VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
P E R U S S O P I M U S
Perussopimuksessa on huomioitu 9.6.2015 voimaan tulleet muutokset
1. L U K U
SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
1 §
Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayh- tymä ja sen kotipaikka on Turun kaupunki.
2 §
Tehtävät (Voimaan 1.2.2009) Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Kuntayhty- män tehtävänä on myös järjestää alueellaan jäsenkuntien osoittamas- sa laajuudessa laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto. Kun- tayhtymän tehtävänä on lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toi- mintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Lisäksi kuntayhtymä voi valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja tervey- denhuollon tehtäviä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee seuraa- via sairaaloita:
- Turun yliopistollinen keskussairaala, johon kuuluu myös Paimion sai- raala
- Loimaan aluesairaala
- Raision aluesairaala
- Salon aluesairaala ja Halikon sairaala
- Turunmaan sairaala ja Turunmaan mielenterveyskeskus
- Vakka-Suomen sairaala.
Lisäksi sairaanhoitopiirin omistuksessa ja hallinnassa on muita erikois- sairaanhoidon järjestämiseksi tarvittavia toimintayksiköitä.
3 §
Jäsenkunnat (Voimaan 9.6.2015) Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Punka- laidun, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Tai- vassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.
4 §
Jäsenkunnan liittyminen ja eroaminen
Uuden jäsenkunnan hyväksyminen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään edellyttää, että vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kan- nattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuk- sen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä il- moitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.
5 §
Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpää- omasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kun- tajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi siten, että jäsenkunnan osuus peruspääomasta määräytyy vuoden 1996 tilinpäätöksen sairaala- ja toimintayksikkö-kohtaisten omistusosuuksien suhteessa. Peruspääoman määrän, arvonmäärityk- sen perusteet ja jaon jäsenkuntien kesken vahvistaa valtuusto.
Kuntayhtymän peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Peruspää- omaa voidaan korottaa investointimenon rahoittamiseksi jäsenkuntien peruspääoman sijoituksilla. Kunkin kunnan peruspääomaosuuteen li- sätään se määrä, jolla kunta on investointimenon rahoitukseen osallis- tunut. Peruspääomaa voidaan lisäksi korottaa siirrolla muusta omasta pääomasta. Vuotuiserien lainan lyhentämiseksi jäsenkunnilta kanne- tuilla maksuosuuksilla korotetaan jäsenkuntien peruspääomaosuuksia, kunnes vuotuiserien laina on loppuun suoritettu. Kuntayhtymän inves- tointimenon rahoittamiseksi saaman kuntakohtaisen valtionosuuden jyvittämiseksi jäsenkunnille peruspääomaosuuksia korotetaan tai alen- netaan niin, että kukin jäsenkunta saa hyväkseen kuntakohtaista valti- onosuusprosenttia vastaavan valtionosuuden määrän.
Jos kuntayhtymän käyttöomaisuuden myynnistä saatu tulo päätetään palauttaa jäsenkunnille, alennetaan peruspääomaa kunkin kunnan osuudella myytävän käyttöomaisuuden tasearvosta. Peruspääoman korottamisesta investointimenon rahoittamiseksi päätetään kuntalain 79 §:n mukaisessa järjestyksessä ja muutoin peruspääoman muutok- sesta päättää kuntayhtymän valtuusto.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suori- tusajankohdasta päättää valtuusto.
Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 12 kuu- kauden Helibor-vuosikeskikorkoa vastaavan vuotuisen koron, kuitenkin enintään 7 %.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääoma- osuuksista.
6 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuu veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista ja vel- voitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
7 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäval- tuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suorite- taan tasasuuruisina erinä kymmenen (10) vuoden aikana eron voi- maantulosta lukien.
2. L U K U VALTUUSTO
8 §
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Päätösvalta kuntayhtymässä kuuluu valtuustolle, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäseniä seuraavasti:
Kunnan asukasluku Jäsenten
lukumäärä
2 000 | tai | vähemmän | 1 |
2 001 | - | 8 000 | 2 |
8 001 | - | 25 000 | 3 |
25 001 | - | 100 000 | 4 |
100 001 | - | 400 000 | 5 |
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Lisäksi Turun yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä ja kaksi hen- kilökohtaista varajäsentä.
Jäsenkunnan valtuuston valitsemien jäsenten määrä määräytyy kun- nallisvaalikauden ensimmäisenä päivänä kussakin kunnassa kotipai- kan omaavien asukkaiden määrän mukaan.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan edellä 4 momentissa todetun asukkaiden määrän mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1 000) asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitse- mien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heis- tä saapuvilla olevien kesken.
Yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuus- toon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaes- sa.
9 §
Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle.
10 §
Päätösvaltaisuus Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
11 §
Päätösvallan rajoitukset
Sen lisäksi, mitä päätöksen tekemiseen valtuustossa muutoin vaadi- taan, kuntayhtymän sairaalan lakkauttamista, muualle siirtämistä tai toiminnan olennaista muuttamista koskevan päätöksen tekemiseen - valtuustossa vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saa- puvilla olevien kyseisen sairaalan sijaintipaikan osavastuualueen kun- tia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä sitä kannattaa.
12 §
Toiminta Valtuuston kokouksessa, joka pidetään viimeistään 15. päivänä kesä- kuuta kunakin vuonna,
1. käsitellään hallituksen kertomus sairaanhoitopiirin toiminnasta edel- lisenä kalenterivuonna sekä sitä koskeva tilinpäätös, tilintarkasta- jien kertomus ja tarkastuslautakunnan kertomus,
2. päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin 1. kohdassa mainitut kertomukset ja muistutukset antavat aiheen,
3. valitaan valtuuston keskuudesta kalenterivuodeksi kerrallaan pu- heenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja,
4. valitaan toimikauden ensimmäisenä vuonna hallituksen, johtokunti- en ja lautakuntien jäsenet, määrätään näille toimielimille puheen- johtajat ja varapuheenjohtajat sekä valitaan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat,
5. käsitellään muut valtuuston päätettävät asiat.
Valtuuston kokouksessa, joka pidetään viimeistään 30. päivänä marraskuuta
1. hyväksytään talousarvio, taloussuunnitelma ja muut säädetyt suunnitelmat,
2. käsitellään muut valtuuston päätettävät asiat.
Valtuuston muusta toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestykses- sä.
3. L U K U HALLITUS
13 §
Kokoonpano Hallituksessa on yhdeksäntoista (19) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
Valtuusto valitsee hallitukseen seitsemäntoista (17) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Turun yliopisto nimeää hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilö- kohtaiset varajäsenet.
Xxxxxxxxxxx kokoonpano on yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun otta- matta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa äänio- suutta kuntayhtymän alueella. Hallitusta valittaessa on lisäksi pyrittävä siihen, että hallituksen kokoonpano muodostuu alueellisesti tasapuoli- seksi.
Valtuusto määrää yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi, yhden ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja yhden toiseksi varapuheen- johtajaksi.
Hallituksella voi olla jaosto.
14 §
Hallitukselle siirretty päätösvalta
Valtuuston päätösvallasta siirretään hallituksen päätettäväksi:
1. Kuntayhtymän edun valvonta, edustaminen sekä sopimusten te- keminen kuntayhtymän puolesta;
2. viranhaltijan ottaminen kuntayhtymän keskushallinnon virkaan, joll- ei johtosäännössä ole toisin määrätty; sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan sekä kuntayhtymätarkastajan ottaa virkaan kuitenkin valtuusto;
3. virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen määräysten sovelta- minen siltä osin kuin se sopimuksessa määrätyissä rajoissa on jä- tetty kuntayhtymän harkintaan, mikäli asiasta päättäminen ei kuulu johtokunnille;
4. päättäminen perusteista, joiden mukaisesti palveluja annetaan kun- tayhtymän ulkopuolelle;
5. maksujen ja korvausten määrääminen kuntayhtymän palveluksista;
6. vapautuksen ja lykkäyksen myöntäminen kunnallisen maksun suo- rittamisesta;
7. sairaanhoitopiirin hankinnoissa noudatettavista periaatteista mää- rääminen ja hankinnoista päättäminen, mikäli niitä ei ole siirretty johtokuntien tai viranhaltijoiden päätettäväksi;
8. kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttaminen;
9. kiinteän omaisuuden hankinta ja luovutus;
10. kuntayhtymän lainanotosta päättäminen valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa;
11. kuntayhtymän edustajien nimeämisestä päättäminen sellaisten yk- sityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta päätöksentekoa ei ole siirretty johtokunnil- le.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, mikäli hallituksen kanta ei poikkea val- tuuston kannasta.
Päätösvaltaa käyttäessään hallituksen on noudatettava valtuuston ta- lousarvion hyväksymisen yhteydessä tai muutoin antamia yleisiä ohjei- ta.
15 §
Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä.
Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä.
16 §
Kokoontuminen Kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.
Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjoh- tajalle ja varapuheenjohtajille, jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöille.
Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii.
17 §
Allekirjoittaminen ja tiedoksianto
Sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa hallituksen puolesta sairaan- hoitopiirin johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija.
Johtokunnan puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoitta- vat johtokunnan määräämät viranhaltijat.
Hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan tehtävänä on käyttää hallituksen puhevaltaa sekä edustaa hallitusta. Samoin johto- kunnan puheenjohtajan ja johtokunnan määräämän viranhaltijan teh- tävänä on käyttää johtokunnan puhevaltaa sekä edustaa johtokuntaa.
Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja hallituksen puolesta vastaanot- taa hallituksen puheenjohtajan ohella sairaanhoitopiirin johtaja.
Johtokunnalle tulevia tiedoksiantoja ottaa vastaan johtokunnan pu- heenjohtajan ohella johtokunnan määräämä viranhaltija.
Hallitus ja johtokunta voivat valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan hallituksen ja johtokunnan puolesta valtuutuksessa määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksuliikkeen hoidos- sa tarvittavia asiakirjoja sekä ottamaan vastaan sairaanhoitopiirille tu- levia tiedotuksia.
4. L U K U
LAUTAKUNNAT JA JOHTOKUNNAT
18 §
Kielellisen vähemmistön lautakunta
Ruotsinkielisen väestön erikoissairaanhoidon järjestämiseksi ja ruot- sinkielisen terveydenhuoltokoulutuksen kehittämiseksi ja yhteensovit- tamiseksi on sairaanhoitopiirissä ruotsinkielisen vähemmistön lauta- kunta.
Valtuusto valitsee toimikaudekseen lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että he edustavat ruotsin- kielisten ja kaksikielisten kuntien ruotsinkielistä väestöä.
Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, jolla väestökirjanpidon mu- kaan on ruotsi äidinkielenä. Lautakunnan kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien eri ryhmien ruotsinkielisten ehdokkaiden edellisissä kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta.
Valtuusto määrää yhden lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
19 §
Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on sää- detty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussään- nössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjoh- taja ja viisi (5) jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen vara- jäsen.
20 §
TYKSin ja osavastuualueiden johtokunnat
Turun yliopistollisella keskussairaalalla sekä kullakin osavastuualu- eella voi olla johtokunta.
- Turun yliopistollisen keskussairaalan johtokunnassa on yhdeksän
(9) valtuuston valitsemaa jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajä- senet. Lisäksi Turun yliopisto nimeää johtokuntaan kaksi (2) asiantuntijaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt.
- Loimaan seudun osavastuualueen johtokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
- Raision seudun osavastuualueen johtokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
- Salon seudun osavastuualueen johtokunnassa on yhdeksän (9) jä- sentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
- Turunmaan osavastuualueen johtokunnassa on yhdeksän (9) jä- sentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
- Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
Mikäli johtokunnassa on erikoissairaanhoitolain 21 §:n 3 momentin mukainen vähemmistökielinen jaosto, kuuluu siihen viisi (5) jäsentä, joille kullekin valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Johtokunnan jäseniä valittaessa on johtokunnan kokoonpano sovitet- tava sellaiseksi, että se vastaa osavastuualueen jäsenkuntien valtuus- toissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ää- niosuutta osavastuualueen alueella. Kuhunkin osavastuualueeseen kuuluvat seuraavat kunnat:
- Loimaan seudun osavastuualue, johon kuuluvat Alastaro, Aura, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Pöy- tyä, Tarvasjoki, Vampula ja Yläne.
- Raision seudun osavastuualue, johon kuuluvat Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua.
- Salon seudun osavastuualue, johon kuuluvat Halikko, Kaarina, Kii- kala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Paimio, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo.
- Turunmaan osavastuualue, johon kuuluvat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd.
- Vakka-Suomen osavastuualue, johon kuuluvat Kustavi, Laitila, Py- häranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Turun yliopistollisen keskussairaalan tulosalue kattaa koko sairaanhoi- topiirin.
Johtokuntaa valittaessa on lisäksi pyrittävä siihen, että johtokunnan kokoonpano muodostuu alueellisesti tasapuoliseksi.
Kahdella tai useammalla osavastuualueella voi olla yhteinen johtokun- ta. Hallitus hoitaa johtokunnan tehtävät, ellei osavastuualueella ole johtokuntaa.
Vähemmistökielisen jaoston kokoonpanossa noudatetaan soveltuvin osin mitä on sanottu 17 §:n kielellisen vähemmistön lautakunnan ko- koonpanosta.
5. L U K U
SUUNNITTELU JA TALOUS
21 §
Talousarvio ja -suunnitelma
Hallitus laatii esityksen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi johtokuntien ehdotusten pohjalta. Sitä valmisteltaessa jäsenkunnille ja Turun yli- opistolle on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toi- minnan kehittämisestä. Valtuustolle annettavaan ehdotukseen on liitet- tävä selvitys kuntayhtymän toimintaa koskevista jäsenkuntien ja yli- opiston esityksistä ja niiden huomioon ottamisesta suunnitelma- ja ta- lousarvioehdotuksessa.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toimin- nalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadit- tava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turva- taan.
Alustava talousarvio ja -suunnitelma kutakin talousarvio- ja talous- suunnitelmakautta varten on toimitettava jäsenkunnille 15.10. men- nessä. Valtuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman kutakin alka- vaa talousarvio- ja taloussuunnitelmakautta varten viimeistään edelli- sen vuoden marraskuun 30. päivään mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustutta- va määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai pal- velujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
22 §
Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy val- tuusto.
23 §
Tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan kertomus
Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastet- tavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun 31. päivään men- nessä. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomus viimeis- tään huhtikuun 30. päivänä.
Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan kertomus on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden ke- säkuun 15. päivään mennessä.
24 §
Toimintakertomus Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta toimintakertomus. Toimintakertomus on annettava valtuustolle asianomaisen vuoden ti- linpäätöksen yhteydessä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvi- tys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
25 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Xxxxxxxxx ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.
6. L U K U
PALVELUJEN HINNOITTELU, JÄSENKUNTIEN MAKSUT JA INVESTOINTIEN PÄÄOMARAHOITUS
26 §
Kuntayhtymän menojen kattaminen
Kuntayhtymän menot katetaan valtuuston määrittelemiä pääomarahoi- tuksella rahoitettavia investointeja lukuun ottamatta palvelujen myyn- nistä kertyvällä tulorahoituksella ja jäsenkuntien maksuilla.
27 §
Palvelujen hinnoittelu ja laskutus
(Voimaan 1.4.2010) Palvelujen hinnoittelun perustana on omakustan- nushinta, joka sisältää toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset ja pääomakustannukset vähennettynä toimintaan kohdistuvilla potilas- maksu- ja toiminnan muilla tuloilla. Hoidon porrastuksen sujuvuuden takaamiseksi voidaan yksikkökohtaisesti palvelun hinnoittelun perus- taksi asettaa edellä tarkoitettu omakustannushinta enintään kaksinker- taisena valtuuston tarkemmin vahvistamien perusteiden mukaisesti.
Omakustannushinnan ylittävää osuutta ei lueta mukaan 29 §:ssä tar- koitettuihin kalliin hoidon tasausjärjestelmässä huomioon otettaviin kustannuksiin.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Palveluja koske- vasta laskusta tulee käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.
Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä myytävien palvelujen hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa valtuus- ton hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hal- lituksen päätöksellä palvelujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuo- den aikana ja niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilas- kutusta tai palautusta.
Mikäli oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautumi- nen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuorit- teiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä.
28 §
Erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksut
Sairaanhoitopiirille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheu- tuvat menot katetaan maksulla, joka peritään jäsenkunnilta niiden asu- kaslukujen mukaisessa suhteessa.
Valtuusto päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuun sekä maksun suuruuden.
29 §
Hoitokustannusten tasauksen maksut
Yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain mää- räämän markkamääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla. Kustannuksissa otetaan huomioon sekä kun- tayhtymän omissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä an- nettu kuntayhtymän niille korvaama hoito.
30 §
Vuotuiserät kuntakohtaisen sairaansijajaon poistamisesta
Kuntayhtymälle erikoissairaanhoitolain voimaanpanolain (1063/89) 5 §:n nojalla siirtyneen omaisuuden korvauksista johtuvien lainojen vuotuiserien suorittamiseksi tarvittava määrä jaetaan jäsenkuntien maksettavaksi niin kuin mainitun lain 17 §:ssä on säädetty. Käyttöä
määrättäessä rinnastetaan kaksi avohoidon käyntikertaa tai käyttöpäi- vää yhteen hoitopäivään.
Kuntayhtymä voi kuitata kuntakohtaisen sairaansijajaon poistamisesta aiheutuvien vuotuiserien maksua asianomaiselle jäsenkunnalle sama- na varainhoitovuonna suoritettavan vuotuiserän määrällä siltä osin, kuin ne vastaavat toisiaan.
Vuotuiserät suoritetaan ja niiden maksut peritään asianomaisena va- rainhoitovuonna hallituksen määräämänä aikana.
31 §
Investointien pääomarahoitus
Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvio ja -suunnitelman käsittelyn yhteydessä, mitkä investoinnit rahoitetaan pääomarahoituksella. Kun- tayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsen- kunnalta tai rahoituslaitokselta. Investoinnin rahoitustarvetta lasketta- essa investoinnin hankintamenosta vähennetään siihen saatava pe- rustamishankkeen kuntakohtainen valtionosuus.
Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä pääomara- hoituksen käyttämisestä investointien rahoittamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5 §:ssä on sanottu peruspääoman korottamisesta in- vestointien rahoittamiseksi. Mikäli investointi päätetään rahoittaa jä- senkuntien peruspääoman sijoituksella, valtuusto päättää peruspää- oman korotusta koskevan vahvistamispäätöksen yhteydessä perus- pääoman korotuksen ajankohdan.
Varat jäsenkuntien peruspääoman sijoitukseen kerätään jäsenkunnilta sen sairaalan tai toimintayksikön osalta, johon investointi kohdistuu, viiden investointia edeltävän vuoden yhteenlasketun jäsenkuntien las- kutuksen markkamäärien suhteessa.
32 §
Investoinnin valtionosuuteen oikeuttavien menojen jakaminen jäsenkuntien kesken
Kuntayhtymän investointimenon rahoittamiseksi saaman kuntakohtai- sen valtionosuuden jyvittämiseksi 5 §:n 2 momentin mukaisesti jäsen- kunnille jaetaan investoinnin valtionosuuteen oikeuttavat menot jäsen- kuntien kesken sairaala- ja toimintayksikkökohtaisesti peruspääoman korotuksella rahoitettavien hankkeiden osalta viiden ja muiden inves- tointihankkeiden osalta kolmen investointia edeltävän vuoden yhteen- lasketun jäsenkuntien laskutuksen markkamäärien suhteessa.
33 §
Maksujen ennakot Varainhoitovuoden menojen suoritusta varten jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja palvelujen myyntituloista ja maksuista. Ennakot mak- suunpannaan siten, kun valtuusto talousarvion hyväksymisen yh- teydessä päättää.
34 §
Maksujen suoritus Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset.
Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vä- hintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
35 §
Viivästyskorko Edellä tässä luvussa määrättyjen maksujen viivästyessä jäsenkunnan ja kuntayhtymän on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskor- koa korkolain määräysten mukaisesti.
36 §
Tuloksen käsittely Valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää tilikautta koskevan vas- tuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tu- loksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevis- ta toimenpiteistä.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.
37 §
Rahastojen perustaminen
Sairaanhoitopiirillä on käyttörahasto ja viihdytys- ja lahjoitusrahasto ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
38 §
Tilinpäätöksessä tehtävät varaukset
Tilinpäätöksessä voidaan tehdä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ta- seohjeen mukainen investointivaraus. Tilinpäätöksessä tehtävistä muista vapaaehtoisista varauksista päättää valtuusto.
7. L U K U
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN
39 §
Purkaminen Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kun- tayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suo- ritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
40 §
Loppuselvitys Kuntayhtymän purkautuessa valtuusto päättää loppuselvityksestä, jos- ta hallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityk- sen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttä- miseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhtees- sa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen peruspääoma- osuuksien suhteessa.
8. L U K U VOIMAANTULO
41 §
Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 17.12.2004 alkaen.
Y:SÄÄNNÖT-Voimassa olevat-/PERUSSOPIMUS