Lääkärisopimuksen vuoden 2016 sopimusmuutokset
liite 2
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
Lääkärisopimuksen vuoden 2016 sopimusmuutokset
Yhteenveto palkankorotuksista ja keskeisistä sopimusmuutoksista 1
Palkantarkistukset sopimuskauden toisella jaksolla 1.1.2016–31.1.2017
1.1
Yleiskorotus
1.1.1
Terveyskeskusten lääkärit
Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2014–2016 sopimuskauden toisen jakson palkankorotuksista sovittiin kesäkuussa. Terveyskeskusten lääkärien ja hammaslääkärien, sairaaloiden lääkärien ja hammaslääkärien sekä eläinlääkärien palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.1.2016. Liit- teessä 1 jaetaan samasta ajankohdasta myös paikallinen järjestelyerä (ks. tarkemmin kohta 1.2).
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla.
Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käynti- palkkioita korotetaan 1.1.2016 lääkärisopimuksen liitteestä 1 ilmenevällä tavalla.
1.1.2
Terveyskeskusten hammaslääkärit
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,60 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,60 prosentilla.
1.1.3
Sairaalalääkärit
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia.
yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla.
1.1.4
Sairaalahammaslääkärit
Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia.
1.2
Paikallinen järjestelyerä
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla.
Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyn- tipalkkioita korotetaan 1.1.2016 lääkärisopimuksen liitteestä 4 ilmenevällä tavalla.
Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
Liitteen 1 paikallinen järjestelyerä 1.1.2016
Liitteen 1 (terveyskeskuslääkärit) paikallinen järjestelyerä on 0,30 % liit- teen 1 piirissä olevien palkkasummasta.
Liitteen 1 piirissä olevien järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukoh- dissa L1TK2000 ja L1VV2001 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisil- le.
Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkko- jen korotuksiin tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan korotuksiin tai hen- kilökohtaisiin lisiin.
Paikallisella järjestelyerällä huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesase- massa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan näh- den.
Liitteen 1 paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikallinen järjestelyerä lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta.
Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomara- hoja ja tulospalkkioita.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
Laskennassa käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä järjestelyerän kanssa samaan aikaan voimaantulevia palkankorotuksia, em. poikkeuksel- lisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.
Palkkasummassa ovat näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräi- set lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset ja toimenpide- ja käynti- palkkiot.
Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kus- tannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. työkokemuslisän, työaika- korvausten ja päivystyskorvausten korottuminen ja se, että kustannusvai- kutus on yhteensä ko. prosenttia kokonaispalkkasummasta.
Palkkasummaan otetaan mukaan maksetut palkat mukaan lukien mm. si- jaisille ja osa-aikaisille maksetut palkat.
Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kus- tannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasum- maa eivätkä palkkoja).
Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa paikallisen järjestelyerän laske- miseksi eli käytössä voi olla useita erilaisia laskentatapoja. Tärkeää on, et- tä oikeaan lopputulokseen päädytään laskentatavasta riippumatta ja pai- kalliset osapuolet hyväksyvät tämän laskentatavan.
Järjestelyerää koskeva neuvottelumenettely
Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertai- sesti neuvotteluosapuolia. KT ja JUKO korostavat, että neuvotteluissa pyri- tään yksimielisyyteen.
Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.
Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, toteutetaan liitteen 1 paikallinen jär- jestelyerä kokonaisuudessaan yleiskorotuksena järjestelyerän kohteena olevissa hinnoittelukohdissa oleville ja hinnoittelun ulkopuolella oleville.
Eläinlääkärit
Yleiskorotus
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,49 prosenttia.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,49 prosentilla.
Kunnallista eläinlääkäritaksaa korotetaan 1.1.2016. Taksa on kokonaisuu- dessaan tämän yleiskirjeen liitteenä 4.
2
Omalääkäreitä koskevat palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset
2.1 Yleiskorotus
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Virkaehtosopimuksen mukaan omalääkärille määrättyä väestöosaa korotetaan vastaavasti.
2.2
Omalääkärien palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta | 4 313,34 |
L1VV2001 | |
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaa- vat terveyskeskuslääkärit | 3 455,05 |
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltu- va erikoislääkärin oikeus | |
L1VV3001 | |
3 Muut terveyskeskuslääkärit | 2 908,19 |
3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin viras- sa/tehtävässä | |
L1VV3002 | |
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemus- lisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi lue- taan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työs- kentely. |
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € |
3.2 Laillistettu lääkäri | 2 788,17 |
L1VV4000 |
2.3
Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja
LS 2014–2016 (1.–2. painos) liite 1 2 § 1 momentin mukainen 2 § omalää- kärin palkan väestöosa on 1.1.2016 alkaen 1,89–2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti.
2.4
Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko 1.1.2016 lukien
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkärin päi- väaika | Työpaikka- päivystys | Poikkeava työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys |
Toimenpideryhmät | € | € | € |
R 0 | 2,68 | 2,68 | 3,03 |
R I, RU I, RR I | 7,26 | 7,26 | 8,21 |
R II, RU II, RR II | 10,96 | 10,96 | 13,57 |
R III, RR III | 26,80 | 26,80 | 30,76 |
2.5
Omalääkärien käyntipalkkiot 1.1.2016 lukien
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) |
Käyntipalkkiot | € |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona | – |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana | 1) 5,31–6,30 2) – |
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona | 5,31–6,30 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä | a) 14,62 b) 21,04 |
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
2.6
Omalääkärimääräykset poistuvat lääkärisopimuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaan tullessa.
Sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siir- tymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voi- massa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka.
Lääkärisopimuksen 2014–2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna il- mestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole.
3
Lääkärien tulevaisuuden palkkausmääräykset
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Lääkäriliitto ovat osana vuoden 2016 palkkaratkaisua sopineet allekirjoituspöytäkirjaan liitetyllä asiakirjalla menettelytavoista, jotka liittyvät lääkärien palkkausjärjestelmiin 1.2.2017 sopimuksissa. Asiakirja on kokonaisuudessaan Lääkärisopimuksen allekir- joituspöytäkirjan liitteenä ja tämän yleiskirjeen liitteenä 1.
Osapuolet ovat neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituk- senmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkärien palkkaus- määräyksistä. Neuvottelut jatkuvat edelleen.
Palkkausjärjestelmän uudistamisen tarve liittyy mm. toimintaympäristön muutoksiin. Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveyden- huollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa ra- janveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vai- keutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn si- sältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen tervey- denhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.
Sopijaosapuolet ovat asiakirjassa tuoneet esiin näkemyksiään palkkaus- mallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä.
Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskentele- viin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudista- mista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkärien työtehtävissä.
Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen ter- veydenhuollon toimintayksiköissä.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kah- teen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkoke- muslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suorite- palkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavan- omainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdol- lisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä.
Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset tulevat korvaamaan LS 2014–2016 palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot.
Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö sovittaviin palkka- malleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin.
Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen 1.2.2017 eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjes- telmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa.
Tässä vaiheessa uudistamistyö ei vaadi työnantajilta toimenpiteitä.
4
Muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin
Lääkärisopimuksen soveltamispiirin sanamuotoa on tarkennettu. Terveys- keskuksen lääkäreiksi (liite 1) kuuluvat perusterveydenhuollon lääkärien li- säksi myös työterveyshuollon lääkärit.
Omalääkärit ks. alla.
4.1.2
Omalääkäreitä koskevat määräykset
Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset on poistettu LS 2014–2016 kolmannesta painoksesta, joka ilmestyy vain verkkojulkaisuna. Omalääkä- reitä koskevia sopimusmääräyksiä voi kuitenkin soveltaa sosiaali- ja ter- veydenhuollon kokonaisuudistukseen saakka.
Määräykset löytyvät LS 2014–2016 1. painoksesta ja verkkojulkaisuna jul- kaistusta toisesta painoksesta.
Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkä- rioppaan ohjeistusta. Opas löytyy mm. linkistä: xxxx://xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_0000.xxx
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
4.1.3.
Terveyskeskusten hammaslääkärien päivystyskorvaukset muuttuvat 1.1.2016
1.1.2016 lukien myös terveyskeskusten hammaslääkäreihin sovelletaan vuoden 2015 alusta muilla lääkäriryhmillä voimaan tulleita päivystyksen korvausmääräyksiä. Näin ollen vuoden 2016 alusta päivystysmääräykset ovat samat sekä sairaalan että terveyskeskusten lääkäreillä ja hammas- lääkäreillä.
Lääkärisopimuksen sopijaosapuolet eivät sopimusmuutoksella ota kantaa voimassa oleviin paikallisiin sopimuksiin. Paikallisten sopimusten tarve ja määräysten sisältö ratkaistaan paikallistasolla. Näin ollen hammaslääkäri- en päivystyskorvauksista sovittu paikallinen sopimus on edelleen voimas- sa, mikäli paikallista sopimusta ei irtisanota tai osapuolet eivät muuta sovi.
1.1.2016 terveyskeskushammaslääkäreille voimaan tulevat ainoastaan uudet päivystyskorvaukset. Muita päivystysuudistuksen määräyksiä on so- vellettu hammaslääkäreihin jo 1.1.2015 alkaen (mm. päivystyksen määri- telmä, päivystysmuodot, päivystysvelvollisuuden rajoitteet). Tältä osin ks. KT:n yleiskirje 17/2013.
Terveyskeskusten hammaslääkärien päivystyskorvaukset 1.1.2016 lukien
Päivystyskorvaukset työpaikkapäivystyksessä määräytyvät niin terveys- keskuksissa kuin sairaaloissa työskentelevien hammaslääkärien osalta samalla tavalla. Korkeimmin korvattuja ovat viikonlopun ja yön päivystys- tunnit. Myös vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö korvataan ao. taulu- kosta ilmenevällä tavalla.
Korvaukset määritetään kertoimina viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Hammaslääkärin varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka kerrotaan tau- lukon mukaisella kertoimella.
Ko. päivystysrupeaman tunnit voidaan antaa myös vastaavana vapaa- aikana tai osittain rahana ja osittain vapaa-aikana.
Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
Kerroinmalli:
klo 0–8 | klo 8–15 | klo 15–18 | klo 18–22 | klo 22–24 | |
maanantai | 3 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
tiistai–torstai | 2,5 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
perjantai | 2,5 | - | 1,75 | 2,25 | 3 |
lauantai–sunnuntai *) | 3 | 2,25 | 2,25 | 2,25 | 3 |
*) sekä juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto
Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäi- vänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itse- näisyyspäivänä, joulupäivänä, tapaninpäivänä, ja edellä mainittujen juhla- pyhien aattona klo 18 alkaen (esim. pitkäperjantaita edeltävä torstai-ilta, it- senäisyyspäivää edeltävä ilta) noudatetaan alimman rivin (lauantai- sunnuntai, 2,25–3) kertoimia. Juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona (esim. jouluaatto on keskiviikko) nou- datetaan viimeisen rivin korvaustasoa (2,25–3) koko vuorokauden.
Terveyskeskusten hammaslääkärit saavat 1.1.2016 lukien edelleen päivys- tysajalta liitteen 2 mukaiset toimenpidepalkkiot, mutta eivät enää käynti- palkkioita.
Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksia ei ole muutettu.
4.1.5
Päivystyskorvaukset: Arkipyhät
Arkipyhäpäivystyksistä maksettavista korvauksista on otettu uusi esimerkki yleisen osan 15 §:ään.
4.2
Muut määräykset
4.2.1
Amanuenssit
Amanuenssien palvelussuhteen ehdot määräytyvät edelleen lääkärisopi- muksen yleisen osan 4 § perusteella KVTES:n mukaan.
Amanuenssin palkka on KVTES 2014–2016 palkkausluvun 3 §:ssä mää- rätty euromäärä eli 1.2.2016 lukien 1 569,57 euroa. Määrää on tarkistettu KVTES:n mukaisella palkankorotuksella vuodelle 2016.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
4.2.2
Luottamusmiehet
Luottamusmiesten korvauksiin on tullut muutoksia. Ks. KVTES-yleiskirje sopimusmuutoksista.
4.2.3
Liitteiden 1 ja 3 piirissä samanaikaisesti työskentelevät
Mikäli viranhaltija työskentelee samalla työnantajalla sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa lääkärin tehtävissä, kyse on hinnoittelun ulkopuolises- ta tehtävästä. Tällöin kyse on kahdesta tehtävästä, joille määritellään yh- teinen tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä verrokkipalkkana voidaan käyttää ao. liitteiden piirissä työskentelevien palkkatasoja.
Sairaalassa työskennellessään lääkäri on oikeutettu lausunto- ja todistus- palkkioihin ja terveyskeskuksessa toimenpide- ja käyntipalkkioihin lääkäri- sopimuksessa mainituin ehdoin.
Lääkärin päivystäessä maksetaan lääkärisopimuksen mukaiset korvauk- set. Mikäli kyse on ns. perusterveydenhuollon päivystyksestä, lääkäri on myös oikeutettu toimenpidepalkkioihin päivystysajalta.
4.2.4
Xxxxxxxx työaikaa koskeva osapuolten kanta
Lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan työaikalain 13 §:ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. mää- räyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudat- taa lääkärisopimuksen mukaisia lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työ- aikaa koskevia velvoittavia määräyksiä.
Työaikalain 13 § 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katso- taan ao. toiminnoissa sovellettava säännöllinen työaika, joka on esimerkik- si sairaalalääkärillä 38,25 tuntia viikossa.
Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liukuva työaika kyseessä olevaan työhön.
4.2.5
Ulkomailla kokonaan tai osittain tutkinnon suorittaneet henkilöt
Palkattaessa kuntaan tai kuntayhtymään kokonaan tai osittain ulkomailla lääketieteellisen / hammaslääketieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö, tulee työnantajalla olla selkeä käsitys siitä, mihin tehtävään kyseinen hen- kilö palkataan. Mikäli henkilö otetaan lääkärisopimuksen mukaisen taikka tätä vastaavan nimikkeen mukaiseen tehtävään, tulee kyseiselle henkilölle maksaa em. hinnoittelukohdan mukaista palkkaa tehtävän vaativuuden mukaan. Tehtävän vaativuus voi vaihdella, joten palkkataso täytyy tarken- taa sen mukaan. Amanuenssin palkasta ks. yleiskirjeen kohta 4.2.1.
Hinnoittelukohdan mukaisen tehtäväkohtaisen palkan maksaminen edellyt- tää, että henkilö täyttää kyseisessä hinnoittelukohdassa mainitut kelpoi-
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
suusvaatimukset. Työnhakijan tulee esittää kelpoisuutensa asianmukaisin todistuksin.
Valvira ylläpitää valtakunnallista terveydenhuollon ammattihenkilörekiste- riä, Terhikkiä. JulkiTerhikki on internetin välityksellä toimiva tietopalvelu, josta tarvittaessa voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammatti- pätevyyden.
5
Lääkärisopimuksen liitteet
Kielitaitoa säätelee laki julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitai- dosta (424/2003) sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 18 a § (559/1994). Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitami- ensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito.
5.1
Terveyskeskusten lääkärit (liite 1)
5.1.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2016
Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %.
5.1.2
Omalääkärit
5.1.3
Omalääkärejä koskevat määräykset on poistettu ks. tarkemmin yleiskirjeen kohta 2.
Toimenpidepalkkiot ja kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu 1.1.2016 lukien liitteestä 1 tarkemmin ilmenevällä tavalla.
5.1.4
Terveyskeskuslääkärien toimenpideluettelo
Toimenpideluetteloa ei ole muutettu.
5.2
Terveyskeskusten hammaslääkärit (liite 2)
5.2.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2016
Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,60 %.
5.2.2
Työpaikkapäivystyksen korvaukset
Liitteen 2 työpaikkapäivystyksen korvauksia koskeva määräys on poistettu.
Terveyskeskusten hammaslääkärien työpaikkapäivystyksestä maksettavat korvaukset on yhdenmukaistettu muiden hammaslääkäri- ja lääkäriryhmien
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
korvausten kanssa. Asiaa on selostettu tarkemmin muistion kohdassa 4.1.3–4.1.4.
5.2.3
Toimenpidepalkkiot sekä kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot Toimenpide- ja käyntipalkkioita ei ole korotettu.
5.2.4
Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo
Toimenpideluetteloa ei ole muutettu vaan voimassa on yleiskirjeen 13/2014 mukainen toimenpideluettelo sellaisenaan (LS 2014–2016 painos 2 vain verkkojulkaisuna).
5.3
Sairaalalääkärit (liite 3)
5.3.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2016
Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %.
5.4
Sairaalahammaslääkärit (liite 4)
5.4.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2016
Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %.
Sairaalahammaslääkärien toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu 1.1.2016 lukien. Uudet palkkiot käyvät ilmi liitteestä 4.
5.4.2
Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo
Toimenpideluetteloa ei ole muutettu.
5.5
Liitteen 3 (sairaalalääkärit) ja liitteen 4 (sairaalahammaslääkärit) sivuviranhaltijoita koskeva tulkinta
Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole lääkärisopimuksessa määritelty, vaan työajan määrittely voi työnantajakohtaisesti vaihdella. Liitteen 3 4 §:n kirja- uksen mukaan yliopistoviranhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukais- ta erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta ai- heutuviin tehtäviin.
Tästä johtuen käytännössä on esiintynyt vaikeuksia määritellä tälle ryhmäl- le vuosiloman ajalle palkka. Sivuviranhaltijoidenkin vuosiloman palkan määrittämiseen noudatetaan KVTES IV luvun 13 § määräyksiä. Mikäli si- vuviranhaltijalle kuukausittain maksettava varsinainen palkka (tehtäväkoh- tainen palkka, työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä) on sa- mansuuruinen joka kuukausi, maksetaan vuosiloma-ajan palkkana 13 § 1 momentin mukaisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
varsinaisen palkan perusteella sivuviranhaltijan varsinainen kuukausi- palkka.
Mikäli kuitenkin työnantaja on määritellyt sivuviranhaltijalle kuukausittaisen työpanoksen työaikana, joka vaihtelee kuukausittain, sovelletaan vuosilo- man ajan palkkaan 13 § 2 momentin mukaista määräystä. Sivuviranhaltija on tällöin verrannollinen osa-aikaiseen viranhaltijaan. Sivuviranhaltijalle on tällöin laskettava ao. määräyksen mukainen vuosiloma-ajan palkka, joka käytännössä vaihtelee lomanmääräytymisvuosittain.
Vuosilomaluvun 13 § 2 momentin määräystä on sovellettu ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuoden 2013–2014 vuosilomiin. Määräyksen vaikutuksesta vuosiloma-ajan palkkaan on hyvä tiedottaa sivuviranhaltijalle viran vastaanottamisen yhteydessä.
Esimerkki
Sivuviranhaltijan työpanos on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4.– 31.8.2014 60 % täydestä työajasta ja 1.9.2014–31.3.2015 50 % täydestä työajasta (sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien työaika olisi 38,25 t/kalenteriviikko).
Vuosilomalle jääntihetkellä sivuviranhaltijan varsinainen kuukausipalkka on 1 500,00 (50 %). Täydessä työajassa palkka olisi näin ollen 3 000,00 eu- roa. Sivuviranhaltijan keskimääräinen työaikaprosentti lomanmääräytymis- vuonna on ollut 55 % (6 * 60 % + 6 * 50 %). Sivuviranhaltijalle maksetaan
vuosiloman ajalta 0,55 % * 3 000 euroa eli 1 650 euroa/kk, riippumatta sii- tä, mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa.
5.6
Eläinlääkärit (liite 5)
5.6.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2016
Palkkahinnoittelujen alarajoja korotetaan 0,49 %.
5.6.2
Eläinlääkäritaksa
5.5.3
Tämän yleiskirjeen liitteenä 4 on uusi eläinlääkäritaksa 1.1.2016.
Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.1.2016 0,49 prosentilla.
Eläkkeeseen vaikuttavat ansiot
Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Kunnal- lisen eläkelain (549/2003) 68 §:n 6 momentin mukaan. Asiasta on huo- mautus lääkärisopimuksen liitteen 5 1 §:ssä.
Praktikkoeläinlääkärien työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutus- maksujen maksuperusteesta on annettu Suomen Kuntaliiton yleiskirje 30/80/99. Ko. yleiskirje on edelleen voimassa ja sen periaatteita sovelle- taan eläkemaksuja suoritettaessa.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Xxxxxxxxx 31.8.2015
6
KT:n ja JUKO ry:n lääkärisopimusta koskevat allekirjoituspöytäkirjassa sovitut työryhmät
Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu seuraavat työryhmät määräajaksi 1.1.2016–31.1.2017:
KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto:
Sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset lääkärien/hammas- lääkärien palvelussuhteen ehtoihin.
KT ja Suomen Lääkäriliitto:
Sopijaosapuolet neuvottelevat lääkäreihin sovellettavista palkkaus- määräyksistä 1.2.2017 voimaan tulevaan sopimukseen.
KT ja Suomen Hammaslääkäriliitto:
Sopijaosapuolet neuvottelevat hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä 1.2.2017 voimaan tulevaan sopimukseen.
KT ja Suomen Eläinlääkäriliitto:
Sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat eri vaihtoehtoja eläinlääkäreihin sovellettavan palkkausmallin kehittämiselle.