Luottamusmiestiedote

Luottamusmiestiedote

Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Tässä tiedotteessa kerrotaan tärkeimmistä sopimusmuutoksista ja tuodaan esimerkein esiin erilaisia työajan ja päivystyksen järjestelyvaihtoehtoja. Koko sopimuskauden muutokset löytyvät KT:n yleiskirjeestä 6/2020: xxx.xx.xx/xxxxxxxxxx/0000/00/xx-0000-0000. Siinä on kerrottu laajemmin uusista sopimusmääräyksistä ja annettu myös esimerkkejä. Yleiskirje on kuitenkin herättänyt paljon lisäkysymyksiä, niin kuin myös huolta mm. työaikajärjestelyistä. Tämän tiedotteen tarkoituksena on avata näitä asioita enemmän ja kertoa myös taustoista. Vastaamme tässä myös jo esitettyihin kysymyksiin ja painotamme asioita, joista paikallisesti kannattaa työnantajan kanssa keskustelut aloittaa.

Lääkärisopimuksen muutokset löytyvät sähköisenä versiona myös em. linkistä. Painetun sopimuskirjan luottamusmiehet saavat työnantajalta syksyllä. Liiton sivuille päivitetään myös koko ajan uusia kysymys-vastauspareja usein kysytyistä kysymyksistä.

1. Palkkaus

Palkankorotuksista on kerrottu tarkemmin yleiskirjeessä.

Täsmennystä on kysytty eritoten 1.4.2021 maksuun tulevaan paikalliseen järjestelyerään ja mitä sillä tarkoitetaan. Mikäli palkkausjärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, 0.3 % kohdennetaan erikoislääkäreille ja muihin korkeimpiin peruspalkkatasoihin (liitteiden palkkahinnoittelut) sekä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin. Tätä koskeva ohjeistus tarkentuu työryhmäneuvotteluiden jälkeen, jolloin julkaistaan myös sopimuksen palkkahinnoittelut 1.4.2021 lukien.

Lisäksi huomioitava, että sopimusliitteessä 1 (terveyskeskusten lääkärit) yleiskorotuksella korotetaan myös suoriteperusteisia palkanosia. Tämä koskee myös paikallisesti sovittuja suoritepalkkioita. Terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkioihin on tehty lisäksi tasokorotus, mutta tämä koskee vain päivystysaikana ja klo 18 jälkeen sijoittuvana säännöllisen työaikana tehtyjä toimenpiteitä (laajennettu toiminta).

2. Työaikaluku

2.1. Uudet työaika- ja päivystysjärjestelyt

Työaika- ja päivystysjärjestelyjen toteuttaminen uusien määräysten mukaan vaativat nyt toiminnan muutosta ainakin tietyissä yksiköissä/klinikoissa. Yleiskirjeestä on esitetty kysymyksiä koskien eri malleja ja niissä esiintyneitä kellonaikoja. Tämän tiedotteen liitteenä on nyt myös uusia vaihtoehtoisia esimerkkimalleja, joilla edelleenkin on tarkoitus osoittaa erilaisia vaihtoehtoisia tapoja niin päiväaikaisen työn kuin päivystyksen järjestämiseksi. Esimerkkejä lukiessa on äärimmäisen tärkeää suhtautua niihin esimerkkeinä ja lukea myös niiden sisältämää taustakuvausta, mitä eri asioita esimerkeissä on huomioitu, ja miten ne vaikuttavat säännölliseen työaikaan ja eri lepoaikavaihtoehtoihin.

Näillä uusilla esimerkeillä on pyritty kuvamaan uusia mahdollisia vaihtoehtoja työajan ja päivystysjärjestelmän yhteensovittamisessa.

On hyvä huomata, että jonkin verran päivystävät alat (1-2 krt/kk) ja paljon päivystävät (3-5 krt/kk) alat poikkeavat vaadittavilta ratkaisuiltaan toisistaan. Yksikön käydessä läpi erilaisia vaihtoehtoja uuden toimintatavan tarkoituksenmukaisimman tavan löytymiseksi, on hyvä miettiä kokonaisuutta niin päiväaikaisen työn järjestelyn kuin myös lääkärin työssäjaksamisen näkökulmasta. Tämä viimeksi mainittu oli perimmäinen syy lepoaikamääräyksien ottamiselle vihdoinkin myös Lääkärisopimukseen. Mikäli nykymuotoiset pitkät päivystysrupeamat ainoastaan pilkotaan lyhyemmiksi (esim. 13 t työrupeama + 11 t vrk lepo), vaikuttaa se suoraan päivystysfrekvenssien nousuun (max 5 krt/kk) ja mahdollisesti vaikuttaa myös päiväaikaisen työn järjestämiseen erityisesti paljon päivystävillä aloilla. Lääkärin kokonaistyökuormituksen kannalta se ei ole ensisijainen vaihtoehto kaikkiin yksiköihin. Tehtävien ratkaisujen pitää tukea ennen kaikkea lääkärin työssäjaksamista ja työhyvinvointia huomioiden myös työn ja perhe- elämän yhteensovittaminen.

Kokonaisuutta pohdittaessa huomioon otettavia asioita ovat yhtäjaksoisen työrupeaman pituus, päivystyspisteiden aktiivisuus suhteessa 3 t lepoajan mahdollistamiseen ja sitä kautta resurssien riittävyys ja päivystyskertojen määrä.

Uusia järjestelyjä tulisi nyt käydä eri näkökulmista läpi yhdessä työnantajan, luottamusmiehen, mutta myös yksikön/klinikan listasuunnittelijan kanssa tarkoituksenmukaisimman tavan löytämiseksi. Yhdessä ratkaisun löytäminen tässä uudessa ja vaikeassa tilanteessa helpottaa uuden mallin hyväksymistä ja omaksumista. Tämän viestin olemme välittäneet myös KT:lle ja sitä kautta se lähtee myös työnantajan edustajille.

Realistisen kokonaiskuvan saamiseksi päivystyksen aktiivisuudesta ja lepoajoista yöllä on nyt hyvä seurata kokonaispäivystysrasitusta, miten esim. lepoaika toteutuu yöaikaan. Kun uusia järjestelyjä aloitetaan ottamaan käyttöön, on em. asiat huomioitava myös työajan enimmäismäärän ja mahdollisen opt outin näkökulmasta.

2.2. Säännöllisen työajan käyttäminen ja siitä maksettava korvaus

Säännöllisen työajan käyttämisen reunaehdoista on nyt sovittu LS:ssa määräaikainen sopimusmääräys voimassaolevan sopimuskauden ajaksi. Uudella määräyksellä varmistettiin se, että työnantajia sitoo nyt sovitut raamit. Oli selvää, että paikalliset työnantajat olisivat nyt viimeistään ohjeistettu KT:n taholta käyttämään säännöllistä työaikaa laajemmin kuin ns. perusvirka-aikaan ilman mitään extrakorvauksia, koska siitä ei määräyksiä tai mitään rajoja/kellonaikoja LS:ssa ollut. Xxxxx sovittuja raameja olisi työnantaja voinut sijoitella säännöllistä työaikaa jopa viikonloppuihin. Myös maan hallitusohjelmakirjauksessa tuotiin esiin se, että perusterveydenhuollon puolella vastaanottotoimintaa pitäisi laajentaa lauantaihin.

On myös hyvä muistaa, että uusia työaika- ja päivystysjärjestelyjä ei voida suoraan verrata vanhaan tilanteeseen työn päättymisajankohtien (15.00/15.30) osalta, koska em. kerrotun pohjalta säännöllinen työajan levittäminen olisi toteutunut joka tapauksessa.

Vuorokausilepomääräykset eivät myöskään ole syy sille miksi säännöllistä työaika voidaan nyt sijoitella pidempään ilta-aikaan, vaikka tokikin se on yksi osa kokonaisuutta.

Säännöllistä työaikaa voidaan määräyksen mukaan sijoitella ma-pe klo 7.30-20.00 ja pe klo 7.30-18.00. Tämä työ ei voi olla päivystysluontoista työtä tai perusterveydenhuollon kiirevastaanottotyötä. Laajennetun toiminnan vuoroja (säännöllinen työaika klo 17 jälkeen) voi olla suunniteltu työnantajan direktioon perustuen enintään 5 krt/kk. Lähtökohta on, että vuoroja jaetaan tasaisesti henkilöstön kesken yhdenvertaisuus- ja tasapuolisuusperiaatetta noudattaen. Mikäli yksittäiset henkilöt omasta halustaan ovat valmiita tekemään enemmän kuin 5 krt/kk ja jos se muille ao. yksikön henkilöstölle ja työnantajalle sopii, niin tämä on mahdollista. Tällainen tilanne voi olla kyseessä myös silloin, jos henkilön kanssa on sovittu kolme- tai neljäpäiväisestä työviikosta, iltavuoroja tulee väistämättömästi enemmän kuin 5 kuukaudessa. Korostettakoon kuitenkin, että nämä perustuvat aina työntekijän omaan vapaaehtoisuuteen. Näissä tilanteissa on hyvä muistaa, että sopimuksen korvausprosentit eivät anna vastausta siihen mitä näiltä 5 kertaa ylittäviltä kerroilta maksetaan, joten luottamusmiesten on hyvä käydä asiasta keskustelu työnantajan kanssa.

Laajennetun toiminnan kellonaikojen osalta on myös mahdollista vapaaehtoisuuden pohjalta aloittaa työt esim. jo klo 07, jos se esim. on vakiintunut käytäntö. Tällöin työaika myös alkaa klo 07 lukien. Samoin on mahdollista vapaaehtoisuuden pohjalta tehdä työtä esim. klo 21 saakka.

Laajennetun toiminnan korvauksen osalta KVTES:n iltatyökorvaus 15 % huomioidaan myös vuosilomapalkassa.

Paikallisissa palkkausjärjestelmissä, joissa suoriteperusteisten palkanosien osuus on suuri ja vastaavasti tehtäväkohtainen palkka matalampi, laajennetun toiminnan korvaus on vaarassa jäädä hyvin alhaiseksi. Tästä kannattaa käynnistää paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa, jossa korvaustaso laajennetun toiminnan osalta mitoitetaan asianmukaiselle tasolle. Tässä yhteydessä paikallisen sopimuksen tarkoituksenmukaisuus kannattaa arvioida uudestaan.

2.3. Päivystysrajoitukset

Päivystyskertojen maksimi lukumäärä kuukausitasolla on nyt ehdoton, kun se perustuu työnantajan direktio-oikeuteen. Työpaikkapäivystyksiä voi olla enintään 5 krt/kk tai tunteja enintään 85. Vapaamuotoista päivystystä voi olla enintään 6 krt/kk. Mikäli lääkäri itse haluaa päivystää useampia kertoja / enemmän tunteja niin tämä on mahdollista, mutta se edellyttää hänen suostumustaan asiaan. Tässä on hyvä huomioida mahdollisuus sopia paikallisella sopimuksella siitä, mitä em. ylittävistä kerroista maksetaan korvausta, mikäli lääkäri haluaa päivystää em. kertoja enemmän. Näitä paikallisia sopimuksia frekvenssien ylittävistä kerroista on jo monissa työpaikoissa olemassa. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan sopia muuta kuin korvauksista ylittäviltä kerroilta. Jokaisen lääkärin on itse annettava suostumuksensa em. kertojen ylittämiseen.

2.4. Vuorokausilepo ja sen käytännön vaikutukset

Uuden työaikalain saattaminen osaksi Lääkärisopimusta toteutettiin vuorokausilevon osalta Lääkäriliiton valtuuskunnan linjaus lyhyemmistä työrupeamista huomioiden. Sopimuksen tavoite oli nimenomaan työsuojelullinen ja raskaiden päivystysrupeamien keventäminen.

Pakollisen lepoajan sisällyttäminen 24:n vuorokauden tuntiin tarkoitti samalla sitä, että työtä voidaan tehdä vähemmän, jolla taas mahdollisesti on vaikutusta ansiotasoon laskevasti.

Sopimuksen voimaan tultua ensimmäinen palaute oli pitkälti se, että lepoaika vaikuttaa suuresti ansiotasoon joko päivystyksiä vähentämällä tai aktiivivapaita lisäämällä. Tämän vuoksi KT:n kanssa yleiskirjeen esimerkeillä haluttiin näyttää malleja ja tuoda ideoita siitä, minkälaisilla eri tavoilla lepoaika ja työajan sijoittelu voidaan toteuttaa kuitenkin ansiotaso säilyttäen. Em. esimerkeissä työsuojelunäkökulma oli valitettavasti toissijainen. Tämän vuoksi olemme tehneet nyt myös uusia esimerkkejä, jossa työsuojelu on erityisesti huomioituna.

Tällöin toki ideaalitilanteessa myös henkilöresurssia olisi enemmän ja päivystystä kutakin lääkäriä kohden vähemmän. Lisäksi kokonaisuudessa on huomioitava se, että ansiotaso ei välttämättä pysy entisellään, mikäli tehtyjen tuntien määrä vähenee.

Lääkärisopimus 2018-2019 ei sisältänyt määräystä vuorokausilevosta. Tämän vuoksi päivystyksen jälkeinen lepo toteutettiin erillisellä määräyksellä päivystysvapaasta. Sen ytimenä oli päivystyskorvausten käyttö osin vapaa-aikana, osin rahana. Näin voidaan toimia edelleen, mutta vuorokausilepo tulee toteuttaa määräysten mukaisesti päivystysvapaan ohessa. Mikäli säännöllinen työaika tulee työaikajaksolla muutoin täyteen, ei päivystyskorvauksia tarvitse käyttää vapaan saamiseen, vaan se voidaan toteuttaa vuorokausilepona. Tämä on yksi asia joka kokonaisuudessa pitää huomioida: ansiotaso voi säilyä entisenä tai sitä voi jopa nostaa, jos levon ”ulkopuolella” on paljon työtä. Päivystysvapaiden käytön myötä taas tehtävä säännöllinen työaika vähenee, lepo kasvaa ja työsuojelulliset seikat painottuvat.

3. Esimerkit

Pohdittaessa eri työaikaratkaisuja, on tilanteessa, jossa pääsäännöstä 11 tunnin levon osalta poiketaan klo 23-08 välillä annettavalla 3 tunnin levolla, syytä huomioida useita seikkoja. Missään ei ole määrätty, että esim. kolmella päivystäjällä lepo pitäisi olla klo 23-02, 02-05 ja 05-08, vaan on aivan mahdollista, että kaksi lääkäriä voi nukkua hiljaiseen aikaan, esim. klo 03-06 (esim.) ja kolmas jonain muuna aikana. Lisäksi on myös hyvä huomioida lepoajan 3 t yhtäjaksoisen vuorokausilevon poikkeuksesta se, että ko. 3 t lepoaika voi toteutua eri ajankohtaan kuin se on suunniteltu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että 3 tunnin tuntimäärän toteutuma voisi olla jotain muuta kuin em. tuntimäärä.

On tärkeää miettiä myös muut lepohetken toteuttamisvaihtoehdot, esimerkiksi akuuttilääkärin osaamisen ja tavanomaisesta poikkeavan työaikamallin hyödyntäminen. Akuuttilääkärien työaikamallissa ei 11 tunnin lepo useinkaan rikkoudu siten, että yöhön tuota sopimuksen mukaista 3 tunnin lepoaikaa olisi tarvetta suunnitella. Näin ollen hän voisi hoitaa akuuttitilanteet ja herättää sitten vasta välttämättömässä tilanteessa levolla olevan erikoisalan päivystäjän. Ylipäänsä on tärkeää, että koko henkilöstön osalta toiminta päivitetään siten, että tuo 3 tunnin keskeytymätön lepo turvataan.

Liitteenä muutama esimerkki arki- ja viikonloppupäivystyksen järjestämisestä.

4. Omalääkärit

Omalääkärijärjestelmää ja siihen liittyviä määräyksiä ei enää ole Lääkärisopimuksessa. Mikään lääkäriryhmä ei myöskään voi olla enää työajattomassa mallissa. Kaikkien lääkäriryhmien työaika

on 1.4. lukien keskimäärin 38 t 15 min viikossa. Uusia työaikamääräyksiä ovat laajennetun toiminnan malli ja liukuvan työajan määräykset.

Palkkausmääräysten osalta on mahdollista jatkaa omalääkärien palkkausmallia sellaisenaan, mikäli siitä tehdään paikallinen sopimus. Ensisijaista olisi kuitenkin ottaa käyttöön Lääkärisopimuksen määräykset sellaisenaan. Kokonaisuutta ajatellen on tarkoituksenmukaista palkkausjärjestelmää muutettaessa ottaa huomioon seuraavat seikat:

Yksittäisen lääkärin kokonaispalkan pitää olla vanhassa ja uudessa järjestelmässä vähintään samansuuruinen. On mahdollista muuntaa eri palkanosia toiseksi tai liittää niitä eri palkkaelementteihin esim. henkilökohtaiset lisät, tehtävälisät ja siirtymälisät jne. On kuitenkin huomioitava mikä näiden lisien alkuperäinen tarkoitus on ollut. Esim. entiset väestöosat on tarkoituksenmukaisinta sisällyttää lääkärin tehtäväkohtaiseen palkkaan. Henkilökohtaisen lisään pitäisi yhdistellä vain niitä palkitsemiselementtejä, jotka liittyvät henkilön suoriutumiseen.

Suoritteita (toimenpiteet ja käynnit) pitää tarkastella mahdollisimman tavanomaisten kuukausien kautta. Näiden lisien osalta on luottamusmiesten hyvä käydä neuvottelu mitä kuukausia näihin lasketaan mukaan, mutta luonnollisestikaan koronaepidemian aikaisia kuukausia ei tähän tule laskea. Suoritteiden osalta on lisäksi tarkkaan mietittävä mihin palkanosaan nämä sisällytetään vai sisällytetäänkö ne esim. suoraan varsinaiseen palkkaan.

Palkan muuntotilanteessa on hyvä myös muistaa se, että neuvotteluosapuolet aloittavat heti kesän jälkeen uudestaan neuvottelut niin palkkausjärjestelmän palkkatekijöistä kuin suoritepalkkausjärjestelmän uudistamisesta.

Lisätietoja sopimusmuutoksista antavat:

neuvottelujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx lakimies Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxx johtaja Xxxxxx Xxxxxxxx tutkimuspäällikkö Xxxxx Xxxxxx

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx

Xxxxxxxxx vaihtoehtoja Lääkärisopimus tarjoaa arkiyön klo 15-08 päivystyksen järjestämiseen, ja miten tämä vaikuttaa lääkärin työhyvinvointiin, työsidonnaisuuteen ja ansioihin?

Esimerkkejä:

1. Arkiyöt päivystetään vanhaan tapaan, jolloin työrupeaman kokonaiskesto on 24-26h. (Säännöllinen työaika klo 07.30 – klo 15.30, jonka jälkeen päivystys 15.30-08.)

a) Päivystävälle lääkärille suunnitellaan 23-08 välille 3h yhtäjaksoinen lepo.

a. Xxxxxxx tuntien lepoaika keventää pitkää työrupeamaa ja tukee lääkärin jaksamista työrupeaman loppuun asti.

b. Seuraava päivä otetaan aktiivivapaana, jolloin päivystyskorvaukset pysyvät ennallaan.

c. Seuraava päivä otetaan vuorokausilepona, jolloin aktiivivapaapidätystä ei tehdä ja päivystyskorvauksista isompi osa maksetaan rahana. Vuorokausilepo ei lyhennä säännöllistä työaikaa, ja puuttuvat tunnit tehdään toisaalla (tasoittuminen työaikajaksolla). Jos säännöllistä työaikaa sijoitetaan klo 17 jälkeen, on kyseessä laajennettu toiminta ja siitä maksetaan sopimuksen mukaiset korvaukset.

d. 24 h työrupeamaa voidaan pilkkoa myös siten, että päivätyön jälkeen ja ennen päivystystä on esimerkiksi 6 tuntia lepoa (klo 16-22), mutta tällöinkin on päivystäjälle suunniteltava 23-08 välille 3h yhtäjaksoinen lepoaika.

b) Arkiyön päivystys jaetaan kahden lääkärin kesken siten, että toinen päivystää työpäivän päätteeksi klo 15-22 ja toinen esimerkiksi klo 22-08 + vuoronvaihdot)

a. Jotta 11h vuorokausilepo toteutuu, klo 22 edeltävät 11 tuntia on suunniteltava vapaaksi esimerkiksi aktiivivapaata hyväksikäyttäen.

b. Lisääntyvät aktiivivapaat tuovat lääkärille lisää vapaa-aikaa, mutta samalla vähentävät rahana maksettavia päivystyskorvauksia.

c. Lisääntyvät aktiivivapaat vähentävät päiväaikaan työpaikalla olevien lääkärien määrää ja saattavat hankaloittaa toiminnan järjestämistä.

d. Yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen parantaa lääkärin työssä jaksamista, mistä hyötyvät erityisesti matalan päivystyssidonnaisuuden alat.

e. Päivystysten jakaminen lisää päivystysfrekvenssiä, mikä on erityisesti korkean päivystyssidonnaisuuden aloilla merkittävä haittatekijä. Niillä aloilla, joilla päivystysfrekvenssi on jo nyt korkea, tämä ratkaisu ei ole suositeltava.

f. Päivystystä seuraava päivä voidaan ottaa aktiivivapaana, jolloin päivystyskorvaukset pysyvät ennallaan, tai vuorokausilepona, jolloin aktiivivapaapidätystä ei tehdä ja päivystyskorvauksista isompi osa maksetaan rahana. Vuorokausilepo ei lyhennä säännöllistä työaikaa, ja puuttuvat tunnit tehdään toisaalla työaikajaksolla. Jos säännöllistä työaikaa sijoitetaan klo 17 jälkeen, on kyseessä laajennettu toiminta ja siitä maksetaan sopimuksen mukaiset korvaukset.

c) Kuukauden arkiyöpäivystykset yhden viikon aikana 13h rupeamissa.

a. Järjestely edellyttää riittävää henkilöstömäärää ja työntekijöiden halukkuutta organisoida oma työ täysin uudella tavalla.

b. Parhaimmillaan järjestely parantaa mahdollisuuksia yhdistää työtä ja perhe-elämää.

c. Puuttuva säännöllinen työaika kompensoidaan aktiivapaina tai vuorokausilepona tai näiden yhdistelmänä. Toteutus vaikuttaa päivystyskorvausten toteumaan.

d. Viikonloppupäivystyksiä voidaan sijoittaa myös muille kuin päivystysviikolle.

e. Päivystysvuorot ja niiden rytmittyminen ilta-/yöpäivystyksiksi vaihtelevat päivystysviikoittain, mikä heijastuu päivystyskorvausten tasoon. Päivystyskorvausten määrään voi vaikuttaa hyödyntämällä vuorokausilepoa päivystysviikoilla ja vastaavasti pidentämällä työpäivien pituutta muina viikkoina.

Esimerkki: Päivystysten jakaminen lisää päivystysfrekvenssiä. Järjestely EI ole suositeltavaa aloilla,
joissa päivystysfrekvenssi on jo korkea. Esimerkissä päivystystä on 7 kertaa/ 4 vkoa eli järjestely edellyttäisi
lääkärin suostumusta.
	Säännöllinen työaika		Päivystys,h	Korotetut tunnit	Huomioitavaa
ma	7.45-15.30	7,75
ti	20.00-8.00	0	12	28,50	Aktiivivapaa
ke	8.00-9.00	1			Aktiivivapaa
to	7.45-15.30	7,75
pe	7.45-15.00	7,25
la	vapaa	0
su	vapaa	0
Yhteensä		23,75	12	28,50
ma	7.45-15.00	7,25
ti	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5	11,38
ke	7.45-15.30	7,75
to	20.00-8.00	0	12	28,50	Aktiivivapaa
pe	8.00-9.00	1			Vrk lepo 6,75h
la	vapaa	0
su	vapaa	0
Yhteensä		23,75	18,5	39,88
ma	7.45-15.30	7,75
ti	20.00-8.00	0	12	28,50	Aktiivivapaa
ke	8.00-9.00	1			Aktiivivapaa
to	7.45-15.30; 15.30-22.00	7,75	6,5	11,38
pe	7.45-15.00	7,25
la	vapaa	0
su	vapaa	0
Yhteensä		23,75	18,5	39,88
ma	08.00-18.00	10,00			Esim. iltapoli
ti	7.45-15.30	7,75
ke	7.45-20.00	12,25			Esim. iltapoli
to	7.45-15.30	7,75
pe	7.45-15.00	7,25
la	8.00-21.00	0	13	29,25
su	8.00-21.00	0	13	29,25
Yhteensä		45,00	26	58,50
	Säännöllinen työaika/ 4 vko	153
	Tehty säännöllinen työaika, 4 vko	116,25
	Päivystystunteja	75,00
	Päivystyskorvaukset, h	166,75
	- josta rahana	130,00
	- josta vapaana	36,75

Esimerkki: 4 viikon jakso, jossa päivystysvelvollisuus on yhdellä viikolla ja työrupeamat päivystysviikolla 13h.
Viikot 1-2: Perinteinen työaika 38h 15min; työpäivät alkaen 7.30/7.45 ja päättyen 15.00/15.30
Viikko 3: Päivystysviikko, ks. alla päivystysviikko A) tai B)
Viikko 4: Päivystysvapaaviikko (Aktiivivapaapidätys 38h 15min)
Päivystysviikko A)		Säännöll. työaika, h	Päivystys, h	Korotetut tunnit
ma	20.00-08.00		12	28,5
ti	08.00-09.00; 20.00-08.00	1	12	28,5
ke	08.00-09.00; 20.00-08.00	1	12	28,5
to	08.00-09.00	1
pe	20.00-08.00		12	34,5
la	08.00-09.00		1	2,25
su	vapaa
Yhteensä		3	49	122,25
Päivystysviikko B)		Säännöll. työaika, h	Päivystys, h	Korotetut tunnit
ma	08.00-21.00	7	6	10,5
ti	vapaa	0	0
ke	vapaa	0	0
to	08.00-21.00	7	6	10,5
pe	20.00-08.00	0	12	34,5
la	08.00-09.00	0	1	2,25
su	20.00-08.00	0	12	34,5
Yhteensä		14	37	92,25
Säännöllinen työaika / 4 vko	153	tuntia
	Päivystysviikko A	Päivystysviikko B
Tehty säännöllinen työaika, 4 vko	79,50	90,50
Päivystyskorvaukset, h	122,25	92,25
- josta rahana	48,75	29,75
- josta vapaana	73,50	62,50