JA SEN VAIKUTUS KANSALAISTEN ROOLIIN
JA SEN VAIKUTUS KANSALAISTEN ROOLIIN
Sisältö
Lissabonin sopimuksen taustaa 2
Lissabonin sopimus vahvistaa demokratiaa 2
Lissabonin sopimus vaikuttaa monilla politiikan osa-alueilla 5
Kansalaisaloite lisää demokratiaa 9
Parlamentin asema vahvistuu neuvoston rinnalla 13
Eurooppa-neuvosto ja EU-presidentti 19
Pääministeri edustaa Suomea 20
EU:n ulkoministeri selkeyttää unionin
suhteita kansainvälisiin organisaatioihin 25
Kysymyksiä ja vastauksia 28
Miksi Eurooppa tarvitsee Lissabonin sopimusta? 28
Lisääntyykö Brysselissä tehtävien päätösten määrä? 29
Luodaanko Lissabonin sopimuksella eurooppalainen supervaltio? 30
Saavatko kansalliset parlamentit lisää sananvaltaa EU:ssa? 30
Selkeyttääkö Lissabonin sopimus EU:n julkikuvaa maailmalla? 31
Vaarantaako Lissabonin sopimus julkiset palvelut? 31
1
Lissabonin sopimuksen taustaa
Lissabonin sopimus tuli voimaan joulukuussa 2009. Sopimuksella uudistetaan Euroopan unionin päätöksentekoa ja toimintaa.
Lissabonin sopimus vahvistaa demokratiaa
Lissabonin sopimuksen tavoitteena on uudistaa EU:n toimielinjärjestelmä ja ke- hittää unionin
• avoimuutta,
• hyvää hallintoa,
• toimintakykyä ja
• demokratiaa eli kansanvaltaisuutta.
Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan seuraavia demokratian periaatetta:
• EU:n toimielinten on kohdeltava kansalaisia yhdenvertaisesti
• Euroopan parlamentin roolia ja kansallisten parlamenttien asemaa päätöksenteossa on lisättävä
• Kansalaisten ja EU:n toimielinten vuorovaikutusta on kehitettävä
”Lissabonin sopimus tulee rati- fioida, jotta unionista tulee isku- valmiimpi ja demokraattisempi.”
Xxxx Xxxx, talouskomissaari (Helsingin Sanomat 8.5.2010)
Tulevaisuudessa EU:n pitäisi ratkaista muun muassa seuraaviin asioihin liittyviä ongelmia:
• energiansaannin turvaaminen
• ilmastonmuutos
• talouden globalisaatio
• turvallisuus
• väestönkehitys
EU:n jäsenvaltiot eivät pysty yksin käsittelemään näin suuria asioita, vaan nii- den ratkaisemisessa tarvitaan EU-tason toimia. Haasteet edellyttävät EU:lta uudistumista.
2 3
”Kansainvälisesti vahva ja toimintakykyinen unioni on Suomen etujen mukainen. Suomen selkeänä tavoitteena tuleekin siten olla unionin kehittäminen entistä tehokkaammaksi ja yhtenäisemmäksi. Tässä suhteessa otettiin merkittävä askel, kun Lissabonin sopimus hyväksyttiin.”
Xxxxx Xxxxxxxx, pääministeri (Valtioneuvosto / Puheet)
Lissabonin sopimus vaikuttaa monilla politiikan osa-alueilla
EU vaikuttaa moniin arjen asioihimme. Lissabonin sopimuksen seurauksena EU:lla on paremmat mahdollisuudet esimerkiksi torjua ilmastonmuutosta ja tur- vata energian toimitusvarmuus.
Seuraavassa muutamia esimerkkejä osa-alueista, joihin Lissabonin sopimus tuo parannuksia:
1. Aluepolitiikka
Lissabonin sopimus vahvistaa EU:n alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteen- kuuluvuutta. Alueiden roolia vahvistetaan. EU:lla on toimivalta vain asioissa, jois- sa EU:n tason toimet ovat tehokkaampia kuin kansallisen tason toimet.
2. Energia
Lissabonin sopimus edistää kestävien ja kilpailukykyisten energialähteiden käyt- töä sekä auttaa EU:ta turvaamaan energian saannin. Jos jollakin jäsenvaltiolla on ongelmia energiansaannissa, muut jäsenvaltiot auttavat energiahuollossa.
3. Ilmastonmuutos ja ympäristö
Ilmastonmuutos on yksi suurimpia uhkia nykymaailmassa. Kansainvälinen työ il- mastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi on yksi EU:n ympäristöpolitiikan keskeisimmistä tavoitteista. Lissabonin sopimus tehostaa EU:n toimintaa ilmastonmuutosta vastaan ja ympäristön puolesta.
5
4. Julkiset palvelut
Unioni tunnustaa kansalaisten oikeuden saada kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisia palveluja. EU kunnioittaa tätä oikeutta sosiaalisen ja alueellisen yhteen- kuuluvuuden edistämiseksi.
5. Kansanterveys
Lissabonin sopimuksessa on toimia, joilla halutaan suojella kansanterveyttä. Jäsenvaltiot voivat toimia entistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin esimerkiksi vakavien kansainvälisten terveysuhkien kuten lintuinfluenssan yhteydessä.
6. Talous
Lissabonin sopimus helpottaa euroalueen toimintaa. Komissio voi antaa varoi- tuksen, jos jokin jäsenvaltio ei noudata talousarviota koskevaa kurinalaisuutta ja vaarantaa euroalueen toiminnan.
TEHTÄVÄ
Kansanterveys
Aluepolitiikka
Keskustelkaa ryhmässä: Minkälaisia muutoksia omalla alueellanne on tapahtunut vuoden 2010 alusta? Voisiko muutoksista jokin liittyä Lissabonin sopimukseen?
Talous | LISSABONIN SOPIMUS | Uudet energialähteet | ||
Ilmastonmuutos
Julkiset palvelut
6
2
Kansalaisaloite lisää demokratiaa
L
xxxxxxxxx sopimus vahvistaa unionin demokratian, avoimuuden ja hy- vän hallinnon periaatteita. Sopimus pyrkii parantamaan osallistuvan de- mokratian edellytyksiä ja vahvistaa Euroopan parlamentin toimivaltaa.
Kansalaisaloitteen avulla jäsenmaiden kansalaiset voivat osallistua suoraan unionin toimeenpanoelimen, Euroopan komission, päätöksentekoon. Aloitteen avulla kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä EU-asioista ja esittää käsiteltäväksi itselleen tärkeitä asioita. Aloitteen käyttöönotto voi myös vahvis- taa eri EU-maiden kansalaisten välistä vuorovaikutusta.
Komissio voi ottaa aloitteen tutkittavaksi, jos sillä on vähintään miljoona allekirjoittajaa. Allekirjoittajia on oltava vähintään kolmasosasta EU:n jäsenmai- ta. Kustakin EU-maasta vaaditun allekirjoitusten määrän on oltava suhteessa maan kokoon ja sen europarlamenttiedustajien määrään. Esimerkiksi pienim- mistä EU-maista olisi saatava vähintään 4 500 allekirjoitusta ja suurimmasta eli Saksasta 72 000.
Kansalaisaloitteen järjestäjän on pyydettävä komissiota tarkistamaan aloit- teen hyväksyttävyys, kun kolmesta jäsenmaasta on saatu kerättyä yhteensä 300 000 allekirjoitusta. Sen jälkeen komissio päättää, kuuluuko aloite sen toimi- valtaan. Aloitteen järjestäjillä on vuosi aikaa kerätä allekirjoitukset.
Tuenilmauksissa on ilmoitettava mm. osoite, syntymäaika, kansalaisuus sekä henkilötunnus. Kansalaisaloitteen järjestäjän on ilmoitettava aloitteen rahoittajat.
Jos aloite hyväksytään, komissiolla on neljä kuukautta aikaa tarkastella sitä. Ko- missio joko tekee lainsäädäntöehdotuksen, käynnistää asiasta tutkimuksen tai tar- vittaessa päättää olla ryhtymättä jatkotoimiin. Päätös on perusteltava julkisesti.
9
”Maailmassa on vain muutamia maita, joissa kansa- laisaloitetta käytetään toistuvasti. Hyvän hallinnon ja demokratian puolestapuhujina EU:n ja Suomen pitää näyttää esimerkkiä ja pitää huoli siitä, että molemmat voi pian lisätä tuohon harvalukuiseen joukkoon.”
Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx, Euroopan parlamentin jäsen (Suomenmaa 26.2.2010)
Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotetut säännöt vuoden 2010 loppuun mennessä, voidaan ensimmäiset aloitteet esittää jo vuonna 2011.
Kansalaisaloitteen lisäksi Lissabonin sopimuksessa korostetaan myös kuulemismenettelyä. Vuoropuhelua järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan, työ- markkinaosapuolten sekä uskonnollisten ja ei-uskonnollisten järjestöjen kanssa pidetään tärkeänä.
Kansalaisaloite:
• Tarkoituksena on lisätä demokratiaa EU:n päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten osallistumista.
• Vähintään miljoona allekirjoittajaa, jotka tulevat vähintään kolmasosasta EU:n jäsenmaita.
• Aloitteen järjestäjillä on vuosi aikaa kerätä tarvittava määrä allekirjoituksia.
• Komission on ratkaistava, tekeekö se lainsäädäntöehdo- tuksen, käynnistetäänkö asiasta tutkimus vai päättääkö se olla ryhtymättä jatkotoimiin.
• Ensimmäiset aloitteet voidaan tehdä mahdollisesti jo vuonna 2011.
TEHTÄVÄ
Keskustelkaa ryhmässä: Mistä asiasta ryhmänne haluaisi tehdä kansalaisaloitteen? Mitkä olisivat niitä argumentteja, joilla aloitetta perustelisitte? Minkälaisille ryhmille kohdentaisitte vetoomuksen allekirjoittamiseen?
Lainsäädäntöehdotus
Tutkimus käynnistyy
Komissio tutkii aloitetta, jos vähintään
1 000 000 allekirjoittaa
Jatkotoimia
Ei jatkotoimia
KANSALAISALOITE
Ei kuulu toimivaltaan
Kuuluu toimivaltaan
Komissiolta tarkistetaan aloitteen hyväk- syttävyys, kun 300 000 nimeä on kerätty kolmesta EU-maasta
Vuosi aikaa kerätä loput 700 000 nimeä vähintään kolmanneksesta EU-maita
10 11
Parlamentin asema 3 vahvistuu neuvoston rinnalla
L
issabonin sopimuksella sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien asema vahvistuu. Sopimuksella selkeytetään myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimivallan jakoa.
Euroopan parlamentin kokoonpanoa supistetaan. Parlamentissa tu- lee olemaan enintään 751 jäsentä, jäsenvaltiota kohden enintään 96 ja vähintään kuusi. Suomesta valitaan jatkossakin 13 parlamentaarikkoa.
Euroopan unionin neuvosto edustaa edelleen jäsenvaltioiden hallituksia. Se käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa parlamentin kanssa. Neuvosto säilyttää myös asemansa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana ja talouspolitii- kan koordinoijana.
Lainsäädäntötyön pääsäännöksi tulee niin sanottu tavallinen lainsäätämisjär- jestys. Ehdotukset säädöksiksi antaa edelleen Euroopan komissio. Jäsenmaiden hallitusten edustajista muodostuva neuvosto sekä Euroopan parlamentti ovat lainsäätäjiä. Euroopan parlamentin on myös hyväksyttävä kaikki kansainväliset sopimukset, jotka koskevat tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisia aloja. Kun tämä menettelytapa laajenee entistä useammille aloille, Euroopan parla- mentin asema neuvoston rinnalla vahvistuu.
Euroopan parlamentti saa myös lisää valtaa päättää EU:n budjetista. Parla- mentti ja neuvosto päättävät yhdessä kaikista menoista. Aiempi erottelu niin sa- nottuihin pakollisiin menoihin ja ei-pakollisiin menoihin lopetetaan.
Suurimman muutoksen Lissabonin sopimus tuo päätöksentekomenettelyyn. Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä, ellei perussopimuksessa mää- rätä, että päätöksen on oltava yksimielinen. Käytännössä määräenemmistöpää- töksiä tehdään vastedes useammilla aloilla.
Esimerkiksi rikosoikeudellisessa yhteistyössä voidaan soveltaa määräenemmis- töä, jotta vaikkapa EU:n ympäristöpolitiikan tehokkuutta on mahdollista tukea
13
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto)
• EU:n tärkein päätöksentekoelin
• Edustaa jäsenvaltioita, ja sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri kunkin jäsenvaltion hallituksesta
• Esityslistalla olevat aiheet ratkaisevat, mitkä ministerit osallistuvat kokoukseen
• Kullakin ministerillä on jäsenvaltionsa hallitusta sitovat valtuudet. Ministerin allekirjoitus on hänen jäsenvaltionsa koko hallituksen allekirjoitus
• Ministeri on vastuussa oman maansa kansanedustuslaitok- selle ja sen edustamille kansalaisille
myös rikosoikeudellisin keinoin. Tämä tehostaa unionin päätöksentekokykyä. Yksimielisyyttä edellytetään yhä muun muassa joissakin sosiaalipolitiikkaa ja ve- rotusta koskevissa asioissa.
Päätöksiä tehtäessä määrävähemmistössä on oltava vähintään neljä EU- maata, jotta väkiluvultaan suurimmat EU-maat eivät pienellä joukolla voisi es- tää päätöksentekoa. Suomen suhteellinen painoarvo EU-maiden kesken säilyy ennallaan. Pienikin määrä jäsenvaltioita voi esittää vastalauseensa päätökseen. Xxxxxxxx pyrkii tämän jälkeen saamaan aikaan molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Tämä järjestelmä lisää unionin avoimuutta ja tehokkuutta.
Xxxxxxx toimielinten ja virastojen velvollisuutta antaa tietoja ja tiedottaa toi- minnastaan laajennetaan. Avoimuus lisääntyy erityisesti neuvoston lainsäädän- tötyössä. Neuvoston istunnot ovat avoimia, kun neuvosto käsittelee esityksiä ja äänestää niistä.
14
15
Euroopan komissio
• Edustaa ja puolustaa koko EU:n etuja
• Laatii EU:n säädösehdotuksia, jotka se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle
• EU:n toimeenpaneva elin, joka on vastuussa parlamentin ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta
• Huolehtii mm. EU:n politiikan toteuttamisesta, unionin ohjelmien hallinnoinnista ja varainhoidosta
Euroopan parlamentti
• Hyväksyy EU:n lainsäädäntöä. Se jakaa monilla aloilla lainsäädäntövallan yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa
• Valvoo kaikkia EU:n toimielimiä ja komissiota
• Valtuudet hyväksyä tai hylätä komission jäsenten nimitykset sekä oikeus antaa koko komissiolle epäluottamuslause
• Jakaa neuvoston kanssa budjettivallan ja voi vaikut- taa EU:n varojen käyttöön. Talousarviomenettelyn päätteeksi se hyväksyy tai hylkää talousarvion
Euroopan parlamentin asema vahvistuu:
• Euroopan parlamentista tulee tasaveroinen lainsäätäjä neuvoston kanssa yhä useammilla aloilla.
• Tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen siirrytään lähes 50 asiassa, mm. maatalouspolitiikassa, poliisiyhteistyössä ja rikosoikeudellisessa yhteistyössä
• Parlamentin budjettivalta laajenee koskemaan kaikkia EU:n menoja.
• Parlamentin toimivalta kansainvälisten sopimusten hyväksymisessä laajenee.
• Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalien tuloksen valitessaan komission puheenjohtajaa.
17
4
Eurooppa-neuvosto ja EU-presidentti
Eurooppa-neuvosto
• EU:n ylin poliittinen elin
• Tehtävänä on määritellä EU:lle yleiset poliittiset suuntaviivat
• Kokoontuu virallisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa
• Kokouksiin osallistuvat EU-maiden valtionpäämiehet ja Euroopan komission puheenjohtaja
• Eurooppa-neuvostolle valittiin marraskuussa 2009 ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti
L
xxxxxxxxx sopimuksen keskeisin uudistus on valtionpäämiesten huip- pukokouksen eli Eurooppa-neuvoston muuttuminen viralliseksi toimie- limeksi. Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä, mutta voi tehdä sito- via päätöksiä. Se tarjoaa mahdollisuuden ratkaista vaikeita kysymyksiä
ja osoittaa EU:lle yleisiä poliittisia suuntaviivoja.
19
”Lissabonin sopimuksen mukana saimme myös ns. yhteisvastuulausekkeen, joka kattaa nimenomaisesti laajan turvallisuuden piiriin kuuluvia kysymyksiä. Se on osoitus jäsenmaiden keskinäisestä solidaarisuu- desta, joka heijastuu niin diplomaattisina toimina kuin aktiivisuutena ja päättäväisyytenä kaikissa tur- vallisuuden alaan kuuluvissa kysymyksissä.”
Xxxxx Xxxxxxxx, pääministeri (Valtioneuvosto / Puheet)
Pääministeri edustaa Suomea
Suomen jäsen Eurooppa-neuvostossa ja edustaja Eurooppa-neuvoston kokouk- sissa on pääministeri.
Pääministeri myös johtaa Suomen valtuuskuntaa Eurooppa-neuvostossa. Pääministeriä voi avustaa ministeri, jonka hallinnonalaan kuuluvia asioita huip- pukokous käsittelee.
Eduskunta saa tietoja pääministeriltä Eurooppa-neuvostossa käsiteltävistä asioista. Eduskunnalle toimitetaan aina myös kirjallinen selvitys Eurooppa-neu- voston kokouksen keskeisistä asioista.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, niin sanottu EU-presidentti, valitaan kahden ja puolen vuoden kaudeksi kerrallaan. Tehtävään valittiin marraskuussa 2009 belgialainen Xxxxxx Xxx Xxxxxx.
Puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvos- ton kokouksia, huolehtia toiminnan jatkuvuudesta ja edistää yhteisymmärrystä. Puheenjohtaja ei saa samanaikaisesti hoitaa kansallisia tehtäviä.
20
Lissabonin sopimuksen päätavoitteet
• EU:n demokraattisuutta ja avoimuutta lisätään
1. vahvistamalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemaa,
2. lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja
3. selkeyttämällä tehtävänjakoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä.
• EU:n tehokkuutta parannetaan
1. yksinkertaistamalla työskentelymenetelmiä ja äänestyssääntöjä,
2. tehostamalla toimielimiä ja
3. parantamalla EU:n kykyä toimia
sille tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi.
• EU:n arvoja edistetään, perusoikeuskirja sisällytetään EU:n lainsäädäntöön, otetaan käyttöön uusia solidaarisuutta edistäviä järjestelmiä ja parannetaan jäsenmaiden kansa- laisten suojelua.
• Sopimus edistää unionin arvoja ja etuja. Samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden erityiset intressit ulkosuhteissa. Unioni pystyy viestimään selkeästi eri puolilla maailmaa olevien yhteistyökumppaneidensa kanssa.
LÄHTEET:
Euroopan unionin neuvosto: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/ Eurooppatiedotus: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Europa-sivusto: xxxx://xxxxxx.xx/xxxxx_xx.xxx Tilastokeskus: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxx/xxxxx.xxxx Valtioneuvosto: xxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xx.xxx
JULKAISIJA Maaseudun Sivistysliitto RAHOITTAJA Ulkoministeriön valtionapu TEKSTI Ajatuspaja e2
ULKOASU JA XXXXXX Xxxx Xxxx /www.j- xxxx.xx
KUVAT Euroopan komissio
PAINOPAIKKA Aksidenssi Oy, Helsinki 2010
34
T
ämä opas syntyi mielenkiinnosta vuonna 2009 voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen. Mitä se merkitsee tavalliselle kansalaiselle?
Lissabonin sopimuksen tavoitteena on kehittää unionin avoi- muutta, hyvää hallintoa, toimintakykyä ja kansanvaltaisuutta.
Yksi tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista on kansalais- aloitteen käyttöön otto. Kansalaisaloitteen avulla jäsenmaiden kansalaiset voivat osallistua suoraan unionin toimeenpanoeli- men, Euroopan komission, päätöksentekoon.
Aloitteen avulla kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä EU- asioista ja esittää käsiteltäväksi itselleen tärkeitä asioita.
Kansalaisilta ja järjestöiltä tämä edellyttää tutustumista uusiin vaikutusmahdollisuuksiin ja niiden rohkeaa käyttöön ottoa.