GREEN DEAL

GREEN DEAL

Työkonealan green deal -sopimus

1

OS APUOLET

Tämän sopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta ympäristöministeriö (myöhemmin ministe- riö) ja elinkeinoelämän puolesta Teknisen Kaupan Liitto ry (myöhemmin yhdistys). Yksittäinen yritys voi liittyä tähän sopimukseen tekemällä sitoumuksen sopimuksen kohdassa 5 esitetyllä tavalla ja sitoutumalla vähintään kolmeen kyseisessä kohdassa esitettyyn toimenpiteeseen.

2

LÄHT ÖK OHD A T J A MÄÄRITELMÄ T

Työkoneet muodostavat laajan ja monimuotoisen joukon erilaisia koneita, jotka on suunniteltu tietynlaisiin työsovelluksiin. Kaikkien työkoneiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen yhteen- laskettu osuus Suomen päästökaupan ulkopuolisten sektorien eli ns. taakanjakosektorin pääs- töistä oli vuonna 2017 noin 8 %.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) asetetaan Suomen kasvihuo- nekaasujen päästövähennystavoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 ja määritellään, millä toimilla tavoitteen saavuttaminen voidaan varmistaa. Suunnitelmassa on asetettu päästövä- hennystavoitteita myös työkonesektorille ja tunnistettu toimenpiteitä, joiden avulla asetetut päästövähennykset voidaan saavuttaa. Suunnitelman toimenpiteillä pyritään kasvattamaan energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten työkoneiden osuutta ja edistetään siirtymistä vaihtoeh- toisiin käyttövoimiin tai polttoaineisiin. Työkonealan green deal -sopimuksen solmiminen tukee näitä edellä mainittuja pyrkimyksiä ja auttaa siten Suomea saavuttamaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteensa.

Sopimus koskee koko työkonealaa, mutta painottaa erityisesti tiettyjä konkreettisia työkone- tyyppejä asettamalla niille määrälliset sähköistämistavoitteet, joiden saavuttamisen kehitystä pystytään seuraamaan tarkasti. Valintaperusteena sopimukseen sisällytetyille työkonetyypeille käytettiin päästöjen osuuden merkittävyyttä työkoneiden kokonaispäästöistä, teknistä mahdol- lisuutta siirtyä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä alan toimijoiden aktiivisuutta. Sopimusta on mahdollista laajentaa koskemaan myöhemmin uusia työkonetyyppejä.

Sopimuksessa erikseen seurattavia työkonetyyppejä ovat vastapainotrukit, pyöräkuormaajat ja nostimet. Kyseisissä työkonetyypeissä täyssähkökäyttöisten työkoneiden osuus toimitetuista työkoneista vuonna 2018 oli vastapainotrukkien osalta 61 % ja pyöräkuormaajien osalta alle 1 %. Täyssähkökäyttöisten nostinten osuus konevuokrausalan vuokrakalustossa oli kesäkuussa 2019 noin 72 %. Luvut perustuvat yhdistyksen toimittamiin jäsenistöltään keräämiin tietoihin ja ne edustavat noin 80 % Suomen markkinasta (katso liite 1).

Sopimuksessa tarkoitetaan:

• työkoneilla yleisesti teollisuuden, rakentamisen, kaupan, palveluiden, julkisen sektorin, maa- ja metsätalouden sekä kotitalouksien työkoneita;

• täyssähkökäyttöisellä työkoneella työkonetta, jonka ainoana voimanlähteenä toimii sähkömoottori;

• vähäpäästöisellä työkoneella työkonetta, joka vaihtoehtoisten käyttövoimien tai muiden kas- vihuonekaasupäästöjä vähentävien ratkaisujen johdosta tuottaa tavanomaisella tekniikalla varustettua työkonetta vähemmän päästöjä;

• vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivilla työkoneilla sähköllä, kaasulla tai vedyllä kokonaan tai osittain toimivia työkoneita

• toimitetulla työkoneella asiakkaalle toimitettua ja laskutettua käyttövalmista työkonetta;

• työkonetyypillä tietynlaista työkonetta, esimerkiksi nostimet tai vastapainotrukit;

• vastapainotrukilla taakan siirtämiseen ja nostamiseen tarkoitettua ajettavaa työkonetta (vas- tapainotrukki on yleisin käytössä oleva trukkityyppi; käytetään pääasiassa logistiikassa);

• nostimella konekäyttöistä, liikkuvaa laitetta, joka on tarkoitettu henkilöiden tai muun taakan nostamiseen korkealla tehtävää työtä varten (käytetään pääasiassa rakennusalalla);

• pyöräkuormaajalla nelipyöräistä maan tai muun irtonaisen aineksen kuljetukseen ja kuor- maukseen tarkoitettua työkonetta (käytetään pääasiassa maanrakennusalalla);

• koulutuskokonaisuudella sopimuksen solmimisen jälkeen ministeriön ja yhdistyksen yhteis- työnä laadittavaa työkoneiden vastuulliseen käyttöön ohjaavaa koulutusmateriaalia ja –kon- septia. YM osallistuu koulutuskokonaisuuden suunnittelun rahoittamiseen.

• sitoumuksella yksittäisen yrityksen sitoutumista tämän sopimuksen mukaisten tavoitteiden edistämiseen ja sopimuksessa esitettyjen yrityksiä koskevien toimenpiteiden toteuttami- seen. Sitoumus tehdään sitoumus2050.fi-sivustolla. Tällä sopimuksella ja siihen tehdyillä sitoumuksilla osapuolet ja toimijat sitoutuvat omalta osaltaan edistämään yhteiskuntasi- toumuksen tavoitteiden toteutumista. Yhteiskuntasitoumus on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa. Siinä sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista, joilla julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kestävää kehitystä.

3

SOPIMUKSEN T A VOIT TEET

Sopimuksen tavoitteena on vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä lisäämällä täyssähkökäyttöisten ja muiden vähäpäästöisten työkoneiden tarjontaa, kannustamalla niiden nykyistä laajempaan hyödyntämiseen ja tukemalla uusin ratkaisuin tai muilla tavoin työkonei- den aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimenpiteitä.

Sopimuksella pyritään:

• edistämään täyssähkökäyttöisten vastapainotrukkien yleistymistä siten, että niiden osuus vuosittain toimitetuista vastapainotrukeista kasvaa vähintään 65 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä ja vähintään 70 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä;

• edistämään täyssähkökäyttöisten nostinten yleistymistä siten, että niiden osuus vuokra- kalustosta kasvaa vähintään 80 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä ja vähintään 90 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä;

• edistämään täyssähkökäyttöisten pyöräkuormaajien yleistymistä siten, että niiden osuus vuo- sittain toimitetuista pyöräkuormaajista kasvaa vähintään 5 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä; ja

• kannustamaan vähentämään työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä muilla sopimuk- seen sisältyvillä toimenpiteillä (esimerkiksi osaamisen kehittäminen asiakastoimialoilla).

Seurattavien työkonetyyppien lisäksi Suomessa on käytössä myös muita päästöjen kannalta merkittäviä työkonetyyppejä, muun muassa kaivinkoneet ja voimakoneet, joille ei ole vielä sopi- muksessa asetettu määrällisiä sähköistämistavoitteita. Tekniikan kehittyessä ja täyssähköisten työkoneiden vaihtoehtojen lisääntyessä on mahdollista päivittää määrällisiä ja muita tavoitteita muun muassa kohdassa 4.1 kuvatun kartoituksen tulosten pohjalta myös muille kuin nyt sopi- muksessa erikseen mainituille työkonetyypeille.

Tavoitearvoja voidaan sopimuskauden aikana sopimusosapuolten yhteisellä päätöksellä päivit- tää, mikäli tekninen kehitys tai päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteiden muutokset edellyt- tävät tavoitteiden uudelleen määrittelyä.

Lisäksi sopimuksessa sovitaan valtion ja muiden toimijoiden vapaaehtoisista toimenpiteistä, jot- ka tähtäävät sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen.

4

ALLEKIRJOIT T AJ A OS APUOLTEN VEL VOIT TEET

4.1 Yhdistys

Tavoitteiden saavuttamiseksi yhdistys:

• kannustaa ja opastaa jäsenyrityksiään liittymään sopimukseen;

• tuottaa julkisille hankintaorganisaatioille sekä muille työkoneita käyttäville tahoille suun- nattua viestintää esimerkiksi tarjolla olevista täyssähkökäyttöisistä ja muista vähäpäästöi- sistä työkoneista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista;

• tuottaa mahdollisuuksien mukaan päästölaskennan tukimateriaaleja ja ohjeistusta, joiden avulla yritykset voivat esittää asiakkailleen tietoa työkoneiden energiatehokkuudesta ja päästöistä;

• jäsenistönsä edustajana edistää yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä liittyen työkoneiden aiheuttamien päästöjen vähentämiseen julkisissa hankinnoissa osana sopimuksen teemoja koskevia ministeriön julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä;

• koordinoi ministeriön toimeksiannosta sopimuksen tavoitteita edistävän koulutuskokonai- suuden suunnittelua, valmistelua ja toteutusta yhdessä ministeriön kanssa;

• kartoittaa vuosittain markkinoiden tarjonnan kehittymistä täyssähköisissä ja muissa vähäpäästöisissä työkonetyypeissä, jotta voidaan arvioida mahdollisuudet uusien työkone- tyyppien sisällyttämiseksi sopimuksen määrällisiin tavoitteisiin sekä tarve asetettujen tavoitteiden päivittämiselle pitäen samalla sopimuksen johtoryhmän ajan tasalla kansain- välisen kehityksen osalta;

• osallistuu aktiivisesti kansallisen työkoneiden päästöjen laskentamallin kehittämiseen;

• raportoi tekemistään toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, sekä toimialakohtaisista tuloksista ministeriölle kohdassa 6 sovitulla tavalla; ja

• osallistuu tarvittaessa lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja sopimuksen jatkokehittämiseen ministeriön kanssa.

4.2 Ministeriö

Tavoitteiden saavuttamiseksi ministeriö toimialansa puitteissa sekä käytettävissään olevin kei- noin ja resurssein:

• selvittää ja edistää erilaisia työkoneiden päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä;

• toimii sopimuksen tavoitteita edistävän koulutuskokonaisuuden pääasiallisena rahoittajana sekä koordinoi erillisen toimeksiannon kautta yhdessä yhdistyksen kanssa koulutuskokonaisuuden valmistelua, suunnittelua ja toteutusta;

• edistää työkoneisiin liittyvien ympäristö- ja muiden sopimuksen tavoitteita tukevien kriteerien huomioonottamista julkisissa hankinnoissa (osana ministeriön julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä)

• edistää julkisiin hankintoihin liittyvää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä uusien toimintamallien ja ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi (osana ministeriön julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä);

• kartoittaa työkoneiden päästöjä vähentävien varusteiden käytön valvonnan nykytilaa ja tehostamismahdollisuuksia;

• vahvistaa työkoneiden päästöihin liittyvää tietopohjaa rahoittamalla ja vastaamalla kansallisen työkoneiden päästöjen laskentamallin kehittämisestä laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa

• selvittää uusia kannustavia toimintatapoja täyssähkökäyttöisten ja muiden vähäpäästöisten työkoneiden käytön edistämiseksi;

• sitoutuu seuraamaan sopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja laatimaan yhteenvedot sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuneiden yritysten toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista sopimuksen kohdassa 6 sovitulla tavalla; ja

• arvioi tarvetta sopimuksen täydentämiselle, päättää tarvittaessa sopimuksen täydentämisen käynnistämisestä, sekä osallistuu tarvittaessa lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja sopimuksen jatkokehittämiseen yhdistyksen kanssa.

Koulutuskokonaisuuden valmistelu käynnistetään heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

5

YRITYS TEN LIIT TYMINEN SOPIMUKSEEN

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yksittäiset yritykset voivat sitoutua sopimuksen mukais- ten tavoitteiden edistämiseen ja vähintään kolmeen sopimuksessa esitettyyn yrityksiä koske- vaan toimenpiteeseen tekemällä erillisen sitoumuksen sitoumus2050.fi-sivustolla. Sivustolla on ohjeistettu tarkemmin, miten sitoumus tehdään ja mitä sitoumuksen tekijöiltä velvoitetaan. Ministeriö hyväksyy erikseen tehdyt sitoumukset.

Mikä tahansa työkonealan yritys voi liittyä sopimukseen edellyttäen, että sitoumus täyttää green deal -sitoumuksille asetetut vaatimukset.

Kukin yritys määrittelee sitoumuksessaan omat tavoitteensa, toimenpiteensä ja niiden toteutus- tavan yrityksen toimialan ja oman toiminnan luonteen perusteella. Edistääkseen edellä kohdassa 3 kuvattujen tavoitteiden ja pyrkimysten saavuttamista yritykset toteuttavat seuraavista asiako- konaisuuksista (toimenpiteistä) yhteensä vähintään kolme toimenpidettä, jotka liittyvät yrityk- sen toimintaan:

Seuraavista toimenpiteistä valitaan vähintään kaksi:

• asettaa kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet täyssähkökäyttöisten työkoneiden osuudelle työkonetyypeittäin ja seuraa tavoitteiden saavuttamista;

• tarjoaa asiakkailleen vaihtoehtona täyssähkökäyttöisiä tai muita vähäpäästöisiä työkoneita aina kun niitä on saatavilla;

• tuottaa ja jakaa asiakkailleen tietoa työkoneiden energiatehokkuudesta ja päästöistä esimer- kiksi sisällyttämällä energiatehokkuus- ja päästötietoja sekä eri käyttövoimien päästövertai- lun tekemiinsä tarjouksiin;

Seuraavista toimenpiteistä valitaan lisäksi vähintään se määrä, jolla kolmen toimenpiteen mini- mikriteeri täyttyy:

• järjestää asiakkailleen sopimuksen puitteissa laaditun koulutuskokonaisuuden mukaista koulutusta;

• antaa asiakkailleen tietoa biopolttoaineiden käyttömahdollisuuksista työkoneissa;

• edistää työkoneiden latauspisteiden yleistymistä käytettävissään olevin keinoin (esimerkiksi tarjoamalla asiaan liittyvää ohjeistusta ja tietoa); tai

• osallistuu kiertotaloutta edistävän tiedon jakamiseen (esimerkiksi tarve käyttöasteiden nos- tamiselle sekä osien uudelleenkäytölle).

Mikäli yrityksen tarjonnassa ei ole varsinaisia työkoneita, vaan se tarjoaa pelkkiä hiilidioksidi- päästöjä vähentäviä ratkaisuja, voi yritys valita sitoumukseensa kolme toimenpidettä kaikista tarjolla olevista toimenpiteistä.

Lisäksi yritykset voivat toteuttaa muita toimenpiteitä täyssähkökäyttöisten ja muiden vähäpääs- töisten työkoneiden käytön edistämiseksi ja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi.

6

R APOR T OINTI

Sopimuksen johtoryhmä seuraa vuosittain:

• täyssähkökäyttöisten vastapainotrukkien osuutta toimitetuista vastapainotrukeista;

• täyssähkökäyttöisten nostinten osuutta nostinten vuokrakalustoissa;

• täyssähkökäyttöisten pyöräkuormaajien osuutta toimitetuista pyöräkuormaajista; ja

• ministeriön, yhdistyksen ja sitoumuksen tehneiden yritysten tekemiä toimenpiteitä, sekä niiden edistymistä ja vaikuttavuutta.

Yhdistys vastaa edellä mainittujen määrällisten osuuksien raportoinnista ministeriölle, sekä näi- den tietojen oikeellisuudesta. Yhdistyksen ministeriölle toimittama tieto koostuu yhdistyksen jäsenistöltään keräämistä tiedoista ja kattaa nykytilanteessa sopimuksessa erikseen seuratta- vien työkonetyyppien osalta yli 80 % Suomen markkinasta.

Yhdistys raportoi tekemistään toimenpiteistä vuosittain suoraan ministeriölle. Raportoinnista tulee ilmetä sen toteuttamat toimenpiteet kuvauksineen ja arvio toimien vaikuttavuudesta. Mah- dollisuuksien mukaan toimien laajuudesta ja vaikuttavuudesta raportoidaan kvantitatiivisten mittarien avulla.

Sitoumuksen tehneet yritykset raportoivat tekemistään toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista kalenterivuosittain sitoumus2050.fi-sivustolla. Raportointi tapahtuu aina rapor- tointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ministeriö koostaa yritysten sitoumus2050.fi-sivustolla raportoimista toimenpiteistä ja tuloksista sekä sopimusosapuolten tekemistä toimenpiteistä ja toimialatasoisista tuloksista vuosittaisen yhteenvedon johtoryhmän hyödynnettäväksi.

Lisäksi ministeriö laatii viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä koko- naisvaltaisen arvioinnin sopimuksessa mainittujen toimenpiteiden vaikutuksista ja tehokkuu- desta sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän arvioinnin jälkeen sopimuksen koko- naisvaltainen arviointi tehdään aina tarvittaessa. Kokonaisvaltaisen sopimuksen vaikutusten ja tehokkuuden arvioinnin tulokset julkaistaan xxxxxxxx0000.xx -sivustolla.

Jos kokonaisvaltaiset arvioinnit osoittavat, että toteutetut toimenpiteet eivät ole tarpeeksi tehok- kaita sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, arvioi ministeriö tarvetta sopimus- ta täydentäville toimenpiteille tai mahdollisesti muille tarkoituksenmukaisille ohjauskeinoille. Mikäli ministeriön harkinnan perusteella on sopimuksen toimenpiteitä täydentämällä mahdol- lista saavuttaa sopimukselle asetetut tavoitteet, päättää ministeriö sopimuksen täydentämisen käynnistämisestä. Xxxxxxxxxx suunnittelee lisätoimenpiteet ja päättää sopimuksen päivittämi- sestä. Sopimusta päivitetään tarpeellisiksi katsottujen sopimusta täydentävien lisätoimenpi- teiden sisällyttämiseksi sopimukseen. Mikäli ministeriön harkinnan perusteella sopimuksen toimenpiteitä täydentämällä ei ole mahdollista saavuttaa sopimukselle asetettuja tavoitteita tai sopimuksen lisäksi tarvitaan muita tarkoituksenmukaisia ohjauskeinoja, ministeriö harkitsee ja päättää tarpeen mukaan muiden tarkoituksenmukaisten ohjauskeinojen suunnittelun käyn- nistämisestä ja mahdollisesta käyttöön otosta.

7

JOHT OR YHMÄ

Sopimuksen toteuttamista seuraamaan asetetaan johtoryhmä, joka koostuu sopimusosapuolten edustajista. Tarvittaessa ja sopimusosapuolten yhteisellä päätöksellä voidaan johtoryhmää täy- dentää myös muilla jäsenillä. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa käsittelemään muun muassa edellisen kalenterivuoden aikana tehtyjä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Tämän lisäksi johtoryhmä kokoontuu aina tarvittaessa. Johtoryhmän puheenjohtajana ja koolle- kutsujana toimii ministeriö, jollei toisin erikseen sovita.

Johtoryhmän tehtävänä on seurata ja edistää sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä osal- listua sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen. Muun muassa ministeriön laatimia edellä kohdassa 6 kuvattuja yhteenvetoja sekä yhdistyksen laatimia edellä kohdassa 4.1 kuvattuja kartoituksia hyödynnetään arvioitaessa mahdolliset tarpeet sopi- muksen tavoitteiden ja mahdollisten lisätoimenpiteiden päivittämiseksi sopimukseen. Xxxxxxxx- mä päättää sopimuksen sisällön päivittämisestä.

8

SOPIMUKSEN KES T O, IR TIS ANOMINEN, SOPIMUKSES T A IR T A UTUMINEN SEK Ä SOPIMUKSES T A ERO T T AMINEN

Sopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu, ja on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

Tämän sopimuksen osapuolet ja sitoumuksen tehneet yritykset pyrkivät toimimaan siten, että sopimuksen mukaiset toimenpiteet ja tavoitteet toteutuvat.

Jos tämä sopimus on ristiriidassa lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten kans- sa, on etusija annettava laille, säännökselle tai määräykselle. Tämä sopimus ei estä ministeriö- tä/valtioneuvostoa valmistelemasta sääntelyä tai ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tai Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöön panemiseksi.

Ministeriö voi irtisanoa tämän sopimuksen, jos 1) toimintaympäristö tai -olosuhteet ovat muut- tuneet sopimuksen solmimistilanteeseen verrattuna olennaisesti ja tavalla, jota sopimusosa-

puolet eivät ole voineet kohtuudella ennakoida, 2) tehdyn kokonaisvaltaisen arvioinnin ja minis- teriön sen perusteella tekemän arvion mukaan sopimuksen toimenpiteitä täydentämällä ei ole mahdollista saavuttaa sopimukselle asetettuja tavoitteita tai 3) kokonaisvaltaisen arvioinnin jälkeen käynnistetyssä sopimuksen täydentämisessä ei ministeriön harkinnan perusteella saada täydennettyä sopimusta sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeeksi tehokkail- la lisätoimenpiteillä. Ministeriö voi irtisanoa tämän sopimuksen myös, jos sopimuksen allekir- joittamisesta kohtuulliseksi katsotun ajan päästä sitoumuksen tehneet yritykset eivät kata niin merkittävää osaa markkinoista, että sen voitaisiin katsoa edustavan koko toimialaa.

Yhdistys tai yritys voi irtisanoutua sopimuksesta tai sitoumuksesta ilmoittamalla siitä kirjalli- sesti ministeriölle. Mikäli yhdistys irtisanoutuu sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo yhdistyksen irtisanoutumisen ajankohtaan.

Ministeriö voi erottaa yhdistyksen sopimuksesta tai yrityksen sitoumuksesta, jos yhdistys tai yritys ei toteuta niitä velvoitteita, joihin se on sitoutunut. Erottamisperusteena ovat toistuvat laiminlyönnit sopimuksen tai sitoumuksen mukaisten velvoitteiden toimeenpanossa tai niiden raportoinnissa. Havaittuaan sopimus- tai sitoumusvelvoitteen laiminlyönnin ministeriö lähettää yhdistykselle tai yritykselle huomautuksen. Jos yhdistys tai yritys ei sille annetussa kohtuullises- sa määräajassa korjaa toimintaansa hyväksyttävästi, voi ministeriö päättää yhdistyksen tai yri- tyksen erottamisesta. Mikäli yhdistys erotetaan sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo yhdistyksen erottamisen ajankohtaan.

Tämä sopimus ja sitoumukset ovat oikeudelliselta luonteeltaan sen kaltaisia, ettei niiden velvoit- teiden laiminlyönti aiheuta yhdistyksen tai yrityksen sopimuksesta tai sitoumuksesta erotta- misen lisäksi muita seuraamuksia.

Tämä sopimus laaditaan yhtenä kappaleena, joka säilytetään ministeriössä. Yhdistykselle toimi- tetaan jäljennös allekirjoitetusta sopimuksesta.

Allekirjoitettu sopimus julkaistaan sitoumus2050.fi-sivustolla.

ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2019

Xxxxxx Xxxxxxxx

Ympäristö- ja ilmastoministeri Ympäristöministeriö

Xxxxxx Xxxxx Toimitusjohtaja

Teknisen Kaupan Liitto ry