Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Pirkanmaalla
Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Pirkanmaalla
Siltasopimus 23.1.2019
Sisällys: Sivu
1. Pirkanmaan positiivinen rakennemuutostilanne 3
2. Pirkanmaan siltasopimuksen tavoitteet ja lähtökohdat 3
3. Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky 4
4. Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen 8
5. Kiertotalouden osaamistarpeet 10
6. Sujuva ja ilmastoystävällinen liikenne 11
7. Tilannekuva ja sopimuksen seuranta 13
8. Siltasopimuksen hyväksyminen 14
1. Pirkanmaan positiivinen rakennemuutostilanne
Pirkanmaa on kasvava yli puolen miljoonan asukkaan koulutus-, teollisuus-, vienti- ja palvelumaakunta, joka tarjoaa mahdollistavan ympäristön tulevaisuuden menestyk- selle. Pirkanmaan työttömyys alenee maan kärkivauhtia, rekrytointivaikeudet ja yritys- ten kasvu sekä kannattavuus ovat maan kärkeä. Pirkanmaa on vahvasti mukana kan- sainvälisessä kilpailussa yritysten ja työpaikkojen sijaintipaikoista. Maakunta toimii kan- sallisena uutta luovan kehityksen edelläkävijänä. Pirkanmaalle suunnatuille lisätoimille voidaan saada erinomainen vastine sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Pirkanmaalle suunnatut lisäresurssit toteuttavat maakunnallisia tavoitteita:
Pirkanmaalla yhdistellään älykkäästi osaamista, huolehditaan koulutuksen työelämä- vastaavuudesta, muunnetaan teknologiateollisuuden rakennemuutosta kasvuksi sekä vahvistetaan maakunnan globaaleja kilpailuetuja ja kansainvälistä vetovoimaa. Maa- kunnassa hyödynnetään uudenlaisella tavalla elinvoima- ja kulttuuritoimintojen rajapin- toja. Maakunnan korkeakoulu-, oppilaitos- ja yritysverkosto on yhä vahvempi ekosys- teemi, jossa tutkimus ja elinkeinoelämä pelaavat yhteen ja julkinen sektori tukee onnis- tumista. Eri alojen osaajien kohtaamiselle on yhä vetovoimaisempia alustoja.
Pirkanmaalla digitaalisuus ja uusi teknologia ovat osa arkea niin teollisuudessa kuin muissakin toiminnoissa. Älykkäät ratkaisut integroidaan suoraan maakunnan infra- struktuuriin. Maakunnan toimijat edistävät yhdessä niin robotiikan, tekoälyn kuin alus- tataloudenkin kehittyviä sovellutuksia. Pirkanmaa on kiertotalouden edelläkävijä ja uuden kestävän kasvun luoja. Maakunnassa biotalous ja uusiutuvat energiaratkaisut ovat tärkeitä alueen kasvualustoja. Pirkanmaalla on kansallisesti merkittävä turvalli- suusalan klusteri. Maakunnassa on läsnä lähes kaikki keskeiset turvallisuustoimijat ja lisäksi paljon turvallisuusalan yrityksiä.
Pirkanmaa tarjoaa liikkumisen ja kuljetusten helppoutta, joka on perusta ihmisten su- juvalle arjelle, menestyvälle yritystoiminnalle ja palveluiden saavutettavuudelle. Maa- kunta kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta ja Pirkanmaa on edelläkävijä älylii- kenne- ja älypalvelusovellusten käytössä.
2. Pirkanmaan siltasopimuksen tavoitteet ja lähtökohdat
Siltasopimuksen tavoitteena on mm. nopeuttaa työllistymistä, uudistaa osaamista, tukea työpaikkojen syntymistä, vauhdittaa investointeja ja sujuvoittaa alueen logistista toimivuutta. Siltasopimus on valtion (TEM, VM, YM, OKM, LVM) ja alueen yhteinen prosessi, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksiensa mukaan edistä- mään kasvun mahdollisuuden hyödyntämistä. Se perustuu toimijoiden yhteistyöhön ja alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun horisontaalisesti - samaan aikaan useiden hallinnonalojen ja maakunnan kautta. Erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2019–2020. Toimenpiteitä toteutetaan valtion ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa, eivätkä asiakirjan kirjaukset sido osapuolia.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sopivat maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämis- toimenpiteistä suoraan valtio-osapuolen kanssa MAL-sopimuksessa. Tampereen kaupunkiseudun osalta MAL-sopimuksessa esitetään hankkeet, joita myös Pirkan- maan siltasopimus tukee.
Siltasopimuksen toimet sovitetaan yhteen seutukaupunkien osaavan työvoiman saa- tavuutta tukevien hankkeiden kanssa. Hankkeilla tavoitellaan joustavia koulutusmal- leja, työllistymisen tukemista paikallisella yhteistyöllä, kansainvälisyyden hyödyntä- mistä ulkomaisen työvoiman saatavuudessa sekä yritysverkostoa.
Siltasopimus perustuu Xxxx Xxxx selvityshenkilötyössään (24.8.2017) tekemiin johto- päätöksiin, jotka tiivistetysti liittyvät siihen, että kasvupotentiaalin tehokas hyödyntä- minen on niin iso haaste, että siihen tarvitaan erillistoimia ja -rahoitusta. Onnistumi- nen edellyttää alueen omien ja kansallisten toimien tehokasta yhdistämistä työvoiman saatavuuden, saavutettavuuden, asumisen, koulutuksen, tietopohjan ja alueen tun- nettuuden osalta. Jos tarvittavissa toimissa ei onnistuta, osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä.
Pirkanmaalla on tunnistettu seuraavat teemat, joihin siltasopimuksen toimia halutaan suunnata: työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky, työllisyyspotentiaalin ja T&K -alustojen hyödyntäminen, kiertotalouden osaamistarpeet ja sujuva liikenne sekä Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen ekosysteemin rakentaminen. Investointien ja rakentamisen esteitä puretaan koko maakunnan alueella.
3. Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky
Koko Pirkanmaan alueella on haasteena työvoiman yleinen saatavuus ja työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyvä kohtaamattomuus. Yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ja samaan aikaan maakunnassa on suuri joukko työnhakijoita, joilla on koulutustarve, joko puutteellisen tai vanhentuneen osaamisen tai tutkinnon puuttumisen vuoksi. Pir- kanmaalla tarvitaan lisäpanostuksia työllistävien alojen vetovoimaisuuteen ja maa- kunnassa on tarpeen kehittää yritysten palveluja huomioiden työmarkkinatilanteen luomat palvelutarvemuutokset.
Kasvun mahdollisuudet ja etenkin teknologiateollisuuden rekrytointitarpeet edellyttä- vät alueellista ja kansallista yhteistyötä ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä yritysten kasvun vauhdittamiseksi.
Pirkanmaan siltasopimuksessa esitettyjen toimien erityisenä painotuksena ovat alu- een vienti- ja teknologiateollisuuden ajankohtaiset toimenpidetarpeet. Pirkanmaa on merkittävä suomalainen kasvu- ja teollisuusmaakunta sekä uuden viennin luoja. Maa- kunnan osaamis-, digitalisaatio- ja teollisuuspotentiaalin yhdistelmä lupaa paljon myös tulevaisuudessa. Pirkanmaalta löytyy monipuolista huippuosaamista, mutta sa- maan aikaan on varmistettava perusosaamisen tason nosto ja tarjonta. Digitaalisuus, lisätty todellisuus ja koneäly voidaan täysimääräisesti hyödyntää ainoastaan siten, että myös perusosaamiseen panostetaan. Maakunnassa on tarpeen tukea myös kan- sainvälisiä rekrytointeja tekeviä yrityksiä.
Digitalisaatio on yksi tuotannon tuottavuuden kehittämisen avain. Pirkanmaalla digita- lisaatiota edistetään älykkään erikoistumisen strategian toimilla. Älykäs erikoistumi- nen hyödyntää erityisesti Tampereen kaupunkiseudun ohjelmallisia (INKA, 6Aika, Smart Tampere) valintoja. Pirkanmaan älykkään erikoistumisen sisältökärjet ovat te- ollisuuden digitalisaatio, kiertotalous ja älykkään kaupungin ratkaisut sekä hyvinvoin- nin ja terveyden palvelut ja järjestelmät.
Teollisten työpaikkojen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan mm.:
-Osaamisen nopeaa tunnistamista ja osuvaan osaamiseen tähtäävän prosessin edel- leen kehittämistä sekä koulutuksen ja yritysten yhteistyön tiivistämistä uusiin osaa- mistarpeisiin vastaaviksi.
-Kokoavaa alueen teollisen ekosysteemin tulevaisuusidentiteetin rakentamista ja tun- nettavuuden vahvistamista ja toimia teollisen työn houkuttelevuuden lisäämiseksi.
-Panostuksia uusien kansainvälistä kiinnostavuutta lisäävien osaamisten, konseptien ja investointien synnyttämiseksi.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Xxxxx: Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (päätetty + haettu) | Arvioitu lisä- rahoitus -tarve |
1. Tarvelähtöinen jatkuvan oppimisen verkostomallinen ekosysteemi Pir- kanmaalle: - mallin rakentaminen - moduulit ja osaamiskokonaisuu- det yliopistojen ja ammattikorkea- koulun yhteistarjontana mm. teolli- suuden ja teknologian alan tarpei- siin - rekrytoivat asiantuntijaohjelmat. | Tampereen uusi yli- opisto, Tampereen kauppakamari ja muut sidosryhmät, työnanta- jat, Pirkanmaaan ELY- keskus, Pirkanmaan TE-toimisto, OKM, TEM. | 3,0 M€ (OKM, stra- tegiarahoitus koko- naisuudelle, 2 vuotta) 1,3 M€ (OKM, mo- duulien rahoitus ko- konaisuudelle, 3 vuotta) 0,7 M€ (TEM) | Mahdollinen li- sätarve arvioi- daan syksyllä 2019. |
2. FITech-konsortio. Kansallisen ICT- alaan keskittyvän koulutuskokonai- suuden luominen. (Tutkintojen osista muodostuvat kokonaisuu- det.) Koulutus toteutetaan yliopisto- jen ja yritysten yhteistyönä. Toimet ovat vastaus ajankohtaisiin osaamisen puutteisiin. | Aalto yliopisto yhteis- työssä Tampereen, Lappeenrannan, Ou- lun, Turun Vaasan yli- opistot ja Åbo Akademi OKM. | 10,0 M€ (koko ver- kostolle) Tampereen uusi yli- opisto 2,5 M€ | |
3. Uudet toimet tulevaisuuden työelä- mälähtöisten koulutuspolkujen ra- kentamiseen teollisuuden ekosys- teemissä. | Pirkanmaan oppilaitok- set: Tredu, TAKK, SASKY, VAAO, OKM. | 0,7 M€ (OKM, yh- teensä oppilaitos- verkostolle) | 0,5 M€ |
4. Kansainvälisten osaajien houkut- telu Pirkanmaalle. Taustalla mm. teknologiateollisuuden osaamistar- peet ja ulkomaisten erityisasiantun- tijoiden ajankohtainen tarve. Kyt- kentä mm. Talent Boost, Team Fin- land Knowledge hankkeisiin ja Ta- lent Tampere -toimintaan. | TEM, OKM, Tampe- reen kaupunki, Tam- pereen yliopisto, Pir- kanmaan TE-toimisto, kunnat, kuntayhteistyö, elinkeinoelämän järjes- töt. | Muut rahoitukset ai- hepiiriin: TEM:n ja OKM:n 0,83 M€ eri- tyisavustus maa- hanmuuttajien osaamiskeskus -toi- minnan käynnistä- miseen 2019 ja AIKO rahoitus 2019 Talent Hub toimin- nan käynnistämi- seen 0,5 M€. ESR-rahoitus Kas- vua kv osaajista - hankkeet (2018) sekä Työvoiman liikkuvuus Euroo- passa -hanke. | 0,5 M€ |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Xxxxx: Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoi- tus-tarpeesta |
5. Proaktiivinen yritysten ja yritysver- kostojen TÄSMÄ –koulutusoh- jelma. Kokonaisvaltainen yritysten henkilöstön kehittäminen opetus- teknologioita ja uudenlaisia oppi- mis- ja oivaltamisympäristöjä luo- den. (mm. digitaalisuus, kiertota- lous, kansainvälistyminen) | Pirkanmaan ELY-kes- kus, Pirkanmaan TE- toimisto, Team Finland TEM. | 0,5 M€ (päätetty) | 0,5 M€ Tarkentuu jat- kovalmiste- lussa. |
6. Rekrytoivat koulutusohjelmat teolli- suuden tarpeisiin. A) Kolmivuotinen koulutusohjelma, joka sisältää mm. koulutusteknolo- gioiden uudistamista, älykkäiden (digitaalisten) osaamisen tarpeiden tunnistustyökalujen kehittämistä. B) Räätälöity koulutusohjelma ICT –alan yritysten tarpeisiin. Lisätään koulutusvolyymejä ja ohjausresurs- seja sekä tuotetaan uudenlaisia älykkäitä osaamisen tunnistustyö- välineitä ja oppimismetodeja. | Pirkanmaan ELY-kes- kus, Pirkanmaan TE- toimisto, yritykset, op- pilaitokset, TEM. | 0,5 M€ (päätetty kohta A) 0,6 M€ (päätetty kohta B) | 0,5 M€ (kohta A) 0,4 (kohta B) Tarkentuu jat- kovalmiste- lussa. |
7. Ammatillisen koulutuksen kehittä- mishankekokonaisuus Pirkan- maalla (koostettu kouluttajien han- keaihioista): -Uudenlainen yhteistyöalustasta te- ollisuuden perusosaamisen ja veto- voiman vahvistamiseksi. - PK-yritysten työntekijöille suun- nattu henkilöstön ICT- ja digi-osaa- misen kehittämiskokonaisuus sekä rekrytointitarpeista lähtevä osaami- sen kehittäminen työpaikoilla yh- teistyössä yritysten kanssa mm. te- ollisuuden, kaupan ja taloushallin- non, logistiikan aloille. - Oppimisympäristön kehittäminen yhteistyössä Länsi-Pirkanmaan teknologiateollisuusyritysten kanssa. Koulutusohjelmien käyn- nistäminen valmistavan teollisuu- den tarpeisiin. - Konepajavalmistuksen osaami- sen uudenlaisen kehittämisen sekä kiertotalouden ja huollon osaami- sen ja uudistaminen. Kehittämiskokonaisuuden toimen- piteet täsmentyvät kevään 2019 ai- kana. | Vastuutahot tarkentu- vat myöhemmin. Ammatilliset oppilaitok- set, yritykset, OKM. Tredu, yritykset, yrittä- jäjärjestöt, kuntien elin- voimapalvelut, OKM. SASKY, yritykset, OKM. TAKK, yritykset, OKM. | 3,75 M€ Tarkentuu toi- menpiteiden suunnittelun myötä. (0,2 M€) (0,5 M€) (0,7 M€) (2,35 M€) | |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Xxxxx: Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoi- tus-tarpeesta |
8. Muutoksen mahdollisuuksien hyö- dyntäminen. Muutosturvan toimin- tamallin aktivointi ja kehittäminen huomioimalla rakennemuutoksen mahdollisuudet työvoiman nopealle siirtymiselle uusiin tehtäviin (yksi- lölliset koulutusratkaisut). | Pirkanmaan TE-toi- misto, Pirkanmaan ELY-Keskus, TEM, OKM. | 0,3 M€ (TEM) 0,3 M€ (OKM, työ- voimakoulutuksen rahoitus, VOS) | |
9. Älykäs tehdaslaboratorio Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin Val- keakoskelle. Kehitysyhteistyö yri- tysten kanssa, moderni automaa- tion testiympäristö. Teollinen internet ja IoT-teknologia ovat kehittyy vauhdilla ja osaajien kysyntä kasvaa. | HAMK, OKM, Valkea- kosken kaupunki, yri- tykset. | 0,25 M€ HAMK ottaa esille uusia sopimuksia tehtäessä OKM:n kanssa. | |
10. Talent Boost – Kasvua kansainväli- sistä osaajista. Vahvistetaan kansainvälisten osaa- jien houkuttelua ja rekrytointia alu- eille, kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista sekä työ- markkinoiden, start up- ja innovaa- tiotoiminnan avoimuutta ja houkut- televuutta kansainvälisille osaajille. Siltasopimusalueet kehittävät kan- sainvälisiin osaajiin liittyvää yhteis- työtä alueen eri toimijoiden välillä asiakaslähtöisten palveluproses- sien luomiseksi. Siltasopimusaluei- den kansainvälisiin osaajiin liittyvä työ kytketään kansalliseen Talent Boost -toimenpideohjelmaan, kuten Business Finlandin koordinoimaan kv. osaajatyöhön. Kansainvälisten osaajien rinnalla vahvistetaan muun ulkomaisen työ- voiman rekrytointia ja kehitetään yhdessä Talent Boost -toimenpide- ohjelman kanssa sujuvia proses- seja ja palvelupolkuja. Samanaikai- sesti tehostetaan maassa jo asu- van kv -työvoiman osaamisen tun- nistamista ja rekrytointia. Varsinai- sista toimenpiteistä sovitaan myö- hemmin. | Siltasopimusalueet, TEM, Business Fin- land, OKM. Vastuutahot tarkentu- vat. | Tarkentuu toi- menpiteiden suunnittelun myötä. | |
4. Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen
Pirkanmaa on kasvava ja toimintaympäristöään älykkäästi uudistava maakunta. Maa- kunnan asukasluvun ennakoidaan nousevan noin 600 000 vuoteen 2040 mennessä. Maakunnan toiminnot on uudistettava vastaamaan tulevaisuuden vaateita liikkumi- sen, asumisen, palvelujen ja tuotannollisten toimintojen osalta. Tämä edellyttää mitta- via investointeja, jotka sisältävät merkittävän työllisyyspotentiaalin.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (päätetty + haettu) | Arvio lisä- rahoitus- tarpeesta |
11. Lisäresurssi nopeasti osaamistar- peisiin vastaavaan lyhytkestoiseen ammatilliseen koulutukseen sekä yksilöllisiin opiskelun tukitoimiin. Vastaa akuutteihin rekrytointitarpei- siin. | OKM, Pirkanmaan am- matilliset kouluttajat. | 1,5 M€ (päätetty) | 1,0 M€ Tarkentuu myöhem- min. |
12. Aluepalvelumallin kehittäminen yh- teistyössä kuntien elinvoimapalve- lujen, kouluttajien ja yritysten kanssa. Uudet työtavat ja mallit osaamisen kohtaantoon, palvelu- muotoilu, toimintojen niveltämiseen muihin palveluihin sekä yritysten rekrytoinnin tukeminen. Sisältöä täsmennetään kevään 2019 ai- kana. | TEM, Tredu, kunnat, alueen yritykset. | Malli käynnissä. | 0,1 M€ Tarkentuu kevään 2019 ai- kana. |
Tampereen kaupunkiseudulla on käynnissä tai käynnistymässä useita suuria raken- nushankkeita kuten Raitiotie-hanke, Tampereen kansi ja areena –hanke sekä Hiedanranta. Hankkeilla turvataan alueen tulevaisuuden kehitystä, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Näitä hankkeita varten tarvitaan uudenlainen ennakointimalli, jonka avulla pidempikestoinen osaavan työvoiman saatavuus voidaan varmistaa. Mallia voi- daan pilotoida Tampereen Raitiotie -hankkeessa, jonka jälkeen se on hyödynnettä- vissä muissa rakennushankkeissa.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoi- tus-tarpeesta |
13. Suurhankkeiden osaamisen hallin- taprosessin ja osaavan työvoiman saatavuuden mallintaminen ja pilo- tointi hankkeissa. Osaajien tunnis- taminen ja toimialakohtainen työn- välitys digitaalista tekoälyalustaa hyödyntäen sekä työvoimatarpeen ennakointimallin luominen. Osaa- jien koulutus. | Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut, Tredu, Pirkanmaan TE-toimisto, Pirkan- maan ELY -keskus, TEM, OKM. Vastuutahot tarkentu- vat. | 0,15 M€ (saatu/ TEM, osaa- jien koulutus) 0.03 M€ (saatu/AIKO) | 1,0 M€ Tarkentuu jat- kovalmiste- lussa. |
Pirkanmaan tutkimus- ja oppilaitokset muodostavat valmistavan teollisuuden tärkeim- män kansallisen ja eurooppalaiseen DIH-verkostoon (Digital Innovation Hub) kuulu- van osaamiskeskittymän, joka palvelee koko läntisen ja eteläisen Suomen robotisaa- tio-, IoT- ja AI-kehitystä. Tampereen DIH:n palvelumallin kehittämiseen ja läntisen Suomen DIH-yhteistyön vauhdittamiseen on tärkeää panostaa.
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Teema: Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoi- tus-tar- peesta |
14. Tampereen DIH:n palvelujen kehit- täminen ja läntisen Suomen DIH- yhteistyön vauhdittaminen ja alu- een osaamiskeskittymän vahvista- minen ja palvelujen kehittäminen. Täsmentyy sisällöllisesti myöhem- min. | Tampereen yliopisto, VTT, ammatilliset oppi- laitokset, läntisen Suo- men yhteistyötahot. | Täsmentyy myöhemmin. | |
15. Heräämö nopean muutoksen aja- miseen tekoälyä koskevan osaami- sen varmentamisessa. Heräämön toiminta sisältää tekoälyn perus- osaamisen varmentamisen Pirkan- maan yrityksissä ja tekoälyn sovel- tamisen konkreettisten kokeilujen avulla demopohjaisesti yritysten tarpeisiin. | DIMECC, alueen toimi- jat, TEM. | 1 M€ | |
Tampereen korkeakouluyhteisö on maan monipuolisin yhtenäinen SOTE -alan osaa- miskeskittymä ja alan työvoiman kouluttaja. SOTE- ja maakuntauudistus synnyttää merkittäviä tarpeita TKI-toiminnan ja osaamisen kehittämisen uudistamiseen monitie- teisyyttä, -ammatillisuutta, digitalisaatiota ja tekoälyä painottaen. Korkeakoulujen, am- matillisen koulutuksen, yritysten ja järjestöjen yhteistyöhön on luotava ja vakiinnutet- tava uusia toimintamalleja ja kehitys- ja tietoalustoja sekä kytkettävä alan huippu- osaaminen entistä vahvemmin kansainvälisiin verkostoihin.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (päätetty + haettu) | Arvio lisä- rahoitus- tarpeesta |
16. Luodaan SOTE-yhteistyöalueen kattava osaamistarpeiden enna- kointimalli ja kehitetään luotavia jatkuvan oppimisen osaamiskoko- naisuuksia ja digitaalista SOTE- kampusta ennakointiyhteistyön pohjalta. Toimet sovitetaan yhteen SOTE-alan tarvelähtöisten jatku- van oppimisen osaamiskokonai- suuksien toimien kanssa. | Tampereen yliopisto, yritykset, OKM. | Muut rahoitukset ai- hepiiriin liittyen. 0,3 M€ (päätetty) | 0,5 M€ |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Teema: Pirkanmaan työllisyyspotentiaalin ja T&K –alustojen hyödyntäminen | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoi- tus-tarpeesta |
17. Hyödynnetään muodostettavaa SOTE-alan osaamiskeskittymää ja sen puitteissa luotuja toimintamal- leja ja tietoalustoja SOTE-palvelu- jen systemaattiseen kehittämiseen Pirkanmaan koordinoimalla yhteis- työalueella. | Tampereen yliopisto, ammatilliset koulutta- jat, yritykset, TEM, OKM. Vastuutahot tar- kentuvat. | 0,5 M€ | |
5. Kiertotalouden osaamistarpeet
Kiertotalous on yksi aikamme merkittävistä toimintojen ajureista ja se on Pirkan- maalla yksi keskeinen toimien painopistealue. Kiertotalouden teemaan liittyy lähei- sesti myös biotalous, jossa fokus on kestävässä ruuantuotannossa, puun kestävässä käytössä sekä erilaisten biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntämisessä. Materiaalien te- hokkaat kierrot ja kierrossa pitäminen sekä fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla synnyttävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja haastavat alan osaamisen.
Kierto- ja biotalous tarjoavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti tekno- logiateollisuuteen, muovi- ja kumiteollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Business Tampe- reen Circhubs -hanke sekä Smart Tampere –ohjelman Älykäs teollisuus pyrkivät osal- taan tukemaan teollisuuden uudistumista, yhteiskehittämistä, kokeilukulttuuria ja yh- teistyötä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Nokian ECO3 kiertotalouspuisto on edellä- kävijä teollisen mittakaavan kokeilu- ja pilotointiympäristönä. Kiertotalouteen panoste- taan myös mm. Tampereen Hiedanrannassa ja Kangasalan Tarasten kiertotalousalu- eella. Tampereelta johdettava konsortio ”Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosys- teemeistä liiketoimintaekosysteemeihin” on yksi CICAT2025 –hanke, joka vauhdittaa Suomen tavoitetta olla johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä.
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Teema: Kiertotalouden osaamistarpeet | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoitus- tarpeesta |
18. Bio ja kiertotalouden jatkuvan oppi- misen tarpeisiin vastaaminen ra- kentuvassa uudessa ”tarvelähtöi- sessä jatkuvan oppimisen ekosys- teemissä”. Toimet sisältävät alalle uudelleenkouluttautumisen mah- dollistavia oppimisratkaisuja. Bio- ja kiertotalouden koulutusta Tampereen yliopistossa. Alueelli- sen kehittämisen alusta osana uu- den Tampereen yliopiston bio- ja kiertotalouden koulutusta. Täsmentyy kevään 2019 aikana. | Tampereen yliopisto, TAMK, ELY, OKM, Verte Oy/ECO3 kon- sortio, Pirkanmaan Jä- tehuolto Oy, Pirkan- maalaisia bio- ja kier- totalouden yrityksiä. Vastuutahot tarkentu- vat. | 1,8 M€ Otetaan esiin korkeakoulu- jen seuraavan kauden tulos- sopimuksien valmistelussa. | |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Xxxxx: Työvoiman saatavuus ja teollisuuden kilpailukyky | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoitus- tarpeesta |
19. Bio- ja kiertotalouden T&K-alusto- jen kehittäminen: Kehitetään uusia bio- ja kiertota- lousalan konsortioita ja edistetään uusien investointien saamista alu- eelle. Vahvistetaan alueellista yri- tyskeskittymää, joka tarjoaa teolli- sen mittakaavan alustan yrityksille ja pilotointi- ja demonstraatiotoi- minnoille. Täsmentyy kevään 2019 aikana. | Nokian kaupunki, Verte Oy, Pirkanmaan liitto, Tampereen yli- opisto, Tredu, Busi- ness Tampere, ELY, TEM. Vastuutahot tar- kentuvat. | Bio- ja kiertotalou- den T&K-alustojen kehittäminen EAKR + valtio 0,2 M€ (myöntö valmiste- lussa) | 0,8 M€ |
6. Sujuva ja ilmastoystävällinen liikenne
Pirkanmaa on tärkeä osa kansallista ja eurooppalaista liikenneverkkoa ja liikennepal- velujen järjestelmää. Pirkanmaan väylät tarvitsevat investointeja, jotka samalla paran- tavat tavaraliikenteen ja ulkomaankaupan kuljetusten kilpailukykyä, sujuvoittavat työ- matkaliikennettä ja vastaavat päästöjen vähentämisen tavoitteisiin. Maakunnan valta- teillä liikkuu paljon teollisuuden kuljetuksia, jotka ovat lähtöisin sekä Pirkanmaalta että laajalta alueelta ympäri Suomea ja Suomen ulkopuolelta. Näiden kuljetusten merkitys elinkeinoelämälle on suuri.
Tampereen kaupunkiseudun MAL4-sopimukseen tähtäävässä suunnittelussa tarkas- tellaan ja määritetään kaupunkiseudun tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta vai- kuttavimpia hankkeita. Siltasopimuksen yhteydessä tunnistetut kaupunkiseudun hankkeet ovat esillä myös MAL-suunnittelussa.
Siltasopimuksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu erityisesti työllisyyden ja teolli- suuden positiivista kehitystä tukevia liikennehankkeita. Siltasopimuksessa esitetyillä liikennehankkeilla ei toistaiseksi ole rahoitusta, vaan ne edellyttävät erikseen päätet- tävää erillisrahoitusta.
Siltasopimuksen toimenpiteitä edistetään mahdollisuuksien mukaan ja valtio-osapuoli arvioi valtakunnan kannalta merkityksellisiä liikennejärjestelmän kehittämistoimia ja niiden edellyttämää rahoitusta maantielain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi tulevia ostoliikennesopi- muksia ja velvoitepäätöksiä tehtäessä mm. alueiden tarpeita, ja päätökset osto- ja velvoiteliikenteen kohdentamisesta tehdään osana LVM:n osto- ja velvoiteliikenteen valmisteluprosessia. LVM ei sitoudu alueellisten selvitysten tekemiseen, mutta selvit- tää liikennetarpeita, matkaketjujen toimivuutta ja liikennepalveluiden mahdollisuuksia valtakunnallisella tasolla liikennejärjestelmän valmistelun yhteydessä.
Joukkoliikenteen hankekori: Joukkoliikenteellä voidaan edistää työvoiman liikkuvuutta ja samalla toteuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Joukkoliikenteen edistämi- sessä on tärkeää tukea kaupunkirakenteen edellyttämää tehokkaan joukkoliikenteen muodostamista, sekä näiden alueiden ulkopuolisen joukkoliikennetarjonnan ylläpitoa ja kehittämistä. Junaliikenteen kehittäminen on keskeistä väleillä Tampere-Tesoma- Nokia, Tampere-Ruutana-Orivesi ja Tampere-Lempäälä-Akaa. Lähijunaliikenteen ke-
hittäminen edellyttää investointeja raiteisiin ja seisakkeisiin. Olemassa olevien ase- manseutujen keskeiset kehittämiskohteet ovat Nokialla ja Lempäälässä. Lähiliiken- teen kehittämisen ja potentiaalin hyödyntämisen keskeisiä seisakkeita ovat Tesoma ja Ruutana. Lähijunaliikenteen kehittyessä tulee joukkoliikennetuen kasvaa.
Kaupunkirakenteessa on tärkeää edistää joukkoliikennekäytävien muodostumista, jotka tukevat myös raideratkaisujen edellyttämän maankäytön kehittymistä. Joukkolii- kenteen runkoyhteyksiä lähtee Tampereen keskustasta kehyskuntiin, joista Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven suuntia suunnitellaan raitioteihin tukeutuvana. Kehitettäviä kaupunkiseudun joukkoliikennealueen ylittäviä joukkoliikenteen yhteysvälejä ovat mm. Tampere-Sastamala, Tampere-Valkeakoski, Tampere-Akaa, Parkano-Ikaalinen- Tampere, Parkanon rautatieaseman liikennejärjestelyt ja lähiliikenne raiteilla väleillä Tampere-Nokia ja Tampere-Akaa ja Tampere-Orivesi-Mänttä-Vilppula.
Merkittävimpien liityntäpysäköintialueiden suunnittelu ja toteuttaminen on ajankoh- taista etenkin kaupunkiseudulle suuntautuvien työmatkojen turvaamiseksi sekä jouk- koliikenteen käytön lisäämiseksi. Seudullisesti merkittäviä liityntäpysäköintialueita on mm. Sastamalassa, Parkanossa ja Akaassa. Paikallisesti merkittävä kehittämisalue on Tesoman rautatieaseman rakentamisen yhteydessä.
Liikenteen sujuvuuden ja ennakoitavuuden kehittämisen tärkeimmäksi priorisoitu hanke Pirkanmaalla: vt 12 Vaitinaron liittymän ohittava 3. kaista Tampereella, joka pa- rantaisi etenkin työmatkaliikenteen sujuvuutta. Vaitinaron ruuhkautuminen jonouttaa liikennettä Rantaväylän tunnelille saakka, mikä aiheuttaa tunnelin sulkemisen lähes päivittäin. Iltapäivän huipputunnin liikenne koostuu pääosin työmatkaliikenteessä. (3 M€)
Monivaikutteinen työmatkaliikenteen ja teollisuuden saavutettavuushankkeiden kori (yli 5 M€ hankkeet):
-Vt 9 Suinulan ja Yliskylän ohituskaistaparit; Vt 9 on Tampereen ja Oriveden välillä maan vilkasliikenteisimpiä kaksikaistaisia teitä, jossa on raskasta liikennettä yli 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja työmatkaliikenne ruuhkauttaa tien päivittäin. Tammer- voiman biokaasulaitos käsittelee 90 000 tonnia biojätettä vuodessa, laitokselle suun- tautuu kuljetuksia 95-140 ajoneuvoa vuorokaudessa. (9,5 M€)
-Vt 12 Raikun ja Varalan ohituskaistapari. Valtatiellä kulkee runsaasti eri tyyppisiä kuljetuksia. Raskaan liikenteen määrä tiellä on noin 700 - 850 ajoneuvoa vuorokau- dessa. (8,5 M€)
Hankkeet joiden suunnittelua voidaan edistää:
-Vt 11 Murhasaaren ohituskaista. Agco Powerin moottoritehtaalle päätettiin juuri yli 100 miljoonan euron investoinneista ja myös Purson toiminta laajenee.
-Mt 65 Elovainion liikennejärjestelyt, Ylöjärvellä.
-Kehä2 –tien suunnittelu Tampereen kaupunkiseudulla.
-Vt3 Tampereen läntisen kehätien 3. kaista välille Lakalaiva – Sarankulma.
Teollisuuden, palvelualueiden ja työmatkaliikenteen hankekori alle (5 M€ hankkeet):
-Mt 66 Nallentien kiertoliittymä Virroilla. (0,6 M€)
-Mt 2595 sisääntulotien parantaminen ja Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx kiertoliittymä Ikaali- sissa. (1,5 M€)
-Vt 12 liittymät mt2495 Karkunkyläntie ja mt44 Kiikkapääntie (1,35 M€) ja mt249 Tii- salantie Sastamalassa.
Liittymät, joiden suunnittelua voidaan edistää:
-Mt 130 Tampereentien ja mt 304 Niementien liittymä. Metsäteollisuuden hankekori:
-Mt 2742 Parkanon Asematien rakenteen parantaminen. (0,7 M€)
-Mt 13344 Alavantie Kihniössä. (1,1 M€)
-Mt 301 Keihonen – Kilpala tie. (2,25 M€)
-Mt 3200 Rautajärvi – Kyynärö tie. (0,5 M€)
Metsäteollisuuden kohteet, joiden suunnittelua voidaan edistää:
-Akaa Pointin alueen puuterminaalin ja pistoraiteen rakentaminen, joka palvelee koko Etelä-Suomen kehittyvää metsäteollisuutta.
Eri teollisuusalojen kuljetusten sujuvuutta parantava hanke:
-Mt 58 Vuorentien risteyssillan alikulkukorkeuden nostaminen. (0,25 M€) Hankkeet, joiden suunnittelua voidaan edistää:
-Erikoiskuljetusten reittien parantaminen Pirkanmaalla.
-Mt 307 Valkeakoski–Pälkäne -tien rakenteen parantaminen.
-Mt 310 Valkeakoski - Kangasala -tien rakenteen parantaminen.
Kansallisen luokan saavutettavuushanke vt 3:n yhteysvälillä Tampere - Vaasa:
-Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen. (65 M€) 3-tie on osa kansallista- ja euroop- palaista liikenneverkkoa, joka palvelee teollisuuden ja kaupan kuljetuksia sekä ras- kasta liikennettä. Hämeenkyrön kohdassa on tiellä pullonkaula, joka heikentää kulje- tusten sujuvuutta ja täsmällisyyttä sekä lisää kuljetuskustannuksia ja päästöjä.
Pirkanmaan tieliikenteen merkittävät kehittämishankkeet:
-Vt 9 Tampere - Orivesi yhteysvälin parantaminen monipuolisin toimin. Valtatie 9 on Tampereen ja Oriveden välillä yksi Suomen vilkasliikenteisimpiä kaksikaistaisia teitä ja Tampereen päässä vilkkain. (140 M€, vaihe 1. 80 M€)
-Vt12 Vaitinaron eritasoliittymän rakentaminen. Liikenteellisesti eritasoliittymä palve- lee erityisesti työmatkaliikennettä ja kuljetuksia. Eritasoliittymä mahdollistaa Hiedan- rannan uuden maankäytön ja kytkemisen liikennejärjestelmään. (44 M€)
-Lempäälän ja Pirkkalan alueilla Puskiaisten oikaisu.
Kansallisen luokan raideliikenteen saavutettavuushanke, jonka suunnittelua on tär- keää edistää: Suomen pääradan kunto ja kapasiteetti ovat ratkaisevia koko Suomen ratajärjestelmän toimivuuden ja nopeuden näkökulmasta. Pääradan kapasiteetin li- säämiseen tähtäävät toimet: lisäraiteiden ja perusparannuksen samanaikainen suun- nittelu ja toteuttaminen Tampere-Riihimäki –välillä sekä Päärata plus -yhteyksien pa- rantamisen suunnittelu.
Lentoliikenteen ja lentokenttäkampuksen kehittäminen: Tampere-Pirkkalan lento- ja lentokenttäyhteyksien kehittäminen tukee alueen saavutettavuutta. Koko kampuksen kehittäminen on tärkeää osana palvelevaa liikenne- ja koulutusjärjestelmää. Tam- pere-Pirkkalan lentokentän vaikutusalueella toimii lentoliikenteeseen ja lentokoulutuk- seen kytkeytyvä kattava ilmailuorganisaatioiden kokonaisuus.
7. Tilannekuva ja sopimuksen seuranta
Siltasopimuksen toimenpiteiden päätöksenteko perustuu tietoon ja tilanneanalyysiin. Tarvittavaa tietoa tuotetaan oikeaan aikaan ja riittävän yksilöitynä. Siltasopimuksen toteutumista seurataan vuosina 2019 ja 2020.
- Positiivisen rakennemuutostilanteen arvioinnin tiedot kerätään saatavilla ole- vista tietolähteistä.
- Yrityksistä ja elinkeinoelämän edustajilta kerättävät tiedot täydentävät tilasto- pohjaista tilannekuvaa.
Toimenpiteiden seuranta kokoaa tietoa päätöksenteon tarpeisiin. Seurannassa koos- tetaan tietoa eri toimenpidekokonaisuuksien edistymisestä, joka luo kokonaiskuvaa siltasopimuksen toteutumisesta.
Sopimuksen seurannan rahoitus selviää myöhemmin.
8. Siltasopimuksen hyväksyminen
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama siltatyöryhmä on hyväksynyt Pirkanmaan siltasopimuksen 23.1.2019.