Ohjaavien ministeriöiden ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
Ohjaavien ministeriöiden ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 024 000 Kirjaamo
xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 164, 50101 Mikkeli
Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxx-xxxx@xxx-xxxxxx.xx
SISÄLLYS
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 24
1 Strategiset linjaukset
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.
ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.
1.1 Hallitusohjelma
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.
Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.
ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:
<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>
Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.
1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella
Maakunnan visio ”Puhtaasti paras” ilmentää maakunnan runsaiden luonnonvarojen ja rikkaiden luon- toarvojen vastuullista hyödyntämistä. Alueen kilpailukyky, elinvoima ja myönteinen imago pohjautuvat kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen sekä asukkaiden ja asuinympäristön hyvinvointiin. Pää- määränä on, että Etelä-Savo on kaikille asukkaille puhtaasti paras paikka niin asumiselle, työnteolle kuin vapaa-ajalle. Etelä-Savo on suurten haasteiden edessä väestörakenteen, itärajan sulkeutumisen, saavutettavuuden, ilmastonmuutoksen kuin hallinnollisten muutoksien osalta. Etelä-Savon ELY- keskus osallistuu kaikin voimin yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa maakunnan yhteisen identiteetin ja elämänvoiman vahvistamiseen ja parhaiden palveluiden turvaamiseen.
Lisäämme puhtaasti parasta elinvoimaa ja hyvää ympäristöä
Maakuntaohjelman kolme kärkeä ovat metsä, ruoka ja vesi. Etelä-Savon maaseutu on aktiivinen, lu- movoimainen ja houkutteleva asuinseutu, jonka elinvoima perustuu kestävään talouteen, osaavien ihmisten omaehtoiseen toimeentuloon ja yrittäjyyteen sekä vahvaan yhteisöllisyyteen. Saimaa Euro- pean Region of Gastronomy 2024 -juhlavuonna tavoitteena on nostaa Saimaan alue kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, ruoka ja kulttuuri keskiössä. Maakunnassa on maan ja kenties maa- ilman puhtaimmat vesistöt. Ympäristöriskien ja vahinkojen hallinta on aktiivista ja ennakoivaa. Suoma- lainen vesiosaaminen on maailman huippua ja vahva osa kansallista ja kv-toimintaa.
Tavoitteena on hyvinvoiva, osaava ja osallinen Itä-Suomi, joka on saavuttanut tai kaventanut bkt eron puoleen valtakunnan keskiarvoon nähden 2021/2022 vaihteesta. Kansainvälisesti kilpailukykyiset yri- tykset, jotka hyödyntävät vihreän siirtymän ja digitalisaation mahdollisuuksia, kasvattavat liikevaihto- aan sekä vientiään ja luovat hyvinvointia alueelle sekä alueen työllisyys paranee.
Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laadittu TKI-tiekartta, jossa nimenomaan yritysten kehittämistoimet on nostettu keskiöön. ELY-keskus tukee monin tavoin tiekartan tavoitteita. Tarjoamme palveluita kouluttamiseen ja ohjaukseen jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Kansainväli- set osaajat koetaan mahdollisuutena. KV-rekrytointiosaamista ja toimintakulttuuria kehitetään moni- kulttuurisessa työympäristössä.
Etelä-Savossa tehdään runsaasti konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Metsätalouteen löydetään yhteistyössä tasapaino metsien käytön sekä luonnon- ja vesiensuojelun kesken. Etelä-Sa- von alueiden käyttö vastaa globaaleihin haasteisiin, ratkaisee viisaasti maakunnan haasteita, arvos- taa alueen historiaa ja erityispiirteitä sekä edistää elinvoimaa.
Puhdasta siirtymää tuetaan neuvonnan, rahoituksen ja sujuvien viranomaisprosessien kautta. Maa- kunnallisen ilmastotiekartan toimeenpanoa vauhditetaan hankerahoituksella.
Toimimme ratkaisukeskeisesti asiakkaan rinnalla ja tarjoamme parasta palvelua
Etelä-Savon ELY-keskus toimii TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen, vesihuoltopalveluiden ja mo- nien rahoituspalveluiden osalta koko maan alueella. Itä-Suomessa hoidamme rakennerahastotehtävät kolmen maakunnan alueella. Haluamme tarjota parasta mahdollista palvelua ja yhteistyötä muiden ELY-keskuksien kanssa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa asiantuntevan neuvonnan, ratkaisut ja oh- jauksen vaivattomasti ja monikanavaisesti.
Tehostamme kokonaisturvallisuutta
ELY-keskuksella on vahva rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Parhaiten se onnistuu huo- lehtimalla alueemme elinvoimasta. Vesihuollon osalta varmistamme varman, turvallisen ja tarpeenmu- kaisen vesihuollon koko maassa. Kyberturvallisuuden riskien hallintaa parannetaan vesi- ja jätehuol- lon toimialalla.
Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista ja onnistumisesta sekä valmistaudumme muutoksiin
Henkilöstön onnistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen on tärkein tekijä ELY-keskuksen tulosta- voitteiden saavuttamisessa. Huolehdimme siitä, että uusiin virastoihin siirtyvä henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta sekä pääsee osallistumaan uusien virastojen rakentamiseen. Pidämme hyvässä jär- jestyksessä prosessimme ja vireillä olevat työtehtävät, jotta niiden siirtäminen uusiin virastoihin ei ai- heuta haittaa asiakkaillemme.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):
<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopi- muksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöi- sen ylätason tavoitteen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:
1. Lisäämme elinvoimaa
2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten vä- liotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pääasiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.
ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista
säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.
3 Tulostavoitteet
Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.
3.1 Lisäämme elinvoimaa
Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta
Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt | |
2024 | Työllistymisen nopeuttamisessa toimivilla alkupalveluilla on keskeinen merkitys, joita tällä hetkellä kuormittaa massalomautukset, koska lomautetuissa on merkittä- västi henkilöitä, jotka eivät osaa/halua käyttää sähköisiä palveluja. Edellä kuvatun lisäksi työllistymisessä tulee tapahtumaan notkahdus jo vuoden 2024 lopussa, jolloin aloitetaan TE-2024 uudistuksesta johtuvat TE-palveluiden siirrot TE-hallinnolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. Vuoden 2025 alusta lukien on todennäköistä, että TE-palvelujen käynnistymisestä johtuvat vaikeudet haittaava jossain määrin tavoitteeseen pääsyä. Tulostavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa myös taantuman pituus. Etelä-Savon rakenteellinen työttömyys on tammi-lokakuussa v. 2023 aikana ollut keskimäärin 3 282 henkilöä, joista 53 % eli 1 715 on yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Yli 60-vuotiaita rakennetyöttömiä on 741 eli 23 % kaikista rakennetyöttömistä. Heistä merkittävän osan odotetaan eläköityvän vuoden 2024 aikana. Koska valu- maa rakenteelliseen työttömyyteen väistämättä tulee, 3 150 on realistinen tavoite vuoden 2024. Reilu puolet rakennetyöttömistä (1 658) on tuetun työllistymisen tai monialaisen palvelun asiakkaita. Välityömarkkinoiden palveluita tarvitaan. Lisäksi tarvitaan sosi- aaliturvauudistus: osa TE-palvelujen asiakkaista ei ole työllistettävissä avoimille työmarkkinoille, olipa yleinen työmarkkinatilanne millainen tahansa. Ulkomaalaisia rakennetyöttömiä on noin 200. Leimallista on, että heistä 54 % on naisia, kun suomalaisista rakennetyöttömistä naisten osuus on 35 %. Yhdenjaksoi- sen tai rinnasteisen pitkäaikaistyöttömyyden osuus on ulkomaalaisilla (46 %) sel- västi pienempi kuin suomalaisilla (72 %). Palvelun jälkeen työttömäksi jääneiden tai palveluilta palveluille siirtyneiden osuus on ulkomaalaisilla 54 %, kun se suoma- laisilla on 28 %. Rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien (12 kk/16 kk) määrä on trendinomaisesti laskenut ja yhdenjaksoisten kasvanut. |
Rakennetyöttömien määrä on laskenut | |
2024 | Tavoitetaso v:n 2024 kuukausikeskiarvona on 3150 (10/2023 määrä on 3 212) |
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu | |
2024 | 10; Yrityksiin sijoitettua avustuseuroa kohden yrityksen liikevaihto kasvaa. Tarkas- teluajankohta kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. ELY-keskuksen tulee tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoima- tekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuuri- matkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. ELY-keskuksen tulee tämän jälkeen määritellä toteutettavat kehittämistoimenpiteet alueellaan. |
ELY-keskuksen tulee ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mah- dollisuudet kotouttamisen kentällä. Kulttuurimatkailun kannalta tulee tunnistaa alueen vetovoimaisimmat toimijat ja ve- tovoimatekijät (esimerkiksi tapahtumat, kulttuuriympäristö ja –perintö) ja määritellä näiden vahvuuksien kehittämistoimenpiteet. | |
2025 | 10; Yrityksiin sijoitettua avustuseuroa kohden yrityksen liikevaihto kasvaa. Tarkas- teluajankohta kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. ELY-keskuksen tulee tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoima- tekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuuri- matkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. ELY-keskuksen tulee tämän jälkeen määritellä toteutettavat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskuksen tulee ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mah- dollisuudet kotouttamisen kentällä. Kulttuurimatkailun kannalta tulee tunnistaa alueen vetovoimaisimmat toimijat ja ve- tovoimatekijät (esimerkiksi tapahtumat, kulttuuriympäristö ja –perintö) ja määritellä näiden vahvuuksien kehittämistoimenpiteet. |
2026 | 10; Yrityksiin sijoitettua avustuseuroa kohden yrityksen liikevaihto kasvaa. Tarkas- teluajankohta kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. ELY-keskuksen tulee tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoima- tekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuuri- matkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. ELY-keskuksen tulee tämän jälkeen määritellä toteutettavat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskuksen tulee ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mah- dollisuudet kotouttamisen kentällä. Kulttuurimatkailun kannalta tulee tunnistaa alueen vetovoimaisimmat toimijat ja ve- tovoimatekijät (esimerkiksi tapahtumat, kulttuuriympäristö ja –perintö) ja määritellä näiden vahvuuksien kehittämistoimenpiteet. |
2027 | 10; Yrityksiin sijoitettua avustuseuroa kohden yrityksen liikevaihto kasvaa. Tarkas- teluajankohta kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. ELY-keskuksen tulee tunnistaa oman alueensa luovan alan ja kulttuurin elinvoima- tekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuuri- matkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalveluiden tuottamat arvonlisävaikutukset, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat. ELY-keskuksen tulee tämän jälkeen määritellä toteutettavat kehittämistoimenpiteet alueellaan. ELY-keskuksen tulee ottaa huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mah- dollisuudet kotouttamisen kentällä. Kulttuurimatkailun kannalta tulee tunnistaa alueen vetovoimaisimmat toimijat ja ve- tovoimatekijät (esimerkiksi tapahtumat, kulttuuriympäristö ja –perintö) ja määritellä näiden vahvuuksien kehittämistoimenpiteet. |
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit) | |
2024 | CAP27:n ohjelma ja sen tavoitteista ponnistava alueellinen maaseutuohjelma on keskeinen maaseutualueiden elinkeinojen kehittämisen tukiväline. Tuettavat toi- menpiteet kohdistuvat pääosin harvaan asutulle ja ydin maaseudulle ml saaristo- alueet.CAP27-ohjelman tuella rahoitetaan 30 maaseutuyritysten investointi- / kehit- tämishanketta, joilla monipuolistetaan maaseudun yritystoimintaa. CAP-ohjelman tuella rahoitetaan myös 5 elinkeinojen kehittämiseen ja monipuolistamiseen liitty- vää kehittämishanketta. Tunnistetaan alueen osaamispotentiaali ja hyödynnetään sitä alueen elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. |
2025 | Tuetaan 34 yritysten investointi-/ kehittämishanketta ja rahoitetaan 14 alueellista ja/tai alueiden välistä maaseudun kehittämishanketta, joista pääosa kohdistuu elin- keinojen monipuolistamiseen ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Tunnistetaan alueen osaamispotentiaali ja hyödynnetään sitä alueen elinkeinorakenteen moni- puolistamisessa. |
2026 | Tuetaan 36 yritysten investointi-/ kehittämishanketta ja rahoitetaan 14 alueellista ja/tai alueiden välistä maaseudun kehittämishanketta, joista pääosa kohdistuu elin- keinojen monipuolistamiseen ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Tunnistetaan alueen osaamispotentiaali ja hyödynnetään sitä alueen elinkeinorakenteen moni- puolistamisessa. |
2027 | Tuetaan 37 yritysten investointi-/ kehittämishanketta ja rahoitetaan 14 alueellista ja/tai alueiden välistä maaseudun kehittämishanketta, joista pääosa kohdistuu elin- keinojen monipuolistamiseen ja alueen elinvoiman vahvistamiseen. Tunnistetaan alueen osaamispotentiaali ja hyödynnetään sitä alueen elinkeinorakenteen moni- puolistamisessa. |
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa | |
2024 | Liidit muille TF-toimijoille 20 kpl, kasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat 80 kpl |
2025 | Liidit muille TF-toimijoille 25 kpl, kasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat 80 kpl |
2026 | Liidit muille TF-toimijoille 30 kpl, kasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat 80 kpl |
2027 | Liidit muille TF-toimijoille 35 kpl, kasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat 80 kpl |
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä | |
2024 | Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen elinkeinoelämässä on kehittynyt ja osaajien maahanmuutto sujuvoitunut Talent Boost-yhteistyöllä. Alueen toimijoiden osaaminen Work in Finland-palveluista on kasvanut. Kuntia tuetaan kv-palvelujen ja asettautumispalvelujen järjestämisessä. Tietoa val- takunnallisista ja alueellisista kansainvälisen rekrytoinnin palveluista jaetaan eri ta- voin. Yritysten kv-rekrytointiosaamista sekä monimuotoisen työyhteisön rakentamista ja osaamista tuetaan tiedon jakamisella sekä kansallisia ja alueellisia palveluja yh- teensovittamalla. |
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa | |
2024 | ELY-keskuksen koordinointivastuulla olevia, elinkeinoja tukevat verkostoja, on joh- dettu aktiivisesti ja tehty vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä verkostoyhteistyötä vuosi- suunnitelman mukaisesti. Koordinointivastuulla oleville verkostoille on määritelty vuosittaiset tavoitteet ja verkostokartta on kuvattu. ELY-keskuksessa on tunnistettu elinvoiman kannalta merkittävät verkostot alueelli- sesti, valtakunnallisesti ja kansavälisesti ja niiden toimintaan osallistutaan aktiivi- sesti. Verkostoyhteistyöllä tavoitetaan työllisyysalueiden valmistelun eri toimijat ja tuote- taan tietoa työllisyysalueiden suunnitteluihin ja sujuvaan palvelujen siirtoihin. Eri verkostojen ja verkostojen välinen yhteistyö on kehittynyt ja käytettävissä on ajantasainen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Maakunnallinen TKI-ydinryhmä on aloittanut toimintansa suunnitelman mukaisesti. |
2025 | ELY-keskuksen tehtävä ja rooli verkostoyhteistyössä on selkeytynyt muutoksen jäl- keen. Työllisyysalueiden kanssa on sovittu verkostoyhteistyöstä ja eri toimijoiden roo- leista. Kumppanuusyhteistyössä työllisyysalueiden kanssa täsmennetään eri toimi- joiden vastuut ja yhteistyömuodot. Tuotetaan tietoa ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja sidosryhmien yhteistyöllä en- nakointiin ja tiedon tuottamiseen oikean tilannekuvan ylläpitämiseksi aluekehityk- sen ja päätöksenteon tueksi. |
2026 | Verkostoyhteistyö on osaltaan parantanut yritysten uudistumista, mikä näkyy mm. uusien TKI-toimintaa harjoittavien yritysten lukumäärässä. Verkostojen toiminnalle on asetettu tarvittaessa uudet tavoitteet ja eri toimijoiden roolit elinvoimakeskusten käynnistettyä toimintansa. |
2027 | Innovaatioaste on noussut, vientiyritysten määrä on kasvanut, osaamistaso on pa- rantunut verrattuna vuoteen 2024. |
Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla
TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut | |
2024 | ELY-Keskuksen eri vastuualueiden ja yksiköiden aktiivisen yhteistyön kautta osaa- minen palveluistamme ja tietoisuus suunnitteilla olevista investoinneista erityisesti puhtaan siirtymän hankkeista on kasvanut. Etelä-Savon TKI-tiekartan toteuttaminen on alkanut suunnitelman mukaisesti. ELY-Keskus on keskeisessä roolissa tiekartan toteuttamisessa osallistumalla ”TKI- nyrkin ja Pyöreän pöydän” toimintaan. |
2025 | ELY-Keskuksen eri vastuualueiden ja yksiköiden aktiivisen yhteistyön kautta osaa- minen palveluistamme ja tietoisuus suunnitteilla olevista investoinneista erityisesti puhtaan siirtymän hankkeista on kasvanut. Etelä-Savon TKI-tiekartan toteuttaminen on alkanut suunnitelman mukaisesti. ELY-Keskus on keskeisessä roolissa tiekartan toteuttamisessa osallistumalla ”TKI- nyrkin ja Pyöreän pöydän” toimintaan |
2026 | ELY-Keskuksen eri vastuualueiden ja yksiköiden aktiivisen yhteistyön kautta osaa- minen palveluistamme ja tietoisuus suunnitteilla olevista investoinneista erityisesti puhtaan siirtymän hankkeista on kasvanut. Etelä-Savon TKI-tiekartan toteuttaminen on alkanut suunnitelman mukaisesti. ELY-Keskus on keskeisessä roolissa tiekartan toteuttamisessa osallistumalla ”TKI- nyrkin ja Pyöreän pöydän” toimintaan |
2027 | ELY-Keskuksen eri vastuualueiden ja yksiköiden aktiivisen yhteistyön kautta osaa- minen palveluistamme ja tietoisuus suunnitteilla olevista investoinneista erityisesti puhtaan siirtymän hankkeista on kasvanut. Etelä-Savon TKI-tiekartan toteuttaminen on alkanut suunnitelman mukaisesti. ELY-Keskus on keskeisessä roolissa tiekartan toteuttamisessa osallistumalla ”TKI- nyrkin ja Pyöreän pöydän” toimintaan |
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut | |
2024 | 60 % |
2025 | 60 % |
2026 | 60 % |
2027 | 60 % |
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut | |
2024 | 50 kpl |
2025 | 50 kpl |
2026 | 50 kpl |
2027 | 50 kpl |
Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso
Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin | |
2024 | Etelä-Savon koulutus- ja osaamistason on noussut vision 2030 mukaisesti. Visio sisältää koulutukseen, oppimiseen, työllisyyteen, yrittäjyyteen työelämän laatuun, muuttoliikkeeseen, hyvinvointiin, osallisuuteen ja ohjaukseen tavoitteet. |
Työelämän ja työmarkkinoiden lyhyen aikavälin osaamistarpeet ja tulevaisuuden trendit on tunnistettu yhdessä työnantajien, oppilaitosten, elinkeino- ja työelämän järjestöjen ja viranomaisten kesken. Ratkaisut osaamistarpeisiin on haettu yhteisesti, niitä on seurattu säännöllisesti ja ne vastaavat elinkeinoelämän ja koulutuksen tarpeisiin. |
Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut
ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta | |
2024 | 1 |
2025 | 3 |
2026 | 2 |
2027 | 2 |
Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto
Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä | |
2024 | ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle |
2025 | Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen jär-jestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä. |
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu | |
2024 | Tavoitetaso alkuhaastattelu viiden (5) arkipäivän kuluessa. Tämän toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, johtuen meneillään olevasta talouden taantumasta. Toteutumista haastaa lainsäädännössä määritetty vaatimus tavata asiakasta pää- sääntöisesti kasvokkain. |
TE-hallinnon asiakaspalvelukeskus
Toiminnan vaikutukset: Asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa asiantuntevan neuvonnan, ratkaisut ja ohjauksen vaivattomasti ja monikanavaisesti
Palvelut: Palvelua annetaan puhelimen, chatin, chatbottien, videon, verkon ja somen välityksellä
Henkilöasiakkaiden TE-puhelinpalvelut: Työllistymiseen liittyvä neuvonta, koulutusneuvonta, uraoh- jaus, työttömyysturvaneuvonta sekä kotoutumiseen, kv. liikkuvuuteen liittyvä ja EURES-neuvonta. Em. palveluihin liittyvä sähköisen asioinnin tuki. Viranomaisneuvonta. Palvelukielet suomi, ruotsi, eng- lanti ja venäjä
Yritys-Suomi-puhelinpalvelu: Yrityksen perustamisneuvonta, ELY-keskusten ja TE-toimistojen, Veron, PRH:n, Business Finlandin, Finnveran, KEHA:n, DVV:n (xxxxx.xx) ja muiden julkisten yrityspalveluor- ganisaatioiden yrityksille ja työnantajille suunnattujen palveluiden ja niiden sähköisen asioinnin ohjaus ja neuvonta. Palvelukielet suomi, ruotsi ja englanti
Yrittäjän Talousapu-neuvontapalvelu: Neuvonta maksuvaikeuksissa oleville pk-yrityksille. Palvelukie- let suomi, ruotsi ja englanti
Suoritteet: Vuonna 2023 tarjottujen kontaktien määrä on arvioitu olevan yhteensä n. 700.000 kpl. Ar- vio on, että v. 2024 aikana TE-aspalle tarjotaan yhteensä n. 800.000 kontakteja mm. työmarkkinati- lanteen johdosta.
Mittarit: Asiakastyytyväisyys (vähintään 4,2), ratkaisuaste (vähintään 80 %), vastaustaso (vähintään 80
Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä
Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi | |
2024 | 2,6 % maatilatalouden investointitukia |
2025 | 4,2 % maatilatalouden investointitukia |
2026 | 4,7 % maatilatalouden investointitukia |
2027 | 4,8 % maatilatalouden investointitukia |
Taulukossa on tavoitteet siitä, kuinka monta maatilatalouden investointitukea ELY myöntää vuosittain. Investoin- tituet käsittävät CAP27 ohjelman perusteella myönnettävät tuet maatilojen kehittämiseen aina tuotantoraken- nuksista älysovellusten hyödyntämiseen,
Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä
Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut | |
2024 | - |
2025 | - |
2026 | - |
2027 | - |
Etelä-Savon ELY-keskus ei aseteta liikennejärjestelmään liittyviä tavoitetasoja, koska Pohjois-Savon ELY- keskus hoitaa Liikenne -vastuualueen tehtäviä Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella.
3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä
Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut | |
2024 | Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR myöntö- valtuudesta ja 100 % JTF myöntövaltuudesta. Vihreän siirtymän edistämishank- keessa tuetaan yrityksiä puhtaassa siirtymässä. |
2025 | Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR myöntö- valtuudesta ja 100 % JTF myöntövaltuudesta. Vihreän siirtymän edistämishank- keessa tuetaan yrityksiä puhtaassa siirtymässä. |
2026 | Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR myöntö- valtuudesta ja 100 % JTF myöntövaltuudesta. |
2027 | Tavoitteena rahoittaa puhtaan siirtymän hankkeita vähintään 35 % EAKR myöntö- valtuudesta ja 100 % JTF myöntövaltuudesta. |
Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta | |
2024 | ELYn kaikkien vastuualueiden, maakunnan liiton, AVIn, kuntien ja muiden toimijoi- den yhteistyö puhtaan siirtymän investointien edistämiseksi tehostuu edellleen. Kuntien kehittämiskeskusteluissa (12 kpl), yhteisessä teamskanavassa ja koulu- tuksissa (2) annetaan kunnille tukea aihepiirin hankkeiden käsittelyyn. |
2025 | ELYn kaikkien vastuualueiden, maakunnan liiton, AVIn, kuntien ja muiden toimijoi- den yhteistyö puhtaan siirtymän investointien edistämiseksi on tehokasta. Kuntien kehittämiskeskusteluissa (12 kpl), yhteisessä teamskanavassa ja koulutuksissa (2) annetaan kunnille tukea aihepiirin hankkeiden käsittelyyn. |
2026 | ELYn kaikkien vastuualueiden, maakunnan liiton, AVIn, kuntien ja muiden toimijoi- den yhteistyö puhtaan siirtymän investointien edistämiseksi on tehokasta. Kuntien kehittämiskeskusteluissa (12 kpl), yhteisessä teamskanavassa ja koulutuksissa (2) annetaan kunnille tukea aihepiirin hankkeiden käsittelyyn. |
2027 | ELYn kaikkien vastuualueiden, maakunnan liiton, AVIn, kuntien ja muiden toimijoi- den yhteistyö puhtaan siirtymän investointien edistämiseksi tehostuu edellleen. Kuntien kehittämiskeskusteluissa (12 kpl), yhteisessä teamskanavassa ja koulu- tuksissa (2) annetaan kunnille tukea aihepiirin hankkeiden käsittelyyn. |
Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen
Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa | |
2024 | ELY-keskus edistää hiilinegatiivisten hankkeiden toteutumista neuvonnan ja rahoi- tuksen keinoin. Maakunnan ilmastotiekarttaa edistetään erityisesti vihreän siirty- män erillishankkeen tuella. Lupahakemuksista ja ilmoituksista annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen aiheuttamaan sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja niiden ai- heuttamiin riskeihin. Vesistöjen säännöstelylupiin on valmisteltu muutoksia, jotka mahdollistavat joustavan säännöstelyn muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. ELY-keskus on valmistellut tulvariskien alustavan arvioinnin seuraavalle kaudelle ja tukee kuntia hulevesitulvariskien hallinnassa. Tulva- ja kuivuusriskien hallintaa on edistetty. |
2025 | ELY-keskus edistää hiilinegatiivisten hankkeiden toteutumista neuvonnan ja rahoi- tuksen keinoin. Maakunnan ilmastotiekarttaa edistetään erityisesti vihreän siirty- män erillishankkeen tuella. Operatiivista tulvantorjuntaa edistetään kouluttautumalla ja jatketaan tulvariskien hallinnan suunnittelua. Tulva- kuivuusriskien hallitsemiseksi on pilotoitu vedenpi- dättämistä valuma-alueella. |
2026 | ELY-keskus edistää hiilinegatiivisten hankkeiden toteutumista neuvonnan ja rahoi- tuksen keinoin. |
2027 | ELY-keskus edistää hiilinegatiivisten hankkeiden toteutumista neuvonnan ja rahoi- tuksen keinoin. |
ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella | |
2024 | ELY-keskus on edistänyt kiertotaloutta neuvonnalla, osaamisen kehittämisellä ja hankerahoituksen kautta. Alueidenkäytössä on painotettu olevan infran ja rakennuskannan hyödyntämistä uudisrakentamisen sijaan ja kiertotalouden hankkeille varataan riittävästi alueita. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa on edistetty erisektoreilla valvonnan, neuvonnan ja rahoituksen kautta sekä mm Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kautta. |
2025 | ELY-keskus on edistänyt kiertotaloutta neuvonnalla, osaamisen kehittämisellä ja hankerahoituksen kautta. Alueidenkäytössä on painotettu olevan infran ja raken- nuskannan hyödyntämistä uudisrakentamisen sijaan ja kiertotalouden hankkeille varataan riittävästi alueita. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa on edistetty erisekto- reilla valvonnan, neuvonnan ja rahoituksen kautta sekä mm Itä-Suomen alueelli- sen jätehuollon yhteistyöryhmän kautta. |
2026 | ELY-keskus on edistänyt kiertotaloutta neuvonnalla, osaamisen kehittämisellä ja hankerahoituksen kautta. Alueidenkäytössä on painotettu olevan infran ja raken- nuskannan hyödyntämistä uudisrakentamisen sijaan ja kiertotalouden hankkeille varataan riittävästi alueita. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa on edistetty erisekto- reilla valvonnan, neuvonnan ja rahoituksen kautta sekä mm Itä-Suomen alueelli- sen jätehuollon yhteistyöryhmän kautta. |
2027 | ELY-keskus on edistänyt kiertotaloutta neuvonnalla, osaamisen kehittämisellä ja hankerahoituksen kautta. Alueidenkäytössä on painotettu olevan infran ja raken- nuskannan hyödyntämistä uudisrakentamisen sijaan ja kiertotalouden hankkeille varataan riittävästi alueita. Valtakunnallista jätesuunnitelmaa on edistetty eri sekto- reilla valvonnan, neuvonnan ja rahoituksen kautta sekä mm Itä-Suomen alueelli- sen jätehuollon yhteistyöryhmän kautta. |
Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan | |
2024 | Käytännön toimia tehdään Helmi-elinympäristöohjelmassa, jossa hoidetaan tai kunnostetaan vuosittain noin 20 kohdetta (lintuvesikunnostuksia 4-5 kpl, perinne- biotooppikunnostuksia 5-8 kpl, metsäisiä kohteita 4-5 kpl ja pienvesiä 4-5 kpl.) Uu- sia luonnonsuojelualueita perustetaan 500 ha, joista 200 ha kohdistuu Metso-ohjel- maan, 200 ha on soidensuojelua ja 100 ha luonnonsuojeluohjelmia. ELY- keskuksessa on käynnistetty Natura IX -täydennyskierroksen kohteiden suojelu- neuvottelut. Uhanalaisten lajien turvaamista edistetään priorisoimalla hoitoa tär- keimpiin lajien esiintymäpaikkoihin. Rajauspäätöksiä valmistellaan 1-2 kpl vuosit- tain. Saimaannorppakanta jatkaa kasvuaan ja norppa palaa takaisin entisille elin- alueilleen. Luonnon monimuotoisuus sopimuksia (CAP27) 1 180 ha |
2025 | Käytännön toimia edistää edelleen Helmi-elinympäristöohjelma ja METSO- ohjelma. Saimaannorppakanta jatkaa kasvuaan. Luonnon monimuotoisuus sopimuksia (CAP27) 1 275 ha |
2026 | Käytännön toimia edistää edelleen Helmi-elinympäristöohjelma ja METSO- ohjelma. Saimaannorppakanta jatkaa kasvuaan. Luonnon monimuotoisuus sopimuksia (CAP27) 1 371 ha |
2027 | Käytännön toimia edistää edelleen Helmi-elinympäristöohjelma ja METSO- ohjelma. Saimaannorppakanta jatkaa kasvuaan. Luonnon monimuotoisuus sopimuksia (CAP27) 1 467 ha |
ELY-keskuksen strategian mukaan "Etelä-Savossa tehdään runsaasti konkreettisia toimia luontokadon py- säyttämiseksi. Metsätalouteen löydetään yhteistyössä tasapaino metsien käytön sekä luonnon- ja ve- siensuojelun kesken"
Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta
Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet | |
2024 | Toteutusaste 10–30 %. Painopisteenä on hajakuormituksen päästöjen vähentämi- nen sekä vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset. Vesienhoidon asiantuntija- verkostoja vahvistetaan suunnitelman mukaisesti. Käynnistyneiden kunnostus- hankkeiden (YM) tavoitemäärä on 20 kpl. Hankekumppaneiden aktivoinnin seu- rauksena on käynnistynyt aiempaa vaikuttavampia ja laajempia vesistö- ja erityi- sesti valuma-aluekunnostushankkeita. Kyyveden valuma-aluetalkkari -pilottihanke päättyy. ESAELY osallistuu ACWA-life-hankkeen valmisteluun Virtasalmi-Joroinen- pilottialueella. Vähintään kahden ETI-kosteikon rakentaminen käynnistyy. Kahden vesienhoidon luonnonhoitohankkeen toteutus käynnistyy Metsäkeskuksen toi- mesta. Neljän kalatien lupakäsittely ja viiden toteutus käynnistyy tai valmistuu ja seitsemässä joessa toteutetaan virtavesikunnostuksia. Puulan säännöstelyluvan tarkistaminen etenee lupakäsittelyyn, käynnistetään Ylä-Enonveden säännöstelyn kehittäminen ja osallistutaan Maaveden säännöstelyn padotus- ja |
juoksutusselvityksen laadintaan. Kahden riskinalaisen pohjavesialueen suojelu- suunnitelman päivittäminen ja yhden pohjavesialueen rakenneselvityshanke käyn- nistyy. Pursialan pohjavesialueen liuotinaineiden jatkotutkimuksia tehdään vuonna 2024. Vesienhoidon toimenpiteitä edistetään myös kaikessa organisaation omassa viranomaistyössä kuten lupa- ja valvontatehtävissä. ELY-keskus toimeenpanee val- takunnallista Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen –rahoitus- ohjelmaa. | |
2025 | Toteutusaste 30–50 %. Painopisteenä on hajakuormituksen päästöjen vähentämi- nen, vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset sekä pohjavesialueiden riskien hallinta. Pinta- ja pohjavesien paineiden arviointi ja tilaluokittelu valmistuvat toi- menpiteiden suunnittelun pohjaksi 4. hoitokaudelle. Toimenpiteiden edistäminen ja vesien seuranta jatkuvat ohjelmien mukaisesti. ACWA-life-hanketta toteutetaan Virtasalmi-Joroinen –pilottialueella. Vahva panostus tarpeettomien vesistörakentei- den poistamiseksi jatkuu neuvonnan ja rahoituksen keinoin. |
2026 | Toteutusaste 50–70 %. Painopisteenä on hajakuormituksen päästöjen vähentämi- nen, vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukset sekä pohjavesialueiden riskien hallinta. Vesienhoitosuunnitelma- ja toimenpideohjelmaehdotukset vuosille 2028– 2033 valmistuvat kuulemista varten. Toimenpiteiden edistäminen ja vesien seu- ranta jatkuvat ohjelmien mukaisesti. ACWA-life-hanketta toteutetaan Virtasalmi-Jo- roinen –pilottialueella. |
2027 | Toteutusaste >90 %. Vesien ekologista tilaa heikentävät päästöt ovat vähentyneet, ja mahdollistaa tilatavoitteiden saavuttamisen. Kunnostustoimien myötä ve- sielinympäristöt ovat elpymässä. Xxxxxxxx lupamenettelyineen kestävät vuosia, ja toteutus jatkuu 2027 jälkeen. Pohjavesialueiden riskit ovat hallinnassa. Vesienhoi- tosuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2028–2033 valmistuvat valtioneuvos- ton käsittelyä varten. Vesienhoidon asiantuntijaverkostojen toiminta on vakiintunut. ACWA-life-hanketta toteutetaan Virtasalmi-Joroinen –pilottialueella. |
Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta) | |
2024 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2025 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2026 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2027 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää | |
2024 | Kaupunkien osalta yhdyskuntarakenne ei hajaudu, siitä pidetään huolta ennen kaikkea laadukkaalla yleiskaavoituksella. Etelä-Savon kaupungit ovat erittäin kom- pakteja ja sujuva arki onkin merkittävä kilpailuetu. Luonto on lähellä lähes kaikki- alla ja ekologisia käytäviä on riittävästi. Rantayleiskaavoja päivitetään norppakan- nan palatessa laajemmalle alueelle. Elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan ennakoi- valla kuntakaavoituksella. Väkilukuaan menettävien kirkonkylien alueidenkäytön erityiskysymyksiin aletaan etsiä ratkaisuja hankkeen/hankkeiden kautta. Kulttuu- riympäristöstä huolehtiminen edistää taajamien kilpailukykyä. |
2025 | Kaupunkien osalta yhdyskuntarakenne ei hajaudu, yleiskaavoitus on laadukasta. Kompaktius havahduttaa kehittämään käytännössä käpyliikenteen mahdollisuuk- sia. Norppakanta elpyy edelleen ja se huomioidaan alueidenkäytössä. Elinkei- noelämän tarpeisiin vastataan ennakoivalla kuntakaavoituksella. Väkilukuaan |
menettävien kirkonkylien alueidenkäytön erityiskysymyksiin on löydetty uusia rat- kaisutapoja ja niitä aletaan soveltaa. Kulttuuriympäristöstä pidetään yhä paremmin huolta. | |
2026 | Käpyliikenne kehittyy kaupungeissa käytännön toimin, silti autoilukin huomioidaan. Kirkonkylien ilme kohenee kehittämishankkeilla ja lisää niiden kilpailukykyä. Xxxx- xxxxxxxxx on vaihtoehtoisia mahdollisuuksia sijoittua. |
2027 | Kaupunkien keskustat ovat vireitä, käpyliikenne ja autoilu ovat tasapainossa. Luonto on yhä lähellä monimuotoisena. Kirkonkylien elinvoima on säilynyt kohtuul- lisena ränsistymiskierteen katkettua. Norpan elinpiiri laajenee edelleen. |
Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää | |
2024 | Kaavoituksen edistämistehtävässä käyttöön otetut uudet työkalut parantavat ra- kennetun ympäristön suunnittelun ilmastolaatua. Etelä-Savossa uudisrakentami- nen on vähäistä ja sen myötä korostuu ilmastomuutokseen sopeutuminen. ELY- keskuksen ilmastoasiantuntemus kohenee hankkeella. Alueella korostuvat määräl- lisesti aurinkovoimahankkeet, joita on vireillä eri vaiheissa 2024 arviolta 3000 ha/25 kpl. Tuulivoimahankkeet rajautuvat puolustusvoimain rajoitteista johtuen maakunnan pohjoisosiin käsittäen kolme hanketta, joista suurimmassa tavoitellaan noin 25 voimalaa. Tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava hyväksytään 2024. Liikennekäyttöön metaanipolttoainetta tuottavalle Ren-Gas-hankkeen kaava- prosessille annetaan tarvittava tuki, samoin mahdollisille muille uusille puhtaan siir- tymän hankkeille. |
2025 | Ilmastotarkastelu tulee luontevaksi osaksi kaavoitusprosessia. Tuulivoimahankkei- den suunnitteluprosessit valmistuvat ja etenevät edelleen lupakäsittelyyn/toteutuk- seen. Aurinkovoimahankkeita on muutamia toteutuksessa, mutta siirtokapasiteetti on rajaava tekijä merkittävälle osalle hankkeista, koskee myös tuulivoimaa. |
2026 | Puhtaan siirtymän hankkeita edistetään käytännössä siirtoverkkoja vahvistamalla. Selvitetään mahdollisuuksia sovittaa yhteen tuulivoima ja puolustusvoimien tar- peet. |
2027 | Aurinko- ja tuulivoiman kapasiteettia alkaa olla käytössä, riippuen siirtoverkon kehi- tyksestä, liikenteen energiaratkaisut alkavat olla suurelta osin ei-fossiilisia. |
ELY-keskuksen oman strategian mukaan "Etelä-Savon alueidenkäyttö vastaa globaaleihin haasteisiin (il- mastomuutos, luontokato), ratkaisee viisaasti maakunnan (suppenevan kehityksen) haasteita, arvostaa alu- een historiaa ja erityispiirteitä sekä edistää elinvoimaa".
3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta
Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden | |
2024 | Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä. |
2025 | Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu. |
2026 | Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta. |
2027 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. |
Vesihuoltotehtävissä tavoitteena on vesihuoltolaitosten jatkuvasti paraneva varautumistaso tietoturvallisuus mu- kaan lukien ja riittävä sekä laadukas varautumisharjoittelu. Tavoitteena on myös laajamittainen vesihuoltolaitos- yhteistyö niin varautumisen kuin toiminnallisuuden osalta sekä yhtenäinen valvontayhteistyö.
3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista
Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti | |
2024 | ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %). ELY-keskus toteuttaa ympäristösopimusten hallinnolliset tarkastuskäynnit (maastokat- selmukset) vuosien 2023 ja 2024 aikana. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaohjel- man toteutuminen: 100 %. |
2025 | ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %). ELY-keskus toteuttaa ympäristösopimusten hallinnolliset tarkastuskäynnit (maastokat- selmukset) vuosien 2023 ja 2024 aikana. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaohjel- man toteutuminen: 100 %. |
2026 | ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %). ELY-keskus toteuttaa ympäristösopimusten hallinnolliset tarkastuskäynnit (maastokat- selmukset) vuosien 2023 ja 2024 aikana. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaohjel- man toteutuminen: 100 %. |
2027 | ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %). ELY-keskus toteuttaa ympäristösopimusten hallinnolliset tarkastuskäynnit (maastokat- selmukset) vuosien 2023 ja 2024 aikana. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaohjel- man toteutuminen: 100 %. |
Maahan muuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi | |
2024 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja ko- toutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehostuu. |
ELY-keskuksen on TE-toimistojen tulosohjauksessa huomioitava, että maahanmuutta- jien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä tukiriippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maahanmuuttajanaiset. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskeisenä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. | |
2025 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uudistuk- sen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehostuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskeisenä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito para- nevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotoutumi- sen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2026 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehostuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskeisenä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito para- nevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotoutumi- sen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2027 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehostuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskeisenä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito para- nevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotoutumi- sen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan | |
2024 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoitta- vuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. |
2025 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoitta- vuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. |
2026 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoitta- vuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. |
2027 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoitta- vuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. |
3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat
Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja
Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin. | |
2024 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2025 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2026 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
2027 | ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä. |
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta
2024 | ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet. Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa. | |
2025 | Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset). | |
2026 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
2027 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | ||
2024 | Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa. | |
2025 | Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi. | |
2026 | Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin. | |
2027 | Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen | ||
2024 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2025 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2026 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus. | |
2027 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta. | |
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty | |
2024 | VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 2: Yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi ja toimin- tatavat on sisäistetty, ja painopistettä siirretään vähitellen konkreettisten yhdenver- taisuuden edistämisen toimenpiteiden täytäntöönpanoon. |
2025 | VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 2: Yhdenvertaisuussuunnittelun prosessi ja käytän- nöt ovat hallussa, ja painopiste on siirtynyt konkreettisten yhdenvertaisuuden edis- tämisen toimenpiteiden toimeenpanoon. On hyödynnetty valtakunnallisia toimintamalleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan otettu käyttöön myös jotain omia toimintatapoja/mal- leja. |
2026 | VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 3: Yhdenvertaisuusteemat osataan viedä sisään organisaation kaikkeen toimintaan läpileikkaavasti, jotta se ei jää muusta toimin- nasta irralliseksi kokonaisuudeksi vaan on osa arjen tekemistä. Painopiste on |
vaikuttavuuden mittaamisessa ja toimien kohdentamisessa kerätyn uuden tiedon perusteella. | |
2027 | VMBaron tavoitetaso 4,2. Taso 3: Yhdenvertaisuusteemat osataan viedä sisään organisaation kaikkeen toimintaan, jotta se ei jää muusta toiminnasta irralliseksi kokonaisuudeksi. Painopiste on vaikuttavuuden mittaamisessa ja toimien kohden- tamisessa kerätyn uuden tiedon perusteella. |
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty | |
2024 | Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle, esihen- kilöille ja koko henkilöstölle. |
Etelä-Savon ELY-keskus toteuttaa toiminnassaan ELY/TET/KEHA virastokokonaisuuden yhteistä tasa- arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sisällytetään osaksi viraston kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään tarkennettuja kehittämistoimenpiteitä tasa-arvon ja yh- denvertaisuuden edistämiseksi, minkä lisäksi ELY-keskus toteuttaa määrävälein työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio/Tot 2023 | Tavoite n (2024) | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys | 4,3 | >4,0 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | TAE |
ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys | - | 3,83 | - | >4,0 | - | >4,0 | TAE |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro) | 3,97 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh- dalla (VM Baro) | 4,11 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM Baro) | 4,08 | 4,05 | 4,10 | 4,10 | 4,10 | 4,10 |
4 Voimavarojen hallinta
Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Ba- ron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.
Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet
Toteuma 2022 | Toteuma 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro) | 3,69 | 3,78 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | |
Työhyvinvointi paranee (VM Baro) | 8,01 | 8,10 | 8,10 | 8,10 | 8,10 | 8,10 | |
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi) | 3,59 | 3,6 | 3,7 | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tu- lossopimuksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista asteikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioi- daan seuraavasti: VIHREÄ (3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavu- tettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosraportoinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoittei- den poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.
Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.
Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.
30.1.2024
Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö
Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö
Etelä-Savon ELY-keskus Xxxx Xxxxxxx, ylijohtaja
Etelä-Savon ELY-keskus Xxxxx Xxxx, johtaja
Liitteet
Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.
Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:
1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.
2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä
3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako
4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät
SIGNATURES ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFTER SIGNATURER UNDERSKRIFTER
This documents contains 25 pages before this page Tämä asiakirja sisältää 25 sivua ennen tätä sivua Detta dokument innehåller 25 sidor före denna sida Dokumentet inneholder 25 sider før denne siden Dette dokument indeholder 25 sider før denne side
authority to sign | asemavaltuutus | ställningsfullmakt | autoritet til å signere | myndighed til at underskrive |
representative | nimenkirjoitusoikeus | firmateckningsrätt | representant | repræsentant |
custodial | huoltaja/edunvalvoja | förvaltare | foresatte/verge | frihedsberøvende |