Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019
Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019
Luonnos 9.12.2015
1. SOPIJAOSAPUOLET
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pai- mio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku
Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto ovat osallistuneet sopi- muksen valmisteluun ja neuvotteluihin.
2. LÄHTÖKOHDAT
Sopimus perustuu pääministeri Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan 29.5.2015, jonka mukaisesti hallitus sol- mii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhditta- van aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
”Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.”
Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että ”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja nii- den läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteis- työssä. Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotan- toa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkkinoiden monimuotoinen kehittäminen.”
Tämä sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimukselle 2012–2015.
Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty raken- nemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitus- ohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemal- lialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma.
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Sopimus on Turun seudun kuntien välinen, kuntien ja valtion välinen sekä valtio-osapuolten välinen sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus.
Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueiden- käyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla.
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysraken- tamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukko- liikennevyöhykkeitä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien
kulkumuotojen houkuttelevuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syn- tymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä.
Vastaavasti sopimuksella edistetään seudun kuntien yhteisesti hyväksyttyjen strategioiden, suunnitel- mien ja ohjelmien toteuttamista sekä tuetaan päätöksentekoa.
Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;
I. Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
II. Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
III. Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tuke- vien hankkeiden toteutusta.
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa toiminnallisen kaupunkiseudun ja kasvuvyöhykkeen kilpailu- kykyä, elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Sopimuksella parannetaan uusiutuvan elinkeinorakenteen ke- hittymisedellytyksiä, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, elinympäristön viihtyisyyttä ja sosi- aalista kestävyyttä mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä.
Liikennejärjestelmää kehitetään saavutettavuus, matkaketjujen toimivuus, taloudellisuus ja turvallisuus huomioiden. Kestävää liikkumista vahvistetaan parantamalla jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita sekä kehittämällä ja hyödyntämällä älyliikenteen keinoja ja liikkumisen digitaalisia palve- luita.
4. TOIMENPITEET
I. Elinvoimainen seutu
1. Etelä-Suomen kasvukäytävä (Pohjoinen kasvuvyöhyke)
a. TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittäminen
Nopeat liikenneyhteydet ja parantuvat palvelut luovat tutkimusten mukaan uutta dynamiikkaa elin- keinoelämään ja palvelujen kysyntää. Yritysten toimintaedellytykset paranevat ja työssäkäyntialu- een laajentuessa työvoiman liikkuvuus paranee. Hyvä kansallinen ja kansainvälinen saavutetta- vuus on elinkeinoelämän kehittymisen kannalta ja kansainvälisten investointien saamisen kannalta kriittinen menestystekijä.
Osapuolten tavoitteena on edistää Tukholman ja Pietarin välisen pohjoisen kasvukäytävän muo- dostumista osana Euroopan Unionin TEN-T ydinverkkoa ja kehittää Turun seudun kilpailukykyistä kasvua sekä yhtenäisen eteläsuomalaisen työssäkäynti- ja talousalueen kehittymistä valtakunnal- listen aluerakennetavoitteiden mukaisesti.
Tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltava tunnin junayhteys osana pohjoista kasvukäytävää tarjoaa pääkaupunkiseudulle merkittävän osaamissysäyksen työperäisen pendelöintialueen laa- jentuessa. Nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä edistää Kupittaan asemaan tukeutuvan Kampus- ja tiedepuistoalueen kehittämistä ja muodostaa osan sujuvia matkaketjuja.
− Kunnat kehittävät asemanseutuja keskittämällä niille maankäyttöä ja lisäämällä niiden käyt- täjämääriä tukien mahdollisen nopean junayhteyden toteuttamista.
− Vuonna 2015 käynnistettyjä liikenteellisiä ja aluetaloudellisia selvityksiä jatketaan sopimus- kauden aikana.
Kunnat laativat yhteistyössä maakuntaliiton kanssa seudullisen lentoliikenteen kehittämisoh- jelman, jossa tarkastellaan lentoliikenteen kehittämispotentiaalia henkilö- ja rahtiliikenteessä, so- vitaan lentoaseman matkustajamäärän kasvattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja rahtiliikenteen edistämisestä.
Valtio ja kunnat varmistavat yhdessä TEN-T -ydinverkkokäytävään kuuluvan, kaupunkiseudun ja koko lounaisen Suomen poikittaisliikennettä ja satamakuljetuksia välittävän Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden seuraavin toimenpitein.
− ELY-keskus laatii yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin välin Naantalin sa- tamatie–Raisio parantamisesta. Käynnissä olevassa yleissuunnitelmassa huomioidaan Blue Industry Park -yritysalueen ja telakan tarpeet. Kunnat laativat kuntakaavat sekä yleis- suunnitelmaa tukevat liikenne- ja katusuunnitelmat Blue Industry Parkin kehittämisedelly- tysten turvaamiseksi.
− ELY-keskus laatii tiesuunnitelman Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheesta. Hankkeella tuetaan myös Turun ratapihan ympäristön maankäytön kehittämisedellytyksien paranta- mista vähentämällä raskaan liikenteen läpikulkua Turun keskustassa. Turun kaupunki aset- taa raskaan liikenteen läpiajokiellon Ratapihankadulle.
− ELY-keskus pyrkii käynnistämään tiesuunnitelman Naantalin satamayhteyden parantami- sesta välillä Vanton eritasoliittymä – Raision keskusta tällä sopimuskaudella.
− ELY-keskus käynnistää tiesuunnitelman laatimisen Raision eritasoliittymän parantamisesta ja Raision keskustan kohdasta. Tavoitteena on parantaa Raision keskustan maankäytön kehittämisedellytyksiä sijoittamalla keskustan läpi kulkeva kehätien liikenne tunneliin.
− Liikennevirasto pyrkii sopimuskaudella aloittamaan Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheen sekä Raision eritasoliittymän (kt 40/vt 8) parantamishankkeen rakentamisen.
− Kunnat ja ELY-keskus määrittävät yhdessä Kehätielle sen toimivuutta parantavat ja maan- käytön kehittymisedellytyksiä luovat rinnakkaiskatuyhteydet.
b. Yritysalueiden kehittäminen
LogiCity on kasvava seudullisia logistiikkatoimintoja varten kaavoitettu yritysalue TEN-T-ydinverk- kokäytävän hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrella kansainvälisen lentokentän yhteydessä.
− Turun kaupunki ja Ruskon kunta kehittävät lentoaseman lähialuetta laatimalla yhteistyössä osayleiskaavan Lentokentän ympäristöön tällä sopimuskaudella.
− Elinkeinoelämää ja LogiCityä palveleva valtatien 10 parantamisen aluevaraus osoitetaan kaupunkiseudun maakuntakaavassa tällä sopimuskaudella.
Blue Industry Park (BIP) on TEN-T -ydinverkkokäytävän varrella sijaitseva merkittävä yritysalue. Tavoitteena on globaalisti merkittävä vetovoimainen meri- ja metalliteollisuuden tuotekehityksen ja valmistusteknologian keskittymä, johon sijoittuu mm. tehostettuja testi- ja kehitysympäristöjä tuo- tannolliselle toiminnalle. Telakkaan tukeutuvan BIP:n toteuttamiseksi on suunniteltu uudenlaista kestävän kehityksen mukaista palveluyhtiöajattelua. Yritysalueella kehitetään uudenlaisia innova- tiivisia tilakonsepteja. Tuotannollisen toiminnan keskittäminen ja monipuolistuminen tekee BIP:stä houkuttelevan kansainvälisen invest in -kohteen ja samalla sen kansallinen merkittävyys vahvistuu ja korostuu. BIP:n konseptia on kehitetty ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä noin 20 meriteolli- suuden yrityksen sekä alan johtavien teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Blue Industry Parkin kohdalla olennaisimmat MAL-kysymykset liittyvät liikenneyhteyksien (tavara- ja työmatkaliikenne) ja logistiikan kehittämiseen.
− Turun ja Raision kaupungit laativat yritysalueen liikennesuunnitelmat yhteistyössä yritysten kanssa ja ne sovitetaan yhteen valtion E18 Naantali–Raisio-yleissuunnitelmaan.
− Turun kaupunki, valtio ja alueen yritykset neuvottelevat radan- ja laivaväylän parantamis- edellytyksistä. Selvitetään edellytykset muuttaa yksityisraide osaksi valtion rataverkkoa ja sataman laajentaminen kehitettävän teollisuuspuiston satamaan (BIP). Radan kunnostami- sesta käydään erillisneuvottelut.
− Turun kaupunki laatii yhteistyössä alueen yritysten kanssa tarvittavat suunnitelmat radan jatkamiseksi teollisuuspuiston satamaan.
− Turun ja Raision kaupungit selvittävät Naantalintien varren alueiden soveltumista telakka- ja teollisuuspuistokokonaisuuteen laatimalla alueelle kehittämissuunnitelman.
− Kunnat kehittävät yritysalueen työmatkaliikennettä parantamalla alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen.
Kampus Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaik- kojen kasvualue. Logistisen sijaintinsa ansiosta Kupittaan rautatieaseman ja Turku–Helsinki moot- toritien kupeessa alue kytkeytyy vahvasti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen vahvistaen siten myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on luoda uusilla verkos- tomaisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen.
Kampus Tiedepuistolla toteutetaan uutta kaupunkirakennetta, joka toimii samalla innovaatioalus- tana maankäytön, asumisen, palveluiden, liikenteen ja elinkeinojen kehittämiselle. Kehittämiskoko- naisuus kytkee seudullisesti merkittävät MALPE-hankkeet; Tunnin Juna, Liikenne on palvelu (MaaS) ja sujuvat matkaketjut, Last Mile Service, asemanseutujen kehittämishankkeet sekä mui- den Kampusalueiden kehittämishankkeet.
Alueen kehittyminen vetovoimaiseksi toiminnoiltaan monipuoliseksi keskustamaiseksi alueeksi kyt- keytyy vahvasti myös raitiotien toteuttamispäätökseen; alue on arvioitu kehittyvän nopeammin, maankäytöltään tehokkaampana ja kaupunkimaisempana raitiotien myötä.
− Turun kaupunki laatii sopimuskaudella kokonaisvaltaisen maankäytön kehittämissuunnitel- man liikenneratkaisuineen Kampus–Tiedepuistoa ympäröivästä Kupittaa-Itäharjun alu- eesta.
2. Matkailua edistetään alueen vahvuuksiin, saaristoon ja kulttuuriympäristöön, tukeutuen
Saaristomatkailun edistäminen on yksi Suomen matkailun kärkihankkeita (Merellinen saaristo kan- sainvälisesti tunnetuksi). Xxxxxxxxx matkailuedellytyksiä pystytään parantamaan kehittämällä alu- een saavutettavuutta, sujuvoittamalla matkaketjuja, lisäämällä yhteistyötä, luomalla yrityksille toi- mintaedellytyksiä sekä tuotteistamalla palvelut kansainvälisesti kiinnostaviksi ja laadukkaiksi. Vaa- limalla kaupunkiseudun rikasta kulttuuriympäristöä vetovoimatekijänä edistetään myös matkailua.
a. Kunnat sitoutuvat kehittämään matkailua palvelevaa maankäyttöä
Kuntien kaavoituksessa huolehditaan siitä, että käytettävissä on riittävästi ranta-alueita yleiseen virkistykseen (mm. uimarannat) ja aluevarauksia matkailupalvelujen toiminnoille (mm. leirintäalu- eet, majoitus- ja ravintolapalvelut) erityisesti tunnettujen matkailureittien kuten saariston rengastien varrella.
b. Parannetaan ainutlaatuisen saariston saavutettavuutta
Kaunis saaristo on tärkeä osa Turun kaupungin ja seudun vetovoimaa. Parannetaan saariston saavutettavuutta lisäämällä digitaalista matkailuinformaatiota sekä tarjoamalla avointa dataa so- velluskehittäjille ja yrityksille, jotka kehittävät matkailua palvelevia sovelluksia.
Alueen kunnat ja valtio laativat yhteistyössä pienen rengastien kevyen liikenteen kehittämissuun- nitelman.
Osana matkaketjujen sujuvoittamista selvitetään edellytykset, jolla matkailua palvelevat henkilö- kuljetukset voisivat lähteä Aurajoesta ja rakentaa näin turistiliikenteen solmukohta Turkuun.
II. Vahvat yhdyskunnat
3. Keskukset ja täydennysrakentaminen
a. Keskustoja kehitetään ja täydennetään
Kunnat painottavat maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa keskusta-alueiden kehittämistä. Turun keskusta on koko kaupunkiseudun ja maakunnan keskus. Sen elinvoimaisuus heijastuu koko kaupunkiseudulle. Turun kaupunki on asettanut keskustan kehittämisen yhdeksi kaupunkita- soiseksi kärkihankkeeksi. Työssä asetettavilla kehittämistoimenpiteillä edistetään keskusta-alueen vetovoimaa, viihtyisyyttä, saavutettavuutta ja liikkumisen sujuvuutta. Keskeistä on kasvattaa kes- kustassa vierailevien ja asioivien viipymää, jolla parannetaan keskustan elinkeinoelämän toiminta- edellytyksiä ja kaupallista elinvoimaa. Keskusta-alue voi toimia uusien digitaalisten ja muiden pal- veluiden testialustana.
Seudun keskusten elinvoimaa lisätään rakentamalla viihtyisää jalankulku- ja pyöräilykaupun- kia.
− Kaupunkien ja kuntien keskustaympäristöjä parannetaan jalankulkuystävällisemmiksi. Pyö- räilystä tehdään helppoa.
− Toiminnoiltaan monipuolista jalankulkukaupunkirakennetta täydennetään ja laajennetaan keskustoja ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutosalueille. Turussa tärkeimpiä jalan- kulku- ja pyöräilykaupungin laajenemisalueita ovat ratapihan ja radanvarren alueet, Linna- kaupungin alue, Itäharjun alue, Uudenmaantien varsi ja Skanssi.
− Turun kaupunki ja Liikennevirasto selvittävät yhteistyössä uuden kävely- ja pyöräily-yhtey- den muodostamista ratapihan eteläreunaan Linnakaupungin alueelta rautatieasemalle.
Keskustojen kehittämistä jatketaan rakennemallissa kuvattuihin keskustojen ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin tukeutuen.
− Kunnat selvittävät tiivistämisen mahdollisuudet keskusta-alueilla ja käyttötarkoitukseltaan muuttuvilla alueilla sekä kehittävät vetovoimaisia asumismuotoja.
b. Maankäyttöä tukevia väyliä kehitetään
Kunnat kehittävät kaupunkiseudun pääsisääntuloväyliä kaupunkimaisiksi alueiksi. Satakun- nantien ja Uudenmaantien varren kehittyminen kytkeytyy raitiotien toteuttamispäätökseen. Aluei- den on arvioitu kehittyvän nopeammin, maankäytöltään tehokkaampana ja kaupunkimaisempana raitiotien myötä.
Kaupunkiseudun kunnat ja valtio tarkistavat tie- ja katuverkon nykyisen hallinnollisen luokituksen tarkoituksenmukaisuuden ja sopivat mahdolliset muutokset tällä sopimuskaudella tavoitteena yh- tenäinen väylien roolin mukainen luokittelu. Muutoksilla tuetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja rakennemallin mukaisia maankäytön kehittämisedellytyksiä.
− Valtatien 1 (Helsinginkadun) osalta hallinnollisen luokan muutosprosessi on jo käynnistynyt. Maantien muuttaminen kaduksi parantaa Kampus–Tiedepuistoalueen saavutettavuutta ja edistää alueen kehittymistä toiminnoiltaan monipuoliseksi yritys- ja asuinalueeksi.
− Sopimuskaudella toteutetaan maantien 110 hallinnollisen luokan muutos Turun kaupungin alueella.
− Sopimuskaudella laaditaan vaikutusten arvioinnit Turun kaupungin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran maanteiden mahdollisen hallinnollisen luokan muutoksista.
Valtio turvaa yhdessä Liedon, Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa valtatien 10 toimivuuden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauk- sen toteuttamista.
− Sopimuskaudella Liikennevirasto, ELY-keskus ja kunnat laativat selvityksen, jossa nykyistä Turku–Lieto -valtatielinjauksen kehittämistä tarkastellaan taajamarakennetta tukevana väy- länä. Selvityksen kohteena ovat valtatiehen liittyvät maankäyttö- ja rinnakkaiskaturatkaisut, liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden, joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja pyöräilyn pääreitin parantamismahdollisuudet älykkään liikenteen ohjauksen, infrastruktuurin ja liikkumisen oh- jauksen keinoin. Osapuolet toteuttavat toimenpiteitä erikseen sovittavin toimenpidekokonai- suuksin.
Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien (mt 2200, mt 180) kehittämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana.
− Tällä sopimuskaudella ELY-keskus ja Kaarinan kaupunki laativat Kaarinantien toimenpi- deselvityksen. Osapuolet parantavat liittymien toimivuutta, liikenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä maankäytön kehittämisedellytyksiä erikseen sovittavin toimenpi- dekokonaisuuksin.
4. Kehittyvät asemanseudut
a. Seudullinen Matkakeskus – yhteisterminaali ja viihtyisä palvelukeskus
Seudullinen Matkakeskus on yhteisterminaalikokonaisuus, joka tarjoaa sujuvat matkaketjut viih- tyisässä matkustusympäristössä sekä kytkee toisiinsa paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen (linja-auto-, raitiotie-, juna-, laiva- ja lentoliikenne). Matkakeskus linkittyy TEN-T- ydinverkkokäytävään. Hankkeeseen kytkeytyy myös nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä.
− Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matkakeskuksen suunnitte- lua ja ratapihan kehittämistä tällä sopimuskaudella hyödyntäen myös mahdollista EU-rahoi- tusta.
− Valtio sitoutuu konsernina edistämään tällä sopimuskaudella omistusjärjestelyillä matka- keskuksen toteuttamista.
Matkakeskus liittyy laajempaan ratapihan alueen kehittämiseen. Ratapihan pohjoispuolella toimii luovan talouden ja kulttuurin keskus Logomo. Entiselle VR:n konepaja-alueelle on rakenteilla uusi asuinalue noin 1500 asukkaalle.
− Ratapihan alueen kehittämisessä pyritään pienentämään ratapihan estevaikutusta ja ote- taan huomioon ympäröivien kaupunkikehitysalueiden yhteystarpeet ratapihan vieritse ja sen ylitse.
Uudenkaupungin radan sähköistäminen vähentää VAK-järjestelyjä Turun ratapihalla ja edistää kustannustehokkaimmin Turun ratapihan ja sen ympäristön turvallisuuden parantamista, maankäy- tön kehittämispotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä ja matkakeskuksen toteuttamista.
− Osapuolet sopivat tällä sopimuskaudella Uudenkaupungin radan sähköistämisestä ja siihen liittyvistä muista raideliikenneverkoston kehittämistoimenpiteistä, jolla VAK-järjestelytoimin- nasta voidaan Turun ratapihalla luopua ja turvata samalla Uudessakaupungissa toimivan teollisuuden toimintaedellytykset.
b. Kupittaan asema – joukkoliikenteen solmukohta
Kupittaan asema on liikenteellinen solmukohta, jossa yhdistyvät paikallinen, seudullinen ja valta- kunnallinen joukkoliikenne (linja-auto-, raitiotie- ja junaliikenne). Kävely- ja pyöräily ovat tiiviillä tiede- ja tutkimusalan työpaikka-alueella tärkeitä liikkumistapoja. Lisäksi alueella on rautatiease- man ja laajenevan keskussairaalan asiakasliikennettä. Alueen merkitys joukkoliikenteen solmukoh- tana on kasvamassa, sillä Kupittaan asema liittyy laajempaan Kampus Tiedepuiston alueen kehit- tämiseen. Kupittaa-Itäharju on kaupunkiseudun merkittävin keskustahakuisten työpaikkojen kas- vualue ja jalankulkukaupungin laajenemissuunta.
− Valtio sitoutuu tällä sopimuskaudella omistusjärjestelyillä edistämään Kupittaan aseman- seudun kehittämistä.
− Turun kaupunki ja valtio sopivat ja toteuttavat sopimuskaudella alueen kehittämistä tukevat tieverkon hallinnollisen luokan muutokset, parantavat Kupittaan asema-alueen palveluta- soa, Kampus-Tiedepuiston saavutettavuutta, kulkuyhteyksiä ja liityntäpysäköintiä erikseen sovittavalla tavalla.
5. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukko- liikennejärjestelmää monipuolisemmaksi sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita.
a. Raitiotien suunnittelu etenee
Turun kaupunkiseudun raitiotien yleissuunnitelma on hyväksytty ohjeellisena noudatettavaksi jatkosuunnittelun yhteydessä.
− Kaupunkiseudun kunnat käynnistävät raitiotien ja/ tai superbussijärjestelmän teknisen suunnittelun tällä sopimuskaudella edellyttäen, että valtio avustaa Turun kaupunkiseudun raitiotien ja/ tai superbussijärjestelmän jatkosuunnittelua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuu- della myöhemmin sopimuskaudella erikseen määriteltävällä tavalla.
− Raitiotien ja/ tai superbussijärjestelmän toteuttamisen edellytyksenä on rakennemallin mu- kaisen maankäytön kehittäminen kyseiseen ratkaisuun tukeutuen.
b. Maankäyttöä tehostetaan joukkoliikenteen vyöhykkeillä
Maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelulla luodaan edellytykset joukkoliikenteen tehok- kaalle järjestämiselle ja palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle.
− Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupunkiseudulla. Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehit- tämisen edistämiseksi vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoiminto- jen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kau- punkikehittämisen kohdealueet).
− Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen laajentamisesta nykyisen alu- een ulkopuolisiin työssäkäyntialueen kuntiin neuvotellaan niissä kunnissa, jotka sitoutuvat maankäytön suunnittelussaan vahvistamaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla kunnat sitoutuvat välttämään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
Seurannassa hyödynnetään valtakunnallisia tietoaineistoja (SYKE/Liiteri), joista tuotetaan seudul- lista tarkasteluaineistoa aluetietopalvelu Lounaistietoon.
III. Sujuva arki
6. Monipuolinen asuntotuotanto
a. Asuntotuotantoa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti
− Kunnat toteuttavat vuosittaisissa kaavoitusohjelmissaan rakennemallin toteuttamisohjel- maa ottaen huomioon rakennemallissa esitetyn priorisointijärjestyksen.
− Kunnat sitoutuvat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa esitettyi- hin asuntotuotantotavoitteisiin (määrät, talotyypit, hallintamuodot, kohtuuhintainen asunto- tuotanto), joiden tarkoituksena on monipuolistaa asuntotarjontaa kaupunkiseudulla. Asun- totuotannossa otetaan huomioon olemassa oleva ja tuleva tarve kuten muuttoliike, väestön
ikääntyminen, yksinasuvien määrän lisääntyminen, kuntien elinkeinostrategiat sekä il- masto- ja elinkeinopolitiikan näkökohdat. Joustavia ja uudentyyppisiä asumisen järjestelyjä tarvitaan elinkeinoelämän kapasiteettihuippujen tukemiseksi.
− Kunnat päivittävät ja hyväksyvät seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman vuosille 2018–2021.
− ARA-asuntokannan sopeuttamisesta kysyntään ja kustannuksista laaditaan tilannearvio perustuen alue- ja elinkeinorakenteen tilanneanalyysiin (ei pelkkiin väestöennusteisiin).
b. Tukimuotojen ja maapoliittisten toimien kohdentaminen Turun kaupunkiseudun kohteisiin
− Kunnat kohdentavat kaavoitusta kunnan omistamalle maalle kysyntää vastaavan kohtuu- hintaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi.
− Kaupunkiseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi valtio luovuttaa kunnille käyttötarkoituk- seltaan luovutettavissa olevaa alueita rakennemalli 2035:n mukaisilta keskusta- ja taaja- matoimintojen alueita. Luovutukset kohdennetaan täydennysrakentamiseen ja kohtuuhin- taiseen asuntotuotantoon erityisesti mahdollistamaan maahanmuuttajien asuttamistarpeen vaatiman tuetun asuntotuotannon tarvitsema maanhankinta sekä kyseisen asuntotuotan- non riittävä kaupunkirakenteellinen hajauttaminen segregaatiokehityksen estämiseksi.
Olemassa olevien lähiöiden vetovoimaisuutta voidaan vahvistaa peruskorjausvaiheessa. Monet asuinalueet ovat rakentuneet suhteellisen lyhyen ajan sisällä, jolloin myös peruskorjausten toteut- taminen tulee ajoittumaan melko lyhyelle aikavälille. Vastaavasti myös vuokrataso jäänyt alhaiseksi alueilla, joiden asuntojen hallintajakauma on voimakkaasti vuokra-asuntopainotteinen ja joissa on muodostunut selkeästi suurempi osa sosiaalisesti ja taloudellisesti heikompiosaisten osuus asuk- kaista. Tämä aiheuttaa ongelmia korjausten toteuttamisessa ja erityisesti niiden kustannusten oh- jaamista vuokriin tasausjärjestelmä huomioon ottaen.
− Näissä olosuhteissa ARA:n ja valtion tulisi kohdentaa nykyisiä korjausten ja uudistuotannon tukimuotoja laveammin tietyt erityispiirteet täyttäville alueille. Tällaisina muotoja voisivat olla käynnistysavustukset, korkotuen kiinteä määrä määritellyn ajan, alhaisempi korkotuen omavastuukorko sekä soveltuvat muut hallintamuodot.
Soveltuva osa-omistusmalli hallintajakauman uudelleen muokkaamiseksi tulisi selvittää välineenä. Osaomistuksen kohderyhmänä voisivat olla ensisijaisesti sellaiset kotitaloudet, joilla ei ole mahdol- lisuutta hankia tavanomaista markkinaehtoista omistusasuntoa. Näin asuinalueiden asuntokanta palvelisi parhaiten asuntomarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia ja kannustaisi aloittamaan asuntosäästämisen.
Valtion tukemassa asuntotuotannossa on voimassa erilaiset enimmäistonttihinnat Turussa, Kaari- nassa, Raisiossa ja Naantalissa.
− Tällä sopimuskaudella kunnat valmistelevat yhdessä ARA vahvistettavaksi esityksen val- tion tukeman asuntotuotannon enimmäistonttihinnoista vyöhykkeittäin kuntarajoista riippu- matta.
ARA ja valtio toimivat siten, että markkinoilla on riittävästi yleishyödyllisiä toimijoita tuottamassa ja hallinnoimassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämä korostuu tilanteessa, jossa yleishyödyllisiä toimijoita on profiloitumassa uudelleen ja keskittämässä toimialueitaan. ARA tulisi ongelman vält- tämiseksi tarkastella esim. pääomaehtoista rahoitusta omarahoitusosuuden mahdollistamiseksi.
Asuntotuotantoa tehostavat ja vauhdittavat julkiset tuet kytketään yhdyskuntarakenteen eheyttä- miseen. Tukitoimet eivät saa olla esteenä kivijalkakaupan tiloille ja muille sekoittuneille keskusta- rakentamisen toiminnoille.
− Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyjen kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteiden toteuttamiseksi ARA kohdentaa tukitoimensa (valtiontakaus
ja korkotuki, erityisasuminen, 10 %:n käynnistämisavustukset yms.) keskusta-alueille ja vai- kuttavimmille taajamatoimintojen alueille.
− ARA tukee täydennysrakentamista ja vanhusten kotona tuettua asumista korotetulla his- siavustuksella (50 🡪 70 %) MAL-sopimuskunnissa, mikäli samalla toteutetaan lisärakenta- mista olemassa olevaan hissittömään rakennukseen.
− ARA kohdentaa kunnallistekniikka-avustukset Turun kaupunkiseudun kuntien täydennys- ja tiivistämishankkeisiin (ml. korjaaminen, purkaminen ja pilaantuneiden maiden puhdista- minen).
c. Asuinympäristön ja -rakentamisen laadun sekä monimuotoisuuden kehittäminen
Kunnat vahvistavat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperin- töön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä.
− Kunnat kartoittavat alueidensa ominaispiirteet ja vahvuudet laadittavien yhteisten ympäris- tön laatukriteerien pohjaksi.
− Vetovoimaisen asuinympäristön toteuttamiseksi kunnat kehittävät kaavoitusta ja tontin- luovutusmenettelyjä (kokeilut ja kilpailut).
d. YM:n toimenpiteet täydennysrakentamisen edistämiseksi
[teksti]
7. Palvelujen saavutettavuus
a. Maankäytön ja palveluverkon tasapainoinen kehittäminen lähipalveluiden turvaa- miseksi
− Kunnat jatkavat keskustojen ja keskeisten taajama-alueiden kehittämistä turvaamalla pal- velut lisäämällä asumisen mahdollisuuksia kävely- ja pyöräilyetäisyydellä palveluista sekä mahdollistamalla työpaikkojen säilyminen ja lisääminen keskusta-alueilla ja joukkoliikenne- vyöhykkeillä.
Kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta ja taloudellisuutta. Kunnat sitoutuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen seudullisesti rakennemallin tavoit- teiden mukaisesti.
− Xxxxxx laativat sopimuskaudella seudullisen palveluverkkosuunnitelman. Työssä hyö- dynnetään Varsinais-Suomen liiton keräämää seudullista palvelupisteaineistoa aluetieto- palvelu Lounaistiedossa. Samalla luodaan menetelmät ja toimintatavat, joissa aineistoa hyödynnetään pysyvästi verkkosuunnittelussa.
b. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen
Kunnat ja valtio toteuttavat vuonna 2013 valmistuneessa Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pää- verkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa osoitettuja toimenpiteitä. Tärkeimpiä sopimuskaudella edistettäviä toimenpidekokonaisuuksia ovat nykyisten pääväylien laatutason nostaminen pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteisillä runkosuunnilla, uusien pikapyörätiereittien toteuttaminen kaupunkiseudun pääsuunnilla sekä Turun keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen.
− Sopimuskauden kärkihankkeena toteutetaan Uudenmaantien pikapyörätie. Toimenpiteiden toteuttamiseen osoitetaan mm. MAL- hankeohjelman rahoitusta.
− Turun kaupunki päivittää kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tällä sopimus- kaudella. Kehittämisohjelmassa kuvataan mm. Turun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehit- tämistoimenpiteet vuosille 2017–2020.
c. Joukkoliikenne palveluna (MaaS)
Joukkoliikenteen pääsuunnilla ja raitiotieliikenteen valmisteluvaiheena jatketaan joukkoliikenteen
runkobussilinjaston toteuttamista.
− Seudullinen joukkoliikenneviranomainen toteuttaa runkobussilinjaston liikennöinnin vuo- teen 2020 mennessä.
− ELY-keskus, kunnat ja seudullinen joukkoliikenneviranomainen kehittävät runkolinjaston matkustajainformaatiota (mm. auto- ja pysäkki-informaatio, näkövammaisten infopalvelut) ja toteuttavat joukkoliikenteen runkolinjastoon liittyviä liikenneinfrastruktuurin parannustoi- mia (mm. liikennevalosuosinta, bussikadut ja -kaistat, pysäkkien parantaminen ja pyörä- pysäköinti) käyttämällä toteuttamiseen osin MAL-hankeohjelman rahoitusta.
Seudullisen joukkoliikenteen ja ELY-keskuksen toimivalta-alueen taksa- ja lippujärjestelmää, mat- kustajainformaatiota, liityntäliikennettä sekä matkaketjuja kehitetään MaaS-periaatteiden mukai- sesti.
− Toimivaltaiset viranomaiset, kunnat ja valtio avaavat linja-, pysäkki-, aikataulu- ja muut jär- jestelmätiedot julkiseen rajapintaan sovelluskehittäjien käytettäväksi. Valtio tukee kehittä- mistä mm. pilottirahoituksen avulla.
Kakolan ja Linnankadun väliin toteutetaan esteetön rinnehissi osana Turun seudun joukkoliikenne- järjestelmää. Funikulaari kehittää ainutlaatuisella tavalla Turun seudun liikennejärjestelmää histo- riallisessa Kakolanmäen ympäristössä. Se kytkee Kakolanmäen entiselle vankila-alueelle toteutet- tavan asumisen ja palveluiden alueen Turun seudun joukkoliikennejärjestelmään ja toimii syöttölii- kenteenä Turun sataman ja kauppatorin väliselle runkolinjalle.
− Funikulaari toteutetaan automaattisena, ilman kuljettajaa, joten kulunvalvonnalle, turvalli- suudelle ja lippujärjestelmän toimivuudelle ja valvonnalle on erityisvaatimukset.
Sataman, Kauppatorin ja Turun lentokentän yhdistävä bussilinja 1 muutetaan sähköbussilinjaksi. Tavoitteena on, että vuoden 2017 loppuun mennessä koko linjan pääkierto (6 bussia) toimii valta- kunnallisena sähköisen joukkoliikenteen testialustana päätepisteissään ladattavilla täyssähköbus- seilla. Hiljaisella ja lähipäästöttömällä joukkoliikenteellä parannetaan asiakkaiden matkustuskoke- musta ja lisätään kaupunkikeskustan miellyttävyyttä.
− Sähköbussilinja toteutetaan Turun kaupunkikonsernin toimesta TEM:in ja kaupungin rahoit- tamana.
− Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii siirtymään muussa käyttövoimassaan biodieseliin.
Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Ra- hoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä ja parantaa sen kilpailukykyä. Kyseessä on erillinen, suurille kaupunkiseuduille maksettava joukkoliikenteen operoinnin ja palvelun kehittämiseen tarkoitettu tuki, joka ei summana sisälly MAL-rahoitukseen. Mikäli Turun seudun joukkoliikenneviranomaiseen mahdollisesti liittyvät uudet kunnat siirtyvät ELY-keskusten rahoitusvastuusta suurten kaupunki- seutujen valtionrahan vaikutukseen, muutos tulee huomioida Turun seudun joukkoliikenneviran- omaisen valtionrahaosuudessa.
Valtio turvaa lainsäädännöllä EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti kilpailutetun liikenteen yksinoikeuden ja siten joukkoliikenneviranomaisen toimintaedellytykset joukkoliikenneviranomai- sen toimialueella.
d. Matkaketjujen toimivuus
Turun seudun joukkoliikenne kehittää palvelujaan siten, että liikkuminen eri kulkumuotojen vä- lillä on asiakkaalle helppoa MaaS (Mobility as a Service) tavoitteiden mukaisesti.
− Valitulla alueella, jossa joukkoliikennetarjonta viikonloppuisin on hyvin vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, pyritään toteuttamaan tietyille pysäkeille kutsuohjattu liityntäliikenne yhteis- työssä taksien kanssa (Last Mile Service). Samalla toteutetaan MaaS-liityntälippu.
− Turun seudun joukkoliikenteessä on jo toteutettu kertalippujen ja matkailijalippujen mobiili- lippusovellus. Mobiililippu perustuu QR-koodiin, joka luetaan sähköisesti Turun seudun joukkoliikenteen busseissa. Sähköinen luenta antaa mahdollisuuksia kehittää mobiililippu- tuotteita esimerkiksi kausikorttien rinnalle. Sähköisen luennan myötä tullaan kehittämään yhteislipputuotteita pitkän matkan joukkoliikenteen kanssa. Yhteislipuilla voidaan varmistaa sujuvan matkaketjun toteutuminen.
− Yhtenä MaaS-tavoitteena on toteuttaa työpaikkatuotteita sekä muita uusia liikkumispalve- luja, mutta tavoitteet edellyttävät kuntien budjettirahoituksen ulkopuolista rahallista tukea toteutuakseen.
Liikkumisen ohjausta toteutetaan osana liikennejärjestelmätyötä tavoitteena liikkumisen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Toimintaa koordinoi ja toteuttaa yhdessä muiden tahojen kanssa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sopimuskaudelle laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti.
− Valtio myöntää seudun kunnille tai kuntayhtymälle avustusta liikkumisen ohjauksen toimin- taan ja hankkeisiin.
Turun päärautatieaseman ja Kupittaan aseman liityntäpysäköinnin ja kulkuyhteyksien toimi- vuutta ja vastuunjakoa selkeytetään sopimuskaudella.
− Ratapihankadun varteen toteutetaan liityntäpysäköinti. Alueelle suunnitteilla oleva pysä- köintilaitos palvelee monipuolisesti rautatieliikenteen matkustajia, Logomon asiakkaita, lä- hialueen yrityksiä ja asukkaita.
− Turun kaupunki toteuttaa vuosina 2016–2017 Turun ratapihan ylittävän jalankulkusillan ja Liikennevirasto osallistuu portaiden ja hissin rakentamiseen sillalta asemalaitureille.
− Turun kaupunki selvittää myös nykyisen ratapihan ylittävän jalankulkusillan parantamis- mahdollisuudet osaksi keskustan pyöräilyn pääverkkoa.
Luodaan toimivat matkaketjut, jolla parannetaan lentoaseman saavutettavuutta, palvelua ja asia- kaskokemuksia.
8. Liikenneturvallisuuden parantaminen
Kunnat ja valtio toteuttavat seudullista liikenneturvallisuussuunnitelmaa tällä sopimuskaudella. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuustyön jatkuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Liikenneturvallisuushankkeet, niiden priorisointi ja to- teutuksen ajoitus täsmentyvät liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Hankkeiden toteuttamiseen osoitetaan mm. MAL-hankeohjelman rahoitusta.
− Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on ajan tasalla oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä toimiva liikenneturvallisuusryhmä.
− Turun kaupunki käynnistää suuren kaupungin toimintaympäristön huomioon ottavan liiken- neturvallisuussuunnitelman laatimisen osana kaupungin turvallisuussuunnitelmaa yhteis- työssä ELY-keskuksen kanssa ja perustaa liikenneturvallisuusryhmän koordinoimaan hal- lintokuntien välistä liikenneturvallisuustyötä.
9. MAL-hankeohjelmarahoitus
Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisia pieniä, vaikuttavia ja kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämis- toimia MAL -hankeohjelman rahoituksella.
Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Rahoitus on 10 milj. € (valtio 5 milj. € ja kunnat 5 milj. €) sopimuskaudella ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edis- tävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta.
Rahoitusta kohdennetaan hankkeille jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sovittavalla tavalla kun- tien, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytettävissä vuosina 2016–2019. Ohjelmaan valittavilla priorisoiduilla hankkeilla tulee olla suunnittelu- ja toteu- tusvalmius sopimuskaudella.
MAL-hankeohjelman rahoitus osoitetaan perusväylänpidon momentilta ja kunnat voivat kohdentaa oman vastinrahoituksensa myös katuverkolle toteutettaviin hankkeisiin.
5. SOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA
Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kuvaaviin mit- tareihin. Seurattavia asioita ovat sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Seurantatyön organisointi ja seurannan suunnittelu käynnistetään sopimuksen allekirjoitta- misen jälkeen.
6. SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN
Tämä sopimus tulee voimaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä sen jälkeen kun kunnat ovat hyväksy- neet sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Vuonna 2019 valmistellaan uusi sopimus seuraavalle kaudelle.
Turun kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntarakenteen hankekoko- naisuuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimen- piteiden toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien infrahankkeiden to- teuttaminen ja tuki kuntien infrastruktuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yh- dyskuntarakenteen kehittämiseen.