PERUSSOPIMUS
PERUSSOPIMUS
Raision seudun koulutuskuntayhtymä
1.6.2017
Yhtymähallitus 16.2.2017 Liite 2/2
Yhtymähallitus 20.4.2017
Yhtymävaltuusto 20.6.2017 Liite 1/x
4 § Kuntayhtymään liittyminen 3
5 § Kuntayhtymästä eroaminen 3
8 § Yhtymävaltuuston tehtävät 4
3 LUKU – YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET 4
13 § Yhtymähallituksen tehtävät 4
15 § Nimenkirjoitusoikeus ja tiedoksiannot 5
4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS 5
16 § Peruspääoma ja sen korko 5
17 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 5
18 § Talousarvio ja -suunnitelma 5
20 § Rahastojen perustaminen 6
22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 6
24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 6
25 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 6
27 § Tarkempien määräysten antaminen 7
5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS 7
6 LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 7
33 § Perussopimuksen muuttaminen 8
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 8
35 § Voimaantulo ja soveltaminen 8
1 LUKU - KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän nimi on Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Raision kaupunki. Kuntayhtymä on yksikielinen.
2 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää koulutusta alueensa tarpeisiin.
Tämän tehtävän toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Rasekon ammattiopistoa ja Rasekon aikuisopisto Timalia.
3 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Xxxxxxxxxx, Raisio ja Rusko.
4 § Kuntayhtymään liittyminen
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayh- tymälle. Mikäli yhtymävaltuusto suhtautuu anomukseen myönteisesti, pyytää se jä- senkuntien kunnanvaltuustoja hyväksymään tarvittavan perussopimuksen tarkistuk- sen.
Uusi jäsenkunta osallistuu hallintoon liittymistä koskevan perussopimuksen muutok- sen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jolleivät jäsenkunnat muuta päätä.
Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikau- den päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edel- tävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksistaan toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan, jollei laista muuta johdu. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhty- mälle.
Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovu- tusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita.
7 § Osuuksien lunastaminen
Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai luopuu osasta osuuksiaan palautetaan sille yhtymävaltuuston päättämä osuus peruspääomasta.
Osuuksien muutoksiin liittyvän perussopimuksen tarkistuksen yhteydessä jäsenkun- nat sopivat velvoitteiden ja oikeuksien siirtymisajankohdasta.
2 LUKU - YHTYMÄVALTUUSTO
8 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä ja sille kuu- luvat Kuntalain valtuustoa koskevien määräysten ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaiset tehtävät.
Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta yksi (1) jäsen kutakin kunnan va- raamaa 17 §:ssä tarkoitettua alkavaa kymmentä (10) osuutta kohti kuitenkin enin- tään kolme (3) jäsentä. Kunnan varaamien osuuksien lukumäärä otetaan huomioon sellaisena kuin se on vaalin toimittamisen aikana.
Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jäsenellä (valit- semilla jäsenillä yhteensä) yksi (1) ääni kutakin asianomaisen kunnan varaamaa 17
§:ssä tarkoitettua osuutta kohti. Kunnan valitsemien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
Kunnan valitseman jäsenen (valitsemien jäsenten yhteinen) äänimäärä voi olla kui- tenkin enintään kymmenen (10) ääntä.
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäse- nistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteen- lasketusta äänimäärästä.
3 LUKU – YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET
Yhtymähallituksessa on seitsemän (7) jäsentä.
13 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hal- lintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puo- lesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päättämiä toi- mielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
15 § Nimenkirjoitusoikeus ja tiedoksiannot
Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta ja tiedoksiantomenettelystä on määrätty yhtymävaltuuston hyväksymässä kuntayhtymän hallintosäännössä.
4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS
16 § Peruspääoma ja sen korko
Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto ja se on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoite- taan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä kun- tayhtymän peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päät- tää yhtymävaltuusto.
Peruspääomalle maksettavasta korosta päättää yhtymävaltuusto vuosittain.
17 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu 174 osuuteen seuraavasti:
Masku | 17 |
Mynämäki | 21 |
Naantali | 36 |
Nousiainen | 9 |
Raisio | 82 |
9 |
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmistellessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja inves- tointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio- ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille syyskuun loppuun mennessä sekä hyväk- sytty talousarvio ja -suunnitelma 15. marraskuuta mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määräraho- jen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talou- den yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutok- siin.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta.
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii yhtymävaltuuston päättämän viivästysko- ron.
22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja sen esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto samalla päättää tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtavana viranhaltijana toimii johtava rehtori.
Kuntayhtymän johtajan/johtavan rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.
24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta varten yhtymävaltuusto valit- see kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastusyhteisön. Tarkemmin hal- linnon ja talouden tarkastamisesta säädetään kuntalaissa ja yhtymävaltuuston hy- väksymässä hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toimin- nasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
25 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla to- dennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymä- hallitus raportoi neljännesvuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkun- nille.
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa käsitellään kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita
Kuntayhtymän tulee sopeuttaa toimintansa kaikin käytettävissä olevin keinoin niin, että alijäämät saadaan katettua viimeistään kolmen vuoden kuluessa.
27 § Tarkempien määräysten antaminen
Kuntayhtymän taloudesta määrätään tarkemmin yhtymävaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä.
5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS
Kuntayhtymän talous jakaantuu toimintakuluihin, investointi- ja rahoitusmenoihin sekä tulot vastaaviin tuloihin.
Toimintakulut sopeutetaan valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen ta- solle. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
Jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoitukseen yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Lisäksi investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionosuutta ja lai- noitusta.
Investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa, jollei yhtymävaltuusto muuta päätä.
Investointimenojen (29 §) maksuerien erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsen- kunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Maksuerien perusteena ovat va- rainhoitovuoden hyväksytyn talousarvion mukaiset investointi- ja rahoitusmenot.
Yhtymävaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen yhteydessä lopulliset 29 §:ssä tarkoitetut maksuerät. Mikäli maksuunpannut erät eivät vastaa kunnan osuutta, on erotus maksettava varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.
6 LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN
Kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien toimesta muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta yh- tymähallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustan- nusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkun- nille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen
suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
33 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain 57 §:n mukaisesti.
34 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa.
35 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017 ja kumoaa aiemman perussopimuk- sen.