Työehtosopimus

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailuky- ky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpai- kan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpai- kan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

1. Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten to- teutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden kanssa heidän yhdessä so- pimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 28.2.2022 mennessä, ellei kä- sittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluttua palkankorotusten jälkeen, selvitys paikallisesti sovi- tun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnteki- jöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, korotuksen keskiarvo ja mediaani sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöi- den palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

2. Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta kohdan 1 mukaisesti, vuoden 2022 palkantarkistukset toteutetaan jommallakummalla alla olevista tavoista (A tai B). Palkantarkistuksen toteuttamistavasta (A tai B) sovitaan luottamus- miehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden kanssa hei- dän yhdessä sopimallaan tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja toteut- taa palkkaratkaisun vaihtoehdon A mukaisesti.

Vaihtoehto A

Työnantaja toteuttaa 1,8 % kustannusvaikutteisen palkkaratkaisun yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kustannusvaikutus (1,8 %) laske- taan työntekijöiden helmikuun palkkasummasta luontoisetuineen.

Palkankorotuksia kohdistaessaan työnantajan tulee varmistaa, että jokaisen työntekijän palkka luontoisetuineen korottuu vähintään 0,9 %.

Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuu- den kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana te- kijänä henkilökohtaisen korotuksen jakamisessa.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluttua palkankorotusten jälkeen selvitys palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, korotuksen keskiarvo ja mediaani sekä työn- tekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä (työntekijöiden palkkasumma en- nen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vaihtoehto B

Työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun yrityksessä noudatettavan palkkapoli- tiikan mukaisesti viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta.

Työntekijälle selvitetään hänen henkilökohtaisen palkantarkistuksensa suu- ruus ja perusteet kahden kuukauden kuluessa palkantarkistuksen toteuttami- sesta, kuitenkin viimeistään 30.6.2022. Selvitys annetaan jokaiselle työntekijäl- le riippumatta siitä, onko työntekijä saanut korotuksen.

Palkantarkistukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa palkantarkistukset on paikalli- nen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun (A tai B) kustannusvaikutus ja

sen mahdollinen jakautuminen sovitaan sopimusosapuolten välisissä neuvot- teluissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Sopimusosapuolet tarkastelevat elo-syyskuun aikana palkkamallin toteutumis- ta sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perus- teella osapuolet neuvottelevat 30.9.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta. Samassa yhtey- dessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.

Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen pal- kantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.9.2022 mennes- sä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeis- tään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovitteli- jalle.

3 § TYÖEHTOsOPiMUKsEN KEHiTTÄMiNEN

Liitot asettavat työryhmän, joka käsittelee jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti työehtosopimukseen liittyviä asioita pyrkien kehittämään yritysten kilpailukykyä ja työntekijöiden työehtoja ja ryhtyen mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä edistää myös erimielisyysasioiden tehokasta käsitte- lyä ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja lujittamaan osapuolten välisiä hyviä neu- vottelusuhteita ja yhteistoimintaa.

Työryhmä selvittää lisäksi työlainsäädännön muutosten, erityisesti perheva- paauudistuksen ja yhteistoimintalain uudistuksen, vaikutuksia työehtosopi- mukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan pal- kallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksesta aiheutuvat muutostarpeet työeh- tojen kehittämisessä.

Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisuuksia siirtyä viisipäiväiseen lomaviikkoon kustannusneutraalisti ja sen kokeilemista nykyisten työehtosopimusmääräys- ten rinnalla.

4 § TYÖRAUHA

Osapuolet toteavat, että liittojen välillä aikaisemmin tehdyt työrauhaa koske- vat kirjaukset pysyvät entisellään.

5 § PÖYTÄKiRJAN TARKAsTAMiNEN

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

TYÖEHTOSOPIMUS

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALA

Yleistä

1 § SOPiMUKsEN sOVELTAMisALA

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään tietotekniikan palveluyritysten työnte- kijöiden työehdot.

2. Tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yritystä, jonka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tie- totekniikan käsittelypalveluiden, henkilötyöpohjaisten palveluiden, ohjelmis- totuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoaminen muille. Yritys voi harjoittaa myös myyntiä, huoltoa ja asennusta.

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työ- ehtoja määrättäessä.

2 § LiiTTOJEN VÄLisET sOPiMUKsET JA KEsKUsJÄRJEsTÖJEN sUOsiTUKsET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevia sopimuksia.

Keskusjärjestöjen välillä on lisäksi suosituksia esimerkiksi hoitoonohjauksesta.

3 § TYÖN JOHTO, JAKAMiNEN JA JÄRJEsTÄYTYMisOiKEUs

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Työsuhde

4 § TYÖsUHTEEN ALKAMiNEN

1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neu- vottelusuhteet sekä työpaikan luottamusmiehen.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti.

5 § TYÖsUHTEEN PÄÄTTYMiNEN

Liitot ovat sopineet irtisanomissuojasopimuksesta tietotekniikan palvelualalla. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä (liite 6).

Palkat

6 § PALKAT

1. Työntekijän palkka määräytyy pääsääntöisesti kuukausipalkkana. Osa-aikatyön- tekijän palkka määräytyy täyden työajan ja hänen kanssaan sovitun työajan suhteessa. Määräaikaisen työntekijän kanssa voidaan sopia muustakin palk- kauksen osalta.

2. Työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen tehtäväryhmäjärjestelmän perusteella, ellei paikallisesti ole sovittu työpaikkakohtaisen järjestelmän käy- töstä.

Työpaikkakohtaisen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta sovitaan asiasta käytävien neuvotteluiden jälkeen kirjallisesti. Palkan perusteina ovat tehtävän vaativuus ja henkilön pätevyys tai muut yrityksen toiminnan kannalta keskeiset tekijät.

Soveltamisohje:

Palkkausjärjestelmä voi olla yrityksen itse luoma, kaupallinen tai muu vastaava järjestelmä.

Työpaikkakohtaisen palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen tulee porras- tua asetettujen kriteerien perusteella tarkoituksenmukaisesti ja oltava vähin- tään tehtäväryhmäjärjestelmän tasojen 1–3A vähimmäispalkkojen tasolla.

Soveltamisohje:

Porrastus voi olla työehtosopimuksessa määriteltyjä palkkatasoja tiheämpi ja se voi ulottua korkeammalle kuin taso 3A.

3. Tehtäväryhmäjärjestelmässä työntekijän palkka määräytyy tehtäväryhmien ja vaativuustasojen sekä henkilökohtaisten palkanmääräytymisperusteiden mu- kaan.

Tehtäväryhmät, vaativuustasojen yleiskuvaajat ja vähimmäispalkat eri vaati- vuustasoissa ovat 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavan taulukon mukaiset.

Henkilökohtaisia palkanmääräytymisperusteita ovat muun muassa työntekijän työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henki- lökohtainen pätevyys ja osaaminen. Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuval- la palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

PALKKATAsON KUVAAJAT

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 3 A

Yleiskuvaus

Tehtävät ovat ryh- mälle tyypillisiä ammattitehtäviä

Tehtävät ovat edellistä vaati- vampia tai moni- puolisempia

Tehtävät ovat ryh- mälle tyypillisiä asiantuntijateh- täviä tai tehtäviä, joihin liittyy työn- johtovastuuta

Edelliseen ver- rattuna tehtävä sisältää merkit- tävässä määrin taloudellista, toiminnallista ja työnjohdollista vastuuta

Osaaminen, vapaus, vastuu ja vuorovaikutus

Osaaminen, joka tarvitaan oman osaamisalueen töiden itsenäi- seen tekemiseen.

Osaaminen edellyttää usei- den erilaisten osaamisalueiden tietoja ja taitoja tai työ edellyttää osaamisalueiden tietojen ja tai- tojen syvällistä hallintaa ja sovel- tamista.

Työ sisältää useita erilaisia osaamisalueita ja työ edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä tai syvällistä pereh- tymistä osaamis- alueisiin.

Ks. taso 3

Tehtävän hoi- to edellyttää tavanomaista

kanssakäymistä ja yhteistyötaitoja yleisohjeiden mukaan.

Tehtävän hoito voi edellyttää yhteistyötaitoja vaihtelevissa vuorovaikutus- ja harkintatilan- teissa.

Tehtävän hoito edellyttää itse- näisten ratkai- sujen/mallien tuottamista vaih- televissa harkin- tatilanteissa.

Työ edellyttää yhteistyötaitoja monipuolisissa vuorovaikutusti- lanteissa.

Ks. taso 3

VÄHIMMÄISPALKAT 1.3.2022

TEHTÄVÄRYHMÄ

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 3A

Xxxxxx

Xxxx. myyntineuvottelijat, Myyntisihteerit ja -päälliköt

2146

3035

3961

4158

Markkinointi ja viestintä

esim. markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijatehtävät

2233

2714

3781

3966

Asiakaspalvelu ja tuki

esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat, neuvojat

2296

2903

3511

3683

Suunnittelu/kehitys

esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemisuunnittelu ja asian- tuntijatehtävät

2363

3080

3868

4059

Projekti-/järjestelmävastuu esim. vastuu projektista ja järjestelmäkokonaisuuksista

2878

3458

3961

4158

Verkko- ja tietoliikennepalvelut

esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne

2363

3190

3868

4059

Käyttö- ja laitepalvelut

esim. operaattorit, käytön suunnitte- lu, käyttöjärjestelmäasiantuntijat

2105

2648

3574

3751

Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito esim. huolto- ja ylläpitotehtävät, ohjelmistoasiantuntijatehtävät

2129

2758

3372

3537

Hallinto

esim. laskenta ja henkilöstötoimi

1691

2219

2671

2803

4. Työntekijän tehtävän vaativuuden tai muun palkkaperusteen muuttuessa py- syvästi on palkan perusteet tarkistettava ja tehtävä tarvittaessa vastaavat muutokset palkkaan. Muutoksista palkan perusteissa ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle vuosittain tämän palkan perusteet ja tason joko kehityskeskustelussa tai muulla sopivalla tavalla. Ne voidaan ilmoittaa myös palkkalaskelmassa.

5. Jos yrityksessä on käytössä työpaikkakohtainen palkkausjärjestelmä, luotta- musmiehelle annetaan pyydettäessä tiedot järjestelmän peruskuvauksesta, tehtävän vaativuuden ja työntekijän suorituksen arvioinnin kriteereistä tai jär- jestelmän perusteena olevista nimikkeistä taikka muista ryhmittelyistä. Mah- dollisissa palkkausta koskevissa erimielisyystapauksissa luottamusmiehelle on annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6. Tuntipalkkajakaja on kuukausipalkkaisilla työntekijöillä enintään 158.

7. Jos työpaikalla otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, on työnantajan kuul- tava niitä työntekijöitä, joita järjestelmä koskee sekä annettava selvitys järjes- telmän sisällöstä ja tavoitteista.

7 § HARJOiTTELiJAT JA KEsÄTYÖNTEKiJÄT ‌

1. Harjoittelun yhteispituus voi olla enintään vuoden, kun otetaan huomioon har- joittelujen yhteenlaskettu kestoaika.

2. Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkas- ta. Xxxx ammattikoulutus tulee huomioida harjoitteluaikaa lyhentävänä, mikäli työntekijä tulee ko. koulutusta vastaavaan tehtävään. Tämä määräys ei koske tutkintoon liittyvää harjoittelua.

Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoi- den kohdalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkinto- vaatimuksiin sisältyy harjoitteluaika tai -jaksoja.

3. Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työkoke- musta, palkka on 75 % tehtävän mukaisesta minimipalkasta.

4. Oppisopimuksella olevan vähimmäispalkka on ensimmäisenä vuotena vähin- tään 75 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta ja tämän jälkeen vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

Työaika ‌

8 § SÄÄNNÖLLiNEN TYÖAiKA PÄiVÄTYÖssÄ

1. Säännöllinen työaika päivätyössä on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 37,5 tuntia viikossa.

2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa, jolloin viikoittainen työ- aika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa liitteen 4 mukaisesti.

3. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi on kalenterivuorokausi, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

4. Lauantait ja sunnuntait ovat lähtökohtaisesti vapaapäiviä. Jos yrityksen toimin- ta jatkuu myös viikonloppuna, vapaat voidaan antaa muinakin viikonpäivinä, kunhan vapaata on keskimäärin 2 päivää viikossa, ja ne annetaan peräkkäisinä päivinä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet sopivat, ettei yllä mainittu kirjaus vaikuta ennen 01.12.2021 tehtyihin paikallisiin sopimuksiin säännöllisen päivätyön sijoittamisesta lauantaille ja sen korvaamisesta.

5. Työntekijällä on oikeus 1/2–1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

6. Työaikaan sisältyvä virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.

7. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä viikoittaista työaikaa, ovat muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• pääsiäismaanantai

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä

8. Itsenäisyyspäivän viettämisestä noudatetaan mitä on sitä koskevassa laissa (388/1937) säädetty.

9. Käytettäessä kiinteää työaikaa voidaan paikallisesti sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta. Keskimääräinen työaika ei lisää käytettävissä olevaa

työaikaa, vaan siinä sijoitetaan säännöllistä työaikaa ennalta suunnitellulla ta- valla. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä, voidaan paikallisesti sopia vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi paikallisesti sopien olla enintään 10 tuntia.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava etukäteen suunnitelma työajan tasaamisesta (työtuntijärjestelmä) vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään 6 kuukauden mittaisena ajanjaksona, ellei perus- tellusta syystä sovita käytettäväksi pidempää tasoittumisjaksoa. Mikäli työ- aikaa ei tasoiteta sovitun jakson puitteissa, maksetaan ylittäviltä tunneilta palkka kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

Soveltamisohje:

Keskimääräinen työaika soveltuu työhön, jossa käytetään kiinteää työaikaa ja jossa työaikatarve vaihtelee viikon tai kuukauden eri ajankohtina. Esimerkiksi viikon alussa on toteutettavan palvelun johdosta tarve tehdä enemmän työtä ja loppuviikosta voidaan tehdä lyhempiä päiviä tai antaa kokonainen vapaapäivä.

10. Työntekijän suostumuksella tai paikallisesti sopien voidaan siirtyä liukuvaan työaikaan. Liukumasaldon kertymän enimmäismäärä on – 20 / + 80 h. Liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

11. Työaikamääräyksistä poikkeaminen

Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 8 §:n ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä.

Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korva- uksesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipy- hän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti so- vittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.

Työnantajan osoituksella, ellei paikallista sopimusta

Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua työajan sijoittamista, voi työn-

antaja työehtosopimuksen 8 §:n ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työ- aikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökoh- taiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan ensisijaisesti työvuoron alkuun tai lop- puun enintään 2 tuntia kerrallaan. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille, ellei erikseen paikallisesti sovita. Jos arkipyhä otetaan paikallisesti sopien työpäiväksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suostumusta eikä sen aikana tehdystä työstä makseta sunnuntaityö- korotusta.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalk- ka. Työtuntijärjestelmän muutoksesta ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Työntekijällä on asiallisista ja paina- vista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tä- män kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuot- tavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatar- peet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämis- tilaisuuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai ke- hittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

12. Tämän pykälän määräyksistä voidaan poiketa työehtosopimuksen 23 §:n mukai- sella paikallisella sopimuksella seuraavasti:

a. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta (8 §:n 2 kohta)

b. työvuorokauden alkamisesta (8 §:n 3 kohta)

x. xxxxxxxxxxxxx työajan lepoajasta (ruokailutauko) ja virvoketauoista (8 §:n 5 ja 6 kohta)

d. keskimääräisestä työajasta sovittaessa säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta sekä työajan tasoittumisjakson pituudesta (8 §:n 9 kohta)

e. liukuvan työajan enimmäismääristä (8 §:n 10 kohta), kuitenkin niin, että saldokertymä on enintään +120 tuntia

x. xxxxxxxxxxxx työajan pidennyksen toteuttamistapa (8 §:n 11 kohta).

9 § SÄÄNNÖLLiNEN TYÖAiKA VUOROTYÖssÄ ‌

1. Keskeytyvä kaksivuorotyö

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.

2. Keskeytymätön kaksivuorotyö

Keskeytymättömällä kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kah- dessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikos- sa. Keskeytymättömän kaksivuorotyön ehdoista ja siirtymisestä keskeytymät- tömään kaksivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.

Soveltamisohje:

Osapuolet sopivat, ettei yllä mainittu kirjaus vaikuta ennen 01.12.2021 yrityksessä käytössä olleisiin keskeytymätöntä kaksivuorotyötä koskeviin työaikajärjestelmiin.

3. Keskeytyvä kolmivuorotyö

4. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kol- messa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä vii- kossa. Keskeytymättömän kolmivuorotyön ehdoista ja siirtymisestä keskeyty- mättömään kolmivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.

Määräykset koskien kaksivuorotyötä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä

5. Työviikko alkaa maanantaina.

6. Säännöllistä työtä ei tehdä sunnuntaina ja säännöllinen viikkotyöaika järjes- tetään viisipäiväiseksi.

7. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vastaavalla tuntimäärällä.

8. Työajan tasaaminen 1 ja 2 kohdissa mainittuihin viikoittaisiin työaikoihin ta- pahtuu antamalla työntekijälle vapaata. Nämä tasausvapaat on annettava täysinä vuoroina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Tasausvapaan ajalta mak- setaan vuorotyölisä keskimääräisenä.

9. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, työntekijälle annetaan puolen tunnin pituinen työaikaan luettava lepoaika.

10. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijöitä kuullen työtuntijärjestel- mä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta ennen jakson al- kua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä. Muutoksesta on, mikäli mahdollista, ilmoitettava viikkoa ai- kaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutuvan vapaapäivän muutos korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, ellei siitä ole ilmoitettu vähintään viikkoa ennen.

11. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä so- vitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaavalla vapaa-ajalla tai rahakorvauksella.

12. Säännöllisen työajan pidentämisessä sovelletaan 8 §:n 11 kohdan määräyk- siä.

13. Tämän pykälän määräyksistä voidaan poiketa työehtosopimuksen 23 §:n mu- kaisella paikallisella sopimuksella seuraavasti:

a. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudesta sekä työajan tasoittumisjakson pituudesta (9 §:n 1, 2 ja 3 kohdat)

b. työvuorokauden ja työviikon alkamisesta (4 kohta)

c. tasausvapaiden antamisesta muutoinkin kuin täysinä vuoroina (9 §:n 8 kohta)

x. xxxxxxxxxxxxx työajan lepoajasta (ruokailutauko, 9 §:n 9 kohta)

e. työtuntijärjestelmän muutoksesta sekä työaikamuodon vaihtumisesta tai työsuhteen päättymisen johdosta pitämättä jääneiden vapaiden korvaa- misesta (9 §: 9 ja 10 kohdat).

10 § VUOROLisÄT VUOROTYÖssÄ ‌

1 Ilta- ja yövuorossa suoritetusta työstä maksetaan säännöllisen työajan tunneil- ta ilta- ja yövuorolisää.

Iltavuorolisä 1.3.2022 alkaen €/tunti
kuukausipalkka alle 2110	4,48
kuukausipalkka yli 2110	4,71

2. Yövuorolisä on kaksi kertaa iltavuorolisän suuruinen, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan ylityön ajalta ylityökorvauksella korottamaton vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityö tehdään.

11 § ILTA- JA YÖTYÖLisÄ

1. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä tai ylityötä, ja työntekijä joutuu tekemään sitä kello 18 ja 22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22 ja 06 välillä tehty työ yötyöksi.

2. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yö- työssä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.

3. Ilta- ja yötyölisästä voidaan sopia paikallisesti toisin.

4. Yötyötä voidaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen tai paikalli- sesti sopimalla.

12 § LisÄ-, YLi- JA sUNNUNTAiTYÖ ‌

1. Lisätyötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehdään sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana.

Lisätyö voi siten tulla kysymykseen vain niiden työntekijöiden osalta, joiden so- vittu säännöllinen työaika on alle 8 h päivässä ja 40 h viikossa.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnil- ta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enim- mäistyöajan (7,5 h päivässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka.

3. Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella teh- dään yli lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärien (8 h päivässä ja 40 h viikossa).

4. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kello 17 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä maksetaan työ- aikalain 33 §:n mukainen yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen sunnuntailisä kaikilta kyseisenä päivänä tehdyiltä tunneilta, ellei 8 §:n 11 kohdan tai 9 §:n 12 kohdan työajan pidentämisestä muuta johdu. Mikäli työ on samalla lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korotettu palkka edellä olevien 2, 4 ja 5 kohtien mukaisesti.

7. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen työvuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen työvuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

8. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaa- vana korotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9. Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän seurantajaksoksi voi- daan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.

13 § ViiKKOLEPO

1. Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran kalenteriviikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, si- joitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vä- hintään 24 tuntia viikossa.

2. Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä, työntekijälle on korvattava saamatta jäänyt viikkovapaa lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön viikkolevon aikana käytetyllä tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemi-

sestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella saamatta jäänyt viikkole- po voidaan korvata myös yksinkertaisella tuntipalkalla työhön käytetyltä ajalta.

3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena ai- kana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edel- lyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

14 § VARALLAOLO, PUHELiNsOiTTOKORVAUs JA HÄLYTYsTYÖ

Varallaolosta, puhelinsoittokorvauksesta ja hälytystyöstä sovitaan paikallises- ti. Korvauksista ja menettelytavoista voidaan tehdä myös paikallinen kokonais- ratkaisu.

1. Varallaolo

Ellei varallaolokorvauksesta ole sovittu paikallisesti, maksetaan työntekijälle 40 % tuntiansion mukaisesta palkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet sopivat, ettei yllä mainittu kirjaus vaikuta ennen 01.12.2021 yrityksessä käytössä olleisiin varallaoloa koskeviin paikallisiin sopimuksiin.

1.1. Varallaoloaika pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi, eikä sitä lueta työ- aikaan.

1.2. Varallaoloaika keskeytyy työntekijän ryhdyttyä kutsun saatuaan työhön.

1.3. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta.

2. Puhelinsoittokorvaus

2.1. Muuna kuin työntekijän varallaolo- tai työaikana tapahtuvasta puhelus- ta, jolla työntekijä antaa puhelimitse toimintaohjeita tai määräyksiä työ- suorituksessa, suoritetaan työntekijälle korvauksena yksinkertainen tunti- palkka yhdeltä tunnilta.

Soveltamisohje:

Työnantajan ja työntekijän on suositeltavaa käydä keskustelu niistä periaatteista, jotka koskevat työajan tai varallaolon ulkopuolella tapahtuviin puheluihin vastaamista sekä puhelinsoittokorvauksen maksamisen edellytyksenä olevien toimintaohjeitten luonnetta.

2.2. Kello 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tapahtuneesta soitosta suoritetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta.

2.3. Puhelinsoittokorvauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

3. Hälytystyö

Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä poistuttuaan työpaikalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

3.1. Hälytystyöstä maksetaan vähintään tunnin palkka ja hälytysrahaa seuraa- vasti:

a) Jos kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaa- päivänä mutta ennen kello 21.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava hä- lytysraha.

b) Jos kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, makse- taan 3 tunnin palkkaa vastaava hälytysraha.

3.2. Mikäli työ edellä b) -kohdassa mainitussa tapauksessa on vuorokautista yli- työtä, on hälytystyönä tehdyn työn ylityökorvaus heti 100 %.

4. Matkustusaika varallaolo- ja hälytystyössä

Matkustusaika rinnastetaan varallaolossa ja hälytystyössä työaikaan, ellei pai- kallisesti muuta sovita.

Matkustusmääräykset

15 § MATKAKUsTANNUKsET JA PÄiVÄRAHAT sEKÄ TYÖMATKAKORVAUs ‌

1. Yleisiä määräyksiä

1.1 Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Tämän pykälän matkakustannusten korvaamista koskevia määräyksiä (koh- dat 1–6) sovelletaan myös työnantajan määräämiin koulutusmatkoihin. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoita- minen välttämättömästi vaatii.

1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun työntekijä lähtee matkalle työpaikalta, tai erikseen sovittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista, ja

päättyneeksi silloin, kun työntekijä palaa työpaikalleen, ellei hän säännöl- lisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan täl- löin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.

1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset työmatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalip- pujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Päiväraha

Päiväraha maksetaan, kun työntekijän työntekemispaikka on yleisesti käyte- tyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän va- kituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava vähintään 15 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän vakituisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia

2. Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

3. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta makse- taan osapäiväraha, kun ylitys on vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, ja koko- päiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvis- taa.

3. Ateriakorvaus

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä työntekijällä ole tavallisuudes- ta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruokailu- mahdollisuutta kuin työntekijän työpaikalla, maksetaan työntekijälle ateriakor- vaus.

Ateriakorvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

4. Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työmatkan aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukai- sesti.

Yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokau- delta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saa- nut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Yömatkaraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vah- vistaa.

5. Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korvaus, jonka suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Xxxxxxx työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan hälytystyöstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kul- kuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työnte- kijälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä.

6. Toisin sopiminen

Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Toisin sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevan 23 §:n mukaisesti.

Kaikki ennen 1.11.2013 voimassa olleet yrityksessä sovellettavat matkakustan- nusten korvauskäytännöt jäävät voimaan, ellei niistä sovita tämän pykälän mu- kaisesti toisin.

7. Matka-ajan korvaaminen

Milloin työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta kor- vauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtunti- järjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työ- aika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Tässä edellä tarkoitettua vapaa-aikana matkustamista ei työntekijälle korvata, jos

a) vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edel- lyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai

b) työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta ei- vätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa mat- kustamisen.

Soveltamisohje:

Työnantajan on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, millä tavoin matkustamisen korvaaminen huomioidaan työsuhteen ehdoissa matkustamisen määrän muuttuessa merkittävästi työsuhteen aikana.

Milloin työpaikalla syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä kohtien a) ja b) sovel- tamisesta tai tulkinnasta, noudatetaan niiden käsittelyssä osapuolten välisen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestystä kos- kevia määräyksiä. Työnantajan on tällöin annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu.

Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa määräystä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä koulutustilaisuuksiin osallistumiseen.

Matka-ajan korvaamisesta voidaan työmatkojen osalta paikallisesti sopia toi- sin. Ennen sopimuksesta neuvottelemista on tarkoituksenmukaista selvittää vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen, mukaan lukien ulkomaille suuntau- tuva matkustaminen, laajuus ja vaikutukset sekä mahdolliset korvauskäytän- nöt. Toisin sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti. Paikallisesta sopimuksesta tulee antaa riittävää informaatiota työntekijöille ja näiden esimiehille.

Poissaolot ja sosiaaliset määräykset ‌

16 § TYÖNTEKiJÄN sAiRAsTUMiNEN

1. Edellytykset

Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ja

• työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huo- limattomuudella.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

3. Palkanmaksu

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

• alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

• 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

• 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

• vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sai- rausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työ- hön paluusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

• Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

• Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairas- tumispäivältä sen ollessa työpäivä.

4. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko

• siten, että sairausvakuutuslain karenssipäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus tai

• siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.

5. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

6. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen pe- rusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.

17 § PERHEVAPAAT

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen äitiysvapaan yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytys- aikaa.

3. Työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkan luontoisetuineen kuuden arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa mak- setaan vain ensimmäisen isyysvapaajakson osalta. Edellytyksenä on, että työ- suhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun äitiys- tai isyysvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksettua palkkaa vastaavan määrän.

5. Työntekijällä, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, on oikeus saada kol- men kuukauden pituinen palkaton adoptointiloma.

18 § LÄÄKÄRiNTARKAsTUKsET ‌

1. Työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto säädetään työterve- yshuoltolaissa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vuorotyössä oleville jär- jestetään kerran vuodessa mahdollisuus terveystarkastukseen.

2. Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa, edellyttä- en että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi:

• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa, tai

• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgen- tutkimuksessa.

Tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalas- sa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• Sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lää- kärintarkastukseen.

• Krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

• Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

• Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

• Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys.

b. Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos

• hammassairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ja

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kii- reellisyyden.

c. Raskaus ‌

• Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteel- lisissä tutkimuksissa.

d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa,

• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa, tai

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, joihin työnantaja lähet- tää työntekijän.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paik- kakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hä- nelle ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

19 § TiLAPÄiNEN POissAOLO

Sairaus

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkatto- maan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällöin ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen taikka alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti sellaisen enintään 4 työpäivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksihuoltajalle on se, että molemmat sa- massa taloudessa asuvat huoltajat ovat ansiotyössä tai toinen on opiskelija eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa tai kodin ulkopuolella ta- pahtuvan tutkintoon johtavan opiskelun vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset ‌

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Vihkiäiset ja merkkipäivät ‌

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän työntekijän työpäivänä pidettäviä omia vihkiäisiään varten.

5. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa täyttäessään 50, 60 ja 70 vuotta palkallisen vapaapäivän, jonka pitämisen ajankohdasta sovi- taan.

Muuttopäivä

6. Jos työntekijä muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän, mikäli muuttopäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään työnte- kijällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

Yhteiskunnallinen toiminta

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka lakisääteis- ten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn. Työntekijän vuo- silomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

10. Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, YTN:n ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen sekä Tieto- ala ry:n liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen, tai mainittujen järjestöjen hal- lituksen tai sen asettaman toimikunnan kokouksiin.

Vuosiloma ja lomaraha

20 § VUOsiLOMA

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle tämän säännöllisenä palkanmaksu- päivänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkasta maksetaan kunkin palkanmaksupäivän yhteydessä se osa, joka sijoittuu palkanmaksun perusteena olevalle palkkajaksolle.

3. Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi myö- hempänä ajankohtana (säästövapaa) vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti voidaan lisäksi sopia lomarahavapaan ja muiden yrityskohtaisten vapaapäivien sisällyttämisestä säästövapaaseen.

4. Työnantaja järjestää työntekijän niin halutessa ennen lomakauden alkua työ- suhteeseen tulleelle työntekijälle mahdollisuuden saada mahdollisen palkalli- sen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja pal- katon loma ovat yhteensä vähintään kaksi viikkoa.

21 § LOMARAHA

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei maksuajankohdasta paikallisesti toisin sovita.

2. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan lomaraha kutakin loman osaa ennen mak- settavan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.

4. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä lo- makorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden pe- rusteella.

5. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosiloma- palkasta ja -korvauksesta.

6. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijäl- le työhön paluun jälkeen.

7. Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityk- sessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukai- set irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai osittain maksa- matta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöperiaatteet.

Muut määräykset

22 § LUOTTAMUsMiEs JA TYÖsUOJELUVALTUUTETTU ‌

1. Luottamusmiehestä, luottamusmiehen asemasta ja tehtävistä, luottamusmie- hen työsuhdeturvasta ja luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu luottamusmiessopimuksella (liite 2).

2. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisano- mis- ja lomautussuoja.

3. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erot- taa työstä eikä sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdolli- suuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

4. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.

5. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oi- keudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

6. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopi- muslain mukaisesti.

7. Työsuojeluvaltuutetun osallistumisesta koulutukseen on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa (liite 3).

8. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä	Korvaus 1.3.2022 alkaen €/kk
20–100	40
101–400	66
yli 400	76

23 § PAiKALLiNEN sOPiMiNEN

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksistä on mahdollista sopia toisin tämän py- kälän mukaisesti. Näin tehtyä sopimusta pidetään paikallisena sopimuksena.

2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksen asettamissa ra- joissa toisin niistä tämän työehtosopimuksen kohdista, joiden osalta on mainit- tu paikallisesta sopimisesta.

3. Paikallisesta sopimuksesta voivat neuvotella tätä työehtosopimusta noudat- tava työnantaja ja/tai tämän edustaja ja luottamusmies tai rekisteröity yritys- kohtainen työntekijöiden yhdistys tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, niin työntekijät.

4. Paikallisen sopimuksen tekemisestä päättävät ja sopijapuolina ovat tätä työ- ehtosopimusta noudattava työnantaja tai tämän valtuuttama edustaja ja luot- tamusmies tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai, jos luot- tamusmiestä ei ole valittu, niin työntekijät. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

5. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei ole sovittu lyhemmästä irtisanomisajasta. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiet- tyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

6. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa sovittuna ajankohtana.

7. Paikallisen sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

24 § NEUVOTTELUJÄRJEsTYs ‌

1. Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa tai rikkomista koskeva erimieli- syys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

2. Erimielisyydet tulee ensisijaisesti ratkaista työpaikalla käytävin neuvotteluin.

3. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

4. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työnteki- jän itsensä välillä.

5. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä, jos yrityksessä on valittu luot- tamusmies.

6. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen te- kemisestä.

7. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolis- ta sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei kuitenkaan tarvitse laatia siitä asiasta, josta laadi- taan kohdan 8 mukainen erimielisyysmuistio. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoite- taan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

8. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neu- votteluissa, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää liittojen ratkaistavaksi. Tällöin osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimielisyysmuistion, johon kirjataan mitä erimielisyys koskee sekä kumman- kin osapuolen perustellut näkemykset asiassa. Liitot suosittelevat liittojen yh- teisesti laatiman mallipohjan käyttämistä erimielisyysmuistiota laadittaessa. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Luotta- musmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat yhteisen muistion. Osapuolet toimittavat muistion liittoihin. Mikäli neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajas- sa osallistu yhteisen erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian liittojen ratkaistavaksi.

9. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on tämän neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § JÄsENMAKsUN PERiMiNEN

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetys- tä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

26 § RYHMÄHENKiVAKUUTUs

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen.

27 § KOKOONTUMiNEN TYÖPAiKOiLLA

YTN:n jäsenjärjestöjen ja Tietoala ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.

28 § VOiMAssA OLEVAT EDUT

Mikäli työntekijä on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja (kuten lyhyempää työaikaa), kuin tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat kokonaan jääneet tässä sopimuksessa määrittelemättä, jäävät ne edel- leen voimaan, ellei muuta sovita tämän sopimuksen 24 §:n mukaisessa järjes- tyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda työntekijälle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen.

29 § TYÖRAUHAVELVOLLisUUs

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yksittäi- seen määräykseen, ovat kielletyt.

30 § SOPiMUKsEN VOiMAssAOLOAiKA

Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen ja 30.11.2023 saakka ja jatkuu sen- kin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.11.2022, ellei vuoden 2023 palkankorotuksista sovita 30.9.2022 mennessä.

Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx

TIETOALA RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

LIITE 1

PÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA POIKKEUSTILANTEISSA

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoitta- man työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 § Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koski- en ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamus- mies, tai tämän puuttuessa työntekijät tai rekisteröity yrityskohtainen työnte- kijöiden yhdistys.

3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimus- lain 7 luvun 3 §:n mukaisen tuotannollisen, taloudellisen tai toiminnan uudel- leen järjestelyyn liittyvän irtisanomisperusteen olemassaolo. Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvot- telussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osa- puolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita

4 § Pöytäkirjan mukainen sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi.

5 § Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä anne- taan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopi- musosapuolten tarkistettavaksi.

6 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosa- puolten välillä sovittu.

Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx

TIETOALA RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

LIITE 2

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § SOPiMUKsEN sOVELTAMisALA

Tämä sopimus koskee Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniä sekä nii- den palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § LUOTTAMUsMiEs

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitsemaa luottamusmiestä.

2. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin järjestäytyneet työntekijät.

3. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luottamusmiehen sellaiseen itse- näiseen yksikköön, jossa on työnantajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ennen valintaa asia käydään läpi työnantajan edustajan kanssa.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoit- tamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toimin- nallisiin yksiköihin. Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotui- sia luottamusmieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Mikäli yrityksessä on useita luottamusmiehiä, voidaan valita pääluottamus- mies.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva työn- tekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on allekirjoittanei- den työntekijäjärjestöjen tai näiden jäsenjärjestöjen jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilan- netta. Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät yhdessä läpi, mikä on luottamusmiehen asema uudistuneessa organisaatiossa. Luottamusmies säi- lyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyy- tensä.

3 § LUOTTAMUsMiEHEN VALiTsEMiNEN

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille alle- kirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin kuuluville työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettä- vien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaali voidaan myös järjestää sähköisenä äänestyksenä. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Luottamusmiesvaalin järjestelyistä vastaavat työntekijät ilmoittavat luotta- musmiesvaalin järjestämisestä samalla ilmoituksella molemmille allekirjoit- taneille työntekijäjärjestöille ja työnantajalle kun vaalia aletaan suunnitella, kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

3. Luottamusmies ja mahdollisesti valittu varaluottamusmies saavat tämän so- pimuksen tarkoittaman luottamusmies- tai varaluottamusmiesaseman, kun työpaikkaosasto tai työehtosopimusosapuolena oleva järjestö on kirjallisesti il- moittanut työnantajalle valituksi tulleen luottamusmiehen nimen. Luottamus- miehen ja varaluottamusmiehen eroamisesta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

4 § YHTEisTYÖ- JA TAVOiTEKEsKUsTELU

Työpaikoilla tulee keskustella säännöllisesti neuvottelujärjestelmän tavoit- teista ja toimivuudesta. Keskustelu tulee käydä ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa uuden luottamusmiehen toimikauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Keskustelun osapuolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautetta, jonka pohjal- ta yhteistyötä pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi mietitään yhdessä, mitä tavoitteita neuvottelujärjestelmälle ja luottamusmiestoiminnalle asetetaan

sekä miten yhteistyön kehittymistä seurataan. Keskustelussa käydään läpi myös luottamusmiehelle 7 §:n mukaisesti annettavien tietojen toimittamisen ajankohdat. Samalla suunnitellaan luottamusmiestehtävään liittyvän koulu- tuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

5 § LUOTTAMUsMiEHEN TYÖsUHDE

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksen yleistä ansiokehitystä.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa luottamusmiehestä joh- tuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 mo- mentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1

§:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamus- miesehdokkaaseen, jonka työpaikkaosasto tai työehtosopimusosapuolena ole- va työntekijäjärjestö on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen valittavana olevan luot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

9. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehenä tai yri- tyksen luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen (jälkisuoja).

10. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Työnantaja ilmoittaa tällaisessa tilanteessa luottamusmie- saseman päättymisestä varaluottamusmiehelle, tai sellaisen puuttuessa työ- paikkaosastolle, tai sellaisen puuttuessa molemmille allekirjoittaneille työnte- kijäjärjestöille.

11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että luottamusmiehen tässä sopi- muksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttami- selle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä.

14. Luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevat määräykset koskevat myös vara- luottamusmiestä.

6 § LUOTTAMUsMiEHEN TEHTÄVÄT ‌

1. Luottamusmiehen tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen työntekijöiden edustajana. Luottamusmies edustaa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä kaikkia työntekijöitä sil- loin, kun ne koskevat kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä tai osaa heistä ryhmänä.

Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita (listaus ei ole tyhjentävä):

• Kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen työehtosopimuksen tul- kintaa, soveltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa.

• Kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen yhteistoimintalain määrittelemissä asioissa.

• Työpaikan yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä työnantajan kanssa.

• Työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edusta- minen ja avustaminen näiden työsuhdeasioissa.

7 § LUOTTAMUsMiEHEN OiKEUs sAADA TiETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimieli- syyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Työnantaja antaa luottamusmiehelle kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskeva tiedot:

Seuraavat tiedot annetaan kerran vuodessa:

• Listaus työntekijöistä (suku- ja etunimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso, työ- suhteen alkamisaika).

• Kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keskipalkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä.

Soveltamisohje:

Mikäli työpaikalla on käytössä muu palkkausjärjestelmä kuin työehtosopimuksen mukainen tehtäväryhmäjärjestelmä, annetaan sen osalta luottamusmiehelle vastaavat tiedot.

Seuraavat tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa:

• Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärät. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Seuraavat tiedot annetaan neljä kertaa vuodessa:

• Nimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso ja palvelukseen tuloaika uusista työnte- kijöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräai- kaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Jos yrityksessä on käytössä keskimääräisen työajan järjestelmä, luottamusmie- helle on annettava tämän pyynnöstä kirjallisesti tieto järjestelmän piirissä ole- vien työntekijöiden määrästä ja tasoittamatta jääneiden työtuntien määrästä tasoittumisjaksoittain.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei tällaista ole valittu, työn- tekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luottamusmiehelle on ilmoitettava työtuntijärjestelmän muutoksesta ennen muutoksen toimeenpanoa.

4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Luottamusmiehelle annetaan tieto työntekijälle annetusta varoituksesta, jollei työntekijä ole sitä erikseen nimenomaisesti kieltänyt.

6. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

7. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § LUOTTAMUsMiEHELLE MYÖNNETTÄVÄ VAPAUTUs TYÖsTÄ ‌

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen keskimäärin seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Vapautusaika, % työajasta
alle 100	10 %
101–300	20 %
301–600	30 %
yli 600	40 %

Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti. Pääluottamusmiehen ajankäytöstä sovitaan paikallisesti.

Jos luottamusmiehen toimialue kattaa useita toimipisteitä alueellisesti ha- jautetussa yrityksessä, tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamusmiehen vapautuksen määrään siten, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukai- sesti hoitaa. Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yri- tyskohtaisesti yllä esitetystä taulukosta poikkeavasti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä va- pautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmäl- lä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

9 § LUOTTAMUsMiEsKORVAUs JA ANsiONMENETYKsEN KORVAAMiNEN

1. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamises- ta seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus 1.3.2022 alkaen €/kk
5 –100	76
101–300	132
301– 600	183
yli 600	214

Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.

2. Luottamusmieskorvausta ei makseta luottamusmiehen ollessa vuosiloman, sairauden tai niihin verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tar- kemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.

3. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § LUOTTAMUsMiEHEN sÄiLYTYs- JA TOiMisTOTiLAT

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksi- kön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamus- miestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnas- sa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavan- omaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luottamusmiestehtävien hoitami- seen.

11 § LUOTTAMUsMiEsTEN KOULUTUs

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan va- rataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa (liite 3).

12 § SOPiMUKsEN VOiMAssAOLO

1. Tämä sopimus tulee voimaan 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx

TIETOALA RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

LIITE 3

KOULUTUSSOPIMUS

1 § KOULUTUsTYÖRYHMÄ

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § AMMATiLLiNEN JATKO-, TÄYDENNYs- JA UUDELLEENKOULUTUs

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallis- tua koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnanta- jan ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa.

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mut- ta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § YHTEiNEN KOULUTUs

Työpaikan yhteisen koulutuksen tarkoituksena on mm. yhteistoiminta-, työ- suojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumisen edistämi- nen työpaikoilla. Yhteinen koulutus annetaan ja sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen (tai tämän puuttuessa työntekijöiden) kesken.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTiYHDisTYsKOULUTUs

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus- työryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli kou- lutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssis- ta, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimi- kunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutus- työryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyk- senä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 työntekijää ja rekisteröidyssä alayhdistyk- sessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännön- mukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutuk- seen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä so- vitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.

5 § SOsiAALisET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § VOiMAssAOLOAiKA

Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx

TIETOALA RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA

Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi.

Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään.

Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden.

Kahdeksan tunnin työpäivät päivätyössä

Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista

(15) tehtyä työpäivää kohden.

Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät.

Lyhennysvapaat

Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.

Työskentely lyhennysvapaan aikana

Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka.

TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ ‌

1. Järjestelmän lähtökohta ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan työajan eri osatekijöi- den ja/tai rahan säästämisestä sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi on mahdollista paikallisesti sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti. Työaika- pankista sopimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikuttavat yrityksen työvoimaresurssit, yrityksen työvoimatilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.

2. Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankin käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työehtosopimuksen 23 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

Työaikapankkisopimuksessa on sovittava ainakin työaikapankin osatekijöistä ja työaikasaldon säästämisrajoista.

Sovittu työaikasaldon säästämisraja ei saa ylittää työaikalain mukaisia rajoja, maksimissaan työaikapankkiin voidaan säästää 180 tuntia kalenterivuodessa ja kokonaisuudessaan työntekijän kuuden kuukauden työaikaa vastaava määrä.

3. Työaikapankin saldon kertyminen

Työaikapankkiin voidaan siirtää työaikapankkisopimuksen mukaiset osatekijät.

Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat. Tästä menettelystä on henkilön sovittava esimiehensä kanssa etukäteen sa- massa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä.

Muita työaikapankkisopimuksessa määriteltäviä osatekijöitä voivat olla esi- merkiksi lisätyö perus- ja korotusosineen, sunnuntai- ja pyhäpäivinä tehtävän työn korvaus korotusosineen, viikkolepokorvaus, työajan lyhennysvapaat, vuo- silomalain mukainen säästövapaa, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa, vapaa-aikana matkustamisen korvaus, tulos-, bonus- tai voittopalkkio, ilta- ja yötyölisä, varallaolo, puhelinsoittokorvaus ja hälytystyö sekä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo. Rahamääräiset osatekijät muutetaan ajaksi työntekijän talletushetken palkan perusteella.

4. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijä tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankoh- dasta viimeistään kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen an- tamisesta, hyväksyykö esityksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnanta- jan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan pitä- misajankohdasta sovitaan. Jos sopimukseen vapaan ajankohdasta ei päästä, työntekijällä on niin vaatiessaan oikeus saada vapaan sijasta korvaus rahana. Korvaus maksetaan viimeistään vaatimusta seuraavan toisen palkanmaksun yhteydessä.

Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi liitot suosittelevat, että työaikapan- kin perusteella annettava vapaa toteutettaisiin vähintään 5 työpäivän yhtämit- taisina vapaajaksoina.

Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa. Työntekijällä on vapaan aikana oikeus henkilökunta- ja luontoisetuihin vähen- tämättömänä.

Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yrityksen toimintaan ja työntekijän työtehtäviin liittyen vapaan pitämättä jät- tämiselle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voidaan pitää, jollei työntekijä vaadi vapaan mak- samista rahana.

Työsuhteen päättyessä pitämättä olevan työaikapankkikertymä maksetaan ra- hana.

5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteis- sa. Mikäli saldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

LIITE 6

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

1 § SOVELTAMisALA

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomis- ta, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumis- ta. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lomauttamista, jos perusteena on

- työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).

- yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) tai

- työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).

Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuiten- kin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä. Sopimus ei myöskään koske ammatil- lisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimussuhteita.

TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 § IRTisANOMisAJAT

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomi- sen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään vuoden	2 viikkoa
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään viisi vuotta	2 viikkoa
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Tämä irtisanomisaikoja koskeva määräys koskee 1.1.2008 jälkeen alkaneita työ- suhteita.

3 § TYÖNTEKiJÄN OiKEUs TYÖLLisTYMisVAPAAsEEN

Jolleivat työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisano- misaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoi- tetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensi- joitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukau- si;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellä sovitun lisäksi työntekijällä on oikeus saada työllistymisvapaata enin- tään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen ai- kuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

4 § IRTisANOMisAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMiNEN

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työn- tekijälle korvauksena täyden palkan ja vuosilomakorvauksen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen kor- vauksen. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.

Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty kuittausoikeuden rajoittamisesta.

Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvelvollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

5 § ILMOiTUs TYÖsOPiMUKsEN PÄÄTTÄMisEsTÄ

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle, tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen kat- sotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti kat- sotaan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuihin päättämis- perusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla katsotaan kir- jeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuiten- kin toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä.

6 § TYÖsOPiMUKsEN PÄÄTTÄMisEN PERUsTEiDEN iLMOiTTAMiNEN

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

7 § TYÖsOPiMUKsEN PÄÄTTÄMisEN JA LOMAUTTAMisEN PERUsTEET

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoite- tulla perusteella.

Purkautuneena käsittelemisen perusteet

Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti.

Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa nou- dattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

8 § IRTisANOMisEN TOiMiTTAMiNEN

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § TYÖNTEKiJÄN KUULEMiNEN

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Työnteki- jällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamus- miestä tai työtoveriaan.

III

TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ ‌

10 § NEUVOTTELUMENETTELY

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraa- vat määräykset:

Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesi- tyksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47 §:ssä.

1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyis- tä johtuvat syyt

a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kym- menen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähin- tään kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvotteluvel- voite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännölli- sesti vähintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukainen neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tar- koitetun saneerausmenettelyn kohteena, katsotaan työnantajan neuvotte- luvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yh- teistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa val- mistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviran- omaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloit- teista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymis- tään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

11 § IRTisANOMisEN PERUsTEET

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

12 § TYÖVOiMAN VÄHENTÄMisJÄRJEsTYs

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nou- datettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityk- sen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huol- tovelvollisuuden määrään.

13 § TYÖNTEKiJÄN TAKAisiN OTTAMiNEN

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus teh- dään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet työntekijän uudelleen työllistymi- sen edistämiseksi. Ennen sopimuksen tekemistä työntekijällä on oikeus tuulla kuulluksi ja käyttää avustajaa kuten 11 §:ssä on määrätty.

14 § LOMAUTTAMiNEN

1 Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1–3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

a) Työn vähentyminen tilapäisesti

Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäi- sesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.

Soveltamisohje:

Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.

b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti

Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.

2 Lyhennetty työaika

Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.

3 Lomautusilmoitusaika

Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

4 Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 23 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen

a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen

Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuk- sen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomau- tuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.

b) Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja työntekijän on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jäl- keen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 Muu työ lomautusaikana

Työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä.

7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvaus- velvollisuus eräissä tilanteissa

Työntekijä purkaa työsopimuksen

Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajas- ta riippumatta, ei kuitenkaan, jos xxxxxxxxxxx päättymisaika on jo hänen tie- dossaan, xxxxxxxxxxx päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Työnantaja irtisanoo työsopimuksen

Korvauksen edellytykset

Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojal- la oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana.

Korvausvelvollisuuden rajoittaminen

Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.

Korvauksen maksaminen

Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain.

Työntekijän irtisanoutuminen

Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 mo- mentin nojalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.

Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään työntekijän työstä saama palkka.

KORVAUKSET

15 § KORVAUKsET

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuk- sen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

Yhden korvauksen periaate

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.

Menettelytapamääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvi- tyssakkoa.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Korvauksen suhde hyvityssakkoon

Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työn- antajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvitys- sakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen kor- vaus on määrätty.

16 § MENETTELY ERiMiELisYYsTAPAUKsissA

Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lo- mautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen 24 §:ssä sovittua neuvottelujärjestystä nou- dattaen.

17 § KANNEAiKA

Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättä- mistä tai lomauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa jär- jestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 15 §:n mukaiseen korvauk- seen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työ- suhde on päättynyt.

18 § VOiMAANTULO

Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 3. päivänä tammikuuta 2022 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx

TIETOALA RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

LIITE 7

LIITTOJEN SUOSITUS MUUTOSTEN ENNAKOINNISTA JA MUUTOSTURVASTA

1. SUOsiTUKsEN TARKOiTUs

Yhteistoimintalakia (laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) pidetään yrityksissä ja työpaikoilla usein vain taloudellis-tuotannollisiin irtisanomisti- lanteisiin liittyvänä muotomääräyksiä täynnä olevana normistona. Todellisuu- dessa yhteistoimintalain tarkoitus on edistää aitoa yhteistyötä yrityksen ja sen henkilöstön välillä. Joitakin välttämättömiksi katsottuja muotomääräyksiä on, mutta monista niistäkin voidaan sopia toisin.

Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät tällä yhteisellä suosituksellaan avaamaan yhteistoiminnan oikeaa sisältöä. Kyse ei ole uusista määräyksistä vaan suo- situksesta, joka koskee työvoiman muutostarpeiden ennakointia niin hyvissä ajoin kuin se on mahdollista. Samalla tarkoituksena on luoda hyviä käytäntöjä työvoiman vähennykseen liittyvien yhteistoimintaneuvotteluiden asianmukai- seen hoitamiseen.

Onnistunut yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä johtaa molempia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen. Yhteistoiminta auttaa työntekijöi- tä ymmärtämään paremmin yritykseen ja heidän omaan työhönsä liittyviä muutospaineita, ja työnantaja puolestaan saa tietoa työntekijöiden suhtau- tumisesta muutospaineisiin. Ei ole harvinaista, että erilaiset ”YT-tilanteet” yritysmaailmassa tulevat eteen nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Ennalta arvaamattomuuden ei kuitenkaan tulisi johtaa hallitsemattomiin prosesseihin. Huonosti toteutunut yhteistyö johtaa pahimmillaan turvattomuuden tuntee- seen ja sitä kautta työpanoksen heikentymiseen ja tuottavuuden laskuun.

2. HENKiLÖsTÖVAiKUTUsTEN ENNAKOiNTi

Työehtosopimuksen osapuolet ovat tehneet henkilöstövaikutusten ennakoin- nista suosituksen, joka on tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen liit- teenä. Työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edus- tajan suositellaan kokoontuvan säännöllisesti pohtimaan mihin liiketoiminta on menossa ja millaisia henkilöstövaikutuksia mahdollisilla muutoksilla on.

Henkilöstön ja yrityksen varhainen yhteistyö on järkevää, koska henkilöstöllä voi olla rakentavia ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä. Niiden huomioimi- nen ja kuunteleminen on järkevää muutostilanteiden henkilöstövaikutuksia arvioitaessa.

Suosituksen idea on, että muutoksista neuvoteltaisiin vapaamuotoisesti, mut- ta kuitenkin erittäin luottamuksellisesti. Parhaassa tapauksessa löydetään yhteinen näkemys siitä, mihin liiketoiminnan muutokset ovat johtamassa. Jos keskusteluissa ilmenee selvä muutostrendi, josta voi aiheutua määrällisiä tai laadullisia muutospaineita henkilöstön suhteen, antaa avoin ja riittävän aikai- nen neuvottelu henkilöstölle aikaa ja mahdollisuuksia valmistautua tuleviin muutoksiin. Henkilöstön on helpompi ymmärtää muutoksen syitä ja seurauksia, kun tieto kerrotaan avoimesti. Se myös vähentää asiasta mahdollisesti myö- hemmin aiheutuvia riitaisuuksia.

3. TiETOJEN LUOTTAMUKsELLisUUs JA LiiKEsALAisUUKsiEN sALAssAPiTOVELVOLLisUUs

Vapaamuotoisenkin ennakoinnin yhteydessä keskusteluun nousevat yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet ovat luottamuksellisia tietoja. Luottamuksellisuus pohjautuu työsopimuksen mahdollisten salassapitomääräysten ohella luotta- musmiessopimuksen salassapitonormeihin. Mikäli ennakointi tehdään YT-lain mukaisen menettelyn mukaisesti, sitoo henkilöstön edustajia yhteistoiminta- lain 57 §:n mukainen salassapitovelvoite. Jos yrityksessä katsotaan, että tiedot ovat luottamuksellisia, tämä seikka on syytä tuoda esille hyvissä ajoin. Tietojen luottamuksellisuudesta ja osakekurssin arvoon olennaisesti vaikuttavien tie- tojen julkistamisvelvollisuudesta on pörssinoteeratuissa yhtiöissä myös omat erityissäännökset. Pörssiyhtiön henkilöstön edustajiin voidaan olosuhteiden niin vaatiessa soveltaa tilapäisesti myös sisäpiirisäännöksiä.

4. YT-NEUVOTTELUT MAHDOLLisisTA HENKiLÖsTÖVAiKUTUKsisTA

Yhteistoimintalaki lähtee siitä, että kaikki henkilöstöön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan tai henkilöstön kanssa. Lain mukaan on selvitettävä, onko päätöksen kohteena olevalla asialla olennaisia henkilöstövaikutuksia nyt tai tulevaisuudessa.

Kaikki työnantajan suunnittelemat henkilöstöön vaikuttavat toimenpiteet eivät johda henkilöstön vähentämistarpeeseen. Tällöin riittää, että asiasta neuvotel- laan ennen päätöksen tekemistä yhteistoimintalain 6 luvun mukaan, eli ilman vä- himmäisneuvotteluaikaa. Tällöin siis saattaa riittää yhden neuvottelukerran jär- jestäminen. Työnantajan suunnitteleman toimenpiteen henkilöstövaikutusten perusteet, vaikutukset, vaihtoehdot ja aikataulu tulee kuitenkin aina käydä läpi.

Ajallisesti neuvottelu on lain mukaan aloitettava silloin, kun yritys on harkitse- massa liiketoiminnallista ratkaisua, jolla on tai voi olla yhteistoimintalain mu- kaisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta on neuvoteltava ennen päätöksen teke- mistä.

Esimerkki:

Yritys on harkitsemassa muutosta palveluntarjontaan, mikä suurella todennäköisyydellä johtaa parin vuoden sisällä työn x siirtämiseen toiselle paikkakunnalle palveluiden

keskittämisen vuoksi ja työn y tekemisen lakkaamiseen osittain. Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus yrityksellä on siinä vaiheessa, kun se harkitsee mainittuun toimenpiteeseen ryhtymistä (ennen päätöksentekoa), vaikka mahdolliset henkilöstövaikutukset varmistuvat ja tulevat ilmi myöhemmin.

Aikataulullisesti yhteistoimintalaki velvoittaa aloittamaan neuvottelut ennen tuotannollisen päätöksen tekemistä. Yhteistoimintalainkannalta yritykselle on turvallisinta aloittaa ja käydä yt-neuvottelut asianmukaisesti jo siinä vaihees- sa, kun asiaa vasta valmistellaan. Näin pienennetään riskiä yt-neuvottelujen laillisuuden riitauttamisesta jälkikäteen.

5. HENKiLÖsTÖVAiKUTUsTEN VUOKsi KÄYTÄViEN YT-NEUVOTTELUiDEN HOiTAMiNEN AsiALLisEsTi

Yt-neuvotteluissa käydään läpi suunniteltujen toimenpiteiden perusteet ja vaihtoehdot. Irtisanomisia tai lomautuksia suunniteltaessa kyse on siis työso- pimuslain mukaisten lomautus- ja irtisanomisperusteiden läpi käymisestä sekä vaihtoehtojen hakemisesta suunnitelluille toimille.

Työvoiman vähennystä suunniteltaessa yt-neuvottelut alkavat irtisanomispe- rusteen eli työn vähenemisen tai taloudellisen tilanteen heikkenemisen kä- sittelyllä. Neuvotteluissa käydään läpi vähentyvä työ, miksi se vähenee ja arvio vähentymisen määrästä. Työn vähenemisestä ei voi saada todellista kokonais- kuvaa ilman tietoa esim. rekrytoiduista, määräaikaisten määrästä ja työsuhtei- den kestosta eri tehtävissä sekä työn vähenemisen määrästä ja vähentyneen työn piirissä olevasta alihankinnasta tai muusta yrityksen ulkopuolisesta työ- voimasta.

Mikäli kyse on taloudellisista irtisanomisperusteista, on yt-neuvotteluiden aluksi syytä käydä läpi taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen syyt. Käy- tännössä taloudellisen tilanteen muutokset voidaan osoittaa esimerkiksi ajan- tasaisella tilinpäätösinformaatiolla tai myynnin ja kustannusten toteutumisel- la ja kehitysennusteilla.

Kun neuvotteluissa on käsitelty tuotannolliset tai taloudelliset syyt suunnitel- luille toimenpiteille, tulee neuvotteluissa käydä läpi se, kuinka monen työnte- kijän työpanoksen verran työn väheneminen tai taloudellisen tilanteen heiken- tyminen koskettaa. Tässä vaiheessa on yleensä muotoutunut varsin selvä kuva siitä, ketkä työntekijät ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena. Ennen

irtisanomisia on selvitettävä kunkin työntekijän uudelleensijoittamis- ja uudel- leenkouluttamismahdollisuudet. Tämä on miltei mahdotonta, ellei tiedetä ket- kä ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena.

Irtisanomis- tai lomautusuhan alla olevan henkilön uudelleensijoittamis-mah- dollisuuden tarkastaminen on ennakkoedellytys irtisanomisperusteen olemas- saololle – eli sille, mistä yhteistoimintalain mukaan neuvotellaan. Irtisanomis- ja lomautusuhan alla olevien henkilöiden sijoittaminen muihin yrityksessä tai yrityksen henkilöstöhallinnollisessa määräysvallassa olevien tytäryritysten auki oleviin tehtäviin on asia, johon keskitytään irtisanomisperusteiden käsitte- lyn jälkeen. Työtä on uhan alla oleville työntekijöille tarjottava, mikäli yritykses- sä löytyy työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Ellei henkilöä voida sijoittaa muihin tehtäviin, tulee selvittää mahdollisuus tar- koituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa kukin irtisanomisuhan alla oleva työntekijä tehtäviin, joita yrityksessä on tarjolla. Koulutusmahdolli- suuden selvittäminen on edellytys irtisanomisperusteen olemassaololle.

Irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kouluttamiseen muuhun työhön liittyy myös laajempi yhteiskunnallinen intressi ja siksi TE-keskus sekä työvoi- mahallinto kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan koulutusta. Useissa esi- merkkitapauksissa koulutus on kustannettu osittain mainittujen viranomaisten rahoituksella, mikä on hyödyksi myös yritykselle. Vastaavaa koulutusta työvoi- mahallinto tarjoaa myös tilanteissa, joissa ei ole tulossa irtisanomisia.

Kun suunniteltujen toimenpiteiden perusteet on käsitelty ja selvitetty mahdol- lisuudet sijoittaa ja kouluttaa henkilöt, joiden irtisanomista tai lomauttamista suunnitellaan, on yt-neuvotteluissa hyvä käsitellä molemmin puolin esille tule- vat ajatukset siitä, miten tavoiteltuun lopputulokseen päästään vaihtoehtoisin menetelmin. Tietotekniikan palvelualalta löytyy esimerkkejä, missä taloudel- lisen perusteen olemassa ollessa on joko työnantajapuolelta tai henkilöstön edustajien toimesta nostettu esiin vaihtoehtoisia säästökeinoja. Toteuttamis- kelpoisina nämä ehdotukset ovat neuvottelujen lopuksi johtaneet parhaimmil- laan irtisanomismäärän pienentymiseen.

Neuvotteluissa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta tiedo- tetaan henkilöstölle. Niissä asioissa, joissa työantajan ja henkilöstön edustajat ovat yksimielisiä, on käytännössä hyväksi havaittu tapa, että asiasta tiedote- taan työnantajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan yhtei- sellä tiedotteella.

6. YT-LAiN MUUT VELVOiTTEET NEUVOTELLA HENKiLÖsTÖ- JA KOULUTUsAsiOisTA

Yhteistoimintalaki velvoittaa lain piirissä olevan yrityksen tekemään vuosittain henkilöstösuunnitelman ja koulutussuunnitelman. Xxxx mukaan suunnitelmat tulee vahvistaa yhteistoimintamenettelyssä aina ennen uuden tilikauden alkua. Jos yrityksessä on työntekijöiden ja työnantajan edustajien yhteistyöneuvotte- lukunta, tämänkaltaiset asiat voidaan neuvotella myös neuvottelukunnassa.

Henkilöstösuunnitelman tarkoitus on kirjata vähintään kerran vuodessa ylös sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä. Hyvä henkilöstösuunnitelma on yrityksen ja henkilöstön edustajien avoimen keskustelun lopputuloksena muotoutunut asiakirja, jota päivitetään aina tarpeen tullen. Suunnitelman sisällöstä tai sen muutoksista tulee tiedottaa henkilöstölle. Hyväksi havaittu tapa tiedottaa niin henkilöstö- kuin koulutussuunnitelmistakin on tehdä se työnantajan ja henkilöstönedusta- jien yhteistyönä.

Koulutussuunnitelma on henkilöstösuunnitelman tavoin käytävä läpi yhteistoi- mintamenettelyssä vähintään kerran vuodessa aina ennen tilikauden vaihtu- mista. Koulutussuunnitelmassa tulee olla henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset henkilöstön koulutustarpeet sekä vuosittainen koulutuksen toteutta- missuunnitelma. Koulutussuunnitelma on hyvä työväline ennakoinnin suunnit- telussa – useinhan koulutuksella voidaan etukäteen vaikuttaa työvoiman vä- hennystarpeeseen ja toisaalta vastata työnantajan työvoiman tarpeeseen.

Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön edustajille tilinpäätöstiedot viipymättä sen jälkeen, kun tilinpäätös on vahvistettu. Tämän lisäksi työantajalla on velvollisuus vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana in- formoida henkilöstön edustajia yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannatta- vuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä. Lain velvollisuudet koskevat tiedottamisen sisältöä ja sitä, kuinka usein tiedotetaan. Sen sijaan tiedottami- sen menettelytavat ovat varsin vapaat.

7. TYÖNTEKiJÖiLLE TiEDOTTAMiNEN HENKiLÖsTÖÄ VÄHENNETTÄEssÄ

Joskus työntekijäpuolelta tuodaan neuvottelujen alkaessa ja niiden kestäessä esille, ettei yritys ole antanut heidän mielestään asian käsittelyn kannalta riit- täviä tietoja henkilöstön edustajille. Mitään tyhjentävää luetteloa taikka ”mi- nimiluetteloa” ei ole, vaan jokainen tilanne on ainutkertainen. Seuraavassa on luettelo yleisimmin esille tulleista kysymyksistä. Tärkeintä on, että työnantaja antaa ne tiedot, joihin se perustaa mahdollisen päätöksensä työvoiman vähen- tämisestä.

• Mikä työ vähenee ja miksi,

• Miten paljon työn arvioidaan vähentyvän,

• Millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu,

• Määräaikaiset työsuhteet,

• Onko lähiaikoina rekrytoitu vähenevän työn piirissä oleviin tehtäviin neu- votteluja tai neuvotteluiden aikana,

• Kaikki muut tuotannon muuttamiseen ja siitä johtuvaan työn vähenemi- seen liittyvät tiedot.

• Perusteet töiden uudelleenjärjestelyille, jos tämä on irtisanomisperustee- na,

• Perusteet kustannussäästöille, jos tämä on irtisanomisperusteena,

• Edellisen päättyneen tilikauden tilinpäätös,

• Taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset edellisen päättyneen tilikauden ja neuvotteluiden alkamisen välillä,

• Tieto siitä, miten työn tekeminen ja uudelleen jakaminen on suunniteltu to- teutettavan, mikäli päädytään irtisanomisiin ja lomautuksiin,

• Muut taloudelliseen tilanteeseen olennaisesti liittyvät tiedot.

8. HYViÄ KÄYTÄNTÖJÄ YHTEisTOiMiNNAN TOTEUTTAMisEKsi TYÖVOiMAN VÄHENTÄMisTiLANTEissA

8.1. Esimiesten koulutus

Yhteistoiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö esimiesten ja alaisten välillä. Sen vuoksi esimiesten osaamista ja valmiuksia tulee näissäkin asioissa ylläpi- tää ja kehittää. Koulutuksella, ohjeistuksilla, tiedottamisella ja muun tuen an- tamisella varmistetaan, että esimiehillä on riittävä osaaminen muutostilantei- den asianmukaiseen hoitamiseen.

Valmiuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä esim.:

• muutosvalmennuksella (muutosten psykologiset vaikutukset, irtisanomis- tilanteiden hallinta)

• lainsäädännön perustuntemusta lisäämällä (mm. yt-lain sisältö)

Ne esimiehet, joiden yksikköjä/tiimejä asia suoranaisesti koskee, on pidettävä ajan tasalla koko prosessin kestoajan. Myös yrityksessä luodut toimintamallit ja esimiehille tarjolla oleva tuki (mm. koulutus HR:n ja työterveyshuollon tuki) on oltava hyvin esimiesten tiedossa.

8.2. Prosessin kuvaus

Yt-menettelyprosessi voidaan kuvata mm. seuraavasti: Valmistelu/ennakointi > Neuvottelujakso > Toimenpiteet

Osana yt-prosessin kokonaishallintaa ja kehittämistä voidaan prosessiin sisäl- lyttää arviointi kulloisenkin vaiheen toteutumisesta. Myös prosessin lopputulos voidaan mahdollisuuksien mukaan raportoida (esim. löytyikö vaihtoehtoja irti- sanomisille).

8.3. Henkilöstön tukeminen

Asianmukaisella ja riittävällä tiedottamisella ja muun tuen antamisella tuetaan henkilöstöä prosessin eri vaiheissa. Muutosvalmennus voi olla tarpeen mm. ti- lanteessa, jossa uhka tulevista neuvotteluista on ilmeinen, muttei ole vielä rea- lisoitunut.

Työnantajan huolenpito yrityksen avainhenkilöistä/kriittisistä resursseista on myös ensiarvoisen tärkeää. Epämääräinen uhka taikka tarpeettoman pitkäksi venynyt prosessi johtaa usein avainhenkilöiden hakeutumiseen muihin yrityk- siin.

Prosessin aikana tukikeinoja voivat ”perinteisen” työterveyshuollon lisäksi olla mm. ulkoinen ja sisäinen työnhakuvalmennus ja erityisinfot kohderyhmälle.

Esimiesten antama tuki, henkilökohtainen tiedottaminen ja keskustelu ovat tärkeitä. Myös luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla voi olla kes- keinen rooli irtisanottavien tukemisessa ja opastamisessa. Uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksien suhteen on suositeltavaa, että yrityksessä on sovittu, kuvattu ja ohjeistettu kunkin tahon vastuut, roolit ja tehtävät (uudel- leensijoitettava työntekijä, nykyinen esimies, rekrytoiva esimies, henkilöstöhal- linto). Myös pelisäännöt siitä, miten vanha yksikkö voisi tukea uutta rekrytoivaa yksikköä, voivat edesauttaa mahdollisimman kivutonta uudelleensijoittumista.

8.4. Johdon osallistuminen yt-neuvotteluihin

Kokemusten mukaan johdon tiivis mukanaolo prosessissa on tärkeää. Henki- löstö kokee tämän myönteisenä asiana ja se helpottaa vaikeidenkin päätösten tekemistä.

8.5. Neuvottelujen päättyminen

Neuvotteluaikataulusta ja prosessin kulusta muutoinkin voidaan sopia yrityk- sen ja henkilöstön kesken. On tilanteita, joissa jopa lain määräaikoja lyhyempi neuvotteluaika riittää. Toisaalta joskus voidaan tarvita enemmän aikaa kuin mitä laissa säädetään. Huolellinen esivalmistelu edesauttaa lyhyen, mutta tii- viin prosessin läpiviemistä. Asioiden käsittelyn kohtuuton venyminen ei ole hy- väksi yrityksen työilmapiirille.

Neuvotteluissa ihannetilanne on päästä jo neuvottelujen kestäessä yhteisym- märrykseen vähentämisen perusteista ja vaihtoehdoista. Aina tämä ei toteudu vaan asioista ollaan eri mieltä loppuun saakka. Tämäkään ei sinällään ole merkki neuvottelujen epäonnistumisesta, vaan tärkeintä on, että osapuolet katsovat asiat riittävällä tavalla läpikäydyiksi.

YT-MENETTELYPROSESSI

Neuvotteluesitys

Prosessin suunnittelu

Selvitykset

Tiedottaminen

Uudelleensijoitusmahdollisuudet, koulutusmahdollisuudet

Esimiesten valmennus

Yksilö-/ryhmäkeskustelut, YT-neuvottelut

Muut asiat

Tehtäväkierto

Lomautukset

Irtisanomiset

Muut toimenpiteet

VALMISTELU 14 PÄiVÄÄ / 6 ViiKKOA TOIMENPITEET

LIITE 8

ETÄTYÖOHJE OHJEEN TARKOiTUs

Teknologiateollisuuden työnantajat ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Tietoala ry ovat yhteistyössä laatineet tämän ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan tur- valliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edis- täviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdol- listavat työaikajärjestelyt.

Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun paran- tamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työ- matkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.

ETÄTYÖN MÄÄRiTELMÄ

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi työntekijän kotona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityk- sen omien sääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoit- teet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien työnteki- jöiden.

ETÄTYÖsOPiMUs JA TYÖEHTOJEN MÄÄRÄYTYMiNEN

Jos yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus etätyöhön, etätyössä yleisesti nou- datettavista periaatteista ja käytännöistä on suositeltavaa keskustella henki- löstön edustajan kanssa. Keskustelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi työaika- järjestelyihin, työskentelytapoihin ja yhteydenpitoon liittyviä asioita.

Työntekijä ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön tekemisestä. Sopimuk- sesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto.

Liite 8 (ei työehtosopimuksen osa)

Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuk- sessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai työntekijä voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä työnteki- jä palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

MUITA ETÄTYÖSSÄ HUOMIOITAVIA SEIKKOJA

Laajamittaisella etätyöllä voi olla vaikutusta työyhteisön toimivuuteen. Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, joilla varmis- tetaan riittävä tiedonkulku ja jotka estävät etätyöntekijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla yrityksen tavanomaisen tiedottamisen lisäksi esimerkiksi säännölliset tiimipalaverit ja sähköisten yhteistyöalustojen aktiivinen hyödyntäminen.

Työajan seuranta on suositeltavaa järjestää lähtökohtaisesti siten, että etä- työhön käytetään samaa seurantajärjestelmää kuin muihinkin yrityksen työn- tekijöihin. Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden työn- tekijöiden kanssa.

Muita etätyössä arvioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi etätyössä käytettä- vien laitteiden ja työvälineiden hankkimiseen liittyvä kysymykset sekä etätyön- tekijän vakuutusturvan laajuus tapaturmatilanteissa. Mikäli työnantaja harkin- tansa mukaan kustantaa etätyöntekijälle mainitun kaltaisia etuuksia, näiden etuuksien kohtelu esimerkiksi verotuksessa on syytä selvittää etukäteen.

Osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on suositeltavaa huomioida etätyön erityiset työsuojeluvaarat ja -haitat sekä etätyöskentelyolosuhteet.

ETÄTYÖSOPIMUS (työsopimuksen liite)

[Tämä malli koskee työsuhteessa jo olevan, Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvan, työntekijän tekemää etätyötä. Malli ei sellaisenaan sovellu, jos työntekijä palkataan suo- raan tekemään pelkästään etätyötä.]

Yritys Oy työnantajana ja työntekijä sopivat etätyöstä seuraavin ehdoin. Työntekijä sitoutuu lisäksi noudattamaan yrityksen määräyksiä tietoturvan järjestämisestä [otetaan tarvittaessa etätyösopimuk- sen liitteeksi].

Työntekijä:
Etätyön määrä:	Keskimäärin päivää viikossa työtehtäviin liittyvää etätyötä. Etätyöpäivät ovat seuraavat viikonpäivät Etätyöpäivät sovitaan etukäteen esimiehen kanssa seuraavasti: Työntekijä on edellä sovitun ohella velvollinen käymään tarvittaessa työpaikalla, jos työjärjestelyt sitä vaativat.
Etätyön pääasiallinen suorituspaikka:
Etätyönä tehtävä työ:	Työsopimuksen mukaiset tehtävät Seuraavat tehtävät: Edellä mainittujen lisäksi myös muut työnantajan osoittamat tehtävät
Etätyön ajallinen kesto:	toistaiseksi, alkaen määräaikainen, saakka
Etätyö- sopimuksen päättämis- menettely:	Työnantaja ja/tai työntekijä voi halutessaan päättää etätyön tekemisen ilmoitta- malla siitä kirjallisesti vähintään kuukautta etukäteen (irtisanomisaika). Mikäli tarve etätyösopimuksen päättämiselle johtuu työntekijän laiminlyönnistä etätyön työn tekemisen tai tietoturvaohjeiden suhteen, työnantaja voi painavasta syystä päättää etätyösopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista, vaan etätyösopimuksen päättyessä työntekijä palaa työskentelemään työsopi- muksensa mukaiseen yrityksen toimipisteeseen.
Työaika:	Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehto- sopimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työ- ajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus tosiasiallisesti valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työehtosopimuksen säännöksiä. Lisä- ja ylityöstä on kuitenkin tällöin aina kirjalli- sesti sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän välillä.

Muut ehdot:

Etätyön tekeminen ei vaikuta palkkaukseen, luontoisetuihin, oikeuteen vuosi- lomaan ja lomarahaan, oikeuteen sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin poissaoloihin ja perhevapaisiin.

Työntekijän työntekovelvoite on sama kuin työskenneltäessä työnantajan toimi- tiloissa. Raportointi tapahtuu esimiehen kanssa sovittavalla tavalla.

Työntekijän on normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi erityisesti huolehditta- va etätyöpaikassa säilytettävän aineiston tietosuojan säilymisestä.

Etätyöpaikkakunnan ja työsopimuksessa mainitun työskentelypaikkakunnan välisiä matkoja ja päivärahoja ei makseta.

Jos verottaja tulkitsee etäyhteydet verotettavaksi eduksi, verotusarvo lisätään työntekijän palkkaan automaattisesti. Yhteyksien käyttöönotto tai niistä luopumi- nen ei vaikuta rahapalkkaan.

Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja laitteet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheutta- mista kustannuksista yhtiön kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Jos työntekijällä ei ole etätyön aikana käytössään työnantajan kustantamaa puhelinta, työnantaja maksaa työntekijälle tämän yksityispuhelimen käytöstä työtehtävien hoitamiseen aiheutuneet todelliset kustannukset. Työntekijän tulee pyydettäessä esittää luotettava selvitys kustannuksista.

Lisäksi on sovittu seuraavaa:

Aika ja paikka:

Työntekijä Työnantaja/esimies

TYÖSOPIMUS

Tietotekniikan palveluala

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja		Liike- tai kotipaikka
	Työntekijä		Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi ‌ Määräajan saakka tai arviolta saakka Määräaikaisen työsuhteen peruste:
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäi- västä lukien kuukauden koeaikaa (enintään 6 kk), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto on lyhempi kuin 12 kk, voi koeaika olla enintään ½ työsopimuksen kestosta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:
4. TYÖAIKA	Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKKA	(Toimenkuva tai pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa)
6. PALKKA JA PALKANMAKSU- KAUSI	Työsuhteen alussa palkka on Palkanmaksukausi on ‌
	Työsuhteen alussa vaativuustaso on Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 3A
7. IRTISANOMISAIKA	Työehtosopimuksen mukaan muu:
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa kulloinkin velvoittavaa työehtosopimusta, joka työsuhteen alkaessa on Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus.
9. MUUT EHDOT	(Tarvittaessa eri liitteellä)
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää työnantajalle ja yksi annetaan työntekijälle.

Sopijapuolet	Työnantajan edustaja
	Työntekijä
Taustatiedot	Työsuhteen alkamispäivä:					Säästämissuunnitelma alustava kiinteä
	Vuosilomaoikeus pv / vuosi
		suunniteltu					toteutunut
	Vuosiloma		Lomalta- paluuraha		Muut sovitut päivät		Yhteensä
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
4. vuosi
5. vuosi
Toteutunut yhteensä
Säästövapaata säästetään vuosina – yhteensä:
Niiden vuosien osalta, joilta ei ole laadittu säästämissuunnitelmaa, osapuolten tulee laatia se kunakin vuonna 2.5. mennessä. Tehtyyn säästämissuunnitelmaan voidaan tehdä muutok- sia sovittaessa tai perustellusta syystä, jolloin muutos on yhdessä todettava hyvissä ajoin.
Säästövapaan käyttö: Loma sovittu pidettäväksi välisenä aikana. Työnantaja pitää säästövapaasta erillistä kirjanpitoa. Mikäli työsuhde päättyy ennen säästövapaan pitämistä, korvataan pitämätön säästövapaa.
Päiväys ja allekirjoitus	Paikka Aika
Työnantajan edustajan allekirjoitus				Työntekijän allekirjoitus

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

Työehtosopimus

Document Metadata