MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTASOPIMUS

MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1. SOPIJAOSAPUOLET

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kohdassa 1 mainitut kunnat sopivat maaseutuhallinnon järjestämi- sestä kunnissa annetun lain (210/2010) mukaisten tehtävien hoidosta.

3. HALLINTO

Yhteistoiminta-alueen hallinnosta ja tehtävistä vastaa Rantasalmen kunta (myöhem- min isäntäkunta).

Tässä sopimuksessa mainittujen tehtävien hoitamista varten on perustettu kuntalain 51 §:ssä tarkoitettu sopijakuntien yhteinen toimielin, joka on Rantasalmen kunnan maaseutulautakunta (yhteislautakunta). Yhteislautakunta asetetaan valtuuston toi- mikaudeksi ja se toimii isäntäkunnan valtuuston ja kunnanhallituksen alaisena sekä käyttää isäntäkunnan hallintosäännön mukaista toimi- ja ratkaisuvaltaa.

Maaseutulautakunta käyttää päätösvaltaa sopimuksen kohdassa kaksi (2) mainituissa asioissa. Lisäksi maaseutulautakunta hoitaa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa solmimansa sopimuksen mukaiset lomituspalveluiden tehtävät.

Lautakunnassa on kaksi jäsentä kustakin sopimuskunnasta. Jokaisella lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Sopimuskuntien valtuustot nimittävät yhteiseen lautakuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus vaihtuu lautakunnan jäsenten kesken niin, että kunkin kunnan edustaja toimii pu- heenjohtajana vuoden kerrallaan kuntakohtaisessa aakkosjärjestyksessä. Varapu- heenjohtajuus kulkee vuoden edellä eli kuluvan vuoden varapuheenjohtaja on seu- raava vuonna puheenjohtajana.

Maaseutulautakunnan esittelijöinä toimivat maaseutupäällikkö ja lomituspäällikkö. Maaseutulautakunnan sekä maaseutulautakunnan alaisten viranhaltijoiden tehtä- vistä ja toimivallasta määrätään Rantasalmen kunnan hallintosäännössä.

4. VIRANHALTIJOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMA

Tähän sopimukseen ei liity henkilöstösiirtoja. Viranhaltijat ja työntekijät ovat Ranta- salmen kunnan palveluksessa lukuun ottamatta Sulkavan kunnan toimistosihteeriä,

jonka palveluja ostetaan Sulkavan kunnalta vuodessa 0,3 henkilötyövuoden verran maaseutuhallinnon tarvitsemana ajankohtana. Sulkavan kunta laskuttaa työn kuu- kausittaisina tasaerinä. Maaseutuhallinnossa työskennellessään Sulkavan toimistosih- teeri työskentelee maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen johdon alaisuudessa.

5. TOIMIPISTEET

Jokaisessa sopijakunnassa on toimipiste, josta asiakaspalvelua saa vähintään tiettynä päivänä viikossa sekä ajanvarauksella.

Kukin yhteistoiminta-alueen kunta tarjoaa toimitilat maaseutuhallinnon asiakaspalve- luun sekä kuntakohtaiseen asiakirjojen arkistointiin.

6. TALOUS JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN SOPIJAKUNTIEN KESKEN

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen yhteislautakunnan taloutta hoitaa ja siitä vastaa Rantasalmen kunta. Maaseutulautakunta tekee Rantasalmen kunnanhallituk- selle maaseutulautakunnan toimintaa koskevan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesi- tyksen. Talousarvion ja suunnitelman hyväksyy Rantasalmen kunnanvaltuusto.

Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopijaosapuolten ja muilla tuloilla. Maa- seutulautakunnan käsittelemä talousarvioesitys sekä kuntakohtainen kustannusjako annetaan tiedoksi sopimuskuntiin välittömästi lautakuntakäsittelyn jälkeen lokakuun loppuun mennessä.

Maaseutuhallinnon irtaimistoluetteloon luetteloitava toimipistekohtainen kalusto ja laitteisto laskutetaan kokonaisuudessaan peruskunnalta, jonka alueella toimipiste sijaitsee. Mikäli maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimus myöhemmin kunnan osalta purkautuu, palautuu irtaimistoluetteloitu omaisuus peruskunnan omistukseen.

Maaseutuhallinnon kustannukset jaetaan kuntien maataloustukea hakeneiden tilo- jen, viljeltyjen peltohehtaareiden ja maaseututoimiston kautta maksettujen tukieu- rojen suhteessa viimeisen käytettävissä olevan vuositiedon mukaan. Kustannusjako tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä.

Maaseutuhallintoyksikkö voi tarjota myös muita, kuntakohtaisesti erikseen sovitta- via, henkilöstön osaamisalaan liittyviä yksittäisiä hallinto- tai kehittämispalveluja so- pimuskunnille. Perittävistä kustannuksista maaseutuhallintoyksikkö sopii erikseen ao. kunnan kanssa. Sopimukset vahvistaa maaseutulautakunta.

Kustannukset laskutetaan sopimuskunnilta kuukausittain todellisten kulujen mukaan. Laskutuspäivä on seuraavan kuukauden 15. päivä. Vuoden viimeinen (joulukuun) las- kutus (tasauslaskutus) suoritetaan välittömästi sen jälkeen, kun vuoden kaikki kulut on kirjattu.

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx ei kunnille synny kustannuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitos korvaa varsinaisesta lomituspalveluista syntyneet lainmukaiset kustannukset koko- naisuudessaan. Lomitushallintoon eläkelaitos osoittaa määrärahan, ja lomitushallin- non tulee sopeuttaa toimintansa määrärahan suuruuteen. Mikäli lomatoimen tilin- päätöksessä todetaan syntyneen sitovuustasolla alijäämää, vastaavat kunnat siitä yh- teisesti lomitettujen päivien suhteessa. Vastaavasti mahdollinen ylijäämä hyvitetään samassa suhteessa sopimuskunnille.

Lomituksesta luopuneet kunnat maksavat eläkemenoperusteista maksua Kevalle siltä osuudelta lomittajien eläkkeestä, minkä ne ovat ehtineet kartuttaa ennen siirtoa toi- seen kuntaan. Jotta eläkemenoperusteinen maksu ei jää lomituksesta luopuneiden kuntien maksettavaksi, niiden pitää laskuttaa se lomitusta hoitavalta kunnalta, joka laskuttaa sen edelleen Melalta.

Koska maaseutuhallinnon kuukausilaskutus tehdään todellisten kulujen mukaisesti, on sopimuskunnilla koko vuoden reaaliaikaiset tiedot syntyneistä kustannuksista. Maaseutu- ja lomatoimelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan so- pimuskunnille kuntien omien raportointiaikataulujen mukaisesti 1-3 kertaa vuodessa. Sopimuskuntien tilintarkastajilla ja tarkastuslautakunnilla on oikeus saada kaikki tar- vitsemansa tehtäviensä kannalta tarvittavat tiedot.

7. TAKSAT JA MAKSUT

Taksaan perustuvat maksut ovat maaseutulautakunnan tuloja, joita käytetään toi- minnan rahoittamiseen. Maaseutulautakunta hyväksyy toimialaansa kuuluvat maksut ja taksat.

8. HALLINNON JA TUKIPALVELUN KUSTANNUKSET

Isäntäkunta vastaa hallinnosta ja tarvittavista tukipalveluista (mm tietojärjestelmät, talous- ja henkilöstöpalvelut, yleishallinto) ja sen kustannukset jaetaan sopimuskun- tien kesken tämän sopimuksen kohdan 6 mukaisesti.

9. YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Tätä yhteistoimintasopimusta voidaan muuttaa sopimuskuntien yhtäpitävillä päätök- sillä.

10. MUUT SOPIMUKSET

Tämän sopimuksen voimaan astuessa voimassaolevat tämän sopimuksen toimialaan kuuluvat sopimuskuntien välistä yhteistoimintaa koskevat sopimukset raukeavat il- man erillistä irtisanomista tai päätöstä.

11. VAHINGONKORVAUSVASTUU

Sopimuksen piiriin kuuluvissa tehtävissä tuottamuksellisesti aiheutetuista vahingoista vastaa isäntäkunta. Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdolli- sesti aiheutuvien muiden vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan kohdassa 6 sovitun kustannusjaon mukaisesti.

Isäntäkunta on velvollinen ottamaan toiminnan vaatiman vakuutusturvan.

12. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan so- pimuskuntien välisin neuvotteluin. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärryk- seen, erimielisyydet voidaan saattaa sen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jonka toimi- valtaan asian ratkaiseminen liittyy.

13. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus tulee voimaan 1.9.2019. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sopimuskunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään seuraavan täyden kalenterivuo- den loppuun.

Mikäli tämä sopimus purkautuu, siirretään henkilökunta liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti sen kunnan palvelukseen, jolle vastuu maaseutuhallinnon järjestämisestä siirtyy. Mikäli sopimuksen purkautuessa ei ole olemassa organisaatiota, jolle maaseu- tuhallinnon järjestämisvastuu siirtyy, palautuu henkilöstö sen kunnan palvelukseen, minkä alueella henkilön pääasiallinen työskentely ennen sopimuksen purkautumista on tapahtunut.