Maankäyttösopimus koskien määräalaa 167-401-24-4-M601 ja maanluovutuksen esisopimus koskien kiinteistöä 167-401-24-4
Maankäyttösopimus koskien määräalaa 167-401-24-4-M601 ja maanluovutuksen esisopimus koskien kiinteistöä 167-401-24-4
1. Sopijaosapuolet:
a) Joensuun kaupunki (Y- tunnus 0242746-2) PL 148
80100 Joensuu
Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.x.2021 § xx (dnro xxxx/2021) (Myöhemmin tässä sopimuksessa Kaupunki)
b) Joen kiinteistörakennus Oy (Y-tunnus 1892462-3) Xxxxxxxxx 00 X 00
80100 Joensuu
(Myöhemmin tässä sopimuksessa Maanomistaja)
2. Sopimusalue
Sopimus koskee Maanomistajan omistamaa määräalaa 167-401-24-4-M601, jonka pinta-ala on 3171 m2 (”Sopimusalue”). Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan 1.
3. Sopimusalueen nykyinen kaavoitustilanne
Sopimusalueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1956 ja 1968 (numerot 182 ja 703). Asemakaa- vassa sopimusalue on rautatiealuetta (LR).
kuva1: Sopimusalue sinisellä. Koko kaavamuutosalue punaisella katkoviivalla.
4. Asemakaavan muutosehdotus nro 1744 (Siihtalanpolku)
Asemakaavaehdotuksessa Sopimusalue on osa tonttia 167-9-30-1 ja asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR). Tontin kokonaispinta-ala on 4330 m² sekä kerrosluku II. Tonttitehokkuus on e=0,4.
Tontin kokonaisrakennusoikeus on 1732 k-m2.
Kaavamuutos mahdollistaa asuntorakentamisen alueella. Nykyisen kaavan mukainen rautatiealue ei sisällä rakennusoikeutta.
5. Sopimuksen tarkoitus
Kaupunki ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun mukaisesti tällä sopimuk- sella asemakaavaehdotuksen nro 1744 mukaisesta sopimuksen kohteen toteuttamisesta ja Maan- omistajan osallistumisesta kaavamuutosaluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin ja aiheutuviin kustannuksiin.
Maankäyttösopimus on neuvoteltu kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittiseen ohjelman (KV 23.4.2018 § 54) linjatun mukaisesti.
Toimivalta asemakaavan hyväksymisessä on maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 52 §:n mukai- sesti kaupunginvaltuustolla eikä tämä sopimus rajaa millään tavoin valtuuston toimivaltaa asiassa.
6. Kunnallistekniikan järjestäminen
6.1 Kaupungin kunnallistekniikan ja katualueiden rakentaminen
Kaavamuutos edellyttää Siihtalapolun muuttamista ajoneuvoliikenteelle soveltuvaksi . Siihtalanpo- lun muuttuessa ajoneuvoliikenteelle sopivaksi kaduksi katualue laajenee osittain kortteliin 919 ja osittain Männikönpuistoon. Osa puistoalueesta ja korttelista 919 siis muuttuu katualueeksi ja sen kompensoimiseksi osa nykyisestä kadusta liittyy puolestaan kortteliin 919. Muutos vaatii rivitalo- korttelin pysäköintialueen uudelleen järjestämisen. Kadun leveys ja rakenne selviää yleissuunnitel- mien tarkentuessa. Kaupungin arvio muutostöiden kustannuksista alustavan katusuunnitelmaluon- noksen pohjalta on 120 000 €. Maanomistaja laatii kustannuksellaan Siihtalanpolun katusuunnitel- mat, rakentaa kadun kustannuksellaan ja luovuttaa kadun kaupungin omistukseen ja ylläpidettä- väksi. Kadun rakentaminen tehdään laatuvastuurakentamisen periaatteella ja maanomis- taja luovuttaa rakennustöiden valmistuttua kaupungille rakenteiden laatuvarmistuksen asiakirjat. Rakenteet siirtyvät kaupungin omistukseen ja ylläpidettäväksi sen otettua työt vastaan.
6.2 Vesi- ja jätevesihuollon järjestäminen
Maanomistajalla on velvollisuus liittyä kaupungin vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin elleivät Kau- punki ja Maanomistaja vesihuoltolain puitteissa erikseen toisin sovi. Kaupunki perii sopimuksen
kohteena olevalta alueelta normaalin taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi- ja jätevesimaksut.
6.3 Hulevedet
Maanomistaja vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Jos hulevesiä ei voida hoitaa kiinteis- töllä, kiinteistön tulee liittyä kaupungin tai vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmään sen mukaan kuin siitä yleisesti säädetään.
6.4 Johtojen ja laitteiden siirtäminen
Maanomistaja sopii sopimuksen kohteena olevalla alueella mahdollisesti olevien johtojen, kaape- lien ja putkien sekä niihin liittyvien laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvista kustannuksista johtojen, kaapeleiden ja putkien omistajien kanssa. Kaupunki ei osallistu mahdollisiin siirtokustan- nuksiin.
6.5 Rasitteet
Maanomistaja vastaa mahdollisten rasitteiden järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuk- sista.
6.6 Pysäköinnin järjestäminen
Maanomistaja on velvollinen järjestämään uuden asemakaavan vaatimat pysäköintipaikat omalle tontilleen.
7. Maankäyttösopimuskorvaus
Maanomistaja osallistuu asemakaavan nro 1744 muutosalueen rakentamista palvelevan yhdyskun- tarakentamisen kaupungille aiheuttamiin kustannuksiin maksamalla Kaupungille maankäyttösopi- muskorvauksena 51 000 €.
Tontin arvoa maankäyttösopimuksessa määriteltäessä on huomioitu soveltuvin osin rautatien me- lusta ja tärinästä koituvat lisäkustannukset asuinrakennusten rakentamiselle. Asemakaavan mukai- nen uudisrakentaminen tontilla edellyttää erityistä huomiota mm. rakennusten perustamiselle, piha-alueiden, seinien, sekä luhtikäytävien lasitusten ja parvekelasitusten meluneristykselle. Maankäyttösopimuskorvauksessa on huomioitu myös se, että maanomistaja rakentaa kustannuk- sellaan Siihtalanpolun katualueen ajoneuvoliikenteen mahdollistavaksi. Maanomistajan on laadit- tava katusuunnitelma kustannuksellaan ja saatava sille kaupungin hyväksymispäätös ennen kaavan toteuttamisen aloittamista. Maanomistaja luovuttaa katualueen rakenteineen kaupungille kadun valmistuessa.
Maanomistaja maksaa korvauksen Kaupungille kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun asema- kaavamuutos tai sen sopimusaluetta koskeva osa on saanut lainvoiman (korvauksen eräpäivä).
Maankäyttösopimuskorvaus ei sisällä mahdollista kaavoituksen erikseen laskuttamaa kaavoitus- maksua.
8. Esisopimus maa-alueiden luovuttamisesta
Osapuolet tekevät esisopimuksen alueluovutuksesta.
Kaavan toteuttaminen ja rakentaminen kaavassa osoitetulla tontilla 167-9-30-1 edellyttää kaupun- gin omistaman alueen liittämistä tonttiin. Kaupungin omistamasta kiinteistöstä 167-401-24-4 tont- tiin liitettävä alue on noin 1159 m 2.
Kyseisen 11 59 m2 suuruisen lisäalueen hinta 104 700 €. Hinnassa on huomioitu lisäalueelle jyvit- tyvät rautatien melusta ja tärinästä koituvat lisäkustannukset kaavan mahdollistamalle asuntora- kentamiselle ja maanomistajalle kadun rakentamisesta aiheutuvat kustannukset.
Alue luovutetaan vapaana kiinnityksistä erillisellä luovutuskirjalla, joka tulee allekirjoittaa kolmen
(3) kuukauden kuluessa asemakaavan tai sen sopimusaluetta koskevan alueen lainvoimaistumi- sesta lukien.
Mikäli luovutettavilta alueilta löytyy pilaantuneita maa-alueita, niiden kunnostamisesta sekä pilaan- tuneiden maa-ainesten jatkokäsittelystä vastaa Maanomistaja.
Molemmat luovutuksen osapuolet vastaavat kiinteistönmuodostuskustannuksista omistamiensa alueiden osalta.
9. Sopimuksen siirtäminen ja sopimuksen kohteen edelleen luovutta- minen
Maanomistaja vastaa tämän sopimuksen velvoitteiden toteuttamisesta myös sopimuksen koh- teena olevan kiinteistön/määräalan, sen osan tai kiinteistön/määräalan hallintaan oikeuttavien osakkeiden osalta, jotka se luovuttaa kolmannelle. Kyseiseen luovutuskirjaan on otettava tämän sopimuksen mukaiset ehdot siten, että tämän sopimuksen mukainen korvaus ja muut mahdolliset saatavat maksetaan sopimusrikkomuksen tapahtuessa Kaupungille.
Maanomistaja on velvollinen ilmoittamaan luovutuksesta kuukauden sisällä kirjallisesti kaupungin- geodeetille (Kaupunkirakennepalvelut/Maaomaisuus Muuntamontie 5, 80100 Joensuu)
Maanomistaja vastaa viime kädessä tämän sopimuksen velvoitteista, kunnes se on todistettavasti osoittanut kaupungille, että vastuu velvoitteista on siirtynyt luovutuksensaajalle ja Kaupunki on siirron hyväksynyt.
10. Vakuus
Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa Kaupungille viisikymmentäneljätuhatta viisisataaviisikymmentä (51 000) euron suuruisen vakuuden sopi- muksen allekirjoitustilaisuudessa. Vakuuden tulee olla pankkitakaus tai muu kaupungin hyväk- symä vakuus.
Vakuusvaihtoehto 1:
Maanomistaja panttaa Kaupungille vakuudeksi tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä 51 000 euron suuruisen etusijalla olevan kiinnityksen, joka on vahvistettu MML/xxxxxxx/xx/20xx. Kiinnitystä vastaava panttikirja on sähköinen ja sen saajaksi on lain- huuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitty Joensuun kaupunki.
Vakuusvaihtoehto 2:
Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja on järjestänyt 51 000 euron suuruisen tilipanttauksen maanomistajan maankäyttösopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi. Tilipanttauksen saajana on Joensuun kaupunki.
Jos Maanomistaja ei täytä tämän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, Kaupungilla on oikeus muuttaa pantti rahaksi ja käyttää pantista kertyvät varat Kaupungin saatavan, viivästyskoron, peri- miskulujen sekä mahdollisten muiden Maanomistajan sitoumuksesta johtuvien toimenpiteiden Kaupungille aiheuttamien kustannusten korvaamiseen.
Pantin rahaksi muuttaminen tapahtuu ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.
Vakuus vapautetaan, kun maankäyttösopimuskorvaus on maksettu kokonaisuudessaan. Kaupunki luovuttaa vakuuden takaisin vakuudenantajalle, mikäli sopimus raukeaa.
11. Viivästyskorko
Mikäli kohdassa 7 sovittua korvausta korkoineen ei kokonaan makseta eräpäivään mennessä, on Maanomistaja velvollinen suorittamaan viivästyneelle määrälle korkolain 4 §:n 1. momentin mu- kaista viivästyskorkoa aina maksupäivään asti.
12. Sopimuksen voimaantulo, sitovuus ja raukeaminen
Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituksin.
Mikäli asemakaavan muutos nro 1744 tulee voimaan sisällöltään olennaisesti toisenlaisena, kuin se on ollut tätä sopimusta laadittaessa, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan uuden sopimuksen. Uusi sopimus laaditaan tämän sopimuksen ehtojen mukaisena voimaan tullutta kaavaa vastaavaksi.
Tämä sopimus purkautuu, mikäli Joensuun kaupunginvaltuusto ei hyväksy kohdassa 4 tarkoitettua asemakaavaa tai asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan mahdollisen muutoksen- haun johdosta.
Osapuolet sopivat, että maankäyttösopimuksen purkautuessa edellä mainitulla tavalla ei korvauk- sia suoriteta puolin eikä toisin.
13. Sopimuksen liitteet
Tämän sopimuksen liitteitä ovat:
LIITE 1: Asemakaavamuutosehdotuksen kartta merkintöineen
14. Sopimuksen jakelu
Tätä sopimusta on tehty kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle ja yksi kaupanvahvistajalle
15. Sopimuksen hyväksyminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Hyväksymme tämän sopimuksen ehdot ja sitoudumme noudattamaan niitä.
Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.
Joensuussa, xx. maaliskuuta 2021 JOENSUUN KAUPUNKI
Xxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
kaupunkiympäristöjohtaja kaupungingeodeetti
Joensuussa, xx. maaliskuuta 2021
Joen kiinteistörakennus Oy
Xxxx Xxxxxxxxxxx
Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että edellä olevan maankäyttösopimuksen ja maanluovutuksen esisopimuksen allekirjoittajat, Joensuun kaupungin puolesta kaupunkiympäristöjohtaja Xxx Xxxxxxx ja kaupungingeodeetti Xxxxx Xxxxx sekä Xxxx kiinteistörakennus Oy puolesta Xxxx Xxxxxxxxxxx, ovat al- lekirjoittaneet tämän sopimuksen ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä sopimusta vahvistettaessa. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että sopimus on tehty maakaareen 2. lu- vun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
Joensuussa, xx. maaliskuuta 2021
Xxxxx Xxxxxx Toimitusinsinööri--
kaupanvahvistajan tunnus 1677/9
49 47
4
91
6
äkitie
9
1 I
22
8
915
30
18 kt 9 II 17
KT
kt
22
17 8 31 9 20
4 6
25 11
21
24 22 19
5 920
25 47
84
12 SIIHTALA
kt
II
85
16 10
8
6
723
18
6 9-9901 17
7 8
83
7 20
22
6
16 48
82
80
5 81
99
24:4
3
91 2 12
1 11
5
5 kt
Siihtalanpolku
14
4
SIIHTALANPOLKU
13
II
p
sr-1
sr-1 II 2
84
4
15
Utrantie
919 16
83
3
1
919 17 29
6
rp6
p 51
33 dBA
46
89 AKR z
pp
II a 30
sr-1 II
AR/ s 2 18
3
2
II 2100
83
79
82
82
LR e=0.40 VL 3
81
79
81
82 1
81
82
33 dBA
1
27 77
z 10
77
79
78
80
81
37
80
35
28 22
81 rp44
rp36
78
rp398
77
78 rp78
rp4
0 10 20
30 40 50
100
6944600
4888
7
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
/ s
9
SII
919
SIIHTALANP
2100
II
e=0.40
0020500
AKR
Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue.
AR
0040000
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
VL
0340000
Lähivirkistysalue.
LR
0470000
Rautatiealue.
0730000
Alue, jolla ympäristö säilytetään.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
1
0880000
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
0960000
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
1130000
Rakennusala.
a
1190000
Auton säilytyspaikan rakennusala.
1310100
Aita.
33 dBA
1320000
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 dBA.
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
pp
1400000
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie.
p
1510000
Pysäköimispaikka.
z
1540000
Johtoa varten varattu alueen osa.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
1600001
Alueelle on rakennettava melueste. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin.
sr-1
1710001
Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.
0
Yleiset määräykset:
1. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, ympäristöön sopivan kokonaisuuden.
Erityisesti AR/s-korttelissa on otettava huomioon suojeltujen rakennusten ominaispiirteet. Korttelin suojeltavia rakennuksia koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on varattava tilaisuus museoviranomaisille lausunnon antamiseen.
2. Vesikatolle sijoitettavat aurinkopaneelit, tekniset varusteet ja laitteet on sijoitettava ja suunniteltava hallituksi osaksi rakennuksen kattomaisemaa ja arkkitehtuuria.
3. AKR-korttelialueella asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua värähtelyluokkaan C (V W,95
≤ 0,30 mm/ s). (Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT tiedotteita 2569, 2011).
4. AKR-korttelialueella parvekkeet on lasitettava.
5. Korttelialueilla rautatien puoleisiin julkisivuihin ei saa sijoittaa parvekkeita, eikä suuria aukeavia ikkunoita.
6. Ulko-oleskeluun on varattava yhtenäinen ja rakennuksen sisäänkäyntien kautta hyvin saavutettava alue. Oleskelualue on kalustettava niin, että se palvelee alueen pääasiallisia käyttäjiä. Oleskelualueelle tulee istuttaa viherkasveja, myös puita, ellei puiden istuttaminen ole piharakenteen vuoksi mahdotonta. Toteutettavan alueen on oltava kooltaan vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta, aina kuitenkin vähintään 100 m2.
7. Istutettavan alueen osan poikki saa tehdä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä.
8. AR/s korttelin istutettavaksi merkitty tontin osa on hoidettava ja pidettävä puistomaisena alueena
9. Korttelin AR/s rakennusalojen ulkopuolelle, sekä istutettavalle alueen osalle saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia, joiden pohjapinta-ala saa olla yhteensä enintään 100 m2
10. Kortteliin AKR saa rakentaa talousrakennuksia ja katoksia rakennusalan ulkopuolelle, mutta ei kuitenkaan istutettavalle alueen osalle. Kerrosalaan laskettavat tilat luetaan tontin sallittuun rakennusoikeuteen kuuluviksi.
11. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä:
- Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä tonttia kohti. Yhteisiä tiloja voivat olla esim. yhteissauna, talopesulatilat, harrastetila, kerho- tai kokoontumistila
- Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja, eivätkä ne vaikuta väestönsuojan mitoitukseen
12. Korttelialueilla, joilla kaava sallii rakennettavaksi asuntoja, saa asunnot toteuttaa myös palveluasuntoina.
13. Tontit on aidattava kaikilta sivuiltaan. Xxxxx tulee sopia ulkonäkönsä, materiaalinsa ja rakennustapansa puolesta ympäristöön ja etenkin AR/s korttelin rakennustaiteellisesti arvokkaan kokonaisuuteen.
14. Kortteliin 919 merkityn aidan tulee olla korkeudeltaan enintään 60 cm jos se on umpinainen ja 1,2 metriä jos aita on läpinäkyvä.
Autopysäköintiä koskevat määräykset:
1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: 1 ap/ 75 k-m2.
Tehostettu palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2 Erityisryhmien ARA-tuettu vuokra-asuminen: 1 ap / 120 k-m2
Asumisen vieraspaikat: 1 ap/alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap/tontti
2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti.
3. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa 6 metriä lähemmäs katualuetta.
4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista.
Polkupyöräpysäköintiä koskevat määräykset:
1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp /asunto. Palveluasuminen: 1 ppp/ 80 k-m2.
2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.
3. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen
4. Kulkuyhteydet pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
Xxxxx Xxxxxxxxxx
kaupunginlakimies
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
Xxxxx Xxxxx
kaupungingeodeetti
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30
Korkeusjärjestelmä N2000
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU | ||||||
Siihtalan (9) kaupunginosan korttelin 919 sekä virkistys ja liikennealueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli 30. (Siihtalanpolku) | ||||||
KRAKLK | KH | Asemakaavan voimaantulo | ||||
Näht | KV | |||||
Pvm 13.1.2021 vs. kaavoituspäällikkö | Xxxx Xxxxx | Mk | 1:1000 | Arkisto 9 / 1 7 44 | ||
Suunn. Xxxxxxx Xxxxxxx | ||||||
Piirt. | Xxxxx Xxxxx | |||||