Valtiosektorin tiedote 2/2016

TÄSSÄ NUMEROSSA

• Kilpailukykysopimus hiuskarvan varassa

• Kilpailukykysopimus valtiolla

• Maakuntauudistuksen valmisteluun edustajat nyt myös JUKOn valtion sektorilta

• Osittaiselta hoitovapaalta äitiysvapaalle

– Miten palkka määräytyy?

• Maanmittauslaitos – niin paljon hyvää, mutta myös kitkeriä ratkaisuja

Valtiosektorin tiedote 2/2016

Pääkirjoitus

kilpailukykysopimus hiuskarvan varassa

ilpailukykysopimuksen vääntäminen meni aivan kalkkiviivoille asti. Nyt kuitenkin sopimukset ovat riittävän kattavasti syntyneet ja hallitus on tehnyt päätöksensä pakkolakien ja budjetin lisäsäästöjen pois vetä- misestä ja päättänyt verohelpotuksista vuodelle 2017. Näillä korvattaisiin palkansaajien kilpailukykysopimuksessa kär- simät menetykset, kun eräitä maksuja siirretään työntekijän maksettavaksi. Näin palkansaajan ostovoima turvattaisiin

ensi vuonna.

Valtiolla saavutettiin neuvottelutulos hyvissä ajoin, ja Jul- kisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on sen hyväk- synyt. Neuvottelutulos on kilpailukykysopimuksen lähtö- kohdista syntyneenä tietysti vaikea pala valtion palkollisille. Kun sopimusta tarkastelee neuvotteluasetelmista lähtien ja vertaa vaikkapa yksityisen sektorin sopimuksiin, tyytyväi- syyteenkin on aihetta.

Työnantajien, myös valtiotyönantajan tavoitteena on li- sätä 24 tuntia vuosityöaikaa kokonaisina päivinä. Oli myös tavoitteita leikata työajan pidennys lomista. Lopputulos oli kuitenkin lähinnä päivittäisen työajan pidentäminen (viras- totyössä) kuudella minuutilla, joka melko tarkkaan vastasi JUKO:n tavoitteita. Xxxxxxx akavalaisella kyse on vain siitä, että osa harmaasta ylityöstä muuttuu viralliseksi työajaksi.

Keskustason kilpailukykysopimukseen liittyi vaatimus kirjata ns. selviytymislauseke, joka antaa mahdollisuuden

vastata viraston talousongelmiin sopimalla joistakin palve- lussuhteen ehtojen heikentämisestä. Tältä osin ammattijär- jestöt torjuivat kirjauksen, jolla julkisen talouden suunni- telma tai valtion vuosittainen budjetti voisi olla riittävä syy tällaisten neuvotteluiden käynnistämiseen. Ne eivät pääsopi- jajärjestöjen mielestä täytä talousvaikeuksien yllätyksellisyy- den ja äkillisyyden kriteerejä. Jos heikennyksistä sovitaan, muutokset ovat määräaikaisia. Sopimuksiin sisältyy myös automaattinen irtisanomis- ja lomautussuoja. Jos niihin jou- dutaan, leikatut etuudet palautetaan takautuvasti. Edelleen selviytymislauseke sisältää riittävän keskustason koordinaa- tion, jolloin tilanne ei pääse virastoissa villiintymään.

Keskustasolta tullut määräys leikata julkisten sektorin lo- marahoja kolmena vuonna 30 prosentilla toteutetaan suora- viivaisesti. Sen muuttamiseen ei näissä sopijapöydissä ollut mahdollisuuksia.

Karvasta kalkkia siis, mutta monella- kin tapaa on syytä olla tyytyväinen neu- vottelijoidemme sitkeän työn tulokseen.

Xxxx Xxxxx

JUKO:n valtion neuvottelukunnan varapuheenjohtaja

LAL:n toiminnanjohtaja

kilpailukykysopimus valtiolla

ääsopijajärjestöt JUKO, palkansaajajärjestö Pardia ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pääsivät valtion työmarkkinalaitoksen kanssa 31.5. sopuun valtion virka- ja työehtosopimuksesta sopimuskaudelle 2017-2018. Tämän jälkeen Julkisalan koulutettujen neuvot- telujärjestö JUKOn valtion neuvottelukunta on hyväksynyt ja JUKOn hallitus on vahvistanut tämän syntyneen valtion neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksen soveltamisesta. ”Saimme lopulta aikaan yhteisymmärryksen siitä, miten keskusjärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukainen vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla to- teutetaan”, kertoo JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx. ”Toimimme valtiolla niin, että päivittäis- tä työaikaa pidennetään virastotyöajassa 6 minuuttia, jakso- työssä 90 minuuttia kolmeviikkoisjaksossa ja viikkotyössä 30 minuuttia viikossa. Pidennetyt työajat alkavat helmikuun 2017 ensimmäisen täyden kalenteriviikon tai työjakson alus-

ta.”

Myös JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxxx on tyytyväinen, että sopu syntyi, vaikka se ei kaikilta osin mieluinen olekaan. ”Eihän työajan pidentämi- nen mitään herkkua työntekijäpuolelle ole ja neuvottelut olivat paikoin hyvin vaikeat, mutta pääsimme mielestämme siedettävään lopputulokseen. Valtion työntekijät ovat kanta- neet kortensa kekoon. Nyt odotamme maan hallitukselta sen lupaamia huomattavia tuloverokevennyksiä”, Tilander sanoo. Sopimus sisältää kilpailukykysopimuksen mukaisesti myös määräaikaisen, vuosien 2017-2019 lomarahojen 30 prosentin leikkauksen sekä niin sanotun selviytymislausek- keen valtionhallinnon ja sen virastojen taloudellisten vaike-

uksien varalle.

”Kilpailukykysopimus sisälsi paljon työntekijäpuolelle vaikeasti neuvoteltavissa olevia asioita, mutta toivomme, että valtion virka- ja työehtosopimukseen ajamamme työhyvin- voinnin tukemista ja virastojen palkkausjärjestelmien ke- hittämistä työstävät työryhmät tuovat tulevaisuudessa myös henkilöstön kannalta positiivisia asioita valtion työelämään”, Xxxxxx Xxxxxxxx sanoo.

Akava hyväksyi kilpailukykysopimuksen

Keskusjärjestömme Akavan hallitus on myös hyväksynyt kilpailukykysopimuksen, koska akavalaisilla sopimusaloista noin 90 prosenttia on hyväksynyt sopimuksen mukaisen rat- kaisun. Akava on ollut alusta saakka sitä mieltä, että kilpai- lukykyratkaisu ja luottamuksen lisääminen työmarkkinoilla ovat tarpeen.

– Ei tämä kuitenkaan helppo ratkaisu ollut, koska maksu- miehinä ovat erityisesti julkisen sektorin työntekijät ja yksi- tyisellä alalla jo valmiiksi pitkää päivää tekevät. Jos Suomen suunta kääntyy ja saadaan uusia työpaikkoja, on tämä hinta kannattanut maksaa. Lisäksi julkinen sektori ja yritykset ot- tanevat mahdollisen talouskasvun sitten huomioon myös työntekijöiden palkitsemisessa.

Akava huomauttaa, että nyt palkansaajat ovat hoitaneet merkittävän osuuden Suomen talouden ja kilpailukyvyn kuntoon saattamisesta. Nyt on työnantajien ja maan hallituk- sen vuoro panostaa koulutukseen ja koko työuran mittaisen osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen, tuotekehityk- seen, innovaatioihin ja investointeihin.

JUKO TIEDOTUS

Vuosiloman muutos ei vaikuta valtiolla tämän kesän lomiin

uhtikuun alussa voimaan tullut vuosilomalain muutos toi omavastuun

eli karenssin vuosilomalla sairastumiseen sekä rajoitti äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää vuosilomaa.

Muutokset eivät kuitenkaan vaikuta niihin voimassa oleviin virka- ja työehto- sopimuksiin, joissa edellä mainituista asioista on erilliset sopimuskirjaukset. Valtiolla työskentelevien vuosilomakäytäntö jatkuukin entisellään. Työntekijä ja virkamies voi pyynnöstään entiseen tapaan myös saada lomansa siirrettyä, jos hän sairastuu ennen sen alkua. Sairaudesta on aina lomasiirtotapauksessa esitettävä luotettava selvitys eli käytännössä lääkärintodistus.

Xxxx Xxxxx

Edunvalvontapäällikkö, OTK Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL ry

Maakuntauudistuksen valmisteluun edustajat nyt myös JUkOn valtion sektorilta

OTE-uudistus on laajentunut maakuntahallinnon uu- distukseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi maa- kuntien hoidettaviksi siirretään osa valtion alueellisista tehtävistä. Esimerkiksi TE-toimistojen ja ELY-keskusten toi- minta nykymuodossaan päättyy. Työntekijät siirtyvät pää-

sääntöisesti maakuntien palvelukseen.

SOTE-valmisteluorganisaation lisäksi on perustettu koko maakuntahallinnon valmisteluorganisaatio. Akava ja Julki- salan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat nimenneet edustajansa valmisteluelimiin, ja nyt myös valtion sektorin henkilöstö on saanut niihin omat edustajansa. Näiden edus- tajien tehtävänä on huolehtia JUKOn jäsenjärjestöjen jäsen- ten asemasta ja palvelussuhteen ehdoista muutoksessa.

Valtion sopimuksesta maakuntien sopimukseen

Maakuntauudistusta koordinoi valtiovarainministeriön asettama projektiryhmä. Projektiryhmän toimikausi on 22.4.2016 – 15.4.2019, ja sitä vetää Xxxxxx Xxxxxx (VM). Pro- jektiryhmän tehtävänä on valmistella maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteensovittaminen. Maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2019. On hyvä huomata, että nykyiset maakuntien liitot eivät ole maakuntauudistuk- sen valmisteluorganisaatio. Maakuntien liittojen toiminta päättyy uudistuksen myötä, ja niiden tehtävät hoidetaan uu- sien maakuntien toimesta.

Projektiryhmän alaisuuteen on asetettu useita valmis- teluryhmiä, ja osassa niistä on myös keskusjärjestöjen tai pääsopijajärjestöjen edustus.

Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmäs- sä JUKOn ja muiden pääsopijajärjestöjen valtion sektorilla työskenteleviä jäseniä edustaa neuvottelupäällikkö Xxxx Xxx- xxxxx (Agronomiliitto). Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja ohjata sekä valtiolta että kunnalta siirtyvien tehtävien siir- toa maakuntiin. – Aikataulu on todella tiukka, ja tehtävää on paljon. Valtiolta maakuntiin siirtyvän henkilöstön osalta haasteena on siirtyminen valtion sopimuksesta kunta-alan sopimusten piiriin. Myös maakuntien toimintamalli eroaa valtion virastojen toimintatavoista, Xxxx Xxxxxxxx toteaa.

Valtiolta siirtyvän henkilöstön asemaa ja työhyvinvoinnin turvaamista muutostilanteessa valmistelevassa ryhmässä ju- kolaisia edustaa neuvottelupäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx (XX- XXx toimisto). Hän on JUKOn valtiosektorin edustaja myös

sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpolitiikkaryhmäs- sä, jonka tehtävänä on koordinoida henkilöstöasioiden val- mistelua.

Xx xxxxxxxxx on toiminut SOTE-projektiryhmän johdol- la järjestämisen ja voimaanpanon valmisteluryhmä, jonka Henkilöstö-alaryhmässä on Akavan edustajana Xxxxx Xxxx- pala (Tekniikka ja terveys KTN). Hän edustaa jukolaisia myös toisessa vastaperustetussa henkilöstöryhmässä, jossa käsitellään SOTE-uudistuksen mukana siirtyvää muuta kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä.

Aivan äskettäin on perustettu kunta- ja valtiosektorin yhteinen ryhmä, joka valmistelee palkkojen yhteensovitta- mista. Myös siinä on JUKOn ja muiden pääsopijajärjestöjen edustus. Uusia alatyöryhmiä ja koordinoivia ryhmiä peruste- taan mahdollisesti vielä lisää.

Xxxxxxxxxxx kanssa on neuvoteltava

Virastoissa, joista tehtäviä ja henkilöstöä siirretään maakun- tatasolle, työnantajan on käytävä asiasta yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön edustajien – luottamus- miesten – kanssa. JUKOon kuuluvien liittojen jäsenet saavat tietoa muutoksen valmistelusta omalta luottamusmiehel- tään.

Tarkoitus on, että henkilöstö siirtyy uusien työnantajien palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutus- lainsäädännön periaatteiden mukaan ja nykyiset palvelus- suhteen ehdot säilyvät ko. sopimuskauden loppuun. Tämän- hetkisten tietojen mukaan kaikki siirtyvä henkilöstö otetaan ensin maakuntavirastojen palvelukseen, mutta seuraavassa vaiheessa osa tehtävistä voi siirtyä edelleen yritysten tai kol- mannen sektorin hoidettaviksi.

Xxxxxxxx Xxxxxxx pääsihteeri, VTM Suomen Psykologiliitto ry

Osittaiselta hoitovapaalta äitiysvapaalle

– Miten palkka määräytyy?

Työtuomioistuin antoi joulukuun lopulla 2015 merkittävän tuomion (TT:2015–139) koskien työntekijän oikeutta keskeyttää osittainen hoitovapaa uuden äitiysvapaan johdosta ja äitiysvapaan ajalta näissä tilanteissa maksettavaa palkkaa.

yseisessä tapauksessa A oli työskennellyt toistaisek- si voimassa olevassa työsuhteessa sairaanhoitajana sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palveluksessa. A:n ensimmäinen lapsi oli syntynyt elokuussa 2012. A oli hakenut osittaista hoitovapaata, jota on myönnet- ty hänelle ajalle 2.9.2013–25.6.2014. Osittainen hoitovapaa myönnettiin lyhentämällä A:n viikoittaista työaikaa kol- meenkymmeneen tuntiin. A:n työaika oli osittaisen hoito- vapaan alusta lukien ollut 78,43 prosenttia täydestä työajasta ja palkka vastaavasti 78,43 prosenttia kokoaikaisen työn pal-

kasta.

A oli joulukuussa 2013 hakenut osittaisen hoitovapaan keskeyttämistä 27.3.2014 alkaen sillä perusteella, että hän oli tullut uudelleen raskaaksi ja uusi äitiysvapaa oli alkanut 28.3.2014. Työnantaja ei ole keskeyttänyt A:n osittaista hoi- tovapaata. A:lle oli maksettu äitiysvapaan palkkaa 78,43 pro- senttia siitä määrästä, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi jäänyt äitiysvapaalle suoraan kokoaikaisesta työstään tai suo- raan kokoaikaiselta hoitovapaalta.

Työtuomioistuimen tuomiossa oli kyse ennen kaikkea kahdesta seikasta:

1) millä edellytyksillä työsopimuslain 4 luvun 4 §:ssä tarkoi- tettu osittainen hoitovapaa on mahdollista keskeyttää?

2) onko osittaiselta hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle siir- tyvällä työntekijällä tai viranhaltijalla oikeus siihen palk- kaan, jota hän sai ennen osittaiselle hoitovapaalle jäämis- tään, vai määräytyykö äitiysvapaan palkka osa-aikatyön mukaisen palkan perusteella?

Työtuomioistuin vastasi ensimmäiseen kysymykseen joh- topäätöksenään, että osittainen hoitovapaa on mahdollista keskeyttää siitä ajankohdasta lukien, jolloin työntekijän oi-

keus työsopimuslaissa tarkoitettuun äitiysvapaaseen alkaa. Tällaista tulkintaa puoltaa myös Euroopan unionin tuomio- istuimen oikeuskäytäntö, jossa on todettu, että työntekijöitä, jotka ovat valinneet osa-aikaisen vanhempainloman koko- aikaisen sijasta, ei saa asettaa heikompaan asemaan, koska muuten loukattaisiin vanhempainvapaadirektiivillä tavoitel- tua pyrkimystä kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uusia joustavia työaikajärjestelyjä.

Xxxxxxxxxxx toiseen kysymykseen uuden äitiysvapaan ajalta maksettavan palkan suuruudesta, työtuomioistuin to- tesi, että työn osa-aikaisuuden päätyttyä työntekijän työeh- dot palautuvat osittaista hoitovapaata edeltävien työehtojen mukaisiksi. Tämä johtaa siihen, että uuden äitiysvapaan pal- kan tulee vastata sitä palkkaa, jota työntekijä sai ennen kuin hän jäi osittaiselle hoitovapaalle.

Vaikka kyseessä oleva tapaus on peräisin kuntasektorilla, soveltuvat siinä esiin tuodut näkökohdat myös muiden työ- ja virkaehtosopimusten soveltamiseen ja tulkintaan. Valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on jo ennen puhee- na olevaa tuomiota ollut määräys siitä, että äidin uusi raskaus ja synnytys osittaisen hoitovapaan aikana on perusteltu syy osittaisen hoitovapaan keskeyttämiseen.

Xxxxx Xxxxxxxxxx

neuvottelupäällikkö

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Mukavaa ja rentouttavaa kesäaikaa kaikille kepin ja Porkkanan lukijoille!

Maanmittauslaitos – niin paljon hyvää, mutta myös kitkeriä ratkaisuja

Maanmittauslaitos tarjoaa työntekijöille paljon hyvää. On harvinaisen joustavat työajat ja monipaikkatyö. Mutta viime vuonna tapahtui jotain, jota ei ole tapahtunut koskaan ennen: kolme palkka-asiaa riitautettiin ja vietiin työtuomioistuimeen. Ei ihme, että jukolaisen pääluottamusmiehen Xxxxx Xxxxxxxxxxxx ilme tuimenee.

aanmittauslaitos, entinen Maanmittaushallitus, on viranomainen, jolla on pitkät perinteet. Lai- toksen historia ulottuu 1620-luvulle, jolloin ku-

ningas Xxxxxx Xxxxxx perusti laitoksen laatimaan täydellisen taloudellisen kartaston valtakunnasta. Venäjän vallan aikana laitoksen toimintaa johti Suomessa ylitirehtööri, nykyisin tit- teli on pääjohtaja.

Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen viranomainen, joka huolehtii valtakunnallisesta kiinteistötietojärjestelmästä, yleisistä kartastotehtävistä ja edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Kiinteistörekisterin ohella laitos pitää yllä julkista kiinteistöjen kauppahintarekis- teriä. Kartastotehtäviin kuuluu maastotietokanta, josta löytyy maastokarttoja eri mittakaavoissa.

Laitoksen organisaatio koostuu keskushallinnosta ja nel- jästä toimintayksiköstä: Tuotanto, Tietotekniikan palvelu- keskus, Paikkatietokeskus ja Yleishallinto. Laitoksen palvelut ovat kansalaisten saatavilla 35 palvelupisteessä eri puolilla Suomea.

Henkilöstöä tulee ja menee

Maanmittauslaitos kuuluu niihin valtion laitoksiin, joita or- ganisaatiomuutokset ovat viime vuosina pöllyttäneet. Vuo- den 2010 alussa laitoksen palvelukseen siirtyi runsas 200 uut- ta työntekijää, kun kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot,

kiinnitykset ja erityiset oikeudet siirtyivät käräjäoikeuksista laitoksen hoidettaviksi.

Vuoden 2015 alussa laitoksen toimiala laajeni jälleen. Tuolloin Maanmittauslaitokseen yhdistettiin paikkatieto- alan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos, nykyinen Paikkatietokeskus, sekä osa maa- ja metsätalous- ministeriön hallinnonalan tietopalveluja tuottavan Tiken tietotekniikan kehittämistehtävistä. Suurin osa tikeläisistä sijoittuu nykyiseen Tietotekniikan palvelukeskukseen. Uutta henkilöstöä Maanmittauslaitoksen palvelukseen tuli jälleen noin 200 henkeä.

Laitoksen kokonaishenkilömäärä ei ole uuden väen tulosta huolimatta kasvanut, vaan vähentynyt. Eläkkeelle siirtyy 60- 70 henkeä vuodessa eikä uusrekryjä juuri tehdä. Onnellista jukolaisen pääluottamusmies Xxxxx Xxxxxxxxxxxx mukaan on se, ettei laitoksessa ole tarvinnut käydä yt-neuvotteluja. Henkilöstön ikärakenne on mahdollistanut luonnollisen vä- henemisen.

Johtajaporras hupeni

Vuoden 2014 alussa laitosta mullisti sisäinen organisaa- tiomuutos. Aiemmin Suomessa oli valtakunnallisten yksi- köiden ohella 13 maamittaustoimistoa ja niillä kaikilla omat johtajat ja esimiehet. Organisaatiomuutoksen seurauksena kaikki erilliset toimistot ja yksiköt katosivat. Tuli vain yksi

Puolet Xxxxx Xxxxxxxxxxxx työajasta menee luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Viime aikoina kiirettä ovat aiheuttaneet erimielisyydet jukolaisten palkka-asioiden hoidossa. – Moni asia on laitoksessa hyvin, mutta uutta on työnantajan tapa tulkita palkkausjärjestelmiä työntekijöiden vahingoksi. Tätä me emme voi hyväksyä.

Maanmittauslaitos. Johtajien ja esimiesten määrä väheni. Se oli kova pala monelle johtajalle ja esimiehelle. Muutosta hel- potti kahden vuoden palkkatakuu. Osa sopeutui tilanteeseen hyvin, mutta joillekin muutos oli liian rankka. Kaikki eivät halunneet jäädä taloon.

– Töiden kannalta muutos oli hyvä. Se tasoittaa työpainei- ta eri puolilla Suomea. Nyt useat työt menevät niin sanotusti samaan jonoon koko maassa, jolloin töiden tasaus on aiem- paa helpompaa. Verkossa toimittaessa on aivan sama, missä päin maata työt tehdään. Valtakunnallisessa organisaatiossa sisäisiä toimintatapoja on kehitetty muutenkin. Hyvät video- laitteet mahdollistavat sen, ettei ihmisten tarvitse turhaan matkustaa tapaamisiin, Lehtikangas sanoo.

Palkkapolitiikka kiristynyt

Maanmittauslaitos on saanut tunnustusta hyvästä työstään ja toimintatavoistaan. Xxxxxx voitti vuonna 2009 Suomen Laa- tukeskuksen järjestämän laatupalkintokilpailun julkisen sek- torin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Vuonna 2012 Valtiokonttori valitsi Maanmittauslaitoksen valtion parhaak- si työyhteisöksi. Myönnetyn Kaiku-palkinnon perusteena oli työhyvinvoinnin ja työsuojelun eteen tehdyn työn onnistu- nut integrointi kaikkeen toimintaan.

Sitten kiristyi valtion talous, mikä näkyy myös kaikissa valtion laitoksissa. Maa- ja metsätalousministeriön teettämä palvelupisteselvitys Maanmittauslaitoksen palvelupistever- kon kattavuudesta ja kannattavuudesta julkaistaan 26.4.2016. Henkilöstöä ei ole tarkoitus vähentää, mutta palvelupisteiden määrää ja säästökohteita pohditaan.

Xxxxx Xxxxxxxxxxx kertoo, että toimitilavuokrista pitäisi saada miljoonan euron säästöt lähivuosien aikana. Hänenkin työpaikallaan Tampereella työhuoneet ovat täynnä muut- tolaatikoita. Työntekijät pakataan puoleen entisistä tiloista ajan hengen mukaan. Omia työpisteitä ei jatkossa enää ole. Huolestuttavinta Lehtikankaan mukaan on se, että laitoksen palkkapolitiikka on kiristynyt. Laitoksen jukolaiset saattoivat pitkään iloita siitä, ettei yhtään palkkariitaa mennyt työtuo- mioistuimeen. Sitten tuli vuosi 2015, jonka palkkatulkinto- jen seurauksena Juko vei kolmen MML:n työntekijän palk- ka-asiat työtuomioistuimeen. Lisäksi on niitä, joiden palkka on laskenut, mutta jotka eivät ole riitauttaneet asiaa.

– Työnantaja tulkitsee palkkausjärjestelmää eri tavalla kuin me. Työnantaja tekee soveltamista ja ratkaisuja yksipuo- lisesti eikä keskustele niistä meidän kanssamme. Se huoles- tuttaa.

Teksti ja kuva: Xxxxxx Xxxxxxxx

Tiedotetta julkaisevat: