Työaika ja palkka
Työaika ja palkka
– joka jäsenen sopimusopas
Olitpa sitten uusi alalla tai jo konkari, tarkista lukuvuoden aluksi ainakin:
⊲ Että sinulla on viranhoitomääräys tai työsopimus kirjallisena, ja jos olet määräaikainen, että sille peruste sopimuksessasi
⊲ Miten palkanmaksusi perusteena olevassa dokumentissa (esim. opettajatietolomake) määritellään tehtäväsi: kelpoisuus, työaika ja lisätehtävät
⊲ Hinnoittelutunnuksesi tai palkkaluokkasi
⊲ Palkkalaskelmasi kuukausittain
⊲ Kuka on luottamusmiehesi
LUE NETISTÄ
xxx.xxx.xx → Jäsensivuille
SEURAA SOMESSA
UlKoasU: Nimiö, taitto: xxXxXXx xxXXxxx
#jokuroti Facebook /oajry Twitter @oajry Instagram @oajry Youtube /oajvideot Periscope /oajry xxxxx.xx/xxxxx
LINKKIVINKKI: xxx.xxx.xx → Jäsensivut → Virka- ja työehtosopimukset →
LINKKIVINKKI: Tämä tietopaketti ei sisällä opettajien palkkataulukoita. Voimassa olevat ajantasaiset palkat ja palkkiot löytyvät OAJ:n
Jäsensivuilta: www. xxx.xx → Jäsensivut
→ Virka- ja työsuhde → Palkka ja palkkausjärjestelmä → Palkat ja palkkiot
TÄMÄN OPPAAN teksti kuvaa sopimustulkintojen pääkohtia. On siis syytä huomioida, että poik- keuksia ja yksityiskohtia on paljon. Ne voit tar- kistaa OAJ:n jäsensivuilta, TES-kirjoista tai ole- malla yhteydessä omaan luottamusmieheesi.
Sisältö
Yleissivistävän koulun rehtori xx
Yksityinen yleissivistävä oppilaitos 27
Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 29
Lasten ja nuorten taidekoulut 32
Vapaan sivistystyön oppilaitos 33
Harjoittelukoulujen opetushenkilöstö 37
HUOMIOI kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan lisäykset! Ks. myös KIKY-opas alkaen s. 42 |
OPETTAJALLA TARKOITETAAN tässä oppaassa kaikkia kasvatus- ja opetushenkilöstöön kuu- luvia viranhaltijoita ja työntekijöitä, ellei siitä ole erikseen mainittu, ja kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää. Palvelussuhteella tarkoitetaan sekä virka- että työsuhdetta.
OPETTAJAN TEHTÄVÄT
OPETTAJAN ON hoidettava virka- tai työsuhtee- seensa kuuluvat tehtävät asianmukaisesti. Hänen pitää noudattaa säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Työn hallinnan parantamiseksi työntekijän perustehtävää ja työn painopisteitä tulee käsitellä
esimerkiksi kehityskeskusteluissa ja henkilökunnan yhteisissä kokouksissa.
Rehtorin, johtajan ja opettajan työn sisältöä ja tehtäviä ei nykyisin luetella varhaiskasvatusta ja koulutusta koskevassa lainsäädännössä, ammat- tikorkeakoululainsäädäntöä lukuun ottamatta. Tehtävät määräytyvät työsopimuksen tai viran- hoitomääräyksen sekä vakiintuneen käytännön mukaisesti. Yleisesti voi edellyttää, että tehtävä on sellainen, että sen voidaan katsoa kuuluvan esimiehen tai opettajan professioon.
Opettajalle kuuluvia tehtäviä
Opettajan tehtävistä ei ole yksityiskohtaisia sää- döksiä. Työtehtävät määritellään yleensä tehtä- väkuvauksissa eikä hänelle näin ollen voida mää- rätä mitä tahansa tehtäviä.
Työnkuvaan kuuluvia tehtäviä:
⊲ Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen antaminen
⊲ Turvallisesta oppimisympäristöstä huoleh- timinen
⊲ Oman opetuksen suunnitteleminen ja arviointi
⊲ Yhteistyö kotien kanssa
⊲ Arviointi
⊲ Kolmiportaiseen tuen antaminen
⊲ Tukiopetuksen antaminen (perusopetuk- sessa)
⊲ Oppilashuoltoon osallistuminen tarvittaessa
⊲ Toiminnan arviointiin ja kehittämistyöhön osallistuminen
Koulussa opettaja hoitaa omien oppituntien- sa ulkopuolisena aikana tehtäväänsä kuuluvia oppituntien valmistelu-, suunnittelu- ja jälkityö- tehtäviä. Tänä aikana voi olla mm. yhteissuunnit- telutyöaikaan liittyviä tehtäviä sekä erityistehtä- vien hoitoa. Opettajan velvollisuuksiin ei kuulu mm. toisen opettajan tehtävien hoito, ellei siitä erikseen sovita, paitsi äkillisissä tilanteissa, jois- sa kelpoista opettajaa ei ole saatavilla.
Työstä, joka ei selkeästi kuulu esi- miehen tai opettajan tehtäviin, tulee kieltäytyä. Myöskään sellaista työtä, josta ei makseta virka- tai työehtosopi- muksen mukaista palkkaa tai jota ei lueta työaikaan, ei tarvitse tehdä.
Esimerkki: Xxxxxx lääkehoidon tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Työnantaja ei voi määrätä opettajaa seuraamaan diabetesta sairastavan oppilaan veren sokeri- tasoa ja antamaan hänelle tarvittavat insuliini- pistokset.
Terveydenhoito ei kuulu opettajan tehtäviin. Kyse on sellaisista terveydenhoitotehtävistä, jot- ka työnantajan tulee selvittää yhdessä hoitoalan ammattilaisten, kuten kouluterveydenhuollon ja hoitoa tarvitsevien oppilaiden vanhempien kans- sa. Eri asia on vakavaan vaaraan joutuneen op- pilaan auttaminen, mikä yleisenä lakisääteisenä velvoitteena koskee myös opettajaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suo- men Xxxxxxxxxxx kanssa toimintamallin diabetes- ta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoi- dosta, jota voi käyttää soveltuvin osin muidenkin sairauksien lääkehoidon tukemiseen. Toiminta- mallissa todetaan, että koulun opetushenkilökun- nan osallistuminen oppilaan koulupäivän aikana tarvitseman lääkehoidon toteuttamisen tukemi- seen edellyttää suostumusta. Opettajaa ei voida määrätä lääkehoidon tukijaksi, ellei hän itse ha- lua tähän ryhtyä. Opettajan kelpoisuusvaatimuk- siin ei kuulu lääkehoidon tai hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen valmistavaa peruskoulutusta.
STM:n ohje Turvallisesta lääkehoidosta ja toi- mintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulu- päivän aikaisesta hoidosta:
Esimerkki: Luokan ulkopuolinen työ ammatillisissa oppilaitoksissa
Luokan ulkopuolinen työ korvataan siten, että 1,5 tuntia esimerkiksi suunnittelutyötä oikeut- taa ylituntipalkkioon. Tämä edellyttää määräys- tä etukäteen ja arviointia siitä, montako tuntia työn tekemiseen tarvitaan.
Työssäoppimisen ohjaustehtävä korvataan lukemalla se opettajan opetusvelvollisuuteen siten, että yhden tunnin työ vastaa yhtä opetus- velvollisuustuntia. Työssäoppimisen ohjaaminen
pitää voida tehdä annetun resurssin puitteissa. Myös tämä edellyttää määräystä ja arviointia sii- tä, montako tuntia työn tekemiseen tarvitaan.
Esimerkki: Muuttotyö
Opettaja ei ole velvollinen tekemään koulussa ta- pahtuvia muuttotöitä, joten tehtävästä voi kiel- täytyä. Mikäli opettaja haluaa niitä kuitenkin teh- dä, tulee tehtävistä ja niiden korvauksesta sopia ennen töiden aloittamista työnantajan kanssa erikseen tehtävällä työsopimuksella.
TYÖKUORMITUS
TYÖTURVALLISUUSLAIN JA työterveyshuoltolain perusteella voidaan puuttua työn kuormittavuu- teen. Työn suunnittelussa, esimerkiksi opetus- ja toimintasuunnitelmia, työvuorolistoja tai luku- järjestyksiä laadittaessa, tulee pyrkiä jakamaan kuormitus tasaisesti. Jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantaval- la tavalla, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin saatuaan tiedon asiasta. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä pyytää selvitys työkuormituksestaan. Kuormittavuus kannattaa nostaa esiin työsuojelu- tai yhteistoimintaorgani- saatiossa. Työpaikalla tulee olla selkeä toiminta- malli, miten henkilön ylikuormittumista mitataan ja miten asiaa selvitetään työpaikalla.
Työt tulee jakaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti henkilöstöä kuunnellen.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
PALKKA JA palkkauksen eri elementit ovat kes- keisiä palvelussuhteen ehtoja. Hyvä palkkausjär- jestelmä tukee toimintaa, vaikuttaa myönteises- ti organisaation tavoitteiden saavuttamiseen ja on osa johtamista. Palkkausta järjestelmällises- ti kehittämällä voidaan edistää työnantajan toi- minnan tuloksellisuutta ja motivoida henkilökun- taa. Palkkausjärjestelmät pohjautuvat paikallisiin arviointijärjestelmiin.
Tehtäväkohtainen palkka
Peruspalkat on määritelty tehtävittäin. Peruspal- kat ilmoitetaan palkkataulukossa hinnoittelutun- nuksittain. Eri hinnoittelutunnukset muodostu- vat tutkinnon, kelpoisuuden ja tehtävänimikkeen perusteella.
Opettaja
↓
Miten palkassasi näkyy?
Tehtävän vaativuus. Hyvä ammattitaito ja hyvät työsuoritukset.
↓
Eivätkö näy? Eikö opettajan työsi olekaan:
○ xxxxxxxx ja vastuullista
○ vahvaa ammattitaitoa vaativaa
○ vaikeiden xxxxxxx kanssa toimimista
○ hankalissa olosuhteissa työskentelyä,
josta kaikesta suoriudut mallikkaasti.
↓
OAJ auttaa, mutta miten?
○ juttele kollegasi kanssa
○ puhu esimiehen kanssa
○ kysy luottamusmieheltä palkasta ja sen perusteista
RAKENNETAAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖNANTAJALLESI!
OAJ:n paikallisyhdistys OAJ:n alueyhdistys OAJ:n toimisto
}
auttavat
Tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Tehtä- väkohtainen palkka on osa varsinaista palkkaa. Tehtäväkohtaista palkkaa voi alentaa vain, jos tehtävien vaativuus laskee olennaisesti.
Vaativa tehtävä tulee huomioida palkassa Tehtävien vaativuuden objektiivinen arviointi edellyttää paikallista palkkausjärjestelmää. Palk- kausjärjestelmän tavoitteena on motivoida hen- kilöstöä hyviin työsuorituksiin, pitää kunta-alan ja muutenkin opetusalan palkat kilpailukykyisi- nä ja edistää toiminnan tuloksellisuutta. Tavoit- teeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat tehtävien vaativuus, työ- kokemus, henkilökohtainen ammatinhallinta ja työsuoritukset sekä työyksikön tuloksellisuus.
Arvioinnissa ei vertailla eri opettajaryhmiä keskenään vaan arviointi tehdään hinnoittelu- tunnuksittain ja/tai ammattinimikkeittäin. Ta- voitteena on, että samaan ryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävän vaativuu- den edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Järjestel- mässä ei siis arvioida henkilökohtaista osaamista.
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
⊲ työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot,
harkinta)
⊲ työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysy- vyys, johtaminen ja vaikutukset toiminta- edellytyksiin)
⊲ työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuoro- vaikutus, ihmissuhdevaatimukset)
⊲ työolosuhteet (tavanomaisesta poikkeavat työolosuhteet, ei työsuojelutoimenpitein poistettavissa).
Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä koskee koko opetushenkilöstöä varhaiskasvatuk- sessa, yleissivistävissä kouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa sekä tai- teen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppi- laitoksissa. Järjestelmää käytetään soveltuvin osin myös ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa.
PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Opettajien ylituntipalkkiot
Muut lisät, palkkiot ja korvaukset
Työyksikön tai henkilö- kohtainen tulos
Ammatinhallinta ja työtulokset
Työkokemus
Tulospalkkio Henkilökohtainen lisä
}
Vuosisidonnainen lisä
Tehtävän vaativuus
Perustehtävä
Tehtävän vaativuuteen perustuva lisä Vähimmäispalkka kalliinpaikanlisineen
TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUSPALKKA
Henkilökohtainen lisä
Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää. Lisä maksetaan yleensä työsuorituksen arvioinnin perusteella. Lisän perusteena ovat henkilön am- matinhallinta, henkilökohtainen työsuoritus sekä muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.
Työnantajan ja henkilöstön edustajat määrit- televät paikallisesti yhdessä henkilökohtaisen li- sän yleiset maksamisperusteet. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijäryhmiä koh- deltava tasapuolisesti.
Lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää pe- rustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan tehdä esimerkiksi vuosittain kehitys- keskustelun yhteydessä. Henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut on annettava pyydettä- essä. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä on mahdollista alentaa tai poistaa vain jos työsuoritus oleellisesti laskee.
Kun työvuosia ja työkokemusta kertyy Vuosisidonnainen lisä, työkokemuslisä ja palve- luslisä perustuvat työkokemukseen. Lisään oi- keuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki pää- toimiseksi katsottava palvelu seuraavin ehdoin:
⊲ vähintään 30 kalenteripäivän tai täyden kuukauden työ
⊲ vähintään 18 vuoden ikä
⊲ opetusalan työ
⊲ yrittäjän työ, josta olennaista hyötyä nykyi- sissä tehtävissä yhteensä enintään viisi vuotta
⊲ muu työ, josta on olennaista hyötyä nykyi- sissä tehtävissä (työnantajan harkinnan mukaan)
Muista hakea ensimmäinen vuosi- sidonnainen lisä/työkokemuslisä kirjallisesti!
Oikeus vuosisidonnaiseen lisään tai työkoke- muslisään alkaa palvelusajan täyttymistä seuraa- van kalenterikuukauden alusta.
Lisä on haettava viimeistään kahden vuo- den kuluessa siitä, kun oikeus lisään on synty- nyt ja sitä maksetaan takautuvasti vuoden ajalta. Voit tarkistaa itseäsi koskevat korostuspro-
sentit ja vuodet OAJ:n verkkosivuilta.
MYÖS OPETUSALALLA LISÄTYÖT TULEE KORVATA
OPETTAJALLE MÄÄRÄTTY projekti-, suunnitte- lu- tai kehittämistyö, jonka tekemiseen yhteis- suunnittelutyön, koulukohtaisen lisätehtävän ja opettajatyöpäivien tuoma resurssi ei riitä, tulee korvata muulla tavoin.
Ennen kuin työnantaja määrää opettajalle lisätyön, opettajan ja työnantajan täytyy yhdessä arvioida työn laajuus, painopisteet sekä työhön tarvittava aika.
Lisätyön korvaaminen edellyttää erillistä määrärahavarausta. Määrärahoja lisätyön kor- vaamiseen ei siis saa ottaa tuntiresurssista suu- rentamalla ryhmäkokoja tai vähentämällä lähi- opetusta.
Kertapalkkio
Työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio jos kunnan asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun työnan- taja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Ylituntipalkkio
Ylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Ylitun- tipalkkioon eivät vaikuta vuosisidonnainen tai hen- kilökohtainen lisä eivätkä muut erikseen liitteissä mainitut palkkatekijät.
Opettajan ylituntipalkkion suuruus kuukaudes- sa eli vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan kertomal- la tehtäväkohtainen palkka luvulla 0,83. Tulo jae- taan huojentamattomalla opetusvelvollisuudella.
Yhden yksittäisen ylitunnin hinta eli kertatun- tipalkkio saadaan siten, että vuosiviikkoylitunti- palkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi ker- tomalla se luvulla 12 ja jakamalla saatu tulo koulun tai oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä. Peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisella perusas- teella opetustyöviikkoja on 38, aikuislukiossa 33 ja musiikkioppilaitoksessa 35. Kertatuntipalkkio si- sältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.
Koulu- ja kuntakohtainen lisätehtävä
Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittä- miseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvästä xxxx- seen määrätystä tehtävästä maksetaan opettajalle korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä. Peruskoulussa koulukohtainen rahamäärä määräytyy palkkaperusteryhmien lukumäärän
mukaan.
Määräaikaisesti LV 2016–2017 voimassa: Kou- lukohtaisesti laskettava rahamäärä voidaan työn- antajan harkinnan mukaan perustellusta syystä käyttää osin myös kuntakohtaisesti. Peruskouluis- sa koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähin- tään 70 % rahamäärästä, lukioissa kuten aiemmin. Koulukohtaisen osuuden pienentäminen edellyttää yhteydenottoa pääluottamusmieheen, joka neu- vottelee asiasta. Aikuislukion lisätehtäväkorvauk- sen maksaminen sen sijaan on harkinnanvaraista.
KUN TARVITAAN SIJAISTA
OPETTAJAN POISSAOLON ajaksi tarvitaan sijainen, jotta koulutuslainsäädännössä säädetyt oppi- laiden ja opiskelijoiden oikeudet sekä muiden opettajien työssäjaksaminen voidaan turvata. Varhaiskasvatushenkilöstöstä on tarkat henki- löstömitoitusmääräykset, joita pitää noudattaa. Sijaiskielto voi johtaa lainvastaisiin opetusjärjes- telyihin. Oppilaan ja opiskelijan tulee saada ope- tussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena koulupäivänä opetussuunnitelman perusteiden ja kyseistä oppilaitosta koskevan lainsäädännön perusteella. Samoin oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Virka ja työvapaan sijaisuusjärjestelyt kuulu- vat työnantajan tehtäväksi. Yleensä tämä tehtä- vä kuuluu lähiesimiehelle.
Virka- tai työvapaalla oleva työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä eikä hoida tehtäviään.
Työnantaja ei voi määrätä kenellekään tavan- omaista enempää työtehtäviä virka- ja työvapaa- ta edeltävillä viikoilla. Vapaata haetaan yleensä etukäteen ja sen myöntäminen edellyttää hake- musta, poikkeuksena esimerkiksi sairausloman hakeminen ja myöntäminen.
Jos sijaista ei esimerkiksi opettajan äkillisen sairastumisen takia heti löydy, voidaan koulun muu opettaja määrätä suostumuksellaan huo- lehtimaan poissaolevan opettajan luokasta oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti. Erityisesti on huomattava, että tällaisen oman viran ohessa määräyksen voi an- taa vain silloin, jos kahden luokan yhtäaikainen hoitaminen on työsuojelumääräykset huomioon ottaen mahdollista. Viimeinen vaihtoehto on jät- tää oppitunti pitämättä. Peruskoulun oppilaita ei voi jättää kesken koulupäivän valvomatta.
Työnantajan velvollisuus on perehdyttää si- jainen koulun käytänteisiin ja turvallisuusohjei- siin. Etukäteen on sovittava virkavapaan aikana pidettävän kokeen korjaamisesta ja siitä johtu- vista mahdollisista palkkioista. Työnantaja vastaa siitä, että sijainen noudattaa opetussuunnitelmaa.
Sijaisen palkka oppilaitoksessa
Xxxxxxxx palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää maksetaan hänelle tuntipalk- kio tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tuntipalkkioon ei makseta vuosisidon- naista lisää eikä henkilökohtaista lisää. Lukion lyhytaikaiselle sijaiselle ei makseta kerroin- tai lukioresurssitunteja. Jos sijaisuus kestää yli vii- si koulun työpäivää, maksetaan palkka ensim- mäisestä sijaisuuspäivästä alkaen päiväpalkkana.
KESÄAIKA, LOMAT JA KORVAUKSET
SUURI OSA opettajista on opetusvelvollisuustyö- ajassa tai vuosityöajassa, jolloin he eivät kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin.
Oikeus vuosilomaan
Varhaiskasvatuksen opettajilla ja johtajilla, rehto- reilla ja apulaisrehtorinviran haltijoilla, sosiaali- ja terveysalan-, metsä- ja puutalousoppilaitosten opettajilla, ammatillisten oppilaitosten aikuis- koulutusjohtajilla ja opinto-ohjaajilla, merenkul- kuoppilaitosten laboratorioinsinööreillä ja kan- sanopistojen opettajilla, joiden työaika määräytyy vaihtoehdon 2 mukaan, on oikeus vuosilomaan. Vuosilomapäivien kertyminen perustuu pal- velussuhteen kestoon ja aikaisempaan työko- kemukseen. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4.
ja päättyy seuraavan vuoden 31.3.
Jos sairastut kesällä, katso oppaan s. 11.
Laskennallinen vuosiloma Opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään ei kuulu vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyöajan keskeytyksiin eli koulun loma-aikoihin. Sen sijaan opettajilla on ns. laskennallinen vuosiloma, joka vaikuttaa muun muassa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen maksamiseen laskennallisen vuo- siloman ajalta työnantajan sijasta suoraan opet- tajalle itselleen.
Lomaraha
LOMARAHA MAKSETAAN elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Loma- raha maksetaan myös palvelussuhteen päättyes- sä. Sivutoimisille tuntiopettajille ei makseta loma-
rahaa. Lomarahan suuruus lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta.
Yksittäinen työntekijä ei voi sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Vain pääluottamusmie- hellä on oikeus neuvotella asiasta. JUKO ja OAJ eivät anna tähän valtuutusta.
Kaikilta kunnan tai kuntayhtymän tai valtion palveluksessa olevilta työntekijöiltä leikataan lo- marahasta 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019. Lomarahaleikkaus ei koske yksityisen sek- torin työntekijöitä.
KIKY: Kaikilta kunnan, kuntayhtymän tai valtion palveluksessa olevilta työntekijöiltä leikataan lomarahasta 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019. Lomarahaleikkaus ei koske yksityisen sektorin työntekijöitä.
KUN TARVITSET VAPAUTUSTA TYÖSTÄ
Ota yhteyttä luottamusmieheen aina ennen kuin haet virkavapaata, jotta vältät turhat palkanmenetykset.
Palkalliset virka- ja työvapaat
⊲ Sairausloma, palkallinen 60 kalenteripäivää vuodessa
⊲ Äitiysvapaa, palkallinen 72 arkipäivää
⊲ Isyysvapaa, palkallinen 6 päivää
⊲ Tilapäinen hoitovapaa, 3 kalenteripäivää palkallisena kunnalla
⊲ Reservin kertausharjoitus ja väestönsuoje- lukoulutus
⊲ 50- ja 60-vuotispäivä
⊲ Oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekiste- röinti
⊲ Lähiomaisen hautajaispäivä
⊲ Kutsuntapäivä
⊲ Työnantajan määräämä terveydenhoidolli- nen tutkimus
⊲ Välttämätön lääkärissä tai lääkärin määrää- mässä tutkimuksessa käynti
Palkattomat virka- ja työvapaat
⊲ Isyysvapaa (kuitenkin 6 päivää palkallista)
⊲ Vanhempainvapaa
⊲ Erityisäitiysvapaa
⊲ Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa
⊲ Poissaolo pakottavista perhesyistä
⊲ Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun lähei- sen hoitamiseksi
⊲ Opintovapaa
⊲ Useimmat harkinnanvaraiset virka- ja työ- vapaat (mm. vuorotteluvapaa)
Jos sairastun
Työnantajan pitää laatia ohjeet siitä, miten toi- mitaan, kun sairastutaan. Työntekijällä on velvol- lisuus ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalle. Työnantajalla on oikeus pyytää sairaustodistusta jo ensimmäisestä poissaolopäivästä. Työnanta- jalla on myös oikeus edellyttää, että sairaustodis- tus on työterveyshuollon lääkäriltä. Sairauslomal- la ei pidä tehdä töitä. Työnantaja voi edellyttää työntekijältä todistusta ensimmäisestä päivästä lähtien ilman erityistä syytä, edellyttäen että se perustuu yhteiseen ohjeeseen ja koskee työn- antajan kaikkia työntekijöitä.
Tiesitkö, että sinulla on oikeus sairauspäivärahaan, äitiysrahaan, vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen ja kuntoutusrahaan laskennallisen vuosiloman ajalta riippumatta siitä, oletko hakenut virkavapaata vai et.
Sairausloma-ajan palkka
Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajalta on, että palvelussuhde kunnalla on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 ka- lenteripäivää. Jos palvelussuhde on kestänyt ly- hemmän ajan, opettajalla on oikeus saman ka- lenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja on ollut työssä työpai- kalla ennen sairastumistaan.
Sairausloma-ajan palkka korvataan sivutoimi- sille tuntiopettajille tietyin edellytyksin kunnalla ja musiikkioppilaitoksissa, mutta pääsääntöisesti sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan palkkio ainoastaan pidetyiltä tunneilta.
Sairausloma-ajan palkkaa maksetaan kuiten- kin kaikille 9 päivältä, jos palvelussuhde on kes- tänyt yli 60 päivää.
Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
Jos sairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, oikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripaivan jälkeen, vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näis- sä tapauksissa ota aina yhteys luottamusmieheen.
Jos sairastun kesällä
Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmäs- sä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälo- maansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslomaa op- pilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisi- vat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sai- rauspäivärahaan.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman, ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden palkallisten sairauspäivien lukumää- rään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan lasken- nallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapaut- ta, jos virkavapaa on alkanut ennen kesäkeskey- tyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä.
Jos opettaja, jolla on vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuo- silomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman ai- heetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Yksityisissä päiväkodeissa vuosi- loman aikana sairastuttaessa lomapäivät siirty- vät 6 päivän omavastuuajan jälkeen.
Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Työnantaja saa sairausloman ajalta maksamaan- sa palkkaa vastaavan osan sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. Kun palkanmaksu lop- puu, ole yhteydessä Kelaan tarkistaaksesi, kuinka pitkän ajan voit saada sairauspäivärahaa.
Äitiysvapaa
Äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Äidillä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensim- mäiseltä arkipäivältä täysi palkka, jos hän on ol- lut saman kunnan palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta, hakenut äitiysvapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja esittänyt työnantajalle lääkärin tai terveyskes- kuksen antaman sairausvakuutuslaissa tarkoite- tun todistuksen raskauden kestosta ja lasketus- ta synnytysajasta.
Isyysvapaa
Isällä tai uuden avioliittolain myötä muilla lap- sen läheisillä voi olla oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaansa kuudelta ensimmäi- seltä arkipaivalta edellisessä kappaleessa mai- nituin edellytyksin. Tämän lisäksi on mahdollis- ta saada palkatonta isyysvapaata 48 arkipäivää.
Kun lapsi sairastuu
Kun alle 10-vuotias tai vammainen lapsi sairas- tuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla, huolta- jalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuval- la oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Oikeus vapaaseen on lapsi ja saira- uskohtainen. Vanhemmat voivat jakaa tilapäisen hoitovapaan 4 päivää.
Tilapäiseltä hoitovapaalta maksetaan palkka enintään 3 peräkkäiseltä kalenteri- tai työpäiväl- tä lapsen sairastumisesta lukien. Jos siis lapsen ensimmäinen sairauspäivä on perjantai, palkal- lisia päiviä ovat perjantai, lauantai ja sunnuntai. Vapaata voi pitää täydet 4 työpäivää, jolloin maa- nantai, tiistai ja keskiviikko ovat palkattomia.
Päätoimisella tuntiopettajalla ja määräaikai- sella opettajalla on oikeus 3 palkalliseen hoito- päivään, jos palvelussuhde on kestänyt vähin- tään 60 kalenteripäivää.
Jos lapsi joutuu äkillisenkin sairauden takia sairaalahoitoon, katsotaan, että lapsen hoito on järjestetty sairaalassa eikä vanhemmilla ole oi- keutta palkalliseen virkavapauteen. Etukäteen tiedossa oleva lapsen sairaalahoito tai lääkärillä käyminen ei täytä tilapäisen hoitovapaan edel- lytyksiä. Näissä tapauksissa vanhemmilla on oi- keus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä.
Lääkärissä ja tutkimuksissa käynnit työajalla
Lääkärissä tai tutkimuksissa käynti on palkallista vain, jos viranhaltija tai työntekijä on työnanta- jan määräämässä terveydenhoidollisessa tutki- muksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai tehtävän hoidon edellyttämässä lakimääräi- sessä tarkastuksessa. Samoin jos viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkä- rin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tai lää- kärintarkastukseen, joka on välttämätön sairaus- vakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisek- si. Tutkimukseen on todellinen tarve, jos sitä ei voida tehdä työajan ulkopuolella tai jos on kyse äkillisestä tutkimustarpeesta. Palkallinen tutki- musaika ei koske oma-aloitteista lääkärissä ja hoidossa käyntiä eikä useamman päivän kestä- viä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on teh- ty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäyn- nin yhteydessä.
PALKATTOMAT VIRKA- JA TYÖVAPAAT
JOS SUUNNITTELET palkattoman virkavapaan anomista ennen koulun lyhyttä loma-aikaa (syys-, joulu-, urheilu- tai pääsiäisloma) selvitä loma-ajan palkkaoikeutesi kunnan luottamusmieheltä. Jos kunnan opettaja on ollut palkattomalla virkava- paalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun tai oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäis- loma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan. Määräyksellä turvataan sijaiselle palkka myös loman ajalta. Tämä ei koske yksityistä opetusalaa.
Perhevapaat ja hoitovapaa
Palkattomat perhevapaat eivät ole harkinnan- varaisia virkavapaita. Niiden hakemista ja myön- tämistä määrittävät määräykset ja säännökset. Vanhemmilla on oikeus itse valita palkattomien perhevapaiden alkamis- ja päättymisajankohdat, jos he noudattavat niiden hakemista, pituutta ja jaksottamista koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Alle kouluikäisen ot- tolapsen vanhemmat voivat olla hoitovapaal- la siihen saakka, kun lapsi täyttää 3 vuotta tai niin kauan, että lapseksi ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Perhevapaita on haettava yleensä vii- meistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua al- kamista. Virkasuhteisten on haettava virkavapaa- ta kirjallisesti ja työsuhteisten on todisteellisesti ilmoitettava työnantajalle työvapaasta.
Jos opettajalla ei ole oikeutta vuosilomaan, hänen ei tarvitse hakea virkavapaata kesäkes- keytysajaksi.
Osittainen hoitovapaa
Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun peruskoulussa olevan lapsen toinen luku- vuosi päättyy tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Osittaista hoitovapaata pitää hakea viimeistään 2 kuukautta ennen aiottua vapaan aloittamista. Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovitaan työn- antajan kanssa.
Opetusvelvollisuustyöajassa olevien osittai- nen hoitovapaa toteutetaan siten kuin työnan- taja ja työntekijä siitä sopivat. Sopimus kannat- taa tehdä kirjallisena. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan kes- kimäärin 18 tuntia viikossa. Kokonaistyöaikaa noudattavalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneis- ta ja muusta työajasta kuin mitä nämä työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta.
Tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus tilapäi- seen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolon- sa on välttämätöntä perhettä kohdanneen sai- raudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Täl- löin virkavapaus on palkatonta. Kela voi maksaa erityishoitorahaa.
Kun perheesi tarvitsee sinua Työsopimuslaissa on määräys, jossa säädetään työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamisek- si. Tämä perhevapaa on tilanteisiin, joissa työnte- kijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Säädöstä sovelletaan työsuhteisten henkilöiden lisäksi myös kunnan viranhaltijoihin, koska heidän perhevapaansa määräytyvät työ- sopimuslain säännösten perusteella.
Kun haluat opiskella
Opintovapaata voi pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, kun päätoiminen palve- lussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, henki- löllä on oikeus enintään viiden päivän opintova- paaseen. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useam- massa jaksossa. Opintovapaalla oleva voi saada aikuiskoulutustukea, jonka myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. Tuen kestoajan ja määrän voi laskea Koulutusrahaston laskureilla.
Vuorotteluvapaa – kun tarvitset pidempää irtiottoa
Vuorotteluvapaa on harkinnanvarainen virka- vapaa, joten sen saamisen ehdoista kannattaa kysyä omalta luottamusmiehiltä tai esimieheltä. Vuorotteluvapaan ehdoista, saamisen edellytyk- sistä, jaksottamisesta ja muista yksityiskohdista löytyy tietoa mm. OAJ:n Jäsensivuilta, Opettajien työttömyyskassan kotisivuilta tai työ- ja elinkei- noministeriön kotisivuilta.
Harkinnanvarainen virka- ja työvapaa Harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan myöntä- minen ei ole itsestäänselvyys. Työnantaja myön- tää vapaan anomuksesta. Kysy siis aina asiaa ensin esimieheltäsi. Jos haluat vapaata jostain muusta kuin aiemmin mainituista syistä, työn- antajalla on oikeus harkita, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa vai ei. Työnantaja harkitsee myös, myönnetäänkö vapaata ylipäätään.
Henkilöstöä tulee kohdella tasapuolisesti. Sik- si harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myön- tämisen periaatteista sovitaan työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken yhteistoiminnassa. Periaatteiden tulee olla koko henkilöstön tiedossa. Harkinnanvarainen virkavapaa myön- netään hakemuksen mukaan tai hylätään. Jos työnantaja pitää mahdollisena myöntää virka-
vapaa haettua lyhempänä tai pidempänä, pitää henkilön tehdä uusi hakemus tai antaa kirjalli- nen suostumus muuksi ajaksi myönnettävään virkavapaaseen.
TYÖAIKA
Lukuvuoden pituus
Peruskoulun lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päät- tyy 31. heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työ- päivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat it- senäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Luku- vuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeise- nä arkipäivänä.
Työnantajan määrättävissä oleva opettajan työaika tulee sijoittaa siten, että opettajalle an- netaan esimerkiksi syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika ope- tuksesta ja muusta opettajan työstä.
Oppitunnin pituus
Perusopetusasetuksen mukaan oppitunnin pi- tuus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Lukiossa ja aikuislukiossa on edelleen noudatettava op- pilaitoksessa vakiintunutta käytäntöä, joka oli voimassa ennen 1.1.1999. Lukion oppitunti kes- tää yleensä 45 minuuttia. Aikuislukion oppitun- nin pituus on 40 minuuttia. Jos kuitenkin luot- tamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käy- tännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.
Luku- ja työjärjestyksiä ja vuosi- suunnitelmia tehtäessä on syytä huomioida, että työajoista ei voi sopia paikallisesti.
Opettajatyöpäivät
Veso- eli suunnittelu- ja koulutuspäivät Peruskoulun, lukion ja aikuislukion toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työ- ajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on vel- vollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutus- työpäivään eli ns. veso-päivään. Yksi päivistä voi- daan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuute- na, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päi- vän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuk- sella. Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuo- den työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvol- lisuutta, ei myöskään sivutoimisella tuntiopet- tajalla. Jos opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virka- vapaalla, veso-päiviin osallistutaan samassa suh- teessa kuin työaika on täydestä työajasta. Ope- tusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.
Keftittämispäivät
Veso-päivien lisäksi työnantaja voi määrätä opet- tajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työ- yhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Kehittämis- työpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka.
KIKY-työaika
12 tuntia voidaan käyttää opinto- ja suun- nittelutyöhön tai muuhun opettajatyöhön oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina. Pe- rustellusta syystä tästä työajasta voidaan mää- rätä pidettäväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin päivä, joka on pidettävä oppilas- työvuoden aikana lauantaipäivänä.
Muu ftenkilöstökoulutus
Kunta-alan henkilöstökoulutuksesta on sovit- tu koulutussopimuksessa. Sen mukaan täyden- nyskoulutukseen osallistuvalle henkilölle mak- settavat koulutusajan palkka ja kustannusten korvaukset riippuvat siitä, miten tarpeellisena kuntatyönantaja pitää koulutusta. Jos koulu- tusta pidetään henkilön virka- tai työtehtävien kannalta välttämättömänä, henkilö vapautetaan normaaleista tehtävistään ja määrätään osallis- tumaan koulutukseen virkamatkana. Opettajalle maksetaan koulutuksen ajalta normaali palkka.
Opetusvelvollisuuteen perustuvassa työ- aikajärjestelmässä oleva opettaja ei ole velvolli- nen osallistumaan veso-päivien lisäksi muuhun kuin työjärjestyksen mukaisten tuntien aikaiseen koulutukseen. Muu koulutus tapahtuu opettajan omalla ajalla. Kokonaistyöaikaa tai vuosituntei- hin perustuvaa työaikaa noudattavien opetta- jien koulutukseen käytetty aika luetaan vuosi- tunteihin.
Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus OAJ on neuvotellut lomapäiväkorvauksen koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleelle mää- räaikaiselle päätoimiselle opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan. Palvelussuhteen päätty- essä maksetaan lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista palvelussuh- teeseen sisältyvää lomanmääräytymiskuukaut- ta kohden. Lomapäiväkorvausta vähentävät pal- velussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät. Lukuvuoden työaikaa lyhemmissä palve- lussuhteissa kesäkeskeytyspäivien lisäksi myös syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäi- vät vähentävät lomapäiväkorvausta. Arkipäiviä ovat muut päivät paitsi kalenterin ”punaiset päi- vät”, jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislau- antai. Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoimisia
tuntiopettajia.
MÄÄRÄAJAKSI OTETTU VIRANHALTIJA
Enintään 5 koulun työpäivää ⊲ Tuntiopetuspalkkio kultakin pidetyltä tunnilta |
→ Valmistelu, jälkityö, valvonnat → Ei yhteissuunn. velvollisuutta |
⊲ Peruskoulu 0,94 x tuntiopettajan palkka |
⊲ Lukio/aikuislukio 0,96 • tuntiopettajan palk- ka |
⊲ Ei lukion kerroinlisiä eikä lukioresurssi- tunteja ⊲ Ei vuosisidonnaista lisää ⊲ Ei kalliinpaikanlisää |
⊲ Ei lomarahaa |
⊲ Ei lomapäiväkorvausta ⊲ Ei palkallisia virkavapaita |
Enemmän kuin 5 työpäivää ⊲ Palkkausperusteet ja työvelvollisuus kuten toistaiseksi otetulla viranhaltijalla |
→ Kuukausipalkka |
→ Vuosisidonnainen lisä |
→ Ylituntipalkkio |
⊲ Yhteissuunnittelutyövelvollisuus |
⊲ Opettajatyöpäivät, jos on palkattu luku- vuoden koko työajaksi ⊲ Lomaraha ( jos ≥ 16 pv/kk) |
⊲ Lomapäiväkorvaus ( jos ≥ 16 pv/kk) |
⊲ Sairausloma-ajan palkka kuten toistaiseksi otetulla viranhaltijalla |
⊲ Oikeus palkallisiin virkavapaisiin riippuu sijaisuuden kestosta |
TUNTIOPETTAJAT
JOS PÄÄTOIMISEN tuntiopettajan tuntimäärä on alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osa varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta vi- ran opetusvelvollisuuteen. Jos kunnassa tai kun- tayhtymässä on osoitettavissa tarvetta päätoi- miselle tuntiopettajalle, tulee toistaiseksi otettu tuntiopettaja määritellä päätoimiseksi. Avointa tuntimäärää ei saa käyttää annettaessa virka- määräystä (tuntiopettaja toistaiseksi). Jos tar- vetta päätoimiselle tuntiopettajalle ei ole, tunti- opettaja on sivutoiminen.
KIKY: Tarkista itseäsi koskeva kiky-työaikavel- voite Xxxx kiky-liitteestä tämän oppaan lopusta.
Päätoiminen ⊲ Vähintään 16 viikkotuntia |
→ Aikuislukiossa 14 vt |
⊲ Palkkaus ja työvelvollisuus kuten vastaavalla viranhaltijalla |
→ Kuukausipalkka → Vuosisidonnainen osa |
→ Ylituntipalkkio |
→ Lomaraha |
⊲ Yhteissuunnitteluvelvollisuus |
⊲ Opettajatyöpäivät |
⊲ Lomapäiväkorvaus |
⊲ Äitiysvapaan ja sairausloman palkka kuten viranhaltijoilla |
⊲ Oikeus palkallisiin virkavapaisiin riippuu palvelussuhteen kestosta |
Sivutoiminen ⊲ Tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta |
⊲ Ei yhteissuunnittelutyöaikaa, ei vesoa |
⊲ Peruskoulussa 0,94 • päätoimisen palkkio ⊲ Ei henkilökohtaisen lisän vuosisidonnais- ta osaa |
⊲ Ei lomarahaa |
⊲ Ei lomapäiväkorvaus |
→ Tuntipalkassa kesäajan osuus |
⊲ Sairausloma-ajan palkka enintään 9 arkipäi- vää, jos palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää |
⊲ Xxxxxxxx äitiysvapaa ja tilapäinen hoitovapaa |
⊲ Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika ei kartu |
YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA
VIIKOITTAISTEN OPETUS- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua 126 tunnin ajan vuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämi- seen liittyvien tehtävien tekemiseen. Yhteissuun- nittelutyöaikana tehtävää työtä on esimerkiksi:
⊲ yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa (myös arviointikeskustelut)
⊲ koulun kasvatustyön ja koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu
⊲ yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa
⊲ yhteistyö koulupsykologin, koulukuraatto- rin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa
⊲ kahden tai useamman opettajan yhteistyö- nä tapahtuva opetuksen suunnittelu.
Yhteissuunnittelutyöaikaan ei lueta:
⊲ omien oppituntien suunnittelua, valmiste- lua ja jälkityötä
⊲ muita erikseen korvattavia tehtäviä (esi- merkiksi luokan valvojan tehtävät)
⊲ opettajatyöpäiviä (veso)
⊲ tehtäviä, joita varten opettaja on vapautet- tu tavanomaisesta opetustyöstään
⊲ välitunti on osa oppituntia, joten välitun- tien aikana tehtyä työtä ei voida lukea
yt-aikaan kuuluvaksi.
YS-ajalla voi tehdä yksinäänkin koulun toimin- nan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmis- telutöitä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien 1–6 ja erityisopetuksen opettajien yhteissuun- nittelutyössä. Perusopetuksen opetussuunni- telman perusteissa määrätään, että koulun on
oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa tavoitteellista oppimis- ta ja koulunkäyntiä.
YS-ajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sel- laisia, että niitä tehdään muuallakin kuin työpai- kalla ja ko. töitä voi tehdä myös yksin. Lukujärjes- tykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa kun se on tarpeel- lista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestel- män tarkoitus.
Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, re- sursointi ja toteuttaminen päätetään yhdessä opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimin- tasuunnitelman laatimisen yhteydessä. YS-aikaa ei voi ylittää. Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske enintään viiden koulun työpäivän pituises- sa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opet- tajia kuten viransijaisia.
Yhteissuunnittelutyöaika muuttui 1.8.2017 alkaen vuotuiseksi, ja vuotuinen työmäärä on korkeintaan 126 tuntia.
OPETUSVELVOLLISUUS
VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.
Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kah- ta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvel- vollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetus- velvollisuus.
NÄMÄ TEHTÄVÄT VOIVAT OLLA OSA OPETUSVELVOLLISUUTTA
Koulunjohtajan tehtävät
Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun (myös vuosiluokkien 1–6 kou- lun ja erityiskoulun yhteisen) johtajan opetusvel- vollisuuteen voidaan lukea 1–12 tuntia riippuen koulun koosta. Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä kunkin koulun osalta erikseen, kuiten- kin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa. Jos kahdella tai useammal- la vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johta- ja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetus- velvollisuuteen edellä mainitun lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.
Peruskoulu ⊲ Luokanvalvontatyö |
⊲ Oppilaanohjaustyö |
⊲ Demonstraatio, valmistelutunnit |
⊲ Kerhotyö ⊲ Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaustyö |
⊲ Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö |
⊲ Opetuksen ohjaustyö |
⊲ Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta- työ |
⊲ Kirjaston hoitotyö* |
⊲ Kokoelmien hoitotyö* |
⊲ Musiikkiesitysten hoitotyö |
⊲ Av-välineiden hoitotyö |
⊲ Tietotekniikkavastaavan työ* |
⊲ Oppilaskunnan ohjaustyö (7–9)* |
⊲ Yhteistuntimäärä voidaan jakaa toisin kuin OVTES:ssa määrätty. |
Apulaisjohtajan tehtävät
Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun apulaisjohtajan tehtäviä hoitavan opettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea 2–16 tuntia riippuen koulun koosta.
Muut opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvel- vollisuutensa edellyttämää tuntimäärää, hänen opetusvelvollisuuteensa ovat luettavissa seuraa- vat erityistehtävät tarpeellisilta osin:
Lukio ⊲ Kerrointunnit |
⊲ Lukioresurssitunnit |
⊲ Demonstraatioiden valmistelutunnit |
⊲ Oppilaanohjaustyö |
Aikuislukio |
⊲ Demonstraatioiden valmistelutunnit ⊲ Aikuislukiolisä ⊲ Äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus ⊲ Ryhmänohjaajan tehtävät ⊲ Opinto-ohjauksen luokan ulkopuoliset tehtävät ⊲ Kirjaston hoito* ⊲ Kokoelmien hoito* ⊲ Av-välineiden hoito* |
⊲ Tietokonelaitteiston hoito* |
⊲ Yhteensä enintään 10 vt |
Demonstraatioiden valmistelutunnit, koulu- kohtainen lisätehtäväkorvaus ja taito- ja taide- aineiden korvaus eivät ole harkinnanvaraisia. Ne on maksettava sopimuksen mukaisina.
MUITA ERIKSEEN KORVATTAVIA TEHTÄVIÄ OVAT MM:
⊲ Tukiopetuspalkkio
⊲ Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
⊲ Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio
⊲ Koulu- tai kuntakohtainen lisätehtävä
⊲ Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitami- nen rehtorin virantoimituksen keskeytyk- sen ajan
⊲ Kielistudion esimies
Jos opettajalle määrätään jokin edellä mainit- tu erityistehtävä, siitä on maksettava sopimuk- sen mukainen palkkio. Jos työnantaja ei määrää esimerkiksi av-välineiden hoitajaa, välineitä käyt- tävät opettajat huolehtivat niistä samalla tavalla kuin muistakin koulun opetusvälineistä.
TUKIOPETUSTUNNIT
TUKIOPETUSTUNNIT VOIDAAN maksaa vuosiviik- koylituntipalkkiona, jos tukiopetus on koko luku- vuoden jatkuvaa, vakiintunutta ja säännönmu- kaista toimintaa ja vahvistettu työsuunnitelmassa.
YLITUNTIPALKKIO
OPETTAJALLE MAKSETAAN viran opetusvelvolli- suuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio.
OPPILAANOHJAUKSEN LEHTORIN TYÖAIKA JA TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA
OPPILAANOHJAUKSEN LEHTORIN vuosityöaika muodostuu työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä olevasta ja omavalintaisesta työ- ajasta. Sidottu työaika on 1 245 tuntia (1 221+24) lukuvuodessa. Kiky-työajan 24 tuntia ei voi sijoittaa opetustunteihin eikä kesäkeskeytys- aikaan. Sidotun työajan ulkopuolista, ajan ja pai- kan suhteen omavalintaista työaikaa ei määri- tellä ajallisesti.
Rehtorin ja oppilaanohjaajan tulee lukuvuoden alkaessa yhteistyössä laatia työaikasuunnitelma oppilaanohjaajan Rehtorin ja oppilaanohjaajan tulee lukuvuoden alkaessa yhteistyössä laatia työaikasuunnitelma oppilaanohjaajan vuosityöaikaan kuuluvista tehtävistä.
YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA
AINEENOPETTAJAN TYÖAIKAAN kuuluu osallistu- minen yhteissuunnitteluun siten, että opettajan- kokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotte- luihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 50–107 tuntia opettajaa kohti vuodes- sa. Lue lisää ys-ajan muuttumisesta vuotuisek- si sivulta 18.
OPETUSVELVOLLISUUS
VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.
Kerrointunnit
Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkanmak- sun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi luvulla 1,10. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luok- katunteja, oppilaanohjauksen luokkatunteja, tu- kiopetustunteja sekä demonstraatioiden val- mistelutunteja.
Lukioresurssitunnit
Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakun- nan lukion tavoitteiden kannalta tärkeinä pitä- miin tehtäviin, kuten ylioppilaskirjoituksiin kuu- luvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuu- lusteluihin sekä esimerkiksi ryhmänohjaajan tai tietotekniikkavastaavan tehtäviin.
Lähtökohtaisesti lukioresurssia ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää opetukseen.
Jos resurssia käytetään myös opetustyö- hön, tulee asiasta sopia opettajakunnan kanssa. Mikäli yksimielisyyttä opettajakunnan kanssa ei saavuteta, tulee asiasta käydä paikallisneuvot- telut. Työnantaja päättää viime kädessä resurs- sin käytöstä.
Lukioresurssitunnit tulee jakaa lukiokohtai- sesti päätettävällä tasapuolisella ja oikeudenmu- kaisella tavalla. Jotta opettajat tietävät, mistä ovat päättämässä, heille tulee etukäteen selvittää lu- kioresurssituntien määrä ja se, mistä tehtävistä, kenelle opettajille ja kuinka paljon tunteja kertyy. Lukioresurssituntikiintiö ei ole harkinnan- varainen. Se tulee käyttää kokonaisuudessaan. Lukioresurssituntien perusteella maksettavat palkkiot ovat osa opettajan palkkaa, joten lu- kioresurssitunnit tulee kirjata työsuunnitelmaan palkanmaksun perusteeksi ja maksaa vuosiviik-
kotunteina kuukausipalkan yhteydessä, jolloin ne vaikuttavat mm. sairausloman ja äitiysva- paan palkkaan ja lomarahan määrään. Sellaiset lukioresurssitehtävät, joiden vaatima tuntimäärä ei ole riittävän tarkasti määriteltävissä, on mah- dollista harkinnan mukaan maksaa takautuvasti kuukausittain siten, että toteutuneet tunnit koo- taan esim. syys- ja kevätlukukaudelta erikseen. Jos näin menetellään, tehdään vastaava muutos opettajan työsuunnitelmaan. Sivutoimisille opet- tajille lukioresurssitunnit, kuten opetustunnitkin, maksetaan kertatunteina.
Yksityisissä lukioissa lukioresurssia ei voi käyttää opetukseen.
Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu
Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamises- ta ja arvostelusta maksetaan lukioresurssitunti- kiintiöstä opettajan oman ylituntipalkkioperus- teen mukainen korvaus. Maksettava tuntimäärä päätetään lukiokohtaisesti. (Katso edellä lukio- resurssitunnit.)
Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuk- sesta ja arvostelusta maksetaan yksityisoppi- laan kuulustelumaksun suuruinen korvaus, jos
opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota tässä lu- kiossa ei opeteta. Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä sii- tä makseta erillistä korvausta.
Etäopetus
Opiskelijan etäopiskelusta opettajalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvel- vollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitel- massa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.
Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät
Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, voidaan siihen lu- kea kerrointunteja ja lukioresurssitunteja. Mui- ta opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia teh- täviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit, kiertävän opettajan työaika ja oppilaan ohjaus ja aikuislukiolisä. Opetusvelvollisuuden ylimene- viltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylitun- tipalkkioperusteen mukainen korvaus.
MUITA ERITYISTEHTÄVIÄ JA PALKKIOITA
SEURAAVIA ERITYISTEHTÄVIEN palkkioita ei lueta opetusvelvollisuuteen:
⊲ Xxxxxxx toisen opettajan tunnin hoitami- sesta
⊲ Tukiopetuspalkkio
⊲ Koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä
⊲ Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitami- nen rehtorin virantoimituksen keskeytyk- sen ajan
⊲ Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu aineessa, jota siinä lukiossa ei opeteta
⊲ Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilas- kirjoituksiin liittyvät tehtävät
⊲ Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä reh- torin ollessa jäävi
⊲ Etäopetukseen liittyvä työ
⊲ Kerhotyö
⊲ Aikuislukiossa lisäksi:
→ Kesäkurssin järjestely- ja valvonta- tehtävä
→ Kielistudion esimies
YLITUNTIPALKKIO
JOS OPETTAJANVIRAN haltijalle määrätään yli- tunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, mak- setaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkiope- rusteen mukaan. Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtävä- kohtainen palkka, jos hänelle on laskettu mu- kaan painotettu palkka tai painotettu opetus- velvollisuus tai molemmat.
AIKUISLUKIOLISÄ
OPETTAJANVIRAN HALTIJAN opetusvelvollisuu- teen luetaan aikuislukiolisänä seuraavat tunti- määrät:
1) lukion päättötutkintoon kuuluvien suul- listen loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkasta- misesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja va- linnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppi- tunnin kurssista 5 tuntia sekä
2) perusopetuksen kurssista ja lukio-ope- tuksen muusta kuin yllämainitusta 28 oppitun- nin kurssista 3 tuntia.
Yleissivistävän koulun rehtori ja apulaisrehtori
TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUS- PALKKA JA TVA VAATIVUUS
TEHTÄVÄKOHTAISTA PALKKAA päätettäessä on otet- tava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syys- tä ylittää. Yleensä esimiesasemassa olevalla tehtä- väkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisellaan, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimies- tehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa har- kittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksi- kön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, eri- koispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiir- teet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimin- taedellytysten luomisessa. Rehtorin tehtävän vaa- tivuuteen vaikuttavat oppilaitoksen/koulun koon lisäksi mm. erityisryhmät ja -luokat, koulun erityis- tehtävä, muun henkilöstön määrä ja laatu sekä yh- teistyö muiden toimijatahojen kanssa.
TYÖAIKA JA -SUUNNITELMA
Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.
PERUSKOULUN, LUKION ja aikuislukion rehtorin ja apulaisrehtorin joustava kokonaistyöaika perus- tuu toimistotyöaikaan. Joustavuuden perusteena ovat koulun toiminnalliset vaatimukset. Työmää- rä voi vaihdella lukuvuoden eri aikoina ja tehtävät olla osittain sellaisia, että niiden tekeminen toi- mistotyöajan sisällä on epätarkoituksenmukaista.
Lisäksi rehtorilla on sellaisia työtehtäviä, että nii- den tekeminen toimistotyöajalla tai koulussa on epätarkoituksenmukaista. Työaikajärjestelmä ei edellytä rehtorin olevan koululla koko työaikaansa.
VUOSILOMAN PITUUS riippuu palvelussuhteen kes- tosta. Joustava työaikajärjestelmä ei edellytä reh- torin olevan koululla koulun toiminnan keskey- tyksen aikana vuosilomapäiviensä ulkopuolella. Rehtoreiden opetustuntimäärille on sovittu vii- koittaiset tai vuotuiset vähimmäis- ja enimmäis- määrät. Enimmäismääriä ei voi ylittää. Opetustun- timäärää vahvistettaessa tulee ottaa huomioon mm. koulun koko, toiminta eri toimipisteissä ja muut paikalliset erityisolot.
Apulaisrehtorin viran haltijan opetustuntimää- rä on vähintään koulun rehtorin opetustuntimää- räasteikon yläraja. Työnantaja voi päättää lukiossa työskentelevän apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain enintään kolme viikkotuntia edel- lä mainittua alemmaksi paikallisten erityisolojen perusteella. Peruskoulun rehtori – lukuun otta- matta vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 koulun rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään kak- si – voi lukea opetustuntimääräänsä luokanvalvo- jan tehtävät, demonstraatioiden valmistelutunnit ja tukiopetuksen antamisen sekä erityisestä syys- tä kirjaston ja kokoelmien hoitamisen, musiikkiesi- tysten hoitamisen, oppilaanohjauksen, kerhotyön ja opetuksen ohjauksen. Lukion rehtorin opetus- tuntimäärään ei voi lukea lukioresurssitunteja. Ai- kuislukion rehtorin opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä ja kesäkurssien järjestelytehtäviä.
Xxxxxxxxx mukaan rehtorit ovat hyötyneet seurannasta ja saaneet työajan hallintaansa, eivät- kä enää luopuisi siitä. Liian monilta työaikasuun- nitelma ja -seuranta kuitenkin vielä puuttuu. Kysy lisää luottamusmieheltäsi.
(Kunta)
TYÖAIKA
OPETTAJIEN OPETUS- ja koulutustyöpäivien luku- määrä, oppitunnin pituus ja opetus- ja muun työ- ajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa ol- leen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. Toisin sanoen opettajal- le annetaan edelleen syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika opetuk- sesta ja muusta opettajan työstä.
Määräys koskee myös kokonaistyöajassa olevien opettajien vuosilomien sekä opetuksen päättymisen ja alkamisen välisiä aikoja. Amma- tillisissa oppilaitoksissa on yleensä 190 opetus- työpäivää, joita vähentävät muiksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuvat loppiainen, vapunpäi- vä ja itsenäisyyspäivä.
OPETUSVELVOLLISUUS TYÖAJASSA
AMMATTIOPPILAITOKSEN, KAUPPAOPPILAITOK-
SEN, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ja merenkulkuoppilaitoksen opettajien työajan ja palkkauksen perustana ovat vuotuiset opetus- velvollisuus- ja ylitunnit.
KOULUTUS JA SUUNNITTELUPÄIVÄT
AMMATTIOPPILAITOKSESSA OPETTAJIEN koulutus-
ja suunnittelupäiviä on vähintään viisi ja kauppa- oppilaitoksessa vähintään kaksi.
SUUNNITTELUTYÖAIKA
AMMATTIOPPILAITOKSESSA OPETTAJAN tulee
osallistua keskimäärin 81 tunnin ajan vuodessa oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön. Kauppaoppilaitoksessa, tai- de ja viestintäkulttuurioppilaitoksessa sekä me- renkulkuoppilaitoksessa suunnittelutyöaika on 24 tuntia vuodessa. Velvollisuus osallistua suun- nittelutyöhön koskee kaikkia, jotka opettavat vä- hintään 16 tuntia ko. oppilaitoksessa. Suunnit- telutyön korvaus sisältyy opetusvelvollisuuden ohella opettajalle maksettavaan tehtäväkohtai- seen palkkaan.
Lisäksi taide ja viestintäkulttuurioppilaitok- sessa suunnittelutyöllä huojennetaan opetta- jan opetusvelvollisuutta 1 tunti viikossa, meren- kulkuoppilaitoksen opettajalla suunnittelutyön huojennus on 1,5 tuntia viikossa.
Ylitunnit
Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylit- täviltä tunneilta ylituntipalkkio, joka lasketaan kal- leusluokan mukaisesta lisäkertoimilla lisätystä pe- ruspalkasta. Kerroin on 0,83.
MUUT KUIN LUOKANOPETUS- TEHTÄVÄT
Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävä
Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrä- tään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen. Tunti työssäoppimisen- ohjausta vastaa yhtä oppituntia.
Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan, esimerkiksi kuinka usein opettaja käy työpai- kalla, määrää opettajan työnantaja. Työnanta- ja vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja päät- tää käytettävän resurssin suuruuden. Tärkeää on, että opettaja tietää etukäteen ohjaamistehtävän sisällön ja tuntimäärän, joka on hänelle osoitet- tu työn tekemiseen.
Tehtävä työ on suhteutettava varattuun tuntimäärään ja työstä maksettavaan korvaukseen.
Opettajalle määrättävät muut tehtävät Opettajalle korvataan työnantajan määräämät muut kuin luokanopetustehtävät. Xxxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että tehtävät ovat työnantajan määräämiä. Etukäteen on tärkeää sopia työnantajan kanssa tehtävistä, jotka opet- tajan edellytetään tekevän ja määritellä aikamää- rä, jonka sisällä tehtävät tehdään.
Opettajalle maksetaan työmäärää vastaa- va palkkio, jonka perusteena käytetään opet- tajan omaa ylituntipalkkiota siten, että yhtä yli- tuntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.
KOKONAISTYÖAJASSA
SOSIAALI- JA terveysalan sekä metsä- ja puuta- lousoppilaitoksen työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toimin- nalliset vaatimukset huomioon ottava toimis- totyöaika. Työaika on keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia viikossa lukuvuoden aikana.
Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.
Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää.
Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku ker- rotaan päivittäisen toimistotyöajan pituudella.
Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit
Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Opinto-ohjaajal- la voi olla enintään 500 opetustuntia, apulais- rehtorilla enintään 760, aikuiskoulutusjohtajalla enintään 350 ja rehtorilla enintään 456 opetus- tuntia lukuvuodessa. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia lukuvuodessa.
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKÄ METSÄ- JA PUUTALOUS- OPPILAITOSTEN OPETTAJAT
Työaikasuunnitelma ja työajanseuranta Sopimus velvoittaa tekemään opettajalle työ- aikasuunnitelman, joka sisältää opettajan kaikki työtehtävät, ennen työkauden alkua. Suunnitel- ma sisältää opettajan kaikki työtehtävät ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Työaika tasoittuu korkeintaan kahden vuoden tasoittu- misjaksolla. Jos tämän jakson jälkeen opettajalla on määrättyä lisätyötä, siitä maksetaan lisätyö- korvaus tai annetaan vastaava vapaa seuraavan lukuvuoden aikana.
Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikalli- sesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin ope- tustyöhön on varattava sosiaali- ja terveysalan
oppilaitoksissa vähintään 776 tuntia lukuvuodes- sa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vä- hintään 724 tuntia lukuvuodessa
Lukio-opetus
Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 38,08 euron suuruinen palkkio.
Yksityinen opetusala
YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN määräykset nou- dattavat pääosin kunnallisten koulujen linjauk- sia. Keskeisimmät poikkeukset koskevat palkal- lista sairausloma-oikeutta.
SAIRAUSLOMA-AJAN PALKKA
Yhdenjaksoinen työsuhde | Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä |
alle 1 kk | täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää |
1 kk – alle 3 vuotta | täysi palkka 4 viikkoa |
3 vuotta – alle 5 vuotta | täysi palkka 5 viikkoa |
5 vuotta – alle 10 vuotta | täysi palkka 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | täysi palkka 8 viikkoa |
TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yh- teydessä sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaa.
Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- so. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää.
Yksityinen yleissivistävä oppilaitos
YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä.
Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä.
TYÖAIKA
OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke-
sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.
YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA
OPETTAJALLE MÄÄRÄYTYVIEN opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua kou- lussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia kahdessa viikossa opetuksen yhteis- suunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmit- täisiin neuvopitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien teh- tävien tekemiseen.
OPETUSVELVOLLISUUS
VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.
Jos opettajan opetusvelvollisuus ei täyty luok- katunneista, hänen opetusvelvollisuuteensa voi- daan laskea erityistehtäviä.
Opetusvelvollisuuden huojentaminen Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvel- vollisuutta huojennetaan. Koulunjohtajan tai apu- laisjohtajan opetusvelvollisuudesta on mahdol- lisesti koulukohtaisesti sovittu toisin.
Luokanopettajan, jonka opetusryhmään kuu- luu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita opetusvelvollisuutta huojennetaan. Kun opetus- ryhmässä on yksi tai useampi esiluokan oppilas opetusvelvollisuutta huojennetaan.
MUU OPETTAJAN TYÖ
OPETTAJALLA JA päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä opetuksen ja muun työvelvol- lisuuden lisäksi työnantajan määrittelemiä teh- täviä 24 tuntia lukuvuodessa. Edellä mainitusta työajasta voidaan määrätä tehtäväksi kuusi tun- tia enintään yhtenä erillisenä työpäivänä, jota ei voi sijoitta kesäkeskeytyksen ajalle.
KOULUTUS JA SUUNNITTELUTYÖ
KOULUTYÖPÄIVIEN LISÄKSI opettajan on osallis- tuttava koulutukseen ja suunnittelutyöhön 18 tun- tia lukuvuodessa. Työnantaja voi määrätä opetta- jalle koulun kehittämistyötä sopimuksessa siihen varatun työajan lisäksi. Korvauksena opettaja saa 1,5 tunnin työmäärästä yhden tunnin ylituntipalk- kion. Vastaavasti maksetaan myös muusta työn- antajan määräämästä lisätyöstä.
Koulukohtaiset tehtävät
Opettajalle, jolle määrätään koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan siitä erillinen euromääräinen lisä. Kou- lukohtaisesti tätä tarkoitusta varten käytetään kuukausittain palkkataulukossa oleva summa. Jos peruskoulu ja lukio toimivat yhdessä, määräytyy kiintiö yhteenlasketun oppilasmäärän mukaan.
Kiertävän opettajan huojennus
Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opet- tavan opettajan, myös tuntiopettajan, opetus- velvollisuutta huojennetaan kuten kunnallisissa oppilaitoksissa.
Kun työvuosia ja työkokemusta kertyy
Kokemuslisä perustuu työkokemukseen. Opetus- henkilöstöön kuuluvalle päätoimiselle opettajalle maksetaan kokemuslisiä 3, 5, 8, 13 ja 20 vuoden palvelun täytyttyä, poikkeuksena Xxxxxxx-koulut sekä eräät ammatilliset oppilaitokset.
Kokemuslisiin oikeuttavaksi ajaksi luetaan:
⊲ vähintään 18 vuoden ikä
⊲ työ kotimaisen tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa
⊲ päätoiminen kokemus opettajan tai rehto- rin tehtävistä tai tehtävistä, joista on olen- naista hyötyä toimihenkilön nykyisissä teh- tävistä
⊲ vähintään täysi työssäolokuukausi
Oikeus kokemuslisään alkaa palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alus- ta. Huom! Kokemuslisää on haettava kirjallisesti. Voit tarkistaa itseäsi koskevat korostuspro-
sentit ja vuodet OAJ:n verkkosivuilta.
Lukion opettaja
Lukion opettajan kerroin on 1,1 kuten kunnallisis- sa lukioissa. Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opettajien palkan- maksun perusteeksi lukioresurssia kunnallisen lu- kion tapaan mm. ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen.
Yksityisissä lukioissa lukioresurssia ei voi käyttää opetukseen.
TUNTIOPETTAJA
PÄÄTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN palvelusuhteen ehdot ovat samat kuin vastaavan tehtävän toi- menhaltijalla. Tarkista työajan pidennys kiky-liit- teen sivulta 4–6.
(AVAINOTES)
AMMATILLISEN PERUSASTEEN sopimusmääräyk- set ovat pääsääntöisesti vastaavat kuin kunnal- la, palkallista sairauslomaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.
YKSITYINEN SIVISTA
Kunnan määräyksistä poikkeavat kuitenkin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä met- sä- ja puutalousoppilaitokset. Niissä noudatetaan toimistotyöaikaa soveltuvin osin. Lisäksi opetta- jille on vuotuinen opetusvelvollisuus ja he ovat vuosilomajärjestelmässä.
AMMATILLISEN PERUSASTEEN sopimusmääräyk- set ovat pääsääntöisesti vastaavat kuin kunnal- la, palkallista sairauslomaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta.
Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
(Kunta, Sivista ja AVAINOTES)
AMMATILLISISSA AIKUISKOULUTUSKESKUKSIS-
SA noudatetaan viikoittaista työaikaa ja kaikki opettajan työtehtävät tehdään työajan sisällä. Koko- ja osa-aikaiset opettajat ovat vuosiloma- järjestelmässä.
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu enintään vuo- den tasoitusjakson aikana.
Lisäksi OVTES:ssa ja AVAINOTES:ssa sopimus velvoittaa tekemään opettajalle ennen työkau- den alkua työaikasuunnitelman, joka sisältää opettajan kaikki työtehtävät. Tämän suunnitel- man toteutumista seurataan säännöllisesti.
NÄMÄ TEHTÄVÄT VOIVAT OLLA OSA OPETUSVELVOLLISUUTTA
SIVUTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN säännöllinen viikoittainen työaika on alle 16 tuntia ja hänen palkkansa perustuu pidettyihin oppitunteihin.
PALKKAUS
OPETTAJAN PALKAT määräytyvät erillisen palkka- taulukon mukaan. Palkkaa määrättäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän taito ja kyky.
Työaika kokoaikainen | Työaika osa-aikainen | |
KUNTA/OVTES | 38 h 45 min | 16–38 h 45 min |
AVAINOTES yksityinen | 38 h 45 min | 16–38 h 45 min |
SIVISTA yksityinen | 38 h 20 min | 16–38 h 20 min |
Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on samassa suhteessa kokoaikaisen opettajan palk- kaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikan- sa on kokoaikaisen opettajan työaikaa lyhempi. Lisäksi Sivistystyönantajien alaisessa aikuis- koulutuskeskuksessa: Jos opettaja on suoritta- nut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ala-
ja ylärajoja korotetaan 10 prosentilla.
(Sivista ja AVAINOTES)
TYÖAIKA
KOKOAIKAISEN OPETTAJAN vuosityöaika on 1 624 tuntia työvuodessa. Vähintään 406 tunnin (teknii- kassa 609 tunnin) osalta opettaja saa itse mää- rätä työn tekemisen ajan ja paikan. Osa-aikaisen opettajan vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Osa-aikaisen opettajan työajasta oma- valintaista aikaan ja paikkaan sitomatonta työ- aikaa on 25 %. Kaikki ammattikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit sekä osa-aikaiset ja koko- aikaiset tuntiopettajat kuuluvat vuosityöaikaa koskevien sopimusten piiriin. Ulkopuolelle jää- vät tällä hetkellä sivutoimiset tuntiopettajat sekä muilla kuin EK-sektorilla muuta pedagogista hal- linto-, johto- ja suunnittelutyötä tekevät henkilöt. AVAINOTES:ssa laboratorio- ja harjoitteluinsinöö- rit ovat toiminnalliset vaatimukset huomioon ot- tavassa kokonaistyöajassa.
TYÖAIKASUUNNITELMA JA SEURANTA
JOKAISELLE OPETTAJALLE tulee lukuvuosittain tai kalenterivuosittain etukäteen vahvistaa työ- aikasuunnitelma, joka sisältää kaikki opettajan työtehtävät ja niille varatun työajan sekä vapaa- jaksojen ajankohdat. Työajan toteutumista seu- rataan säännöllisesti. Jos opettajan työaikasuun- nitelma ei näytä vastaavan todellisuutta pitää työaikasuunnitelmaa tarkistaa. Jos vahvistettu vuosityöaika ylittyy, maksetaan lisätyökorvaus.
Vapaajaksot
Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä ai- kana kahdeksan viikon (56 kalenteripäivän) mit- tainen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoit- taa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa enintään kahdessa osassa.
Opettajalle on lisäksi annettava muuna ai- kana neljän viikon (28 kalenteripäivän) pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään nel- jässä osassa. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajakson sijoitusajankohdasta ja jaksotuk- sesta toisin.
Lukuvuotta lyhemmäksi ajaksi otetun opet- tajan palvelussuhteen päättyessä maksetaan opettajalle sopimuksen mukainen kesävapaa- jaksokorvaus.
(Kunta, Sivista ja AVAINOTES)
OPETTAJAN TYÖVUOSI sisältää 38 viisipäiväistä työviikkoa, joista vähintään 35 viikkoa on ope- tusta ja enintään 3 viikkoa muuta opettajatyö- tä. Muun työn viikoittainen työaika on joko 30 h (Sivista) tai 38 h (kunta, Avainotes) ja tunnin pi- tuus on 60 minuuttia. Xxxxxxxxx lisäksi Sivistan sopimuksessa olevilla päätoimisilla tuntiopet- tajilla muun työn velvollisuus on 24 tuntia luku- vuodessa.
Opetustunnilla tarkoitetaan 45 minuutin ope- tusjaksoa. Käytännössä oppituntien pituus vaih- telee. 30 minuutin oppitunti on melko tavallinen nuorimmilla oppilailla, ja tuntikirjanpidossa se on 2/3 oppituntia. Vastaavasti 60 minuutin opetus- jakso on 1 1/3 opetustuntia ja 90 minuutin ope- tusjakso 2 opetustuntia. Tämä laskentatapa on käytössä myös Opetushallituksen vahvistamis- sa laajan oppimäärän opetussuunnitelmien pe- rusteissa.
Työviikko on viisipäiväinen. Muuksi arkipäi- väksi kuin lauantaiksi osuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuisia työpäiviä.
Koska päätoimisiin tuntiopettajiin sovelle- taan samaa palkkausjärjestelmää kuin viran- ja toimenhaltijoihin, nämä arkipyhiksi osuvat työ- päivät vähennetään opetuspäivistä.
Jos oppilaitos määrää tästä huolimatta pi- dettäväksi arkipyhän puuttuvat tunnit, niistä tu- lee maksaa ylituntipalkkio. Viran- tai toimenhal- tijalla voidaan 35 opetusviikon jälkeen pidettävät tunnit ylituntipalkkion sijasta kirjata muun työn osuutta vähentävinä työaikamääräyksissä sovi- tun mukaisesti: 45 minuuttia opetusta tai säes- tystä vähentää muun työn osuutta 120 minuuttia.
Rehtorit ja apulaisrehtorit
Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden viroissa ja toimissa noudatetaan joustavaa kokonaistyö- aikaa, jolloin rehtori tai apulaisrehtori työskente- lee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti. Huomioon on kuitenkin otettava rehtorin tai apulaisrehtorin työn erikois- luonne. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työaikaan liittyvistä tehtävistä osa voidaan tehdä muualla kuin varsinaisella työpaikalla, joten työ- paikalla oloaika ei ole sama kuin toimistotyössä.
Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden virat ja toi- met ovat vuosilomajärjestelmän piirissä.
Musiikkioppilaitoksia on kolmella eri sopi- musalueella. Kullakin näistä (kunnan OVTES, yk- sityiset Sivistan ja AVAINOTES) palkkaus ja sen perusteet poikkeavat toisistaan.
Kun päätoimisen tuntiopettajan viikkotun- timäärä on alle opetusvelvollisuustuntimäärän, palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka sen perusteena olevalla opetusvelvollisuustuntimää- rällä ja kertomalla tulos opettajan viikkotunti- määrällä.
Yksittäisen opetustunnin hinta, kertatunti- palkkio, saadaan kertomalla kuukausittainen yli- tuntipalkkio luvulla 12 ja jakamalla se luvulla 35.
Sivutoiminen tuntiopetus
EK:n Xxxxxxxxxx opetusalan liiton Sivistystyönan- tajat ry:n kanssa on sovittu, että niihin sivutoimi- siin tuntiopettajiin, jotka on tällä sopimusalalla otettu vähintään koko lukuvuodeksi ja joilla ei ole kokoaikatyötä muualla, sovelletaan päätoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.
Tarkista työajan pidennys kunkin sopimus- alan osalta KIKY-liitteestä.
SIVISTAN JA AVAINOTES:n sopimusaloilla tunti- opettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkiopis- tossa alle 16 tuntia viikossa ja asuu toimipisteen sijaintikunnan ulkopuolella, maksetaan työmat- kasta aiheutuneet kustannukset. Kunnan sopi- musalueella kustannusten korvaus on harkin- nanvarainen.
Matkakilometreihin perustuvat lisät
Opettajanviran tai -toimen haltijalle ja päätoimi- selle tuntiopettajalle, joka opettaa pääkoulun li- säksi yhdessä tai useammassa sivutoimipistees- sä, maksetaan korkeampaa palkkaa. Lisä riippuu pääkoululta tai asunnosta sivutoimipisteeseen tai
-pisteisiin viikoittain kuljetun matkan pituudesta.
Lasten ja nuorten taidekoulut (Kunta) sekä kuvataide- ja monitaiteellinen koulu (Sivista)
OPETTAJAN TYÖAIKA
OPETTAJAN TYÖAJASSA on kaksi vaihtoehtoa: opettajan vuosityöaika on joko 814 tai 1 224. Mo- lemmissa opetustuntien määrä on enintään 578. Päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvol- lisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen vuoksi laskennal- lisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta
vastaavalla osalla.
TUNTIOPETTAJA
TUNTIOPETTAJAN PALKKA määräytyy pidettävien tuntien mukaan. Lisäksi opettajalle maksetaan näyttelyiden suunnittelusta ja järjestämisestä 50 % tuntipalkkiosta.
Kunnan taidekouluissa lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava tunti- opettaja voidaan määrätä tekemään muuta työtä 10 tuntia. Vähintään lukuvuoden työajaksi otetul- le alle 10 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajal- le muuta työtä voidaan määrätä 4 tuntia. Mikä- li muuta työtä määrätään yli em. tuntimäärien, maksetaan siitä korvaus.
Yksityisissä taidekouluissa keskimäärin vä- hintään 16 viikkotuntia opettavalla tuntiopetta- jalla on velvollisuus tehdä muuta työtä 24 tuntia lukuvuodessa. Keskimäärin alle 16 viikkotuntia tekevälle opettajalle voidaan määrätä em. 24 tunnista tehtäväksi vastaava osuus kuin hänen
opetustuntimääränsä on 16 tunnista suhteutet- tuna ja työsuhteen pituuteen lukuvuoden aikana. Oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilo- malain mukaan ja lomakorvauksen suuruus vir- ka- tai työehtosopimuksen mukaan. Lomaraha maksetaan virka- tai työehtisopimuksen mukai- sesti. OVTES:n mukaan lomakorvausta ei mak- seta, jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuo-
xxxxxxx, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella.
Palkalliseen sairauslomaan, äitiysvapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus tunti- opettajalla, joka opettaa keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa.
Taidekoulunjohtaja
Kunnallisessa taidekoulussa johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia alem- pi kuin muutoin.
Yksityisessä taidekoulussa koulunjohtajana toimivan opettajan palkka on korkeampi ja ope- tusvelvollisuus alempi kuin muutoin.
Rehtorit
Rehtoreiden palkkausta ja opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. kou- lun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Opetusvel- vollisuus on kunnallisissa oppilaitoksissa 6–14 viikkotuntia ja yksityisissä oppilaitoksissa 5–14 viikkotuntia. Työaika ja vuosiloma määräytyvät kuten muidenkin oppilaitosmuotojen rehtoreilla.
Vapaan sivistystyön oppilaitos
(Kunta, Sivista, AVAINOTES)
LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ LUOKITELLAAN vapaaksi si-
vistystyöksi kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen lisäksi opintokeskukset, kesäyli- opistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Tässä yh- teydessä käsittelemme näistä kahta ensin mainit- tua opistomuotoa.
KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOT
KUNNAN SOPIMUSMÄÄRÄYKSISSÄ kansalaisopisto
-nimikkeellä tarkoitetaan opistoja, joiden nimenä on kansalaisopisto tai työväenopisto. Yksityisen opetusalan sopimusmääräyksissä käytetään kum- paakin nimikettä.
OPETTAJAN TYÖAIKA
TYÖVUOSI ALKAA 1.8. ja päättyy 31.7. Työ- ja loma- aikojen jaksotuksesta ei ole säädöksiä eikä mää- räyksiä, mutta niihin sovelletaan virka- ja työeh- tosopimusten yhteisissä määräyksissä sovittuja periaatteita.
Vuotuinen työvelvollisuus jakaantuu opetusvel- vollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen. Opetta- jan muu työvelvollisuus on 374 tuntia työvuodessa. Kunnallisessa ja Avainotesin piirissä olevassa opistossa lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan mää- rätä tekemään muuta työtä 10 tuntia. Vähintään lukuvuoden työajaksi otetulle alle 10 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle muuta työtä voidaan määrätä 4 tuntia. Mikäli muuta työtä määrätään yli
em. tuntimäärien, maksetaan siitä korvaus.
Sivistan työehtosopimuksen piirissä olevalla keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia opettavalla tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä muuta työ- tä 24 tuntia lukuvuodessa. Keskimäärin alle 16 viik- kotuntia tekevälle opettajalle voidaan määrätä em.
24 tunnista tehtäväksi vastaava osuus kuin hänen opetustuntimääränsä on 16 tunnista suhteutettu- na ja työsuhteen pituuteen lukuvuoden aikana.
Opetusvelvollisuuden huojennukset
Sekä yksityisellä että kunnallisella opetusalal- la on sovittu opetusvelvollisuuden huojennuk- sista apulaisrehtorin tehtävien, erityistehtävien, osastonjohtajan ja opetusalan johtavan opetta- jan tehtävien johdosta.
Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus on 45 minuuttia ja muuhun työvelvollisuu- teen kuuluvan tunnin pituus 60 minuuttia.
Opetustunteihin sisältyy opetuksen valmiste- lu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertaus- ja muiden tehtävien sekä kokeiden valmistus ja kor- jaus ja osallistuminen opettajainkokouksiin.
Opettajan työ- ja opetusvelvollisuus vähenee muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan lop- piaisen vuoksi laskennallisesti yhden päivän. Vuo- tuista työvelvollisuutta vastaavat osat vähennetään työ- ja opetusvelvollisuuksista.
Suunnittelijaopettajan työaika
Kunnallisissa opistoissa on lisäksi sovittu suun- nittelijaopettajan työajasta, jota voidaan soveltaa opettajan suostumuksella muihinkin kuin suun- nittelijaopettajan virka- tai työnimikkeellä oleviin. Tällöin vuotuinen tuntimäärä voi olla 1 224 tuntia siten, että opetusvelvollisuus on enintään sama kuin muilla vastaavan aineen opettajilla.
Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika
Rehtorin ja apulaisrehtorin virassa/toimessa nou- datetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin työn erikoisluonne huomioon ottaen.
YLEISMÄÄRÄYKSET TYÖAJAN jaksotuksesta sekä opetusvelvollisuuden huojennuksista ovat pää- osin samat kuin kansalais- ja työväenopistossa.
Opettajiin sovelletaan vaihtoehtoisesti joko kokonaistyövelvollisuutta (Kunta, Sivista) tai 1 624 tunnin kokonaistyöaikaa (Sivista) tai toiminnalli- set vaatimukset huomioon ottavaa toimistotyö- aikaa (Kunta).
KANSANOPISTOJEN, KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOJEN TUNTIOPETTAJAT
TUNTIOPETTAJILLE MAKSETAAN palkka pidettyjen tuntien mukaan. Palkkataulukon mukaiset euro- määrät ovat vähimmäispalkkaperusteita, joihin ei sisälly pätevyyslisiä eikä määrävuosikorotusta.
Kunnan tai Avainotesin piirissä oleva lukuvuo- den työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opet- tava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muu- ta työtä 10 tuntia. Vähintään lukuvuoden työajaksi otetulle alle 10 viikkotuntia opettavalle tuntiopet-
tajalle muuta työtä voidaan määrätä 4 tuntia. Mi- käli muuta työtä määrätään yli em. tuntimäärien, maksetaan siitä korvaus
Sivistan sopimuksen piirissä olevalla keskimää- rin vähintään 16 viikkotuntiopettavalla tuntiopet- tajalla on velvollisuus tehdä muuta työtä 24 tun- tia lukuvuodessa. Keskimäärin alle 16 viikkotuntia tekevälle opettajalle voidaan määrätä em. 24 tun- nista tehtäväksi vastaava osuus kuin hänen ope- tustuntimääränsä on 16 tunnista suhteutettuna ja työsuhteen pituuteen lukuvuoden aikana.
Tuntiopettajalla on oikeus lomakorvaukseen ja lomarahaan. Oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan ja lomakorvauksen suuruus virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Lomaraha maksetaan virka- tai työehtosopimuksen mukai- sesti. OVTES:n mukaan lomakorvausta ei makseta, jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella.
Palkalliseen sairauslomaan, äitiysvapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus tuntiopet- tajalla, joka opettaa keskimäärin vähintään 14 tun- tia viikossa.
Yliopisto
KOKONAISTYÖAIKA
OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖ kuuluu ko-
konaistyöajan piiriin, jossa vuosittainen työaika on 1 624 tuntia. Jokainen työntekijä laatii vuosit- tain ennen lukuvuoden alkamista työsuunnitel- man yhteistyössä esimiehensä kanssa. Siihen kirjataan 1 624 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aika- na, ja laadinnassa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Opetuksen määrää mitoitet-
taessa otetaan huomioon varsinaisen opetuksen lisäksi opetuksen vaatima valmistelutyö, arvioin- tiin, ohjaukseen ja opiskelijaviestintään tarvitta- va aika. Yliopisto hyväksyy työsuunnitelmat or- ganisaationsa mukaisesti.
Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtä- viin. Lukukauden aikana työntekijä ja esimies voi- vat tarkastella työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.
Kokonaistyöajassa olevat työntekijät eivät ole vuosilomalain piirissä. Vuosilomaa koskevia mää-
räyksiä sovelletaan vain lomarahan määräytymi- sen osalta. Lukuvuoden työt tulee suunnitella niin, että työsuunnitelmaan merkittyjen töiden lisäk- si on mahdollista pitää riittävästi yhdenjaksoista vapaata.
Kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärät Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitel- maan sisällytettävän opetustuntituntikatto on 396 tuntia lukuvuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilöllä on kontaktiopetusta 396 tuntia, käytännössä vuosittainen työaika 1 624 tuntia täyttyy.
Professorien kontaktiopetuksen enimmäis- määrä on 142 tuntia. Väitöskirjaa päätyökseen tekeviä koskee työehtosopimukseen kirjattu suositus, että opetukseen käytetään enintään 5 % vuosityöajasta. Opetuksen tulee mahdol- lisuuksien mukaan liittyä henkilön omaan tut- kimusalaan.
Tavanomaista vähemmän valmistelua vaati- vissa tehtävissä opetuskatto voi olla 455 h. Tämä on mahdollista ainoastaan sellaisissa opetus- tehtävissä, joissa tehtävän velvollisuuksiin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta. Tutkimuksen puuttuminen ei ole automaattinen peruste kor- keamman opetustuntikaton käytölle. Samalla tu- lee ottaa huomioon, että sopijaosapuolten välil- lä on sovittu, että korkeampien opetuskattojen suhteellinen osuus yliopistoissa ei saa muuttua.
YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
PALKKA YLIOPISTOISSA muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumi- seen perustuvasta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liit- tyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työeh- tosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuu- desta.
Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävän vaativuus- arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään so- vellettavaan arviointijärjestelmään. Yliopistoissa on kaksi arviointijärjestelmää: opetus- ja tutki- mushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestel- mä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava ar- viointijärjestelmä.
Vaativuusarvioinnissa käytettävät päävaati- vuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilökun- nan järjestelmässä työn luonne ja vastuu, teh- tävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan arviointijärjestelmässä tehtävien vaativuustasoja on 11. Vaativuusarvioinnin tulee pohjautua tehtä- vän vaativuuden arviointiin eikä nimikkeen poh- jalta tehtävään sijoitteluun eri vaativuustasoille.
Tehtävän vaativuustaso arvioidaan viimeis- tään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävän vaativuus voidaan ottaa uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo teh- tävän muuttuneen niin, että uusi arviointi tarvi- taan sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävä tulee ottaa myös uudelleen ar- vioitavaksi silloin, jos henkilö itse tai häntä edus- tava luottamusmies pyytää sitä. Tehtävien vaati- vuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskus- teluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioin- nin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta. Tämän jälkeen arviointiryhmät käsittelevät uu- sien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvi- oinnit ja määrittelevät kantansa niihin. Lopuksi työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Työn- antaja voi perustellusta syystä poiketa arvioin- tiryhmän esityksestä.
Esimerkki: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaati- vuustasokartan alimmat tasot 1–4 on tarkoitettu pääosin väitöskirjatyötä tekeville. Vaativuustason 4 tasokuvauksessa mainittu ”perusopetukseen liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä” liit- tyy nuoremman tutkijan opetuksellisiin vastui- siin eikä sisällä opetuspainotteisen toimen teh- täväkuvausta.
Tutkimus- ja opetuspainotteisten tehtävien kuvaukset ovat puolestaan eriytetty vaativuus- tasosta 5 lähtien. Tasolla 5 opetuspainotteisen tehtävän kuvaukseen liittyy keskeisesti arviointi ja kehittäminen. Jos opettajalta edellytetään it- senäistä opiskelijoiden arviointia, opintokokonai- suuksien eli kurssien suunnittelua ja toteutusta, perustutkintotasoista opetusta sekä perustutkin- to-opiskelijoiden ohjausta, vaativuustasokartan mukainen alin vaativuustaso on 5.
Kokemus on osoittanut, että on ensiarvoi- sen tärkeää määritellä vaativuustaso oikein jo työsuhteen ensi metreillä. Jos olet epävarma vaativuustasosta, ota yhteys yliopistosi luotta- musmieheen.
Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henki- lön suoritustason perusteella. Opetus- ja tutki- mushenkilökunnan henkilökohtaisen suoriutu- misen tasoja on 9.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökoh- taisen suoriutumisen arviointijärjestelmän pää- arviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutki- mukselliset ansiot sekä yliopistoyhteisölliset ja yhteiskunnalliset ansiot. Henkilökohtainen suo- riutuminen arvioidaan suhteessa työtehtäviin ja työsuunnitelmaan tai muulla vastaavalla tavalla asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi suoriutumista arvioidaan vertaamalla työtehtäviin liittyviä an- sioita muiden vastaavilla aloilla, samoissa vaa- tivuusryhmissä ja vastaavan tyyppisissä tehtä- vissä toimivien ansioihin eli opettajan ansioita verrataan muiden yhtä vaativissa tehtävissä toi- mivien ansioihin.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritusta- soa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimie- hensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arvioin- tikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein. Seuraavan arvioinnin ajan- kohta on keväällä 2017.
Esimies tekee suorittamansa arvioinnin pe- rusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinnik- si ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa hen- kilökohtaisen suorituksen tason. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esimiehen suori- tusarvioinnista.
Vaativuuslisä
Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnanta- ja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % hen- kilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaativuustason välisestä palkkaeros- ta, ottaen huomioon myös henkilökohtaisen pal- kanosan. Vaativuuslisä voidaan myöntää myös määräajaksi.
Vaativuuslisä ei vaikuta vaativuustasokart- tojen tai vaativuuskehikon tulkintaan tai vaati- vuuskehikon sisältöön. Tehtävät määritellään vaativuustasolle palkkausjärjestelmän mukai- sesti. Suoritustasoa ei arvioida uudelleen vaati- vuuslisää myönnettäessä.
Suorituskorotus
Suorituskorotus on 50 % työntekijän suoritusta- son ja sitä ylemmän suoritustason välisestä eu- romäärästä. Tämä elementti ei koske harjoitte- lukouluja.
Harjoittelukoulujen opetushenkilöstö
TYÖAIKA
HARJOITTELUKOULUJEN OPETTAJAT ovat ope-
tusvelvollisuustyöajassa kuten kunnallisten ja yksityisten yleissivistävien oppilaitoksien opet- tajat. Merkittävä ero on se, että harjoittelukou- lujen opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin noudatetaan työsopimuslain määräyksiä. Op- pilastyöpäivät, oppituntien pituudet ja kesätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lain- säädäntöä kuten kunnallisissa oppilaitoksissa.
Harjoittelukoulujen opettajien työ poikkeaa ohjaustehtävän osalta muiden oppilaitosten ope- tustehtävistä. Harjoittelukoulun lehtorin opetus- velvollisuuteen voidaan lukea opetusharjoittelun ohjaamista ja muita harjoittelukoulun opetta- jankoulutustehtäviä koulukohtaisen opettajan- koulutuksen tuntikiintiön rajoissa. Tuntikiintiöl- lä tarkoitetaan opettajankoulutuksesta johtuviin tehtäviin käytettävien tuntien enimmäismäärää.
OPETUSVELVOLLISUUS
VOIT XXXXXXXXX oman opetusvelvollisuutesi OAJ:n verkkosivuilta.
HARJOITTELUKOULUJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
HARJOITTELUKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN
varsinainen palkka muodostuu tehtävien vaa- tivuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta pal- kanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa olleesta, aikaisemmin voimassa olleeseen sopimukseen perustuvasta takuupalkasta tai vastaavasta palkkatekijästä.
Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävi- en vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen
opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukai- sesti. Harjoittelukoulujen arviointijärjestelmässä on 11 vaativuustasoa.
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työn- antajan määrittelemään tehtävään ja tehtä- väkuvaukseen. Arvioinnissa käytettävät pää- vaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolli- set valmiudet.
Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tar- kastellaan henkilön ja hänen esimiehensä väli- sessä arviointikeskustelussa. Esimies tekee suo- rittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta. Tämän jälkeen, samalla taval- la kuin yliopistoissa, työnantaja vahvistaa vaati- vuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdo- tukset saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityksestä.
Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henki- lön suoritustason perusteella ja se on enintään 50 % kulloinkin maksettavasta tehtäväkohtai- sesta palkanosasta. Harjoittelukoulujen opetus- henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulu- kossa on 13 tasoa.
Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, laatu ja työn tulokset sekä vastuullisuus työssä ja toi- minta työyhteisössä.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritus- tasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimie- hensä välisissä arviointikeskusteluissa. Keskus- telut käydään vähintään kahden vuoden välein. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutu- mista tehtävässään ja hänelle asetetuista ta- voitteista. Suorittamansa arvioinnin perusteel-
la esimies tekee ehdotuksensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vah- vistaa henkilökohtaiset työsuoritusarvioinnit ja
-tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat.
(Kunta, SOSTES, AVAINTES)
TYÖAIKA
Suunnittelu- ja yhteistyöaika
Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu lasten- tarhanopettajien työaikaa koskevista erityismää- räyksistä, joilla on haluttu turvata opetustyöhön tarvittava suunnittelu-, valmistelu- ja arviointiaika. Työaikaa koskevien erityismääräysten mu- kaisesti tulee varata kulloinkin riittävä aika (vä- hintään 8 % koko työajasta) lapsiryhmän ulko- puolisiin tehtäviin, kuten toiminnan yhteiseen
suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä vanhempi- en ym. yhteistyötahojen tapaamisiin. Osa työ- ajasta voidaan tehdä esimiehen ohjeen mukaan myös työpaikan ulkopuolella.
Esiopetuksesta vastaavalle lastentarhanopet- tajalle tulee tämän lisäksi varata aikaa opetus- suunnitelman laatimiseen ja lapsi- ja ryhmä- kohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen. Opetus- ja kasvatustyöhön säännöllisesti osal- listuvan johtajan työajassa pitää ottaa huomioon myös päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.
Jos koko työaika kuluu lapsiryhmätyöhön, ei työaikamääräyksiä ole noudatettu oikein. Viikko- työajasta on aina varattava kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin. Lastentar- hanopettaja vastaa varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävien lisäksi varhaiskasvatuksen suunnittelusta ja kehittämisestä ja arvioinnis- ta, esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta, vanhempien ja muiden yhteistyö- kumppanien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä oman työtiiminsä pedagogisesta johtamisesta. Näihin työtehtäviin on varattava riittävästi aikaa, jotta toiminta on varhaiskasvatuslain mukaista.
Yleistyöaika
Päiväkodin johto- sekä opetus- ja kasvatustehtä- vissä työskentelevän säännöllinen työaika mää- räytyy yleistyöajan mukaisesti. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuo- rokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa tai 38 tuntia 50 min (SOSTES).
Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perus- teltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä.
Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuo- roluettelo on laadittava ennalta koko jaksolle. Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korva- ta tunti tunnista -periaatteella.
Tunti tunnista korvattavaa lisätyötä voi muo- dostua vain osa-aikatyöntekijälle ja KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan myös arkipyhäviikolla.
Ylityön muodostuminen yleistyöajassa viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa
YLITYÖTÄ ON työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:
⊲ vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon etukäteen mer- kitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia
⊲ viikoittainen ylityöraja on 38 h 45 min (SOSTES 38 h 50 min). Viikkoa pidemmässä ta- soittumisjaksossa viikkoylityöraja on työvuoro-
luetteloon etukäteen merkitty kunkin viikon säännöllinen viikkotyöaika.
Työvuoroluettelo on laadittava koko tasoit- tumisjaksoksi. Tasoittumisjakson viikko- ja työ- päivien työajoissa otetaan etukäteen huomioon ajanjaksoon sijoittuvat työajantarpeet, esimer- kiksi vanhempien tapaamiset ja koulutustilai- suudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työ- ajoissa. Tasoittumisjaksossa ei kuitenkaan ole tarkoituksena tasoittaa kyseisen ajanjakson ai- kana tulevia työvuoroluetteloon suunniteltujen työtuntien yllättäviä ylityksiä.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden/viranhaltijoiden tietoon vähin- tään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa ei voi muuttaa kuin suostumuksella tai perustellus- ta syystä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muut- taa työvuoroluettelon mukaista työvuoroa sen jälkeen, kun työntekijä/viranhaltija on saapu- nut työvuoroon.
Työtuntien muodostuminen ylityöksi ei ole sopimuksen tarkoittama perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Työaikojen ylityksistä syntyy pääsääntöisesti ylityötä, ja ylityön muoto riip- puu siitä, ylittyykö työvuoroluetteloon suunni- tellun työajan lisäksi vuorokautinen vai viikoit- tainen ylityöraja.
Yleistyöaika on myös päiväkodinjohtajan työ- aikamuoto riippumatta siitä, työskenteleekö hän lapsiryhmässä vai ei. Päiväkodinjohtajat toimivat ammatillisen työn johtajina ja alaistensa välittö- minä esimiehinä, minkä vuoksi heillä on täysi oi- keus työaikakorvauksiin.
Työaikaa koskevia sopimusmääräyksiä tulee noudattaa täsmällisesti myös silloin, kun käy- tössä on sähköinen työvuorojen suunnittelu- ja seurantaohjelmisto. Mikäli päiväkodissa on työ- aikaan liittyviä ongelmia, kannattaa olla yhtey- dessä luottamusmieheen.
Lauantaityöpäivästä korvataan enemmän kuin tunti tunnista
Lauantaina järjestettävä kehittämis- tai koulu- tuspäivä tulee ottaa huomioon työvuoroluette- loa laadittaessa. Lauantaipäivän työajan tulee sisältyä viikkotyöaikaan, tai jos käytössä on use- amman viikon tasoittumisjakso, tasoittumisjak- son yhteenlaskettuun työaikaan. Tällöin lauan- taityöpäivä tehdään säännöllisenä työaikana ja siitä korvataan lauantaityökorvaus.
Jos lauantaipäivä halutaan korvata tasoittu- misjakoa myöhemmin kokonaisella vapaapäiväl- lä, asiasta pitää sopia erikseen luottamusmiehen kanssa, jos se koskee vähintään viittä työnteki- jää/viranhaltijaa. Paikallisessa sopimuksessa on syytä sopia siitä, että lauantaina tehdyt työtun- nit sisällytetään säännölliseen työaikaan, jolloin vapaana annettavissa tunneissa huomioidaan myös lauantaityökorvaus. Lisäksi on sovittava, miten kehittämispäivä merkitään työvuoroluet- teloon, ja miten se otetaan työajan kertymises- sä huomioon.
Jos työtunteja ei etukäteen oteta huomioon viikkotyöajassa, syntyy tehdystä lauantaipäivästä viikoittaista ylityötä, josta kunnallisissa- ja AVAIN- TA-päiväkodeissa 5 ensimmäistä tai EK-päiväko- deissa 8 ensimmäistä tuntia korvataan 50 %:lla korotettuna ja seuraavat 100 %:lla. Kun lauan- taityö tehdään ylityönä, se ei sisälly säännölli- seen työaikaan, minkä johdosta siitä ei korvata lauantaityökorvausta.
PALKKAUS
KUNNALLISISSA PÄIVÄKODEISSA palkka perustuu tehtävän vaativuuteen
KVTES:n mukaan palkkaus koostuu tehtävä- kohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta lisäs- tä sekä työkokemuslisästä Tärkein palkan osa on tehtäväkohtainen palkka, joka perustuu tehtä- vien vaativuuteen (katso sivu 6–7 Töissä kunnal- la → Palkkausjärjestelmä).
Palkkahinnoittelussa on käytössä hinnoittelu- kohdat, joissa on mainittuna pääasialliset tehtä- vät ja vähimmäisperuspalkat. Tehtävän vaativuu- den arvioinnissa lastentarhanopettajan tehtävän vaativuutta verrataan toisen lastentarhanopet- tajan tehtävään. Erityislastentarhanopettajan tehtäväkohtaisen palkan tulee olla selvästi las- tentarhanopettajan palkkaa korkeampi, koska erityislastentarhanopettajalta edellytetään eri- koistumiskoulutusta.
Vaikka tehtäviä vertaillaan pääsääntöises- ti samaan palkkaryhmään kuuluvien välillä, on toisinaan tarkoituksenmukaista tarkastella sa- manaikaisesti muitakin palkkaryhmiä. Esimer- kiksi päiväkodinjohtajan ja hänen johtamansa henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen eron pitää olla riittävän suuri.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perus- tua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi pääasi- allinen työtehtävä, työn tarkoitus ja siihen kuulu- vat olennaiset tehtäväkokonaisuudet.
Jos tehtäväkuvauksessa määriteltyjä tehtä- väkokonaisuuksia muutetaan tai ne ovat muut- tuneet vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mu- kaiseksi ja arvioidaan tehtävän vaativuus uudel- leen. Sen jälkeen arvioidaan muutosten vaiku- tukset tehtäväkohtaiseen palkkaan.
Yksityiset EK-päiväkodit
Suurimmassa osassa yksityisiä päiväkoteja nou- datetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehto- sopimusta. Henkilökohtainen kuukausipalkka si- sältää tehtäväkohtaisen palkan ja palveluslisät. Yksityisellä alalla on usein käytäntönä soveltaa ylempiä palkkaluokkia vähimmäispalkkaluokan sijaan. Yksityisen päiväkodin ylläpitäjän kannat- taa pitää palkkataso kuntaan nähden kilpailu- kykyisenä.
Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa työteh- tävien vaativuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyö- tä vaativammat tai vastuullisemmat, tulee tämä huomioida joko korkeampana palkkaluokkana tai euromääräisenä lisänä. Samoin voidaan toi-
mia, jos työtehtävät edellyttävät erityistä koulu- tusta tai kokemusta.
Tehtävä on vaativampi, jos lastentarhanopet- tajalla on ohjausvastuuta muihin työntekijöihin nähden esimerkiksi silloin, kun lastentarhanopet- taja toimii oman yksikkönsä vastaavana lasten- tarhanopettajana tai pedagogisena johtajana. Lastentarhanopettajan palkassa huomioitava- na lisäkoulutuksena voidaan pitää muun muassa ylempää korkeakoulututkintoa, alkuopetuksen-, erityislastentarhanopettajan-, musiikkileikkikou- lun opettajan - tai seikkailukasvattajan opintoja. Päiväkodin johtajan tehtävissä edellä mainittujen pedagogisten opintojen lisäksi tällaisena tehtä- vän edellyttämänä lisäkoulutuksena voidaan pi- tää esimerkiksi johtamistaitoon tai taloushallin- toon liittyviä opintoja.
Yksityiset AVAINTA-päiväkodit
AVAINTES:n mukaan palkkaus koostuu peruspal- kasta ja kokemuslisistä. Työntekijä peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hä- nen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Palkka on yleen- sä korkeampi kuin AVAINTES:ssa mainittu vähim- mäisperuspalkka.
Jokaiseen työyhteisöön on laadittava arvi- ointijärjestelmä, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka saadaan määri- teltyä. Tehtävän vaativuutta lisäävinä tekijöinä voidaan lastentarhanopettajan tehtävässä huo- mioida mm. lapsiryhmän heterogeenisyys, esi- opetuksesta vastaaminen, esimiehen varahen- kilönä toimiminen tai kasvatus- ja työyhteisön ohjaukseen ja johtamiseen liittyvät muut lisä- vastuut. Henkilökohtaisen ammatinhallinnan ar- vioinnissa otetaan huomioon mm. taito suoriutua tehtävän edellyttävien opetus- ja kasvatusme- netelmien valintatilanteista sekä monitaitoisuus tai erityisosaaminen jollakin varhaiskasvatuksen osa-alueella. Työsuorituksen arvioinnissa ote- taan huomioon mm. taito käyttää ammatillisia valmiuksiaan itselle ja työyhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.
Pääsopijajärjestöillä ja maan hallituksella on yhteinen näkemys siitä, kuinka kilpailukykysopimus vaikuttaa valtion ja kuntien talouteen. Kaikki kilpailukykysopimuk- sen mukaiset OAJ:n jäsenistöä koskevat työ- ja virkaehto- sopimukset on allekirjoitettu.
Kilpailukykysopimuksella kaikkia nykyisiä työ- ja virka- ehtosopimuksia jatketaan vuodella, eli ne ovat voimassa 31.1.2018 asti.
Kaikkia jäseniämme koskeva keskeisin muutos on työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa vastikkeetta. Toinen huomioitava asia on, ettei palkkoja koroteta sopimuskau- den aikana.
Kilpailukykysopimuksessa tarkennettiin myös paikallisen sopimisen mahdollisuutta ja menettelytapoja. Paikallisel- la sopimuksella ei edelleenkään saa sopia työehtosopi- muksen minimiehtoja huonommin.
Lisätietoja löydät xxx.xxx.xx. Voit tarvittaessa kysyä asiasta lisää omalta luottamusmieheltäsi.
Työaika ja palkka 2017
KUNTA-ALA (KVTES ja OVTES)
HUOM! Kaikilta kunnan tai kuntayhtymän palveluk- sessa olevilta työntekijöiltä leikataan lomarahasta 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019. Lomara-
han prosentit ovat määräaikaisesti 4,2 % (normaa- listi 6 %), 3,5 % (5 %) ja 2,8 % (4 %).
Paikallista sopimista koskeviin sopimusmäärä- yksiin ei tehty muutoksia, mutta kunta-alan pääsopi- jajärjestöt ja KT ovat laatineet yhteisen ohjeistuksen paikallisesta sopimisesta ja nykyisistä mahdolli- suuksista sopia palvelussuhteen ehdoista paikal- listen olosuhteiden mukaan.
Tuntiopettajilla ja osa-aikaisilla opettajilla vuo- tuinen työajan lisäys kuitenkin vaihtelee työajan määrän suhteessa kokoaikatyöhön. Määräaikaisilla siihen vaikuttaa virka-/työsuhteen kesto.
LASTENTARHANOPETTAJAT
⊲ 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys toteute- taan siten, että viikkotyöaikaa pidennetään 30 minuutilla. Viikkotyöajan pidennys tulee
pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluette- loon tehtäväksi yhtenä päivänä.
⊲ Viikoittainen ylityöraja nousee 30 minuutilla.
⊲ Lastentarhanopettajien työaikaa koskeviin erityismääräyksiin ei tullut muita muutoksia.
PERUSKOULUT, LUKIOT JA AIKUISLUKIOT
⊲ Työajan pidentäminen 24 tunnilla kohdiste- taan suunnittelu- ja kehittämistyöhön, ei opetukseen.
⊲ Yhteissuunnitteluaikaan tulee 12 tuntia lisää ja samalla se muutetaan vuotuiseksi. Tällä het- kellä yt-aika on sopimuksessa määritelty vii-
koittaisena, tosin käytännössä sen viikoittai- nen määrä on vaihdellut lukuvuoden aikana nykyisinkin. Yt-ajan käyttö pitää suunnitella.
⊲ Toiset 12 tuntia voidaan käyttää opinto- ja
suunnittelutyöhön tai muuhun opettajatyö- hön oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuk- sina. Perustellusta syystä tästä työajasta voi- daan määrätä pidettäväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin päivä. Jos näin menetellään, tulee kyseinen päivä pitää oppi- lastyövuoden aikana lauantaipäivänä.
⊲ ”Muulla opettajatyöllä” tarkoitetaan sellaista työtä, jota ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Se ei voi myöskään olla työtä, joka perustuu erilliseen OVTES:n määräykseen.
⊲ 24 tunnin lisäys koskee sekä vakituisia opet- tajia että koko lukuvuodeksi (1.8.–31.7.) palkat- tuja määräaikaisia opettajia.
⊲ Lukuvuoden työajaksi, eli elokuusta päättä- jäisjuhlaan, palkatuilla opettajilla vuosityöajan lisäys on 20 tuntia.
⊲ Päätoimiset tuntiopettajat, jotka on palkat- tu vähintään lukukauden työajalle yhteensä enintään 10 tunnin ajaksi oppilastyöpäivinä
pidettävinä tilaisuuksina ja/tai vaihtoehtoi- sesti osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutusmuodon liitteen määräyksen mu- kaan.
⊲ Sivutoimiset tuntiopettajat, jotka on palkat-
tu toistaiseksi tai vähintään koko lukuvuo- deksi ja jotka opettavat 10 vuosiviikkotuntia tai enemmän opinto-, suunnittelu- tai muuta opettajatyötä yhteensä enintään 10 tuntia.
⊲ Sivutoimiset tuntiopettajat, jotka on palkat-
tu toistaiseksi tai vähintään koko lukuvuodek- si ja jotka opettavat alle 10 vuosiviikkotuntia opinto-, suunnittelu- tai muuhun opettajatyö- hön yhteensä enintään neljän tunnin ajaksi.
⊲ Oppilaanohjauksen lehtorin viranhaltijoilla
vuosittainen työaika kasvaa 24 tunnilla, sitä ei voi sijoittaa opetustunteihin eikä kesäkeskey- tysaikaan.
AMMATILLINEN PERUSASTE
⊲ Ammatillisissa oppilaitoksissa 24 tunnin lisäys kohdistetaan suunnittelu- tai muuhun työhön.
⊲ Opetusvelvollisuustyöajassa olevilla opetta- xxxxx xxxxxxx pidentäminen toteutetaan lisää- mällä 24 tuntia vuotuista suunnittelutyöaikaa.
⊲ Opettajille, jotka ovat kokonaistyöajassa (1.2.2017), lisätään puoli tuntia viikossa työ-
aikaa, joka kohdistetaan muuhun kuin ope- tustyöhön (yhteensä 24 tuntia).
⊲ OSIO C, liitteessä 4 suunnittelutyö muutetaan
vuotuiseksi: opettajan tulee osallistua oppi- laitoksessa 81 tuntia oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön.
⊲ OSIO C, liitteissä 5, 6 ja 9 opettajan tulee osal-
listua oppilaitoksessa 24 tuntia vuodessa op- pilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön.
⊲ OSIO C, liitteissä 7 ja 8 työajan lisäys kohdis-
tetaan muuhun työhön: opettajan työajan jakautumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kuitenkin siten, että muuhun kuin opetustyöhön on varattava vä- hintään 776 (liite 7) / 724 tuntia (liite 8) vuo- dessa.
⊲ Tuntiopettajat OSIO C: Vähintään lukuvuo-
den työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään suunnittelu- tai muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylit- tävältä osalta.
⊲ Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle
10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tunti- opettaja voidaan määrätä tekemään suunnit- telu- tai muuta työtä, jolloin korvaus makse- taan neljä tuntia ylittävältä osalta.
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
⊲ OSIO E: 24 tunnin työajan lisäys toteutetaan kaikissa aikuiskoulutuskeskuksissa lisäämällä puoli tuntia viikoittaiseen työaikaan.
⊲ Tuntiopettajat: Yli 20 viikon palvelussuhtee- seen otettu vähintään 10 viikkotuntia opetta-
va sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrä- tä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin tuntipalkka maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.
⊲ Yli 20 viikon palvelussuhteeseen otettu alle
10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tunti- opettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä, jolloin tuntipalkka makse- taan neljä tuntia ylittävältä osalta.
TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ
⊲ 24 tunnin vuotuisen työajan lisäys kohdenne- taan muuhun kuin opetustyöhön.
⊲ Vuotuisten työpäivien määrä ei muutu.
⊲ OSIO F, liitteessä 10 muun työn viikoittainen työaika on 38 tuntia ja tunnin pituus on 60 minuuttia.
⊲ OSIO F, liitteessä 11 opettajan työaika on vuo- dessa 814 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä
236 tuntia (vaihtoehto 1) tai opettajan työaika on vuodessa 1 224 tuntia, joka jakautuu ope- tukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että opetustunteja on enintään 1 mom. mukainen määrä (vaihtoehto 2).
⊲ OSIO F, liitteessä 12 opettajan muu työvelvol-
xxxxxx on 374 tuntia työvuodessa, suunnitteli- jaopettajan xxxxxxx xxxxxxxxx työaika määrä- tään 1 224 tunniksi.
⊲ OSIO F, liitteessä 13 opettajan vuotuinen
muun työn työvelvollisuus on 339 tuntia vuo- dessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuudesta.
⊲ Vuotuinen työpäivien määrä ei muutu.
⊲ Tuntiopettajat OSIO F: Vähintään lukuvuo- den työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä te- kemään suunnittelu- tai muuta työtä, jolloin
korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.
⊲ Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voi- daan määrätä tekemään suunnittelu- tai muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan neljä tuntia ylittävältä osalta.
REHTORIT
⊲ Rehtorien työaika on tyypillisesti kokonaistyö- aikaa. Rehtorien viikoittaista työaikaa lisätään puolella tunnilla viikossa.
YKSITYINEN OPETUSALA
(EK/Sivistystyönantajat)
HUOM! Lomarahaleikkaus ei koske yksityistä sek- toria.
Yksityisen opetusalan sopimusta noudattavia oppilaitoksia ovat yksityiset peruskoulut, lukiot ja aikuislukiot, yksityiset ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, urhei- luopistot, musiikkiopistot ja kuvataidekoulut sekä ammattikorkeakoulut.
Kaikissa yksityisissä oppilaitoksissa sivutoimi- sen tuntiopettajan työmäärän lisäys suhteutetaan opetustuntimäärään ja palvelussuhteen pituuteen. Esimerkiksi vuoden palvelussuhteessa olevan opet- tajan työtuntimäärä kasvaa 24 tunnilla ja puolen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevan 12 tunnilla.
YKSITYISET PERUSKOULUT, LUKIOT JA AIKUISLUKIOT
⊲ Opettajien ja päätoimisten tuntiopettajien työajan pidentäminen 24 tunnilla kohdiste- taan suunnittelu- ja kehittämistyöhön, opet-
tajan osaamisen kehittämiseen, koulukoh- taiseen opetuksen suunnitteluun ja arviointi- työhön ja muuhun työhön, ei opetukseen.
⊲ Perustellusta syystä tästä työajasta voidaan
määrätä pidettäväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin päivä. Jos näin menetellään, kyseinen päivä tulee pitää oppi- lastyövuoden aikana lauantaipäivänä.
⊲ Xxxxxxxx työajan pidennys koskee myös vuo- sityöajassa olevia opinto-ohjaajia.
⊲ Sivutoimiselle tuntiopettajalle vastaavaa työ- tä voidaan määrätä tuntimäärä, joka on ope- tustuntien suhde 16 tuntiin sekä lisäksi suh- teutettuna palvelussuhteen kestoon.
AMMATTIKORKEAKOULUT JA URHEILUOPISTOT
⊲ Opettajien vuotuinen työaika on 1.2.2017 jäl- keen 1 624 tuntia, josta sitomatonta työaikaa
on 406 tuntia. Vuosityöajan ylityskorvaus säi- lyy muuttumattomana.
⊲ Osa-aikaisille työajan lisäys on suhteessa työ-
tunteihin. Osa-aikaisen palkka työajan muu- toksessa ei saa pienentyä. Uusien osa-aikais- ten palkka määritellään täydestä 1 624 tunnin vuosityöajasta.
KANSANOPISTOT
⊲ Opetusvelvollisuustyöajassa olevissa kan- sanopistoissa opettajan muun työn velvoitet- ta lisätään 24 tunnilla. Muun työn velvoite on
näin ollen 339 tuntia lukuvuodessa.
⊲ Kokonaistyöajassa olevissa kansanopistoissa opettajan vuotuinen työaika lisääntyy 24 tun- nilla 1 600 tunnista 1 624 tuntiin. Samalla sito- mattoman työajan osuus lisääntyy samassa suhteessa 203–406 tuntiin.
⊲ Työaika tulee sijoittaa kuten ennenkin eli va- paajaksojen määrät ja pituudet säilyvät en- nallaan.
KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOT
⊲ Opettajien muun työn velvollisuus lisääntyy 24 tunnilla 374 tuntiin työvuodessa.
⊲ Yli 16 tuntia opettavalla tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä työnantajan määräämää muuta työtä 24 tuntia vuodessa. Tämä opet- tajan työ on suunnittelu- ja kehittämistyötä, opettajan osaamisen kehittämistä, koulukoh- taista opetuksen suunnittelu- ja arviointityötä tai muuta opettajan työtä, ei opetusta.
MUSIIKKIOPPILAITOKSET
⊲ Opettajien työajan lisäys kohdennetaan muu- hun työhön. Muun työn viikoittainen työaika on 38 tuntia ja tunnin pituus on 60 minuuttia.
⊲ Päätoimisella tuntiopettajalla on jatkossa vel- vollisuus tehdä muuta työtä 24 tuntia luku- vuodessa.
⊲ Alle 16 tuntia opettavalla sivutoimisella tunti- opettajalla vastaavaa työtä voidaan määrä-
tä tuntimäärä, joka on opetustuntien suhde 16 tuntiin sekä lisäksi suhteutettuna palvelus- suhteen kestoon.
KUVATAIDEKOULUT
⊲ Opettajien muun työn velvollisuus kasvaa 236 tuntiin työvuodessa.
⊲ Yli 16 tuntia opettaville tuntiopettajille työajan pidentäminen 24 tunnilla kohdistetaan suun- nittelu- ja kehittämistyöhön, opettajan osaa- misen kehittämiseen, koulukohtaiseen ope- tuksen suunnitteluun ja arviointityöhön ja muuhun työhön, ei opetukseen. Perustellusta syystä tästä työajasta voidaan määrätä pidet- täväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin lauantaityöpäivä oppilastyövuoden aikana.
YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET
⊲ Yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa 24 tuntia kohdennetaan suunnittelu- ja ke-
hittämistyöhön. Tämä työaika ei lisää opetta- jan opetustunteja. Edellä mainitusta työajasta voidaan perustellusta syystä määrätä pidet- täväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin päivä. Jos näin menetellään, kyseinen päivä tulee pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä.
⊲ Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa sekä
metsä- ja puutalousoppilaitoksissa opettajan viikoittainen työaika kasvaa puolella tunnilla. Työaika on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
REHTORIT
⊲ Rehtorien työaika on tyypillisesti kokonaistyö- aikaa. Rehtorien viikoittaista työaikaa lisätään puolella tunnilla viikossa.
YKSITYISET AMMATILLISET AIKUISKOULUTUSKESKUKSET
⊲ 24 tunnin työajan lisäys toteutetaan lisäämäl- lä puoli tuntia viikoittaiseen työaikaan.
⊲ Vuosilomiin ei tule muutoksia.
YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT
⊲ Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuotuinen työaika kasvaa 24 tunnilla (yhteen- sä 1 624 tuntia). Opetuspainotteisissa tehtä-
vissä työajasta voi olla opetusta enintään 396 tuntia lukuvuodessa. Professoreilla vastaava tuntimäärä voi olla enintään 142 tuntia. Sellai- sissa opetustehtävissä, joihin ei sisälly tutki- musta, opetusta voi olla vuotuisesta työajas- ta 455 tuntia.
⊲ Yliopistojen alaisten harjoittelukoulujen opet-
tajilla 24 tuntia kohdennetaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön, tutkimus, kokeilu ja kehit- tämistoimintaan tai opettajan osaamisen ke- hittämiseen.
⊲ Edellä mainitusta ajasta enintään 12 tuntia
voidaan määrätä pidettäväksi erillisinä tilaisuuksina oppilastyöpäivinä. Perustellusta syystä tästä työajasta voidaan määrätä pidet- täväksi korkeintaan yksi kokonainen kuuden tunnin päivä. Jos näin menetellään, tulee kyseinen päivä pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä.
⊲ Toinen 12 tuntia pidetään osana yhteissuun-
nittelutyöaikaa, jonka käyttö suunnitellaan vuosittain.
⊲ Päätoimisen tuntiopettajan lisätyön tunti-
määrä määräytyy suhteessa hänen opetus- tuntiensa määrään.
⊲ Yli 10 tuntia viikossa opettavilla sivutoimisilla
tuntiopettajilla lisätyövelvollisuus on 12 tuntia lukuvuodessa.
⊲ Opinto-ohjaajien vuosittainen sidottu työaika
on 1 238 tuntia.
a) lähimpään esimieheen
Jos sinulle tulee ongelmia työssäsi, ota ensin yhteyttä
b) yhdistysasioissa OAJ:n yhteysopettajaan
JOS ASIA EI SELVIÄ
Luottamusmies
⊲ työaika ja palkkaus
⊲ palvelussuhteen ehdot
⊲ virkavapaat
⊲ henkilöstöhallinto ja johtaminen
⊲ olennaiset muutokset työssä
⊲ määräaikaisuudet
⊲ varoitukset
⊲ irtisanomiset ja lomautukset
Työsuojeluvaltuutettu
⊲ työturvallisuuden ja
-terveyden pelisäännöt
⊲ työterveyshuollon toimivuus
⊲ työn kuormittavuus
⊲ työhyvinvointiin liittyvät kysymykset
⊲ terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat työn tai työolojen muutokset
OAJ:n paikallisyhdistys (tai muu jäsenyhdistys)
⊲ kasvatuksen ja koulutuksen resurssit
⊲ paikalliset koulutusasiat
⊲ aloitteet OAJ:n toiminnan kehittämiseksi
⊲ yhdistystoiminta
⊲ jäsenasiat
⊲ järjestäjäverkkoa koskevat asiat
⊲ koulujen lakkautukset
Yhteysopettaja Xxxx Xxx. @ | Luottamusmies Nimi Puh. @ | Pääluottamusmies Nimi Puh. @ |
Opetus- tai kasvatushenkilöstön työsuojeluvaltuutettu Nimi Puh. @ | OAJ:n paikallisyhdistyksen tai paikalli- sen oman yhdistyksen puheenjohtaja Xxxx Xxx. @ | Oman yhdistyksesi kotisivujen osoite: @ |
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Puhelin: 020 748 9600 (vaihde)
Tarkista poikkeavat aukiolo- ja puhelinpalveluajat OAJ:n verkkosivuilta xxx.xx > Yhteystiedot ja yhdistykset.
Jäsenrekisteri
020 748 9790 jäsenasiat
020 748 9781 maksuasiat
020 748 9791 medlemsbetjäning på svenska
Puhelinpalveluaika ma–to klo 9–14, mån–tors 9–14 xxx.xx/xxxxxxxxxx
Edunvalvontaosaston puhelinpalvelu:
⊲ Palvelussuhteen ehdot 020 748 9780,
ma klo 10–11 ja 14–16, ti–to klo 9–11 ja klo 14–16,
pe klo 9–11 ja klo 14–15.
⊲ Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen käyttö ja oikeudellinen neuvonta 020 748 9788 arkisin
klo 10–11 ja 14–15.
⊲ Koulutuspolitiikan erityisasiantuntijat toimiston aukioloaikoina 020 748 9600 (vaihde) tai suorat numerot OAJ:n nettisivuilta.
⊲ Kesäaikana puhelinpalvelua on vain aamupäivisin.
Sähköposti xxx@xxx.xx xxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx xxxxxxxx@xxx.xx
OAJ:n aluetoimistot
⊲ neuvovat jäsenyys- ja jäsenmaksuasioissa
⊲ opastavat jäseneduissa
⊲ auttavat edunvalvonta-asioissa oikean henkilön puheille
⊲ tiedottavat alueen koulutuksista ja tapahtumista.
Aluetoimistojen sijaintipaikkakunnat ja yhteystiedot löydät OAJ:n nettisivuilta. xxx.xxx.xx
Opettajien työttömyyskassan yhteystiedot ja palveluajat löydät verkkosivulta xxx.xxxxx.xx.
LASTENTARHANOPETTAJAT (Yksityinen
sosiaalipalveluala)
⊲ 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys toteute- taan siten, että viikkotyöaikaa pidennetään 30 minuutilla.
⊲ Viikoittainen ylityöraja nousee 30 minuutilla.
⊲ Lastentarhanopettajien työaikaa koskeviin erityismääräyksiin ei tullut muita muutoksia.
YKSITYINEN OPETUSALA (Avaintyönantajat) HUOM! Lomarahaleikkaus ei koske yksityistä sektoria.
AVAINTAn opetushenkilöstön työehtosopimuk- sessa työajan pidennys toteutetaan pääosin koh- dentamalla 24 tuntia suunnittelu-, kehittämis- ja muuhun työhön, ei opetukseen. Tuntiopettajilla ja osa-aikaisilla vuotuinen työajan lisäys vaihtelee työ- ajan määrän suhteessa kokoaikatyöhön. Määräai- kaisilla siihen vaikuttaa työsuhteen kesto.
LASTENTARHANOPETTAJAT (AVAINTA)
⊲ 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys toteute- taan siten, että viikkotyöaikaa pidennetään 30 minuutilla.
⊲ Viikoittainen ylityöraja nousee 30 minuutilla.
⊲ Lastentarhanopettajien työaikaa koskeviin erityismääräyksiin ei tullut muita muutoksia.
AMMATILLINEN PERUSASTE
⊲ Opetusvelvollisuustyöajassa olevilla opetta- xxxxx xxxxxxx pidentäminen toteutetaan lisää- mällä 24 tuntia vuotuista suunnittelutyöaikaa.
⊲ Opettajille, jotka ovat kokonaistyöajassa, lisä- tään puoli tuntia viikossa työaikaa, joka koh- distetaan muuhun kuin opetustyöhön (yh-
teensä 24 tuntia).
⊲ Vuotuinen työpäivien määrä ei muutu.
⊲ Sivutoimisille tuntiopettajille on omat erityis- määräyksensä.
AIKUISKOULUTUS
⊲ 24 tunnin työajan lisäys toteutetaan kaikissa aikuiskoulutuskeskuksissa lisäämällä puoli
tuntia viikoittaiseen työaikaan (38 h 15 min → 38 h 45 min).
⊲ Osa-aikaisen opettajan viikkotyöaika on
16–38 h 45 min.
⊲ Vuosilomiin ei tule muutoksia.
AMMATTIKORKEAKOULUT
⊲ Ammattikorkeakoulut noudattavat vuosityö- aikaa. Vuosityöaika kasvaa 24 tunnilla eli
1 600 h → 1 624 h.
⊲ Ajasta ja paikasta riippumattoman työajan määrä kasvaa kuusi tuntia, paitsi tekniikan koulutusalalla, jolla se kasvaa yhdeksän tun- tia. Vuosityöajan käyttäminen eri työtehtäviin
on suunniteltava ennen lukuvuoden alkua. Vuosityöajan ylittävä lisätyö korvataan kuten aikaisemminkin.
⊲ Vuotuisten työpäivien määrä ei muutu.
VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS
⊲ 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys kohdenne- taan muuhun kuin opetustyöhön.
⊲ Tuntiopettajilla on omat erityismääräyksensä.
⊲ Vuotuisten työpäivien määrä ei muutu.
VALTION OPPILAITOKSET
HUOM! Kaikilta valtion työntekijöiltä lomarahasta leikataan määräaikaisesti 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019.
PERUSKOULUT JA LUKIOT
Valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa työaikaa li- sätään 24 tunnilla kuten kunnan vastaavissa oppi- laitoksissa (ks. tämän esitteen sivu 3).
REHTORIT
⊲ Rehtorien työaika on tyypillisesti kokonaistyö- aikaa, viikoittaista työaikaa lisätään puolella tunnilla viikossa.
47