TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET
(Tiedonannot)
TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET
EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO
EUROOPAN KOMISSIO
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen TOIMIELINTEN SOPIMUS,
tehty 2 päivänä joulukuuta 2013,
talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta
(2013/C 373/01)
EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO,
jäljempänä ’toimielimet’,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1. Tämän sopimuksen, joka on tehty Euroopan unionin toi minnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukai sesti, tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa ku rinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten talousarvioyhteistyötä sekä varmistaa moittee ton varainhoito.
2. Talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee tässä sopimuk sessa kaikkia menoja. Sopimus sitoo kaikkia toimielimiä voimassaolonsa ajan.
3. Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston ase tuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (1), jäljempänä ’rahoi tuskehysasetus’, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2), jäljempänä ’va rainhoitoasetus’, mukaisiin toimielinten budjettivaltuuksiin.
(1) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 20 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoi tuskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston ase
4. Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien toimi elinten yhteistä sopimusta.
5. Tässä sopimuksessa on kolme osaa:
— I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä, jäljempänä ’rahoituskehys’, koskevat täydentävät määräykset sekä rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset.
— II osa koskee talousarviomenettelyn aikana tehtävää toi mielinten yhteistyötä.
— III osa sisältää määräykset unionin varojen moitteetto masta hoidosta.
6. Tämä sopimus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2013 kuuta, ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuu desta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä touko kuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3).
I OSA
RAHOITUSKEHYS JA ERITYISRAHOITUSVÄLINEET
A. Rahoituskehystä koskevat määräykset
7. Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toi mintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä
xxxxxx (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298,
26.10.2012, s. 1). (3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle.
8. Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimieli met huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talous arviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen kohee sio” lukuun ottamatta rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa.
Vuoden 2020 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoar vioiden ajantasaistaminen
9. Komissio saattaa vuoden 2020 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2017. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talous arvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutu mista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomi oon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusi toumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.
B. Rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisrahoitusväli neitä koskevat määräykset
Hätäapuvaraus
10. Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomai siin budjettikohtiin.
Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapu varauksesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.
Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenette ly.
Määrärahasiirrot hätäapuvarauksesta tehdään varainhoito asetuksen mukaisesti.
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
11. Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin so lidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Jos määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisäme noja aiheutuu, komissio ottaa varainhoitoasetuksen mukai sesti tämän huomioon tehdessään tarvittavan ehdotuksen asianmukaisen budjettivälineen avulla. Euroopan parla mentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuus rahaston varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkai sunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsen tensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.
Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenette ly.
Xxxxxxxxxxxx
12. Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.
Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Ehdotus, joka koskee tiettyä varainhoitovuotta, voi daan tehdä talousarviomenettelyn aikana.
Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätök sen joustovälineen varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jä sentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.
Yhteisymmärrykseen pääseminen on osa vuotuista talousar viomenettelyä.
Euroopan globalisaatiorahasto
13. Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaa tiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytyk set täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöön otosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kol mella viidesosalla annetuista äänistä.
Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikoh tiin.
Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenette ly.
Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara
14. Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen eh dotus voidaan tehdä vain lisätalousarvioesityksen tai vuo tuisen talousarvion yhteydessä, jos niiden hyväksyminen edellyttää tällaista ehdotusta. Komissio liittää ehdotukseensa kyseisen liikkumavaran käyttöönotosta ehdotuksen komis sion analyysin tulosten tukemasta, merkittävän osuuden uudelleen kohdentamisesta voimassa olevan talousarvion sisällä.
Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätök sen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta samanaikaisesti kun ne hyväksyvät lisätalousarvioesityksen tai unionin yleisen talousarvion, joiden hyväksymistä liikkumavaran käyttöönotto helpottaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat unionin yleisen talousarvion hyväksynnästä SEUT 314 artiklassa määrättyjä äänestyssääntöjä.
II OSA
TOIMIELINTEN TALOUSARVIOYHTEISTYÖN PARANTAMI- NEN
A. Toimielinten yhteistyömenettely
15. Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtä västä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä.
Talousarvion läpinäkyvyys
16. Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon sisältyy käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:
— unionin varat ja vastuut, jotka voivat olla peräisin myös lainanotto- ja lainanantotoimista, joita unioni toteuttaa perussopimusten mukaisen toimivaltansa nojalla;
— Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitus vakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, mukaan lukien erityisrahastojen, tulot, menot, varat ja vastuut;
— jäsenvaltioille tiiviimmän yhteistyön puitteissa aiheutu neet menot siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty unio nin yleiseen talousarvioon.
B. Varainhoitoa koskevien säännösten sisällyttäminen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin
17. Jokaiseen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttä vään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen on si sällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen oh jelman rahoituspuitteet.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää en sisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviome nettelyssä.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laa tiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 10 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteutta
omaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolel le, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuk sessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyt töä.
Tätä kohtaa ei sovelleta tavallisessa lainsäätämisjärjestyk sessä hyväksyttyihin ja jäsenvaltioiden ennalta kohdenta miin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä ra hoituskehysasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuihin laajamit taisiin hankkeisiin.
18. Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat lainsäätämisjärjes tyksessä hyväksyttävät säädökset, joita ei hyväksytä tavalli sessa lainsäätämisjärjestyksessä, eivät sisällä ”tarpeelliseksi arvioitujen varojen määrää”.
Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT:ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväk syttäviin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.
Jos kyseisestä rahoitusohjeesta on sovittu 4 päivänä maa liskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (1) mukaisessa neuvottelume nettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ohjeellisena määränä
C. Kalastussopimuksiin liittyvät menot
19. Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraa via erityissääntöjä.
Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, myös niiden talousarviovaikutusten osalta.
Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeas ti.
Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jäl keen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuk sia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.
Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat (varaus mukaan luettuna) osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Eu roopan parlamentille ja neuvostolle trilogimenettelyä, mah dollisesti yksinkertaistettua trilogimenettelyä, noudattaen käytävää keskustelua varten tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteut taa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.
misesta saadut tulokset. Edellä tarkoitetusta poikkeamisesta
seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asian
(1) EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1.
Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien ka lastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuo den rahoitustilanteesta.
20. Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua tarkkaili joina kahden- ja monenvälisiin kokouksiin, joissa neuvotel laan kansainvälisistä kalastussopimuksista, ottaen huomi oon Euroopan parlamentin toimivalta kalastussopimusten alalla sekä noudattaen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suhteita koskevan puitesopimuksen (1) 25 ja 26 kohtaa.
21. Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asi anmukaiseen menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parla mentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteis työnsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmu kaisesta rahoituksesta.
D. Maatalousalan kriisivaraukseen liittyvät menot
22. Maatalousalan kriisivarauksen määrärahat, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) 25 artiklassa, otetaan suoraan unionin ylei seen talousarvioon. Varauksen määrä, jota ei ole käytetty kriisitoimenpiteisiin, maksetaan takaisin suoriin tukiin.
Menot, jotka liittyvät lokakuun 16 päivän ja varainhoito vuoden lopun välisenä aikana syntyvien kriisien johdosta toteutettaviin toimenpiteisiin, voidaan rahoittaa seuraavan varainhoitovuoden varauksesta kolmannessa alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
Jos komissio katsoo asianomaisen säädöksen mukaisesti tarpeelliseksi käyttää maatalousalan kriisivarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrära hojen siirtämisestä varauksesta tarpeellisiksi katsomiensa toimenpiteiden rahoittamista koskeviin budjettikohtiin. En nen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa kriisivarauk sesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudel leen kohdentamiseen.
Varauksesta tehtävät määrärahasiirrot tehdään varainhoito asetuksen mukaisesti.
Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogime nettely.
E. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (yutp) rahoit- taminen
23. YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on ar
(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).
vioitu talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäl jempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoar vioiden perusteella, sekä riittävän liikkumavaran odottamat tomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.
24. Unionin yleiseen talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n me nojen osalta toimielimet pyrkivät sovittelukomiteassa ja ko mission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen unionin yleiseen talousarvi oon otettavien YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tä män määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvio luvun eri momenteille tämän kohdan neljännessä alakoh dassa ehdotetulla tavalla. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesityksessä ehdotetun määrän, jos tämä määrä on ensiksi mainittua pienempi.
YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille neljännessä alakoh dassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväk sytyt välineet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat välineet sekä kaikki muut tulevat – eli ennakoimattomat – välineet, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuo den aikana.
Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä jous tavuus. Xxx XXXX:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeel lisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät viipymättä sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta siten, että ne ottavat huomioon rahoituskehysase tuksen 3 artiklan ja tämän sopimuksen 10 kohdan.
YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toi mintojen momentteihin seuraavasti:
— varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdan g alakoh dassa tarkoitetut suurimmat yksittäiset operaatiot,
— kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaise minen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rau hanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täy täntöönpano,
— asesulku ja aseistariisunta,
— kiireelliset toimenpiteet,
— valmistelu- ja seurantatoimenpiteet,
— Euroopan unionin erityisedustajat.
25. Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15. päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden unionin yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja arvioidaan vuonna n-1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, onko YUTP sovitettu yhteen unionin muiden ulkoisten ra hoitusvälineiden kanssa ja täydentääkö se niitä. Lisäksi kor kea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään sovittelukomiteassa. Euroopan par lamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallis tumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.
Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.
Jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka ta pauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäl jempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruk tuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvalli suusjärjestelyjä.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle nel jännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilan teesta.
F. Toimielinten osallistuminen kun kyse on kehitys- politiikasta ja euroopan kehitysrahastosta
26. Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä kulloinkin kyseeseen tulevista rahoituslähteistä riippumatta. Euroopan kehitysrahastoon (EKR) liittyvä Euroopan parla mentin valvonta yhdenmukaistetaan vapaaehtoiselta poh jalta unionin yleiseen talousarvioon ja etenkin kehitysyhteis työn rahoitusvälineeseen liittyvien valvontaoikeuksien kanssa siten, että yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan epävirallisessa vuoropuhelussa.
Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille, että komissio aikoo ehdottaa EKR:n ottamista talousarvioon vuodesta 2021, muun muassa kehityspolitiikan demokraat tisen valvonnan tehostamiseksi.
G. Hallintomenoihin liittyvä toimielinten yhteistyö ta- lousarviomenettelyssä
27. Rahoituskehysasetuksen liitteessä edellytetyt, otsakkeen 5 enimmäismäärää koskevat säästöt jaetaan suhteessa kaik kien toimielinten ja unionin muiden elinten kesken niiden hallintobudjetin vastaavan osuuden pohjalta.
Kunkin toimielimen, elimen ja viraston odotetaan esittävän vuotuisessa talousarviomenettelyssä menoarvio, joka on en simmäisessä alakohdassa tarkoitettujen linjausten mukainen.
Työajan pidentämisestä 40 viikkotuntiin syntyvän lisäkapa siteetin tasoittamiseksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä 5 prosentilla 1 päivänä tammikuuta 2013 voimassa olleen henkilöstötaulukon mukaisesti (1). Vähennystä olisi sovellet tava kaikkiin toimielimiin, elimiin ja virastoihin, ja se olisi toteutettava vuosina 2013–2017. Tämä ei vaikuta Euroo pan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskeviin oike uksiin.
III OSA
UNIONIN VAROJEN MOITTEETON HOITO
A. Yhteinen hallinnointi
28. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentille, neuvos tolle ja tilintarkastustuomioistuimelle toimitetaan niiden pyynnöstä kansainvälisten järjestöjen kautta käytettyjä unio nin varoja koskevat ja näiden järjestöjen kanssa tehtyjen tarkastussopimusten puitteissa saadut tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen SEUT:n mukaisen toimivallan käyttämiseksi.
Arviointikertomus
29. Arviointikertomuksessa, josta määrätään SEUT 318 artiklas sa, komissio erottaa toisistaan sisäiset politiikat, joissa kes kitytään Eurooppa 2020 -strategiaan, ja ulkoiset politiikat ja käyttää enemmän tulosperusteista tietoa, mukaan lukien toiminnantarkastuksen tulokset, arvioidakseen unionin ra hoitustilannetta saavutettujen tulosten pohjalta.
Rahoitussuunnitelma
30. Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran huhti- tai toukokuussa (yhdessä talousarvioesityksen mu kana seuraavien asiakirjojen kanssa) ja toisen kerran joulu- tai tammikuussa (unionin yleisen talousarvion hyväksymi sen jälkeen), rahoituskehyksen otsakkeita 1 (lukuun otta matta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio”), 2 (ainoastaan ympäristön ja kalastuksen osalta),
3 ja 4 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toiminta lohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä
a) voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset oh jelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan:
— monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi il moitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavalli nen tai erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, koko naisrahoituspuitteet ja hallintomenoihin kohdennettu osuus;
(1) Neuvosto ja komissio ovat jo toteuttaneet ensimmäisen henkilös tövähennyksen (1 prosentti) 1. tammikuuta 2013 voimassa olleen henkilöstötaulukkonsa mukaisesti.
— vuotuisten toimien (jotka koskevat pilottihankkeita, valmistelutoimia ja virastoja) ja komission toimival tansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot ja ilmoitettava komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (1) vahvistettuihin enimmäismääriin näh den käytettävissä olevat liikkumavarat;
b) valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: ajan tasalla olevat tiedot vireillä olevista komission ehdotuksista.
Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoi tussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennustei den esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdo tuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se huhtikuun rahoitus suunnitelmaan vai joulukuun rahoitussuunnitelmaan. Eu roopan parlamentille ja neuvostolle olisi ilmoitettava erityi sesti:
a) kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet sää dökset ja kaikki vireillä olevat ehdotukset, jotka on esi tetty mutta jotka eivät sisälly huhtikuun tai joulukuun ohjelmaan (myös asianomaiset määrät);
b) komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia.
Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitel maan.
B. Virastot ja eurooppa-koulut
31. Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäis määrä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteelli suus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näi den tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Eu roopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdo tetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puit teissa hyvissä ajoin.
(1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista va rainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:
— ensiksikin komissio esittelee järjestelmällisesti jokaisen ehdotuksensa uuden viraston perustamiseksi ensimmäi sessä ehdotuksen hyväksymisen jälkeisessä trilogissa ja esittää samalla viraston perustamista koskevaan sää dösehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen sekä antaa selvityksen ehdotuksen vaikutuksista rahoitussuunnitel man kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen;
— toiseksi komissio auttaa lainsäädäntömenettelyn aikana lainsäätäjää arvioimaan ehdotettujen muutosten rahoi tusvaikutuksia. Nämä rahoitusvaikutukset olisi otettava huomioon kyseisiä lainsäädäntöasioita koskevissa trilo geissa;
— kolmanneksi komissio esittää ennen lainsäädäntömenet telyn päättymistä ajantasaistetun rahoitusselvityksen ot taen huomioon lainsäätäjän mahdollisesti tekemät muu tokset. Tämä lopullinen rahoitusselvitys otetaan lainsää däntöasiaa koskevan viimeisen trilogin esityslistalle, ja lainsäätäjä hyväksyy sen virallisesti. Se otetaan myös seuraavan talousarviota koskevan trilogin esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa yksinkertaistetussa muodossa), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä yhteisymmärryk seen;
— neljänneksi, trilogissa saavutettu yhteisymmärrys, ottaen huomioon lainsäädäntömenettelyn sisältöön liittyvä ko mission budjettiarvio, vahvistetaan yhteisessä julistuk sessa. Tämä yhteisymmärrys saatetaan Euroopan parla mentin ja neuvoston hyväksyttäväksi molempien nou dattaessa tällöin omaa työjärjestystään.
Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellai sesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.
Jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viras ton perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitta malla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.
32. Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huo mioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Eu roopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Eu roopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julki lausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.
33. Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä so velletaan tarpeellisin muutoksin unionin yleiseen talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.
Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2013.
Neuvoston puolesta Puheenjohtaja
J. BERNATONIS
Komission puolesta
J. XXXXXXXXXXX
Komission jäsen
Tehty Strasbourgissa 10 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta Puhemies
M. XXXXXX
LIITE
Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyn aikana
A osa Talousarviomenettelyn aikataulu
1. Toimielimet sopivat käytännön aikataulusta vuosittain hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn alkamista nyky käytännön pohjalta.
B osa Talousarviomenettelyn painopisteet
2. Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle trilogi, jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä.
C osa Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden ajantasaistaminen
3. Muita toimielimiä paitsi komissiota kehotetaan hyväksymään ennakkoarvionsa ennen maaliskuun loppua.
4. Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään unionin tosiasialliset rahoitustarpeet.
Talousarvioesityksessä otetaan huomioon
a) jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;
b) mahdollisuus käyttää määrärahoja ja tähän liittyvä pyrkimys kiinteän yhteyden säilyttämiseen maksusitoumus määrärahojen ja maksumäärärahojen välillä;
c) mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia toimintapolitiikkoja toteuttamalla pilottihankkeita, uusia valmistelutoimia tai molempia taikka jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko varainhoitoasetuksessa tarkoitetut edellytykset perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpa noa ja poikkeuksia varten);
d) tarve varmistaa, että menot kehittyvät edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna talousarviota koskevaan kurin alaisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti.
5. Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.
6. Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja voimassa olevan talousarvion toteuttamisen yhteydessä.
7. Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi ja koska budjettinimikkeistön osastoihin ja lukuihin tehtävät mer kittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, Euroopan parla mentti ja neuvosto sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovitte lun aikana.
8. Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikai sesti ja yhtäläisesti.
9. SEUT 314 artiklan 2 kohdan mukaan komissio voi menettelyn aikana sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa muuttaa talousarvioesitystä, myös maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita tarkistavalla oikaisukirjel mällä. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkasteltavaksi ajan tasalle saatetut tiedot heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki niiden pyytämät asianmukaiset perustelut.
D osa Talousarviomenettely ennen sovittelumenettelyä
10. Trilogi kutsutaan koolle hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä.
11. Jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan, jotta mainitussa trilogissa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta.
12. Ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä voidaan kutsua koolle trilogi.
E osa Sovittelumenettely
13. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy äänestyksessään tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa sovittelukomitean kutsumiseen koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään viimeistään parlamentin sen istuntojakson, jonka aikana täysistuntoäänestys toimitettiin, päättymistä seuraavan viikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (1) mukaisesti.
14. Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, sen olisi vahvistettava kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen sovittelujaksolle suunniteltua ensimmäistä kokousta. Tällaisessa tapauksessa sovitte lukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.
15. Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Sovittelukomitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Xxxxx toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet oman työjärjestyksensä mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.
16. SEUT 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.
17. Trilogeja pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa.
18. Sovittelukomitean kokoukset ja trilogit pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasapuolisesti.
19. Xxxxx toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.
20. Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (lähtöasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenet telyn eri vaiheet (2). Nämä asiakirjat sisältävät numerotiedot budjettikohdittain, rahoituskehyksen otsakkeittain lasketut kokonaismäärät sekä konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään määrät ja selvitysosat kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Kaikki ne budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, luetellaan erillisessä asiakirjassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen (3). Näissä asiakirjoissa noudatetaan budjettinimikkeistön mukaista luokittelua.
Sovittelukomitealle annettaviin lähtöasiakirjoihin liitetään myös muita asiakirjoja, joita ovat muun muassa neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten toteutettavuutta koskeva komission kirje sekä mahdolliset neuvoston kantaa tai Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.
21. Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä trilogeissa
— määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus,
— hyväksytään teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo edellyttäen, että varainhoitovuo den koko talousarviosta päästään lopullisesti yhteisymmärrykseen,
— keskustellaan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti määritetyistä kysymyksistä sovittelukomitealle hyväksyttä väksi annettavaan mahdolliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi,
— käsitellään aihekohtaisia kysymyksiä, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.
Alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin trilogin aikana tai välittömästi sen jälkeen samalla, kun sovitaan seuraavan kokouksen esityslistasta. Alustavat päätelmät rekisteröi trilogia isännöivä toimielin, ja ne katsotaan väli aikaisesti hyväksytyiksi 24 tunnin kuluttua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen pää tökseen.
22. Sovittelukomitean kokouksissa ovat saatavilla trilogien päätelmät ja asiakirja mahdollista hyväksyntää varten yhdessä niiden budjettikohtien kanssa, joista on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen trilogeissa.
(1) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).
(2) Eri vaiheisiin kuuluvat seuraavat: kuluvan varainhoitovuoden talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan luettuina), alkuperäinen talousarvioesitys, talousarvioesitystä koskeva neuvoston kanta, Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komis sion esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät kaikki toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).
(3) Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.
23. Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu näiden kahden valtuuskunnan puheenjohtajien Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoittamasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmär rys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät
— numerotiedot budjettikohdittain kaikista budjettikohdista ja yhteenlasketut määrät rahoituskehyksen otsakkeittain;
— konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään kaikkien sovittelumenettelyn aikana muutettujen budjettikohtien numerotiedot ja lopullinen teksti;
— luettelon budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai siitä annettuun neuvoston kantaan verrattuna.
Sovittelukomitea voi myös hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia talousarviosta.
24. Yhteinen teksti käännetään unionin toimielinten virallisille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi 14 päivän kuluessa yhteisymmärryksen saavutta mispäivästä 23 kohdan mukaisesti.
Yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhdistämällä yhteisen tekstin liitteet ja budjettikohdat, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.
25. Kutakin kokousta (trilogia tai sovittelukomitean kokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja trilogeihin ad hoc -kie lijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.
Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.
Kaikkien kolmen toimielimen yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeis telyä varten.
F osa Lisätalousarviot
Yleiset periaatteet
26. Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan myös kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat seuraavista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarvioita koskeva päätöksentekoprosessi sujuu näin ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous.
27. Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.
Aikataulu
28. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymis ajankohdista tämän kuitenkaan vaikuttamatta lopulliseen hyväksymisajankohtaan.
29. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät omaa työjärjestystään noudattaen käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt.
30. Menettelyn nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koor dinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväk syä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.
Käsittelyn aikainen yhteistyö
31. Toimielimet tekevät vilpittömässä mielessä yhteistyötä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa.
Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi milloin tahansa ehdot taa, että koolle kutsutaan erityinen trilogi, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovitteluratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista.
32. Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjes telmällisesti niiden trilogien esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Xxxxxxxx esittää lisätalousarvioesitykset, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen trilogia.
33. Jos trilogissa päästään sovitteluratkaisuun, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon trilogin tulokset käsitellessään lisätalousarviota SEUT:n ja työjärjestyksensä mukaisesti.
Käsittelyn jälkeinen yhteistyö
34. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan tekemättä tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään SEUT:n mukaisesti.
35. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean koolle kutsumista kutsutaan kuitenkin koolle trilogi:
— jos trilogissa päästään yhteisymmärrykseen ja jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät trilogin tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta;
— jos trilogissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan pyrkien saattamaan päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen SEUT 314 artiklan 5 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeen vaihdolla.
G osa Maksattamatta olevat määrät (”Reste à liquider”)
36. Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu ke hitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänor maali kasvaminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksat tamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.
Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapautta mista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.
Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahas to- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2014–2020 SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto ana lysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä.