Xxxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään työssään syövyttäviä aineita, vara- taan hänelle tällaisessa työssä työnantajan toimesta suojapuvut, jalkineet ja käsineet.

2. Milloin tehdään työtä tai käsitellään aineita, jotka edellyttävät hengityssuo- jaimien, kuulosuojaimien tai suojalasien käyttöä, on nämä annettava työn- antajan toimesta. Annettuja suojavälineitä on työntekijä velvollinen käyttä- mään.

3. Työnantaja hankkii vakinaisessa työsuhteessa olevalle toimihenkilölle vuo- sittain työn edellyttämät enintään kaksi suojapukua, turvajalkineet, käsi- neet, jotka ovat toimihenkilön henkilökohtaisia niin kauan kuin työsuhde kestää. Suojavaatetuksen puhtaanapidosta sovitaan paikallisesti.

4. Ulkotyötä tekevälle vakinaiselle toimihenkilölle työnantaja hankkii tarkoituk- senmukaisen sade- ja lämpövaatetuksen.

29 § Työturvallisuus ‌

1. Työtapaturmien välttämiseksi työnantaja ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin varo- toimiin.

2. Koneiden, laitteiden ja välineiden käytössä on ehdottomasti noudatettava niitä koskevia työturvallisuusohjeita. Xxxxxxxx toimihenkilö on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle käyttämissään työvälineissä havaitsemistaan vioista tai työympäristössään ilmenevistä puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

3. Myrkyllisten aineiden (ruiskutteet, pölytteet yms.) käsittelyssä ja säilytyk- sessä on tarkoin noudatettava valmistajan antamia ohjeita.

4. Toimistotyössä työnantajan on kiinnitettävä erityisesti huomiota työolosuh- teiden ergonomisiin ratkaisuihin.

30 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Sopimus luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta on tämän työehtosopi- muksen liitteenä. Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat palkkiot mainitaan luottamusmiessopimuksessa.

31 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Xxxxxx toimihenkilö on antanut kirjallisen valtuutuksen, peritään ammattiyhdis- tyksen ja työttömyyskassan jäsenmaksut asianomaisen palkasta työnantajan toimesta. Perintä suoritetaan kerran kuukaudessa palkanmaksun yhteydessä. Perityt jäsenmaksut tilitetään toimihenkilöiden yhdistyksen ilmoittamalle pank- kitilille perintää seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevissa eri- mielisyyksissä tulee pyrkiä nopeaan ratkaisuun. Neuvottelut tulee aloittaa ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen tai liittojen niin sopiessa välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

33 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

34 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 4.3.2022 – 31.1.2024.

2. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopi- musta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

3. Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä allekirjoittaneiden välillä 15.12.2022 mennessä sopimukseen, kumpikin liitto voi irtisanoa uusitun työehtosopimuksen 31.12.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 4.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry MAATALOUSTOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN LIITTO ry

Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettusopimus ‌

SOPIMUS LUOTTAMUSMIEHESTÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUSTA

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n keinosiemennys- alalla toimivia jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä ja työn- tekijöitä (myöh. toimihenkilö), jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen al- lekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä.

2. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt. Eri paikkakunnilla toimivista luottamusmiehistä joku voidaan nimetä pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiehen tehtävistä osapuolet voivat erikseen sopia.

3. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tulee olla asianomaisen yrityk- sen palveluksessa oleva henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimukseen sidotun liiton jäsen.

3 § Työsuojeluvaltuutettu

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat toimihenkilöt valitsevat keskuudestaan yri- tyskohtaisen työsuojeluvaltuutetun ja tälle I ja II varavaltuutetun, jotka toimivat varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä.

4 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali suoritetaan siten, että kaikilla järjestäytyneillä toi- mihenkilöillä on tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaa- lien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan

mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen kulunut välttämä- tön aika luetaan luottamustehtäviin käytettäväksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiyhdistys tai vastaava taikka toimihen- kilöliitto.

3. Työsuojeluvaltuutetun vaali tulee toimihenkilöiden toimesta toimittaa siten, että siihen voivat osallistua kaikki työpaikalla työskentelevät toimihenkilöt.

5 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmie- helle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10§:ssä edellytettyä toimihenkilöiden enemmistön suos- tumusta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslakiin sisältyviä järjestysmää- räyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämi- seen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.

8. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

9. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 § momentissa on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luot- tamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen järjestäytyneitä toimihenkilöitä koskeva tiedot:

2.1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta il- moitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

2.3. Vaativuusryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

2.4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 2.1 ja 2.3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yrityk- seen työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 2.1-2.3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luotta- musmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmies- tehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettä- västä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

9 § Henkilöstön edustajien säilytys- ja toimistotilat

Henkilöstön edustajilla on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Edustajilla on oikeus tarvittaessa käyttää kor- vauksetta tehtäviensä hoitamiseen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituk- senmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Edusta- jilla on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä tehtäviensä hoitamiseen.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja palkkio

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies tai työsuojeluvaltuu- tettu menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan

edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella sovitaan paikalli- sesti lisäkorvauksesta. Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovelletta- van järjestelmän mukaisesti.

4. Palkkiot

Kuukausipalkkiot seuraavista tehtävistä ovat 1.5.2020 alkaen:

− pääluottamusmies (ei lisäksi erillistä lm-korvausta) 194 €

−	luottamusmies edustettavia 20 tai yli	82 €
	edustettavia alle 20	58 €
−	työsuojeluvaltuutettu (1 per yritys) edustettavia 100 tai yli	194 €
	edustettavia alle 100	82 €

11 § Henkilöstön edustajien koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään edustajatehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivy- tystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuo- lista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujär- jestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai hen- kilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 4.3.2022 ja on voimassa toistaiseksi kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri MAATALOUSTOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN LIITTO ry

Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyh- mästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tie- doista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutus- tarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtai- sesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulu- tus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mi- käli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toi- mihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelu- koulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksy- mille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmie- hen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta.

Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asian- omainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskente- levät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 50 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi ja on irti- sanottavissa kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 10. päivänä joulukuuta 2002

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry MAATALOUSTOIMIHENKILÖJÄRJESTÖJEN LIITTO ry

Työehtosopimuksen liitteet

Liite 1 Taulukkopalkat ja vaativuusryhmittelyt (päivitetään)

Liite 2 Suositus keinosiemennysalan toimihenkilön arviointilomakkeeksi 2018 Liite 3 Palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevat yleiset periaatteet

VAATIVUUSRYHMITTELY JA TAULUKKOPALKAT LIITE 1 ‌

• Vr I

• Vr II

• Vr III

• Vr IV

• Vr V

Vaativuusryhmittely

Aloitteleva toimihenkilö, jolla ei ole tehtävään vaadittavaa koulutusta. Tässä tehtäväryhmässä toimihenkilö on yhden vuoden.

Pöytäkirjamerkintä: Yhden vuoden määräaika lasketaan tehtävässä oloajasta riippumatta työnantajasta. Mikäli ko. määräaika koostuu useista osista, niin yh- den vuoden määräajan tulee täyttyä neljän kalenterivuoden aikana.

Seminologiharjoittelijoiden palkkataso on 1.10.2010 alkaen vaativuusryhmä I (Vr I).

Asema- ja toimistoharjoittelija, joilla ei ole päättökoetta, vaativuusryhmä on Vr I– 15%.

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö

Tutkinnon suorittanut seminologi ensimmäisen työvuoden ajan. Eläintenhoitaja, laboratoriotyöntekijä, maatilamies ja toimistotekijä, jolla on alan koulutus tai vuoden työkokemus tehtävässään.

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö, jonka tehtävät ovat vaativia ja vas- tuullisia.

Seminologi ensimmäisen työvuoden jälkeen.

Eläintenhoitaja, laboratoriotyöntekijä, maatilamies ja toimistotekijä, jonka tehtä- vät ovat vastuullisempia kuin edellisessä ryhmässä.

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö, jonka tehtävät ovat laajat ja vas- tuulliset sekä edellyttävät erityiskoulutusta. Vaativuusryhmä määräytyy työteh- tävien perusteella (seminologin perustyö + 1 erikoistyö), joita ovat esim. hedel- mällisyysneuvontaseminologin työ, alkionsiirto, vastuu atk-asioista, kuorma-au- ton kuljetus, eläin- ja typpiauton kuljetus, laaja taloushallinto.

Erityisosaamista on myös oppisopimuksella opiskelevan henkilön opastaminen ammattiin. Ajalta, kun tällainen oppilas kulkee seminologin mukana käytännön työssä, seminologille maksetaan vaativuusryhmä IV mukaista peruspalkkaa. Asia on sovittava etukäteen. Seminologin perehdyttäminen on vakiintunut se- minologin työtehtävä, jolla ei ole palkkavaikutusta.

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö, jonka tehtävät ovat erittäin vas- tuullisia ja edellyttävät laajaa ja moninaista osaamista. Vaativuusryhmä mää- räytyy työtehtävien perusteella (seminologin perustyö + 2 erikoistyötä), joita ovat esim. mikroskopoiva alkionsiirtoseminologi, ultraava hedelmällisyysneu- vontaseminologi, yhdistelmätyötä tekevä seminologi (jalostussuunnittelu + sie- mennys).

• Vr V (B)

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö, jonka tehtävät ovat erittäin vas- tuullisia ja edellyttävät usealla eri alueella laajaa ja moninaista osaamista. Vaa- tivuusryhmä määräytyy työtehtävien perusteella (seminologin perustyö + 3 eri- koistyötä).

• Vr VI

Xxxx ammattitutkinnon omaava toimihenkilö, jolta edellytetään kokemusta am- matissa sekä jonka tehtävät edellyttävät erityiskouluttautumista sekä tehtävät ovat laajoja ja erittäin vastuullisia. Tehtävään liittyy esimies-/talousvastuu

Palkat

Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien

I Ryhmä	1 752,30
II Ryhmä	1 819,16
III Ryhmä	1 881,96
IV Ryhmä	2 000,96
V Ryhmä	2 079,51
V B Ryhmä	2 142,29
VI Ryhmä	2 165,21

Esimerkki keinosiemennysalan toimihenkilön arviointilomakkeeksi LIITE 2 ‌

SEMINOLOGIEN HELI-OSAN ARVIOINTIKRITEERIT VUODELLE 2018

1 AMMATTITAITO/ OSAAMINEN

1.1.	Tietojen ja taitojen laajuus/ monialaisuus
1.2.	Asiantuntemuksen syvyys/ asiantuntijuuden taso sekä suoriutuminen erikoistilanteissa
1.3.	Omaan työnkuvaan liittyvä työvälineiden ja menetelmien hallinta (myös atk -ohjelmat, asvoilla myyntiraportit)
1.4.	Oman osaamisen kehittäminen, ammattitaidon pitäminen ajan tasalla

2 VUOROVAIKUTUS/ YHTEISTYÖ

2.1.	Asiakaspalvelutaito (sisäinen ja ulkoinen)
2.2.	Tiedon jakaminen, työtovereiden avustaminen ja tukeminen yksilönä
2.3.	Positiivinen vaikuttaminen ja yhteishengen rakentaminen työyhteisössä
2.4.	Alaistaidot, rakentava yhteistyö, arvostava käytös työnantajaa, esimiestä ja työkavereita kohtaan
2.5.	Kehitysideoiden esiin tuominen, taito antaa ja vastaanottaa palautetta

3 LAATU/ VASTUUNTUNTO

3.1.	Työn laatu, um -indeksi, asva-raportit, kontaktoinnit
3.2.	Aikatauluissa pysyminen, töiden suorittaminen ajallaan (esim. annostilaukset)
3.3.	Sovittujen tai tehtäväksi annettujen asioiden toteuttaminen
3.4.	Oma-aloitteisuus/itseohjautuvuus. Työajan seurannan asianmukainen toteutus
3.5.	Yhteisvastuullisuus, jälkitilausten vastaanotto, asiakkailta tulleiden asioiden huolehtiminen edelleen, joustavuus
3.6.	Työvälineistä huolehtiminen; auto, siemennyssalkku, vaatteet, ohjelmien päivitys, säiliön sisältö

4 TULOKSELLISUUS

4.1.	Tavoitteiden saavuttaminen, aluetiimin tavoitteet (Tiimitilasto; Vihreä = 4, keltainen = 2, punainen = 1)
4.2.	Optimoinnin ylittävät ajokilometrit
4.3.	Kustannustehokkuus, tarviketilaukset, järkevä ajankäytön hallinta, taloudellinen tapa toimia
4.4.	Oman työprosessin hallinta, suunnitelmallisuus
4.5.	Vaikuttaminen työyhteisön toimintaan, kehittäminen, tuloksellisuus, asiakkuuksien saaminen

Palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevat yleiset periaatteet LIITE 3 ‌

Yrityksen yleisen ja toimintayksikkökohtaisen palkkapolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen palkkaus kaikkien yrityksen palkansaajien ja palkansaaja- ryhmien osalta. Palkkapolitiikan tulee tukea toimintayksiköiden tuloksellista toimintaa ja johtamista aikaansaamalla ja ylläpitämällä tuottavuutta edistävät, oikeudenmukaiset ja kannustavat palkkasuhteet. Palkkapolitiikkaa toteutetaan ottaen huomioon palvelussuhteen ehtojen kokonaisuus.

Jotta palkkapolitiikan tavoitteet erilaisissa toimintayksiköissä voidaan asian- mukaisella tavalla saavuttaa, on vanha jäykkä ja toisiin lähtökohtiin perustuva virkapalkkaperusteinen järjestelmä uudistettava ja korvattava toimintayksiköi- den tarpeisiin soveltuvalla uudella palkkausjärjestelmällä.

Palkkausjärjestelmien kehittämisen yhteydessä selvitetään ne tekijät, jotka otetaan huomioon työtehtävien vaativuutta arvioitaessa sekä niiden painotuk- set ja miten henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat palkkaukseen.

Palkkaus on kaikissa tehtävissä vastike tehdystä työstä ja sen tasoon vaikut- tavat toiminnan tulokset. Samanarvoisista töistä maksetaan samaa palkkaa. Tämän toteuttamista edistää parhaiten palkkausten porrastuksen perustumi- nen työn vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen sekä työyhteisön yhteiseen kokonaistulokseen.

Palkkaukset porrastetaan työn vaativuuden perusteella. Työn vaativuuden määrittelyn perusteina ovat työn tekijälleen asettamat vaatimukset sekä sen suhteellinen arvo verrattuna muihin töihin ja toiminnan tuloksiin.

Työstä maksettava palkkaus riippuu myös henkilön työsuorituksesta ja päte- vyydestä. Samalla työn vaativuustasolla paremman työsuorituksen tulee joh- donmukaisesti johtaa parempaan palkkaukseen.

Toimintayksikölle asetetun tulostavoitteen ylittäminen tulisi palkita erikseen maksettavalla tulospalkkiolla.

Palkkapolitiikan toteuttamisessa on pyrittävä myös ottamaan huomioon palk- kauksen oikea taso suhteessa yleisiin työmarkkinoihin eri aloilla ja paikkakun- nilla ja yleisiin palkkausperusteisiin.

Palkkausjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevien yleisten peri- aatteiden mukaisesti uudistustyön tulee tapahtua siten, että siihen sitoutuvat sekä johto että henkilöstö. Näin ollen palkkausjärjestelmän kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Henkilöstön tulee tietää palkkausjärjestelmän perusteet, joten uuden palk- kausjärjestelmän informointiin on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Palkkaus- järjestelmän perusteiden ajan tasalla pitäminen edellyttää paikallistason osa- puolten välisen yrityskohtaisen seurannan ja ylläpidon järjestämistä.

Huom: Tämä liite ei ole työehtosopimuksen osa

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto ry

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puhelin 09 172 731

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata