OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Strategian keskeinen tavoite on tuottaa alueen työelämän käyttöön käytännön tekemisen erinomaisuutta, Excellence In Action, kaikilla koulutusvastuualoilla. Osaamien tavoitetaso on selkeästi kansainvälisesti kilpailukykyisien kyvykkyyksien tuottamisessa.

Päivitetyssä strategiassa on neljä ohjelmaa, jotka tukevat korkeakoulun toiminta-alueen kehittämistä: Teknillinen innovaatiokorkeakoulu

Hyvä elämä älykkäässä yhteiskunnassa Yhteisesti kehittämämme Innopeda Innostava yhteisö

Sisällöistä on myös sovittu alueen muiden koulutusorganisaatioiden kesken. Kokonaisuus pohjautuu tiiviiseen verkostoyhteistyöhön, jossa resursseja käytetään limittäin toisiaan täydentävästi.

Strategiansa pohjalta Turun ammattikorkeakoulu on vahvistanut kansainvälistä verkottumista mm. lisäämällä kaksoistutkinto-ohjelmia sekä monikansallisia TKI-hankkeita. Koulutusvientiä on lisätty ja englanninkielinen maksullinen ICT-alan insinöörikoulutus on aloitettu Salon toimipisteessä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen käytäntöjä on kehitetty, mikä näkyi siinä, että Turun ammattikorkeakoulu nousi arviossa kypsyystasolle 5.

Uusia työelämälähtöisiä laboratorio- ja oppimisympäristöjen on otettu käyttöön yhtiestyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa.

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on

kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Strategian keskeinen tavoite on tuottaa alueen työelämän käyttöön käytännön tekemisen erinomaisuutta, Excellence In Action, kaikilla koulutusvastuualoilla. Osaamien tavoitetaso on selkeästi kansainvälisesti kilpailukykyisien kyvykkyyksien tuottamisessa.

Päivitetyssä strategiassa on neljä ohjelmaa, jotka tukevat korkeakoulun toiminta-alueen kehittämistä: Teknillinen innovaatiokorkeakoulu

Hyvä elämä älykkäässä yhteiskunnassa Yhteisesti kehittämämme Innopeda Innostava yhteisö

Sisällöistä on myös sovittu alueen muiden koulutusorganisaatioiden kesken. Kokonaisuus pohjautuu tiiviiseen verkostoyhteistyöhön, jossa resursseja käytetään limittäin toisiaan täydentävästi.

Strategiansa pohjalta Turun ammattikorkeakoulu on vahvistanut kansainvälistä verkottumista mm. lisäämällä kaksoistutkinto-ohjelmia sekä monikansallisia TKI-hankkeita. Koulutusvientiä on lisätty ja englanninkielinen maksullinen ICT-alan insinöörikoulutus on aloitettu Salon toimipisteessä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen käytäntöjä on kehitetty, mikä näkyi siinä, että Turun ammattikorkeakoulu nousi arviossa kypsyystasolle 5.

Uusia työelämälähtöisiä laboratorio- ja oppimisympäristöjen on otettu käyttöön yhtiestyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin

yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Turun ammattikorkeakoulu ja muut Turun seudulla toimivat korkeakoulut (TY, ÅA, HumaK, Novia ja DIAK) tehostavat voimavarojen käyttöä tarkoituksenmukaisella työnjaolla, yhteistyöllä ja tilaratkaisuilla. Eri sektorien yhteistyön esteitä puretaan ja opintopolkuja kehitetään joustaviksi. Turun ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä alan muiden paikallisten toimijoiden kanssa siten, että vuoteen 2018 mennessä muodostuu terveyden alan koulutus- ja tutkimuskeskittymä.

Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa vuoden 2019 loppuun mennessä kampusuudistuksen, jonka yhteydessä rakennetaan modernit käytäntölähtöiset oppimis- ja innovaatioympäristöt yhteistyössä työelämän ja korkeakoulukumppanien kanssa.

Turun ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössäTurun yliopiston, Åbo Akademin, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä kansallisten ja kansainvälisten teknillisten korkeakoulujen kanssa tavoitteena tuottaa korkean tason tekniikan osaajia Lounais-Suomen teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Turun ammattikorkeakoulu vahvistaa koulutus- ja tutkimustoiminnan kilpailukykyä ja vaikuttavuutta toimimalla aktiivisesti kuuden eurooppalaisen korkeakoulun muodostamassa strategisessa CARPE-verkostossa.

Turun AMK on mukana kahdessa alueellisessa korkeakoulujen ja työelämän kehitysorganisaatioiden verkostossa: Health Campus Turku ja Tech Campus Turku. Molemmissa on rakennettu osallistuvien organisaatioiden välillä resursseja tehokkaasti käyttävää ja kärkiosaamisia tukevaa yhteistoimintaa. Sopimuksilla on mahdollistettu mm. ristiinopiskelua, yhteisopiskelua, yhteisiä opintopolkuja sekä yhteistä TKI-toimintaa. Lukuvuoden 2019-2020 aikana on aloitettu Culture Campus Turku -verkoston rakentaminen saman mallin mukaisesti.

Kupittaan kampusalue on kehittynyt vetovoimaiseksi elinkeinoelämän, osaamisen ja innovaatioiden keskittymäksi, Suomen suurimmaksi yksittäiseksi kampusalueeksi. Vuonna 2018 avattiin Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisrakennus Medisiina D, joka toimii Health Campus Turun keskipisteenä. Turun AMK:n uusi EduCity on valmis kesällä 2020 ja se muodostaa Turun teknologiakampuksen ytimen yhteisesti omistetun Koneteknologiakeskus Oy:n kanssa.

Salossa Turun AMK on keskittänyt toimintansa IoT Campukselle yritysyhteistyön tiivistämiseksi. Salo IoT Campus on yritysten, tutkijoiden ja oppilaitosten yhteisö, jossa rakennetaan älykkäämmän tulevaisuuden teknologioita.

Turun ammattikorkeakouluun on rakennettu tai rakennetaan tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalalle useita alueen toimijoiden käyttöön tarkoitettuja laboratorio- ja oppimistiloja. Tarkemmin lisätietoja: xxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/

Turun ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti mukana strategisessa CARPE -verkostossa, joka on osoittautunut merkittäväksi instrumentiksi ja menestystekijäksi kilpaillun kansainvälisen TKI - hankerahoituksen hankkimisessa. Lisäksi se on luonut pysyvän kansainvälisen tutkijaverkoston ammattikorkeakoulun TKI- ja koulutustoiminnan tueksi. Vuonna 2020 CARPE-verkosto osallistuu eurooppalaiseen verkostokorkeakouluhakuun. AMK on laajentanut kansainvälistä verkostoaan erityisesti Saksan, Skotlannin, Japanin ja Kiinan suuntiin.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Turun ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Turun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa edelleen valtakunnallista digitaalista opintotarjontaa ja luo aiempaa parempia mahdollisuuksia opintojen siirrettävyydelle kansallisesti.

Ammattikorkeakoulu rakentaa täysin digitaalisen palvelukanavan opiskelijapalveluille.

Turun ammattikorkeakoulu uudistaa pedagogisia menetelmiä lisätäkseen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaakseen työelämälähtöisen projektioppimisen integroimalla TKI-työtä ja opetusta.

Turun ammattikorkeakoulu on panostanut vahvasti pedagogiseen kehittämiseen. Toiminnan keskiössä on työelämälähtöinen ja opiskelijakeskeinen pedagoginen lähestymistapa, Innovaatiopedagogiikka (Innopeda). Sen osana AMK:ssa on nostettu esille yhteisölliseen etäläsnäoloon perustuvia verkko-opiskelumenetelmiä. Turussa on mm. aloitettu neljä mahdollisuuksien mukaan kokonaan verkossa yhteisöllisesti toteutettavaa tutkintokoulutusta (International Business, Sosionomi, Mediatuotanto, Sairaanhoitaja).

Turun ammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä opiskelijavalintoja sopimuksessa määritellyllä tavalla. Turun AMK on mukana vuoden 2019 xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx toteutuksessa uudella menettelyllä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien kiintiö on nostettu 85 %:iin. Turun AMK on ottanut käyttöön uudenlaisen valintaperusteen yhteishakuun, eli "aiempien opintosuoritusten perusteella tehtävät valinnat". Se on mahdollistanut alalle orientoituneiden mutta heikot aiemmat arvosanat suorittaneiden opiskelijoiden hakeutumisen AMK:hon.

Turun ammattikorkeakoulu on ollut yhtenä kehittäjistä kansallisessa uraseurannassa ja järjestelmä on otettu käyttöön 2019 alussa. Työelämäyhteistyötä on kehitetty sekä uusien neuvottelukuntien että tiivistyneen hankeyhteistyön kautta.

Työllisyyden parantamiseksi ja työelämän rakennemuutokseen vastaamiseksi olemme lisänneet muunto- ja täydennyskoulutuksia erityisesti tekniikan alalla. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan tarjoamalla AMK-opintoihin valmentavaa koulutusta sekä erilaisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa. Korkeakouluopintoja suorittaneet maahanmuuttajat voivat osallistua muuntokoulutukseen, jossa aiemmin hankittu tutkinto täydennetään tradenomitutkinnoksi.

Turun AMK on koordinaatiovastuussa eAMK-hankkeen osiosta "Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan kehittäminen". Tässä hankkeessa on toteutettu XxxxxxXxxxxx.xx -palvelu, joka on lisännyt merkittävästi jaettua digitaalista opintotarjontaa.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä

tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi.

Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä alueen työelämän kanssa kehittämällä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta siten, että opiskelijat toimivat ammattikorkeakoulun strategian mukaisissa tutkimusryhmissä.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Turun AMK on jo vuosia ollut yksi menestyneimmistä ulkoista rahoitusta saaneista ammattikorkeakouluista kilpailluissa kansallisissa että kansainvälisissä hankehakemuksissa. Vuonna 2019 AMK:n ulkoisen TKI- rahoituksen osuus oli noin 10 M¤.

Turun AMK:n TKI-toiminta on kansainvälisesti vaikuttavaa. Lähes kaikki hankkeet toteutetaan yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa, joihin kuuluu niin yrityksiä, julkishallinnon toimijoita, yhteisöjä kuin korkeakoulujakin. TKI-toiminta on integroitu keskeiseksi osaksi innopeda-oppimissuunnitelma. Vuonna 2019 Turun AMK:n aktiivisessa kumppanuusverkostossa oli 1622 työelämäorganisaatiota.

Vuoden 2019 aikana Thinking Portfolio -projektisalkunhallintajärjestelmää kehitettiin aktiivisesti, mikä on ammattimaistanut projektien johtamista entisestään. Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavat on otettu laajasti käyttöön ja henkilöstöä on koulutettu toimimaan niiden mukaisesti. Turun AMK nousi vuoden 2019 ATT-arvioinnissa kypsyystasolle 5. Turun AMK:lla on muodostettu oma eettinen neuvottelukunta ja turkulaisten korkeakoulujen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa on otettu käyttöön vuonna 2019 yhteinen menettelytapa ja verkosto-organisaatio.

Ennakointi on Turun AMKssa ammattikorkeakoulussa osa jokapäiväistä työtä, ja se liittyy ensisijaisesti oppimissuunnitelmatyöhön ja koulutussuunnitteluun. Turun ammattikorkeakoulu on keskeisessä roolissa Varsinais-Suomen ennakointiakatemiahankkeessa, jossa pyritään parantamaan ennakointitiedon syvyyttä ja selkeyttä.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Turun ammattikorkeakoulu rakentaa pysyvän menettelyn henkilöstönsä työelämäjaksoille ja innovaatiopedagogista ammattipätevyyttä syventävälle täydennyskoulutukselle. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön pitkäkestoisten vierailevien asiantuntijoiden toimintamallin. Turun ammattikorkeakoulu vie käytäntöön koko yhteisöä koskevan opiskeluhyvinvointitoimintamallin.

Strategisessa suunnittelussa Turun ammattikorkeakoulu käyttää EFQM-mallia. Se on yhdeksästä johtamisen pääalueesta koostuva viitekehys, jonka RADAR-logiikassa ennakointi näyttelee merkittävää roolia (EFQM2018). Toiminnan itsearviointi on toteutettu AMK-tasolla vuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2019 itsearviointia pilotoitiin sektoritasolla ja vuonna 2020 itsearvioinnin tarkkuutta syvennetään koskemaan koko henkilöstöä.

Turun AMK:ssa kannustetaan ja mahdollistetaan henkilökunnan koulutus- ja osaamistason nostamiseen huomioiden AMK:n strategiset painopistealueet. Strategiasta lähtevän substanssiosaamisen lisäksi yhteisiä kriittisiä osaamisalueita vuoteen 2020 ovat TKI-osaaminen, innopeda-osaaminen, digiosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä yhteistyö- ja verkostoitumistaidot. Vuonna 2017 hyväksyttiin Henkilöstön osaamisen kehittymissuunnitelma vuosille 2017-2020.

Vuonna 2018 käyttöön otettu Urapolkumalli mahdollistaa työssä kehittymisen eli uralla etenemisen tai työtehtävästä toiseen siirtymisen. Työntekijän tulee tietää, mille urapolun tasolle hänen tehtävänsä sijoittuu, ja millaisia etenemismahdollisuuksia hänellä urallaan on. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan myös urapolkujärjestelmässä. Vuoden 2019 arvioinnissa urapolkumalli vaikutti 65 työntekijän asemaan Turun AMK:ssa.

Henkilökunnalle palautejärjestelmäksi on valikoitunut Eezy Spirit -kysely (entinen Corporate Spirit). Kysely on toteutettu vuosittain vuodesta 2017 lähtien. Kyselyn perusteella tehdyt kehittämiskohteet on kirjattu yksikkökohtaisiin toimintasuunnitelmiin ja kehitysaskeleita seurataan puolivuosittain. Vuoden 2019 tulokset olivat parantuneet laajasti edellisen vuoden tuloksista, mutta kehittämistarpeita on edelleen riittävästi.

Opiskelijabarometri osana opiskelijoiden palautemekanismia toteutetaan vuosittain tammikuussa. Niiden tulosten perusteella on valittu keskeiset kehittämiskohteet koulutuksittain ja keskustelu niistä opiskelijoiden kanssa ennen käytäntöönvientiä.

Henkilökunta ja opiskelijat myös osallistuvat sisäisiin auditointeihin kiitettävästi. Opiskelijoiden laajempi osallistuminen toiminnan kehittämiseen on todettu haasteelliseksi ja siihen on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 2019 aikana. Tulokset eivät kuitenkaan ole vielä parantuneet, joten asiaa jatkokehitetään yhdessä opiskelijakunta TUO:n kanssa vuonna 2020.

3. TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Turun ammattikorkeakoulu tehtävänä on toiminnallaan vahvistaa Varsinais-Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä. Turun ammattikorkeakoulu on alueen keskeinen toimija erityisesti teknillisen korkeakoulukoulutuksen, hyvinvointia edistävän terveyden ja sosiaalialan sekä taiteen kouluttajana ja TKI-toimijana. Turun ammattikorkeakoulun profiilina on monialaisuuteen perustuva innovaatiopedagogiikka, jossa yrittäjyys, soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja kansainvälisyys kytketään opetukseen Varsinais-Suomen työelämässä hyödynnettävien innovaatioiden tukemiseksi.

Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa edellä mainittua tehtävää aktiivisesti.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat moniteknologinen meriklusteri, kiertotalous, myynti, digitalisaatio, terveyden edistäminen, taide osana hyvää elämää, osallisuuden lisääminen, uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointimatkailu.

Varsinais-Suomi on Suomen kasvun veturi. Maakunnan vahva kehitys pohjautuu kansainvälisen tason huippuosaamiselle. Turun ammattikorkeakoulu vahvistaa ja varmistaa tämän menestystarinan jatkumista.

Turun ammattikorkeakoulun ensisijainen tehtävä on tuottaa osaavia ammattilaisia Varsinais-Suomen työelämän kehittämiseen ja tarpeisiin. Sillä on tärkeä rooli alueen kestävän osaamisperusteisen kilpailukyvyn ja elinvoiman rakentamisessa aktiivisen kehittämis-, innovaatio- ja tutkimustoimintamme kautta.

Turun ammattikorkeakoulun profiilina on monialaisuuteen perustuva innovaatiopedagogiikka, jossa yrittäjyys, soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja kansainvälisyys kytketään opetukseen Varsinais-Suomen työelämässä hyödynnettävien innovaatioiden tukemiseksi.

Ammattikorkeakoulun määrittelemät kärkialat uudessa strategiassa ovat tulevaisuuden tuotantoteknologiat, kasvua kiertotaloudesta, myynti, älykkäät toimintaympäristöt, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, taiteen merkityksellisyys, osallisuuden ja toimijuuden lisääminen, ja tietoperusteinen johtajuus.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 650
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	140
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	600
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	390
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	520
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	215

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin (suluissa toteuma 2019): Ammattikorkeakoulututkinnot yhteensä: 1650 (1794)

Taiteet ia kulttuurialat kasvatusalat. yhteiskuntatieteet 140 (154)

Humanistiset alat. lääketieteet ia terveys- ia hvvinvointialat 600 (699) Liiketalous hallinto ja oikeustieteet ia palvelualat 390 (343)

Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat 520 (598)

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot yhteensä: 215 (242)

Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen on jatkuvasti kansallisen keskiarvon yläpuolella. Alueella olisi tarvetta määriteltyjä tutkintotavoitteita laajemmalle koulutukselle kaikille Turun ammattikorkeakoulun koulutusaloille, mikä näkyy työllistymisen lisäksi harjoittelupaikkojen saatavuudessa.

Turun ammattikorkeakoulu seuraa opiskelijoidensa työllistymistä alueelle ELY keskuksen tuottamalla työttömien ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tilastolla. Vaikka tilasto ei kerro, miten paljon näistä valmistuneista on Turun AMK:sta valmistuneita, se kuitenkin antaa viitteitä alueen työvoima tarpeesta. Lisäksi AVOP kyselyssä on lisäkysymys siitä, miten moni on valmistumishetkellä saanut koulutustaan vastaavaa työtä ja miten moni näistä on työllistynyt Varsinais-Suomeen.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 58 639 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 50 930 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 900 000 euroa vuonna 2017, 2

700 000 euroa vuonna 2018, 2 400 000 euroa vuonna 2019 ja 2 400 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Alueelliset osaamiskeskittymät ja korkeakoulujen välinen yhteistyö; terveyden ja tekniikan alojen koulutus- ja tutkimuskeskittymät, kampushanke

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kesäopintoportaalin ja virtuaaliopetustarjonnan alustan kansallinen kehittämisvastuu

- Kansainvälistymisen kehittäminen strategisten kumppanuuksien kautta

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 4 809 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2019 osoittaa voittoa 29.086,75 euroa, mikä ylittää budjetoidun tulostavoitteen 16.777 euroa. Yhtiön tulot olivat 71,4 milj.euroa (ed. vuosi 69,1 milj.euroa) kun budjetoitu tulotavoite oli 70,7 milj. euroa. Vastaavasti vuoden 2019 menot olivat yhteensä 71,35 milj. euroa (ed. vuosi 68,8 milj.euroa). Menoihin on kirjattu varainhankinnan vuoden 2019 tuoton

1.935.160 euroa (ed. vuosi 1 786 980 euroa) siirto rahastoksi yhtiön taseeseen. Ulkoisen hankerahoituksen kasvua yli 10 milj. euroon voidaan pitää merkittävänä (URAH vuonna 2018 7,6 milj. euroa)

Turun ammattikorkeakoulu Oy on vakavarainen AAA-yhtiö (Rating Alfa). Toiminnallisissa valtionosuusrahoitukseen vaikuttavissa tuloksissa ammattikorkeakoulu ylitti monin osin asetetun tavoitetason.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

Turun ammattikorkeakoulu Oy on raportoinut ministeriölle toiminnastaan yllä sovitun mukaisesti.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori